Tuolloin julkaisijana oli samana vuonna perustettu Suomen Sopimuspalokuntien Liitto. VUOSIKERTA • AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN • ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh. rek. Lehti muuttui pian tilaajapohjaiseksi ja kustantajaksi tuli yksityinen toiminimi. Otamme miellämme vastaan myös lukijoidemme ajatuksia. SISÄLTÖ • NRO 75 5 PÄÄKIRJOITUS 39 LINGOTTUA 43 LÄMPÖKAMERAMIES 47 VILLIMIES 58 LIEKINHEITTÄJÄ 28 HÄLYTTÄMINEN PUHUTTAA 36 ENSIVASTE: UHKATILANNEKOULUTUS KEHITTYY 40 VESIHUOLTOARTIKKELI, OSA 3 34 MIELIPIDE: SOPIMUSPALOKUNTIEN ROOLI EPÄSELVÄ 7 PÄIVÄN POLTTAVAT 10 KIPINÄT 50 BRANDKÅRISTEN 57 LETKUT SOLMUSSA 57 ENSI NUMEROSSA WWW.PALOKUNTALAINEN.FI Hälyttäminen puhuttaa. Uhkatilannekoulutus kehittyy. 0400 504 678 KANNEN KUVA Depositphoto TAITTO JA ULKOASU Anna Broholm/ PieniSuuri Idea PAINO Euraprint Oy KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Yhdystie 6, 29250 Nakkila, Y2242549-9, Alv. Kirjoitukset tulee toimittaa osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi 5.12.2016 mennessä.. PALAUTE sähköpostitse toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen TOIMITTAJA Silvio Hjelt PALSTAT JOKA NUMEROSSA TÄSSÄ LEHDESSÄ JUHLALEHTI ILMESTYY 30.12.2016 PALOKUNTALAINEN 15 VUOTTA SOPIMUSPALOKUNTALAINEN-NIMELLÄ ALOITTAnut pelastusalan erikoislehti ilmestyi ensi kerran marraskuussa 2001. Vuodesta 2009 Palokuntalainen-nimellä toiminut lehti on tänään vahva mielipidevaikuttaja pelastusalalla. Siksi juhlalehdenkin pääpaino on artikkeleissa, joiden kirjoittajina on pelastusalan toimijoita laidasta laitaan. 040 501 8721 TOIMITTAJAT Silvio Hjelt ja Isto Kujala AVUSTAJA Sasu Mäkinen OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. 48 36 28 TOIMITTAJA Isto Kujala AVUSTAJA Sasu Mäkinen ULKOASU Anna Broholm HALLINTO Maria Salo NRO 75 PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI • 15. HALUAMME TUODA esiin erilaisia ajatuksia ja mielipiteitä. Ollikainen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS maria.salo@palokuntalainen.fi, Maria Salo, puh. Rinnakkain istuttavat mönkijät valtaavat markkinoita
MSA:n Gravity kokovaljaat tarjoaa ainutlaatuisen mukavuuden kaikkiin sovelluksiin, joissa vaaditaan putoamissuojainten pitkäaikaista käyttöä. KOKOUS. F2A luokka 169,MSA Gravity -kokovaljaat Holik-sammutusjalkineet Palokamu on paloja pelastusalan ammattikaluston ykköstoimittaja. Gravityn ominaisuudet ja edut on suunniteltu vähentämään väsymystä ja käyttäjät voivat suorittaa tehtävänsä paremmin ja mukavammin. Kumipohjassa anti-liukueste sekä kuumuudenkestävyys aina 250 °C:een saakka. Lue lisää: www.turvata.fi. Lue lisää: www.palokamu.fi. Koot 39-48. Pukemista helpottavat vetolenkit. 0% Ohjehinta, alv. Palokamuja Turvanasijälleenmyyjien tavarantoimittaja on Turvata Oy. Sympatex® kalvo. Vettähylkivä hydrofobickäsittely. PU-pinnoite suojaa mekaanisilta vaurioilta. Naulaanastumisuoja-komposiitti. Varren yläreuna pehmustettu. 0% 195,226,ERITTÄIN HELPPO PUKEA • PIKALUKOT REISIHIHNOISSA • SAATAVILLA 3 ERI KOKOA • S: PITUUS MAX 180 CM JA PAINO 68 KG • M: PITUUS MAX 200 CM JA PAINO 100 KG • L: MAX 200 CM JA PAINO 141 KG • HYVÄKSYNNÄT: EN 361, EN 358 JA EN 813 ZLIN PLUS LESNA PLUS Päällinen Grain-lehmännahkaa. Uusi leveämpi lesti. KUN VARUSTEISIIN PITÄÄ PYSTYÄ LUOTTAMAAN. Moottorisaha-suojaus. Ohjehinta, alv. Komposiitti-kärkikuppi
Jälkimmäiset ovat joko sopimuspalokuntayhdistyksen jäseniä tai henkilökohtaisessa sopimussuhteessa pelastuslaitoksen kanssa. JULKINEN KUVA yhteisöstä muodostuu helposti ääripäitä edustavien henkilöiden tekemisten ja sanomisten perusteella. Niistä täytyy tulla loppu myös, jotta aito yhteistyöprosessi lähtee viimein liikkeelle. Pelastusalan arkea tuntemattomille veronmaksajille on varmasti yllätys se, että ammattihenkilöstön ja sopimuspalokuntalaisten yhteisharjoittelu on vähäistä lukuun ottamatta joitakin teatraalisia ja julkisuushakuisia suurharjoituksia. SUOMESSA KÄYNNISSÄ oleva suuri hallinnon uudistus koskettaa muutaman vuoden viiveellä konkreettisesti myös pelastustoimen kenttäväkeä. Näin on, vaikka tilannepaikoilla toimimme yhdessä noin 50 000 hälytystehtävässä vuosittain. TIEDON LISÄÄMINEN ja asennekasvatus eivät kuitenkaan pelkästään riitä. Tehtävä on kiireellinen. AMMATTILAISTEN JA SOPIMUSHENKILÖSTÖN välillä on kautta aikain esiintynyt kyräilyä ja epäluottamusta, joka on ilmennyt monin tavoin paikallisista turpakäräjistä julkiseen kirjoitteluun lehdissä ja nykyisin erityisesti verkossa. REPIMINEN RAKENTAMISEN sijaan on järjetöntä ja vastoin kaikkien osallisten etuja. On yhteistyön aika Provosoivista ja tietämättömyyteen perustuvista puheista ja kirjoituksista kärsivät kaikki.”