IRTONUMERO 8 € • 29.4.2016 • ISSN 1798-2685 72 Ensivaste ELINSIIRTOPALOKUNTALAINEN • NUHTEETTOMUUS etsii paikkaansa Uusi kuvakulma pelastustoimintaan
(02) 273 1800 f. (02) 273 1810 WWW.RAUPLAN.COM WWW.RAUPLAN.MOBI rauplan@rauplan.com VEDENPITÄVÄLLÄ KALVOLLA!! PAKKASENKESTÄVÄ VEDENPITÄVÄLLÄ KALVOLLA!! viiltosuojakäsineet pelastustyöhön 4011 4012 4013 4014 4031. Salvumiehenkatu 10, 20320 TURKU p
(02) 273 1800 f. 040 501 8721 TOIMITTAJAT Silvio Hjelt ja Isto Kujala AVUSTAJAT Sasu Mäkinen ja Jarno Joensuu OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Uusi kuvakulma pelastustoimintaan. PALAUTE sähköpostitse toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen TOIMITTAJA Silvio Hjelt PALSTAT JOKA NUMEROSSA TÄSSÄ LEHDESSÄ Salvumiehenkatu 10, 20320 TURKU p. Poliiseilla tiedottaminen toimii. (02) 273 1810 WWW.RAUPLAN.COM WWW.RAUPLAN.MOBI rauplan@rauplan.com VEDENPITÄVÄLLÄ KALVOLLA!! PAKKASENKESTÄVÄ VEDENPITÄVÄLLÄ KALVOLLA!! viiltosuojakäsineet pelastustyöhön 4011 4012 4013 4014 4031. rek. 0400 504 678 KANNEN KUVA Sasu Mäkinen TAITTO JA ULKOASU Anna Broholm/ PieniSuuri Idea PAINO Euraprint Oy KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Yhdystie 6, 29250 Nakkila, Y2242549-9, Alv. VUOSIKERTA • AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN • ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh. 44 42 24 8 TOIMITTAJA Isto Kujala AVUSTAJA Jarno Joensuu AVUSTAJA Sasu Mäkinen ULKOASU Anna Broholm HALLINTO Maria Salo NRO 72 PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI • 15. SISÄLTÖ • NRO 72 5 PÄÄKIRJOITUS 36 LÄMPÖKAMERAMIES 48 VILLIMIES 55 TAHTOO TIETÄÄ 58 LIEKINHEITTÄJÄ 26 ENSIVASTE ETSII PAIKKAANSA 37 LÄNSI-UUDENMAAN SOPIMUSPALOKUNTIA AJETAAN TIUKKAAN MUOTTIIN 38 SOPIMUSPALOKUNTALAISEN HÄLYTYSKELPOISUUS: NUHTEETTOMUUS 40 KOMMENTTI: SILVIO HJLET 42 UUTTA KUVAKULMAA 44 ELINSIIRTOPALOKUNTALAINEN 7 PÄIVÄN POLTTAVAT 10 KIPINÄT 50 BRANDKÅRISTEN 56 LETKUT SOLMUSSA 57 ENSI NUMEROSSA WWW.PALOKUNTALAINEN.FI Ensivaste etsii paikkaansa. Elinsiirtopalokuntalainen. Ollikainen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS maria.salo@palokuntalainen.fi, Maria Salo, puh
Uusi palokypärä Dräger HPS 7000 Toivomustesi mukainen kypärä: http://campaigns.draeger.com/hps7000/fi. Sopii Sinulle ja tehtäviisi
Ja miten uudistus näkyy kansalaisten silmissä, on arvoitus. Alan väen henki oli enemmän helpottunut kuin hämmentynyt. Paras keino on yhtenäisen ja eri osatekijät kattavan, oikeudenmukaisen pisteytysjärjestelmän rakentaminen. ”Päätös on tehty ja tästä on hyvä jatkaa.”, oli yleinen toteamus pitkään jatkuneen vatuloinnin päätyttyä. Päivittäisten käytäntöjen muuttaminen tulee aiheuttamaan muutosvastarintaa. Muuten tästä ei hyvää seuraa. Tästä oli osoituksena Turussa järjestettyjen Palopäällystöpäivien ilmapiiri. Sen rooliin pitää kuulua myös muutoksen johtaminen. Siirryttäessä alueelliseen pelastustoimeen yhdistettäviä kulttuureja oli yli 400, nyt niitä on 22. Siirtymäaika tulee olemaan välttämätön. Uudessa mallissa pelastustoimen asioista päätetään tietysti muodollisesti maakuntatasolla, mutta lopulliset päätökset tehdään vielä yksi hallintoporras ylempänä. Yhden pelastuslaitoksen alueelta voi löytyä jopa kuusi maakuntaa. NYKYISTEN PELASTUSLAITOSTEN toimintakulttuurit poikkeavat toisistaan monin tavoin. OPERATIIVISELLA PUOLELLA esimerkiksi vasteet ja ylipäätään resurssien käyttö vaihtelevat suuresti jopa naapurilaitosten välillä. Tämän muutoksen johtaminen ei saa olla pelastusjohtajien rekisteröitymättömän yhdistyksen eikä löyhän kumppanuusverkoston varassa. Hallituksen esitystä vastustavia ääniä ei juuri kuulunut. Vilkkaita keskusteluja päätöksestä käytiin niin virallisen ohjelman puitteissa kuin käytävillä. Ministeriön rooli on valmistella järjestämislaki ja uusi pelastuslaki. Se on lyhyt aika suuren muutoksen tekemiseen. 72 • PALOKUNTALAINEN 5 PÄÄKIRJOITUS PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen HALLITUKSEN PÄÄTÖS koskien pelastustoimen rakenneuudistusta tuli huhtikuun alussa. VUOTEEN 2019 on vain kaksi vuotta. EDESSÄ ON kuitenkin muutosprosessi, jossa yhteenhitsattavia osatekijöitä on paljon. Milloin saamme konkreettisia näyttöjä. Viiden laitoksen kerroin ei ollut ennakko-odotuksissa kovinkaan korkea. Osa niistä vaikuttaa kenttäväen jokapäiväiseen työhön, osa näkyy lähinnä hallintoportaissa. ESIMERKIKSI NYT yksittäisen kunnan mahdollisuus vaikuttaa pelastustoimeen ja -toimintaan alueellaan jää tosiasiassa epävirallisten kanavien varaan. Katseet kääntyvät sisäministeriöön. Tänä päivänä osa laitoksista käyttää SSPL:n laatimaa pisteytysmallia tai vastaavaa. Ongelma-alueita siis riittää. Ammattihenkilöstön työajat ja palkkaus vaativat myös säätöä, mutta mitä ilmeisimmin vähemmän kuin alueellistamisen yhteydessä. Päättäjien pöytään on nimittäin pidempi matka kuin 1990-luvulla. SOPIMUSPALOKUNTIEN ROOLI ja sopimusmallit tulee ehdottomasti valmistella valtakunnallisesti. Kuka on muutosjohtaja. Tunnustelutkin kuitenkin tarvitsevat esimiehen. Mitä on valtion vahvempi ohjaus. Yhtenäisiin sopimuksiin ei ole kuitenkaan reaalisia mahdollisuuksia vuosikausiin. Muutosjohtaja tarvitaan Yhtenäisiin sopimuksiin ei ole kuitenkaan reaalisia mahdollisuuksia vuosikausiin.”