HELPPO KULJETTAA JA VARASTOIDA, TEHOKAS JA MONIPUOLINEN KÄYTÖSSÄ
PALOKUNTALAINEN 69 3 TOIMITTAJA Isto Kujala AVUSTAJA Jarno Joensuu AVUSTAJA Sasu Mäkinen ULKOASU Anna Broholm HALLINTO Maria Salo SISÄLTÖ • NRO 69 NRO 69 PÄÄKIRJOITUS PÄIVÄN POLTTAVAT KIPINÄT SUOMEN MERIPELASTUSSEURAN MONIPUOLINEN LAIVASTO PERSOONA KARI LATTU LÄMPÖKAMERAMIES KANSALAISNEUVONTA AUTTAA HÄLYTYSKELPOISUUS: OSA 1 5 6 8 32 36 47 46 60 50 54 59 61 62 42 22 28 31 PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI • 14. VUOSIKERTA • AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN • ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh. rek. PALAUTE sähköpostitse toimitus@palokuntalainen.fi KOSKENKORVAN VPK VILLIMIES MIELIPIDE: SOPIMUSTEN YHTENÄISTÄMINEN OVELLA KALUSTOKULMA BRANDKÅRISTEN TAHTOO TIETÄÄ LETKUT SOLMUSSA ENSI NUMEROSSA LIEKINHEITTÄJÄ WWW.PALOKUNTALAINEN.FI PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen TOIMITTAJA Silvio Hjelt Persoona Kari Lattu Mielipide – Silvio Hjelt Kalustokulma – Unimog Koskenkorvan VPK esittäytyy 42 47 28 50. 0400 504 678 KANNEN KUVA Pekka Koivunen TAITTO JA ULKOASU Anna Broholm/ PieniSuuri Idea PAINO Euraprint Oy KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Yhdystie 6, 29250 Nakkila, Y2242549-9, Alv. 040 501 8721 TOIMITTAJAT Silvio Hjelt ja Isto Kujala AVUSTAJAT Sasu Mäkinen ja Jarno Joensuu OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Ollikainen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS maria.salo@palokuntalainen.fi, Maria Salo, puh
KUNNALLINEN 22 LAITOKSEN pelastustoimi on tullut tiensä päähän. Alkavassa muutaman vuoden urakassa samanlaiseen laatuloikkaan on jälleen mahdollisuus, jos ”siltarumpupolitiikka” hylätään ja kehitystyötä tehdään päämääränä laadukas pelastustoimen palvelu kaikkialla maassa. Yksittäisillä kunnilla oli alueellistamisessa vielä sanansa sanottavanaan, mutta tässä uudistuksessa useimmat kunnat jäävät sivustakatsojiksi. JOTTA UUDISTUS EI menisi aivan metsään, on valtion johdettava muutosta vahvalla otteella. Valtion ohjaama uusi pelastustoimen järjestämismalli takaa mitä todennäköisimmin kansalaisille nykyistä tasalaatuisemmat palvelut koko maassa. Laitosten päättäjien kumppanuusverkosto on ollut hyvä idea, mutta verkosto ei ole kyennyt käsittelemään alan tärkeimpiä asioita. Yksiköiden tunnukset menevät uusiksi, samoin virka-/tehtävänimikkeet. Muuten nykyinen sirpaloitunut pelastustoimi ei uudistu. Alueellistaminen on osoittanut, että pelastuslaitosten virkamiesja luottamusmiesjohtoa ei kiinnosta Suomen pelastustoimi kokonaisuutena, vaan ainoastaan ja vain oma laitos. NYKYISTEN LAITOSTEN hankintakäytännöt poikkeavat toisistaan, samoin työterveyshuolto. KUN LAITOKSIA YHDISTETÄÄN, on ratkaistavien asioiden lista pitkä. Ammattihenkilöstön työehtoihin löytynee ratkaisu melko helposti, mutta sopimuspalokuntien sopimusten harmonisoinnissa on edessä pitkä tie. Pelastusjohtajat eivät muodosta yhtenäistä eikä yksimielistä ryhmää. EDELLINEN UUDISTUS nosti pelastustoimen laatutasoa. Pelureita ovat voimakkaan niskalenkin pelastustoimesta ottava valtio ja nykyisten pelastuslaitosten suuret isäntäkunnat. Uudistajilla on iso urakka Jotta uudistus ei menisi aivan metsään, on valtion johdettava muutosta vahvalla otteella.”. Muistamme, kuinka erityisesti alueellistamisen alkuvuosina pelastuslaitokset huseerasivat aivan omien halujensa mukaan. Tuleva järjestämismalli tarvitsee sisäisen tarkastuselimen. Samoin se, miten olemassa oleva kiinteä ja irtain omaisuusmassa siirtyy uuden isännän omistukseen, vai siirtykö se. Tätä ei kukaan enää kiistä. Tilanne on hieman tasaantunut, mutta sisäiselle valvonnalle on tarvetta. Operatiiviselta puolelta näitä ovat muiden muassa johtamisjärjestelyt, päivystysalueet, erilaiset varallaolojärjestelyt ja vaikkapa hälytysvasteet. PALOKUNTALAINEN 69 5 PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen PÄÄKIRJOITUS PELASTUSLAITOSTEN YHDISTÄMINEN tai uusien laitosten muodostaminen – kummin sitten käykin – tulee olemaan pelastustoimen alueellistamiseen verrattava projekti. UUDEN, SOTE-ALUEISIIN PERUSTUVAN pelastustoimen rahoitus on avoinna. MITEN UUSIA LAITOKSIA valvotaan. Neuvottelupakkaa sekoittavat pelastusjohtajat ja -päälliköt. Miten uusi laitos pitää yhteyttä alueensa kuntiin, miten hoidetaan varautumisasiat