. Hallinnon rakenteiden muuttuessa myös operatiiviseen toimintaan tulee vääjäämättä muutoksia. Alueja paikallistasolla on erityisen paljon tehtävää aidon keskustelun aikaansaamiseksi. 75 • PALOKUNTALAINEN 5 PÄÄKIRJOITUS PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen PELASTUSALAN OPERATIIVISIA tehtäviä hoitaa Suomessa noin neljätuhatta päätoimista ammattilaista ja noin neljätoistatuhatta sopimushenkilöä. Kielteiset asenteet perustuvat useimmiten tietämättömyyteen ja ennakkoluuloihin, eikä pelastusalan sisäinen loanheitto tee tässä mitään poikkeusta. Sellaisen on aika hävitä historiaan. TÄRKEINTÄ SUHTEIDEN parantamisessa on oikea tieto ja sen saattaminen jokaisen kentällä toimivan ammattilaisen ja sopimushenkilön ulottuville. Perusteltu ja kiihkottomasti välitetty tieto on vahvin asenteiden oikoja. Parantamista löytyy myös käytännön yhteistoiminnasta. Perustavoitteen tulee olla hyvin toimivan ja kansainvälisen vertailun kestävän operatiivisen pelastustoiminnan järjestelmämme ymmärtäminen. Nämä järjestöt ovat avainasemassa, kun kenttätyötä tekevien 18 000 ihmisen keskinäisen yhteistyön edellytyksiä parannetaan ja vääristyneitä asenteita oiotaan. Valtakunnallinen yhteistyö liittotasolla on helppo käynnistää, koska yhteisiä, molempia tahoja koskettavia ja yhdistäviä asioita – myös uhkia – on paljon. Keskinäinen nokittelu pitää lopettaa niin tilannepaikoilla, paloasemilla kuin julkisessa sanassakin. Joitakin viime vuosien aikana netissä näkyneitä kommentteja voi hyvällä syyllä pitää jopa vihapuheena. PELASTUSALAN KATTAVIN ammattilaisia edustava yhteisö on Suomen Palomiesliitto SPAL, sopimuspalokuntien puolesta toimii Suomen Sopimuspalokuntien Liitto SSPL. Provosoivista ja tietämättömyyteen perustuvista puheista ja kirjoituksista kärsivät kaikki. Näiden muutosten kohtaaminen on varmasti helpompaa, jos pelastustoimen kenttäväki ymmärtää istuvansa yhdessä ja samassa veneessä matkalla kohti tuntemattomia kuohuja. PELASTUSALAN SUORITTAVAN tason henkilöstön liittojen on korkea aika aloittaa yhteistyö kaikilla tasoilla
F I. S U O M A L A I S TA P A L O P U M P P U O S A A M I S TA J O V U O D E S TA 1 9 6 8 W W W.V E I K K O N U M M E L A
Vastapainona olisi seitsemäntoista erilaisin periaattein ja käytäntein toimivaa maakunnallista laitosta. Uudistus olisi nimellinen. 75 • PALOKUNTALAINEN 7 PÄIVÄN POLTTAVAT PELASTUSTOIMEN UUDISTUS maakuntaja sote-uudistuksen rinnalla on maakunnista kuuluvien äänenpainojen perusteella vesittymässä. 22 tai 18 pelastuslaitoksen hallinnon säilyttäminen ei sitä ole. Maakuntapolitikointi kostautuisi, koska yksi ylivertainen pelastustoimen alue hallitsisi lähes kaikkea pelastusalalla. Pelastustoimeen ei haluta esitettyä viittä suuraluetta. Pieni pelastusosasto sisäministeriössä, toimiva pelastushallitus alan koordinoijana ja valtakunnallisten palveluiden tuottajana sekä viisi vahvaa laitosta takaisivat pelastusalan kehityksen vuosikymmeniksi eteenpäin. Maakuntapolitikointi kostautuisi, koska yksi ylivertainen pelastustoimen alue hallitsisi lähes kaikkea pelastusalalla.”. Suomessa on 112 ympäri vuorokauUudistus vaakalaudalla den miehitettyä ammattiasemaa ja 709 sopimushenkilöstön asemaa. Uudenmaan pelastuslaitos olisi kooltaan jättiläinen muihin verrattuna. Heidän lobbauksessa käyttämänsä argumentit ovat maakunnissa monen lausunnon perustana. Niiden sijaan ehdotetaan kahdeksaatoista ja kaksitoistakin on esillä. Mitä ilmeisimmin pääosa pelastusjohtajista vastustaa viittä aluetta. Toisaalta Uudenmaan laitoksen perustaminen ja yksi hallinto nykyisten neljän tilalle toisi säästöjä, mikäli yhdistäminen hoidettaisiin veronmaksajien etuja ajatellen. Jos maahan muodostetaan 18 pelastuslaitosta, ainakaan rahaa ei säästy – ei lyhyellä eikä pitkällä tähtäimellä. Miten kävisi esimerkiksi Pelastusopiston. Nyt on aika siirtyä viiteen. Näiden lähipalveluiden säilyttäminen ja kehittäminen on pelastustoimelle ja kansalaisille välttämättömyys. Päätyminen kahdeksaantoista laitokseen merkitsisi todennäköisesti Uudenmaan neljän laitoksen yhdistämistä sekä Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen liittämistä Pohjanmaan pelastuslaitokseen. P.S. 2000-luvun alkupuolella yhdistettiin 444 kunnan pelastustointa 22:een aluelliseen pelastustoimeen. Tämä edellyttää kuitenkin hallitukselta huhtikuisen päätöksensä pyörtämistä. Pelastustoimen järjestämislaista pyydetyissä lausunnoissa pelastusosaston virkamiesten hallituksen päätöksen mukaan valmistelema esitys ei saa kovinkaan hyvää arvosanaa
