HELPPO KULJETTAA JA VARASTOIDA, TEHOKAS JA MONIPUOLINEN KÄYTÖSSÄ
Mikään ei nimittäin ole varmaa – edes se, päätetäänkö jotain. Palokuntalaisen toimitus seuraa tilannetta ja mikäli dramaattisia käänteitä ilmenee, tiedotamme niistä nettisivuilla ja Facebookissa. PALSTAT JOKA NUMEROSSA TÄSSÄ LEHDESSÄ. Niinpä niin. JA JUTTUVINKKEJÄ otamme mielellämme vastaan osoitteessa toimitus@palokuntalainen.fi . Tämän lehden mennessä painoon kantautui toimitukseen yleensä luotettavista lähteistä tieto, että koko itsehallintouudistus olisi taas perustuslaillisissa ongelmissa. Palokuolemat. VUOSIKERTA • AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN • ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh. Puramme myös viime kuukausien jutturuuhkaa. PALAUTE sähköpostitse toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen TOIMITTAJA Silvio Hjelt PALJON ASIOITA ILMASSA VALLAN KAMMAREISSA päätetään tänä vuonna suuria asioita. 040 501 8721 TOIMITTAJAT Silvio Hjelt ja Isto Kujala AVUSTAJAT Sasu Mäkinen ja Jarno Joensuu OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Muun muassa ensivaste on pitkästä aikaa lähemmässä tarkastelussa. rek. Huhtikuun lehdessä käymme läpi Palopäällystöpäivien saalista. Ollikainen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS maria.salo@palokuntalainen.fi, Maria Salo, puh. Päätökset vaikuttavat myös pelastusalaan tai sitten ei. 0400 504 678 KANNEN KUVA IStockPhoto & www.helsinginvpk.fi TAITTO JA ULKOASU Anna Broholm/ PieniSuuri Idea PAINO Euraprint Oy KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Yhdystie 6, 29250 Nakkila, Y2242549-9, Alv. SISÄLTÖ • NRO 71 5 PÄÄKIRJOITUS 28 LÄMPÖKAMERAMIES 43 VILLIMIES 59 TAHTOO TIETÄÄ 62 LIEKINHEITTÄJÄ 22 SOPIMUSPALOKUNTALAISEN HÄLYTYSKELPOISUUS: KUNTO 29 PALOKUNTIEN NETTISIVUT 34 SEVESO-DIREKTIIVI 36 SUOMEN SUURIN ONNETTOMUUSHARJOITUS 38 MIELENILMAUS PELASTI KEMIKAALIVUODOLTA 40 PALOKUOLEMAT LASKUSSA 44 KENTTÄ ÄÄNESSÄ SSPL:N SEMINAARISSA 46 TALVI VAIKEUTTAA PELASTUSTOIMEA 49 KOMMENTTI: PELASTUSTOIMI MUUTTUU 6 PÄIVÄN POLTTAVAT 8 KIPINÄT 51 KALUSTOKULMA 54 BRANDKÅRISTEN 60 LETKUT SOLMUSSA 61 ENSI NUMEROSSA WWW.PALOKUNTALAINEN.FI Hälytyskelpoisuus, osa 3: KUNTO Harjoitus vaarallisten aineiden parissa. 40 36 22 TOIMITTAJA Isto Kujala AVUSTAJA Jarno Joensuu AVUSTAJA Sasu Mäkinen ULKOASU Anna Broholm HALLINTO Maria Salo NRO 71 PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI • 15
• TEXPORT® Triple Fabric® hengittävät ja kulutusta ja pesua kestävät tekstiiliheijastimet • HPX-System® nopeuttaa vetoketjun vaihtoa • Airblocker® pehmuste muodostaa eristävän tuuletuskanavan hartiaseudulle • Wicking Barrierkapillaarisen kosteuden esto • Hartiaosien joustava liitos takaa hyvän liikkumavaran • Drag System .pelastuslenkki takana • Loop Systempelastuslenkki kainaloiden alta • Kaikki Texport sammutusasut valmistetaan Itävallassa INNOVATIIVINEN PHOENIX X-TREME® TEXPORT SAMMUTUSASU PBI® Neo INNOVATIIVINEN PHOENIX X-TREME® TEXPORT SAMMUTUSASU PBI® Neo. TAHTO, TARKOITUS, www.turvata.. puh. Itävaltalaisen Texport GmbH:n liikeidea perustuu laadukkaiden tuotteiden valmistamiseen ammattilaisille. ATEX-malleja saatavana käyttöön ATEX-radioiden kanssa. Pelkkään tiedonsiirtoon tarkoitetuissa laitteissa on kaiutin ja mikrofoni (puomitai kallomikrofoni). Jatkuva kehitystyö ja testaus varmistavat että sinulla on aina käytössäsi parhaat materiaalit ja uusimmat ratkaisut. 010 569 4700 Läntinen teollisuuskatu 2, 02920 Espoo, Finland UUSI VIESTINTÄJÄRJESTELMÄ GALLET F1 XF -PALOKYPÄRÄÄN Integroitujen kuulonsuojaimien ja tiedonsiirron lisälaitteiden mallisto MSA Gallet F1 XF -kypärien kanssa. Liitäntä Virve-radioihin PPT-moduulin välityksellä. Kuulonsuojaimissa mm. tasontunnistustoiminto ja tiedonsiirtomahdollisuus
Siirtyminen 12 laitokseen tarkoittaa alueja palokuntasopimusten vähentymistä. Monissa tapauksissa tehostunut seuranta on hyväksi myös sopimuspalokunnille. TAMPEREEN ”KENTTÄ äänessä”-seminaarissa tuli selväksi, että yhtenäinen valtakunnallinen sopimus kaikille sopimuspalokunnille tai edes palokuntaryhmien sisällä ei saa paljoakaan kannatusta. Erilaisten sopimusten esiintyminen saman laitoksen alueella on pitkän päälle kestämätöntä. SOPIMUSTEN PYKÄLIEN toteutumista seurataan laitoksissa jo nyt aiempaa tarkemmin. Tehtävänsä liitto on hoitanut mallikkaasti pienillä resursseillaan. Kyse oli usean kymmenen tuhannen euron vahingosta sopimuspalokunnille. SSPL TAITEILEE valtakunnan tasolla kaikkien sopimuspalokuntien etujen valvojana. KENTÄLTÄ ON kantautunut tietoja siitä, etteivät pelastuslaitokset täysin noudattaisi tekemiään sopimuksia. JOIDENKIN PALOKUNTAYHDISTYSTEN optimistiset ajatukset oman palvelutarjonnan tasosta, kuten esimerkiksi vahvuuksista ja lähtöajoista, ovat aiheuttaneet sopimusrikkeitä palokuntapuolella. Räikeä esimerkki on erään laitoksen virkamiehen yksipuolinen päätös jättää aluesopimuksessa sovittu asia noudattamatta. Tämä on nähty. Keskinäinen kyräily ja kateus ovat valitettavan tyypillisiä ominaisuuksia monille palokuntayhdistyksille. Myös suunnitteilla olevat itsehallintoalueet nostavat palokuntasopimusten ja niiden noudattamisen tarkasteltaviksi. Monissa puheenvuoroissa kaivattiin silti yhtenäistä pohjaa ja rakennetta sopimuksille.. Tämä epäkohta on pikimmiten korjattava. Myös kielija henkilösuhdeasiat ovat usein yhteistyön esteinä. Yksittäinen virkamies on saattanut tulkita sopimusta sopimuspalokunnan vahingoksi joko tietämättään tai tietoisesti. SOPIMUSPALOKUNTIEN YHTEINEN edunvalvonta ei ole parhaalla mahdollisella tolalla. 