Alkoholilla oli osuutta tänäkin kesänä surullisen moneen tapaturmaan. VUOSIKERTA • AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN • ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh. Palokuntalainen-lehden toimitus on saanut useita yhteydenottoja kentältä koskien mitä erilaisimpia ongelmia palokuntien ja pelastuslaitosten väleissä. Ilmoitimme asiasta tilaston laatijoille. rek. Pelastustoiminnan johtaminen Itä-Lapissa. 0400 504 678 KANNEN KUVA Depositphoto TAITTO JA ULKOASU Anna Broholm/ PieniSuuri Idea PAINO Euraprint Oy KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Yhdystie 6, 29250 Nakkila, Y2242549-9, Alv. Otamme näitä ongelmajuttuvinkkejä mielellämme vastaan, mutta – tasapuolisuuden vuoksi – vinkkejä myös palokunnista, joissa menee hyvin ja suhteet sopimuskumppaniin ovat kunnossa.. 28 23 36 TERVEISIÄ TOIMITUKSESTA TÄHÄN NUMEROON lupaamamme hälytyskelposuus-artikkelia taustoitettaessa kävi ilmi useita yllättäviä seikkoja erityisesti pelastuslaitosten kelpoisuustulkinnoissa. PALOKUNTALAINEN 68 3 TOIMITTAJA Isto Kujala AVUSTAJA Jarno Joensuu AVUSTAJA Sasu Mäkinen ULKOASU Anna Broholm HALLINTO Maria Salo SISÄLTÖ • NRO 68 NRO 68 PÄÄKIRJOITUS PÄIVÄN POLTTAVAT KIPINÄT TYÖTURVALLISUUS LÄMPÖKAMERAMIES ILMAILUONNETTOMUUDET PALOKUNTIEN ERITYISHAASTEINA ALKOHOLILLA ISO ROOLI ONNETTOMUUKSISSA PELASTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN ITÄ-LAPISSA 5 6 23 9 28 36 42 44 41 59 46 50 54 60 61 62 38 18 22 PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI • 14. Päätimme jatkaa taustatyötä ja julkaisemme artikkelin vasta seuraavassa numerossa. PALAUTE sähköpostitse toimitus@palokuntalainen.fi PELKOSENNIEMEN VPK VILLIMIES SAVUKOSKEN VPK KAIKUJA LAPISTA MIELIPIDE PALVELUTASOPÄÄTÖKSESTÄ KALUSTOKULMA BRANDKÅRISTEN TAHTOO TIETÄÄ LETKUT SOLMUSSA ENSI NUMEROSSA LIEKINHEITTÄJÄ WWW.PALOKUNTALAINEN.FI PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen TOIMITTAJA Silvio Hjelt Ilmailu ja pelastustoiminta. Myös Unimog-sarja saa jatkoa lokakuussa. 040 501 8721 TOIMITTAJAT Silvio Hjelt ja Isto Kujala AVUSTAJAT Sasu Mäkinen ja Jarno Joensuu OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Viime lehden lähtötilastossa olivat entisen Euran kunnan alueella toimivat VPK:t jääneet mainitsematta. Ollikainen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS maria.salo@palokuntalainen.fi, Maria Salo, puh
Uutuutena pelastussakset kallistetuilla terillä ja erikoiskevyt levitin vain 9,9 kg. Ota yhteyttä ja kysy lisää! Uusi tehokas Holmatro 5000-sarja. DAFO OY Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa Tel +358 10 666 5120 info@dafo.fi l www.dafo.fi Sarjan kaikissa työkaluissa on parannettu käytettävyyttä ja voimaa, tinkien samalla työkalun painosta. Markkinoiden kevein levitin! Sarjassa on 5 levitintä, 3 akkulevitintä, kahdet pelastussakset ja kahdet akkukäyttöiset sakset
RAPAUTUMISEN MERKIT ovat jo nähtävissä. Jokainen laitos tekee sopimuspalokuntien kanssa juuri niin kuin parhaaksi näkee. Muutamassa laitoksessa sopimuspalokuntajärjestelmä on hyvässä kuosissa, mutta pääosalla laitoksista on joko näkyviä tai piileviä ongelmia sopimuspalokuntien kanssa. He ovat vakuutteluillaan saaneet päättävät poliitikotkin uskomaan samoin. Kuntaliittoa ei kiinnosta sopimuspalokuntien tilanne kuin juhlapuheissa. Joko se rapautuu muutaman vuoden kuluessa tai sitten se säilytetään – ja sitä vieläpä kehitetään, kuten hallitusohjelmassa on sovittu. Kansalaisille pyritään pitämään yllä tahratonta kuvaa siitä, kuinka tehokas ja toimiva pelastustoimemme on. On toivottavaa, että hän saa kaikki asianosaiset saman pöydän ääreen, ja kehittämistyö lähtee rivakasti liikkeelle. Tämä on kaikkea muuta kuin toiminnan tasapuolista ja tasapainoista kehittämistä. Tämä ei ole yhteiskunnan etu. Kello käy sopimuspalokunnille Sisäministeriön pelastusosastossa on asioiden edistämiseen hyvää tahtoa, mutta ei riittävää voimaa.”. Totuus on kuitenkin toinen. ALUEELLISEEN NÄKÖKULMAANSA syventyneet pelastusjohtajat eivät ymmärrä tai halua tunnustaa, mitä valtakunnan tasolla tapahtuu. Kello siis käy. Sisäministeriön pelastusosastossa on asioiden edistämiseen hyvää tahtoa, mutta ei riittävää voimaa. Koska pelastusjohtajilla ei ole ollut eikä ole tahtoa kehittää Suomen sopimuspalokuntajärjestelmää kokonaisvaltaisesti, on jonkun muun tahon oltava aloitteellinen. PÄÄTOIMISIIN AMMATTIMIEHIIN perustuva pelastustoiminta on hyvässä kunnossa. Näiden vaatimusten toteuttaminen maksaisi maltaita, joita hallitus ei halua veronmaksajilta kerätä. SOPIMUSJÄRJESTELMÄ NIIN henkilökohtaisten sopimusten kuin vpk-muotoisten palokuntien kohdalla on viidakko, joka