ILMOITA EPÄILYTTÄVISTÄ, palokuntatoiminnan perusteella ilmoitustilaa myyvistä henkilöistä tai yrityksistä osoiteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. Järkyttävintä tässä on eräiden palokuntayhdistysten ja jopa pelastuslaitosten sinisilmäisyys. Uudistamme tässä tietopyynnön Palomiesten Urheilun Tuki ry:lle. Samoin viittaukset tuottojen ohjaamiseen Länsi-Suomen pelastusliiton kautta olivat kyseenalaisia. Liiton kanssa ei ole sovittu mitään. Lehden ilmoituksia myydään sillä perusteella, että tuotto käytetään palomiesurheilun hyväksi. Pelastusalan ”harmaa” rahankeräystoiminta on jatkuvaa ja sillä tehdään kohtalaisen hyvää tiliä rahojen päätymättä luvattuun tarkoitukseen. Palokuntalainen-lehti on jo vuosia yrittänyt selvittää, mihin tämä tuki on mennyt ja paljonko tukisummat ovat olleet. Nämä tiedot kannattaa pyytää ehdottomasti kirjallisena. Näin esimerkiksi palokuntatoiminnan varjolla ilmoittajat ja tukijat saadaan helpommin avaamaan kukkaroidensa nyörejä. Lehden ilmoitusmyyjät onnistuvat jatkuvasti myymään ilmoitustilaa myös yhdistyksille ja laitoksille. Satakunnassa paljastui vast’ikään yksittäinen yritelmä, jossa yrityksille myytiin ilmoitustilaa lehteen, jonka tuotto luvattiin käyttää maakunnan palokuntien nuorisotyön hyväksi. 30.4.2010, sivut 28–32 ja numerosta 50 ilm. Lehden taustahenkilön antamien tietojen mukaan lehteä tehdään yhteistyössä tietyn palokunnan kanssa. Suhteessa ilmoitusmyyntiin ja lehden kustannuksiin, selville saadut avustussummat ovat minimaalisen pieniä – ja avustuskohteita on vähän. Tässä kaksi esimerkkiä: TUNNETUIN EDELLEEN toimintaa jatkava vedätys on palomiesurheilun tukemisen varjolla jatkava yhdistys, joka julkaisee Palomies-lehteä. JOS YHDISTYKSELLE tai laitokselle tarjotaan rahaa vastaan näkyvyyttä perusteena jonkin asian tukeminen, vaatikaa nähtäväksi aiemmat ja tulevat tukikohteet ja summat sekä tieto siitä, kuinka monta prosenttia myynnistä / nettotuotosta ohjataan nimenomaiseen tukeen. Odotamme mielenkiinnolla tietoja tukikohteista ja -summista sekä siitä, kuinka suuri osa lehden myynnistä/tuotosta käytetään tukeen. 8 PALOKUNTALAINEN • 75 PÄIVÄN POLTTAVAT Vedätykset jatkuvat Varokaa palokuntayhdistykset ja pelastuslaitokset! Erilaisten yleishyödyllisten yhdistysten varainhankintaa edesauttaa se, että tarkoitus on hyvä. Jutut vedätyksestä löytyvät Palokuntalainen-lehden numerosta 33, ilm. Palokuntalainen-lehden tekemän selvityksen mukaan kyseinen palokuntayhdistys ei halua olla missään tekemisissä kyseisen henkilön kanssa. 30.8.2013, sivu 7. OHJE DE PO SI TP HO TO
Suunnitelmissa on ”lopullisen” version (2.0) valmistuminen vasta vuonna 2018. Paineita hankkeiden vastuutahoille aiheuttaa myös epävarmuus jatkorahoituksesta. Myös KEJO-ERICA-integraation seurantaa varten perustettu KEKO-ryhmä on merkki ongelmista. Turvallisuussektorin tietojärjestelmähankkeiden ongelmista ovat osoituksena muun muassa se, että jo vuonna 2008 alkanutta TOTI-hanketta on jatkettu 31.8.2017 saakka (alunperin piti loppua 2016). ERICAn käyttöönottoa on taas siirretty, nyt vuoteen 2017. ERICAN ja KEJON keskinäisen kommunikoinnin toimivuus on vielä vain arvailuiden varassa. Mielenkiintoista on se, että ERICA on tarkoitus ottaa käyttöön versiona, joka ei sisällä kaikkia suunniteltuja ominaisuuksia. Käyttöönotossa on odotettavissa ongelmia, jotka tulevat näkymään palokuntien päivittäisessä toiminnassa. Sovellustoimittaja Insta on kovien paineiden alla. 75 • PALOKUNTALAINEN 9 PÄIVÄN POLTTAVAT DE PO SI TP HO TO ERICA ja KEJO myöhässä Ongelmia näköpiirissä PELASTUSTOINTA KOSKEVAT tietojärjestelmähankkeet KEJO (Viranomaisten yhteinen kenttäjärjestelmä) ja ERICA (Hätäkeskustietojärjestelmä) eivät ole pysyneet alkuperäisissä aikatauluissaan. Testauksessa ilmenneitä vikoja ja puutteita korjataan. Hyväksymistestaus on toistaiseksi keskeytyksissä. Kenttä odottaa toimivaa järjestelmää.. Järjestelmähankkeiden vastuuhenkilöt ovat jo pyytäneet tulevilta käyttäjiltä ymmärtämystä. Koska molemmat järjestelmät ovat keskeneräisiä, on edessä todennäköisesti ongelmia, jotka tulevat käyttöönottovaiheessa heijastumaan myös pelastustoimen kentälle. Kevät 2017 on KEJOn ja ERICAn osalta kriittinen. Merkillepantavaa on myös se, että ERICA-hankkeessa on tehty jo viisi muutossopimusta. Tarkkaa käyttöönottoajankohtaa ei ole ilmoitettu. ERICA-sovelluksen valmiusaste on hankejohtajan mukaan nyt 77,3% (lokakuu 2016)