71 • PALOKUNTALAINEN 5 PÄÄKIRJOITUS PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen Sopimuspalokuntia seurataan yhä tarkemmin Sopimus on sopimus ja sitä on noudatettava – myös sen vahvemman osapuolen osalta.” SOPIMUSPALOKUNNAT EIVÄT voi välttyä pelastuslaitosten säästöja leikkauspaineiden vaikutuksilta. Mutta mikä on liiton asema ja merkitys, kun sopimuksista aletaan toden teolla uusilla alueilla neuvotella. Tämä on jo nähty useissa laitoksissa. Sopimus on sopimus ja sitä on noudatettava – myös vahvemman sopijapuolen. Joillakin alueilla sopimusten yksityiskohtien löyhästä noudattamisesta on valitettavasti tullut maan tapa. Joillakin alueilla sopimuspalokuntien olematon yhteistyö mahdollistaa laitosten sanelupolitiikan. Onneksi palokuntayhdistykset olivat hereillä ja saivat rahansa
Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen pelastuslaitokset säilyvät. EsimerValistunut arvaus: Suomeen 12 pelastuslaitosta kiksi Uudenmaan pelastuslaitoksen alueen asukasluku on noin kymmenkertainen verrattuna Pohjois-Karjalaan. Julkisuudessa on esiintynyt erilaisia arvioita siitä, mitä laitoksia yhdistetään ja mitkä jatkavat. Selvitysmies Lauri Tarasti on esittänyt pelastuslaitosten määräksi 12:ta, mikä tarkoittaa useiden nykyisten laitosten yhdistämistä. Näin pelastuslaitosten aluejako vastaisi terveydenhuollon vaativimpien erikoisalojen päivystysalueita (viisi yliopistollista sairaalaa sekä seitsemän muuta keskussairaalaa). Ennen hallituksen ja eduskunnan päätöksiä pelastuslaitosten tilanne on epävarma. Kanta-Häme, Kainuu sekä Kymenlaakso yhdistetään naapurilaitoksiin, mutta mihin, on edelleen arvailuiden varassa. Etelä-Savon pelastuslaitos yhdistyy naapuriin, todennäköisesti Pohjois-Savoon Savon pelastuslaitokseksi. Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Päijät-Häme, Satakunta, Etelä-Karjala, Oulu-Koillismaa ja Lappi säilyvät. 6 PALOKUNTALAINEN • 71 PÄIVÄN POLTTAVAT UUSIMAA PIRKANMAA VARSINAIS-SUOMI PÄIJÄT-HÄME SATAKUNTA POHJANMAA ETELÄ-KARJALA OULU-KOILLISMAA POHJOIS-SAVO POHJOISKARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SAVO KANTA-HÄME KYMENLAAKSO KAINUU LAPPI SOTE-UUDISTUKSEN MYÖTÄ maahamme tulee 18 itsehallintoaluetta. Seuraavassa yhdistelmä muutaman asiaa tuntevan tahon arviosta: Uudellemaalle tulee ylivoimaisesti suurin laitos, kun Helsingin pelastuslaitos, KUP, LUP ja IUP yhdistetään. Avoinna ovat edelleen myös pelastuslaitosten hallinnon järjestelyt ja rahoitus. Kyse on maakunnista, joista osa tulee tekemään yhteistyötä niin, että varsinaisia sote-alueita jää 15. Asiaa ei ole kuitenkaan lopullisesti lyöty lukkoon, vaan mitä tahansa voi vielä tapahtua. Kaavaillussa mallissa laitosten kokoerot tulevat olemaan suuret. Kaikki on kuitenkin vielä mahdollista. Pohjanmaan alueen pelastuslaitokset Jokilaaksot, Keskipohjanmaa, Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa kootaan yhdeksi Pohjanmaan pelastuslaitokseksi keskuspaikkanaan Seinäjoki. SÄILYY YHDISTYY – uusi laitos YHDISTYY – mutta mihin?. Itsehallintoalueiden ja sote-uudistuksen toteutuminen vaatii paljon sopimista
Sosiaalija terveystoimi on tunnustellut yhteistyömahdollisuuksia muun muassa postin kanssa jne. Paavo Tiitan tässä lehdessä aikoinaan (Palokuntalainen nro 37, 30.10.2010) esiin tuoma ”sisuryhmä”-malli lähti siitä, että harva-alueille muodostetaan koulutettuja moniosaajia, jotka eivät välttämättä täytä kaikkia palokuntalaisen kelpoisuusehtoja, mutta tarjoavat avun resurssiensa puitteissa. Pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojasen esittämä huoli palokuntatoimintaa haittaavista liian korkeista kelpoisuusvaatimuksista on ikään kuin jatkoa Tiitan ajatuksille. Rajavartiolaitos, tulli, poliisi, ensihoito ja pelastuslaitokset tekevät jo yhteistyötä harva-alueilla. Esimerkkejä on kymmeniä, ellei jopa satoja. SSPL on esittänyt kunnalliselle pohjalle perustettuja monitoimityöpaikkoja maaseudulle. Pohjoisessa on muun muassa poliiseja ja rajavartijoita koulutettu ensivastetehtäviin. Erilaisia malleja harva-alueiden turvaksi on siis useita. Konkreettisiin toimiinkin on ryhdytty siellä täällä. Pelastustoimi on tässä hyvin ratkaisevassa asemassa. Kyllä, jokaisessa! Kaupunki ja taajamapalokuntien jäsenet liikkuvat myös harva-alueilla ja saattavat joutua tilanteeseen joko asiakkaina tai avun antajina.. Kokeiltavana on esimerkiksi Palokunnat tärkeässä roolissa Harva-palveluille vauhtia ensihoidon ja pelastuksen palvelujen yhdistämistä samaan yksikköön. Aihepiiri on tulossa mukaan myös uuteen sisäisen turvallisuuden strategiaan. Harva-problematiikkaa on käsitelty kymmenissä seminaareissa ja työryhmissä. 71 • PALOKUNTALAINEN 7 PÄIVÄN POLTTAVAT HARVAAN ASUTTUJEN alueiden palveluja turvallisuusongelmat ovat olleet tiedossa jo vuosikausia. Sen palvelujen kun on joka tapauksessa ulotuttava maan kaukaisimpiinkin kolkkiin. Harva-alueiden palveluiden turvaaminen on pitkälti kiinni tutuista reviireistä luopumisesta ja ennen kaikkea tahdosta. Myös useat palokunnat ovat oma-aloitteisesti lähteneet kehittämään arjen turvallisuutta maaseudulla (Katso esimerkiksi sivu 18). Palokuntia löytyy vielä toistaiseksi myös harva-alueilta, vaikka joillakin alueilla paloasemia ollaan säästösyistä lyhytnäköisesti sulkemassa. Jokaisessa sopimuspalokunnassa harva-problematiikka on syytä ottaa keskusteluun. Tärkeintä kansalaisen kannalta on, että koulutettua ja järjestäytynyttä apua on saatavilla mahdollisimman läheltä. Palvelujen saatavuus harva-alueilla tulevaisuudessa on paljolti kiinni eri tahojen yhteistyöstä
