IRTONUMERO 8 € • 30.6.2016 • ISSN 1798-2685 73 ENSIVASTE ETSII PAIKKAANSA, OSA 2 • TURVAA MAASEUDULLE Vesihuoltoa eri puolella Suomea
Ollikainen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS maria.salo@palokuntalainen.fi, Maria Salo, puh. SISÄLTÖ • NRO 73 5 PÄÄKIRJOITUS 40 LÄMPÖKAMERAMIES 52 SATUNNAINEN OHIKULKIJA 55 VILLIMIES 63 TAHTOO TIETÄÄ 66 LIEKINHEITTÄJÄ 30 ENSIVASTE ETSII PAIKKAANSA 36 HAKA:STA LÖYTYY LISÄÄ OMITUISUUKSIA 42 MESSUT UUDISTUVAT – JYVÄSKYLÄ TARJOAA PARASTAAN 44 VETTÄ! 50 LEPPÄLAHDESSA KOULUTETTIIN JA SAATIIN TURVAA MAASEUDULLE 7 PÄIVÄN POLTTAVAT 10 KIPINÄT 57 BRANDKÅRISTEN 64 LETKUT SOLMUSSA 65 ENSI NUMEROSSA WWW.PALOKUNTALAINEN.FI Ensivaste etsii paikkaansa. HAKA:n tilastoissa mahdottomuuksia. Vesihuoltoa eri puolella Suomea. 040 501 8721 TOIMITTAJAT Silvio Hjelt ja Isto Kujala AVUSTAJA Sasu Mäkinen OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. rek. %. VUOSIKERTA • AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN • ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh. PALAUTE sähköpostitse toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen TOIMITTAJA Silvio Hjelt PALSTAT JOKA NUMEROSSA TÄSSÄ LEHDESSÄ ?!. 50 44 30 36 TOIMITTAJA Isto Kujala AVUSTAJA Sasu Mäkinen ULKOASU Anna Broholm HALLINTO Maria Salo NRO 73 PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI • 15. 0400 504 678 KANNEN KUVA Aki Leppänen TAITTO JA ULKOASU Anna Broholm/ PieniSuuri Idea PAINO Euraprint Oy KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Yhdystie 6, 29250 Nakkila, Y2242549-9, Alv. Leppälahdessa koulutettiin
Useiden laitosten sanankäänteet ovatkin koventuneet viime aikoina sopimuspalokuntien suuntaan. VALTAKUNNALLINEN LIITTO hoitaa palokuntien puolesta puhumisen mallikelpoisesti, mutta palokuntien alueellinen yhteistoiminta ei ole kaikkialla hyvissä kantimissa. ALUEELLISET PELASTUSLAITOKSET ovat saaneet viimeiset kaksitoista vuotta kehittyä villisti ilman valtakunnallista ohjausta. Tätä ei aina ole täysin ymmärretty. Jotta Suomen noin 500 vpk-muotoista sopimuspalokuntaa säilyisivät sopimuspalokuntina jatkossakin, on niin valtakunnallisen liiton, palokuntien alueellisten yhteenliittymien ja yksittäisten palokuntien herättävä. Sopimuspalokuntien valtakunnallisella yhteistoiminnalla (SSPL) vaikutettiin niin, että kaikki kunta-ajan yhdistykset pääsivät uuden sopimuksen piiriin. Palokuntayhdistyksen arvo on muutakin kuin sen operatiivinen arvo. Sopimuspalokunnilla edessä vaikeat ajat Muutamassa laitoksessa on pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien neuvottelukuntia, jotka tosiasiassa ovat kuitenkin vain jonkinasteisia kuulemisja keskustelufoorumeja.”. Tilanne on nyt toinen. SUOMEN PELASTUSTOIMI tarvitsee sopimuspalokuntia, se on fakta, jota ei kukaan kiellä. Kulttuurierot ovat suuret ja erilaisia toimintatapoja ja käytäntöjä on pelastuslaitoksissa useita unohtamatta sopimusten ja sopimuskorvausten eroavaisuuksia. Tällainen yhdistys on pelastuslaitokselle ja yhteiskunnalle kullanarvoinen. Tätä tosiasiaa eivät jotkut pelastusjohtajat tunnu tajuavan. Sopimuspalokunta on yhdistys, joka on sitoutunut korvausta vastaan suorittamaan viranomaiselle sälytettyjä tehtäviä. 73 • PALOKUNTALAINEN 5 PÄÄKIRJOITUS PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen PELASTUSLAITOSTEN MÄÄRÄN vähentäminen viiteen tulee olemaan sopimuspalokunnille paljon ongelmallisempi kuin vuoden 2004 (Satakunta ja Tampere 2003) alueellistaminen. Sana sopimus myös velvoittaa. Siihen se samanlaisuus sitten jääkin. Aikaa on vähän. Ja saa siitä käyvän korvauksen. Palokuntien tulee kiinnittää erityistä huomiota palvelujensa laatuun. Muutaman laitoksen alueella sopimuspalokunnat ovat yhtenä miehenä valvomassa etujaan, joissakin palokuntayhdistykset ovat eripuraisia ja kateellisia toisilleen, yhteen hiileen puhaltaminen on näille yhdistyksille vieras ajatus. Paloautot ovat punaisia ja niissä on siniset vilkut. TOSIASIASSA SUOMESSA on palokuntayhdistyksiä, joiden olemassa olon syvintä tarkoitusta eivät välttämättä edes jäsenet tajua. Yhteiskunnalla ei ole varaa maksaa pelkän harrastustoiminnan ylläpitämisestä. Muutamassa laitoksessa on pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien neuvottelukuntia, jotka tosiasiassa ovat kuitenkin vain jonkinasteisia kuulemisja keskustelufoorumeja. TERVEILLÄ PERIAATTEILLA toimiva palokuntayhdistys hoitaa sopimusvelvoitteensa asianmukaisesti ja laadukkaasti. Ei savua ilman tulta. Pelastuslaitokset käyttävätkin tilaisuutta hyväkseen ja pystyvät sanelemaan yhteistyön ehdot. Aito vuoropuhelu puuttuu, koska palokunnat ajavat vain omia etujaan, eivät yhteisiä. Paloasemaverkostomme ei ole – monista vastaväitteistä huolimatta – liian tiheä. Jokaiselle palokuntayhdistykselle on sija pelastustoimen järjestelmässä jatkossakin, mikäli yhdistys pystyy tarjoamaan toiminnallaan lisäarvoa yhteiskunnalle. Ne ovatkin hyvin erilaisia, kun katsotaan pintaa syvemmälle