. On hyvä, että pelastusjohtajat ovat aloittaneet tunnustelut todennäköisten yhteistyölaitosten kanssa. Uutinen vastaanotettiin alalla kuitenkin hyvin rauhallisesti. VIIDEN LAITOKSEN synnyttäminen vaatii paljon suunnittelua ja neuvotteluita. ”Ei muuta kuin uudistusta tekemään.”, todettiin monelta taholta. Nykyiset pelastusjohtajat tarvitsevat mahdollisimman pian tilapäisen muutosesimiehen valtion taholta
LETKUNHUOLTOLAITE TÄYSAUTOMAATTINEN HOSEMASTERILLA PUHTAAT LETKUT JA PUHDAS PALOASEMA Hosemasterin suunnittelussa ja valmistuksessa on minimoitu palomiehen altistuminen noelle ja muille haitallisille jäämille, joita letkujen pesussa voi esiintyä. Laitteen innovatiiviset ratkaisut vähentävät energiankulutusta ja kohentavat työympäristöä Yksinkertainen, vahva rakenne sisältää vain vähän liikkuvia osia, mikä parantaa käyttövarmuutta. LETKUNHUOLTOLAITE TÄYSAUTOMAATTINEN HOSEMASTERILLA PUHTAAT LETKUT JA PUHDAS PALOASEMA Hosemasterin suunnittelussa ja valmistuksessa on minimoitu palomiehen altistuminen noelle ja muille haitallisille jäämille, joita letkujen pesussa voi esiintyä. Laitteessa myös letkujen yksilöllinen huollon seuranta ja elinkaaren ylläpito. Maailman ainoa täysautomaattinen letkunhuoltolaite. Pesu, koeponnistus, kuivaus, merkintä ja kelaus tapahtuvat yhtaikaisesti ja täysin automatisoidusti. (02) 2162 112 • Faksi (02) 4692 115 • www.veikkonummela. Laitteen innovatiiviset ratkaisut vähentävät energiankulutusta ja kohentavat työympäristöä Yksinkertainen, vahva rakenne sisältää vain vähän liikkuvia osia, mikä parantaa käyttövarmuutta. Likaisen letkun käsittely on minimoitu, ainoastaan letkun liittimen kytkentä kuljettimeen ja pesu voi alkaa. Likaisen letkun käsittely on minimoitu, ainoastaan letkun liittimen kytkentä kuljettimeen ja pesu voi alkaa. Autoilijankatu 8 • 20780 KAARINA • Puh. Pesu, koeponnistus, kuivaus, merkintä ja kelaus tapahtuvat yhtaikaisesti ja täysin automatisoidusti. Hose Master™ on rakennettu ja testattu toimimaan vaativimmissakin oloissa vuosikymmenien ajan. Kaapin sisältä poistetaan ilma kiinteistön poistoilmakanavaan, näin haitalliset höyryt eivät altista pesutilassa työskenteleviä. Laitteen suuren kapasiteetin ansiosta työn vaatima aika lyhenee huomattavasti ja letkunhuoltotyön tilantarve sekä apulaitteiden tarve poistuu. Maailman ainoa täysautomaattinen letkunhuoltolaite. Kaapin sisältä poistetaan ilma kiinteistön poistoilmakanavaan, näin haitalliset höyryt eivät altista pesutilassa työskenteleviä. • esteri@veikkonummela. MYYNTI • ASENNUS • HUOLTO • LEASING LETKUA PUHTAAKSI JOPA 400 METRIÄ TUNNISSA! (20 kpl/20m/H). Laitteen suuren kapasiteetin ansiosta työn vaatima aika lyhenee huomattavasti ja letkunhuoltotyön tilantarve sekä apulaitteiden tarve poistuu. (02) 2162 112 • Faksi (02) 4692 115 • www.veikkonummela. Laitteessa myös letkujen yksilöllinen huollon seuranta ja elinkaaren ylläpito. • esteri@veikkonummela. MYYNTI • ASENNUS • HUOLTO • LEASING LETKUA PUHTAAKSI JOPA 400 METRIÄ TUNNISSA! (20 kpl/20m/H) Autoilijankatu 8 • 20780 KAARINA • Puh. Hose Master™ on rakennettu ja testattu toimimaan vaativimmissakin oloissa vuosikymmenien ajan
72 • PALOKUNTALAINEN 7 PÄIVÄN POLTTAVAT NOIN KOLMEKYMMENTÄ vuotta sitten Suomen paloasemilla oli valmiudessa useita ”kärkiyksikköjä”. Merkit pelastusalan toimintatapojen muutoksesta ovat ilmassa. Nyt tuuli käy toiseen suuntaan, koska maailma on kolmessa kymmenessä vuodessa muuttunut ja muuttuu yhä nopeammin. Myös sammutusja pelastustekniikat ja – taktiikka yhtenäistyivät. Myös kahden miehen hybridiyksiköstä hankitaan kokemuksia. Pelastustoiminnassa pitää myös mukautua muutokseen. Niiden miehitys oli kahdesta neljään ja ajoneuvona yleensä kevyen kuorma-auton alustalle rakennettu yksikkö. Suuntaus on oikea, koska esimerkiksi taajamien ja harva-alueiden problematiikka poikkeaa toisistaan huomattavasti. Kevytyksikköjä on otettu käyttöön jo useita. 