Siitä Hänelle maksetaan. Palo. Kirjoittaja kyseenalaistaa HAKAn tietoturvan: Onko HAKAn luottamuksellinen tieto turvassa. Kirjoituksessa on viittaus Lauri Tarastiin joka miettii itsehallintoalueiden perustamista tarkemmin omassa selvitystyössään. Vastuu kirjattavien tietojen ja niiden jakamisen osalta on koko ajan ollut palokuntayhdistyksellä, joka toimii henkilötietolain mukaisena rekisLuvaton pääsy HAKAn tietoihin ei ole mahdollista missä vaiheessa tulee jotakin lausunnolle lähetettävää. Muuta suurta kehittämistyötä hänen mukaansa tuskin ehditään tekemään. Kirjoituksen perusteella ministeriö seuraa miten SOTEuudistus etenee ja Heikot jäät ovat vaarallisia! KIPINÄT PALOKUNTALAISESSA NRO 70/2015 nimimerkki Satunnainen ohikulkija esitti, että HAKAn tietoturvassa on ammottava aukko. Alueellinen pelastuslaitos saa nähdä HAKA palokuntarekisteriin tallennetut tietomme.” Vastaava rasti ruutuun -teksti on myös alueen pelastusliiton osalta. Palokuntayhdistys onkin usein antanut pelastuslaitokselle tai pelastusliitolle luvan päästä näkemään tiedot raporttimuotoisina. Lueskelin Palokuntalaisen joulukuun numerosta artikkelia, jossa pelastusylijohtaja Esko Koskiselta on kysytty missä mennään. Vaarallista tämä on siksi, että Sisäministeriön pelastusosaston ylijohtajan tulisi johtaa toimialaa niin, että Hän tietää mihin mennään ja Hän osoittaa suunnan. Pelastustoimi liittyy jollakin tavalla SOTEeen ja sen vuoksi pelastustoimella tulisi olla vahva, oma kanta siitä miten tulevaisuus olisi järjestettävä meidän osalta. Kun Tarasti ei ole tiettävästi pelastusalan ammattilainen, olisi varmaan tarpeellista alan käsityksiä jo tässä vaiheessa hänelle viestittää. HAKAn käyttäjille annetuilla tunnuksilla on mahdollista nähdä vain sellaisia tietoja, joihin kyseiset tunnukset oikeuttavat. Siinä ei ole mitään teknistä puutetta, joka mahdollistaisi ulkopuolisen oikeudettomasti tunkeutumaan järjestelmään. Siksikö tämä uusi ohjeistus on nyt julkaistu?” Palokuntien hallinnointikanta HAKAn tietoturvassa ei ole ammottavaa aukkoa. Palokuntayhdistys päättää myös itsenäisesti, mitä tietoja se kirjaa järjestelmään kustakin jäsenestään. Perusteluina epäilyille Satunnainen ohikulkija kertoo: ”HAKAn tietoturvasta on syksyllä levinnyt epäilyksiä siitä, että palokunnan syöttämiä luottamuksellisia henkilötietoja katsotaan palokuntayhdistyksen ulkopuoleltakin. 8 PALOKUNTALAINEN • 71 TAIDETAAN OLLA heikoilla jäillä jos ei tiedetä missä mennään. Koskisen vastausta lukiessa joutuu tekemään yksinkertaisen päätelmän: Koskinen ei tiedä itsekään sitä. Onko palokuntayhdistys todella ainoa, joka pääsee käsiksi arkaluonteisiin tietoihin, joita tarvitaan palokunnan yhdistystoiminnassa, mutta ei missään muualla. HAKA on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön hallinnoima palokuntien hallinnointikanta. Nimimerkillä kirjoittava kirjoittaja arvelee myös, että SPEKin syksyllä 2015 antaman henkilötietoja käsittelevän ohjeistuksen tarkoituksena olisi langettaa takautuvasti vastuu palokuntayhdistykselle HAKAan viedyistä tiedoista. Jos tässä vaiheessa edetään ”sammutetuin lyhdyin”, niin valot saa olla jatkossakin pois. SPEK ei langeta vastuuta takautuvasti ohjeistuksellaan HAKAan kirjattavista henkilötiedoista. Kun tavoitteita ei julkaista, niin on helpompi sanoa alan kohdalta epäonnistuneen tuloksen ilmettyä, ettei voitu mitään kun asia meistä huolimatta päätettiin näin. Saattaa olla, että pelastustoimi on pieni osa koko SOTEa, mutta ei se perusasiaa mihinkään muuta. Kasvot säilyy. HAKAn ominaisuutena on alusta asti, 13 vuoden ajan, ollut palokuntayhdistyksen mahdollisuus valita, antaako pelastuslaitoksen tai pelastusliiton käyttäjille luvan nähdä yhdistyksen jäsenten tiedot. Sen ei kuitenkaan tarvitse sallia pääsyä tietoihinsa. Koskisen mukaan kehittämisen painopiste on kolme vuotta SOTEhankkeessa. Valinta tehdään palokuntakohtaisesti laittamalla rasti ruutuun, jonka teksti on seuraava: ”Olemme lukeneet rekisteriselosteen ja hyväksyneet sen. Pelastusalan tavoitelinjaukset eivät voi olla salaisia ja näin ollen ne voisi kysyttäessä lehdessäkin julkaista. Esimerkiksi SPEK ei pääse tunnuksillaan näkemään palokuntayhdistysten henkilöiden tietoja
