(02) 273 18 00 f. Salvumiehenkatu 10, 20320 TURKU p. (02) 273 18 10 WWW.RAUPLAN.COM WWW.RAUPLAN.MOBI rauplan@rauplan.com
rek. Palokuntakoulutuksen solmutkin solmussa. 040 501 8721 TOIMITTAJAT Silvio Hjelt ja Isto Kujala AVUSTAJAT Sasu Mäkinen ja Jarno Joensuu OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. PALAUTE sähköpostitse toimitus@palokuntalainen.fi PALOKUNTAKOULUTUKSEN SOLMUT SOLMUSSA VILLIMIES HÄLYTTÄMISEN LYHYT OPPIMÄÄRÄ KALUSTOKULMA BRANDKÅRISTEN TAHTOO TIETÄÄ LETKUT SOLMUSSA ENSI NUMEROSSA LIEKINHEITTÄJÄ WWW.PALOKUNTALAINEN.FI PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen TOIMITTAJA Silvio Hjelt Ilkka Mustakangas. Ollikainen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS maria.salo@palokuntalainen.fi, Maria Salo, puh. Kalustokulmassa Unimog. 0400 504 678 KANNEN KUVA Jarkke Lahti, Puhdas paloasema toimintamalli TAITTO JA ULKOASU Anna Broholm/ PieniSuuri Idea PAINO Euraprint Oy KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Yhdystie 6, 29250 Nakkila, Y2242549-9, Alv. Ensivasteyksiköt ovat katoamassa Suomen kartalta. 5 6 22 28 10 31 32 40 46 54 49 64 58 63 65 66 48 20 PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI • 14. PALOKUNTALAINEN 66 3 TOIMITTAJA Isto Kujala AVUSTAJA Jarno Joensuu AVUSTAJA Sasu Mäkinen ULKOASU Anna Broholm HALLINTO Maria Salo SISÄLTÖ • NRO 66 NRO 66 PÄÄKIRJOITUS PÄIVÄN POLTTAVAT KIPINÄT TYÖTURVALLISUUS PUHDAS PALOASEMA PERSOONA: ILKKA MUSTAKANGAS LÄMPÖKAMERAMIES KOULUTUSTARKASTUS ENSIVASTEYKSIKÖT KATOAMASSA SUOMEN KARTALTA. VUOSIKERTA • AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN • ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh. 40 46 28 54
Puhdasta turvallisesti: Harstra pesukoneet ja kuivauskaapit OTA YHTEYTTÄ: DRÄGER SUOMI OY | PUH. 0207 119 610 | ASIAKASPALVELU@DRAEGER.COM | WWW.DRAEGER.FI
Sen avulla kunnallinenkin pelastustoimi saisi koko valtakunnassa raamit, joiden puitteissa kehittää toimintaa siten, että nykyisen menon mukanaan tuomia – vielä pääosin piileviä – laatueroja ei syntyisi.. Ja ehdottomasti alan ulkopuolinen taho tekemään pelastuslaitosten laatutason arviointia. Kuntaliittokin haluaa nykyisen, kansalaisten kannalta epätasa-arvoiseksi kehittyvän järjestelmän jatkuvan. JOS ”EI MENNÄ VALTIOLLE”, niin nyt tarvitaan ainakin pelastustoimen valtakunnallinen palvelutasopäätös ja palveluille luotettavat mittarit. HYVÄNÄ ESIMERKKINÄ ON joukko pelastusjohtajia, jotka argumentoivat voimakkaasti nykyjärjestelmän puolesta ja vastustavat vahvempaa valtakunnallista ohjausta. Jokaisessa laitoksessa leikataan ja ”säästetään”, ja lisäksi väitetään, että palvelutaso ei laske. Ja leikkausten vaikutuksia selitetään mitä erilaisimmilla perusteilla. Jokainen, joka tuntee nykykäytännöt yksiköiden aikojen rekisteröinnissä, tietää, että järjestelmän antama tieto on kaikkea muuta kuin yhteismitallista. LAADUN VERTAILU laitosten välillä on nykyisillä mittareilla lähinnä silmänlumetta. Valtakunnallinen palvelutasopäätös – nyt! Pelastuslaitosten edustajat ovat ylpeitä ”Hei me säästetään, eivätkä palvelut huonone!” -linjastaan.” Puhdasta turvallisesti: Harstra pesukoneet ja kuivauskaapit OTA YHTEYTTÄ: DRÄGER SUOMI OY | PUH. Pelastusylijohtajaksi pelastusylijohtajan paikalle tähyävät taasen pitävät matalaa profiilia, vaikka kahdenkeskisissä keskusteluissa he esittävät hyvinkin rajua arvostelua nykytilanteesta. Näin pidetään työnantaja tyytyväisenä. Leikkaukset kuitenkin vaikuttavat hitaasti, mutta varmasti palveluiden laatutasoon. Tätä vain ei haluta tunnustaa. Pötypuhetta. Pelastuslaitosten palvelutasoja vertaillaan esimerkiksi toteutuneita toimintavalmiusaikoja tutkimalla. PALOKUNTALAINEN 66 5 PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen PÄÄKIRJOITUS SUOMEN PELASTUSTOIMEN PALVELUTASO laskee hitaasti, mutta varmasti – ja eri tahtiin jokaisella pelastustoimen alueella. Pelastuslaitosten edustajat ovat ylpeitä ”Hei me säästetään, eivätkä palvelut huonone!”-linjastaan. Näille piireille on etua nykyisen, sirpaloituneen asiaintilan säilymisestä. Nythän laitokset arvioivat itse omaa toimintaansa. EPÄTASA-ARVOINEN PELASTUSTOIMI ei näy vielä veronmaksajalle, mutta se on jo nurkan takana. 0207 119 610 | ASIAKASPALVELU@DRAEGER.COM | WWW.DRAEGER.FI MITÄÄN VALTAKUNNALLISTA LINJAA leikkauskohteista ei ole, vaan jokainen laitos tekee, mitä haluaa. VALTAKUNNALLINEN PALVELUTASOPÄÄTÖS olisi ensimmäinen askel kohti kansalaisen kannalta tasa-arvoisempaa tulevaisuutta. Hallitusohjelmaan alan piirit eivät halua pelastustoimen valtakunnallisen ohjauksen kehittämistä eikä paljon muutakaan, kunhan sana pelastustoimi mainitaan edes kerran. Tätä tosiasiaa eivät kunnallisen pelastustoimen kannattajat halua ääneen tunnustaa