1980-luvun loppupuolelta alkaen kärkiyksiköt katosivat muutamassa vuodessa ja tilalle tuli kaikille tuttu perussammutusauto tai pelastusyksikkö, miten vaan. Doktriini, jossa jokaisella paloasemalla on samanlainen peruspelastusyksikkö ja lisäkalustoa, ei enää toimi. Näitä, myös lentokenttäpaloautoina käytettyjä ajoneuvoja on edelleen joidenkin sopimuspalokuntien käytössä. Kyse on ensihoitoon ja sammutusja pelastustoimintaan kykenevästä parista, jolla on mukanaan peruskalusto kevyessä yksikössä. Peruspelastusyksikkö ei olekaan enää se ainut ”oikea paloauto”. Muutos tulee näkymään erityisesti sopimuspalokuntien asemilla. Ensihoitopuolella kokeillaan jopa yhden miehen yksikköä. Ammattiasemienkin ”hajasijoittaminen” on alkanut ja se merkitsee yksiköiden miesten määrä vähenemistä ja todennäköisesti myös ajoneuvojen pienenemistä.. Vanha oppi JOT eli ”juuri oikeaan tarpeeseen” on nousemassa uudelleen kunniaan. Mitä järkeä on hankkia täysikokoista sammutusautoa asemalle, jonka henkilöresurssit ovat pienet ja tarpeet poikkeavat suuren kaupungin paloaseman tarpeista. Hälytystehtävän suoritus muuttui kaavamaiseksi koko maassa niin miehityksen, kaluston kuin ajoneuvonkin osalta. Myös suomalaisissa taajamissa pelastusKärkiyksiköt palaavat toiminnan haasteet saattavat olla hyvin erilaiset
Tässä lajissa puolustusvoimat ja rajavartiolaitos ovat kyllä edelleen aivan suvereeneja. Pelastustoimelta puuttuu valtakunnallinen ja koordinoitu tiedotusmekanismi. Tietysti ohareitakin sattuu etenkin asioissa, jotka eivät ole poliisille mairittelevia. Toimijoita on paljon. Tämä on tavallaan ymmärrettävää, kun ottaa huomioon pelastustoimen rakenteen. Puhemiestä tarvitaan erityisesti yllättäen esiin tulevien asioiden kommentointiin alan puolesta unohtamatta myöskään positiivisten asioiden kommentointia julkisuudessa. Myös jotkut yksittäiset palokunnat hanskaavat tiedottamisen perusasiat kohtalaisen hyvin – ainakin alueellisesta näkyvyydestä päätellen. Poliisi saa nopeasti liikkeelle edustajiaan suoriin radioja tv-lähetyksiin. 8 PALOKUNTALAINEN • 72 PÄIVÄN POLTTAVAT POLIISI ON keskusjohtoinen organisaatio, jolla tiedottaminen on suunniteltua ja se toimii eri tasoilla melko hyvin. Nyt kun olemme siirtymässä valtion vahvasti ohjaamaan ja johtamaan pelastustoimeen, pitää valtakunnallinen tiedottaminen ottaa vakavasti sisäministeriön pelastusosaston haltuun – heti. Tiedottaminen: Poliisi – Pelastus 1 – KU VA T DE PO SI TP HO TO. Alan järjestöt tiedottavat ahkerasti SPEK kärjessä säännöllisine tiedotteineen. Seuraavan kahden – kolmen vuoden aikana kansa janoaa tietoa siitä, mitä pelastustoimelle ja erityisesti heitä lähellä olevalle pelastustoiminnalle tapahtuu. Pelastuslaitokset tiedottavat kukin omalla tyylillään. SPPL ja SSPL saavat tiedotteilleen kohtuullista valtakunnallista julkisuutta silloin tällöin ja SPAL kerran pari vuodessa. Pelastusala tarvitsee päätoimisen tiedottajan/puhemiehen, joka vastaa tiedottamisen koordinoinnista valtakunnallisella tasolla ja on tarvittaessa myös alan puhemies
72 • PALOKUNTALAINEN 9 PÄIVÄN POLTTAVAT Lausuntoaikaa vain kaksi viikkoa! Strategiavalmistelu loppusuoralla VUOTEEN 2025 ulottuvan pelastustoimen uuden strategian valmistelu on loppusuoralla. Lausuntoaikaa tähän merkittävään asiakirjaan annettiin ruhtinaalliset kaksi viikkoa. Lausuntoa pyydettiin asialuettelosta, ei lopullisesta tekstistä. Kun on kyseessä koko pelastustoimen strategia, joka ulottuu vuoteen 2025, herättää aikataulun kireys loppusuoralla ihmetystä. Miten valtakunnalliset järjestöt ja viranomaiset kykenevät lausumaan pelastusalan perustavaa laatua olevasta asiakirjasta kahdessa viikossa. Strategian tavoitteet ohjaavat myös käynnissä olevaa pelastustoimen uudistusta, jossa pelastustoimen järjestäminen siirtyy kunnilta maakunnille vuoden 2019 alusta. Sisäministeriö lähetti strategialuonnoksen lausuntokierrokselle alan viranomaisille ja järjestöille. STRATEGIALUONNOS: http://bit.ly/1SpCW8T LAUSUNTOPYYNTÖ 12.4.2016 http://bit.ly/22Kj0jw LUE LISÄÄ PELASTUSTOIMEN STRATEGIASTA: www.intermin.fi/fi/kehittamishankkeet/ pelastustoimen_strategia KUVA DEPOSITPHOTO. Lausuntokierros päättyi huhtikuussa ja pelastustoimen strategia valmistuu toukokuussa. Julkisen talouden vaikeudet ja muut toimintaympäristön muutokset kannustavat muuttamaan toimintatapoja, jotta pelastustoimen toimintakyky säilyy hyvänä myös tulevaisuudessa. Pelastustoimen strategiatyön aikana on arvioitu nykytilaa ja tulevia haasteita