Kolme vuotta on pitkä aika. Vaihtoehtona on ulkopuolisten sulkeminen ulos. Olisikohan aika panna ”kiiltävänappiset” naulakkoon ja laittaa sammutushaalarit päälle, sillä kohta palaa – jos mennään ajopuuna eteenpäin. Rajat on edelleen auki, joten muutoksen voidaan olettaa jatkuvan. KLO. SPEKin on syytä vakavasti pohtia HAKAn rakennetta, jotta järjestelmä tulevaisuudessa voisi palvella pelastusalaa kokonaisuutena. Koskista tulkiten se siirtyy kolme vuotta eteenpäin. KIPINÄT Luvaton pääsy HAKAn tietoihin ei ole mahdollista Kalvipalokalusteet . Paanutie 8, 42700 Keuruu . ( 23.1.2016 ) Pauli Konttinen Hämeenlinna. Petri Jaatinen palokuntajohtaja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö TOIMITUKSEN KOMMENTTI: JOS PALOKUNTA sallii ulkopuolisen, kuten pelastusliiton ja/tai pelastuslaitoksen, nähdä HAKAssa tiedot, tulee rekisteriin tallentaa yksinomaan sellaista, joka säädösten ja palokuntayhdistyksen kunkin jäsenen nimenomaisen tahdon mukaan saadaan ulkopuolisille näyttää. Yhteyshenkilö: puheenjohtaja Kari Simula 050-5528 357, kari.simula@hksimula.fi satakunnan sopimuspalokunnat ry vuosikokous 29.3. Hei ...haloo! Samaisessa lehdessä oleva kirjoitus Viron pelastustoimeen tutustumisesta tuottaa seuraavan tiedon Viron toimintamallista: ”Vapaaehtoiset osallistuvat kykyjensä mukaan ensisijaisesti ennalta ehkäisevään työhön ja avustavissa tehtävissä tulipalojen sammuttamiseen. Kannattaisi varautua jo nyt. info@pa-ve.fi . 0207 199 700 . 18:30. Savusukellusta vapaaehtoiset palokunnat eivät tee. RAUMAN VPK:N PALOASEMA VERKKOVAHE 1, RAUMA TERVETULOA! kutsu terinpitäjänä. Poikkeuksellisen suuri kansainvaellus muuttaa yhteiskuntaa tällä hetkellä tahdoimme tai emme. Liitoissa ja laitoksissa on syytä muistaa, että muiden kuin lain sallimien tietojen selailukin on rikos. kuntalaisen joulunumeron pääkirjoituksessa viitataan digitalisoituvaan maailmaan. www.pa-ve.fi Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä lausunnon antaminen sopimuskorvausten maksamisesta. Myös liikenneonnettomuudet hoituvat ammattipalokuntien toimesta.” Onhan tämäkin yksi malli, mutta hyvä olisi tietää, mihin suuntaan Suomen mallia ministeriö kehittää. Yhteiskunnan riskikeskittymät saattavat olla kolmen vuoden kuluttua aivan toisenlaiset. Kirjoitus on hyvä heräte siihen, että muualla yhteiskunnassa kaikki muuttuu, mutta missä on pelastustoimen uudistumisen kehittäminen. Rekisterinpitäjän tulee ottaa huomioon, mitkä ovat sellaisia tietoja, joille on perusteltu käyttötarve ja että arkaluonteisten tietojen kirjaaminen on henkilötietolain perusteella kielletty
Magister Solutions Oy:n Jani Lehtisen mukaan keskusteluja on käyty myös Keski-Suomen pelastuslaitoksen kanssa. Järjestelmätoimittajan mukaan reaaliaikaisten hälytysten kytkentä on enää viikoista kiinni. – Palokuntamme sisäinen viestintä Secappilla toimii hyvin, kertoo Pomarkun VPK:n puheenjohtaja Jani Valli. 10 PALOKUNTALAINEN • 71 KIPINÄT Jyväskyläläisen Magister Solutions Oy:n kauppanimellä Secapp (Secure communications application) kulkevan viestintäjärjestelmän viilaus palokuntamaailmaan ja koekäyttö alkoivat noin vuosi sitten. Varsinais-Suomen neljässä kokeilupalokunnassa, Paimion, Laitilan, Perniön ja Särkisalon VPK:issa ne sen sijaan ovat mukana. Tämän lisäksi myös hälytysääniongelmat eri puhelimissa ovat vaikuttaneet joidenkin hälytysosaston jäsenten motivaatioon osallistua kokeiluun. Ensimmäisenä kokeilun aloittaneen Pomarkun VPK:n lisäksi koekäyttö on aloitettu Noormarkun ja Porin vpk:ien kanssa. – Uskomme, että saamme nyt kokeilussa mukana olevilta palokunnilta ja pelastuslaitoksilta riittävän monipuolista palautetta järjestelmän viimeistelyyn. – Kaikki luvat asianosaisilta tahoilta. – Aiomme testata järjestelmää muutamassa sopimuspalokunnassa, joissa ei ole perinteisen hälytysjärjestelmän (puhe-/ tekstiviesti) lisäksi muita järjestelmiä käytössä. Reaaliaikaiset hälytykset tulossa Noin vuoden Secappia koekäyttäneessä Pomarkun VPK:ssa on odotettu hälytysten reaaliaikaista siirtoa puhelimiin jo pitkään. Järjestelmän kehitystyö on edennyt pisteeseen, jossa sen käyttökelpoisuutta arvioidaan usean eri testipalokunnan ja -pelastuslaitoksen voimin. Hälytykset ovat tulleet vielä ”tekstiviestinopeudella” eli samaan aikaan tai hieman häken lähettämän viestin jälkeen. – Uskon, että reaaliaikaiset hälytykset näyttävät lopulta järjestelmän edut kaikille, sanoo Valli. Satakunnassa järjestelmän kokeilussa ei ole mukana toistaiseksi ensivastehälytyksiä. Pirkanmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Esko Kautto kertoo, että he tulevat myös mukaan kokeiluun. Pelastushenkilöstön viestintäjärjestelmä on viittä vaille valmis SECAPPILLA ON koekäyttösopimukset Satakunnan ja Varsinais-Suomen pelastuslaitosten kanssa