Laitteessa myös letkujen yksilöllinen huollon seuranta ja elinkaaren ylläpito. Laitteen suuren kapasiteetin ansiosta työn vaatima aika lyhenee huomattavasti ja letkunhuoltotyön tilantarve sekä apulaitteiden tarve poistuu. LETKUNHUOLTOLAITE TÄYSAUTOMAATTINEN HOSEMASTERILLA PUHTAAT LETKUT JA PUHDAS PALOASEMA Hosemasterin suunnittelussa ja valmistuksessa on minimoitu palomiehen altistuminen noelle ja muille haitallisille jäämille, joita letkujen pesussa voi esiintyä. Hose Master™ on rakennettu ja testattu toimimaan vaativimmissakin oloissa vuosikymmenien ajan. Autoilijankatu 8 • 20780 KAARINA • Puh. Pesu, koeponnistus, kuivaus, merkintä ja kelaus tapahtuvat yhtaikaisesti ja täysin automatisoidusti. • esteri@veikkonummela. Maailman ainoa täysautomaattinen letkunhuoltolaite. LETKUNHUOLTOLAITE TÄYSAUTOMAATTINEN HOSEMASTERILLA PUHTAAT LETKUT JA PUHDAS PALOASEMA Hosemasterin suunnittelussa ja valmistuksessa on minimoitu palomiehen altistuminen noelle ja muille haitallisille jäämille, joita letkujen pesussa voi esiintyä. Laitteen innovatiiviset ratkaisut vähentävät energiankulutusta ja kohentavat työympäristöä Yksinkertainen, vahva rakenne sisältää vain vähän liikkuvia osia, mikä parantaa käyttövarmuutta. Hose Master™ on rakennettu ja testattu toimimaan vaativimmissakin oloissa vuosikymmenien ajan. • esteri@veikkonummela. Maailman ainoa täysautomaattinen letkunhuoltolaite. MYYNTI • ASENNUS • HUOLTO • LEASING LETKUA PUHTAAKSI JOPA 400 METRIÄ TUNNISSA! (20 kpl/20m/H). Laitteen innovatiiviset ratkaisut vähentävät energiankulutusta ja kohentavat työympäristöä Yksinkertainen, vahva rakenne sisältää vain vähän liikkuvia osia, mikä parantaa käyttövarmuutta. (02) 2162 112 • Faksi (02) 4692 115 • www.veikkonummela. (02) 2162 112 • Faksi (02) 4692 115 • www.veikkonummela. MYYNTI • ASENNUS • HUOLTO • LEASING LETKUA PUHTAAKSI JOPA 400 METRIÄ TUNNISSA! (20 kpl/20m/H) Autoilijankatu 8 • 20780 KAARINA • Puh. Kaapin sisältä poistetaan ilma kiinteistön poistoilmakanavaan, näin haitalliset höyryt eivät altista pesutilassa työskenteleviä. Likaisen letkun käsittely on minimoitu, ainoastaan letkun liittimen kytkentä kuljettimeen ja pesu voi alkaa. Laitteen suuren kapasiteetin ansiosta työn vaatima aika lyhenee huomattavasti ja letkunhuoltotyön tilantarve sekä apulaitteiden tarve poistuu. Laitteessa myös letkujen yksilöllinen huollon seuranta ja elinkaaren ylläpito. Kaapin sisältä poistetaan ilma kiinteistön poistoilmakanavaan, näin haitalliset höyryt eivät altista pesutilassa työskenteleviä. Likaisen letkun käsittely on minimoitu, ainoastaan letkun liittimen kytkentä kuljettimeen ja pesu voi alkaa. Pesu, koeponnistus, kuivaus, merkintä ja kelaus tapahtuvat yhtaikaisesti ja täysin automatisoidusti
Lisäksi opetusmateriaalin pidättäminen vain erikseen SPEK:n hyväksymille kurssinjohtajille ja kouluttajille on arveluttavaa julkista pelastustoimen kehittämistä varten tulevaa avustusrahoitusta vasten tarkasteltuna. Ilman virallista lausuntokierrosta ja pelastuslaitoskohtaista neuvottelua tällaista menettelyä ei voida hyväksyä. kurssija lisenssimaksujen sekä järjestämissopimusten käyttöönottoa SPEK avaa läpinäkyvästi palokuntakoulutusjärjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä aiheutuvat kustannukset, sen ao. julkinen avustusrahoitus. Tiedote, sen liitteet sekä linkkimateriaalit antavat sellaisen käsityksen, että hinnoittelu ja järjestämissopimuspohjat on SPEK:ssä jo päätetty. Allekirjoittaneiden pelastuslaitosten mielestä nyt esitetyt kustannusvaikutuslaskelmat eivät ole riittävän läpinäkyviä, kun huomioidaan mm. Valmistelusta on pyydettävä viralliset lausunnot pelastuslaitoksilta. Edellytämme myös tasapuolista kohtelua kaikkien pelastuslaitosten ja niille palveluja tuottavien pelastusliittojen välille.” PIXABAY. Oppilaskohtaiset lisenssimaksut sekä