tarvitsisi välittömästi perinpohjaisen analyysin. Hallitusohjelma ilmaisee selvin sanoin, että sopimuspalokuntajärjestelmää täytyy kehittää. PELASTUSJOHTAJAT OVAT mitä ilmeisimmin hiljaisesti sopineet, että Suomessa ei tarvita sopimuspalokuntien yhdenmukaista ja tasapuolista kohtelua. PALOKUNTALAINEN 68 5 PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen PÄÄKIRJOITUS SUOMEN PELASTUSTOIMI on siitä vastaavien virkamiesten mukaan hyvässä kunnossa. Ellei näin tapahdu, on lähivuosina odotettavissa vaatimuksia ammattihenkilöstön lisäämiseksi paikkaamaan kuolevilta sopimuspalokunnilta jääviä aukkoja. KATSEET KÄÄNTYVÄT nyt sisäministeriin. MUUAN MUASSA työturvallisuuden riskien arviointi ja työturvallisuussuunnitelmat, yhteistoiminta sopimuspalokuntien kanssa, henkilöstön vaikutusmahdollisuudet, korvausasiat ja työterveyshuolto ovat asioita, joista eri laitoksilla on omat näkemyksensä ja käytäntönsä. Sopimuspalokuntajärjestelmä on sen sijaan tienhaarassa. TARVITAAN SIIS poliittinen tahto, joka onneksi on olemassa. Resursseissa on puutteita siellä täällä, mutta ei häiritsevästi
Tällaisia sovelluksia olisi mahdollista hyödyntää tulevaisuudessa muun muassa viranomaistiedottamiseen (vaaratiedotteiden tai vastaavien välittäminen sovelluksen käyttäjille sijaintipaikkasidonnaisesti), reaaliaikaiseen tekstinsyöttöön hädässäolijan ja hätäkeskuspäivystäjän välillä, tai kuvien tai videoiden jakamiseen. LISÄTIETOJA Katso myös Tahtoo tietää –palsta sivulla 59. Älypuhelimien ominaisuuksia voitaisiin myös auttamisen ketjun puolella muun muassa hälytystoiminnassa. Rajapintamuutos ja ELS-järjestelmän modifiointi toteutettiin Hätäkeskuslaitoksen ja ELISA Oyj:n välisen, voimassa olevan, ELS-järjestelmän jatkokehityssopimuksen perusteella. Hätäkeskuslaitos haluaa olla mukana kehitystyössä siten, että se pystyy osaltaan varmistamaan, ettei sovellusten kautta synnytetä sille uusia tehtäviä tai esimerkiksi kentän viranomaisten työhön liittyviä riskejä (kuten aiheettomien tehtävien määrän lisääntymistä) ja että sovellukset toimivat haluamallamme, päivystäjien työskentelyä tukevalla, tavalla. Digia on ELISAn toimituskonsortioon kuuluva osapuoli. Suomalainen hätäkeskustoiminta on saanut paljon huomiota eri Euroopan maissa, Pohjois-Amerikassa ja Australiassa. Hätäkeskuslaitos uskoo, että mobiilisovellukset kehittyvät Mobiilisovellukset tulevat http://bit.ly/1Lgo3EA Marko Nieminen Hätäkeskuslaitos edelleen ja uusia ominaisuuksia, jotka edesauttavat hätätilanteiden käsittelyä, kehitetään edelleen erilaisiin mobiililaitteisiin. Ennen kuin uusia ominaisuuksia voidaan ottaa käyttöön, on myös viranomaisten järjestelmissä oltava riittävät valmiudet ominaisuuksien hyödyntämiseen. Myös hätäkeskustoimintaa koskevissa seminaareissa on esitelty jatkuvasti maailmalla käynnissä olevia kehitysprojekteja älypuhelinsovellusten osalta ja meilläkin on tunnistettu tähän olevan tarvetta. Kehittäminen vaatii aina myös resursseja, jotka ovat nykytilanteessa tiukoilla. Mikäli esimerkiksi kuvia ja videokuvia otettaisiin vastaan hätäilmoitusten yhteydessä, se vaatisi tietojen vastaanottamiseen ja tallentamiseen tietoturvallisen ratkaisun ja riittävää kapasiteettia eri viranomaisten toimenpiderekistereiltä. Sovellukset antavat paljon mahdollisuuksia uusien ominaisuuksien kehittämiseen. 6 PALOKUNTALAINEN 68 PÄIVÄN POLTTAVAT HÄTÄKESKUSLAITOSTA ON lähestytty erilaisilla kehitysideoilla mobiilisovellusten osalta ja muun muassa eCallin viivästyttyä alkuperäisestä aikataulusta on myös erilaisten ajoneuvovalmistajien toimesta luotu erilaisia uusia toiminnallisuuksia onnettomuusilmoitusten tekemiseen. KU VI TU SK UV A Kuljettajat loppuvat – vastaa kyselyyn. Uusiin ominaisuuksiin liittyy aina paitsi toiminnallisia kysymyksiä, mutta myös talouteen, tietosuojaan ja teknisiin ratkaisuihin liittyviä linjauksia. Esimerkiksi alan ammattijulkaisu Mission Critical Communications on tehnyt 112 Suomi-sovelluksesta jutun, jossa samalla kerrotaan tavoitteesta luoda tulevaisuudessa verkottunut malli hätäkeskustoimintaan. Vastatakseen kasvaneeseen kysyntään Hätäkeskuslaitos tilasi ELS-hätäkeskustietojärjestelmään rajapintamuutoksen, joka mahdollistaa tällaisten sovellusten kautta saatavan paikkatiedon vastaanottamisen ELS-hätäkeskustietojärjestelmään