”tulen 10 min”. Järjestelmän ydin on kunnossa ja kehitystyömme painopiste alkaa olla nyt juuri käyttöliittymäpuolella. Käyttöliittymä ratkaisee Secappin perusjärjestelmä on ollut jo vuosia käytössä yrityksissä ja muun muassa sairaaloissa. Teemme näytön näkymästä informatiivisemman ja luettavamman sekä vähennämme käyttäjän näppäilyt minimiin, lupaa Jani Lehtinen. Useamman samanaikaisesti käytettävän sovelluksen sujuva käyttö vaatii tehoja kännykältä, selvittää Jani Lehtinen.. Vastaukset lukumäärinä näytölle • Käyttäjä pystyy seuraamaan, miten muut vastaavat ja voi reagoida sen mukaan tilanteeseen. Käytettävyysparannuksia tehdään koko ajan jokaiselle alustalle. Voidaan asettaa rajoituksia myös osaamisten mukaan, esimerkiksi viesti vain raskaan kaluston kuljettajille. Lisätietojen lähettäminen • Voidaan lähettää hälytyksen yhteydessä viestikenttää käyttämällä, esim. 71 • PALOKUNTALAINEN 11 KIPINÄT MOBIILISOVELLUKSEN KOKEILUSSA OLEVAT OMINAISUUDET Valmiustiedon päivittäminen • Käyttäjä voi määritellä onko käytettävissä hälytykseen vai ei. • Valitun vastauksen muuttaminen, eli jos tilanne muuttuukin ja pääsee mukaan hälytykseen tai jos painaa vahingossa väärin. – Ne sisältävät samat toiminnallisuudet, mutta järjestelmä on toteutettu kunkin alustan ominaispiirteiden mukaan. Yksityisyyden rajat käyttäjän määriteltävissä • Käyttäjä voi rajata tarkasti kenelle, mihin aikaan ja missä tilanteessa hänen paikkatietonsa näkyy tai hän voi kytkeä paikkatiedon pois käytöstä. Kaikki mobiilialustat ovat Lehtisen mukaan nyt samalla viivalla. Kokeilun aikana on käynyt selväksi, että palokuntalaiselle järjestelmän käytön pitää olla mahdollisimman yksinkertaista ja selkeää. Hälytyksen kuittaaminen/ vastaaminen hälytykseen • OK (tulen) ja NOK (en tule) -painikkeet. Siksi käyttöliittymän kehittäminen on loppusuoralla asia numero yksi. Secapp jää taustalle käyntiin, kuten myös monet muut nykyiset sovellukset. Viestin uudelleenlähetys sopii erityisesti ensivastehälytyksiin, joihin pitää reagoida nopeasti. Android, iOS, Windows -puhelimet mukana Kokeilun aikana hieman epäselvyyttä on aiheuttanut puhelinjärjestelmien kehityksen eriaikaisuus. Viestin uudelleenlähetys • Viesti voidaan uudelleenlähettää tietyn ajan kuluttua, jos haluttu vahvuus ei ole tullut täyteen. Nopeusetu keskimääräiseen puhe-/tekstiviestihälytykseen verrattuna lasketaan useissa kymmenissä sekunneissa. Vastaukset päivittyvät (lukumäärät) automaattisesti hälytysviestin tietoihin. Enää tarvitaan rajapintojen yhdistäminen, sanoo Jani Lehtinen. Mikäli rajapintaliitos onnistuu suunnitellusti, tulee hälytys kännykkään samassa ajassa kuin virvekapulaan. Tällä hetkellä tuettuja mobiilisovelluksia ovat Android versio 4.1 tai uudempi, iOS-versio 8.3 tai uudempi ja Windows Phone 10, 8.1, ja 8. Hälytys tai muu viesti • Voidaan ottaa vastaan neljää eri kanavaa pitkin: mobiilisovellukseen, puheluna (robottipuhelu tai nauhoite) tai tekstiviestinä. – Palokuntien ja pelastuslaitosten tarpeet ovat hyvin tiedossamme. – Puhelimista suosittelemme uudempia malleja, jotka tukevat paremmin usean sovelluksen samanaikaista käyttöä (muistia ja prosessoritehoa on tarpeeksi). ovat olemassa
Viestinäkymä aktivoituu (nousee esiin tietokoneella), kun tulee hälytys. • Mobiilisovelluksien perusnäkymä tullaan uusimaan niin, että tärkeimmät toiminnot (valmiuden asettaminen ja äänettömyysasetukset) ovat helposti asetettavissa ilman, että tarvitsee selata valikoita tai vastaavia. Osaamisten hallinnassa sopimuspalokunnan pääkäyttäjät voivat vapaasti lisätä osaamisia kullekin käyttäjälle. Uusi hälytysnäyttö, josta näkyy isolla fontilla halutut tiedot (esimerkiksi kuinka moni on tulossa hälytykseen, kuinka kauan mennyt hälytyksestä, mitä osaamisia on tulossa paikalle). Tästä on tarkoitus tehdä se näyttö, jota seurataan asemalla: Päätoimittajan kommentti: Vihdoin ja viimein isoa tekstiä ja kirkkaita värejä, jotta näytön tiedot näkyvät kauas ja selkeästi. • Viestistä näkee, ketkä ovat tulossa hälytykseen ja mikä on heidän osaamisensa (esim. Tämän jälkeen hän voi kirjata mitä ajoneuvoja ja henkilöitä oli mukana. savusukeltaja, c-kortti); tieto löytyy viestin ”toiselta sivulta”. Palokuntalainen-lehti on pitänyt toistuvasti esillä pelastushenkilöstön hälyttämisjärjestelmän uudistamistarvetta jo vuodesta 2005. 12 PALOKUNTALAINEN • 71 KIPINÄT PELASTUSHENKILÖSTÖN KAKSISUUNTAISEN viestintäjärjestelmän syntysanat lausuttiin melkein tasan vuotta sitten sisäministeriön pelastusosaston asettaman työryhmän raportissa. Toimii myös vanhalla puhelimella • Secappin käyttäminen kännykällä ilman mobiilisovellusta (vanhempi kännykkä tai ei datayhteyttä) on mahdollista. Näyttö on kuin ”dashboard”, jonka pääkäyttäjä pystyy muokkaamaan halutunlaiseksi. On hienoa nähdä, että muutkin tahot alkavat ymmärtää, mistä asiassa on kyse. Tulossa lähiaikoina selainversioon Hälytyksen tilannetiedon seurantanäkymä pelastuslaitokselle, josta näkee kunkin palokunnan valmiuden. Keikan jälkeen yksikönjohtaja voi sulkea hälytyksen eli pysäyttää kellon. Näiden perusteella pystyy tekemään tarvittavat raportit tuntikirjanpitoon, palkanmaksuun ja vaikka pelastuslaitoksen suuntaan riippuen palokunnan tarpeista.. Ministeriön ja hätäkeskuslaitoksen virkamiesten kesti noin kymmenen vuotta tajuta se tosiasia, että digitalisaatiolla voidaan tehostaa pelastustointa ja saada aikaan myös säästöjä. • Soittoääneksi voi asettaa minkä tahansa puhelinsoittoäänen. Tulossa lähiaikoina mobiilisovellukseen • Secapp voidaan asettaa äänettömäksi esimerkiksi tärkeän palaverin ajaksi. Myös pelastuslaitosten johdossa aletaan vasta nyt tajuta, mistä digitalisaatiossa on kyse. • Secappin käyttäminen kännykällä ilman mobiilisovellusta (vanhempi kännykkä tai ilman datayhteyttä) siten, että valmiustiedon päivittäminen on mahdollista tekstiviestillä. Toivoa sopii, että viimeistelyssä oleva, lupaavan järjestelmän kokeilu ei kohtaa mitään yllättäviä