Neuvotteluja helpotti paikallisen palomestari Kimmo Perolahden aktiivisuus hankkeessa. 10 PALOKUNTALAINEN • 72 KIPINÄT LÄHIKUNTIEN VPK:ISSA ja paikallisissa teollisuuspalokunnissa toimineet palokuntalaiset päättivät perustaa paikkakunnalle vapaaehtoisen palokuntayhdistyksen. – Pelastuslaitos näytti vihreää valoa ja lupasi tarvittavan kaluston operatiiviseen toimintaan, kertoo Rauno Hautala kevään aikana käydyistä neuvotteluista. Puheenjohtajaksi valittiin Rauno Hautala, sihteeriksi Tuomas Mäkinen ja hallituksen jäseniksi Esa Sorila, Auvo Vaasio, Jonne Hallikas ja Martti Mäkelä. Palokuntalainen-lehti seuraa Valkeakosken VPK:n ensiaskeleita seuraavissa numeroissaan. Tietysti me laitoksen puolella osallistumme etsintään. sopivan toimitilan löytäminen. Ammattiasema ja kaksi teollisuuspalokuntaa ovat tarvittaessa saaneet apua lähikuntien ammattija sopimuspalokunnilta. – Laitoksen suhtautuminen hankkeeseemme on ollut todella positiivinen ja kannustava. Perustamista edelsi huolellinen valmistelu, johon kuului muun muassa neuvottelut Pirkanmaan pelastuslaitoksen kanssa. – Laitoksella ei ole tarjota tiloja, joten uuden yhdistyksen pitää ne löytää. Toisen teollisuuspalokunnan toiminnan hiipuessa tuli uudelle palokunnalle ”markkinarako”. Yhdistyksen perustava kokous pidettiin 20.4.2016. – Pyrimme saamaan koulutuksen käyntiin välittömästi ja uskon, että olemme valmiita hälytystehtäviin vielä tämän vuoden aikana. VALKEAKOSKI. Osalla uuden palokunnan jäsenistä on vpktai ammattipalokuntataustaa. Palomestari Kimmo Perolahden mukaan suurin ongelma on tällä hetkellä Harvinainen tapahtuma pelastusalalla Valkeakoskelle perustettiin VPK Etelä-Pirkanmaalla sijaitseva 21 000 asukkaan Valkeakoski on ollut vuosikymmeniä kolmen palokunnan varassa
– Mitä pitäisi tehdä, jotta Pelastusopisto voisi itse toteuttaa itsenäisenä amk-tasoisen koulutuksen. – Miksi syöstään palopäällystökoulutus Polamkin syliin. – Yhden oppilaitoksen malli voisi toimia, jos kaikki tutkintokoulutus lähtisi samalta viivalta, tapahtuisi samoilla ehdoilla ja olisi koottu samaan fyysiseen paikkaan. – Miksi ei Pelamk. Poliisin pelätään ”isäntäorganisaationa” alkavan mestaroimaan pelastusalan koulutusta. Sisäministeriön pelastusosastolla valmistellaan tätä koskevaa lakia. Selvityksen mukaan yhdistäminen ei tarjoaisi kustannussäästöjä tai parempaa laatua ainakaan lyhyellä aikavälillä. Nykyisten oppilaitosten koulutukset tähtäävät eri tutkintotasoilla oleviin, eri laajuisiin tutkintoihin ja pätevyyksiin, ja opiskelun perustana on kullakin omanlaisensa vahva työelämälähtöisyys. – Miten tulevaisuuden rahoitusasiat järjestyvät. Ihmettelyä kentältä Pelastusalalta kantautuneiden tietojen mukaan kentällä kannetaan huolta erityisesti alan päällystökoulutuksen tasosta jatkossa. Tämä kuitenkin kasvattaisi koulutuskustannuksia ja vaatisi suuria investointeja, toteaa tutkija Joanna Kalalahti Poliisiammattikorkeakoulusta. Lopullisesti laki esitellään syksyllä budjettikäsittelyn yhteydessä. Tämä järjestely ei miellytä kaikkia pelastusalan vaikuttajia. Palopäällystön amk-koulutus on siksi järjestetty yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Pelkona on muun muassa, että poliisi alkaa vaikuttaa esimerkiksi pelastusalan päällystökoulutuksen rakenteeseen, sisältöön ja pituuteen. PeO-Savonia-yhteistyö ei kuitenkaan enää voi jatkua, koska Savonia ei voi eikä halua rahoittaa osaltaan pelastusPeO:sta Polamkin kumppani Pelastusalan koulutusjärjestelyt ovat käymisvaiheessa. Valmisteluvastuussa on pelastusylitarkastaja Veli-Pekka Hautamäki. Käytännön tasolla yhteistyökuvioita valmistelee työryhmä, jossa ovat edustettuina ne tahot, joita asia koskee. Mistä on kyse PeO:n ongelmissa. 72 • PALOKUNTALAINEN 11 KIPINÄT Selvitys: neljän koulun yhdistäminen ei toimi Poliisiammattikorkeakoulun, Pelastusopiston, Rajaja merivartiokoulun ja Kriisinhallintakeskuksen yhdistäminen ei tarjoaisi kustannussäästöjä tai parempaa laatua lyhyellä aikavälillä, kertoo Poliisiammattikorkeakoulussa vuoden vaihteessa valmistunut selvitys. PELASTUSOPISTO ON Kuopiossa sijaitseva opistotasoinen valtion erikoisoppilaitos. Tilanne nyt Opistojen saattaminen amk-tutkintojen suhteen elimelliseen yhteistyöhön on käynnissä. PeO:n puolelta vetovastuussa on koulutusjohtaja Minna Hirvonen. Lakiluonnos on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle toukokuussa. Pelastusopiston (PeO) amk-tason koulutusta ollaan siirtämässä Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) vastuulle. – Taitaa”kumppanuus” Polamkin kanssa olla se helppo vaihtoehto, johon ei tarvitse virkamiesten energiaa paljon kohdistaa.. – Kuinka paljon poliisi tulee aikanaan vaikuttamaan siihen, millaista koulutusta päällystöopiskelijat saavat ja esimerkiksi kuinka kauan koulutus kestää. Ongelmana on ollut ja on se, että PeO ei yksin voi tuottaa amk-tason tutkintoja