Jyväskylän messujen myyntijohtaja Jyri Siekkinen ja messutoimikunnan Leo Huttunen seuraavat kävijämäärän kehitystä online.. Bronton uusin toimitus Suomeen. Museoautot toivat kaivattua vaihtelua messujen antiin. 10 PALOKUNTALAINEN • 75 KIPINÄT Messu -tunnelmia Turvallisuus 2016 -messut kiinnostivat Jyväskylässä 7.–9.10. Palokuntalaisen päätoimittaja istuu kolaroidun auton kartturin paikalla ja seuraa pelastustyötä. Turvallisuustyöstään palkitun Saku Rouvalin Junnu ja Jannu olivat näyttävästi esillä messuilla
Sopimuspalokuntien Liiton kokenut messukvartetti Kujala, Jääskeläinen, Peltokoski ja Komulainen. 75 • PALOKUNTALAINEN 11 KIPINÄT Messu -tunnelmia Näytteilleasettajista kukaan ei uskaltautunut kisaamaan Crossfit Jyväskylän ideoimalla radalla. Mersumiehillä riitti syitä hymyyn.. Rehtori Mervi Parviainen opettelee Tampereen tavoille maistamalla elämänsä ensimmäistä kertaa mustaa makkaraa Bronton osastolla. Dafon Hannu Sartovuo työnsä ääressä. Takaisin pintaan -ryhmä eli luolasukeltajat kertoivat vaativasta pelastusoperaatiosta Norjassa
Vapaaehtoisesta auttamisenhalusta tässä on kyse. Torilla pääsi tutustumaan myös eri aikakausien sammutuskalustoihin, hörppäämään Kalannin VPK:n naisten tarjoamat kahvit ja lapset kapuamaan ajelulle paloauton kyytiin. Uudenkaupungin VPK:n hälytystoiminnassa on tällä hetkellä mukana nelisentoista aktiivista jäsentä ja lisääkin mahtuisi. – Vuosittain hälytyksiä tulee noin 60–80, joten tarve tälle toiminnalle on olemassa. – Myös naisosastolle kaivattaisiin vetäjää, toimintaa voisi lähteä viemään haluamaansa suuntaan omien kiinnostustensa ja vahvuuksiensa mukaan. Lyhyessä alkupuheessaan hän muistutti ihmisiä palovaroittimien tärkeydestä ja kehotti kaikkia myös jakamaan omia VPK-muistojaan valmisteilla olevaa historiikkia varten. Sekä varusteet että koulutukset hoituvat yhdistyksen kautta. – Kyllä me tällä Letukalla vielä 60-luvulla ajettiin. Uudenkaupungin 150-vuotias VPK toimii Kluuskerin mukaan edelleen viriilisti. 12 PALOKUNTALAINEN • 75 KIPINÄT Uudenkaupungin VPK 150 vuotta vapaaehtoista auttamista Suomen neljänneksi vanhin vapaaehtoispalokunta, Uudenkaupungin VPK juhlisti puoltatoistasataa toimintavuottaan asiaankuuluvasti aurinkoisena elokuun lauantaina. – Jotta toiminta pysyy jatkossakin elossa, toivomme tietysti lisää ihmisiä mukaan toiminnan pariin. Komea 1931-vuoden Letukka kiinnosti torikävijöitä ja monet pysähtyivätkin ihastelemaan autoa ja kuuntelemaan pitkäaikaisen laitilalaisen vapaaehtoispalokuntalaisen Atso Koskisen tarinointia ja muistoja VPK:n toimintaan liittyen. Juhlapäivä aloitettiin seppeleen laskulla hautausmaalla, jonka jälkeen komea, eri aikakausien hälytysajoneuvoista muodostunut moottorimarssi kulki kaupungin halki paloasemalta torille. Itsekin muutaman palon olen tällä autolla ajanut, Koskinen muisteli. Letkan etunenässä komeili vuoden 1931 Chevrolet -merkkinen paloauto. Kluuskeri korosti myös, että vapaapalokunnassa toimiminen on täysin ilmainen harrastus, oli kyse sitten hälytystai nuoriso-osastosta. VPK-TORILLE IHMISET tervetulleiksi toivotti Uudenkaupungin VPK:n päällikkö Sakari Kluuskeri. Palkkaa tästä ei kukaan saa, vaan korvaus käytetään VPK:n toimintaan, TEKSTI JA KUVAT PÄIVI SAPPINEN 150-vuotiaan VPK:n moottorimarssin etunenässä komeili vanha Chevrolet.. Riittää, kun on peruskuntoinen ja rehti tyyppi, me koulutamme kyllä tehtäviin, Kluuskeri sanoi. Viihdepuolesta vastasivat Nuorisopuhallinyhtye ONE ja taikuri Marko Poskiparta. – Toiminta on tietysti vuosien saatossa monipuolistunut, kun uusia osastoja on syntynyt, mutta toiminnan periaate on täysin sama kuin yhdistystä perustettaessa oli
Monien onnittelutervehdysten jälkeen soittokunta kajautti juhlan alkajaisiksi Uudenkaupungin VPK:n marssin ja teemaan sopivasti soitti juhlassa muutenkin ainoastaan 150-vuotiaalle paikalliselle VPK:lle sävellettyä musiikkia. Koskinen ajeli letukalla sammutustöissä 60-luvulla.. Jonkinlainen kirjoittamaton sääntö on myös ollut, että politiikasta tai uskonnosta ei näissä porukoissa puhuta. Kluuskeri kiitti myös kaikkia toimintaan myötämielisesti suhtautuneita tahoja, jotka ovat mahdollistaneet VPK-toiminnan jatkumisen. – Pelastusjohtaja Jari Sainiota haluamme kiittää kunnon tilojen saamisesta ja Uudenkaupungin kaupunkia myötämielisestä suhtautumisesta VPK:n arvokasta paviljonkia kohtaan. Kalannin VPK:n aktiivinaiset kahvittivat torikansaa. Näin toiminta on aina ollut avointa ihan kaikille. Päiväjuhlan päätteeksi jaettiin ansiomerkkejä ansioituneille vapaaehtoispalokuntalaisille ja juhlimista jatkettiin Kainpirtissä sijaitsevalla Paviljongilla aina iltamyöhään saakka. Nuorisopuhallinyhtye ONE musisoi torilavalla Kari Leinon