6 PALOKUNTALAINEN 66 PÄIVÄN POLTTAVAT Vaaratilanne! Vaaratilanne! TAMMIKUUSSA JÄRJESTETYSSÄ pelastusalan työturvallisuusseminaarissa keskusteltiin muun muassa käsitteen ”läheltä piti” korvaamisesta käsitteellä ”vaaratilanne”. Laissa todetaan, että työnantajan on riittävän järjestelmällisesti selvitettävä työstä, työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haittaja vaaratekijät ja tällöin on otettava huomioon esiintyneet tapaturmat ja vaaratilanteet. Mutta Työterveyslaitoksen mukaan, http:// www.ttl.fi/fi/tyoturvallisuus_ja_riskien_ hallinta/tapaturmien_ehkaisy/usein_kysyttya/sivut/details.aspx?item=18). – Unohdetaan vaan läheltä piti -tapaukset ja puhutaan suoraan asiasta. Kyseessä on aina vaaratilanne, joka toteutuessaan olisi voinut johtaa vahinkoja aiheuttavaan onnettomuuteen. Kaikkia vaaratilanteita (katso määritelmä) ei pystytä raportoimaan, vaan niitä selvitetään riskinarvioinnin yhteydessä. Vaaratilanneraportointi on ollut jo käytössä joissakin pelastuslaitoksissa ja yksittäisissä palokunnissa, mutta käsitteillä läheltä piti ja vaaratilanne on kuitenkin selvä ero: ”Käsitteitä ei käytetä ihan johdonmukaisesti, joskus ne tarkoittavat likimain samaa, mutta periaatteessa: – vaaratilanne on tilanne, jossa henkilö on alttiina jollekin vaaratekijälle. Läheltä piti -tilanteista voidaan puhua myös materiaalivahinkojen kohdalla. Läheltä piti -tilanteet pitäisi tutkia samalla tavalla kuin tapaturmatkin. – Vaaratilanne kuvastaa paremmin asian sisältöä. Palokuntalainen-lehden satunnaisotannalla tekemässä kyselyssä käsitteen nimityksen muutosesitys sai poikkeuksellisen yksimielisen kannatuksen. Vaaratilanne, jos minulta kysytään. Vaaratilanteessa ei siis mitään vahinkoa välttämättä ole sattunut eikä edes sillä kerralla ollut lähelläkään, mutta vaaratilanteita ovat myös kaikki tapaturmaan johtaneet tilanteet. Muutosesityksellä haluttiin kuvata konkreettisemmin poikkeavan tilanteen suoranaista tulosta. – Minkä läheltä piti. !! hyvin yleisesti kansanomainen ”läheltä piti” on vielä kuulunut pelastushenkilöstön kielenkäyttöön. – läheltä piti -tilanteella tarkoitetaan vaaratilannetta, jossa tapaturman sattuminen on ollut lähellä, mutta henkilövahingoilta on kuitenkin vältytty. Läheltä piti -tilanteissa on runsaasti opittavaa, joten ne kannattaa raportoida.” Palokuntalainen esittää: Pelastustoimessa ”vaaratilanne” voisi aivan hyvin kattaa myös materiaalivahingot ja näin ”läheltä piti” voitaisiin jättää pois käytöstä. Vaaratekijöitä ja vaaratilanteita tunnistetaan riskinarviointiprosessissa
Olen esittänyt huoleni pelastustoimen mahdollisuuksista säilyttää pelastustoimen palvelutaso sillä hyvällä tasolla, jolle se on pystytty nostamaan vuonna 2004 toteutetun pelastustoimen alueellistamisen jälkeen. Rakenneuudistukseen ei kuitenkaan lähdetty, sillä sen aiheuttama palkkojen harmonisointi olisi syönyt lähes koko säästötavoitteen. Tämä osuus pieneni neuvotteluissa 7,5 miljoonaan euroon. Kiitos siitä! Minusta on hienoa, että kannat huolta pelastustoimen tulevaisuudesta ja kehittämisestä. Tarkoituksena oli löytää nämä säästöt pelastustoimen rakenneuudistuksen kautta. Ministerikaudellani sisäministeriö ja oikeusministeriö ovat asettaneet parlamentaarisen työryhmän, jonka tehtävänä on tuottaa eduskunnalle tietoa sisäisen turvallisuuden sekä oikeudenhoidon strategisista resurssitarpeista seuraavalla kehyskaudella 2016–2019. Haluan tuoda esiin oman näkemykseni siitä, mitä ministerikaudellani on tehty ja mitä mielestäni vielä tulisi tehdä. PALOKUNTALAINEN 66 7 PÄIVÄN POLTTAVAT KIRJOITIT PALOKUNTALAINEN LEHDESSÄ (27.2.2015) minulle avoimen kirjeen. Esimerkiksi valmiusajat eivät saa pidentyä. Parhaillaan työryhmätyössä selvitetään millaisissa toiminnoissa ja millä tavalla järjestettynä tilannekeskustoiminnasta saataisiin kansantaloudellisesti sekä toiminnallisesti tehokas. Pelastustoimen tilannekeskustoiminta on kehitysvaiheessa, jossa yhtenäistä toimintamallia ei ole vielä löydetty alan sisällä ja vastaava kehitystyö on käynnissä myös sosiaalija terveystoimessa. Pelastuslaitokset ottivatkin tehtäväkseen etsiä säästökohteita, joilla pystyttäisiin jäädyttämään pelastustoimen menot vuoden 2013 tasolle. Valtioneuvosto ja ministeriöt määrittelevät tavoitetilan saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet osana sisäisen turvallisuuden strategian ja sisäisen turvallisuuden selonteon laadintaa ja oikeudenhoidon uudistamisohjelman täytäntöönpanoa. Työryhmän tavoitteena on määritellä pitkän aikavälin tavoitetila ja perusteet turvallisuuden ja oikeudenhoidon resursseille. Korostan kuitenkin, että mahdolliset säästötoimet tulee tehdä niin, ettei palvelutaso laske. Hyvä Pekka Koivunen JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA. Sisäministeriö tukee laitoksia tässä tavoitteessa. Kaikilta valtion toimijoilta on tehty julkisen talouden säästötavoitteiden mukaisia leikkauksia määrärahoihin. Tämä tavoite jaettiin ministeriöille, sisäministeriön osuuden ollessa 15 miljoonaa euroa. Olen onnistunut pitämään leikkaukset sellaisella tasolla, että toiminnan taso on turvattu kaikissa sisäministeriön alaisissa laitoksissa. Rakennepoliittisen ohjelman yhteydessä hallitus päätti vähentää kuntien velvoitteita yhteensä 1 mrd. Olen myös korostanut jo tuon uudistuksen seurauksena tehtyjä tehostamistoimia, joiden ansiosta pelastustoimen kustannustaso on kehittynyt maltillisemmin kuin useiden muiden kunnallisten hallinnonalojen. Riittävien resurssien lisäksi huomiota kiinnitetään eri viranomaisten välisen yhteistyön parantamiseen ja prosessien sujuvoittamiseen oikeusturvaa vaarantamatta. Myös kuntien vastustuksen takia ja koska uudistusta ei olisi ollut järkevää toteuttaa ilman tietoa tulevasta SOTE-mallista. euron edestä. Toivon, että sisäiseen turvallisuuteen ei enää kohdistettaisi säästötavoitteita, mutta samaan aikaan tiedämme kaikki, että talouskasvu ei ole ollut ennusteiden mukaista ja uusia ratkaisuja toiminnan tehostamiseksi on varmasti kaikilla toimialoilla ja hallinnonaloilla mietittävä ja myös toteutettava jatkossakin