kurssikohtaiset maksut herättävät huomiota, kun on tiedossa, että SPEK saa palokuntakoulutuksen kehittämiseen ja opetusmateriaalituotantoon vuosittain noin 400.000 € avustusta Palosuojelurahastolta sekä merkittävän avustuksen myös Okry-opintokeskuksesta. Tiedämme myös, että SPEK:n palokuntakoulutustoimikunnassa on edellytetty kustannuslaskelmia. toimintaan saamat julkisista lähteistä tulevat avustukset, arvioi uudelleen kurssija lisenssimaksut sekä niiden muodostamisperusteet. ”Virallista lausuntomahdollisuutta ao. Edelleen puuttuvat arviot kurssinjohtajien ja kouluttajien työkuormaan tulevista vaikutuksista. Koulutusuudistus puhuttaa Pohjoisen laitoksilta ankaraa kritiikkiä SPEKille Jokilaaksojen, Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen, Lapin ja OuluKoillismaan pelastuslaitokset ovat lähestyneet pelastusosastoa ja SPEKiä kirjeellä, jossa pelastustoimen sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön koulutusjärjestelmän uudistusta arvostellaan voimakkain sanankääntein. Vasta viitteessä mainitun tiedotteen liitteissä on laskelmia kustannusvaikutuksista. Jo muutama vuosi sitten koulutusjärjestelmäuudistuksen alkuvaiheissa jotkut pelastuslaitokset edellyttivät SPEK:ltä kustannuslaskelmia sekä arvioita kurssinjohtajien ja kouluttajien työkuormitusvaikutuksista. materiaaleista ei valmistelun loppuvaiheissa ole pelastuslaitoksille tarjottu, joten asia on useimmissa pelastuslaitoksissa jäänyt liian vähäiselle huomiolle. 73 • PALOKUNTALAINEN 7 PÄIVÄN POLTTAVAT KIRJELMÄSSÄ VIITATAAN SPEKin tiedotteeseen 22.3.2016: Pelastustoimintaan osallistuvan vapaaehtoisja sopimushenkilöstön koulutusuudistuksen mukanaan tuomat rakenteelliset ja taloudelliset vaikutukset. Edellytämme, että ennen ao
Vastauksissa sisäilmahaittoja ilmoitettiin 93 paloasemalta, näkyviä kosteusvaurioita 64 paloasemalta ja homeen hajua 43 paloasemalta. Palomiesliitossa on noin 4 200 jäsentä ja pelastuslaitoksissa työskenteli vuoden 2014 tiedon mukaan noin 5 500 työntekijää. Sen sijaan paloesimiehillä oli jo erilaisia oireita, jotka DE PO SI TP HO TO. valtakunnallisesti. Kosteusvauriot on korjattava nopeasti ja oikeaoppisesti sekä henkilökunta siirrettävä väistötiloihin korjauksia odottamaan. Kyselyyn vastanneista tervein ammattiryhmä oli nuoret palomiehet. viittaavat homealtistukseen. Kyselyyn osallistui 609 henkilöä 127 paloasemalta. Kyselytutkimus antaa viitteitä homeongelmien laajuudesta paloasemilla Eniten homealtistusongelmia päällystöllä Paloasemien kosteusvauriot huolestuttavan yleisiä Paloasemien sisäilmaongelmat ovat nousemassa kouluissa ja päiväkodeissa ilmenevien ongelmien rinnalle. 8 PALOKUNTALAINEN • 73 PÄIVÄN POLTTAVAT PALOASEMIEN HOMEONGELMIIN Turun yliopiston työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus törmäsi johtamansa BAT-hankkeen aikana. Putuksen mukaan sisäilmaongelmat ovat hyvin yleisiä kuntasektorin rakentamisessa. Astma on yksi sisäilmaan liittyvistä sairauksista. Korjattavaa on huomattavasti enemmän, mitä kunnissa on varauduttu. Siinä kehitettiin uusia menetelmiä lääkärin käytännön työhön homealtistuneiden diagnostiikkaan. Eniten terveysongelmia oli palopäällystöllä. Tämä viittaisi siihen, että työolosuhteet ja työ pelastusalalla ovat sellaisia, että siihen sairastutaan matkan varrella. BAT-hankkeen jatkotutkimuksena Putus toteutti valtakunnallisen oirekyselyn pelastusalan ammattihenkilöstölle yhteistyössä Palomiesliiton kanssa. Henkilöitä, jotka olivat joutuneet siirtymään väistötiloihin kosteusvaurioiden vuoksi, oli 45 paloasemalla. Hyvä uutinen on se, että ongelmiin on helpompi käydä käsiksi, kun ongelman olemassaolo huomataan ja siihen osataan oikein tarttua. Hanke päättyi tänä keväänä ja sen yhtenä tutkimuskohteena olivat palomiehet ja paloasemat. Kyselyn tuloksissa huolestuttavaa oli se, ettei korjaaminen tuntunut vaikuttavan positiivisesti jo oireilevien vastaajien terveyteen. Heistä 5 prosenttia oli astmaatikkoja, kun palomiehistä astmaa oli ainoastaan 2 prosentilla. Asemien kosteusvauriot ja henkilöstön homealtistumiset ovat huhtikuussa julkaistun tutkimuksen mukaan yllättävän yleisiä valtakunnallisesti. Putus korostaa, että pelastusalan ammattilaisten työolosuhteisiin on jatkossa kiinnitettävä erityistä huomiota. Maalis-huhtikuussa toteutettuun oirekyselyyn osallistui noin 15 % SPALin jäsenistä. Taustatiedot rakenteiden ongelmista on osassa tapauksista pystytty varmentamaan myös muista lähteistä, joten kyse ei ole vain vastaajien mielipiteistä
Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Juha Laitinen, puh. Toiseksi on luotava kalustonhuollon suojautumisja puhdistustehokkuussuositukset sen mukaan, missä paloluokassa varusteet ovat kontaminoituneet. Myös työterveyshuollolla on tärkeä rooli ennaltaehkäisyssä. Tilannepaikalla altistutaan jopa enemmän kuin savusukellettaessa riittämättömien suojavarustusten vuoksi. Tutkimuksessa esitetään muun muassa seuraavia toimenpide-ehdotuksia: Palopaikoille on määriteltävä suoja-alueet ja ohjeistettava, miten niissä suojaudutaan. Pelastuslaitosten olisikin tutkimuksen toimenpide-ehdotuksen mukaan ryhdyttävä välittömästi toimiin altistumisten vähentämiseksi. LISÄTIETOJA. Skellefteå-mallin todettiin vähentävän sekä kokonaisaltistumista että käsien kautta altistumista. Palomies todettu yhdeksi syöpäalttiimmista ammateista Vasta valmistuneen Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan savusukeltavat palomiehet altistuvat liiallisesti syöpää aiheuttaville pah-yhdisteille eli polysyklisille aromaattisille hiilivedyille. Skellefteå-mallissa palomiesten altistuminen vähäisempää käytössä oleviin toimintatapoihin verrattuna. 73 • PALOKUNTALAINEN 9 PÄIVÄN POLTTAVAT PALOMIES ON yksi eniten naftaleeneille altistuva ammattiryhmä. Skellefteå-malli on Ruotsissa kehitetty toimintamalli, jossa muun muassa likaiset varusteet ja työkalut eristetään tehtävän jälkeen kuljetettavaksi asemalle puhdistukseen. Laitisen vetämässä Vähentääkö Skellefteå-malli palomiesten altistumista operatiivisessa toiminnassa -hankkeen tutkimuksissa oli mukana yhteensä kuusi paloasemaa Keski-Suomen, Keski-Uudenmaan ja Pohjois-Savon aluepelastuslaitoksista sekä Helsingin kaupungin pelastuslaitoksesta. Lisäksi SPALin käynnistämässä hankkeessa olivat mukana Suomen Palopäällystöliitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Pelastusopisto. Lisäksi he altistuvat pyreeneille sekä bentseenille yli toimenpideraja-arvojen. Hankkeen aikana vertailtiin, onko ns. Altistumisen jälkeen heillä havaittiin tulehdusvasteiden ja stressihormonien vapautumista. Tutkimuksen vetäjä Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Juha Laitinen painottaa, että altistumisen vähentämiseksi palomiehiä ja heidän esimiehiään tulisi kouluttaa oikeisiin toimintatapoihin ja kemiallisilta aineilta suojautumiseen niin kentällä kuin kalustonhuollossa. Tutkimuksessa todettiin altistumisen aiheuttavan muutoksia palomiesten elimistössä. Palomiehet altistuvat sammutustehtävissä paitsi savusukelluksen aikana myös toimiessaan tilannepaikalla, jälkiraivaustöissä, palatessaan sammutusvarusteet päällä paloasemalle sekä paloasemalla varusteiden jälkihuollossa ja varusteiden säilytystiloissa. 040 5023 714, juha.Laitinen@ttl.fi Hankkeen loppuraportti: www.tsr.fi/tutkimustietoa/tata-tutkitaan/ hanke?h=113080 Kommentti: TUTKIMUKSEN TULOKSET pätevät myös sopimuspalokun talaisiin, joista osan vuosittaiset altistumismäärä t ovat verrattavissa päätoimisen henkilöstön määriin. Hankkeen rahoittivat Palosuojelurahasto, Työsuojelurahasto ja Työterveyslaitos
Viime vuoden aikana Keravalla oli hälytyksiä yhteensä 463, joista sammutustehtäviä 174 ja muita pelastustehtäviä 289. Liikenneonnettomuuksiin liittyviä tehtäviä Keravalla oli viime vuonna 43 ja Tuusulassa 125. Paloasemalle sijoitetaan sammutusauto, säiliöauto ja koura-auto sekä kaksi sairaankuljetusautoa. Paloasemalta löytyy myös nykyaikainen letkujenhuoltolaitteisto. 10 PALOKUNTALAINEN • 73 KIPINÄT PALOASEMA SISÄLTÄÄ tilat toimistoja päivystystoimintaan, henkilöstön tilat lepotiloineen, ajoneuvojen tilat huoltotiloineen sekä varustehuoltotilat. Rakennustyöt kestävät reilun vuoden verran ja paloasema valmistuu ensi vuoden kesäkuussa. Paloasemalle tulee tilat myös Tuusulan VPK:n käyttöön. Tuusulassa hälytystehtäviä oli yhteensä 581, joista sammutustehtäviä 183 ja muita pelastustehtäviä 398. alkusammutuksen harjoittelun. Uusi paloasema rakennetaan liikenteellisesti keskeiselle paikalle Keravan ja Tuusulan yhdistävän Kuullontien varteen. Paloaseman pääurakoitsijana toimii Varte Oy ja paloaseman suunnittelusta on vastannut PR-Arkkitehdit Oy. Saavutettavuus sekä Keravan että Tuusulan suuntaan on hyvä ja riskipaikkoihin ehtii vaatimusten mukaisesti. Myös Tuusulan VPK sijoittaa oman kalustonsa