johdolla. VPK:lle on aina ollut tärkeää hädänalaisten pyyteetön auttaminen. Uudessakaupungissa toimii myös Kari Leinon vetämä soittokunta, johon soittajien toivotaan uskaltautuvan rohkeasti mukaan. Sakari Kluuskeri oli yksi kultaisella ansiomerkillä palkituista. – Muutoksia pelastuslaitoksen toimintaan on tulossa laajalti, mutta jaksan uskoa, että juuri Uudenkaupungin VPK:n osoittamalla positiivisella asenteella kaikista muutoksista selvitään ja toiminta jatkuu joustavana myös jatkossa. Pyhämaan VPK:n nuoret miehet Iiro Kivistö ja Veikko Rapakko asettuivat kuvaan Atso Koskisen kanssa. Tervetuliaispuheen piti hallituksen puheenjohtaja Juhani Kluuskeri. Lopuksi juhlavuottaan viettävästä vapaaehtoispalokunnasta historiikkia kirjoittava turkulainen Minna Uusivirta kertoi lyhyesti kirjaan keräämästään aineistosta ja muistutti vielä kaikkia juhliin osallistuneita jakamaan omia muistojaan kirjaa varten. Pelastusjohtaja Sainio pohti puolestaan juhlapuheessaan pelastuslaitoksen tulevaisuutta suurten muutosten kynnyksellä ja kiitteli Uudenkaupungin VPK:aa hyvästä ja mutkattomasta yhteistyöstä. Toripäivän jälkeen juhlinta jatkui päiväjuhlassa VPK:n Paviljongilla. 75 • PALOKUNTALAINEN 13 KIPINÄT eli kaikkien hyväksi. Myös Nuorisopuhallinyhtye ONE toivottaa uudet jäsenet lämpimästi tervetulleiksi
Maasotakoulun tiedottaja Ansa Räätäri IV Sopimuspalopäällikköseminaari käynnissä kertoi tiedottamisesta ja viestinnästä käytännön esimerkein. Kapteeni Jouni Purhosen aiheena oli johtaminen ja erityisesti johtajan toiminnan tietoinen kehittäminen. palokunta ja sen ryhmädynamiikka, tähän perehdyttiin Ilkka Horellin ohjaaman kokousnäytelmän avulla. Seminaareja on järjestetty vuodesta 1999 alkaen. Yksi seminaari kestää noin kaksi vuotta ja se muodostuu 4–5 viikonlopun mittaisesta lähijaksosta ja niiden välissä työstettävistä välitehtävistä. Takana Ville Lausamo, Hyvinkään VPK:sta.. Päivän seminaaripaikkana oli Maasotakoulun Esikuntarakennuksen auditorio. Seminaarin johtaja on Satakunnan pelastusjohtaja Pekka Tähtinen. Kättelemässä Rami Laatsalo, Tammisalon VPK:sta. Lappeenrannan jakso Lähijakso Lappeenrannassa alkoi perjantaina 7.10. Aiheina oli mm. Viimeinen jakson päivä hotelli Patriassa keskittyi välitehtävien purkuun ryhmittäin. – On mukava huomata, että seminaari on tullut suositummaksi vuosi vuodelta. Hän kertoi myös lipuista ja lippujen merkityksestä sotilasorganisaatioissa, sotilaan pukeutumisesta ja käyttäytymisestä ja hyvästä hengestä. 14 PALOKUNTALAINEN • 75 KIPINÄT PALOPÄÄLLYSTÖLIITON SOPIMUSPALOPÄÄLLIKKÖSEMINAARI on palokunnan vastuuhenkilöille erinomainen mahdollisuus saadaa tuoreimpia tietoja palokuntatoiminnasta ja samalla osallistua sopimuspalokuntatoiminnan kehittämiseen. IV Sopimuspalopäällikköseminaarin kolmas jakso pidettiin Lappeenrannassa 7.–9.10.2016, jossa toiminnanjohtaja Isto Kujala toimi jakson isäntänä. Osallistujat ovat aiempaa suuremmalta alueelta, ja järjestäjät toivovat alueen laajentuvan jatkossa koko Suomen kattavaksi. Maasotakoulun apulaisjohtaja, eversti Petteri Rokka esitteli Maasotakoulun toimintaa. Sanna Koskenranta ja järjestötoiminnan haasteet. Valtteri Tervala SPEKistä kertoi palokuntien toimintaohjelmasta. Näkymättömät tehtävät palokunnassa oli Tommi Virtasen aiheena. Lopuksi seminaarin johtaja teki yhteenvedon seminaarijaksosta, antoi evästykset ja tehtävät seminaaritauolle. Nyt mukana on 28 kokenutta palokuntien vastuuhenkilöä, 27 miestä ja yksi nainen, kertoo seminaarin johtaja Pekka Tähtinen. Lauantaina seminaarityöskentely jatkui Lappeenrannan Kasinolla. Isäntä vastaanottaa seminaarilaiset Maasotakoululla. Seminaarilaiset ovat Helsingin, Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelta. – Seminaarityöskentely kehittää palokunnan toimintaa, sekä samalla myös koko sopimuspalokuntajärjestelmää keskeisenä pelastustoimen osana, selvittää Pekka Tähtinen seminaarin päämääriä. Toiminnanjohtaja Sanna Koskenranta piti esityksen järjestötoiminnan kehittämisestä ja jaksamisesta vapaaehtoistoiminnassa