Viidessä vuodessa henkilöstön määrä on noussut 310:een. Olen kanssasi kuitenkin samaa mieltä siinä, että isompiin ja merkittävimpiin ongelmiin nykymuotoinen pelastuslaitosten kumppanuusverkosto ei tuo vastauksia. Olemme tähän saakka pitäneet Palokuntalainen-lehteä ammattimaisena ja journalistisesti korkeatasoisena julkaisuna, mutta nyt käsityksemme on toisenlainen. Edellisestä laajemmasta pelastustoimen uudistuksesta on kulunut kymmenen vuotta. Olen havainnut pelastustoimen alueiden väliset erot sekä palvelutasossa että toiminnan järjestämistavoissa. Päivi Räsänen sisäministeri ME PELASTUSALAN vaikuttajat Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella olemme tyrmistyneitä 11.3.2015 ilmestyneen Palokuntalainen-lehden uutiskirjeen Nro. Nostit kirjoituksessasi esiin pelastustoimen sirpaloitumisen sekä pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toimimattomuuden tärkeimpien ongelmien osalta. 20 henkilöllä. Päätoimisen pelastustoimen henkilöstön määrä on viimeisen viiden vuoden aikana kasvanut n. Kempeleen paloaseman vakinaistaminen aiheutti 5 viran lisäyksen, Kuusamon paloaseman vahvuuden nosto palvelutasopäätöksen edellyttämälle tasolle aiheutti 8 viran lisäyksen, Oulun toimialueella vakinaistettiin määräaikaisia palomiehen virkoja kahden vuoden ketjutusten takia yhteensä 8 virkaa ja päiväpaPalokuntainenlehden toimitus. Tästä aiheutuvien ongelmien ratkaisun etsimiseksi on sisäministeriössä käynnistetty sekä sisäisen turvallisuuden että pelastustoimen strategiatyö. Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen siihen, että pelastustoimen arvostus ja tehokkuus on parantunut. Uudistuksen jälkeen on ollut aikaa jalkauttaa uudistus ja myös nähdä uudistuksen tuomat hyödyt. Yhtenäisten tietojärjestelmien osalta meillä on vielä paljon tehtävää ja tähän on mielestäni jatkossakin panostettava. Pelastustoimen hyviksi koetut PRONTOja JOTKE-järjestelmät ovat olleet mallina muille maille ja hallinnonaloille hyvin toimivista tietojärjestelmistä. 1 artikkelin ”OULU-KOILLISMAALLA KUOHUU” johdosta. Tällä politiikalla pelastuslaitoksen kustannusten nousu jatkossa on hyvin ilmeinen, sanoo SSPL:n toiminnanjohtaja Isto Kujala. Esitetty luku poikkeaa huomattavasti todellisesta. Pelastustoimen strategiatyössä (strategia 2025) on tarkoitus saada aikaan tulevaisuuden tavoitteet sekä kehitysohjelmat tavoitteiden saavuttamiseksi. Nyt pelastuslaitoksen johto esittää Oulunsalon toimenpidepalkkaisella henkilöstöllä hoidetun toimipisteen lakkauttamista. – Oulu-Koillismaalla on käynnistetty kierre: vähennetään sivutoimisten käyttöä ja jonkin ajan kuluttua perustellaan päätoimisten lisäystä syntyneellä ”tarpeella”. Vuonna 2010 pelastuslaitoksen ilmoituksen mukaan sen palveluksessa oli 255 henkilöä. Olen myös havainnut kumppanuusverkostossa tehdyn hyvän työn ja uskon, että mallissa on vieläkin kehittämisen varaa. Olisi ollut vähintäänkin kohtuullista, että SSPL:n toiminnanjohtaja Isto Kujala olisi tarkistanut tietojen oikeellisuuden ja pyytänyt myös Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen johdon näkökulman asiaan. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö haastaa kuitenkin kaikki sisäisen turvallisuuden toimijat tarkastelemaan toimintatapojaan ja rakenteitaan jatkuvasti. Tästä haluan kiittää kaikkia pelastustoimessa toimivia henkilöitä! Haluan lopuksi haastaa kaikki pelastustoimen toimijat osallistumaan jatkossakin aktiivisesti pelastustoimen strategiatyöhön. Pelastustoimea on kehitettävä kokonaisuutena ja uudistuksia pitää saada aikaan ripeästi. ARTIKKELISSA ESITETYT tiedot perustunevat yksipuolisesti Oulunsalon palomiesyhdistyksen esittämiin virheellisiin tietoihin. Pelastuslaitoskohtaiselle vastuulle kuuluvien järjestelmien, kuten väestön varoitusjärjestelmien sekä oman henkilöstön hälyttämisen osalta näyttää siltä, että vastuutahot eivät ole pystyneet vastaamaan esitettyihin kehitysvaateisiin. 8 PALOKUNTALAINEN 66 PÄIVÄN POLTTAVAT Tietojärjestelmäkehitystyössä on tehty tällä kaudella isoja keskittämisratkaisuja ja päästy selkeästi eteenpäin yhtenäisten kaikkia palvelevien tietojärjestelmien kehitystyössä, tästä esimerkkinä on ERICA-, KEJOja VARANTO-hankkeet. OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOSTA käsittelevässä artikkelissa todetaan seuraavaa: Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen leikkauskaavailut ovat joutuneet suurennuslasin alle. Artikkelin mukaan pelastuslaitoksen päätoimisen henkilöstön määrä on noussut viidessä vuodessa 255 henkilöstä 310:een eli 55 henkilöllä. Strategiatyössä onkin nyt määriteltävä mitä muutoksia nykyisiin toimintatapoihin ja rakenteisiin tulisi tehdä. Sopimuspalokuntalaisten määrä on samassa ajanjaksossa vähentynyt 450:stä noin 80:llä. Ministeriön käynnistämässä pelastustoimen strategiatyössä on voitu jo havaita se, että nykyisillä toimintatavoilla ja -rakenteilla ei kyetä riittävällä tavalla vastaamaan haasteisiin