uudelle paloasemalle. Paloasema nousee liikenteellisesti keskeiselle paikalle Kulloontien varteen, Keravan ja Tuusulan rajalle. Kylmästä ulkovarastosta löytyy tilat öljyntorjuntavälineille, veneille ja peräkärryille. Keravan ja Tuusulan yhteisellä paloasemalla tulee työskentelemään ympäri vuorokauden yhteensä 11–12 pelastusalan työntekijää: esimies, 6–7 palomiestä ja neljä ensihoitajaa. Lisäksi paloasemalla on töissä kaksi palotarkastajaa, paloinsinööri, turvallisuuskouluttaja ja palopäällikkö. Lisäksi piha-alueelle sijoittuu pieni harjoitusalue, joka mahdollistaa mm. Keravan ja Tuusulan yhteisen paloaseman rakentaminen on alkanut Keravan kaupungin ja Tuusulan kunnan yhteisen paloaseman rakennustyöt käynnistyivät toukokuussa. Ensihoidontehtäviä Keravalla kertyi noin 2 600 ja Tuusulassa 3 300.. Paloaseman yhteyteen rakennetaan myös harjoitustorni. Kulloontiellä tehdään tällä hetkellä liittymäjärjestelyjä, jotka sujuvoittavat paloaseman liikennettä sekä Keravalle että Tuusulan suuntaan. Uuden paloaseman rakentaminen maksaa noin 9 miljoonaa euroa. Lisäksi paloasemalla on vesija maastopelastamiseen tarvittavaa kalustoa ja erilaista vahingontorjuntakalustoa. Uutena kalustona paloasemalle tulee raskaspelastusauto, joka auttaa erityisesti tieliikenneonnettomuuksissa
Mukana alueensa kaikissa tehtävissä Vihdin VPK hälytetään kaikkiin tehtäviin, joissa se on lähin pelastustoimen yksikkö. Palokunta toimii kahdella autolla. Jäsenistöä koko palokunnassa on 144 henkilöä. Luottavaisin mielin kohti tulevaa Pelastustoimen uudistusta Vihdin VPK katselee levollisina mielin. Palokunta vietti toimintansa 90-vuotisjuhlaa 22.5.2016 Vihdin Kirkkoniemen koululla. Kummassakin uudistuksessa emme ole huomanneet jäävämme mainittavasti aiempaa huonompaan asemaan. Vihdin VPK:n jäsenistöä juhlakuvassa. – Olemme jo olleet mukana kahdessa uudistuksessa. Vihdin VPK:ssa toimii nuoriso, naisja veteraaniosastot. 12 PALOKUNTALAINEN • 73 KIPINÄT VIHDIN VPK ON Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen sopimuspalokunta. Sopimuksessa palokunta on sitoutunut lähtemään 8 minuutin kuluessa hälytyksestä vahvuudella 1+3. TEKSTI JA KUVAT ISTO KUJALA. Lisäksi on sovittu, että lähdössä on mukana kaksi savusukelluskelpoista sopimuspalokuntalaista. Hälytysosastossa on 28 jäsentä, joista 21 on hälytyskelpoista ja 7 harjoittelijaa, joilla ei vielä ole hälytyskelpoisuutta, kertoo palokunnanpäällikkö Erkki Aronen. Vihdin VPK on perustettu vuonna 1926 – aluksi se tunnettiin nimellä Vihdin kirkonkylänseudun VPK. Sittemmin nimi lyheni Vihdin VPK:ksi. Isot laitokset ovat jopa mahdollistaneet Vihdin VPK:lle paremman kaluston ja laajemmat resurssit isoissa tehtävissä. Tämän vuoden tahti on ollut hälytys keskimäärin joka neljäs päivä ja tehtävät vaihtelevat monipuolisesti. Ensin Vihdin kunnan palolaitoksesta Espoon aluepelastuslaitokseen ja sitten Espoon aluepelastuslaitoksesta Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokseen. Sammutusauto (LU 541) on vuosimallin 2004 Scania 94G ja miehistöauto (LU 547) on vuoden 2010 Volkswagen Caravelle 1,9 TDI. Enää ei ole kunta-ajalle tyypillisiä yli 12 tunnin tehtäVihdin VPK, 90 v Luottavaisin mielin kohti tulevaa viä, vaan vaihtomiehistöt mahdollistavat tehokkaamman toiminnan, toteaa Erkki Aronen
73 • PALOKUNTALAINEN 13 KIPINÄT LISÄTIETOA VIHTIJÄRVELLÄ ON tällä hetkellä 19 hälytystoimintaan osallistuvaa palokuntalaista, joista kuudella ei ole C-korttia, kaikki ovat alle 40 vuotiaita. – Aloitimme ajokorttiopinnot Nummelassa 16.6. – Kilpailutimme korttikurssin kolmella autokoululla ja parhaan tarjouksen antoi Driving Team Nummelasta. – Jos tilanteeseen ei reagoida millään tavalla, on nähtävissä, että vanhemman kaartin jäädessä sivuun, jää kortillisten osuus niin vähäiseksi, että palokunnan lähtövarmuus ja yksikön sisäisten tehtävien järkevä jakaminen vaarantuu, kertoo vpk:n puheenjohtaja Olli Saira. Oppilaat maksavat itse viranomaismaksut 173 € ja tarvittavat lääkärintodistukLeader-hankerahoitus myönnetty Vihtijärven VPK:lla ratkaisu C-korttiongelmaan set sekä passikuvat. ja 17.6. 040 7325341 VIHTIJÄRVI. Olli Saira, puheenjohtaja, olli.saira@gmail.com puh. Otimme myös yhteyttä Vihdin VPK:hon, jotta saimme riittävän ison kurssin kokoon. 0400 843577 Mika Nilsson, palokunnan päällikkö mika.a.nilsson@gmail.com puh. pidetyillä teoriapäivillä ja tavoitteena on saada kesän / syksyn aikana kaikki yhdeksän koulutettua C-ajo-oikeudelle, päättää Olli Saira. Vihdistä mukaan tuli kolme hälytysosastolaista. Vihtijärven VPK toteuttaa yhteistyössä Vihdin VPK:n ja Nummelan Driving Teamin kanssa koulutusprojektin, jossa yhdeksän hälytystoimintaan osallistuvaa palokuntalaista saa kuorma-auton ajamiseen oikeuttavan C-kortin. Leader-rahoitusta on myönnetty 8100 € ja palokuntien maksettavaksi jää 900 €. Hankkeen kustannusarvio on 9000 €