Pulaa on jo nyt useissa palokunnissa. PALOKUNTALAINEN-LEHTI TEKEE nyt selvityksen kuorma-autokortillisissa palokunnissa. Kirjoita aiheeksi ”korttikysely” lähetä vastauksesi lyhyessä muodossa esim. PALOKUNTALAINEN 68 7 PÄIVÄN POLTTAVAT RASKAIDEN PELASTUSAJONEUVOJEN kuljettajien määrä vähenee hitaasti, mutta varmasti. Toisaalta hyvä niin, koska konemiehen tehtävä vaatii kokemusta, mutta on fyysisesti varsinaista sammutustyötä kevyempää. Toimitamme yhteismäärätiedon Pelastuslaitosten kumppanuusverkostolle toimenpiteitä varten. Heistä kuorma-autokortillisia on . Tavoitteena on saada tilastollisesti riittävä määrä vastauksia, jotta kokonaistilanne (%) per syyskuu 2015 olisi pohjalukuna tulevia kyselyn tuloksia arvioitaessa. Keräämme vain määrätiedot, palokunnan nimeä ei julkaista eikä luovuteta ulkopuolisille. Kentältä kantautuneiden tietojen mukaan viimeisen kahden vuoden aikana hälytysosastoihin liittyneillä vain harvalla on raskaan pelastusajoneuvon ajamiseen oikeuttava ajokortti. Myös hyvin harva nuori on käyttänyt hyväkseen lainsäädäntöön saatua poikkeusta ajaa kuormaautokortti 18–20 -vuotiaana, mikä on mahdollista sopimuspalokuntalaiselle tai pelastusopiston opiskelijalle. PALOKUNTAMME ON vpk (vapaaehtoinen palokunta) hspk (hlökoht.sop.palokunta) tpk (työpaikkapalokunta) HÄLYTYSOSASTOSSAMME ON hälytyskelpoista jäsentä. VPK – 35 – 19 osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi Lähetä vastaus sähköpostilla: Selvitä tiedot:. Kuljettajat loppuvat – vastaa kyselyyn NYKYMENOLLA BC-KORTILLISISTA konemiehistä tulee pulaa jo lähimmän kymmenen vuoden aikana. Suuri osa sopimuspalokuntien sammutusautojen konemiehistä on jo lähellä eläkeikää, jopa sen ylikin
8 PALOKUNTALAINEN 68 PÄIVÄN POLTTAVAT PELASTUSLAITOKSET OVAT monin paikoin tuoneet julki, että säästöt (tai oikeammin leikkaukset) eivät vaikuta pelastustoiminnan laatutasoon. Leikkaukset iskevät Palvelutaso laskee vääjämättä. Kentältä tulleet viestit kertovat, että marraskuun kyselyn jälkeen leikkaukset ja sopeuttaminen ovat alkaneet näkyä yhä selvemmin. Monet kertovat huolestuneina siitä, miten palokunnan toimintavalmius on kärsinyt leikkauksien vuoksi. SSPL:n kyselyssä (syksy 2014) noin 62 % vastanneista oli sitä mieltä, että säästöt vaikuttavat palokuntien toimintaan jonkun verran tai erittäin paljon. Kentältä kantautuneiden tietojen mukaan useissa pelastuslaitoksissa on tehty ”tehostamistoimenpiteitä”, joiden yhteisvaikutus valtakunnan tasolla ei voi tarkoittaa muuta kuin Suomen pelastustoimen palvelutason laskua. Vain 12 % oli sitä mieltä, ettei vaikutusta toimintaan ole nähtävissä
joukkue (3 min 24 s) Iitin VPK 1. Huonolta näyttänyt sytytysyritys kuitenkin viimein onnistui, ja Karhulassa perinteiset palokuntajuhlat Kotkan Korkeakoskella vietettiin lauantaina 15. Välittömästi toimintanäytöksen päätyttyä paloaseman pihalla käynnistyi perinteinen kalustokilpailu. Palopäällikkö Jukka Ruuskanen Kymenlaakson pelastuslaitokselta kommentoi avauspuheessaan, ettei autopalon sytyttäminen näytä olevan yhtä nopeaa puuhaa kuin sen sammuttaminen. Tilaisuudessa esiintyi Marco Lundberg & Sokeripala.. Parikymmentä paloautoa ajoi sireenit soiden kohti Kymintiellä sijaitsevaa asemaa. Suihkunäytöksen jälkeen VPK:n sammutusmiehet yrittivät huonolla menestyksellä sytyttää toimintanäytöstä varten paikalle tuotua romuautoa tuleen. Juhlailta huipentui Tampsan tanssilavalla järjestettyihin tansseihin. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1931, ja tänä vuonna palokuntajuhlia vietettiin jo 69. KALUSTOKILPAILUN TULOKSET: NUORTEN SARJA: Anjalan VPK (1 min 21 s) Karhulan VPK (2 min 9 s) Tiutisen VPK (2 min 19 s) Iitin VPK 2. PALOKUNTALAINEN 68 9 KIPINÄT TEKSTI JA KUVA SASU MÄKINEN JUHLAOHJELMA ALKOI hälytysajolla Karhulan VPK:n paloasemalle. Kilpailussa osallistujien tehtävänä oli muun muassa ottaa moottoriruiskun avulla vesi Kymijoesta, suihkuttaa erilaisia palloja pois esteistä ja saada keilat sekä paperiesteet kumoon. kerran. elokuuta perinteisiä Karhulan VPK:n palokuntajuhlia. pelastuslaitoksen työvuoro saapui hälytysajona suorittamaan sammutusnäytöksen. joukkue (3 min 54 s) NAISTEN SARJA: Anjalan VPK (1 min 26 s) Karhulan VPK (1 min 34 s) Tiutisen VPK (2 min 16 s) MIESTEN SARJA: Karhulan VPK (1 min 41 s) Tiutisen VPK (2 min 17 s) Stora Enso Sunilan TPK (4 min 54 s) Palokuntajuhlat alkoivat hälytysajolla paloasemalle. Vierailevia palokuntia tapahtumassa riitti eri puolilta Kymenlaaksoa
9Lives jatkaa toimintaansa itsenäisenä yhtiönä entisellä nimellään. Myöskään johtoryhmässä ei tapahdu muutoksia. Osakekaupan jälkeen 9Lives jatkaa toimintaansa selkeästi suomalaisena yrityksenä, jonka osakkaista 49 prosenttia kuuluu edelleen toimivalle johdolle. 9Livesin toimiva johto jatkaa yhtiön vähemmistöostajina ja johtotehtävissä. Suomessa yhtiön on koko maan suurin ensihoitoja sairaankuljetuspalveluiden tuottaja. TEKSTI JA KUVAT SASU MÄKINEN Globaalius kehittää toimintaa pitkäjänteisesti 9Lives on suomalainen, yksityisten omistama ensihoitoja sairaankuljetusyritys. Yhtiö sai nykyisen muotonsa vuonna 2012 yritysjärjestelyjen tuloksena, kun HES Sairaankuljetus ja Esperi Care yhdistyivät. Kauppa ei vaikuta yhtiön päivittäiseen toimintaan eikä asiakassopimuksiin. Ensihoidon jättiläiset löysivät toisensa Maailman suurin ensihoitoalan yritys, tanskalainen Falck-konserni osti 51 prosenttia 9Lives Group Oy:n osakkeista kesällä. 10 PALOKUNTALAINEN 68 KIPINÄT OSAKEKAUPAN MYÖTÄ 9Livesilla on entistä laajemmat resurssit toiminnan kehittämiseen. 9Livesin juuret