044 703 8601 petteri.helisten@ouka.fi Toim. Päätoimista henkilöstöä ei lisätä Oulun seudulle hinnalla millä hyvänsä, vaan palokuntamuoto perustuu alueen riskeihin ja toimintavalmiusaikavaatimuksiin. PALOKUNTALAINEN 66 9 PÄIVÄN POLTTAVAT loasemille (Liminka, Ii) perustettiin 2 uutta palomiehen virkaa. Oulunsalon paloaseman sivutoimiselle henkilöstölle on tarjottu mahdollisuutta jatkaa toimintaansa tukikohtanaan Kempeleen paloasema, mutta ehdotus ei ole heille tähän mennessä kelvannut. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella on pelastustoimen rakenneuudistuksesta johtuen n. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen pelastustoimen kustannusten nousu on esitetyistä väitteistä poiketen ollut hyvin maltillista ja kestää vertailun pelastustoimen yleiseen kustannuskehitykseen. huom. 337.000 euron säästötavoitteet. Sivutoimisen pelastustoimen henkilöstön määrän vähentämisen selittää pääasiassa se, että tilastoista on ”siivottu pois” toimintaan osallistumattomat henkilöt sekä samanaikaisesti päätoimisessa virkasuhteessa olevat henkilöt. Odotamme, että Palokuntalainen-lehti korjaa ensi tilassa Uutiskirjeessään 11.3.2015 esitetyt Oulu-Koillismaan pelastuslaitosta koskevat virheelliset väittämät. Oulun seutu on tiiviisti rakennettua kaupunkimaista aluetta korkeine riskeineen, mikä edellyttää vakinaisella henkilöstöllä miehitettyjä paloasemia (nopeaa toimintavalmiutta, johon ei sivutoiminen henkilöstö pysty vastaamaan). Syrjäseudulla sijainneiden Murtovaaran ja Vuotungin paloasemien toiminta ”hiipui” itsestään joitakin vuosia sitten. Oulunsalon paloaseman toimitiloista luopuminen on suurin yksittäinen säästö, jolla myös pienin mahdollinen haittavaikutus pelastuslaitoksen toimintaan ja koko alueen kansalaisten turvallisuuteen. Sivutoimisten ja vapaaehtoisten hyödyntämistä pelastustehtävissä ei ole koko laitoksen tasolla vähennetty, vaan työnjakoa järkiperäistetään. Ensihoidon päätoimisen henkilöstön määrää on lisätty voimakkaasti viime vuosien aikana, kun pelastuslaitoksen ensihoidon palveluntuotantoalue on laajentunut ja palvelutasoa on nostettu. VASTINEESSA MAINITUT ”virheelliset tiedot” perustuvat lehden omaan tiedonhankintaan. edullisimmalta sijalta 2. Petteri Helisten pelastusjohtaja LISÄTIETOJA Petteri Helisten Pelastusjohtaja Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos puh. Ainoastaan Kempeleen paloaseman vakinaistaminen vähensi varsinaisesti sivutoimisen henkilöstön määrää. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella, kuten koko valtakunnassa, on päätoimisella ja sivutoimisella/vapaaehtoisella henkilöstöllä selkeä työnjako. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella ensihoito on eriytetty kokonaan pelastustoimesta. edullisimmaksi. Oulu-Koillismaan pelastuslaitos on pelastuslaitosten välisessä kustannusvertailussa noussut 3. Sivutoiminen henkilöstö ja vapaaehtoiset hoitavat suuren osan pelastustehtävistä maaseudulla ja harvaan asutuilla alueilla. Samanaikaisesti vähennettiin useita apulaispalopäällikön virkoja. Tarkistuksen olisi tässä tapauksessa tullut tapahtua lehden eikä Isto Kujalan toimesta.
Myös aiemmin kansanedustajana ollut Markku Pakkanen Kaakkois-Suomesta nousi jälleen Arkadianmäelle. Eduskuntavaalit 2015 ”Pelastuspuolueelle” seitsemän edustajaa. Ainoana päätoimisena pelastusalan ammattilaisena eduskunnassa jatkaa Perussuomalaisten Ari Jalonen Satakunnasta. Alla tilanne lehden mennessä painoon 21.4. 10 PALOKUNTALAINEN 66 KIPINÄT EHDOLLA OLLEET AMMATTIHENKILÖT: Varsinais-Suomi Perussuomalaiset Janne Aso, palotarkastaja 3691 ei valittu Satakunta Perussuomalaiset Petri Huru, ylipalomies 1409 ei valittu Perussuomalaiset Ari Jalonen, paloesimies 5741 VALITTU Perussuomalaiset Tero Järvelä, palomestari 945 ei valittu Pirkanmaa Kokoomus Marko Kivi, paloesimies 1030 ei valittu Kaakkois-Suomi Kokoomus Eero Aho, ylipalomies 523 ei valittu Kokoomus Jari Larikka, paloesimies 2024 ei valittu Savo-Karjala Perussuomalaiset Eero Bogdanoff, ylipalomies 1248 ei valittu PALOKUNTATAUSTAISIA EHDOKKAITA TULOKSINEEN: Helsinki Kokoomus Juha Hakola (SPEKin hallituksen pj.) 2130 ei valittu Uusimaa SFP (RKP) Thomas Blomqvist (FSB) 6442 VALITTU Satakunta Keskusta Timo Kalli (Kiukaisten VPK) 4212 VALITTU Kaakkois-Suomi Keskusta Markku Pakkanen (Kaspel) 6263 VALITTU Savo-Karjala Keskusta Seppo Kääriäinen (Peltosalmen VPK) 7004 VALITTU Vaasa Keskusta Antti Kurvinen (Ylihärmä) 5836 VALITTU Kokoomus Janne Sankelo 3083 ei valittu Keski-Suomi SDP Timo Pulli (Äänekosken VPK) 1115 ei valittu Keskusta Sari Hovila (Leivonmäen VPK) 998 ei valittu Oulu Keskusta Antti Rantakangas (SSPL) 5958 VALITTU Lappi Keskusta Janne Seurujärvi (Ivalon VPK) 2840 ei valittu PELASTUSLAITOSTEN LUOTTAMUSHENKILÖITÄ: Oulu Keskusta Jarmo Vuolteenaho (JoPela jtk:n pj.) 4531 ei valittu EDUSKUNTAVAALEISSA PELASTUSALA menestyi kohtuullisesti. Sopimuspalokuntatoiminnassa mukana olleista tunnetuimmat kolme Keskustan konkariedustajaa uusivat paikkansa