Uudet pelastuslaitokset KUVA DEPOSITPHOTO. Lisäksi selvitetään sosiaalija terveydenhuollon asiakkaiden valinnanvapauden lisäämistä. Projektijohtajana on toiminut 1.10.2015 alkaen valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti ja hänen tukenaan on STM:n ja VM:n valmisteluorganisaatio. Pelastustoimi on tarkoitus kytkeä sote-alueisiin. Myös sisäministeriöllä on sormensa pelissä koskien pelastustoimen uudistusta. Tavoitteena on vahvistaa peruspalveluja ja turvata ihmisten nopea pääsy hoitoon. Sote-uudistuksen sekä aluehallintouudistuksen säädösten ja toimeenpanon valmistelua varten on käynnistetty muutosprojekti. Mitä todennäköisimmin useita pelastuslaitoksia katoaa kartalta. 6 PALOKUNTALAINEN 69 PÄIVÄN POLTTAVAT LAKI SOSIAALIJA TERVEYDENHUOLLON järjestämisestä ja samalla myös laki pelastustoimen uudesta järjestämismuodosta tulee voimaan porrastetusti siten, että: • syksyllä 2016 annetaan lakiesitykset eduskunnalle • vuonna 2017 lait vahvistetaan • vuoden 2018 aikana sote-alueiden toiminta käynnistyy siten, että ne valmistelevat varsinaisten sosiaalija terveysalan tehtävien (myös pelastustoimen) siirtymisen kunnilta ja kuntayhtymiltä sote-alueille aloittavat toimintansa vuonna 2019 Hallitus päätti lokakuussa, että sote-uudistuksen valmistelua jatketaan julkaistun aikataulun pohjalta. Samassa yhteydessä määritellään työterveyshuollon asema. Poliittiset linjaukset käsitellään reformiministerityöryhmässä ja uudistuksen valmistelun etenemistä seuraa parlamentaarinen seurantaryhmä. Sote-uudistusta valmistellaan perheja peruspalveluministeri Juha Rehulan johdolla. • vuoden 2019 alussa tehtävät siirtyvät kunnilta ja kuntayhtymiltä sote-alueille. TOISESSA VAIHEESSA yksinkertaistetaan monikanavarahoitus
Myös hyvin harva nuori on käyttänyt hyväkseen lainsäädäntöön saatua poikkeusta ajaa kuormaautokortti 18–20 -vuotiaana, mikä on mahdollista sopimuspalokuntalaiselle tai pelastusopiston opiskelijalle. PALOKUNTALAINEN 69 7 PALOKUNTAMME ON vpk (vapaaehtoinen palokunta) hspk (hlökoht.sop.palokunta) tpk (työpaikkapalokunta) HÄLYTYSOSASTOSSAMME ON hälytyskelpoista jäsentä. Toisaalta hyvä niin, koska konemiehen tehtävä vaatii kokemusta, mutta on fyysisesti varsinaista sammutustyötä kevyempää. Pulaa on jo nyt useissa palokunnissa. Toimitamme yhteismäärätiedon Pelastuslaitosten kumppanuusverkostolle toimenpiteitä varten. NYKYMENOLLA BC-KORTILLISISTA konemiehistä tulee pulaa jo lähimmän kymmenen vuoden aikana. Siksi jatkamme kyselyn vastausaikaa marraskuun loppuun. PALOKUNTALAINEN-LEHTI TEKEE nyt selvityksen kuorma-autokortillisissa palokunnissa. Kuljettajat loppuvat – vastaa kyselyyn Kirjoita aiheeksi ”korttikysely” lähetä vastauksesi lyhyessä muodossa esim. Suuri osa sopimuspalokuntien sammutusautojen konemiehistä on jo lähellä eläkeikää, jopa sen ylikin. Keräämme vain määrätiedot, palokunnan nimeä ei julkaista eikä luovuteta ulkopuolisille. Kentältä kantautuneiden tietojen mukaan viimeisen kahden vuoden aikana hälytysosastoihin liittyneillä vain harvalla on raskaan pelastusajoneuvon ajamiseen oikeuttava ajokortti. Vastauksia tarvitaan enemmän. VPK – 35 – 19 osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi Lähetä vastaus sähköpostilla: Selvitä tiedot: MUUTAMA KYMMENEN vastausta ei ole tilastollisesti vielä luotettava. Tavoitteena on saada tilastollisesti riittävä määrä vastauksia, jotta kokonaistilanne (%) per syyskuu 2015 olisi pohjalukuna tulevia kyselyn tuloksia arvioitaessa. Heistä kuorma-autokortillisia on . RASKAIDEN PELASTUSAJONEUVOJEN kuljettajien määrä vähenee hitaasti, mutta varmasti. Vastaa ja vaikuta! PÄIVÄN POLTTAVAT Lisää aikaa vastauksiin! Viimeisen kahden vuoden aikana hälytysosastoihin liittyneillä vain harvalla on raskaan pelastusajoneuvon ajamiseen oikeuttava ajokortti.”