Falck näkee Suomen markkinoissa mahdollisuuden Falck-konsernissa suomalaisyritys otetaan hyvin vastaan. Kaikki tämä auttaa entistä paremmin 9Livesia saavuttamaan päämääränsä: olla maailman paras ensihoitoyritys ja Suomen paras alan työntekijä, Ulfstedt jatkaa. PALOKUNTALAINEN 68 11 KIPINÄT ulottuvat kauas 1940-luvulle asti. Nyt saamme siihen työhön vielä paremmat edellytykset. Falck-organisaatiolla on yli sadan vuoden kokemus kriittisten ja elintärkeiden toimintojen hoitamisesta läheisessä yhteistyössä paikallisten ja kansallisten viranomaisten kanssa. Viime vuonna Lundbeck-säätiö lahjoitti yli 63 miljoonaa euroa lääketieteelliseen ja luonnontieteelliseen tutkimukseen. Toimipaikkoja yhtiöllä on 22 paikkakunnalla Suomessa. Uuden osakkaan mukaantulo vahvistaa myös taloudellisesti 9Livesia, joka saa lisää resursseja kehittyä ja toteuttaa jopa koko ensihoitoalaa uudistavia hankkeita. Konsernin missiona on ehkäistä onnettomuuksia, sairauksia ja onnettomuuksia, pelastaa ja auttaa hädässä olevia nopeasti ja osaavasti sekä kuntouttaa ihmisiä sairauden tai tapaturman jälkeen. Yhtiön palveluksessa toimii yli 800 terveydenhuollon ammattilaista. Falckin mukaantulo 9Livesiin osoittaa myös sen, että olemme onnistuneet tehtävässämme hyvin. Saamme sen kautta valtavan määrän uutta henkistä pääomaa ja kokemuspohjaista tietoa ensihoidon kansainvälisestä kehityksestä. Vakituisia työntekijöitä yrityksellä on 35, minkä lisäksi se työllistää noin 30 keikkatyöntekijää. – Olemme jo vuosia kehittäneet 9Livesia johdonmukaisesti ja määrätietoisesti. Tähän missioon perustuen Falckin visiona on luoda ja kehittää johtavaa, kansainvälistä liiketoimintaa pohjautuen pelastustoimen, avustamisen, terveydenhuollon ja turvallisuuskoulutuksen palveluihin. Falck tuottaa ensihoitoja hoitolaitossairaankuljetuspalveluita Kymenlaakson sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carealle. 9Livesin liikevaihto vuonna 2014 oli 20 miljoonaa euroa. Falck-konserni on pohjoismainen organisaatio. Etelä-Kymenlaaksossa toimivan Falck Ensihoito Oy:n liiketoiminta siirtyy operatiivisesti 9Livesin alaisuuteen. Falckin mukaantulo yhtiön osakkaaksi merkitsee sitä, että pääsemme osaksi globaalia ensihoidon verkostoa. Meille tämä kauppa on tärkeä askel, jolla edelleen laajennamme toimintaamme Suomessa, sanoo johtaja Poul Mortensen Falck-konsernista. – Osana kansainvälistä verkostoa voimme jatkossa palvella suomalaisia entistäkin paremmin elintärkeällä ensihoidon ja sairaankuljetuksen saralla. Falck Ensihoidolla on asemapaikat Kotkassa, Haminassa sekä Miehikkälässä. Falck on kasvanut viime vuosina nopeasti, ja toimii tällä hetkellä 47 maassa – kuudella mantereella – työllistäen yli 34 000 ihmistä. Myös henkilöstöllemme verkosto tuo uusia kansainvälisiä kehittymismahdollisuuksia. Näemme Suomen markkinoissa suuria mahdollisuuksia. Falckin missio palvella ja auttaa hädässä olevia ihmisiä on hyvin sopusoinnussa 9Livesin oman mission kanssa, 9Lives Oy:n toimitusjohtaja ja pääomistaja Markus Ulfstedt kertoo. Ambulansseja on käytössä kahdeksan, joista ympärivuorokautisessa valmiudessa on neljä. – Toivotamme erittäin mielellämme 9Livesin tervetulleeksi Falck-konserniin, koska mielestämme 9Lives on hyvin vahva ja osaava yhtiö. INFO FALCKIN KESKEISET PALVELUT • Ambulanssipalvelut • Potilaskuljetukset • Terveydenhuollon kliiniset palvelut • Apu matkatapaturmissa ja –sairauksissa • Työterveyspalvelut • Terveydenhuollon työvoiman vuokraus • Palontorjuntapalvelut • Turvallisuuskoulutus ja turvapalvelut öljy-, kaasuja kaivosteollisuudelle • Kriisinhallinta • Tiepalvelut • Apu omaisuusvahingoissa. – 9Livesille on erittäin tärkeätä, että uusi osakas on alallamme toimiva, globaali yritys, joka sijoittaa ja kehittää toimintaa pitkäjänteisesti. Sen pääomistaja on Lundbeck-säätiö, jonka päätehtävänä on edesauttaa ihmisten terveyttä ja elämää