KIPINÄT UUSITTU ALUESOPIMUS Etelä-Savon Pelastuslaitoksen ja Etelä-Savon sopimuspalokuntien välille allekirjoitettiin 11.4. puh. Pelastustoimi . riitta.ahlqvist@dfhk.fi Neljä teemaa. Uusi aluesopimus Etelä-Savoon SSPL:n alueosaston puheenjohtaja Kari Jääskeläinen ja Etelä-Savon pelastusjohtaja Seppo Lokka. Saksa interschutz.de Saksan Messut Oy . INTERSCHUTZ 2015. Ready for the future Tervetuloa maailman johtaville messuille: . Hannover . Paikalla allekirjoitustilaisuudessa oli 17 sopimuspalokuntaa alueen eri puolilta. Samalla pidettiin alueneuvottelukunnan kokous 34 kokousedustajan ollessa paikalla. Yhdet johtavat messut. Katastrofien torjunta . Palontorjunta . Pelastusjohtaja Seppo Lokka kertoi pelastuslaitoksen sopimuspalokuntalaisia koskevista asioista ja allekirjoitti pelastuslaitoksen puolesta aluesopimuksen. Turvallisuus 8.–13.6.2015 . Kokouksessa käsiteltiin ajankohtaisia asioita, muun muassa tarvikeja kalustohankintoja, koulutustarpeita ja syksyn opintomatkaa. (09) 6122 1213, 050 382 6256
Opetusjakso pelastusopistolla oli hieno kokemus, oli hieno mennä ”valmiiseen pöytään”. Opettajien ammattitaito oli mielestäni hyvä, opettajat olivat paneutuneet opettaviin asioihin ja heistä huomasi kokemuksen. KEHITETTÄVÄÄ. Kurssilta todistuksen sai 18 henkilöä. KURSSIN PARAS ANTI. yliopettaja Salla Tikkanen. – Kurssin kehittämiseen on vaikea vastata. Sopimuspalokunnan päällikkökurssi nro 37 päättyi Pelastusopistolla 27.3.2015. Operatiivista johtamista sekä rakenteellista paloturvallisuutta toivoisin itse lisää kurssille. Siellä tietenkin harjoituspäivä harjoitusalueella. Kurssin johtajana toimi, yliopettaja Matti Hurula ja opettajana mm. KURSSIN SUORITTANEET: Alho Jari Jämijärven VPK Jämijärvi Arvonen Valtteri Naantalin VPK Naantali Asikainen Jaakko Kaarinan VPK Turku Heinilä Kari Kuusiston VPK Kaarina Jussila Harri Ahlaisten VPK Pori Kekki Joonas Porin VPK Pori Kivikoski Tino Maskun VPK Masku Lehtinen Eetu Askaisten VPK Masku Louhevirta Toni Pöytyän VPK Pöytyä Luotonen Markus Rymättylän VPK Naantali Mattila Tommi Ruskon VPK Rusko Ollonen Tero Kiukaisten VPK Eura Pyhäranta Petri Yläneen KK:n VPK Pöytyä Riuttanen Toni Paimion VPK Paimio Saarinen Juha Köyliön VPK Köyliö Simola Mikko Vehmaan VPK Vehmaa Tuominen Jussi Metsäkylän VPK Loimaa Välimäki Martti Karvian VPK Karvia Porin VPK:n Joonas Kekille SSPL-stipendi. Joonas Kekki. Alla muutama Joonaksen ajatus suoritetusta kurssista. – Kurssin yhteishenki oli suorastaan loistava! Kaikki kurssille osallistuneet olivat aktiivisia osallistumaan opetukseen sekä muutoinkin keskusteluun. Tuskin kurssilaisia haittaisi, vaikka kurssin pituus kasvaisi esimerkiksi kahdella päivällä siten, että lähiopetusjaksolla Kuopiossa pääsisi vielä enemmän harjoittelemaan tilannejohtamista. Porin VPK:n kalustopäällikkö Joonas Kekki valittiin kurssilta SSPL-stipendin saajaksi. 12 PALOKUNTALAINEN 66 KIPINÄT KURSSI JA KURSSIHENKI, OPETTAJIEN AMMATTITAITO. Operatiivisen johtamisen harjoittelu oli tietenkin hienoa, mutta se ei varsinaisesti palokunnan päällikön työtä ole. – Kurssin parasta antia oli ehdottomasti lähiopetusjakso pelastusopistolla
Petri Partasesta vuoden palomiesurheilija SUOMEN JA VIRON välinen uusi pelastuspalvelusopimus tulee voimaan 10.5.2015. PALOKUNTALAINEN 66 13 KIPINÄT VUODEN PALOMIESURHEILIJALLE annettava Alpo Kinnusen muistopalkinto luovutettiin Pohjois-Savon pelastuslaitoksella työskentelevälle Petri Partaselle. 0295 488 419. Sopimuksessa määrätään osapuolten toimivaltaisista viranomaisista ja yhteyspisteistä, onnettomuuksista ilmoittamisesta, keskinäisestä avunannosta sekä osapuolten yhteisistä toimenpiteistä. pelastusylitarkastaja Veli-Pekka Hautamäki, puh. Valintaperuste vuoden ensihoitajaksi oli suora vaikuttaminen poliittisiin päätöksentekijöihin kansalaisaktivismin keinoin. Hän on tehnyt myös tuntiopettajan töitä alan oppilaitoksissa vuodesta 2006. Pelastuspalveluyhteistyön tarkoituksena on ensisijaisesti suojella ihmisiä ja ympäristöä sekä omaisuutta. Se korvaa aiemman, vuodelta 1996 olleen sopimuksen. Nykyisin Sanna Kauppinen vastaa perustyönsä lisäksi työpaikkansa opiskelijoista ja kuuluu defusing-ryhmään. Sopimuksen avulla tiivistetään maiden välistä yhteistyötä niin onnettomuuksien ennalta ehkäisyssä, niihin varautumisessa kuin pelastustoiminnan alalla yleensäkin. Vuoden ensihoitaja pelastaa ilman ambulanssia LISÄTIETOJA LISÄTIETOJA www.ensihoidontiedotus.fi/ index.php/307-vuoden-ensihoitajasanna-kauppinen-pelastaa-ilmanambulanssia Sanna Kauppinen. Palomiesurheilija nimettiin nyt neljännen kerran. Sanna Kauppisella on takanaan 13 vuoden ura ensihoidossa. Aiemmin Suomen palohenkilöstön urheiluliiton myöntämän palkinnon ovat saaneet 2011 Mikko Salo, lajinaan crossfit, 2012 Mikko Tiensuu, penkkipunnerrus ja 2013 Tomi Muhinen, voimanosto. Pelastusoperaatioiden lisäksi sopimusta sovelletaan myös tiedonvaihtoon, koulutukseen, harjoituksiin, asiantuntijavaihtoon sekä onnettomuuksien ennalta ehkäisyä ja valmiuden parantamista koskeviin projekteihin. Kanadaa vastaan pelatussa pelissä Partanen palkittiin myös ottelun parhaana palaajana. Hän on ensimmäinen palomiesurheilija, joka on palkittu joukkuelajien edustajana. Suomen ja Viron välille uusi pelastuspalvelusopimus VUODEN ENSIHOITAJAKSI on valittu pirkkalalainen Sanna Kauppinen. Partanen voitti rullakiekon maailmanmestaruuden viime vuonna Tšekissä