Pekka Halkosaaresta Stadin brankkari Ylipalomies Pekka Halkosaari on valittu vuoden 2015 Stadin brankkariksi. Helsingin pelastuslaitos aloitti vuonna 2011 uuden perinteen myöntämällä vuosittain Stadin brankkari –tunnustuspalkinnon ansioituneelle palomiehelle tai paloalipäällystön edustajalle. Esillä ovat muun muassa pelastustoimi 2019, maahanmuuttoon liittyvät haasteet pelastustoimelle ja pelastusalan osaaminen eri näkökulmista. Hän on ollut keskeisessä roolissa meritoiminnan kouluttajana sekä kaluston ja taktiikoiden kehittäjänä. toimintavuoden vuosipäivätilaisuudessa lokakuussa. Alustavien tietojen mukaan luvassa on jälleen monipuolinen kattaus pelastusalan päivänpolttavia teemoja. Kuvassa poliittisten puolueiden edustajat Veera Heinosen ja Arto Nybergin tentattavana. Pätevyyttä meritoimintaan on tuonut myös purjehdusharrastus, joka on vienyt hänet aina Välimerelle ja Karibialle saakka. Halkosaari on tehnyt merkittävää kehitystyötä erityisesti pelastuslaitoksen meritoiminnan kehittämisessä. Kunniamaininta julkistettiin Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen 154. 8 PALOKUNTALAINEN 69 KIPINÄT PEKKA HALKOSAARI ON tullut pelastuslaitoksen palvelukseen vuonna 1982. Hän on osallistunut aktiivisesti työhyvinvoinnin kehittämiseen, toimien useissa henkilökuntayhdistyksissä luottamustehtävissä ja aktiivisena jäsenenä. Tapahtumapaikkana on konsertti-, kokousja konferenssitalo Logomo. Palopäällystöpäivät huhtikuussa Turussa Myös maahanmuuttoasiat esillä www.sppl.fi/tapahtumat LISÄTIETOJA Tämän vuoden palopäällystöpäivät Tampereella keräsivät ennätysyleisön. Pekka Halkosaari.. Hän on työskennellyt uransa aikana muun muassa palomies-sairaankuljettajan ja ylipalomiehen viroissa sekä toiminut pelastusyksikön esimiehen pysyvänä sijaisena. Työyhteisössään Pekka Halkosaari on erittäin arvostettu ja pidetty työtoveri. Lopullinen seminaariohjelma julkistetaan marraskuun aikana. LÄHDE HELSINGIN KAUPUNGIN PELASTUSLAITOKSEN TIEDOTE ALAN YKKÖSTAPAHTUMAKSI muodostunut kolmipäiväinen Palopäällystöpäivät järjestetään ensi vuoden huhtikuussa Turussa
Välittömästi paloautoletkan saavuttua määränpäähänsä, alkoi kentän laidalla suihkunäytös. PALOKUNTALAINEN 68 9 KIPINÄT VIRALLISEN OSUUDEN juhlissa avasi sopimuspalokuntalaisena toimivan kouvolalaisen Keskustan kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe. Juhlatilaisuus alkoi kello 12 hälytysajolla Stora Enso TPK:n paloasemalta Hallasentien hiekkakentälle. Paloautoletka aloitti palokuntajuhlat Inkeroisissa kentällä nuorten, naisten, miesten ja yli 50-vuotiaiden miesten sarjat sisältänyt kalustokilpailu. elokuuta yhdessä Stora Enson tehdaspalokunnan kanssa. INKEROINEN TEKSTI JA KUVAT SASU MÄKINEN. Osanottajia juhlissa oli Kymenlaakson pelastuslaitoksen lisäksi 13 sopimuspalokunnasta. Illalla palokuntalaiset kerääntyivät vuosittain järjestettävään soihtukulkueeseen, joka lähti Stora Enson paloasemalta kello 20.30. Inkeroisten VPK:n sammutusyksikön esiteltyä lyhyesti toimintaansa, alkoi Inkeroisten VPK järjesti perinteiset palokuntajuhlat lauantaina 29. Juhlaohjelma päättyi illalla hotelli Kantrissa järjestettyihin tansseihin, joissa esiintyi Unelmavävyt-yhtye
– Ihmiset haluavat nähdä poliisin liikenteessä, katukuvassa ja yleisötapahtumissa. Isompien kanssa aiheena on muu muassa sosiaalinen media. Se luo voimakasta turvallisuuden tunnetta varsinkin kaupunkiseutujen Toni Reinikainen.. Mopomiittejä ja muita nuorten omia tapahtumia Reinikainen myös ohjailee netin välityksellä. Jos osaisi olla samanlainen, olisin hyvä poliisi, vasta valittu Vuoden Poliisi sanoo. Kangasniemellä hän toimii vapaa-aikanaan pelastuslaitoksella yksikönjohtajana. Hänen mielestään sosiaalinen media on loistava tapa tavoittaa nuoria. 