www.lamor.com ENVIRONMENTAL SOLUTIONS Nopea apu öljyntorjuntapuomin nostamiseen vedestä puhtaana tai öljyyntyneenä. Helppo asentaa. IV Sopimuspalopäällikköseminaari käynnissä KIPINÄT Seminaarityöskentelyn ydin on seminaarilaisissa Isto Kujala kertoo itse olleensa ykkösseminaarin jäsenenä ja sen jälkeen mukana isäntänä ja kouluttamassa seuraavia seminaareja. Lisää turvallisuutta ja nopeuttaa työaikaa. – Helppo oli huomata, että seminaarijoukko osasi käyttää hyväkseen jaksolla esiin tuodut opit. Toivon myös, että henkilökohtaisen sopimuksen palokunnista löytyy mukaan uusia seminaarilaisia. Vähentää työvoiman tarvetta puomin nostossa. Ne jalostuivat hyvin soveltuviksi palokuntatoimintaan. Soveltuu lähes kaikille puomityypeille eikä ole riippuvainen puomin korkeudesta. Toivonkin, että seminaarit jatkuvat tämän IV seminaarin jälkeenkin. LAMOR CORPORATION Urakoitsijantie 12, 06450 Porvoo, puh: 020 765 0100 info@lamor.. Öljyntorjuntapuomin nostolaite LAMOR CORPORATION Rihkamatori 2, 06100 Porvoo puh: 020 765 0100 info@lamor.fi www.lamor.com. Seminaareissa tärkein joukko ovat kokeneet seminaarilaiset, joiden omaa aktiivista työskentelyä ruokitaan muutamilla ulkopuolisilla asiantuntijoilla, kertoo Kujala. – Lähijaksot ovat todella antoisia myös isännälle ja kouluttajalle. Voidaan käyttää maalla sekä aluksen kannella
Käyttöohjeiden liitteenä tulee olla EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus. Tasapainoskoottereiden tulee täyttää koneiden turvallisuudesta annetun valtionneuvoston asetuksen (400/2008, ns. Paanutie 8, 42700 Keuruu . Tapahtumien takia Tukes testautti neljä tasapainoskootteria, joista yksikään ei täyttänyt niille asetettuja sähköturvallisuusvaatimuksia. Tätä tehokkaammat laitteet kuuluvat ajoneuvolainsäädännön piiriin, jota valvoo Suomessa Trafi. Laitteen latautumista on hyvä pitää silmällä, eikä laitetta kannata jättää pieneen tilaan latautumaan. Latauspaikan lähellä ei saa olla syttyvää materiaalia. Jos laitteen toiminnassa tai latauksen yhteydessä tapahtuu jotain epäilyttävää, kannattaa ottaa heti yhteys laitteen myyjään, neuvoo ylitarkastaja Jukka Lepistö. Koneet on suunniteltava ja valmistettava koneasetuksen mukaisesti. Tietoja vaarallisista tuotteista löytyy Tukesin vaarallisten tuotteiden rekisteristä. 0207 199 700 . Käyttäjä, huom! Aina ennen latausta on tarkastettava, että latauspistoke ja laitteessa oleva vastake ovat kunnossa eikä laitteessa ole ulkoisia merkkejä mahdollisista vauriosta. Kaikissa tasapainoskootterimalleissa ja niiden latauslaitteissa todettiin turvallisuuspuutteita, jotka voivat aiheuttaa sähköiskun ja tulipalon vaaraa. CE-merkintä sekä suomenja ruotsinkieliset käyttöohjeet. Seuraa ja kuulet alan tuoreimmat uutiset. koneasetus) vaatimukset. Suomessa toukokuussa 2016 omakotitalon palon syttymissyyksi epäiltiin latauksessa olleen tasapainoskootterin syttymistä. Tukes on ollut yhteydessä testattujen tasapainoskootterien maahantuojiin ja edellyttänyt maahantuojia ryhtymään toimenpiteisiin. Asetuksessa on annettu yleisiä turvallisuusvaatimuksia koneiden rakenteelle ja merkinnöille. DE PO SI TP HO TO Kuvan tasapainoskootterin ei tiedetä aiheuttaneen ongelmia. www.pa-ve.fi. Tasapainoskoottereiden on täytettävä turvallisuusvaatimukset Tukesin valvontaan kuuluvat tasapainoskootterit, joissa on enintään 1 kilowatin tehoinen sähkömoottori ja joiden suurin rakenteellinen nopeus on enintään 15 kilometriä tunnissa. Tukesin verkkosivuilla on tarkempaa tietoa koneita koskevista vaatimuksista. info@pa-ve.fi . Kalvipalokalusteet . Lisäksi on olemassa koneita koskevia turvallisuusstandardeja, joissa on tarkempia teknisiä ohjeita turvallisuustason täyttämiseksi. KIPINÄT Palokuntalainen YHDYSVALLOISSA JA RUOTSISSA on uutisoitu tasapainoskootterien aiheuttamista ylikuumentumisista ja tulipaloista. Turvallisuuden Tasapainoskootterit saattavat aiheuttaa tulipalon LÄHDE TURVALLISUUSJA KEMIKAALIVIRASTON TIEDOTE 5.10.2016 lisäksi toiminnanharjoittajien on varmistettava, että koneissa on mm. Viranomaiset eivät tarkasta ennakkoon koneiden turvallisuutta. Toiminnanharjoittajat vastaavat tuotteiden turvallisuudesta ja vaatimustenmukaisuudesta
Paloristit yhdelletoista LÄHDE SISÄMINISTERIÖN TIEDOTE POHJOISMAINEN PELASTUSJA VARAUTUMISASIOISTA vastaavien ministerien kokous järjestettiin Helsingissä syyskuussa. ETELÄ-SAVON SOPIMUSPALOKUNTALAISTEN alueneuvottelukunnan syyskokous pidettiin Juvalla 8.10.2016. Pelastustoimen operatiivinen yhteistyö Pohjoismaiden kesken toimii jo hyvin arjessa. Pelastusministerikokous oli osa yhteiskunnan kriisivalmiutta koskevaa pohjoismaista yhteistyötä, joka virallistettiin vuonna 2009 niin kutsutulla Haaga-julistuksella. Suomi on Haaga-yhteistyön puheenjohtajamaa vuonna 2016. Paloristin voi saada myös henkilö, joka on asiantuntemuksellaan tai muulla tavalla tehokkaasti avustanut palontorjuntatyötä. Kokouspäätelmien mukaan yhteiskunnan kriisinsietokykyä parannetaan tehostamalla ja jäsentämällä tiedonkulkua Pohjoismaiden pelastusja varautumisviranomaisten välillä. Kokousta emännöi sisäministeri Paula Risikko. Samalla lisätään erityisesti kriisinsietokykyyn liittyvää