Ohje korvaa vuonna 2012 julkaistun oppaan Säteilyvaaratilanteet toimijoiden vastuut ja tehtävät. SNP PC –versio käy periaatteessa mihin vain Windows-käyttöjärjestelmällä varustettuun ajoneuvotietokoneeseen. Lisäksi erityisesti säteilyvaaratilanteiden viestintää koskevaa osiota on parannettu. 040 533 8468 kalle.arola@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi SISÄMINISTERIÖ ON julkaisut Säteilytilanneohjeen, jossa kuvataan eri viranomaisten ja muiden toimijoiden vastuut ja tehtävät säteilyvaaratilanteessa. 12 PALOKUNTALAINEN • 72 KIPINÄT ELEKTRO-AROLA ON päivittänyt SNPja SNP Light-ohjelmistot versiotasolle 3. Ohjeen toimivuutta on testattu ja testataan jatkossakin säännöllisesti säteilytilanneharjoituksissa, ja sitä päivitetään tarvittaessa harjoituksissa saatujen kokemusten perusteella. Uutta on käyttöliittymä VIRVE-radion perustoiminnoille sekä HALI-liikennevaloetuuksien ajoneuvokäyttöliittymä. Ohje antaa perusteet toiminnan suunnittelulle ja toimeenpanolle sellaisissa säteilyvaaratilanteissa, joista voi aiheutua vaaraa ihmisten terveydelle. Uusi Säteilytilanneohje julkaistu ylitarkastaja Mikko Jääskeläinen puh, 0295 488425 Tutustu ohjeeseen: Säteilytilanneohje (Sisäministeriön julkaisu 10/2016) www.intermin.fi/julkaisu/102016. Uudistettuun ohjeeseen on päivitetty eri organisaatioiden toiminnassa sekä lainsäädännössä tapahtuneet muutokset. Aiempiin versioihin verrattuna seuraavien toimintojen on tullut uusia ominaisuuksia ja käyttöä on yksinkertaistettu: statusviestien ja SosTer-suoritekoodien lähetys, tehtävätietojen vastaanotto ja automaattinen navigointi kohteeseen, oman paikkatiedon lähetys ja muiden yksiköiden paikka-/statusnäyttö omalla karttapohjalla sekä peruutuskameran automaattisena näyttönä toimiminen. Elektro-Arola päivittää LISÄTIETOA LISÄTIETOA Kalle Arola puh. SNP Light – ohjelmisto voidaan asentaa edulliseen Actis 7W-navigaattoriin. Uusia ominaisuuksia muun muassa ajoneuvon hälytyslaitteiden ja muiden toimintojen ohjausmahdollisuus sekä väyläliitännän että Ulvo-Sirra D:n kautta myös Actis-versiossa. Kehittynyt integraatio mahdollistaa erilliskäyttölaitteiden ja -painikkeistojen vähentämisen ohjaamosta entisestään ja sitä kautta lisää päivittäistä käyttömukavuutta ja työturvallisuutta
0440 848767 kimmo.helander@eth.fi Kristo-Pekka Niemi puh. – Meillä on käytössämme kaksi kylmäkonttia, joista toinen on mahdollista muuntaa myös pakastekontiksi. Yritys vuokraa yritysten ja yhteisöjen käyttöön kylmäja pakastekontteja. 1,2m x 1,5m x 2m LISÄTIETOA Euran Teollisuushuolto Kimmo Helander puh. Kylmäkontin vuokraaminen helpottaa leirien ja tapahtumien järjestämistä, kun leirin ruokien kylmäsäilytys voidaan turvata näin. Peräkärrykylmiö on rakennettu normaalin peräkärryn päälle. INFO KYLMÄKONTTI 1 Lämpötila +0°C +12°C (L)2,2m x (P)4,8m x (K)2,2m KYLMÄKONTTI 2 Lämpötila -20°C +6°C (toimii kyläja pakastekonttina 2,2 m x 3,6 m x 2,2 m PAKASTEKONTTI 1 Lämpötila -20°C 2x2m x 4,8m x 2,2m PERÄKÄRRYKYLMIÖ Lämpötila +4°C Koko on n. Tai vaikkapa turvaamaan yrityksen toimintaa, jos sen omat kylmälaitteet ovat poissa käytöstä esimerkiksi korjauksen vuoksi, sanoo Helander. Kontit vaativat sähkönsyötöksi voimavirtapistorasian. kylmäsäilytystilan tarve tulee usein esiin varsinkin kiinteiden ruokalutilojen ulkopuolella. Se on Tukesin rekisteröimä kylmäalan yritys. Leirikeittiöiden kylmätilat kun ovat usein rajalliset. – Olemme vuokranneet jo yhden konteista kesällä palokuntaleirille. Euran Teollisuushuolto tarjoaa nyt kylmä-/pakastesäilytykseen soveltuvia kontteja vuokralle. Tätä voidaan kuljettaa normaalisti B-kortilla, kertoo Euran Teollisuushuollon kylmätekniikasta vastaava Kimmo Helander. 044 084 8764 k-p.niemi@eth.fi www.eth.fi KIPINÄT Kalle Arola puh. 040 533 8468 kalle.arola@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi. 72 • PALOKUNTALAINEN 13 EURAN TEOLLISUUSHUOLTO on erikoistunut muun muassa kylmälaiteasennuksiin. – Kontit toimitetaan asiakkaalle meidän toimestamme kuorma-autolla. Tämän lisäksi on vielä yksi erillinen pakastekontti. Kylmiötä voidaan vuokrata myös erilaisiin juhliin. Leireille, tapahtumiin … Kylmäja pakastekontit nyt palokuntien vuokrattavissa Nuorten kesäleiri, palokunnan vuosijuhla tai muu tapahtuma..