10 PALOKUNTALAINEN 69 KIPINÄT “Konstaapeli Reinikainen” Sopimuspalomies Vuoden Poliisiksi Ylikonstaapeli Toni Reinikainen Itä-Suomen poliisilaitoksesta on valittu Vuoden Poliisiksi 2015. Jutustelu jatkuu netissä Toni Reinikainen on myös nettipoliisi. EteläSavossa hänet tunnetaan konstaapeli Reinikaisena. Poliisi tutuksi jo alakoulussa Toni Reinikainen on päätoiminen lähipoliisi. Kavereista ei konstaapeli Reinikaiselle ole pulaa: Facebookissa kaveripyynnön hänelle on lähettänyt jo yli 5 000 henkilöä. Hänen mielestään lasten olisi hyvä oppia tuntemaan poliisi jo alakoulussa ja hyvissä merkeissä. Reinikainen puhuu pienimpien koululaisten kanssa lyömisestä, varastamisesta, kaveruudesta ja liikenteestä. TEKSTI PEKKA KOIVUNEN KUVAT POLIISI JA TONI REINIKAINEN LÄHDE JSI-TIEDOTE Poliisi mukana tavallisessa arjessa Toni Reinikainen pitää tärkeänä, että poliisi on mukana tavallisten ihmisten arjessa, ei vain silloin, kun tapahtuu jotakin epätavallista tai ikävää. ulkopuolella sivutaajamissa ja haja-asutusalueella, hän sanoo. Silloin hankalien asioidenkin setviminen murkkuiässä on helpompaa. TONI REINIKAINEN ON tietoisesti käyttänyt työssään virtuaalisen esikuvansa, konstaapeli Reinikaisen imagoa. Ja se taktiikka, millä Artturi Sakari teki poliisityön, on esimerkillinen. – Vaikka hahmo on yli 35 vuoden takaa, sillä on vielä sija ihmisen mielessä. Hänen virallinen tehtävänimikkeensä on Etelä-Savon ennalta ehkäisevän ryhmän varajohtaja
www.millog.fi Kunnossapitoa elinjakson alusta loppuun. 0295 455 574 LISÄTIETOJA www.millog.fi Kunnossapitoa elinjakson alusta loppuun. Kalvipalokalusteet . Paanutie 8, 42700 Keuruu . Hän toimii edelleen sivutoimisena yksikönjohtajana Etelä-Savon pelastuslaitoksen Kangasniemen toimipaikassa. info@pa-ve.fi . Roolit on pidettävä erillään. Toni Reinikainen osallistuu aktiivisesti palokuntatoimintaan myös kouluttajana. ylikonstaapeli Toni Reinikainen puh. www.pa-ve.fi Sammutusmies jo ennen poliisiuraa Ennen poliisin uraa, vuodesta 1996, Reinikainen työskenteli toimenpidepalkkaisena sammutusmiehenä silloisessa Kangasniemen paloja pelastuslaitoksessa ja kiersi operatiivisen toiminnan ohella pitämässä alkusammutusja turvallisuuskoulutuksia. 0207 199 700 . – Pelastuslaitoksen hälytyksiin ehdin noin nelisenkymmentä kertaa vuodessa. www.millog.fi Kunnossapitoa elinjakson alusta loppuun. TULIMERI-RISTEILY! VOIT KYSYÄ MAHDOLLISIA PERUUTUSPAIKKOJA MATKAVEKASTA 22. – 23.1.2016 BALTIC PRINCESS. Kun olen pelastuslaitoksen tehtävissä, olen sammutusmies tai yksikönjohtaja, sanoo Toni Reinikainen. JO 19. – Poliisin ja toimenpidepalkkaisen roolit tukevat toisiaan, mutta asiakkaiden kanssa on oltava tarkkana. Vuoden Poliisin valitsevat yhteistyössä Helsingin Nuorkauppakamari, Suomen Poliisijärjestöjen Liitto sekä Poliisihallitus. Varallaoloja teen vain satunnaisesti
Vuosijuhlassa palkittuja.. Puheessaan hän käsitteli sopimuspalokuntatoiminnan merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle ja jatkuvuuden turvaamisen merkitystä palokuntaperinteen vaalijana ja säilyttäjänä. Palokunta on perustettu 7.10.1894 ja jo heti seuraavana vuonna palokunta rakensi tanssilavan Laukkumäelle, jossa sen jälkeen on tanssittu joka kesä. Vastaanoton jälkeen juhlan aloitti hallituksen puheenjohtaja Jari Kallio tervehdyssanoillaan. Päätössanoissa Markku Leinonen kiitti eri tahoja menneestä yhteistyöstä ja toivoi hyvän yhteistyön jatkuvan ja kehittyvän edelleen tulevina vuosina. Juhlapuheen piti poliisihallinnon projektipäällikkö Mira Leinonen. Tuplajuhlat Anjalassa Anjalan VPK ja tanssilava Vepski viettivät yhteisiä 120-vuotisjuhlia lauantaina 5.9.2015 Anjalan koululla ja illalla tanssilavalla. 