Nykyisille kaupunkilaisille väestönsuojelu näkyy lähinnä väestönsuojina tai talojen katoilla olevina hälytyssireeneinä, mutta ytimeltään väestönsuojelu on osa yhteiskunnan turvaverkkoa, jolla asukkaiden henkeä ja terveyttä suojellaan kriisitilanteissa. M a r k k a n e n ISBN 978-952-272-777V äestönsuojelu H elsingin suojana 1939 –2014 H elsingin kaupungin pelastuslaitos s eppo J ärvinen Ja J ari J. Helsingin väestönsuojelun 75-vuotisjuhlajulkaisu Lisätietoja teoksesta antaa Johanna Hakola, puh. Kirjan kirjoittajana ovat toimineet pelastuslaitoksen väestönsuojelusuunnittelijat Jari Markkanen ja Seppo Järvinen, toimittajana projektikoordinaattori Johanna Hakola sekä kustannustoimittajana Tuula Kousa Maisteri Kousan agentuuri ja editointi Oy:stä. Ensi toimina helsinkiläisille piti rakentaa pommitusten varalta suojia, ja asukkaita ryhdyttiin evakuoimaan sodan jaloista muualle Suomeen. Kirjan vaikuttavissa sota-ajan kuvissa näkyvät kaupunkilaisille rakkaat paikat ja katunäkymät pommitusten alle romahtaneina ja murjottuina. M arkkanen V ä e st ö n su o je lu H e ls in g in su o ja n a 19 39 –2 01 4 H elsingin kunnallinen väestönsuojelu sai alkunsa talvisodan kynnyksellä syksyllä 1939. 040 171 86 25 V äestönsuojel u H elsingin suojana 1939 –2014 H elsingin kaupungin pelastuslaito s s eppo J ärvinen Ja J ari J. s e pp o J ä r v in e n J a r i J. Kriisien ja sodankäynnin monimuotoistuminen, kuten pandemiat, ympäristöuhkat, sodan hybridimuodot ja kyberuhkat. Aikojen saatossa uhkakuvat muuttuvat, ja niiden myötä myös väestönsuojelun vaatimia toimia joudutaan jatkuvasti pohtimaan uudelleen ja kehittämään. Pelastuslaitos lahjoittaa teoksen kaikille Helsingin kaupungin opetusviraston peruskouluille opetuskäyttöä varten sekä kaikkiin Helsingin kaupungin kirjastoihin. Uusien uhkien ohella on muistettava, että vanhat säilyvät ja sekoittuvat uusiin sekä edellyttävät perinteisten väestönsuojelumenetelmien, kuten väestönsuojien ja evakuointivalmiuden ylläpitämistä ja kehittämistä. Lisäksi teosta saa ostaa Helsingin kaupunginmuseon Museokaupasta. Näiden hallinnassa tulee sekä viranomaisten, yritysten, kansalaisjärjestöjen ja itse kansalaisten uudistaa käsityksiään ja menetelmiään, jossa korostuvat verkostomainen yhteistyö, sähköisen ja monikanavaisen viestinnän keinot sekä medialukutaito. Aikojen saatossa uhkakuvat muuttuvat, ja niiden myötä myös väestönsuojelun vaatimia toimia joudutaan jatkuvasti pohtimaan uudelleen ja kehittämään. Tämä kirja on kunnianosoitus kaikille eri aikoina väestönsuojeluun myötävaikuttaneille henkilöille mutta erityisesti niille väestönsuojelun tienraivaajille, jotka aloittivat Helsingin väestönsuojelun vaikeina aikoina. Jos aikaisemmin toiminnassa korostui fyysinen, nousee tässä ajassa sen rinnalle henkisen väestönsuojelun tärkeys. s e pp o J ä r v in e n J a r i J. M arkkanen V ä e st ö n su o je lu H e ls in g in su o ja n a 19 39 –2 01 4 H elsingin kunnallinen väestönsuojelu sai alkunsa talvisodan kynnyksellä syksyllä 1939. Tämä kirja on kunnianosoitus kaikille eri aikoina väestönsuojeluun myötävaikuttaneill e henkilöille mutta erityisesti niille väestönsuojelun tienraivaajille, jotka aloittivat Helsingin väestönsuojelun vaikeina aikoina. Kirjan vaikuttavissa sota-ajan kuvissa näkyvät kaupunkilaisille rakkaat paikat ja katunäkymät pommitusten alle romahtaneina ja murjottuina. Kirjan julkaisutilaisuudessa apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri totesi väestönsuojelun liittyneen läpi historian teknologian kehitykseen alkaen kaasunsuojeluyhdistyksen perustamisesta vuonna 1927. M a r k k a n e n ISBN 978-952-272-777-0 Ne edellyttävät väestönsuojelulta kyvykkyyttä vaikuttaa, olla vuorovaikutuksessa ja luoda valmiutta viestinnän keinoin, niin kansalaisten kuin asiantuntijoidenkin kesken. Samalla kirja nostaa esille nykypäivän uhkien ja mahdollisuuksien edellyttämän varautumisen ja valmiuden. Modernissa väestönsuojelussa korostuvat globalisaation ja sähköisen viestinnän luomat uhat ja mahdollisuudet. Ensi toimina helsinkiläisille piti rakentaa pommitusten varalta suojia, ja asukkaita ryhdyttiin evakuoimaan sodan jaloista muualle Suomeen. LISÄTIETOJA Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri julkaisutilaisuudessa.. Teos kuvaa pääkaupungin varautumista kriiseihin ja sen selviytymistä vaikeista ajoista, niin viranomaistoiminnan kuin kansalaisten oman toimeliaisuuden näkökulmista. Kirjan pysäyttävät kuvat sota-ajan Helsingistä, rinta rinnan nykypäivän kuvien kanssa tuovat esiin historiamme jäljet kaupunkikuvassamme. 12 PALOKUNTALAINEN 68 KIPINÄT HELSINGIN KAUPUNGIN pelastuslaitos on julkaissut Helsingin väestönsuojelua tarkastelevan teoksen Väestönsuojelu Helsingin suojana 1939–2014. Nykyisille kaupunkilaisille väestönsuojelu näkyy lähinnä väestönsuojina tai talojen katoilla olevina hälytyssireeneinä, mutta ytimeltään väestönsuojelu on osa yhteiskunnan turvaverkkoa, jolla asukkaiden henkeä ja terveyttä suojellaan kriisitilanteissa