Samaan aikaan sopimuspalokuntien rekrytointi on aiempaa haastavampaa. Tule kuulemaan, miltä sopimuspalokuntatoiminnan ja maaseudun pelastustoimen palveluiden tulevaisuus näyttää sekä pohtimaan, miksi ihmiset ovat valmiita antamaan uhraamaan aikaansa ja jopa omaa turvallisuutta muiden auttamiseksi. Ilmoittautuminen Tilaisuus on kaikille avoin eikä edellytä etukäteisilmoittautumista. Palokuntatoiminta – työtä vai harrastus. Lisätiedot Lisätietoja opintopäivästä antaa Suomen Palopäällystöliiton koulutusjohtaja Sami Kerman 040 549 2112. Kun sisäinen muuttoliike asettaa haasteita hajaasutusalueiden palveluille, sopimuspalokuntien rooli pelastustoimen palveluiden tuottajana korostuu entisestään. SuomiAreenan teemana vuonna 2016 on suomalainen työ ja kansalaisjärjestötoiminta. Aika ja paikka tiistai 12.7.2016 klo 13.30 – 14.45, Puuvillan kauppakeskus, Pori Kustannukset Tilaisuus on osallistujille maksuton.. Suomen Palopäällystöliitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Suomen Sopimuspalokuntien Liitto SSPL järjestävät keskustelutilaisuuden, jossa pureudutaan sopimuspalokuntien rooliin ja toimintaan nykypäivän Suomessa
Tällä hetkellä voimassa olevan aikataulun mukaan Oulun hätäkeskus siirtyy Erica-järjestelmään marraskuussa, Kuopio tammikuussa, Kerava ja Pori helmikuussa sekä Turku ja Vaasa maaliskuussa. Vuonna 1974 perustetun perheyrityksen pääasiallinen asiakaskunta muodostuu eri viranomaisorganisaatioista ja sähköntuotannon sekä suurteollisuuden yrityksistä. Tekninen asiantuntija Matti Kuisma hoitaa toimipisteestä käsin myynti-, asennusja huoltotehtäviä. Nämä riskianalyysit pohjautuvat toimialojen antamiin tehtäväkäsittelyja riskiarvio-ohjeisiin. Kehitystyöhön ovat Hätäkeskuslaitoksen ohella osallistuneet poliisin, pelastus-, sosiaalija terveystoimen ja Rajavartiolaitoksenedustajat. Laitos ilmoittaa nettisivuillaan käyttöönoton tapahtuvat vuoden 2017 maaliskuun loppuun mennessä. Jo valmisteluvaiheessa on pyritty huomioimaan hyvä käytettävyys. 73 • PALOKUNTALAINEN 15 KIPINÄT HÄTÄKESKUSLAITOKSEN ILMOITUKSEN mukaan vajaan vuoden viivästymä ERICAn käyttöönotossa johtuu TUVE-ympäristön haasteellisuuksista ja ERICAn monimutkaisesta ympäristöstä. Hänet tavoittaa numerosta 040 774 0030, sähköposti matti.kuisma@elektro-arola.fi. Riskiarvio-ohjeet testissä ERICA:ssa toimialojen antamat riskiarvio-ohjeet integroidaan osaksi hätäkeskustietojärjestelmää. Elektro-Arolalle toimipiste Turkuun PIX AB AY. Tässä hetkellä niin Hätäkeskuksissa kuin pelastuslaitoksissa on käynnissä perustietojen syöttäminen järjestelmään. Uutta hätäkeskustietojärjestelmää on kehitetty Hätäkeskuslaitoksen toiminnan ja tietotekniikan kehittämishankkeessa (TOTI) vuodesta 2008 lähtien. Toimialat ovat yhteistyössä Hätäkeskuslaitoksen kanssa luoneet ERICA:n riskiarviotyökaluun riskianalyyseja. Erica kolkuttaa ovella Haasteellinen käyttöönotto edessä PELASTUSALALLE HÄLYTYSja viestintätekniikkaa suunnitteleva ja toimittava janakkalalainen Elektro-Arola avasi kesäkuussa toimipisteen Turussa. Riskianalyysien tarkoituksena on auttaa ja yhdenmukaistaa hätäpuhelujen käsittelyä ja hätäkeskuspäivystäjien toimintatapoja. Uudet tilat mahdollistavat muun muassa ajoneuvojen järjestelmien asentamisen ajanmukaisissa hallitiloissa, jotka löytyvät osoitteessa Korjasmäenkatu 3, 20360 Turku