12 PALOKUNTALAINEN 69 KIPINÄT JUHLAPÄIVÄN OHJELMASSA oli muun muassa juhlallinen lipunnosto paloasemalla ja kunniakäynnit palokunnan perustajan Matti Holstenin ja viime talvena edesmenneen kunniajäsen Jaakko Sihvolan haudoilla. Iltajuhlassa yli 400 vierasta nautti palokunnan tarjoamat kakkukahvit. Hän esitti myös, että pelastuslaitosten olisi yhdenmukaistettava toimintojaan sopimuspalokuntien toimintojen kehittämisessä ja tukemisessa. Juhlapuheen piti Mira Leinonen. Vapaassa sanassa Kymenlaakson pelastuslaitoksen edustaja Juha Tiitinen toi laitoksen tervehdyksen ja Kouvolan kaupungin edustaja Markku Pakkanen kaupungin ja sammalla Kaspelin tervehdyksen sekä toiminnanjohtaja Isto Kujala SSPL:n tervehdyksen. Juhlapäivä jatkui illalla Anjalan Vepskillä, jossa musiikista huolehtivat Mika Huovila & Pajatso´s ja ysäridisko dj:t Vee ja Miikka Leinonen
Nuorten sarjassa voitto heltisi lähes kolmen minuutin erolla toiseksi tulleeseen Liikkalan VPK:n joukkueeseen ja naisten sarjassa puolen minuutin erolla Selänpään VPK:n joukkueeseen. PALOKUNTALAINEN 69 13 KIPINÄT Anjalan VPK:n joukkueet voittoisia ANJALAN VPK:N NUORET voittivat KaSPelin palokuntanuorten ja palokuntanaisten Vipukilpailussa omat sarjansa ylivoimaisesti. Palokunta sai asettaa vain yhden joukkueen molempiin sarjoihin. Kilpailujen järjestelyistä vastasi Karhulan VPK yhdessä Kaakkois-Suomen Pelastusalanliiton nuorisotyön kanssa. LISÄTIETOJA www.anjalanvpk.fi. Kilpailun aiheena oli rakennuspalon ja siitä maastoon levinneen palon sammutus. Tehtäviin kuului kohteeseen murtautuminen ja jälkisammutuksen suorittaminen. TULOKSET PALOKUNTANUORTEN SARJA Anjalan VPK 3.00,22 Liikkalan VPK 5.49,63 Pioneerien VPK 6.04,06 Iitin VPK 6.11,78 Selänpään VPK 7.42,81 Tirilän VPK 11.35,16 Karhulan VPK 12.11,90 Kotkan VPK 12.39,30 Vehkalahden VKPK Keskeytys, konerikko PALOKUNTANAISTEN SARJA Anjalan VPK 2.58,19 Selänpään VPK 3.34,53 Tirilän VPK 4.34,22 TEKSTI JA KUVAT ISTO KUJALA JA ANJALAN VPK ANJALA Anjalan VPK:n voittoisat joukkueet
Palokunnan toimintaedellytykset ovat olleet puutteelliset, mikä on haitannut jäsenhankintaa ja toimintaa muutenkin. – Palokuntamme vastuuhenkilöt ovat yrittäneet edistää toimitila-asiaa jo pitkään, mutta vasta kunnanjohtaTEKSTI JA KUVAT ISTO KUJALA Lohikosken seudun VPK:n palokunnan talo.. SULKAVALLA SIJAITSEVA palokunta on EteläSavon pelastuslaitoksen sopimuspalokunta. Palokunnan talo saneerattiin entiseen kunnan omistamaan asuintaloon. Kunnostukseen käytettiin 20 000 euroa. Paloasemarakennus on mahdollistanut vain ajoneuvojen ja varusteiden säilyttämisen. 14 PALOKUNTALAINEN 69 KIPINÄT Palokunnan talo Lohikoskelle Lohikosken seudun VPK juhlisti uuden talonsa käyttöönottoa avoimin ovin syyskuussa. Kunta antoi talkootyöhön tarvittavat materiaalit ja kunnostus tehtiin talkootyönä
– Lähin seuraava palokunta on Ruokolahdella ja sinne on matkaa yli 30 kilometriä. Palokunnan talli. Palokunnassa on 16 hälytyskelpoista henkilöä, joista kolme naista. Etelä-Savon pelastuslaitos vastaa nyt sopimuspalokuntansa kustannuksista. LOHIKOSKI. Hälytystehtäviä palokunnalla on noin 50 vuodessa. Tehtävissä tarvitaan venettä noin 10 kertaa vuodessa. – Savonlinnasta on linnuntietä lyhyt matka Lohikoskelle, vain 32 km, mutta maanteitse matka melkein kolminkertaistuu, sanoo Savonlinnan toiminta-alueen palopäällikkö Antti Peltonen. Neljän kunnan rajalla Ennen alueellista pelastustoimea Lohikosken seudun VPK:n kustannuksista vastasi yhteisvastuullisesti neljä kuntaa: Sulkava, Ruokolahti, Puumala ja Savonlinna. Sauna ja peseytymistilat ovat nyt korkeatasoiset. Lohikosken seudun VPK on perustettu 17.7.1958. PALOKUNTALAINEN 69 15 KIPINÄT jan vaihtuminen mahdollisti hankkeen, kertoo palokunnan puheenjohtaja Jussi Valtonen. Kalustoon kuuluu myös vene ja traileri. Hän tietää hyvin, että tällä alueella Lohikosken seudun VPK hoitaa hälytystehtävät useimmiten omin toimin. Vaikka varsinainen paloautotalli on Sulkavan puolella, hälytystehtäviä