Kissa oli jostakin syystä mennyt portaiden alle ja jäänyt sinne loukkuun.. Hätäkeskukseen voidaan soittaa myös silloin, kun tehtävään tarvitaan viranomaisten erityiskalustoa tai -asiantuntemusta. Myös nostolavaa tai muuta erikoiskalustoa vaativat eläinten pelastustehtävät Vain kiireelliset eläintehtävät kuuluvat hätäkeskukseen Eläimiä koskevissa hätätilanteissa soitetaan hätänumeroon 112, kun yleinen turvallisuus vaarantuu merkittävästi. Poliisi voidaan hälyttää paikalle myös, mikäli eläin eksyy esimerkiksi moottoritielle tai suurpeto taajama-alueelle. Pelastustoimen eläintehtäviä ovat muun muassa omaisuudeksi lukeutuvien eläinten, kuten maatalouden tuotantoeläinten auttaminen kiireellisessä hädässä. TEKSTI JA KUVAT SASU MÄKINEN Kotkan paloaseman sammutusyksikkö RKY101 sai heinäkuun puolivälissä tehtävän mennä pelastamaan kerrostalon porraskäytävään jumiin jäänyttä kissaa. PALOKUNTALAINEN 68 13 KIPINÄT POLIISILLE VÄLITETTÄVIÄ keskeisiä eläintehtäviä ovat eläinsuojelurikokset ja eläinten aiheuttamat järjestyshäiriöt. Muussa tapauksessa apu tulee hakea muualta kuin hätäkeskuksesta
Pelastustehtävät kaksinkertaistuvat kesällä Eläimiin kohdistuvien tehtävien määrässä näkyy selvää kasvua kesäkuukausina. Asemamestari Jani Leonen Kymenlaakson pelastuslaitokselta kertoo, ettei vihaisia kissoja yleensä tavata tehtävillä. Pelastuslaitosten omista numeroista voi kysyä tarvittaessa apua. Palomiehet käyttivät apunaan sikajarruksi kutsuttua eläintehtäviin tarkoitettua työkalua, jonka päässä on lenkki. Omistajalla on aina vastuu lemmikistään. Noin puolen tunnin työskentelyn jälkeen kissa saatiin pelastettua. Lemmikin sairastuessa oikea auttava taho on eläinlääkäri. Ihmisten kynnys avun pyytämiseen on madaltunut. Tänä vuonna eläimenpelastustehtävissä on ollut nähtävissä pientä nousua viime vuoteen verrattuna jo keväästä lähtien. Sairasta, vahingoittunutta tai muuten avuttomassa tilassa olevaa eläintä on pyrittävä auttamaan. Kissa oli jostakin syystä mennyt portaiden alle ja jäänyt sinne loukkuun. Pelastajat pukeutuivatkin suojavarustukseen oman turvallisuutensa vuoksi. ELÄIMENPELASTUSTEHTÄVÄT SUOMESSA VUONNA 2014 Tammikuu 136 Helmikuu 79 Maaliskuu 120 Huhtikuu 175 Toukokuu 218 Kesäkuu 305 Heinäkuu 334 Elokuu 243 Syyskuu 137 Lokakuu 144 Marraskuu 109 Joulukuu 146 Tehtäviä yhteensä 2146 kappaletta LÄHDE PRONTO Onnistuneen pelastuksen jälkeen palomiehet poistuivat rappukäytävästä juoksuaskelin lasioven taakse seuraamaan tilannetta. Kotkan paloaseman sammutusyksikkö RKY101 sai heinäkuun puolivälissä tehtävän mennä pelastamaan kerrostalon porraskäytävään jumiin jäänyttä kissaa. Kyseisissä tilanteissa hätäkeskus on kuitenkin väärä yhteystaho, sillä kyseessä ei ole kiireellinen hätätilanne. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi eläimen pelastaminen sortumasta, jäistä tai kaivosta. Onnistuneen pelastuksen jälkeen palomiehet poistuivat rappukäytävästä juoksuaskelin lasioven taakse seuraamaan tilannetta. Kissa saapuikin hetken kuluttua katsomaan pelastajiaan, jonka jälkeen poistui takaisin asuntoon. Kissa saapuikin hetken kuluttua katsomaan pelastajiaan, jonka jälkeen poistui takaisin asuntoon. Kiireettömissä tapauksissa yhteys pelastuslaitokseen Pelastuslaitokset tekevät myös kiireettömiä pelastustehtäviä, kuten kissan auttamista puusta. Pelastuslaitos päättää tapauskohtaisesti avunannosta resurssitilanteensa tai omien linjaustensa mukaisesti. Eläinlääkäreihin ei saa yhteyttä hätänumeron kautta. Eläin voidaan ottaa haltuun hoitoon kuljettamista tai tilapäistä hoitoa varten. 14 PALOKUNTALAINEN 68 KIPINÄT kuuluvat pelastuslaitokselle. Kissan omistaja oli varoittanut pelastajia kissan äkäisestä luonteesta, jonka myös palomiehet kissan äänistä huomasivat. heinäkuuta.. – Yleensä ne ovat vain peloissaan. Löytöeläinten kohdalla on syytä olla yhteydessä paikalliseen eläinhoitolaan. Kotkan paloaseman yksikkö RKY101 eläintehtävällä 15. Jos eläin on sellaisessa tilassa, että sen hengissä pitäminen on ilmeistä julmuutta sitä kohtaan, on eläin lopetettava