byrokraattisia konkeloita loppusuoralla. Järjestelmästä saa listaukset tulleista hälytyksistä ja niiden lisätiedoista. Hälytyksen tullessa näkyy, kuinka monta osallistuu ja millä osaamisilla esimerkiksi palokunnalla X on tulossa hälytykseen y kpl savusukeltajia. Selainversion ominaisuuksia Valmiustaulu on listaus palokunnan henkilöstöstä ja heidän lähtövalmiudestaan (saatavilla/ei saatavilla). Raportti haudattiin arkistoon heti sen luovutuksen jälkeen silloisen pelastusylijohtajan ja asioista vastanneiden virkamiesten toimesta. Pääkäyttäjät voivat nähdä useamman organisaation tiedot, esimerkiksi päivystävä palomestari näkee kaikki alueen sopimuspalokunnat ja niiden henkilöstön reaaliaikaiset valmiudet. • Hälytyksen kuittaaminen / vastaaminen hälytykseen tekstiviestillä, OK tai NOK
koulutustapahtumien hallinnolliset ja käytännön järjestelyt. Hän aloitti uudessa tehtävässään 1.2.2016. Uusissa autoissa poliisiautojen hälytysäänet kuuluvat aiempaa paremmin eteenpäin. Henriikka Majoniemi SPPL:n koulutuskoordinaattoriksi. Muutoksen myötä poliisiauton huomaaminen hälytysajossa parani huomattavasti. PITKÄAIKAINEN LIITON työntekijä Henriikka Majoniemi on nimitetty Palopäällystöliiton koulutuskoordinaattoriksi. Poliisiauto miehistyi vuodenvaihteessa Käyttöön todellinen miekkataksi Perinteinen poliisiauto muutti vuodenvaihteessa ulkonäköään, kun Suomen teille ilmestyneisiin uusiin partioautoihin laitettiin erilaiset keulamerkit. Aiempi keulamerkki oli umpinainen, ja heikensi sireenin kuuluvuutta. Poliisihallituksen mukaan keulamerkkien uusiminen maksoi asennuksineen noin 80 euroa. Viestintä ja markkinointi kuuluvat työnkuvaan aiempaa vahvemmin. 71 • PALOKUNTALAINEN 13 KIPINÄT KEULAMERKIN MUUTOKSELLA pyritään parantamaan hälytysäänien kuuluvuutta poliisiautosta. Leijona-merkki muuttaa partioauton keulan ulkonäköä ärhäkämmäksi. Henriikan vastuulla ovat mm. Nykyinen auton maskissa sijaitseva keulamerkki on avoimempi. Perinteisen Volkswagenin logon tilalle on asennettu poliisin miekkaleijona-tunnus. Uudella keulamerkillä varustettuja ”mustamaijoja” sijoitettiin Itä-Suomen, Päijät-Hämeen, Kaakkois-Suomen, Helsingin sekä Itä-Uudenmaan poliisilaitosten käyttöön. Kevään aikana useammat poliisiautot saavat myös uudet kirjavat teippaukset
Kurssin jälkeen hän päätyi takaisin töihin Kotkaan, jossa kaupunki osti yksityiseltä firmalta sairaankuljetuspalveluita. Siltakylän VPK perustettiin vuonna 1967. Vuonna 1990 hänet valittiin Pyhtäälle palotarkastajaksi sillä ehdolla, että suorittaisi alemman päällystökurssin. Eikä palokuntatoiminta Savolaisen osalta päättynyt tähän. AHTI SAVOLAINEN JATKAA aktiivijäsenenä Pyhtäällä toimivassa Siltakylän VPK:ssa. KIPINÄT Pitkäaikainen turvallisuuskouluttaja eläkkeelle ”Ilman häntä olisi moni nykyinen pelastusalan ammattilainenkin voinut jäädä tulematta alalle” Otsikon sanoin kuvailtiin helmikuun lopussa eläkkeelle jäänyttä palomestari Ahti Savolaista sosiaalisessa mediassa. – Piti ottaa lopputili, kun en saanut virkavapaata opiskelun ajaksi. Vuonna 1979 Savolainen kävi sairaankuljettajan pätevöittämiskurssin Lappeenrannassa. Nykyisin toiminnassa on mukana yli sata palokuntalaista. Sairaankuljettajana hän toimi muutaman vuoden ajan. Kotkan terveyskeskuksen palkkalistalla Savolainen kollegoineen toimi kaksi vuotta, kunnes he siirtyivät palolaitoksen palkkalistoille. Palokunnan toiminnassa Savolainen on ollut mukana alusta lähtien. Pitkän linjan turvallisuusvaikuttajana tunnettu 62-vuotias Savolainen ehti tehdä pitkän uran palokunnassa ennen eläkkeelle jäämistään. Sairaankuljettajasta palotarkastajaksi Työuransa pelastustoimen parissa Savolainen aloitti vuonna 1974 Kotkan sairasautossa. – Naapurissani asunut Horman Oiva pyysi minua mukaan palokuntaan 60-luvulla. TEKSTI JA KUVAT SASU MÄKINEN. Hälytysosastossa heistä toimii noin 40, nuoriso-osastossa 30 ja naisosastossa vajaa 20 henkeä
Kympeen mentäessä valistettava alue laajeni Pyhtäältä myös Kotkaan ja Haminaan, Savolainen kertoo. – Kyllähän se aika vaatimatonta aikanaan oli. Suurempia eläkesuunnitelmia Ahti Savolainen ei vielä ole ehtinyt tekemään. – Nykyisin pelastuslaitokset teettävät omakotitalojen palotarkastuksia kyselyiden muodossa. Katsellaan ja nollataan, nähdään miten elämä lähtee kulkemaan. – Ei ole mitään suunnitelmia. Palokuntien hälyttäminenkin on helpottunut aiemmasta. Virve helpottaa viestintää Teknologian kehittyminen vuosikymmenten aikana on edistynyt hyvin. Työ oli ihmisläheistä, kun kävin asukkaiden kodeissa tarkastuskäynneillä. Palokuntalaisen toimitus toivottaa Ahti Savolaiselle hyviä eläkepäiviä! Silloin piti olla rohkea.”. Kymenlaakson pelastuslaitoksen perustamisvuotena 2004 Savolainen jatkoi palotarkastajana. Savolaisen mielestä palotarkastusten rooli on muuttunut. – Samalla tavalla kierrettiin ennenkin kouluilla ja työpaikoilla valistamassa. Alkujaan hälytettiin Siltakylässä palokuntaa sireenin avulla. – Onhan se teknologia mennyt aivan valtavasti eteenpäin. Siltakylän VPK:ssa Savolainen jatkaa edelleen hälytysosastossa ja nuoriso-osaston kouluttajana. Kampanjan ensimmäisenä järjestämisvuotena Savolaisen valmentama Huutjärven koulun joukkue voitti Suomen mestaruuden. Viestintä toimii nykyisin virven kautta luotettavammin, Savolainen pohtii. Sitten tuli ensimmäiset komentopuhelimet, 1980-luvulla apuun tulivat hakulaitteet. Valistuksesta turvallisuusviestintään Ahti Savolainen toimi Kymenlaakson pelastuslaitoksella päällystöpäivystyksen ohella turvallisuusviestinnän parissa. Tulipalotilanteessakin piti mennä kiven päälle että sai yhteyksiä, tai ajaa auto jonnekin mäelle. 