tutkimusyhteistyötä. Tämän yhteistyön kehittämisessä otetaan huomioon Euroopan tasolla tehtävä lääkinnällisten avustusvalmiuksien kehittäminen. Kokouksessa linjattiin myös, että yhteistyötä kylmiin olosuhteisiin erikoistuneiden pohjoismaisten avustusmuodostelmien kehittämisessä tulee jatkaa. Ministerit linjasivat kriisinsietokyvyn vahvistamista Jääskeläinen jatkaa Etelä-Savossa. Paloristi on pelastusalan korkein kunniamerkki, joka voidaan antaa tunnustukseksi kunnostautumisesta sammutusja pelastustyössä sekä palkinnoksi ansiokkaasta palveluksesta palokunnassa tai muussa palontorjuntatyössä. Yhteisprojektin tuloksena on kehitetty valmiutta siihen, että esimerkiksi suomalainen ja ruotsalainen rauniopelastusmuodostelma voisi lähteä kansainvälisiin avustustehtäviin yhdessä. Kokouksessa tehtiin henkilövalintoja; työvaliokuntaan ja pelastuslaitoksen työryhmiin valittiin sopimuspalokuntalaisten edustajat. 75 • PALOKUNTALAINEN 17 KIPINÄT SISÄMINISTERI PAULA RISIKKO on myöntänyt paloristin seuraaville henkilöille: johtaja Juha-Veli Frantti, pelastusjohtaja Jarmo Haapanen, ylikomisario Juha Hakola, brandkårens ordförande Silvio Hjelt, pelastusjohtaja Jari Hyvärinen, pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki, toiminnanjohtaja Ari Keijonen, päätoimittaja Pekka Koivunen, pelastusjohtaja Anssi Parviainen, pelastusjohtaja Martti Soudunsaari ja pelastuskomentaja Simo Weckstén. Kokouksessa käsiteltiin pelastustoimen uudistukseeen liittyviä asioita sekä kuultiin pelastuslaitoksen ajankohtaiset terveiset palopäällikkö Ilpo Hartikaisen tuomana. Julkilausuman toinen painopiste on muun muassa ebola-epidemian kokemusten perusteella todettu tarve tiiviimmälle yhteistyölle pohjoismaisten terveysja pelastusviranomaisten välillä. Kokouksessa hyväksyttiin yhteiset päätelmät, joihin on kirjattu Pohjoismaiden kriisinsietokyvyn eli resilienssin vahvistaminen ja varautuminen uusiin, monimuotoisiin uhkiin. Alueneuvottelukunnan puheenjohtajana kaudella 2017-2018 jatkaa Savonrannan VPK:n Kari Jääskeläinen ja varapuheenjohtajana toimii Heinäveden VPK:n Jari Pakarinen
42-43 SAVONRANNAN VPK OTTI Etelä-Savossa ensimmäisenä käyttöön helikopterin ja tarjoaa sen palveluja nyt koko laitoksen alueelle. 18 PALOKUNTALAINEN • 75 KIPINÄT Tiedusteluun ja johtamiseen merkittävä parannus Kopterit yleistyvät vauhdilla Kauko-ohjattavien ja miehittämättömien ilmaalusten käyttö viranomaistoiminnassa on kuluvan vuoden aikana lisääntynyt huomattavasti. Jääskeläisen mukaan kopterin apu on erinomaisen paikallaan metsäpalossa. SAVONRANTA. Palokunnanpäällikkö Kari Jääskeläinen pitää kopteria todella monipuolisena apuvälineenä mitä erilaisimmissa tilanteissa. Katso myös Palokuntalainen nro 74, s. Rajavartiolaitos kokeilee, poliisi käyttää ja pelastuslaitoksetkin ovat heränneet. 10-11. – Kopteria voidaan käyttää muun muassa kadonneiden etsinnässä, kattorakenteiden kuvaamiseen sammutustilanteissa, öljyvahinkojen laajuuden selvittämiseen vesistöissä ja maalla sekä öljyvahingon etenemisen tarkasteluun. Koptereiden määrän lisääntymistä voidaan jo pitää palokunnissa muoti-ilmiönä, mutta hyödyllisenä sellaisena.Vielä keväällä koptereita oli muutamia, nyt jo kymmeniä. ja nro 72, s. Savonrannan VPK:n kopteriin on tarkoitus asentaa myös lämpökamera. Sen avulla säästyy hikeä, henkilötyötunteja ja aikaa
Savonrannalla kopteri on sijoitettu ES437:ään, jolla se on nopeasti siirrettävissä myös muualle antamaan tilannepaikanjohtajalle reaaliaikaista kuvaa kohteesta. ES438 on sisävesien ensimmäinen ”lentotukialus” Savonrannan palokunnan käytössä oleva öljyntorjunta-aluksen ES438:n kannelta kopteria voidaan käyttää myös liikuttaessa Saimaan vesialueilla. Se tuottaa korkealaatuista videoja stillkuvaa. Kopterin kamera pyörii vaakatasossa 360 astetta. Hintaja laatukirjo on kuitenkin leveä. 75 • PALOKUNTALAINEN 19 KIPINÄT – Kopterilla voidaan selvittää nopeasti paloalueen suuruus ja palon leviämissuunta sekä alueella olevat vedenottopaikat ja alueelle tulevat tiet tai kulku-urat. Samoin rakennuksista voidaan ilmasta käsin paikantaa ”kuumat kohdat”. Savonrannan VPK:n päällikkö Kari Jääskeläinen pitää kopteria erinomaisena apuvälineenä palokunnalle. – Kopterilla pystytään nopeasti selvittämään esimerkiksi öljyvahingon laajuus onnettomuusaluksen ympäriltä ja tarkastamaan öljyn leviäminen ranta-alueille. Kopterissa on nousevat laskutelineet ja tarvittaessa se laskeutuu esimerkiksi akun virran vähyyden vuoksi itse maahan. Vesistöetsinnöissä kopterilla päästään katsomaan saarien rannat isolta alueelta nopeasti, kertoo Kari