myynti@suomenkalenterit.. 0207 199 700 . www.millog.fi Kunnossapitoa elinjakson alusta loppuun. Paanutie 8, 42700 Keuruu . (09) 222 3700 Palomiehen kalenteri 2016 sisältää paljon uutta ja päivitettyä tietoa! UUSITTU. Pelastuslaitosten yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.pelastuslaitokset.fi. Palomiehen Kalenteri www.suomenkalenterit.. www.millog.fi Kunnossapitoa elinjakson alusta loppuun. www.millog.fi Kunnossapitoa elinjakson alusta loppuun. Esimerkiksi kun: • lehmä on juuttunut lietekaivoon • peura on pudonnut jäihin • kyykäärme on purrut lasta • hirvi juoksee moottoritiellä Milloin hätänumeroon ei soiteta. Milloin hätänumeroon 112 soitetaan, kun kyse on eläimen aiheuttamasta asiasta. info@pa-ve.fi . Puh. www.pa-ve.fi OMAN ALUEEN päivystysnumero löytyy pelastuslaitoksen sivuilta. Esimerkiksi kun: • on tavattu rauhoitettu eläin kuolleena • kauppatorilla on yksijalkainen lokki • kissa ei tule alas puusta • maassa on orvonnäköisiä linnunpoikasia INFO Kuvan jänikset eivät tällä kertaa tarvinneet pelastuslaitoksen apua. Kalvipalokalusteet
33 päivän aikana ei paloSecappkokeilu uuteen vaiheeseen kunnalla ollut ainuttakaan hälytystä. NIMITYKSET KIPINÄT Elfving Opasteet Oy Ab Vanha Valtatie 24, 12100 OITTI puh. Leskinen vastaa yritysten työratkaisumyynnistä pääasiassa Pohjois-Savon alueella. Keromme testauksen tuloksista lisää seuraavassa numerossa. JANI LESKINEN ALOITTI Peltaco Oyn myyntiedustajana 18.8.2015 alkaen. Ensimmäinen jakso järjestetään Turussa 13.-15.11.2015. 045 235 1866 ilkka.horelli@hotmail.com. Seminaarin johtajana toimii toiminnanjohtaja Ari Keijonen. Heinäkuun alussa otettiin Pomarkun VPK:ssa käyttöön hälytysilmoitusten välitys. IV Sopimuspalopäällikköseminaari 2015-2017 www.sppl.fi/spps Ilkka Horelli, puh. fi. JYVÄSKYLÄLÄISEN MAGISTER SOLUTIONS OY:N Secapp-viestintäjärjestelmän koekäyttö jatkuu. Seminaarista kiinnostuneiden odotetaan ilmoittautuvan vapaamuotoisella hakemuksella liiton toimistoon 18.9.2015 mennessä sähköpostitse henriikka.majoniemi@sppl. Keskimäärin Pomarkun VPK:lla on 12 hälytystä kuukaudessa. LISÄTIETOJA. 0207 599 600, fax 0207 599 601 asiakaspalvelu@elfvingopasteet.fi www.elfvingopasteet.fi OHJAA OIKEALLE TIELLE. PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO JÄRJESTÄÄ vapaaehtoisten ja sivutoimisten palokuntien päälliköille ja VPK-yhdistysten puheenjohtajille tarkoitetun IV Sopimuspalopäällikkö-seminaarin vuosien 2015 2017 aikana. Testaus on kuitenkin myöhässä aikataulusta, koska heinäkuu ja elokuun alku olivat kuuteentoista vuoteen palokunnan hiljaisimmat. Lopulliset osanottajat kutsutaan ilmoittautuneiden joukosta. Secapp on osoittanut käyttökelpoisuuteensa palokunnan sisäisessä viestinnässä. Hakemuksessa tulisi kertoa lyhyesti omasta taustasta ja tehtävästä palokunnassa
Palomiesurheilu: Palogolf Helsinki 29.9. Tiedot osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi KIPINÄT 2015 SYYSKUU 1.9. SPPL: Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Turku 17.11. Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. Palomiesurheilu: Salibandy Helsinki 18.– 20.11 Finn SecKansainväliset turvallisuusalan messut Helsinki JOULUKUU 2.12. SPAL: Liittohallituksen seminaari Vantaa 17.9. SPPL: Jouluseminaari ja jouluglögit Avoin 31.12. Palomiesurheilu: Uinti Riihimäki 1.10– 30.11. SPPL: Nuohousalan ja pelastusviranomaisten neuvottelupäivät Vantaa 21.–22.9. PALOKUNTALAINEN 68 17 TAPAHTUMAKALENTERI Tiedot on kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. SPPL: JVT Auktorisointikoulutus 2015 Vantaa 29.9. SPPL: Tulevaisuuden tekijät Padasjoki 4.–6.9. SPEK: Rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivät Kokkola LOKAKUU 3.10. Palomiesurheilu: Voimailu/soutu Raisio 24.– 25.10. SPEK: Naisja nuorisotyön syysopintopäivät 2015 30.10. SPPL: Operatiiviset opintopäivät Helsinki 1.–30.11. Kokonaisturvallisuus 2015 -messut Tampere 7.–24.9. Palokuntalainen ilmestyy MARRASKUU 10.11. 24365-kiertue www. palokuntaan.fi/ 24365 -kiertue 9.–10.9. SPPL: Vesisukellusseminaari Hki-Tallinna-Hki 8.12. SPPL: Turvallisuusviestinnän opintopäivät Helsinki 29.9.– 1.10. SPPL: Sivutoimisen ja vapaaehtoispäällystön opintopäivä Lahti 8.10. Palokuntalainen ilmestyy Seuraava lehti taas lokakuussa!. Palomiesurheilu: Suunnistus Tampere 4.–5.9
18 PALOKUNTALAINEN 68 Työturvallisuus • osa III TEKSTI JA KUVAT JARKKE LAHTI K aluston huollon aikana käsittelemme likaisia paineilmalaitteita, varusteita ja muuta käytettyä kalustoa. Syyskuussa 2014 saimme hälytyksen keskisuuresta rakennuspalosta. Vaativien savusukellustehtävien jälkeen, missä varusteet ja paineilmalaitteet likaantuvat paljon tai tiedetään tulipalossa olleen vaarallisia Puhdas paloasema Suojautuminen kaluston huollossa Edellisessä artikkelissa keskityttiin tilanteen aikaiseen suojautumiseen, jossa oli tärkeää huomioida suojautuminen koko sammutustehtävän ajan asianmukaisilla suojaimilla. Jos varusteet on säilötty kuljetuspusseihin tai laatikoihin joita pesukoneeseen ei voi laittaa, tulee varusteidenkäsittelyn aikana käyttää suojaimia. Kyseessä oli kuvalaattavalmistamo ja esitietona saimme tiedon palon