oli, ja on nykyisinkin tasaisesti kaikkien näiden kuntien alueella. Palokunnan päällikkö Aki Muhonen uskoo, että nyt saadaan jo ennestään hyvin toimivaan palokuntaan lisää puhtia. – Saneerauksella saimme vanhaan asuintaloon kunnollisen luokkatilan, palokunnan toimiston, keittiön, huoltotilan, peseytymistilat ja saunan. – Uskomme myös saavamme uusia jäseniä saatuamme lisää toimitilaa. Palokuntaväki keskustelemassa (vasemmalta) palokunnan päällikkö Aki Muhonen, varapäällikkö/sihteeri Esa Repo, puheenjohtaja Jussi Valtonen, Savonlinnan toiminta-alueen palopäällikkö Antti Peltonen, ylipalomies Alan O’Leary ja sammutusmies Pasi Torikka. Erikoinen ratkaisu johtui siitä, että palokunta sijaitsi neljän kunnan rajamailla. Kalustona on peruspaloauto Scania –87 ja ensivaste-/miehistöauto Mercedes –09, joka on palokuntayhdistyksen itse hankkima
Tämän myötä järjestettiin myös hyppykursseja ja VPK:ssa toimi myös pari savuhyppääjääkin. Sisäisen turvallisuuden selonteko laaditaan vuoden 2016 loppuun mennessä ja siinä on keskeisesti mukana pelastustoimen kokonaisuus. Jossain vaiheessa ilmailu oli hyvin voimakkaasti mukana toiminnassa, jonka vuoksi VPK:lle oli hankittu omat laskuvarjot. Jani Junttosen mukaan uusia jäseniä on jo tulossa mukaan ja hän uskoo, että uusi paloasema houkuttelee toimintaan lisää väkeä. Se käsittää mm. Palokunnan historiikkipuheessa Junttonen toi esiin, että palokunnalla on ollut oma lentokenttä. Näistä noin kolmannes on ensivastetehtäviä. Juhlassa kuultiin Haapaveden jousiorkesterin musiikkiesityksiä, sekä puhe Kärsämäen VPK:n historiikista, Kärsämäen VPK:n puheenjohtajan Jani Junttosen pitämänä. Sopimuspalokunnat ovat kustannustehokas osa pelastustointa ja varmistavat turvallisuutta erityisesti maaseutu-Suomessa. Rantakankaan mukaan pelastustoimen palvelut tulee turvata uusien itsehallintoalueiden kaikissa osissa. TEKSTI JA KUVAT ISTO KUJALA KÄRSÄMÄKI. Palokunnan nuoriso-osastoon kuuluu 10–15 nuorta ja naisosastossa on viisi naista. Uusi paloasema on suuruudeltaan noin 1000 m 2 kokoinen. Junttonen kiittää Kärsämäen kuntaa paloaseman rakentamisesta. Palokunnalla on tällä hetkellä 15 hälytyskelpoista jäsentä. Aseman yhteydessä on 30 000 litran sammutusvesisäiliö ja torni, joka mahdollistaa korkealla työskentelyn harjoittelun. Hän korosti puheessaan pelastustoimen painoarvon kasvamista hallitusohjelmassa sekä sopimuspalokuntatoiminnan merkitystä. Se mahdollistaa myös paremman harjoittelun hälytystehtäviin. Hänen mukaansa kunta teki rohkean ratkaisun päättäessään uudesta paloasemasta, jonka tiloissa yhdistys voi nyt jatkaa ja kehittää toimintaansa. Kärsämäelle uusi paloasema Paloaseman vihkiäispuheen piti kansanedustaja Antti Rantakangas. Lentokentän ylläpidosta luovuttiin 2007. Rantakankaan mukaan Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa pelastusalan merkitys nousi oikeutetulla tavalla esille. ajanmukaiset luokka-, toimisto-, kuntosalija huoltotilat. 16 PALOKUNTALAINEN 69 KIPINÄT KÄRSÄMÄEN UUSI PALOASEMA vihittiin käyttöön maanantaina 12.10.2015. Perävaunussa kulkevat mönkijä tai moottorikelkka. Palokunnan ajoneuvokalustona on sammutus/pelastusauto, säiliöauto ja henkilöauto miehistöautona. Vihkiäispuheen piti kansanedustaja Antti Rantakangas. Kärsämäen VPK uuden aseman käyttäjänä Kärsämäen VPK:lla on vuodessa 100– 120 hälytystä