Jääskeläinen. Toimintasäde kopterilla on noin 1,5 km ja lentonopeus 10m/s. Savuhavainnot on myös helpompi paikantaa kuin hälytysajoneuvoilla ajellen pitkin metsäteitä. Niiden palokuntien, joilla on käytössä kuvauskopteri, toivotaan ottavan yhteyttä lehden toimitukseen osoitteella toimitus@ palokuntalainen.fi. Palokuntalainen-lehti kerää käyttökokemuksia koptereista. Teemme kevään 2017 aikana tuhdin tietopaketin koptereista ja niiden käytöstä palokunnissa. Kopteria on helppo ohjata erillisestä ohjauspaneelista, josta voi 7” näytöltä seurata kopterin ottamaa kuvaa. Lämpökamera kokeiltavaksi Syksyn aikana Savonrannan kopteriin saataneen myös lämpökamera, jolloin kadonneiden etsintä maastosta tehostuu. Tekniikka jo riittävällä tasolla Kuvauskopteri pystyy toimimaan 20 minuuttia kerrallaan yhdellä akulla. Savonrannalla on kopterille neljä akkua, jolloin lentoja kuvausaikaa on 80 minuuttia. Kopteri pystyy nousemaan ja laskeutumaan aluksen työskentelykannelle. Tietoa toimitukseen! Kauko-ohjattavien helikoptereiden lisääntyminen on ollut mahdollista hintojen laskettua inhimilliselle tasolle. Kopteri mahtuu selässä kannettavaan kuljetusreppuun, jossa se on helppo viedä lähelle kuvauskohdetta. Myös isoissa liikenneonnettomuuksissa voidaan ilmasta saada nopeammin kokonaiskuva alueesta ja tapahtuneista vahingoista. Kopteri laskeutumassa ES 438:n kannelle.
Siikajoen kunnalla on aiemmin ollut paloasemarakennukset Paavolan, Siikajoenkylän ja Ruukin taajamissa. Esitys eteni toteutukseen saakka. 1000 m 2 tilat Siikajoen kunnalta, joka on vuokrannut tilat Leinoselta. Markulla on myös kelpoisuus ensivastetehtäviin. – Näin perheettömälle yrittäjälle keskimäärin 75 hälytystä vuodessa ja harjoitukset päälle ei ole ongelma, kertoo Markku. Hän esitti, että paloasematilat rakennettaisiin entisen Valtion virastotalon yhteyteen. – Palokuntayhdistyksellämme (Ruukin Palokuntalaisten tuki ry) on myös naisja nuoriso-osastot, joten toimintaa riittää. jouduttiin perumaan. Tällöin myös Palosuojelurahaston hanketta varten myöntämä avustus ”Kunhan omillensa pääsee.” Palokuntalainen rakensi paloaseman Se, että palokuntayhdistys rakentaa uuden paloaseman on Suomessa arkipäivää. Kunta vuokrasi aseman edelleen Jokilaaksojen pelastuslaitokselle. 20 PALOKUNTALAINEN • 75 KIPINÄT SIIKAJOEN RUUKISSA paikallinen yrittäjä ja palokuntalainen, Markku Leinonen ratkaisi kunnan paloasemaongelman rakennuttamalla aseman, jonka sitten vuokrasi kunnalle. Tein sitten ehdotuksen kunnalle, että voisin rakentaa aseman ja neuvottelujen jälkeen pääsimme sopimukseen, selvittää Markku nopeasti liikkeelle lähtenyttä hanketta. Lopulta kouluja muut hankkeet ohittivat kuitenkin paloasemien rakentamiskaavailut. Toukokuussa 2009 pelastuslaitos teki Siikajoen kunnanhallitukselle esityksen uuden paloaseman rakentamisesta. Tarkempi sijainnin tarkastelu kuitenkin osoitti, että toimintavalmiusaikojen saavuttaminen olisi ollut käytännössä mahdotonta. Asema vihittiin käyttöön 20.10.2016. Mutta se, että rakentaja on sopimuspalokuntalainen, on ainutlaatuista. Kysymykseen onko paloaseman omistaminen liiketaloudellisesti kannattavaa, Markku Leinonen vastaa diplomaattisesti: ”Kunhan omillensa pääsee.” TEKSTI PETTERI JOKELAINEN JA PEKKA KOIVUNEN KUVAT JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOS. Nyt Jokilaaksojen pelastuslaitos on vuokrannut uudistetut n. Rakentamishanke oli ensin hyvässä myötätuulessa ja suunnitelmia uuden paloaseman rakentamisesta tehtiin jo hyvin pitkälle. Siikajoen kunta esitti myöhemmin paloaseman sijoittamista Yrityspuisto Oy:n entisiin pin-noittamon tiloihin. – Suunnittelu ja rakentaminen tapahtuivat hyvässä yhteistyössä niin kunnan kuin pelastuslaitoksenkin kanssa. Markku paljastaa varsinaisen idean paloaseman rakentamisesta syntyneen kolme vuotta sitten. Tällä hetkellä hän on palokunnassa savusukelluskelpoinen yksikönjohtaja. Ruukin terveysaseman ja koulun mittavien rakentamishankkeiden takia paloaseman rakentamisesta jouduttiin kuitenkin luopumaan. Niinpä tästä vaihtoehdosta jouduttiin luopumaan. Ratkaisun ongelmaan toi paikallinen yrittäjä ja palokuntalainen, Markku Leinonen. – Siikajoen kunnalla oli jo pitkään ollut suunnitelmia paloasemien kunnostamiseksi tai uudisrakentamiseksi. Paavolan paloasemalla todetun sisäilmaongelman vuoksi sen toimistotilat muutettiin ensin Ruukkiin, Yrityspuisto Oy:n tiloihin ja myöhemmin entiseen valtion virastotaloon. Rakentaja on huoltamoyrittäjä ja yksikönjohtaja Neste Oil -huoltamoa Revonlahdella pyörittävä Markku Leinonen, 43, aloitti Ruukissa sopimuspalomiehenä vuonna 1998