14 PALOKUNTALAINEN • 72 KIPINÄT PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT LUPASI vastata ajan haasteisiin ja pääpiirteittäin piti lupauksensa. Soteguru Tuomas Pöystin video pysähtyi harmittavasti Palopäällystöpäivillä vahva sisältö ja ennätysyleisö Onko pelastustoimi 2019 uuden alku, miten osaamisen kehittämisestä huolehditaan ja kuinka etiketistä pidetään kiinni. Tapahtumaa seurattiin myös netin välityksellä parhaimmillaan noin sadassa paikassa eri puolilla Suomea. Aina kun pitäisi olla uutta kerrottavaa, pohtii SPPL:n toiminnanjohtaja Ari Keijonen. Puhetta pidettiin selkeänä ja hyvänä esityksenä. Torstaiaamuna oli tapahtuman osanottajien keskuudessa aistittavissa suuri helpotus. Sisäministeri Petteri Orpo kertoi uudistuksen päälinjoista. Päätös on tehty, nyt kääritään hihat ja aletaan töihin. Aamupäivän keskustelu pyöri päivän pääasian ympärillä. – Hieman jännitti tuo ohjelma kuitenkin etukäteen. Kymmenen minuuttia olisi riittänyt. Näillä kysymyksillä SPPL markkinoi Turun Logomossa järjestettyjä päiviä ja markkinointi onnistui. – Päivää ennen tapahtuman alkua valtakunnan hallitus julkisti – kuin tilauksesta – päätöksensä pelastuslaitosten määrästä. Orpo kävi ja avasi uudistusta Ministeri Petteri Orpo kertoi pääpiirteet uudistuksesta ja käytti tervehdyksensä loppuosan maahanmuuttotilanteen selvittämiseen. Hankejohtaja Taito Vainio ja pelastusylijohtaja Esko Koskinen edustivat pelastusosastoa.. Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell sen sijaan tervehti yleisöä 33 minuutin polveilevalla esityksellä. Paikalle saapui 380 henkilöä, joka on kaikkien aikojen ennätys
Täydentävät sammutusmenetelmät ja myös sähköturvallisuusasiat saivat kuulijoilta hyvän vastaanoton. Palopäällystöpäivien nimellä tapahtuma on tunnettu vuodesta 2009 alkaen. Yritysturvallisuuteen keskittynyt teemaohjelma sisälsi asiaa muun muassa paloturvallisuuden suunnittelusta ja viranomaisyhteistyöstä uuden teknologian tuotantolaitoksessa. Iltavastaanotolla väkeä nauratti Förin äijä ja musiikista vastasi Kaapeli Band. Iltapäivällä rehtori Mervi Parviainen piti hyvin valaisevan esityksen etiketistä. Musiikin tahdittamassa esityksessä pääosissa olivat Pelastusopiston opiskelijat. Lauantaina yli 60 kuulijaa Lauantaina aamupäivän ohjelmassa kuultiin esitykset MIRG-toiminnasta, puolustusvoimien helikopterien käytöstä viranomaisyhteistoimintatehtävissä sekä Turvallisuusviranomaisten yhteisestä tilannekuvasta ja TUVE-turvallisuusverkosta. Kolme teemaohjelmaa Torstai-iltapäivän teemaohjelmissa puhuttiin täydentävistä sammutusmenetelmistä, maahanmuuttoon liittyvistä haasteista sekä yritysturvallisuudesta. Tilaisuutta seuraavilla oli mahdollisuus osallistua keskusteluun kommentoimalla ja lähettämällä kysymyksiä viestiseinän kautta. Palopäällystöliitto on järjestänyt Palopäällystön kevätopintopäiviä aina toimintansa aloittamisesta asti. Nykymuotoisia Palopäällystöpäiviä, vuorovaikutteisia, ohjelmallisia ja eri teemojen ympärille rakennettuja, on järjestetty vuodesta 2014 alkaen. Asian ytimessä olivat alan kokeneet jermut Mika Kontio, Jari Korkiamäki ja Mika Mäkelä. Esitykset ovat edelleen nähtävissä SPPL:n sivuilla osoitteessa www.sspl.fi. Juontajapari Nicke Lignell ja Camilla Volanen haastattelemassa toiminnanjohtaja Ari Keijosta ja puheenjohtaja Jari Sainiota. Iltapäivällä vuorossa olivat rekisteriasiat ja salassapito sekä maahanmuuttoasiat. Palopäällystöpäivien esitykset lähetettiin verkon kautta maailmalle. Koulutuspäällikkö Camilla Volasen vetämään teemaohjelmaan Marko Hassinen, Arto Latvala ja Ali Suominen keräsivät melkein puolet yleisöstä kuulemaan mielenkiintoisia esityksiä kehittyvästä pelastustoiminnasta. Juontaja Nicke Lignellin vetämässä, maahanmuuttoon keskittyneessä teemaohjelmassa loppui aika kesken. Puhetta johti teollisuuspalopäällikkö Mikko Parikka Stora Enson Imatran tehtailta. Mielenkiintoiseen paneelikeskusteluun osallistuivat Esko Koskinen ja Taito Vainio pelastusosastolta sekä Ritva Laine Kuntaliitosta ja pelastusjohtajien varapuheenjohtaja Jaakko Pukkinen. Luennon jälkeen nähtiin kaikkien aikojen ensimmäinen Palopäällystöpäivien muotishow. 72 • PALOKUNTALAINEN 15 KIPINÄT kesken esityksen ja osa viestistä jäi omatoimisen youtubettamisen varaan. Päivän polttavaan aiheeseen saatiin kuitenkin lisävalaistusta eri näkökulmista. Perjantain aiheina osaaminen ja etiketti Perjantaina perehdyttiin osaamisen johtamiseen niin alustusten kuin paneelikeskustelun muodossa. Tapahtumakeskus Logomon tilat soveltuivat hyvin palopäällystöpäivien järjestämiseen.