Koska hän käytännössä oli välittömässä lähtövalmiudessa 24 tuntia jokaisena päivänä, ehti hän hiilihapporuiskuauto Fordin Yrjö Kallionpään palkkaamisesta 90 vuotta Porissa kunnioitettiin ”Vakinaista palokuntaa” Vasemmalla eturivissä Porin palolaitoksen veteraanien edustajat Esko Ylikylä, puheenjohtaja Tapio Kumpulainen ja Lauri Lempinen. Koruton, mutta juhlallinen kunnianosoitus päättyi kahvitilaisuuteen Porin VPK:n kerhohuoneella.. KUVA ARI LEHTIMÄKI ja sen 800 litran vesisäiliön turvin usein sammuttaa palot jo ennen kuin vpk:n väki ehti apuun. Vakinaisen palokunnan vahvuutta lisättiin hitaasti mies kerrallaan. Paikalla oli myös Yrjö Kallionpään omaisia. Kallionpään palkkaaminen osoitti nopeasti tarpeellisuutensa. Vieressä apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, aluepalopäällikkö Petri Ekberg ja Yrjö Kallionpään pojanpoika Hannu Kallionpää Maiju-puolisonsa kanssa. Porin VPK:n tarkastuskertomuksessa tarkastuksen suorittanut virkamies totesi 29.10.1916 vesijohtovaatimuksen lisäksi: ”… vielä tärkeämpi tekijä taistelussa tulta vastaan on majoitetun palokunnan järjestäminen, aluksi 7 á 8 miestä ja päällystö ynnä tarpeellinen kalusto ja vetojuhdat …” Kymmenen vuotta myöhemmin 1.6.1926 Yrjö Kallionpää palkattiin kaupungin kustannuksella Porin VPK:n autonkuljettajaksi. Vakinaisen palokunnan tarpeellisuudesta käytiin 1900-luvun alun Porissa paljon keskustelua. Se toimi pitkään kasvavan kaupungin ainoana palokuntana. Kunnioituksena Kallionpäätä kohtaan kaupunkilaiset alkoivatkin kutsua häntä nimellä ”Vakinainen palokunta”. Porin kaupungin, Satakunnan pelastuslaitoksen, Porin VPK:n ja Porin palolaitoksen veteraanien edustajat kävivät kunniakäynnillä ruiskumestari Yrjö Kallionpään haudalla 1.6.2016. Kallionpäällä oli työkokemusta Tampereen vakinaisesta palokunnasta sekä tehdaspalokunnista Valkeakoskella ja Porissa. Vasta sotien jälkeen kaupunki aloitti vakinaisen palokunnan määrätietoisen kehittämisen Porin palolaitokseksi. Porin vakinaisen palokunnan katsotaankin saaneen alkuunsa Yrjö Kallionpään palkkaamisesta. 16 PALOKUNTALAINEN • 73 KIPINÄT PORIN VPK perustettiin 1863
Hallitus yhdistykselle on valittu jo perustavan kokouksen yhteydessä, mutta toimihenkilöiden valita odottaa vielä. Pirkanmaan pelastuslaitoksen suhtautuminen hankkeeseen on positiivinen ja kannustava. – Nyt ei todellakaan ole sooloilun paikka, vaan yhdessä eteenpäin. Lehtemme saamien tietojen mukaan kritiikki johtui suurelta osin menettelytapojen erilaisuudesta sekä palokuntien ja niiden toimintakulttuurien erilaisuudesta. Leinosen päämäärät ja tavoitteenasetanta Etelä-Suomen sopimuspalokuntien tulevaisuuden suhteen on selvä; kaikkien palokuntien yhteistyöllä selvitään vaikeista neuvotteluista hyvän lopputulokseen, yksittäiset sooloilijat tulevat jäämään sivuraiteelle. Valkeakosken VPK:lla Asematila haussa. Kyseessä on kaksi eri maailmaa, joilla tavoitteet ja toimintatavat poikkeavat toisistaan huomattavasti. Se on myös käynnistämässä alueellista tapahtumakiertueettaan, jossa pääaiheena on tuleva muutos. Esimerkiksi Uudenmaan ja Kymenlaakson sopimuspalokuntien välillä kulttuurierot ova suuret. Uudistusvalmistelut käyntiin Etelä-Suomen palokunnat liikkeelle, SSPL kiertueelle VIIME HUHTIKUUSSA perustetun Valkeakosken VPK ry:n toiminta on käynnistymässä. – Yhteinen sävel tulevan Etelä-Suomen pelastuslaitoksen alueen sopimuspalokunnille löytyy, vaikka se vaatii paljon aikaa ja tupakkia. Hän veti alueelliseen järjestelmään siirryttäessä Kymenlaakson sopimusneuvotteluja 2000-luvun alkupuolella. Jos palokunnat eivät pysty yhteistyöhön, laitokset sanelevat sopimusehdot täysin yksipuolisesti. – Tärkeintä on se, että keskustelukanava on nyt olemassa ja keskustelu alkanut, sanoo tuntemattomana pysyvä keskiuusmaalainen palokunta-aktiivi. Sopimuspalokunnaksi VPK pyrkiikin jo tulevana syksynä. Yhdistyksen hallitus onkin kokoontunut asioiden tiimoilta jo useasti ja tavoitteena on ratkaista ongelmat syyskauden alkuun mennessä. 73 • PALOKUNTALAINEN 17 KIPINÄT VALMISTAUTUMINEN PELASTUSTOIMEN rakenneuudistukseen on käynnistynyt niin valtakunnallisella kuin alueellisellakin tasolla. Alueellisesta valmistautumisesta kertoo toukokuussa pidetty Etelä-Suomen sopimuspalokuntien palaveri, joka sai osakseen myös kritiikkiä erityisesti Uudenmaan palokunnilta. Akuutteja asioita ovat asematila, rahoitus ja sopimus pelastuslaitoksen kanssa. Lehtemme haastattelemien eteläsuomalaisten palokuntalaisten mukaan yksittäisen palokunnan mahdollisuus säilyttää sopimus jatkossa edes joten kohtuullisena on heikko. Etelä-Suomen sopimuspalokuntien ensimmäisen kokoontumisen organisoijana toimi Anjalan VPK:n päällikkö ja Kymenlaakson sopimuspalokuntien puheenjohtaja Markku Leinonen. SSPL sopimuspalokuntien valtakunnallisena järjestönä on jo aktivoinut oman toimintanasa ja omat vaikutuskanavansa. Näistä visaisimpana on kunnon tilojen löytäminen uudelle palokunnalle