• PÄÄLLYSTÖVIRKOJEN MÄÄRÄN vähentäminen (1½ virkaa) • PÄÄLLYSTÖN JOHTAMISVALMIUDEN (P20, P30, P31, P32) uudelleenjärjestelyt • VUOSILOMASIJAISTEN MÄÄRÄN vähentäminen max. • VAPAAPALOKUNTIEN VALMIUSKORVAUKSIEN vähentäminen max. Kyseisen vaihtoehdon kustannusvaikutuksia voi vain arvailla. • VAKINAISEN MIEHISTÖN määrän vähentäminen • VESISUKELLUSTOIMINNAN LOPETTAMINEN • MERIPELASTAJIEN VASTIKKEELLISEN sopimuksen lopettaminen. Lausuntopyynnön mukaan kokonaisleikkaustarve on 337 000 euroa. Oulu-Koillismaalla rajuja esityksiä leikkauksiksi Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen johto pyysi huhtikuun alussa lausuntoja pelastustoimen kustannusleikkauksiksi asianosaisilta tahoilta. Lehden painoon mennessä lausuntojen yhteenvetoa ei ollut saatavilla. Ehdotukseen on lisäksi sisällytetty ns. 14 PALOKUNTALAINEN 66 KIPINÄT KOMMENTTI OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOKSESSA on edessä merkittävät arvovalinnat. Myös vuosilomasijaisten määrän vähentäminen aiheuttaisi suorittavalle portaalle ongelmia. ”mahdottomia” esityksiä, joita ovat muun muassa vesisukellustoiminnan lopettaminen ja vakinaisen miehistön vähentäminen. TOIMENPIDE • SIVUTOIMISEN henkilöstön kurssimuotoinen koulutus virkatyönä toteutettavaksi • PALOKUNTAYHTEISÖJEN yhdistyskorvauksien lopettaminen • NUORISO-OSASTOJEN toiminta-avustusten lopettaminen • HÄLYTYSVASTEIDEN tarkistaminen (vastemuutokset) • KEMPELEEN JA OULUNSALON paloasemien toiminnan yhdistäminen = käytännössä Oulunsalon sopimuspalohenkilöstön irtisanominen (toim.huom.) • OIJÄRVEN PALOASEMAN lakkauttaminen • KÄYLÄN PALOASEMAN lakkauttaminen • SYÖTTEEN PALOASEMAN lakkauttaminen • SIVUTOIMISEN HENKILÖSTÖN varallaolotehtävien vähentäminen max. Toteutuessaan sopimushenkilöstöön kohdistuvat ”säästöt” aloittaisivat koko järjestelmän alasajon pelastuslaitoksen alueella ja lopputuloksena olisivat vaatimukset ammattihenkilöstön määrän lisäämiseksi, jotta pelastustoimen valmius säilyisi edes nykyisellä tasolla. SÄÄSTÖVAIKUTUS 25 000 € 30 000 € 20 000 € 20 000 € 141 000 € 13 080 € 13 750 € 23 640 € 224 000 € 32 800 € 80 000 € 28 000 € 225 000 € 50 000 €/VIRKA 56 000 € 2 000 € TEKSTI PEKKA KOIVUNEN. Tilannetta seurataan Palokuntalainen-lehden uutiskirjeessä (ilmestyy keskiviikkoisin) ja lehden nettisivuilla. Lausunnon laatijatahon asiantuntemuksen asettaa kyseenalaiseksi termi ”vapaapalokunta”
Hän seuraa käynnissä olevaa pilotointia suurella mielenkiinnolla. PALOKUNTALAINEN 66 15 KIPINÄT KUVA SECAPP SISÄMINISTERIÖN PELASTUSOSASTON asettama työryhmä luovutti pelastusylijohtaja Pentti Partaselle pelastushenkilöstön hälyttämisjärjestelmää käsitelleen raportin vuonna 2008. – Olemme käyttäneet kahta eri järjestelmää. Kilpailutusja tietoturva-asiat tulee tietenkin selvittää. – Haluamme järjestelmään myös hyvät raportointiominaisuudet. SECAPP-JÄRJESTELMÄN OMINAISUUKSIA: Tekstiviesteistä mobiilidataan. Saatavuusilmoituksen voi tehdä puhelimen applikaatiolla. – Ideaalitilanne olisi, että hälytysjärjestelmä on valtakunnallisesti yhdenmukainen. • PALOKUNNAN YKSIKÖNJOHTAJAT ja päivystävä palomestari voivat seurata muodostelman rakentumista reaaliajassa puhelimillaan tai tietokoneella. Siksi odotamme paljon Secappilta. • PUHELIMEEN ILMESTYY kaksi kuvaketta: tulen, en tule. Palohäly-järjestelmä on ollut käytössä kolme vuotta, kertoo Pomarkun VPK:n puheenjohtaja Jani Valli. – Raportti ja sen toimenpide-esitykset ovat edelleen pääosiltaan ajantasaisia, sanoo ylitarkastaja Mikko Jääskeläinen pelastusosastolta. • HÄLYTYSVIIVE ON sekunnista muutamaan sekuntiin siitä, kun hätäkeskuksesta annetaan hälytysilmoitus. Jos lähdet hälytykseen, painat ”tulen”kuvaketta. Jos hälytysosaston jäsen ei ole saatavilla esim. Ensin kokeilimme vuoden verran Vaahtotykkiä. Kokeiluja kehitysaika kestää vuoden 2015 loppuun. • PALOASEMAN MONITORI kertoo hälytykseen tulevat. Pomarkussa on vankka kokemus niin päätelaitekuin palvelinpohjaisesta hälytysseurannasta. Muutaman viikon käyttökokemusten perusteella ainakin sisäinen viestintä pelaa hyvin. Viestintäjärjestelmän pilotointi käyntiin Jyväskyläläinen Magister Solutions Oy ja Pomarkun VPK ovat tehneet sopimuksen uuden, mobiilidatapohjaisen hälytysja seurantajärjestelmän pilotoinnista. – Aika on ajanut ohi molempien käyttämiemme järjestelmien. Palokunnan päällystöllä on jatkuvasti