Mukaan tulivat myös 9-Livesin ensihoitoyksikkö ja P32. Muita yhteistyökumppaneita olivat Pirkanmaan pelastuslaitos, Satakunnan pelastuslaitos, Urjalan kunta, 9-Lives, Sääksjärven VPK, Jokioisten VPK sekä Kylmäkosken-Lempäälän-Sääksjärven palokuntanaiset. 16 PALOKUNTALAINEN • 72 KIPINÄT KAKSI LINJA-AUTOA ja kolme henkilöautoa olivat törmänneet liukkaalla kelillä. Tilanteessa harjoiteltiin monipuolisesti suuressa liikenneonnettomuudessa tarvittavia tietoja ja taitoja. Hälytysilmoitus, tehtävä 204A, Urjala... Lisäksi yksi erillään oleva henkilöauto paloi ilmiliekillä. Urjalan, Menosten, Nuutajärven, Kylmäkosken, Kurisjärven ja Halkivahan VPK:ien yksiköt saapuivat kohteeseen kahdenkymmenenviiden minuutin sisällä hälytyksestä. Uhrien evakuointi bussista käynnissä.. Toinen linja-auto oli penkkaa vasten kallellaan ja toinen linja-auto oli kumollaan henkilöauton päällä. Suuri ponnistus Harjoituksen pääjärjestäjinä toimivat Jokivarren VPK ja Hämeen Pelastusliitto ry. Urjalalainen Finn Recycling Oy antoi käyttöön alueen ja autot. Uhreja autoissa oli liki viisikymmentä. Palokunnat harjoittelivat suuronnettomuustilannetta Urjalassa TEKSTI JA KUVAT SAKU ROUVALI Henkilöauton kyljen avaus käynnissä hydraulivälineillä. Siinä lähtötieto kuuden VPK:n hälytysosastolle ja Pirkanmaan P32:lle huhtikuisena lauantaina kello 10:03. Maalihenkilöt tulivat TAKK-vartijakoulutus-linjalta, Poliisiammattikorkeakoulusta, Ammattiopisto Tavastian ensihoitokoulutus-linjalta, Jokioisten VPK:sta ja Rahtareilta
Nyt tehdyt päivitykset vastaavat nykyistä pelastustoimen palvelutasopäätöksen vaateita ja sopimuspalokuntien valmiutta osallistua pelastustoimintaan. Pirkanmaan eteläisen alueen palokuntien ja pelastuslaitoksen edustajat Kepalon edessä.. KIPINÄT Pirkanmaan sopimuksiin nimet KESKIVIIKKONA 30.3.2016 allekirjoitettiin Pirkanmaan pelastuslaitoksen eteläisen alueen ja 38:n sopimuspalokunnan väliset sopimukset keskuspaloasemalla. Edellisen kerran sopimuksia on uusittu vuonna 2007. Pohjoisen pelastusalueen palokuntasopimukset (7) allekirjoitettiin huhtikuun lopussa
Kansallisissa CTIF-kilpailuissa karsitaan osallistujat vuonna 2017 järjestettäviin kansainvälisiin kilpailuihin Itävallan Villachissa. Järjestäjä Taivassalon VPK on ollut mukana kansainvälisissä kilpailuissa jo vuodesta 1977. Aikuiset kilpailevat perinteisen kilpailussa Aja B-sarjassa sekä naisjoukkueet omassa sarjassaan. KIPINÄT Kansalliset CTIF-kisat Taivassalossa Kansalliseen karsintakisaan kaivataan kuitenkin vielä lisää uusia joukkueita.” ulkomaille kilpailumatkalle. Nuoria kannustetaan mukaan kilpailemaan Nuoriso-osastoja kannustetaan osallistumaan kilpailuun. Suomesta kilpailuihin lähetetään yli kymmenen joukkuetta. Siksi kilpailuun tutustumiseksi ja harjoittelun tueksi järjestetään harjoitusleiri 21.5.2016. 18 PALOKUNTALAINEN • 72 TAIVASSALOSSA KILPAILLAAN sekä nuorten että aikuisten sarjoissa. Karsintakilpailuissa menestymällä on hieno mahdollisuus päästä Varsinais-Suomen Taivassalo toivottaa CTIF-kilpailijat merellisiin maisemiin elokuun ensimmäisenä viikonloppuna. Suomesta on mahdollista lähettää vähintään kaksi joukkuetta Itävaltaan. Nuorten joukkueet voivat olla kokonaan joko tytöistä tai pojista koostuneita tai sekajoukkueita.. Kansalliseen karsintakisaan kaivataan kuitenkin vielä lisää uusia joukkueita