71 • PALOKUNTALAINEN 15 KIPINÄT Silloin piti olla rohkea, Savolainen muistelee. NouHätä!-kampanjaan Savolainen kertoo osallistuneensa oppilasryhmien kanssa alusta lähtien. Välillä se oli rasitteeksikin, kun yötä päivää ja viikonloppuisin piti olla tavoitettavissa. Aiemmin joutui kävelemään, jotta paloradiot kuuluivat. Nykyisin radiopuhelimetkin toimivat paremmin kuin ennen. Alkujaan Pyhtäällä oli tarkastustoimintaa, puolet työajasta kierrettiin taloja tarkastamassa. Tekemistä varmasti kyllä riittää
• Jäseniä 110. Juhlapuheen piti palomestari Arto Latvala.. 0400 530 478 Hallituksen puheenjohtaja Pertti Syväniemi puh, 040 594 4079 INFO Yhteiskuva kunniakäynniltä sankarihaudoilla. • VPK ollut mukana aktiivisesti CTIF kilpailutoiminnasta jo vuodesta 1963 lähtien. PYHÄSALMEN VPK RY www.pyhasalmenvpk.fi Palotie 4, 86800 Pyhäsalmi vpk@pyhasalmenvpk.fi VPK:n päällikkö Jarmo Halonen puh. 16 PALOKUNTALAINEN • 71 KIPINÄT • Perustettu 1935 • Toimii kahden sammutusyksikön sopimuspalokunta • Pyhäjärvellä Jokilaaksojen pelastuslaitoksessa. • VPK pyörittää Pyhäjärvellä myös elokuvatoimintaa, joka aloitti vuonna 1944. Yhteiskuva kalustomarssin jälkeen
Juhlassa jaettiin ansioja palvelusvuosimerkkejä sekä muita huomionosoituksia. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen terveiset juhlaan toi pelastusjohtaja Jarmo Haapanen. Latvalan mukaansa tempaava puhe käsitteli muun muassa nykypäivän pelastustoiminnan tilannetta Suomessa, sisältäen koomisia sattumuksia, joita on ihmisille käynyt. päivänä vietettyyn juhlaan Palotalolla. Tervetuliaissanat esitti palokunnan päällikkö Jarmo Halonen. Puheen lopuksi hän mainitsi Pyhäsalmen VPK:n olevan yksi aktiivisimmista ja kansainvälisimmistä vapaaehtoisista palokunnista alueella. PYHÄSALMI. Juhlapuheen piti vpk:n oma kasvatti, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palomestari ja merkittävää uraa pelastusalalla tehnyt Arto Latvala. Päivä alkoi kunniakäynnillä sankarihaudoilla, missä vietettiin pieni hartaushetki. Haapanen toi puheessaan ilmi myös pelastustoiminnan tulevaisuuden näkemyksiä ja haasteita. Juhlavuosi huipentui joulukuun 19. Päätehtävä, ihmisten auttaminen hädässä, on pysynyt ja tulee pysymään aina samana. Edesmenneille palokuntalaisille laskettiin muistoseppele. Juhlassa kuultiin vpk:n historiikki palokunnan perustamisesta aina nykyhetkeen VPK:n sihteerin Tea Aittokosken lukemana. Palokuntalaiset kulkivat kalustomarssin perässä edustavasti palokuntapuvuissaan. Mieleen painuvimpia seikkoja oli esimerkiksi, että miehillä on parannettavaa oman turvallisuuden suhteen, sillä naisille vahinkoja sattuu huomattavasti vähemmän. Palotalolla onnitteluja olivat vastaanottamassa vpk:n hallituksen puheenjohtaja Pertti Syväniemi sekä palokunnan päällikkö Jarmo Halonen. lausui palokunnan päällikkö Jarmo Halonen. Juhlassa esiintyi paikallinen KKK 87 -orkesteri, joka myös toimi säestäjänä yhteislaulussa. Kihulauantaiaamuna Pyhäjärven paloasemalla pidettiin avoimet ovet, jossa kansalaiset pääsivät tutustumaan kalustoon ja remontoituihin paloaseman tiloihin. Tilaisuuden tervetulosanat Pyhäsalmen VPK 80 vuotta TEKSTI VALTTERI AULAKOSKI KUVAT PEKKA RÖYTIÖ Vuoden 2015 vuoden sopimuspalokunnaksi valittu Pyhäsalmen VPK juhli joulukuussa 80-vuotista taivaltaan. Juhlallisuuden alkoivat jo heinäkuussa Kihupäivät-kotiseututapahtumassa ja huipentuivat joulukuun pääjuhlaan. Kihukulkueeseen VPK osallistui näyttävästi koko Jokilaaksojen pelastuslaitoksen Pyhäjärven paloaseman kaluston voimalla. Saajien nimet löytyvät osoitteesta www.pyhasalmenvpk.fi. Nykytanssiakin juhlassa nähtiin, palokunnan nuoriso-osastolaisen Juuso Qvickin esittämänä. 80-vuotispääjuhlan avasi Pyhäjärven oma harmonikkataitaja, useissa kilpailuissakin menestynyt Pinja Varis. 71 • PALOKUNTALAINEN 17 KIPINÄT KIHUPÄIVIEN YHTEYDESSÄ pidettiin Pyhäjärven kirjastossa palokunnan 80-vuotisjuhlanäyttely, jossa oli esillä kuvia, lehtileikkeitä, kilpailupalkintoja, kalustoa sekä videomateriaalia koko 80-vuotistaipaleen ajalta. Puheessaan hän kertoi, kuinka ajat ovat muuttuneet paljon palokunnan perustamisesta verrattuna nykyhetkeen. Sankarihaudoilta juhlavieraat siirtyivät paloaseman kautta Hotelli Pyhäsalmeen