Alanin ensimmäinen eläimen pelastustehtävä Sulkavalla on jäänyt hänen mieleensä. Ensimmäinen kerta tällaista, mutta kyllä palomies tästäkin selviää tekemällä nopeaa yhteistyötä eläinten hoitoon perehtyneitten henkilöitten kanssa. PALOKUNTALAINEN 69 17 KIPINÄT TEKSTI JA KUVA ISTO KUJALA VIHDISTÄ KOTOISIN oleva Alan O’Leary lähti heti yo-kirjoitusten jälkeen varusmiespalvelukseen ja sai reservin upseerin koulutuksen. Työ Sulkavalla on Alanin mukaan hyvin haastavaa, mielenkiintoista ja monipuolista. Hän on ainoa ammattipalomies Sulkavalla ja toimii vahvasti sopimuspalokuntaympäristössä. Olen mielestäni pärjännyt hyvin sopimuspalokuntalaisten kanssa. Kuormaliinalla ja taljalla nosto onnistui ihan hyvin ja eläin säilyi hengissä. – Ennen palomieskurssin loppumista tarkastelin mahdollisia työpaikkoja samalta suunnalta missä tyttöystäväni oli opiskelemassa. Onnistuin pääsemään tähän paikkaan. Vuoden 2015 alussa minut nimettiin vielä asemavastaavaksi, joten huolehdin myös hallinnollisista tehtävistä. Tosin eipä sinne paljon kilpailua ollut, kertoo Alan. Alan – ammattipalomies Sulkavalla Ylipalomies Alan O’Leary, 23 v.. Nimi on tullut irlantilaiselta isältä. Täällä Sulkavalla tulikin eteen mullikan putoaminen lietelantaan. Tosin hajusta kärsittiin paloasemalla monta viikkoa, kertoo Alan O’Leary, joka nimestään huolimatta on suomalainen ja aina asunut Suomessa. Heti armeijan jälkeen hän pääsi Pelastusopistolle pelastajakurssille, josta valmistui joulukuussa 2013. Tänään Alan, 23 v, on päätoimisena palomiehenä Sulkavalla. Paikka tuntui minusta houkuttelevalta ja päätin sitä hakea. – Työssä on saanut käyttää kaikki Pelastusopiston opit ja vielä enemmän. Huolehdin heidän koulutuksesta, saan tehdä myös paljon turvallisuuskoulutusta mitä erilaisimmissa ympäristöissä ja huolehdin kaluston kunnosta. – Eläinten pelastustehtävät opittiin teoriassa Pelastusopistolla. Sulkavalle haettiin palomiestä
palomies Mikko Puolitaival (Satakunnan pelastuslaitos) puh. Innovaation kehittelyn tavoitteena on ollut luoda uusi yksinkertainen tapa parantaa palokuntien vesipelastusvalmiutta. 18 PALOKUNTALAINEN 69 KIPINÄT PUOMI:SSA ON yhdistelty olemassa olevia tuotteita saaden aikaiseksi kokonaan uusi pelastustyökalu/-tekniikka. Teoriassa PUOMI:n etsintäulottuvuutta rajoittaa ainoastaan rakennettavan puomin pituus. Ennen kaikkea se kuitenkin luo kustannustehokkaan keinon pinnan alta etsimiseen niille palokunnille, joilla on nykyisellään ainoastaan pintapelastusvalmius. KATSO MITEN PUOMI TOIMII!. PUOMI on kuin periskooppi, jota käytetään väärinpäin; sen avulla nähdään pinnalta pohjaan. Se voidaan myös viedä paikkoihin, joihin sukeltaja ei voi turvallisesti mennä. Keksintö koostuu teleskooppipuomista, jossa on narumekanismilla toimivat tartuntaleuat, sukelluslamppu sekä vedenkestävä videokamera, joka välittää johtoa pitkin elävää kuvaa ylhäällä olevalle näytölle. PUOMI:a voidaan käyttää lisäapuna esimerkiksi laitureiden alustojen tarkastamiseen tehtävillä, joissa sukeltaja etsii uhria kauempaa. Hänen innovaationsa on PUOMI-vesipelastusväline, jonka avulla voidaan etsiä ja pelastaa pohjaan vajonneita uhreja pinnalta käsin. Kunniamainintoja saivat myös Kajaanin Ammattikorkeakoulu sekä Pirkanmaan pelastuslaitoksen paloesimiehet Eetu Räsänen ja Jaakko Alasaukko-oja. Palosuojelurahaston innovaatiopalkinto Raumalle PUOMI etsintään ja pelastamiseen Palosuojelurahaston vuoden 2015 innovaatiopalkinnon sai palomiehenä ja pelastussukeltajana työskentelevä Mikko Puolitaival Satakunnan pelastuslaitokselta. 044 5197411 mikko.puolitaival@satapelastus.fi youtu.be/r2lwl61LH_Y LÄHDE PSR:N TIEDOTE LISÄTIETOJA Innovaatiopalkinnon voittaja Mikko Puolitaival. Puomin pidentyessä käsiteltävyys kuitenkin heikkenee ja käytännössä maksimisyvyytenä voitaneen pitää noin kahdeksaa metriä, joka saavutetaan yhdeksän metrin varrella