alkaneen magnesiumin käsittelystä. Tässä artikkelissa keskitymme toimintaan paloasemalla, eli paloasemalla tapahtuvaan kaluston huoltoon sammutusja savusukellustehtävän jälkeen.. Jos huollot tehdään jo edellä mainitussa pesuhallissa, on kaikkien paikalla olevien syytä suojautua riittävästi. Huollot tehtiin palon jälkeen käytössämme olevan puhdas paloasema -ohjeistuksen mukaan. Tässä vaiheessa myös esimerkiksi pesupusseissa olevat sammutusvarusteet siirretään varustehuoltoon ja pesuun. Suosituksena pidän huoltojen tekemistä kokonaan erillisessä tilassa, jossa työskennellään riittävässä suojaustasossa. Tämä estää altistumista tehokkaasti. Mikä on sitten riittävä suojaustaso. Näin estämme tehokkaasti noen ja muiden epäpuhtauksien siirtymisen muihin huoltotiloihin ja altistamme henkilöstöä huomattavasti vähemmän. Karkeapesun tarkoituksena on pestä paineilmalaitteista kaikki näkyvä noki ja muut epäpuhtaudet pois ennen tarkempaan käytönjälkeiseen huoltoon siirtämistä. Lisäksi henkilöstö altistui palon aikana suurelle määrälle typpihappoa ja typen oksideja. Suojautuminen huollon aikana on yhtä tärkeää kuin suojautuminen tehtävässä. Pesuhallissa voidaan aloittaa myös paineilmalaitteiden karkeapesu. Ongelman aiheutti myös pesuveden ilmaan nostattama typpihappohöyry, joka aiheutti hengitys-, silmäja iho-oireita. Tässä vaiheessa on varmasi hyvä kertoa käytännön kokemus sammutustehtävästä, joka muutti ajatukseni huolloista ja huoltojen aikaisesta suojautumisesta. Likaisen kaluston ja varusteiden käsittely tehdään mielellään siihen tarkoitukseen suunnitelluissa tiloissa. Huoltojen aikana henkilöstö ei kuitenkaan suojautunut tilanteeseen nähden riittävästi ja altistui kalustossa ja varusteissa olevalle typpihapolle. Valmistusprosessissa käytettiin myös typpihappoa, jota tilassa oli useita kymmeniä litroja. Yleensä paloasemalle tultaessa luontevin paikka purkaa likainen kalusto autoista on ajaa ajoneuvo pesuhalliin, jossa voidaan tehdä likaisen kaluston puhdistaminen ja pestä ajoneuvo ennen siirtoa omalle paikalleen kalustohalliin. Lisäksi huollot on syytä tehdä tiloissa, joissa huoltojen aikana ei ole muuta henkilöstöä. Palon sammuttaminen osoittautui ensimmäisiä arvioita hankalammaksi. Tärkeää on myös olla levittämättä likaisissa varusteissa ja kalustossa olevaa nokea ja muita epäpuhtauksia ympäri paloasemaa. Pesupusseissa olevia sammutusvarusteita ei tarvitse ottaa pesupusseista pois, vaan varusteet laitetaan pesukoneeseen pesupusseineen päivineen. Kaluston huoltojen aikana on suojauduttava riittävästi
Yleisesti käyttöömme ei ole otettu vielä puhaltimella varustettuja hengityssuojaimia ja huollot tehdään pääsääntöisesti pesuhallissa. PALOKUNTALAINEN 68 19 kemikaaleja, riittävänä hengityksen suojaustasona voidaan pitää suodattimella varustettua kokonaamaria tai puhaltimella varustettua suodatinsuojainta. Lisäksi käytetään silmäsuojainta ja kemikaalikäsineitä. Hengityssuojaimena käytetään FFP3 kevyttä hengityssuojainta. Kyseistä suojaustasoa käytetään myös kaluston pesun aikana. Suodattimena pidän riittävänä palokuntakäytössä yleisesti käytettyä ABEK-P3 suodatinta. Tarkoituksena on muuttaa ohjeistusta jatkossa siten, että huollot tehtäisiin erillisessä tilassa ja käyttöön otettaisiin myös puhaltimella varustetut hengityssuojaimet. Lisäksi puhdistuksen aikana on syytä käyttää kemikaalin kestäviä käsineitä ja ihoa suojaavaa asua. PAINEILMALAITTEIDEN KARKEAPESU tapahtuu pesutelineessä käyttäen suojaustasona suoja-asua (kevytasu), joka on laitettu jo tilannepaikalla päälle paloasemalle siirtymistä varten. Kokonaamarilla silmät ja kasvot saadaan suojattua tehokkaasti. Suojaustasojen osalta saamme varmasti tulevaisuudessa myös Työterveyslaitoksen suojainsuositukset, jotka perustuvat meneillään olevaan altistumistutkimukseen. Tilanteissa, joissa paineilmalaitteet ja muu käytetty kalusto ei likaannu merkittävästi, voidaan käyttää kevyempää suojaustasoa. Seuraavassa on kuvia Keski-Suomen pelastuslaitoksessa tällä hetkellä käytössä olevista suojaimista. Henkilöstö altistui palon aikana suurelle määrälle typpihappoa ja typen oksideja.”
Nykyisiä yleisesti käytettyjä toimintamalleja muuttamalla turvallisemmiksi, vaikutamme positiivisesti pelastushenkilöstön terveyteen.”. Pesupusseja käsiteltäessä suojaustasolla ei ole merkitystä. 20 PALOKUNTALAINEN 68 Työturvallisuus • osa III LETKUNPESUSSA KÄYTETÄÄN kypärää silmäsuojaimella, kemikaalisuojakäsineitä, esiliinaa ja tarvittaessa hengityssuojainta letkujen likaisuudesta riippuen. VARUSTEHUOLLOSSA KÄYTETÄÄN hengityssuojainta, kemikaalikäsineitä ja silmäsuojaimia silloin kun käsitellään likaisia varusteita