Jäseneksi hyväksymisestä päätti SPEKin hallitus 11.4. Suurin ongelma kuluneen kevään aikana on ollut hätäkeskusrajapinnan teknisen kytkennän viivästyminen. • Mobiilisovelluksen hälytysnäyttöön tulee listaus kaikista henkilöistä ja heidän osaamisistaan, joille viesti/hälytys toimitettiin. • Automaattinen uudelleenhälyttäminen esimerkiksi kahden minuutin kuluttua, mikäli näyttää siltä, että vahvuus ei ole täyttymässä. EK:n jäsenyrityksissä on noin 980 000 työntekijää. EK edustaa omia jäseniään elinkeinoja työmarkkinapoliittisissa asioissa sekä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Kytkentä varmistaa hälytysten reaaliaikaisten perillemenon. EK:lla on 27 jäsenliittoa ja 16 000 jäsenyritystä, joista 96 % on pk-yrityksiä. Elinkeinoelämän keskusliitto on SPEKin uusin jäsen. 72 • PALOKUNTALAINEN 19 KIPINÄT LISÄTIETOA www.ctif.fi • valtteri.tervala@spek.fi (SPEK) • ari.viili@teleste.com tai ari.k.viili@gmail.com (nuorten kilpailu) • kalle.lehtonen@rvpk.org (aikuisten kilpailu) • ilkka.horelli@avi.fi (100m estejuoksu) • jouko.koski@dnainternet.net (2016 kilpailujen työryhmän pj.) SECAPP-VIESTINTÄJÄRJESTELMÄN VIILAUS palokuntamaailmaan ja koekäyttö ovat edelleen käynnissä. Secapp odottaa rajapintaliitäntää SPEKIN UUSIN jäsen on Elinkeinoelämän keskusliitto EK, joka edustaa kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä. Keskusliiton tavoitteena on rakentaa innostavaa ja vetovoimaista Suomea, jossa ihmisillä on töitä ja yrityksillä on mahdollisuus onnistua ja investoida. Vaihto tehdään mobiilisovelluksesta saatavan sijaintitiedon perusteella. EK haluaa edistää suomalaista hyvinvointia, joka perustuu viime kädessä elinvoimaisiin yrityksiin. Secappiin on tulossa toukokuun aikana muun muassa seuraavia uusia ominaisuuksia: • Vahvuuden automaattinen seuranta: kunkin hälytysosastolaisen valmius voidaan vaihtaa automaattisesti sen mukaan, onko oman palokunnan alueella vai ei (esim 10 km säde). Kytkentää odotetaan tapahtuvaksi lähiviikkoina
Seppälä työskenteli tuolloin Hätäkeskuslaitoksen sosiaalija terveystoimen asiantuntijana. Silloin ensihoitajien ja hätäkeskuspäivystäjien valmiudet hoitaa sosiaalisia hätätilanteita alkoivat parantua. Vuoden ensihoitajan valitsevat: Ammattikorkeakoulujen ensihoidon opettajat, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ensihoidon alajaos, Suomen Ensihoitoalan Liitto, Tehy ja Systole-ensihoidon erikoislehti. seen palokuntaan. 0400 454 646 heikki.sederholm@sehl.fi. Juhani Seppälän ura auttajana alkoi jo ennen 1960– 1970 -lukujen vaihdetta. Ensin hän liittyi Kouvolan puolivakinaiVuoden ensihoitaja Juhani Seppälä on sosiaalisten asioiden asiantuntija Kouvolalainen Juhani Seppälä, 62, on sosiaalisten asioiden asiantuntija ensihoidossa. 18 vuotta täytettyään hän pääsi ensimmäistä kertaa ambulanssiin, jota hän teki palkkatyönään yli 25 vuoden ajan. 044 702 8244 juhani.seppala@kyamk.fi Heikki Sederholm puh. Hätäkeskuslaitoksen sosiaalija terveKUVA HANNA RAIJAS ystoimen asiantuntijana hän työskenteli 11 vuotta. LISÄTIETOJA: Juhani Seppälä puh. Tarve sosiaalisten hätätilanteiden kehittämiselle kävi ilmi, kun Seppälä oli 2000-luvun alussa perehdyttämässä valtion leipiin siirtyviä hätäkeskuspäivystäjiä Pelastusopistolla. Seppälä on myös kirjoittanut ensihoidon oppikirjoihin asiaa koskevat luvut. Myöhemmin Seppälä opiskeli sosiaalityötä ja hänet pyydettiin aihetta käsitteleviin paikallisiin ja valtakunnallisiin työryhmiin. Seppälä opiskeli sairaanhoitajaksi ja terveystieteiden maisteriksi. 20 PALOKUNTALAINEN • 72 KIPINÄT TUNNETUIN SOSIAALISIIN hätätilanteisiin liittyvä menettelytapa on lastensuojeluilmoitus. Sosiaalisiin hätätilateisiin ei sitä ennen ollut vakiintuneita toimintatapoja. Muutama vuosi sitten suunniteltiin vanhustensuojeluilmoitus ja nyt sosiaalisen tuen tarvetta arvioidaan ohjeistetusti kaiken ikäisille. Ensihoidon opettajana hän on työskennellyt Pelastusopistolla ja nykyään Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ensihoidon lehtorina. Hänen kädenjälkensä näkyy ensihoitajille tehdyissä sosiaalisten hätätilanteiden ohjeissa