Teollisuuspalokunnille ja suojeluhenkilöstölle koulutusta Virossa Teollisuuspalokunnille ja suojeluhenkilöstölle on tarjolla rajoitetusti koulutusta Suomessa. Viron pelastuskoulun harjoitusalue on erittäin monipuolinen. Ensimmäinen päivä oli teoriaa ja toinen päivä käytännön harjoituksia pelastuskoulun kalustolla ja harjoitusalueella. Kuvia ja lisätietoa: www.jevi-palvelut.fi INFO. Lisämielenkiintoa kurssille antoi tutustuminen Viron pelastustoimen ja koulutuksen osa-alueisiin. 18 PALOKUNTALAINEN • 73 KIPINÄT MARRASKUUSSA 2015 Jevi-palvelut järjesti Väike-Maarjassa kaksipäiväisen pilottikurssin savusukellus/kaasupalot-koulutuksen räätälöitynä teollisuuden palotoimen ja suojeluhenkilöstölle. Teoriakoulututtajana toimi Jevi-palvelun asiantuntija Kari Koivistoinen. Käytännön harjoitukset videoitiin, opetuskieli oli suomi. Pilottikurssista saadun positiivisen palautteen johdosta Jevi järjestää 21.–22.9.2016 vastaavan kurssin Väike-Maarjassa. Viron pelastuskoulussa Väike-Maarjassa (130 km Tallinnasta itään) järjestettävät koulutukset ovat yksi mahdollisuus tarjota koulutusta teollisuudelle ja liikelaitoksille. Käytännön harjoitusten päävastuu oli pelastuskoulun opettajilla, apukouluttajina toimivat Jevi-palvelun asiantuntijat
SSPL:N PUHEENJOHTAJA, kansanedustaja Antti Rantakangas puhumassa Vanhan Käpylän VPK:n 100-vuotisjuhlassa 13.5.2016.. KYLMÄKOSKEN VPK täytti 28.5.2016 90 vuotta. 73 • PALOKUNTALAINEN 19 KIPINÄT VPK:t juhlivat RANTAKULMAN VPK:N PÄÄLLIKKÖ Kalle Lehtonen (vas.) ja puheenjohtaja Hannu Mäkitalo ottavat vastaan 70 vuotisjuhlassaan 11.6.2016 huomionosoituksena SSPL:n standaarin. Vanhan perinteen mukaisesti palokunnan väki marssi lippujen kanssa juhlapaikalle. Luovuttamassa hallituksen jäsen Pasi Kanerva ja toiminnanjohtaja Isto Kujala
Lisäksi tarkennettaisiin säännöksiä, jotka koskevat pelastustoimen omissa rekistereissä olevien tietojen luovuttamista ja tallentamista. Tiukan kisan kakkoseksi tuli varsinaissuomalainen Kaarinan VPK vain yhden pisteen erolla. Henkilökohtaisen tietokilpailun voitti Jani Leonen Anjalan VPK:sta, joka voitti myös joukkuetietokilpailun. Pelastustoimessa muutoksilla lisättäisiin tehokkuutta vakavien onnettomuuksien ehkäisyssä ja toisaalta sattuneiden onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa. Seuraavan kerran Jehumaljasta kilpaillaan 20.5.2017 Hämeenkyrössä Pirkanmaalla. Porin VPK:n joukkue voitti veteraanisarjan Karhulan tullessa toiseksi. Tietojen käsittelijän ja käyttäjän vastuuta tiukennettaisiin. 0295 488450, pekka.tulokas@intermin.fi, hallitusneuvos Johanna Hakala, puh. Taitokisan paras oli Kaarinan VPK ja kalustokilpailun ykkönen oli Anjalan VPK. kesäkuuta 2016. Kolmantena oli – yllätys, yllätys – Anjalan veteraanien joukkue. Samalla selkiytettäisiin Rajavartiolaitoksen asemaa viranomaisyhteistyössä. Lisää muutoksen valmistelusta: www. Hallitus antoi asiaa koskevan esityksen eduskunnalle 16. Muutoksen tavoitteena on luoda edellytykset turvallisuusviranomaisten entistä tehokkaammalle yhteistyölle ja tiedonvaihdolle yli viranomaisrajojen sekä tietojen tarkoituksenmukaiselle ylläpitämiselle. intermin.fi/fi/lainvalmistelu/muut_lainvalmisteluhankkeet/tiedonsaantioikeus-_ja_rekisterisaannosten_tarkistaminen tietoverkkojohtaja Pekka Tulokas, puh. PIX AB AY Jehumalja jälleen Anjalan VPK:lle PELASTUSVIRANOMAISTEN JA Hätäkeskuslaitoksen tiedonsaantioikeuksia muiden viranomaisten rekistereistä lisättäisiin operatiiviseen toimintaan liittyvissä asioissa. Jehumalja-kilpailussa mitataan palokuntien sammutusja pelastustaitoja sekä palokaluston käyttöä. Lisäksi hätäkeskustietojärjestelmän käyttöön liittyviä käyttäjätietoja ja lokitietoja luovutettaisiin järjestelmää käyttäville viranomaisille Pelastusviranomaisten tiedonsaantioikeudet paranemassa valvontaa varten. Nykyistä paremmat tiedonsaantioikeudet auttaisivat viranomaisia yhteisen tilannekuvan luomisessa. Kolmossija meni Kymenlaaksoon Inkeroisten VPK:lle. Rajavartiolaitos saisi oikeuden käyttää valtakunnallista hätäkeskustietojärjestelmää. 20 PALOKUNTALAINEN • 73 LISÄTIETOJA KIPINÄT VUODEN 2016 KILPAILU järjestettiin 14.5.2016 Vantaalla toukokuussa järjestetyn Palokuntien SM-kisan kiertopalkinnon, Jehumaljan, vei jo seitsemättä kertaa Anjalan VPK Kymenlaaksosta. 0295 488452, johanna.hakala@intermin.fi. Tämän vuoden teemana oli liikenneonnettomuudet. Taustalla on uusi hätäkeskustietojärjestelmä, jonka käyttöönotto alkaa loppuvuodesta