Tapahtuman seminaarit ovat alan ammattilaisille veloituksettomia. FinnSec-messuilla otetaan kantaa Suomen sisäisen turvallisuuden nykytilaan ja tulevaisuuden haasteisiin. Messuille osallistuu yli 100 turvallisuusalan yritystä. Oman näkökulmansa tuovat keskusteluun poliisikomentaja Lasse Aapio Helsingin Poliisilaitokselta ja pelastuskomentaja Helsingin Pelastuslaitokselta. FINNSECURITY RY JÄRJESTÄÄ kumppaniensa Suomen Palopäällystöliiton, Työturvallisuuskeskuksen ja Tietoturva ry:n kanssa seminaareja muun muassa riskienhallinnasta, tietoturvallisuudesta, sisäisestä turvallisuudesta ja työturvallisuudesta. klo 14 on lisäksi Pelastusopiston ja Helsingin pelastuskoulun kilpailu, jossa pelastajan tietoja ja taitoja testataan toiminnallisilla tehtävillä. Helsingin kaupungin pelastuslaitos on toiminut eläinpelastuksen kehittäjänä Suomessa viimeisen 20 vuoden ajan. järjestetään lähes kaikki messualueella, jolloin ammattilaiset voivat väliajoilla tutustua näyttelyosastojen tarjontaan. Suomen Palopäällystöliitto järjestää yhteistyössä Racing Rescue & Medical Teamin kanssa pelastusnäytöksiä päivittäin (ke ja pe klo 13, to klo 13.30). Eläinpelastusyksikkö on pääosin asiaan erikoistuneen ylipalomies Vesa Nurmisen suunnittelema.. PALOKUNTALAINEN 69 19 KIPINÄT HELSINGIN KAUPUNGIN pelastuslaitos otti käyttöön uuden eläinpelastusyksikön lokakuussa. Sisäisen turvallisuuden seminaarissa asiantuntija Mika Susi Elinkeinoelämän keskusliitosta katsoo tilannetta yritysturvallisuuden näkökulmasta. Suomen Palopäällystöliiton järjestämässä Onko meillä kriisinsietokykyä. Uusi yksikkö on rakennettu Mercedes-Benzin alustalle. Messut avaa kansliapäällikkö Päivi Nerg Sisäministeriöstä. Se on Uusi eläinpelastusyksikkö käyttöön Helsingissä varustettu monipuolisella kalustolla mitä erilaisimpiin eläinpelastustehtäviin. Se korvaa useita vuosia palvelleen Pulun. –seminaarissa. Samanaikaisesti FinnSecin kanssa Messukeskuksessa järjestetään kiinteistöalan tapahtumakokonaisuus: Kiinteistö, Vihertek, Väri ja Pinta sekä AudioVisual. Kriisinsietokykyä koettelevat skenaariot, psykologinen näkökulma, median vaikutus ja viranomaisten haasteet ovat esillä myös keskiviikkona 18.11. Ne FinnSec-messut 18.–20.11.2015 FinnSec 2015 messut esittelee Messukeskuksessa Helsingissä laajasti turvallisuusalan uutuustuotteita ja -palveluita. Messuilla jaetaan perinteisten palkintojen, Finnsecurityn Turvallisuuspalkinnon, opinnäytetyöpalkinnon ja OHTO-palkinnon lisäksi ensimmäistä kertaa kymmenkunta turvallisuusalan muuta palkintoa. Torstaina 19.11. Päivittäisten eläinpelastustehtävien lisäksi pelastuslaitos osallistuu eläimiin kohdistuvien onnettomuuksien ehkäisyyn ja on valmiudessa suuronnettomuuksiin
Tiedot palokunnan harjoituksista, kokouksista ja muista aktiviteeteista saadaan helposti tiedoksi jäsenistölle. Työn alla on myöskin reaaliaikainen resurssiseuranta, josta päivystävä paloviranomainen ja palokunnan päällystö voi saada tiedon saatavilla olevista henkilöistä. Reaaliaikainen hälytyksenvälitys mahdollistaa hälytyksen saapumisen päätelaitteeseen (älypuhelin) vain 0,5–3 sekunnin viiveellä. VIIME HUHTIKUUSSA alkanut mobiilidatapohjaisen hälytysja viestintäjärjestelmän kokeilu on palokunnan sisäisen viestinnän kannalta osoittautunut onnistuneeksi. Käyttöön on otettu myös paloasemalla sijaitseva näyttö, josta selviää hälytykseen tulevien määrä ja lähitulevaisuudessa myös henkilöt ja heidän kelpoisuutensa. Joulukuun lehdessä on laaja artikkeli hälytysja viestintäjärjestelmäkehityksen nykytilasta. Neuvottelut reaaliaikaisen hälytysvälityksen avaamisesta järjestelmään ovat loppusuoralla. NIMITYKSET KIPINÄT JENS TEGENGREN ON nimitetty Turvata Oy Abn myyntiassistentiksi Tehtävässään Jens tukee Turvata Oy Abn jälleenmyyjiä sekä osallistuu tuotehallinnan tehtäviin. Myös kuittaus, osallistuuko viestin vastaanottaja tapahtumaan vai ei, toimii. Elfving Opasteet Oy Ab Vanha Valtatie 24, 12100 OITTI puh. 0207 599 600, fax 0207 599 601 asiakaspalvelu@elfvingopasteet.fi www.elfvingopasteet.fi OHJAA OIKEALLE TIELLE. Hälytysjärjestelmäkokeilu KUVA PIXABAY. Varsinainen hälytysilmoitus tulee vielä tällä hetkellä vain tekstiviestin nopeudella