tiedossa hälytyksiin saatavilla oleva henkilöstö. Nykyisin markkinoilla olevat mobiilidataratkaisut tekstiviestivarmennuksin tarjoavat hyviä vaihtoehtoja nykyisille järjestelmille. Näiden pilotointiin pääsemme syyskaudella, päättää Jani Valli. Ne, joilla ei ole älypuhelinta, saavat hälytyksen tekstiviestinä. Pomarkussa kokeilu etenee siten, että sisäistä viestintää on kokeiltu huhtikuun ajan ja hälytysominaisuus otetaan käyttöön lähikuukausina. Pilotoinnin tavoitteena on saada aikaiseksi ja markkinoille pelastushenkilöstön kaksisuuntainen viestintäjärjestelmä. Järjestelmää voidaan käyttää palokunnan sisäiseen viestintään. • JÄRJESTELMÄ TOIMII älypuhelimeen asennettavalla applikaatiolla. matkan tai sairauden vuoksi, hänen tilansa on ”Ei käytettävissä”
Lisäksi asemalla työskentelevät asemamestari, toimistonhoitaja ja neljä palotarkastajaa. Sairaankuljetusvahvuus on 0+6 (3 ambulanssia ja 6 sairaankuljettajaa/ensihoitajaa vuorossa). Luolalan paloasema käyttöön Naantalis sa NAANTALI LISÄTIETOJA Tammisalolaisten tuotos on imuroitavissa osoitteessa: http://tammisalonvpk.fi Tammisalon VPK 1 Toimintakerto mus 2014 TAMMISALO. Kiinteistön omistaa Naantalin kaupunki. Vuorovahvuus asemalla on 1+1+5 (päivystävä palomestari Länsi P3, paloesimies, ylipalomies ja neljä palomiestä). Asemalle on sijoitettu päivystävän palomestarin ajoneuvo, vakinainen pelastusyksikkö, miehistöauto, kemikaalintorjuntayksikkö, B-luokan vene, F-luokan vene, hydrokopteri, sopimuspalokunnan pelastusyksikkö ja miehistöauto. Kultaa ja kunniaa Helsingin Tammisaloon! Toimituksen valinta: Tammisalon VPK:lla paras toimintakertomus URAKKAHINNALTAAN 5,5 MILJOONAN euron paloasema vihittiin käyttöön Naantalissa maaliskuussa. Lisäksi asemalla päivystää kolme ambulanssia. Palokuntalainen-lehden toimitukseen tulee keväällä joukko toimintakertomuksia eri puolilta maata. Näistä ylivoimaisena ykkösenä on melkein millä tahansa mittarilla mitattuna Tammisalon VPK:n opus. 16 PALOKUNTALAINEN 66 KIPINÄT SOPIMUSPALOKUNTAYHDISTYKSET JOUTUVAT jo yhdistyslain mukaan laatimaan vuosittain toimintakertomuksen. Monille yhdistyksille toimintakertomukset ovat välttämätön paha. Kuitenkin useat palokunnat ovat oivaltaneet toimintakertomuksen oivaksi välineeksi kertoa toiminnastaan sidosryhmilleen. Aseman kerrosala on 2434 m 2 ja piharakennuksen 293 m 2 . Niihin ei satsata eikä niitä käytetä esimerkiksi palokunnan ulkoisten suhteiden hoitoon
Tämä pätevöitti hänet nykyiseen työhönsä työhyvinvoinnin asiantuntijaksi. Elina odottaa nimittäin esikoistaan. Hänen tehtävänään on auttaa työpaikkoja kehittämään esimiestoimintaa, henkilöstön hyvinvointia ja työturvallisuutta. Samalla valinnalla SSPL sai myös yhden, vielä äänettömän edustajan kokouksiinsa. Omakotitalo – Unelma, joka toteutuu kovalla työllä Palokunta – Hienoa toimintaa Cheek – Energiaa :) Työpaikkakiusaaminen – Älytöntä tuloksen ja elämän tuhlaamista Mielielokuva – Seitsemän. Harjoituksiin hän osallistuu joka maanantai. Aiemmin lavatanssia harrastanut Elina Ravantti päätti neljä vuotta sitten lähteä mukaan palokuntatoimintaan. Tampereen lyseon lukiossa vuonna 2000 suoritetun ylioppilastutkinnon jälkeen Elina oli toista vuotta peruskoulussa koulunkäyntiavustajana tehden lukuisia opettajien sijaisuuksia. PALOKUNTALAINEN 66 17 KIPINÄT SSPL:N HALLITUKSESSA on usean vuoden jälkeen myös kauniimman sukupuolen edustaja. Lempääläläisen Sääksjärven VPK:n hälytysosastoon kuuluvalla Elinalla on takana jo toistasataa hälytystehtävää. (kovin vähän viitsin katsoa..) Venäjä – Aamuaurinko Intohimo – Leivokset Odotus – Ihme juttu Maanantaiaamu – Uusia haasteita Terveisesi pelastusalan päättäjille – Turvataan teoilla tulevaisuus Elina Ravantti Hallitusnainen KASVO ELINA RAVANTTI LYHYET. Liiketalouden tradenomin opinnot veivät vuodeksi Lahteen, ja tutkinto valmistui Tampereen ammattikorkeakoulusta vuonna 2006, jonka jälkeen työkokemusta tuli muun muassa johdon assistenttina Tampereen Puhelimella ja myyntineuvottelijana Alma Medialla. SSPL:n hallitustyöskentelyyn hän tuo aina ajankohtaisen työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden asiantuntemusta. Työterveyslaitoksella Tampereella työskentelevä asiantuntija Elina Ravantti valittiin liiton hallitukseen yksimielisesti. Vuonna 1981 Ylöjärvellä syntynyt Elina asuu aviomiehensä kanssa Lempäälän Kuljussa omin käsin ja omasta puusta rakennetussa omakotitalossa. Kauppatieteen maisteriksi Elina opiskeli Porissa Turun Yliopiston kauppakorkeakoulussa vuonna 2012