Mistä tiedän, onko palovaroitin toimintakunnossa. – Muistutamme myös käytettyjen ja viallisten paristojen ja palovaroittimien oikeanlaisesta ja turvallisesta kierrätyksestä. Mistä voin tilata nuohoojan?. Näin on tarkoitus parantaa perheiden varautumisosaamista ja edistää turvallisuuskäyttäytymistä, kertoo hankevastaava Raija Jääskeläinen. Alkusammutustaitojen lisääminen, palovaroittimen testaamisen ja paristojen vaihdon opastaminen ja mahdollinen laitteen vaihto kuuluvat hankkeen toimenpiteisiin. Arjen turvaa maaseudulle – Savonrannan VPK:lla iso hanke Savonrannan VPK:n käynnistämän Turvallinen maaseutu – arjen turvaa -hankkeen on tarkoitus tuoda vastauksia muun muassa yläotsikossa oleviin kysymyksiin. 18 PALOKUNTALAINEN • 71 KIPINÄT TURVALLINEN MAASEUTU – arjen turvaa -hanke toteutetaan Savonrannan, Kerimäen ja Enonkosken alueella 1.9.2015–31.12.2017. – Hankkeella edistetään harvaan asuttujen alueiden asukkaiden varautumista normaaliolojen häiriötilanteisiin koulutuksen ja harjoittelun avulla. – Hankkeemme järjestää turvallisuuskasvatusta erityisesti lapsiperheille, nuorille ja vanhuksille. Riskit esiin Asuinympäristön vaarakohteiden kartoittamisella on suuri rooli turvallisuuden kohentamisessa. Hankkeen ytimessä on kotien ja kesämökkien turvallisuusriskien kartoittaminen ja asukkaiden turvallisuustietoisuuden lisääminen. Hankkeen toteutuksesta ja omarahoitusosuudesta vastaa Savonrannan VPK. Turvallisuutta voidaan hankkeen toimiEntä jos myrsky taas kaataa puita ja katkoo sähköjä. Sitä rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisella EU:n hankerahoituksella. Hanke on jo toteuttanut useita turvallisuuskoulutustilaisuuksia menneen syksyn aikana. Hankkeen pyrkimyksenä on opastaa omatoimisen palotarkastuksen suorittamiseen kiinteistöissä, selvittää Raija Jääskeläinen
Turvallisuuden tunne parantaa elämisen laatua harvaan asutuilla seuduilla. Voit ottaa yhteyttä puh. Harvaan asutuilla alueilla apu tulee aina viiveellä, sen vuoksi oman toiminnan merkitys onnettomuustilanteissa korostuu, päättää hankevastaava Raija Jääskeläinen. Myyjän mukaan pohjan muotoilu pitää hyvin myös lumella. Lesna Plus 7116 Turvatalta jalkine suomalaiseen jalkaan. TURVALLINEN MAASEUTU – ARJEN TURVAA • Savonrannan VPK:n hanke • kesto 1.9.2015–31.12.2017 • EU-rahoitteinen, Piällysmies ry:n hyväksymä hanke • kustannusarvio 85 000 euroa, josta tuen osuus 70 prosenttia • omarahoitusosuus pääasiassa talkootyötä, jota noin 1500 tuntia • hankealue: Enonkoski, Kerimäki, Savonranta • hankkeen yhteistyökumppaneita ovat mmEtelä-Savon pelastuslaitos, Suomen Sopimuspalokuntien Liitto, Savonrannan aluejohtokunta ja Savonlinnan Sammutinhuolto • osa-aikainen hanketyöntekijä TURVATA ON tuonut markkinoille jalkineen, joka on suunniteltu sopivaksi suomalaisen sammuttajan jalkaan. joiden mukaan tukea ja kehittää muun muassa tekemällä kylille turvallisuussuunnitelma osana kyläsuunnitelmaa, kartoittamalla kylän vaaranpaikat ja toimenpiteitä tarvitsevat kohdat ja harjoittelemalla yhdessä ensiapuja alkusammutustaitoja sekä laatia kylätaloille pelastussuunnitelmat. Vettähylkivässä, lehmännahkaisessa jalkineessa on komposiittinen naulaanastumissuoja ja kärkikuppi. 044 23 54 150 tai sähköpostilla arjen.turvaa@gmail.com. Saapasta on saatavilla myös nauhallisena. Koetamme aktivoida kaikki kyläläiset osallistumaan tähän toimintaan ja edistämään näin kylien yhteisöllisyyttä. Turvallisuus on osa ihmisen jokapäiväistä arkea. 71 • PALOKUNTALAINEN 19 KIPINÄT Missä voin saada alkusammutuskoulutusta. Ergonomisesti muotoillun jalkineen moottorisahaluokka on 2 (24 m/s). Toimitettavat koot ovat 39–48. Hankevastaava Raija Jääskeläinen on tavattavissa Savonrannan paloasemalla, Lamminniementie 9. – Korostamme kyläyhdistysten merkitystä kylien turvallisuuden edistäjinä
SPEK: Palokuntalaisten 24365-opintopäivät 2016 M/S Silja Serenade HUHTIKUU 1.– 15.4. Palomiesurheilu: Golf Kotka 31.8. Palomiesurheilu: Voimailu/soutu Oulu JOULUKUU 1.–31.12. JEHU 2016 Vantaa 18.5. Turvallisuus 2016 Jyväskylä 1.–30.9. Palokuntalainen ilmestyy HEINÄKUU 1.– 31.7. Palokuntalainen ilmestyy SYYSKUU 7.–9.9. Palomiesurheilu: Suunnistus P-Karjala LOKAKUU 1.–15.10. Rescue Race 2016 Hanko 16.–17.3. Palomiesurheilu: Jalkapallo Vaasa 30.6. Palomiesurheilu: Kaukalopallo Lahti 4/2/2016 SSPL: Vuosikokous Salo 7.4. Palomiesurheilu: SM -keilailu Turku 23.4. Palomiesurheilu: Salibandy Tampere 16.–30.11. Palomiesurheilu: Crossfit Pori 31.10. SPPL: Palopäällystöpäivät 2016 Turku 21.4. SPPL: Opetusalan turvallisuusfoorumi 2016 Hki-Tukholma-Hki 29.4. Palomiesurheilu: SM -pilkki Säkylä 2.– 3.3. SPPL: JVTja Kuivauspäivät 2016 Hki-Tallinna-Hki 12.3. Turvallinen Suomi -seminaari Helsinki KESÄKUU 1.–15.6. Palokuntalainen ilmestyy TOUKOKUU 10.5. Palomiesurheilu: Lentopallo Raisio 16.–31.10. SPPL: osiaalija terveysalan turvallisuusfoorumi 2016 Seinäjoki 25.5. Kalustonkäsittelyn SM-kilpailu 2016 Pyhäjärvi 22.– 23.4. SPPL: Turvallisuusharjoitusten järjestäminen Vantaa 14.5. Palomiesurheilu: SM -hiihdot Valkeakoski 9.– 10.3. Palokuntanuorten SM-tietokilpailu 2016 Pyhäjärvi 27.4. Palokuntalainen ilmestyy MARRASKUU 1.–15.11. SPAL: Palomiesliiton ay-koulutuspäivä Jyväskylä 7.4. Tiedot osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi PALOKUNTALAINEN ILMESTYY TAAS HUHTIKUUSSA! MAALISKUU 2.3. Veikon malja Pyhäjärvi 22.– 23.4. Palomiesurheilu: Jääkiekko Helsinki 30.12. Palomiesurheilu: SM -slalom Ruka 18.– 20.3. Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. Palokuntalainen ilmestyy. 20 PALOKUNTALAINEN • 71 KIPINÄT TAPAHTUMAKALENTERI Tiedot on kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. Palomiesurheilu: Yleisurheilu Äänekoski 16.–30.6. CTIF edustajakokous Helsinki 7.–9.9. Palomiesurheilu: Ammunta Mikkeli ELOKUU 1.– 31.8