Idis 2015 -palokuntanuorten leiri Martinniemen koulu, Oulu 4.7. Uudet hallituksen jäsenet ovat Matti Hynninen, 40 v, Karhulan VPK:sta ja Elina Ravantti, 33 v, Sääksjärven VPK:sta. LSPeL -palokuntaleiri TuliHukka 2015 Mynämäki 12.– 18.7. FEENIX 2015 -palokuntanuorten leiri Tervo 28.6– 4.7. Rovio 2015 -palokuntanuorten leiri Palotarus kurssija leirikeskus Tiedot kerätty HAKA-rekisteristä. Palokuntanuorten OMA OSIO!. KUUTTI 2015 -rakennusleiri Taipalsaari, Puolustusvoimien ampuma-alue 27.– 28.6. Sammutustyökurssi Tervo HEINÄKUU 28.6– 3.7. Muutoksia SSPL:n hallituksessa Matti Hynninen ja Elina Ravantti. 18 PALOKUNTALAINEN 66 PALOKUNTANUORET KIPINÄT KESÄKUU 5.–7.6. KUUTTI 2015 -palokuntanuorten leiri Taipalsaari, Puolustusvoimien ampuma-alue 28.6– 4.7. SUOMEN SOPIMUSPALOKUNTIEN LIITTO piti vuosikokouksensa maaliskuussa Helsingissä. Liiton perustamisesta saakka hallituksessa istunut Pekka Koivunen Pomarkun VPK:sta ja varapuheenjohtajana toiminut Janne Tienpää Viljakkalan VPK:sta jättäytyivät pois hallitustyöskentelystä. FSB sommarläger Gyltö 2015 Gyltö Fort på Korpo 29.6– 4.7. Idis 2015 -palokuntanuorten leiri /purkuleiri Martinniemen koulu, Oulu 5.–10.7. Kupe viikonloppuleiri Tuusulan Metsäpirtti 26.– 28.6. Idis 2015 palokuntanuorten leiri / rakennusleiri Martinniemen koulu, Oulu 27.6– 4.7. Palokamu 2015 -palokuntanuorten leiri Padasjoki 28.6– 4.7
SPPL: Operatiiviset opintopäivät Helsinki 1.–30.11. FSB årskongress Esbo KESÄKUU 1.–15.6. Palomiesurheilu: SM-jalkapallo Espoo 30.6. SPPL: Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Turku 17.11. Tiedot osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi KIPINÄT 2015 TOUKOKUU 6.5. Palomiesurheilu: Suunnistus Tampere LOKAKUU 3.10. Palomiesurheilu: Yleisurheilu Päijät-Häme 8.–13.6. Palomiesurheilu: Salibandy Helsinki 18.– 20.11 Finn SecKansainväliset turvallisuusalan messut Helsinki JOULUKUU 8.12. SPPL: Jouluseminaari ja jouluglögit Avoin 31.12. Palokuntalainen ilmestyy. SPEK: Naisja nuorisotyön syysopintopäivät 2015 30.10. SPPL: Palopäällystö-golf Muurame 15.–30.6. SPPL: Sivutoimisen ja vapaaehtoispäällystön opintopäivä Lahti 1.–31.10. SPPL: Nuohousalan ja pelastusviranomaisten neuvottelupäivät Vantaa 29.9. SPPL: Hyödynnä Pelsu Pelastussuunnitelma -koulutus Vantaa 16.5. Palomiesurheilu: Ammunta 1.7–31.8. Palokuntalainen ilmestyy MARRASKUU 4.11. SPPL: Vesisukellusseminaari avoin 10.11. PALOKUNTALAINEN 66 19 TAPAHTUMAKALENTERI Tiedot on kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. Palomiesurheilu: Uinti Riihimäki 1.10– 30.11. Palomiesurheilu: Golf Pori 28.8. Palokuntalainen ilmestyy SYYSKUU 17.9. Palomiesurheilu: Lentopallo Turku ELOKUU 1.–31.8. Palokuntalainen ilmestyy HEINÄKUU 1.–31.7. SPPL: Tulitöiden kurssinjohtajapäivät 2015 Vantaa 22.5. Palokuntien SM 2015 JEHU-malja Pori 23.–24.5. Palomiesurheilu: Voimailu/soutu Raisio 24.– 25.10. SPPL: JVT Auktorisointikoulutus 2015 Vantaa 1.–30.9. Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. SPPL: Hyödynnä Pelsu Pelastussuunnitelma -koulutus Jyväskylä 21.5. INTERSCHUTZ 2015 Hannover, Saksa 12.6. SPPL: MC Fire Officers kokoontuminen Uusikaupunki 19.5. SPPL: Sosiaalija terveysalan turvallisuusfoorumi 2015 Jyväskylä 12.5. SPPL: Pelastusalan tennisturnaus Vantaa 23.5
20 PALOKUNTALAINEN 66 TYÖTURVALLISUUS LYHYESTI TYÖTURVALLISUUS ON työpaikan oma-aloitteista turvallisuuden hallintaa. KESKEISIMPIÄ NÄISTÄ OVAT: Työturvallisuuslaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738 Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajan tasa/2006/20060044?search[ type]=pika&search[pika]=Laki%20 ty%C3%B6suojelun%20valvonnasta%20ja%20ty%C3%B6paikan%20 ty%C3%B6suojeluyhteistoiminnasta Työsopimuslaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055 Työaikalaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960605 Vuosilomalaki http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050162 Laki nuorista työntekijöistä https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930998 Työterveyshuoltolaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011383 palokunta Tavoitteena turvallisempi Työturvallisuus • osa I. Työpaikoilla toimii lain velvoittamana työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu. Palokunta ja työsuojelu Ammattipalohenkilöstön ja henkilökohtaisen sopimuksen omaavien sopimuspalokuntien kohdalla vastuukysymykset ovat yksiselitteiset. Palokunta rinnastetaan työsuojelumielessä yritykseen. Turvallinen työskentely on suunnitelmallista ja perustuu ennakolta hyviksi todettuihin käytäntöihin. Jokaisen työntekijän ammattitaitoon kuuluu, että tuntee työnsä vaarat ja haitat ja osaa edistää työturvallisuutta. Työterveyshenkilöstö ja työterveyshuolto vastaavat käytännön työterveyden järjestämisessä yhdessä yrityksen henkilöstöhallinnon kanssa. Työturvallisuutta toteutetaan työsuojelun avulla. Jokainen työntekijä on velvollinen osaltaan toteuttamaan työsuojelua. INFO Lainsäädäntö TYÖTURVALLISUUTTA KOSKETTELEVA SÄÄNNÖSTÖ SUOMESSA KÄSITTÄÄ NOIN 60 ERILLISTÄ SÄÄDÖSTÄ. Suomessa työsuojelusta vastaa lain mukaan työnantaja. Vpk-muotoisen sopimuspalokunnan hälytysosaston jäsenen työnantaja on palokuntayhdistys. Keskeistä työturvallisuudessa on riskienhallinta. Työturvallisuuslaki edellyttää, että kaikki työntekijät perehdytetään työpaikan haittaja vaaratekijöihin sekä opetetaan käyttämään turvallisia työtapoja. Vapaaehtoinen palokunta on juridinen yhteisö, jonka on omalta osaltaan noudatettava työturvallisuuteen liittyvää säännöstöä. Työsuojelutoimintaa työpaikalla edistetään työsuojeluyhteistyön avulla (Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta)