palokuntalainen 65 1 kouvolan koulupalo • älypuhelin väestön hälyttämisessä irtonumero 8 € • 27.2.2015 • issn 1798-2685 65 Katse Pohjois-Savoon
Bullet Chain®-ketju voidaan teroittaa tai vaihtaa . Patentoitu teräpala on muotoiltu niin että heikot kohdat on minimoitu. kolme kertaa nopeampi pyörimisnopeus kuin raivaussahassa . Luotiketju sahaa tukkeutumatta lähes kaikenlaisia materiaaleja. (02) 273 1800 f. Luotiketju pikemminkin hioo kuin leikkaa kohdetta ja siksi ns. Karbidipalan leikkauspinta on suuri ja materiaali kestävää. . Karbidipalan etupuolen luodinmuotoinen osa suojaa ketjua ja laikkaa kovien Karbidipalan etupuolen luodinmuotoinen osa suojaa ketjua ja laikkaa kovien iskujen aiheuttamilta vahingoilta. Luotiketjua käytetään Cutters Edgen® laikkakoneessa ja pelastusahassa. takapotkut ovat minimissään. Bullet Chain® luotiketju MultiCut-pelastussaha Salvumiehenkatu 10, 20320 TURKU p. (02) 273 1810 WWW.RAUPLAN.COM WWW.RAUPLAN.MOBI rauplan@rauplan.com Bullet Blade® Luotiketjullinen karbidilaikka kestää kohteesta kohteeseen . ketjun luodit voidaan vaihtaa . laikalla voidaan leikata talojen rakenteita, metalleja, alumiinia, turvalasia, luodinkestävää lasia jne. Tämä on merkittävä turvallisuustekijä työskenneltäessä hankalissa kohteissa. laikkaa voidaan käyttää kaikissa riittävän tehokkaissa standardikiinnityksellä varustetuissa laikkakoneissa. ( ( suosittelemme ketjulle suunniteltuja Cutter's Edgen laitteita) . CEpelastuslaikkakone Bullet Chain® on ensimmäinen ja ainoa ketju joka on alusta asti suunniteltu ainoastaan pelastustoimen käyttöön. huomattavasti vähemmän takapotkua kuin perinteisillä laikoilla UU TU US 20 15 ! Bullet Blade® luotiketjulaikka
yhteiskoulun tulipalossa suuret riskit. palokuntalainen 65 3 toimittaja isto kujala avustaja Jarno Joensuu avustaja sasu mäkinen ulkoasu anna Broholm hallinto maria salo sisältö • nro 65 nro 65 pääkirjoitus päivän polttavat kipinät pohjois-savon pelastuslaitos tilastoja pelastustoimen tehtävistä lämpökameramies kouvolan koulupalo älypuhelin väestön hälyttämisessä 5 6 30 8 33 34 50 53 63 60 72 67 73 74 54 56 16 Pelastusalan erikoislehti • 14. 34 30 16 56. rek. 0400 504 678 kannen kuva pekka koivunen taitto ja ulkoasu anna Broholm/ pienisuuri idea paino euraprint oy kustantaja kustannusosakeyhtiö sanomapaja, postinrannantie 3 B, 29630 pomarkku, y2242549-9, alv. ollikainen ilmoitukset, tilaukset ja talous maria.salo@palokuntalainen.fi, maria salo, puh. 040 501 8721 toimitussihteeri anne mallius toimittajat silvio hjelt ja isto kujala avustajat sasu mäkinen ja Jarno Joensuu ohjeistamispäällikkö h. palokuntalainen maailmalla. palaute sähköpostitse toimitus@palokuntalainen.fi villimies palokuntanainen – piilevä resurssi palokuntalainen maailmalla pirkanmaan eläköitymismalli kalustokulma brandkåristen letkut solmussa ensi numerossa liekinheittäjä www.palokuntalainen.fi päätoimittaja pekka koivunen toimittaja silvio hjelt toimitussihteeri anne mallius pohjois-savo. vuosikerta • aikakauslehtien liiton jäsen • issn 1798-2685 toimitus toimitus@palokuntalainen.fi päätoimittaja pekka koivunen, puh. pelastustoimen tehtävät vähentyneet
Odotettu uutuus – nyt täällä! Uusi Vito. 24 %). Edistyksellinen turvallisuus, huikea ajettavuus, 7G Tronic aito automaattivaihteisto momentinmuuntimella, ILS led -valot – ominaisuuksia rajattomasti. Täysin uusi Mercedes-Benz Vito ylittää riman ennätys kor keudesta. Etuveto, takaveto, neliveto. Kysy lisää! KehäVeho Paloja pelastusautomyynti Lommilanrinne 3, 02740 Espoo Markku Andersson, puh. www.mercedes-benz.. 010 569 3623 Hannu Gunnar, puh. 010 569 3628 Puhelun hinta kotimaan kiinteän verkon lankaliit tymästä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (hinnat sis. /vito. alv
Tätä arvostettua palvelua saadaan vielä kaikkialla Suomessa – mutta kuinka kauan. Näiden leikkausja säästövaatimusten valossa tuntuu oudolta, että olette unohtanut hallinnonalaanne kuuluvan pelastustoimen, vaikka muistatte kantaa syvää huolta poliisitoimen tilasta. Etuveto, takaveto, neliveto. www.mercedes-benz.. Arvoisa rouva sisäministeri Valtiovallan olisi syytä puuttua tilanteeseen, mutta niin te ette ole tehnyt.”. Kokonaisvaltaisen tietojärjestelmän kehittäminen turvallisuusalalle on osoittautunut vaikeammaksi kuin oletettiin. hallinnonalaanne kuuluva pelastustoimi ei ole kuitenkaan saanut teiltä hallituskauden aikana vastaava huomiota, vaikka sen resurssit ovat olleet niukat jo pitkään. Valtiovallan olisi syytä puuttua tilanteeseen, mutta niin te ette ole tehnyt. Pelastustoimi onkin ainut turvallisuuden hallinnonala, jolla ei voida puhua tasalaatuisuudesta. Myös aluehallintovirastojen on ollut osallistuttava säästötalkoisiin. 010 569 3628 Puhelun hinta kotimaan kiinteän verkon lankaliit tymästä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (hinnat sis. Pelastushenkilöstön hälytysjärjestelmä on edelleen epävarma – asia on ollut tiedossanne, mutta sitä ei ole korjattu, vaikka ratkaisu löytyisi pikkurahalla. Pelastustoimi on kansalaisten silmissä luotettavin turvallisuuden viranomaistaho, vaikka toiminta suurelta osalta hoidetaan muiden kuin viranomaisten voimin. Pelastuslaitoksille valtiovalta on sälyttänyt prosenttimääräisiä säästötavoitteita. Edistyksellinen turvallisuus, huikea ajettavuus, 7G Tronic aito automaattivaihteisto momentinmuuntimella, ILS led -valot – ominaisuuksia rajattomasti. Pelastuslaitosten tilannekeskuksia valtio kehottaa yhdistämään: yhteistyö sotesektorin kanssa tehostuisi viiden yhteisen tilannekeskuksen avulla. Eri pelastuslaitokset kehittävät villisti ja vapaasti omia sovelluksiaan, vaikka kumppanuusverkoston avulla pyrkivätkin joidenkin toimintojen yhdenmukaistamiseen. Täysin uusi Mercedes-Benz Vito ylittää riman ennätys kor keudesta. Kysy lisää! KehäVeho Paloja pelastusautomyynti Lommilanrinne 3, 02740 Espoo Markku Andersson, puh. on yllättävää ja samalla erittäin myönteistä, että kansalaiset luottavat pelastustoimeen niin paljon kuin helmikuussa julkaistu poliisibarometri osoitti. alv. palokuntalainen 65 5 päätoimittaja Pekka Koivunen pääkirjoitus Odotettu uutuus – nyt täällä! Uusi Vito. Syynä on mitä ilmeisimmin ylimmän johdon asiantuntemuksen ja koordinaation puute. virkakautenne aikana hätäkeskusuudistus on toteutunut lähes valmiiksi. Tärkeimpiin alan ongelmiin ei kumppanuusverkosto kuitenkaan kajoa. pelastustoimessa on monia asioita, jotka eivät ole kaudellanne edenneet. /vito te ilmaisitte helmikuun alussa huolenne poliisitoimen resursseista. Ette ole ainuttakaan kertaa maininnut sitä tosiasiaa, että Suomessa kunnallinen pelastustoimi on osallistunut leikkaustalkoisiin jo ennen kuin valtio saneli pelastuslaitoksille hihasta vedetyt säästötavoitteet. Kaikki muu näyttää jäävän pahasti kesken. Hyvä niin, koska mitä ilmeisimmin olette kansalaisten kannalta aivan oikealla asialla. Poliisibarometrin julkistustilaisuudessa toitte esiin myös poliisin pidemmän ajan resurssitarpeet. 24 %). 010 569 3623 Hannu Gunnar, puh. olette myös antanut pelastustoimen sirpaloitumisen jatkua. Luotettavuus rakentuu pelastushenkilöiden arvoista: toiminnasta ammatillisesti, inhimillisesti, luotettavasti. valtion leikkaustoimenpiteet ovat kohdistuneet niin hätäkeskuslaitokseen kuin Pelastusopistoonkin. Näiden suhteen emme ole kuulleet teiltä huolestuneita kannanottoja
palokuntatoiminnan kehittäminen. Tässä yhteydessä on mahdollista tehdä tarkistuksia myös sanaston termivalikoimaan. 6 palokuntalainen 65 päivän polttavat palokuntalainen -lehdessä (nro 64) kiinnitettiin huomiota siihen, miksi Kokonaisturvallisuuden sanasto ei tunne palokuntatoimintaa tai määrittele VPK:ta tai sopimuspalokuntaa. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun nimeen. Ensinnäkin on hyvä muistaa Kokonaisturvallisuuden sanaston lähtökohdat ja päätavoite; tunnistaa ja kuvata kokonaisturvallisuuden ja varautumisen kannalta keskeiset käsitteet. SPEKin sääntömääräisenä tehtävänä on mm. käytössä olleen määritelmän mukaan. Olemme kuitenkin myös varautumisen asiantuntijaorganisaatio ja haluamme tässä työssä varmistaa toimintamme korkean laadun. palokuntalainen 64 1 suur-tukholma vs. uusimaa • paloasemat irtonumero 8 € • 31.12.2014 • issn 1798-2685 64. kokonaisturvallisuuden sanaston käännättäminen ruotsiksi ja englanniksi on työn alla. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu ja maakuntaja paikallisjoukot sanastosta löytyvät, ja onko tämä jotenkin ristiriidassa SPEKin toiminnallisten linjausten kanssa. Pelastustoimen määritelmässä pyrittiin neutraaliin, toimijoista riippumattomaan kuvaukseen. Kuten sanastoa lukiessa huomaa, maanpuolustus on kuvattu sanastoon varsin kattavasti ja tätä kautta maakuntajoukot ovat tulleet mukaan puolustusjärjestelmän osana. Tällä perusteella em. Miksi sitten maakuntajoukot ja Vapaaehtoinen pelastuspalvelu. Näin palokunnat tai edes pelastuslaitokset eivät esiinny käsitteinä. Kokonaisturvallisuuden sanasto ei siis ole kannanotto palokuntia tai palokuntatoimintaa kohtaan, vaan perustuu laajaalaiseen asiantuntijatyöskentelyyn, jossa pääpainona ovat olleet kokonaisturvallisuuden ja varautumisen kannalta keskeiset käsitteet. Tätä teemme menestyksekkäästi monella saralla eikä liene epäilystä siitä, etteikö palokunnilla ole aivan erityinen asema SPEKin toiminnassa. On todella valitettavaa, jos asia ymmärretään toisin. toimijat ovat löytäneet tiensä sanastoon. Selitys tälle on looginen. Jälkimmäisessä merkityksessä pelastuspalvelu on jäänyt elämään mm. Karim Peltonen, varautumisjohtaja, SPEK Asia oli esillä Palokuntalainen -lehden viime numerossa. Edelleen jutussa puntaroitiin sitä, miksi kuitenkin mm. Lisäksi yleisesti käytetään nimitystä pelastuspalvelujärjestöt. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun esiintyminen taas määrittyy EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Pelastuspalvelu voidaan määritellä paitsi EU:n tarkoittamassa merkityksessä, myös meilläkin aikanaan 1970–80 -luvuilla Miksi Kokonaisturvallisuuden sanastossa ei ole palokuntia. Tällöin taustayhteisöjen intressit eivät automaattisesti voi näkyä SPEKin tuottamissa materiaaleissa
palokuntalainen 65 7 päivän polttavat palohenkilöstön altistuMinen mitä erilaisimmille pienhiukkasille ja myrkyllisille aineille on tutkittu tosiasia. Niin ammattikuin sopimushenkilöstön pinttyneitä asenteita ei muuteta hetkessä. Myös koulutuksen järjestäminen vaatii tuhansia tunteja. Paloasemien rakenteelliset muutokset vaativat jo melkomoisia investointeja. täMän lehden seuraavassa numerossa (nro 66, 30.4.2015) käsittelemme perusteellisesti pelastushenkilöstön suojausta ja pyrkimyksiä puhtaampaan työympäristöön. Jo nyt on nähtävissä se, että pelastuslaitosten suhtautuminen tähän kustannuksia vaativaan muutokseen vaihtelee suuresti. välikäsineiden ja Muiden piensuojainten kustannukset ovat pikku juttu. Useampi sammutusasu lisää kustannustaakkaa huomattavasti. Vaikka varat koko pelastushenkilöstön henkilökohtaisen suojaustason parantamiseksi löytyisivätkin, on edessä vuosien asennemuutostyö. Myös aMMattihenkilöstön suhteen muutoksen starttivaihe on kirjava. MuutaMassa pelastuslaitoksessa on jo aloitettu erilaisia ohjelmia puhtaamman työympäristön saavuttamiseksi, useimmat seuraavat tilannetta. siirtyMinen puhtaaMpaan työympäristöön niin pelastusja sammutustoiminnassa kuin paloasemillakin tapahtuu näillä näkymin taas ilman valtakunnallista ohjelmaa ja ohjeistusta. Kukaan ei johda suurta muutosta. osallistuvan henkilön varustaminen ei ole pikkujuttu. Nykyinen tutkimustieto on vakuuttavaa faktaa. Edessä on vuosien asennemuutostyö.” ku va dE Po Si tP Ho to. Nyt on toimenpiteiden aika. Eriarvoisuus jatkuu ja se tulee näkymään räikeimmin sopimushenkilöstön keskuudessa. Noin 18 000 pelastustoimintaan Henkilöiden suojaus altistumisilta uudelle tasolle Suuri muutos edessä, olemmeko valmiit. Myös se, miten sopimushenkilöstö otetaan muutoksessa huomioon, vaihtelee laitoksittain. Tasalaatuisuus ei toteudu. Jo nyt on kuulunut kentältä tietoja siitä, että jotkut pelastuslaitosten päällystöön kuuluvat ovat esittäneet mielipiteinään, että sopimuspalokunnat saavat itse hoitaa ja kustantaa työturvallisuuteen liittyvät hankinnat. Pelastuslaitokset tekevät tässäkin asiassa juuri niin kuin parhaaksi näkevät. Paloautoihin tehtävät, niin puhtaiden kuin likaisten varusteiden, kuljetustilamuutokset voitaneen osittain tehdä palokuntien omana työnä. Muut kuin paineilmaan perustuvat hengityssuojaimet vaativat jo enemmän rahaa. Varsinkaan, kun on kyseessä jokin epämääräinen, näkymätön pienhiukkanen tai vastaava
8 palokuntalainen 65 kipinät pelastuslaitoksen tiedotteen mukaan toiminnalla halutaan automatisoida pelastustoiminnanjohtajan tueksi resursseja, jotka ovat pääosin jääneet muistin varaan. Sopimuspalokunnan yksiköitä sijoitetaan hälytysvasteisiin lisäksi tehtäväluokassa ”keskisuuri” ja sovituissa matalariskisissä pitkäkestoisissa onnettomuustyypeissä ensivasteena seuraavasti: Maastopalo, vahingontorjunta sekä öljy. lähde HElSingin KauPungin PElaStuSlaitoKSEn tiEdotE 31.12.2014 Merkittävä vastemuutos Helsingissä Helsingin kaupungin pelastuslaitos päätti tehostaa sopimuspalokuntien käyttöä liittämällä kuusi sopimuspalokuntaa hätäkeskuksen ennalta sovittuihin suuren ja keskisuuren tehtäväluokan lähdönesityksiin. nettomuus, tieliikenneonnettomuus maan alla, raideliikenneonnettomuus, vesiliikenneonnettomuus, ilmaliikenneonnettomuus, liikennevälinepalo, liikennevälinepalo maan alla, rakennuspalo maan alla, muu suuri tulipalo, räjähdysonnettomuus, vaarallisten aineiden onnettomuus ja öljyvahinko ja ympäristöonnettomuus. Tehtäväluokan ”suuri” hälytyksissä ennalta määritellyt sopimuspalokunnat hälytetään seuraaviin tehtäviin: TieliikenneonVanhan Käpylän VPK on yksi kuudesta vasteisiin nousseista palokunnista. Kokeilun on tarkoitus kestää kuluvan vuoden loppuun
Monet tukitehtävät, kuten edellä mainitut vesihuollon järjestäminen ja JVT, ovat tehtäviä, joista on lisäksi molemmista omat ohjeensa ja varsinkin sopimuspalokuntien JVT-osaamisessa Helsingissä on omat auktorisoidut vpk:nsa, joita on hälytettävä ensisijaisesti po. Pelastuslaitoksen yksikön esimiehen oikeudet Yksikön esimiehellä on oikeus omalla päätöksellään hälyttää ja käyttää johtamassaan tehtävässä kaikkia helsinkiläisiä sopimuspalokuntien yksiköitä, ei vain pilottina olevia. Hälytysohjeiden mukaisista tai kaupungin valmiusvajeen mukaisista valmiuden nostoista vastaa P30. Niissä hälytyksissä ja tehtäväluokissa, joissa näitä pilottisopimusyksiköitä ei ole liitetty vastehälytyksiin tai onnettomuuden laajuus havaitaan vasta kohteessa, tehostetaan sopimuspalokuntien käyttöä palomestareiden toimesta etupainoisella hälyttämisellä. Yksikön esimiehen on informoitava P30:aa siitä, että on hälyttänyt kohteeseen sopimuspalokuntien yksikön, huolimatta siitä, että P30 kuuntelee jatkuvasti pelastustoiminnan radioliikennettä. Vasteissa ovat seuraavat helsinkiläiset sopimuspalokuntien yksiköt: Helsingin VPK, Laajasalon VPK, Lauttasaaren VPK, Pakinkylän VPK, Tammisalon VPK ja Vanhan Käpylän VPK, jotka ovat sitoutuneet ympärivuorokautiseen lähtövalmiuteen. Palokuntien toiminta hälytystilanteessa Palokunnat eivät lähde automaattisesti hälytyskohteeseen, vaan valmiuteen tulon jälkeen ilmoittautuvat Virve-radiolla tilannekeskukseen tai päivystävälle palomestarille (P30), jos tilannekeskus on ruuhkautunut, lisäohjeiden saamiseksi. Kun hälytetty sopimuspalokunnan yksikkö tulee valmiuteen, ilmoittautuu se tilannetta johtavalle paloesimiehelle. Pelastustoiminnanjohtaja päättää, lähteekö yksikkö kohteeseen vai jääkö se korvaamaan puuttuvaa valmiutta omalle asemalleen varikkovalmiuteen. Valmiuden nostot kytketään suurissa tehtäväluokissa sekä yllä mainituissa keskisuurissa tehtäväluokissa suoraan hätäkeskuksen pelastuslaitoksen päättämiin keskisuuriin ja suuriin vasteisiin. palokuntalainen 65 9 kipinät tai ympäristöonnettomuus. Tällöin niitäkin tehtäviä voidaan antaa muiden jo kohteessa olevien sopimuspalokuntien tehtäväksi ja vapauttaa näin tilannepaikalla ammattiyksiköiden resursseja vaativampiin tehtäviin. tehtäviin, elleivät ne ole osa muuta pelastustoiminnan tehtävää. Yksikön esimiehellä on oikeus hälyttää kohteeseen tukitai reservipalokunta vuorokauden aika ja tehtävän vaatimus huomioiden. Esim. Toiminnalla halutaan automatisoida pelastustoiminnanjohtajan tueksi resursseja, jotka ovat pääosin jääneet muistin varaan.”. Tästä osittaisesta automatisoinnista huolimatta kaupungin pelastustoimen valmiuden kokonaistilannetta seuraavat aina päivystävät palomestarit P30 sekä P40. SSPL:n hallituksen helsinkiläinen jäsen Juho Luukko pitää vuoden kestävää vastekokeilua merkittävänä ja odottaa mielenkiinnolla sen tuloksia. 7.1.2015 lähtien paloesimiehellä on oikeus hälyttää sopimuspalokunnan yksikkö kaikkiin johtamiinsa pelastustilanteisiin, milloin hän sen tarpeelliseksi katsoo. Tällöin pelastustyönjohtaja saa tiedon tarjolla olevasta yksiköstä, ja päättää lähteekö yksikkö kohteeseen vai jääkö se korvaamaan puuttuvaa valmiutta. Tähän asti paloesimies on voinut hälyttää sopimuspalokunnan yksikön itsenäisesti esimerkiksi maastopaloissa avustamaan sammutustoimintaa tai jälkivartiointiin. rakennuspalotilanteissa sopimusyksiköitä voi hälyttää jo aikaisemmassa vaiheessa muun muassa jälkivartio-, JVT ja vedenhuoltotehtäviin
lisätietoja. Tästä syystä sisäministeriö on ehdottanut tulevaisuuskatsauksessaan, että seuraavalla hallituskaudella laaditaan sisäisen turvallisuuden strategia ja siihen nojautuva eduskunnalle annettava sisäisen turvallisuuden selonteko. Tämä korvaa nykymuotoisen sisäisen turvallisuuden ohjelman sekä aikaisemmin hallituskausittain laaditun sisäministeriön hallinnonalan konsernistrategian. tavoitteet Sisäisen turvallisuuden strategian tavoitteena on muun muassa sisäisen turvallisuuden viranomaistoimintojen koordinoinnin ja ohjauksen kehittäminen, sisäisen turvallisuuden toimintojen nykyistä tehokkaampi ja taloudellisesti järkevämpi organisointi, turvallisuuden ydintehtävien, sisäisen turvallisuuden koordinaatiovastuun sekä tehtäväja toimivaltajakojen selkeytyminen mukaan luettuna kokonaisturvallisuuskäsitteen alle kuuluvat tehtävät. Strategisista ydintehtävistä huolehtimisen ohella sisäministeriö näkee kansainvälisen toiminnan keskeisenä elinehtona Suomen ja koko EU:n sisäiselle turvallisuudelle. tehtävät hankkeen tehtävänä on: • määritellä sisäinen turvallisuus, • arvioida sisäisen turvallisuuden nykytilaa, • analysoida lyhyen ja pitkän aikavälin haasteet, • määritellä tehtävät/vastuut nyt ja tulevaisuudessa, • tehdä konkreettisia toimenpideehdotuksia hallitusohjelmatyössä hyödynnettäväksi sekä • tehdä ehdotus sisäisen turvallisuuden strategiaksi vuoteen 2020 sekä • luoda joukko erilaisia keinoja ja malleja turvallisuustyössä sovellettavaksi Hanke tehdään sisäministeriön johtamana virkamiestyönä yhteistyössä useiden eri tahojen kanssa. Kansalaisten turvallisuuspalveluihin ja niiden tasoon merkittävästi vaikuttavat valinnat pitää tehdä poliittisella tasolla. sisäisen turvallisuuden strategisista ydintehtävistä huolehtiminen, keskeisten kansalaisille tarjottavien palvelujen tuottaminen sekä valtion turvallisuuden varmistaminen myös tulevaisuudessa edellyttää laaja-alaisen sisäisen turvallisuuden strategian laatimista. Aikataulullisesti sisäisen turvallisuuden strategian laadinnan ehdotetaan käynnistyvän heti hallitusohjelman valmistuttua. 10 palokuntalainen 65 kipinät www.intermin.fi/fi/kehittamishankkeet/sisaisen_turvallisuuden_strategia Hanke liikkeelle: Sisäisen turvallisuuden strategia 2020 Sisäministeriö on perustanut lokakuun loppuun kestävän hankkeen, jonka tarkoituksena on laatia maallemme sisäisen turvallisuuden strategia. Kansallisten linjausten ja riskiarvioiden ohella strategian tulisi sisältää elementtejä muun muassa EU:n sisäisen turvallisuuden strategiasta, toimialakohtaisista strategioista, erillisstrategioista sekä KV-toiminnan painopisteistä
Se on saatavilla myös pdf-versiona liiton nettisivuilta maaliskuun alusta alkaen. kujala@sspl.fi www.sspl.fi. Kehitä lähtövarmuutta ja -nopeutta! 1 Opas palokuntalaiselle, palokuntayhdistykselle, pelastuslaitokselle ja päättäjille ja -nopeutta! KEHITÄ lähtövarmuutta KEHITÄ LÄHTÖVARMUUTTA JA NOPEUTTA! – SUOMEN SOPIMUSPALOKUNTIEN LIITON JULKAISUSARJA, SARJA A:3/2015 kipinät lisätietoja suoMen sopiMuspalokuntien toiminnajohtaja Isto Kujalan mukaan oppaassa on myös palokuntaja pelastuslaitoskohtaisia vinkkejä lähtövarmuuden parantamiseksi. Isto Kujala, puh. Oppaassa esitellään yksityiskohtaisia neuvoja, miten hälytykseen voi varautua etukäteen. SSPl:n uusi julkaisu tulossa Kehitä lähtövarmuutta ja –nopeutta! SSPL julkaisee maaliskuun alussa oppaan, joka on tarkoitettu ensisijaisesti yksittäisen sopimuspalokuntalaisen lähtövarmuuden ja –nopeuden kehittämiseksi. Oppaan näytekappaleet toimitetaan jäsenpalokuntiin maaliskuun aikana. 0400 752 2364 tai isto. Hälytysosastoon tulevien uusien palokuntalaisten perehdyttämisessä opas on oiva apu, kertoo Isto Kujala. – Olemme pyrkineet tekemään oppaasta helppolukuisen ja havainnollisen runsaalla kuvituksella ja ytimekkäillä ohjeilla
Eduskunta kokoontui talossa 1907–1910.. Eduskunta toimi tiloissa kolme vuotta. Rakennus valittiin Eduskunnan istuntopaikaksi 1907. Puhemies Heinäluoma sai myös omaksi palokunnantalosta tehdyn taulun. Taulun ottivat vastaan puhemies Eero Heinäluoma, varapuhemiehet Pekka Ravi ja Anssi Joutsenlahti sekä pääsihteeri Seppo Tiitinen. Kuvassa luovutustilaisuuteen osallistuneet henkilöt. Helsingin VPK joutui myymään kiinteistön vuonna 1917 ja se purettiin 1967. Vuonna 1889 valmistunut palokunnantalo oli aikoinaan kaupungin arvokkaimpia kokoontumistiloja. Valmisteltaessa palokunnan 150-vuotisjuhlia, Helsingin kaupungin arkistosta löytyi palokunnantalon alkuperäinen arkkitehtipiirros, josta taiteilija Kimmo Pälikkö muokkasi taulun. Helsingin VPK luovutti puhemiehistölle ja pääsihteerille myös VPK:n 150-vuotishistoriikin. Palokunnan edustajina luovutustilaisuudessa olivat muun muassa puheenjohtaja Jani Winter, palokunnan päällikkö Kari Kiiski ja pitkäaikainen puheenjohtaja Matti Salonen, joka piti luovutuspuheen. Taulussa on Helsingin VPK:n vanha Palokunnantalo. Se oli arkkitehti Theodor Höijerin piirtämä venetsialaista palatsia muistuttava talo. 12 palokuntalainen 65 kipinät teksti ja kuvat iSto Kujala Helsingin VPK luovutti taulun eduskunnalle helsingin vpk luovutti tammikuun lopussa eduskunnalle taulun, jossa on eduskunnan ensimmäisen kokouspaikan, Helsingin VPK:n talon kuva
Käyttäjinä ovat poliisi, pelastustoimi, sosiaalija terveystoimi, rajavartiolaitos, puolustusvoimat ja tulli sekä muut mahdolliset myöhemmin mukaan tulevat viranomaiset. 0295 481 718 markus.asikainen@poliisi.fi turvallisuusviranoMaiset hankkivat yhteisen kenttäjärjestelmän (KEJO), jota käytetään ensisijaisesti langattomien tiedonsiirtoyhteyksien kautta. lisätietoja. Järjestelmän toteutus ajoittuu vuosille 2015–2017. Sen avulla viranomaiset johtavat kenttätoimintoja, ylläpitävät tilannekuvaa, syöttävät tietoja eri tietojärjestelmiin, vaihtavat tietoa reaaliaikaisesti sekä viestivät. Järjestelmällä vaikutetaan tulevaisuudessa kansalaisten saamiin viranomaispalveluihin, sillä järjestelmän käyttöönoton myötä viranomaiset kykenevät entistä paremmin keskittymään ydintehtäviinsä hankejohtaja Markus Asikainen Poliisihallituksesta sanoo. palokuntalainen 65 13 kipinät 112.fi 00/00/2012 | Tilaisuus | Esityksen nimi | Esittäjän nimi 97 51% 42% 7700 HÄTÄPUHELUA 7 300 PUHELUUN VASTATAAN ALLE Hätäkeskuslaitoksen tilastot 2014 lähde PoliiSiHallituKSEn tiEdotE 20.1.2015 lä hd e Hä tä KE SK uS la ito KS En ti la St ot 20 14 Turvallisuusviranomaisille yhteinen kenttäjärjestelmä hankejohtaja Markus Asikainen Poliisihallitus puh. Poliisihallitus ja Patrian, Portalify Oy:n ja Codea Oy:n muodostama ryhmittymä allekirjoittivat toimitussopimuksen 15.1.2015 Helsingissä. – Viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmän keskeisimpiä tavoitteita ovat viranomaisten toiminnan tehostuminen sekä yhteisen tietojärjestelmän kautta konkretisoituvat toiminnalliset hyödyt ja kustannustehokkuus. Sopimuksen kokonaisarvo on noin 23 miljoonaa euroa
Juhan tuotealuena ovat mittaustuotteet. 14 palokuntalainen 65 valMistuneet niMitykset kipinät juha alho on aloittanut Turvatan myyntipäällikkönä. pelastusopistosta 19.12.2014 valMistuneet alipäällystökurssi 37 Höijer Joni Juhana Kouvola Jauhiainen Juha Petteri Kuusamo Lautsalo Mikko Petteri Sotkamo Liikala Jussi Mikael Vihti Noukkala Antti Henrik Kerava Pellikka Joona Leevi Olavi Kuopio Puurunen Lasse Matti Petteri Lapinlahti Selin Sami Christian Lempäälä Suppi Juho Erik Lahti Toivonen Tommi Antero Harjavalta Turpeenniemi Petri Olavi Rovaniemi Törnroos Klas Jörgen Kristian Porvoo Valkonen Heikki Matti Iivari Mikkeli Wennberg Iiro Erik Tampere Väisänen Kalevi Henrik Pudasjärvi hätäkeskuspäivystäjäkurssi 26 Eskelinen Taru Katarine Helsinki Jokela Virpi Marita Kuopio Kaikkonen Ville Tapio Oulu Klasila Kimmo Johannes Helsinki Koivuporras Erkki Juhani Laihia Kärnä Jussi Matias Oulu Leskinen Liisa Katariina Siilinjärvi Miettinen Arita Johanna Tampere Nieminen Minna Maria Janakkala Papinkivi Hanni Marjatta Lahti Pulli Nina Johanna Salo Pöhö Tiina Mari Tuulikki Lieto Rantamäki Marko Kristian Joensuu Rissanen Jesse Markus Oskari Kuopio Rossi Heli Marja Pori Tiainen Janette Pauliina Hämeenlinna Tolonen Antti Mikko Oulu Torssonen Meri Tuuli Espoo Vilhunen Susanna Maria Helsinki Virtala Iida Melina Simo Välimäki Lauri Matias Jyväskylä Välimäki Ville Valtteri Vaasa pelastajakurssi 84 Asikainen Jaakko Tero Eemeli Siilinjärvi Elomäki Aleksi Niko Valtteri Masku Eriksson Alexander Emil Porvoo Haapala Akseli Henrik Varkaus Hartikainen Tuomo Matti Tapani Iisalmi Heinikoski Vili Valdemar Espoo Henttonen Mika Antero Huittinen Holma Samuli Setti Johannes Oulu Hovi Otto Juho Antero Heinola Hukkanen Ville Aleksi Iisalmi Hänninen Samuli Johannes Lohja Härkänen Henri Markus Tapani Joensuu Härkönen Marko Heikki Tapani Oulu Ikävalko Jani Johannes Vantaa Jetsu Juha-Matti Kuopio Kaikkonen Lauri Tapio Helsinki Kauko Jyrki Heimer Jyväskylä Kaukonen Marko Jesse Kristian Kirkkonummi Keskinen Henri Kristian Joutsa Kinnunen Esapekka Matias Kokkola Koivumäki Panu Ilari Oulu Korhonen Riku Matti Heinävesi Kuskelin Arno Henrik Helsinki Laine Tuomas Mikael Pori Lyhykäinen Olli Aleksi Kuopio Lyytikäinen Jussi Tapani Iisalmi Löfbacka Ville Matti Kruunupyy Malmgren Lauri Matias Espoo Mattila Kimmo Karri Matti Pyhäjoki Miinalainen Ransu Kasmir Hollola Pihlajamäki Miika Juuso Oskari Lehtimäki pelastajakurssi 85 Mäkinen Niko Santeri Helsinki Männistö Juho Kalervo Savonlinna Mänttäri Joni Kristian Jyväskylä Naapuri Ville Johannes Hämeenlinna Noponen Lauri Heikki Sakari Kyyjärvi Nurminen Mick Markus Helsinki Oksa Jukka Pietari Lappajärvi Passell Jan-Eric Olavi Vaasa Pitkänen Jirka Joonas Kuopio Pusenius Petteri Juhani Espoo Pökälä Jarno Pekka Eemeli Asikkala Rasila Janne Sakari Pyhäjärvi Reunanen Arttu Runo Johannes Urjala Riikonen Olli Pekka Lahti Rimpiläinen Sauli Antero Kuopio Saari Lauri Mikael Lahti Santala Heikki Vesa Erkki Helsinki Santanen Sampo Petteri Masku Savolainen Ville Juha Petteri Lohja Setälä Ville Markus Jyväskylä Snirvi Lauri Antero Lahti Suni Juho Jalmari Heinola Taina Samu Tapani Luumäki Tolppanen Janne Mikael Turku Tuohimaa Heikki Taneli Pudasjärvi Tuomikoski Kaarle Ilmari Rovaniemi Vakkila Tuomas Jani Petteri Keuruu Vartiainen Roope Pentti Einari Kuopio Vilpponen Eppu Aleksi Arinpoika Helsinki Väisänen Petri Henrik Oulu savonia-aMMattikorkeakoulu/ pelastusopisto: insinööri (aMk) palopäällystön tutkinto-ohjelMasta Jäntti Jyri Taneli Kokkola Sorvari Jouni Ensio Lohja
SPPL: Vesisukellusseminaari avoin 10.11. SPPL: Nuohousalan ja pelastusviranomaisten neuvottelupäivät Vantaa 29.9. SPPL: Tulitöiden kurssinjohtajapäivät 2015 Vantaa 23.5. SPPL: Hyödynnä Pelsu Pelastussuunnitelma -koulutus Jyväskylä 21.5. SPPL: Hyödynnä Pelsu Pelastussuunnitelma -koulutus Vantaa 19.5. Palomiesurheilu: SM-keilailu Kokkola 25.4. Palomiesurheilu: SM -Slalom Tahko 14.3. Palokuntalainen ilmestyy Marraskuu 4.11. Palomiesurheilu: Suunnistus Tampere lokakuu 3.10. Tiedot osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi kipinät Maaliskuu 3.–4.3. Rescue Race 2015 Helsinki 18.3. SSPL vuosikokous, Sokos hotelli Pasila Helsinki 14.3. SPPL: Operatiiviset opintopäivät Helsinki 1.–30.11. Palokuntien SM 2015 JEHU malja Pori kesäkuu 1.–15.6. Palomiesurheilu: SM hiihto Hämeenlinna 5.3. Palokuntalainen ilmestyy syyskuu 17.9. SPPL: JVT Auktorisointikoulutus 2015 Vantaa 1.–30.9. Palomiesurheilu: Ammunta 1.7–31.8. Palomiesurheilu: Salibandy Helsinki 18.– 20.11 Finn SecKansainväliset turvallisuusalan messut Helsinki joulukuu 31.12. Palomiesurheilu: SM pilkki Valkeakoski 5.3. SPPL: Henkinen työsuojelu pelastuslaitoksissa -seminaari Espoo 15.4. Palomiesurheilu: SM -kaukalopallo Vaasa 19.–21.3. SPPL: Opetusalan turvallisuusfoorumi 2015 Hki-Tukholma-Hki 23.4. Palomiesurheilu: Yleisurheilu PäijätHäme 8.–13.6. SPPL: JVTja kuivauspäivät 2015 Jyväskylä 11.–12.3. Palomiesurheilu: Uinti Riihimäki 1.10– 30.11. SPEK: SM-tietokilpailu 2015 (nuoret) 25.–26.4. SPEK: Naisja nuorisotyön syysopintopäivät 2015 30.10. Palomiesurheilu: Voimailu/soutu Raisio 24.– 25.10. Palomiesurheilu: Golf Pori 28.8. SPPL: Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Turku 17.11. INTERSCHUTZ 2015 Hannover, Saksa 15.–30.6. SPEK: Palokuntalaisten opintopäivät Kalajoki 30.4. Palomiesurheilu: Lentopallo Turku elokuu 1.–31.8. SPAL: Turvallinen Suomi -seminaari Helsinki 17.–19.3. Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. Palokuntalainen ilmestyy heinäkuu 1.–31.7. Palomiesurheilu: SM-jalkapallo Espoo 30.6. SPPL: Sivutoimisen ja vapaaehtoispäällystön opintopäivä Lahti 1.–31.10. SPPL: Palopäällystöpäivät 2015 Tampere 28.–29.3. SPPL: Sosiaalija terveysalan turvallisuusfoorumi 2015 Jyväskylä 12.5. SPPL: Työturvallisuusseminaari Espoo 20.4. SPEK Naisja nuorisotyön kevätopintopäivät 2015 Anttola huhtikuu 15.4. SPEK: Kalustonkäsittelyn suomenmestaruuskilpailu 2015 (nuoret) 25.4. palokuntalainen 65 15 tapahtuMakalenteri Tiedot kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. Palokuntalainen ilmestyy toukokuu 6.5. Palokuntalainen ilmestyy 2015
16 palokuntalainen 65 pelastuslaitos Pohjois-Savon pohjois-savo Kuvassa ruiskumestari Jari Martikainen selvittämässä KYSin automaattihälytyksen syytä 2.2.2015.
info pohjois-savon maakunta on asukasluvultaan Suomen kuudenneksi suurin. Pohjois-Savon asukasluku on 248 578 (31.10.2014). teksti ja kuvat pekka koivunen pelastuslaitos Suomen 22 pelastuslaitosta vertailtaessa PohjoisSavon laitos voidaan lukea keskisuureksi melkein kaikilla pelastustoimessa yleisesti käytettävillä mittareilla. Maakunnan keskuskaupunki on Kuopio. Muita kaupunkikeskuksia ovat Varkaus ja Iisalmi. Vesistöisen maakunnan suurin järvi on Kallavesi (pinta-ala 513 km²) ja korkein kohta Rautavaaran Maaselänmäki, joka yltää 318 metrin korkeuteen merenpinnasta. Pohjois-Savon maakunta palokuntalainen 65 17 Pohjois-Savon. Pelastusjohtaja Jukka Koposen johtama laitos on Kuopion kaupungin erillinen taseyksikkö, jossa ylin päätäntävalta on kaupunginhallituksella. Aluepelastuslautakunnassa on yhdeksän jäsentä, jokaisesta seutukunnasta vähintään yksi
Kunnallinen pelastustoimen järjestäminen on Koposen mielestä tällä hetkellä toimiva järjestelmä. Ympäri vuorokauden miehitettyjä asemia laitoksella on Iisalmessa, Siilinjärvellä, Varkaudessa ja Kuopiossa (2). P ohjois-Savon pelastuslaitoksella työskentelee 280 päätoimista ja noin 600 sivutoimista sopimushenkilöä. Näiden lisäksi Siilinjärvellä on vuoromestari, sekä paloesimies Varkaudessa, Iisalmessa ja Petosen paloasemalla Kuopiossa. Toimialueita Pohjois-Savon pelastuslaitoksella on kolme: Kuopio, Varkaus ja Iisalmi. Kaikki neljä vuoroissa olevaa ruiskumestaria ovat palomestarin koulutuksen saaneita. Palomestarit ovat listan mukaan varallaolossa sijoituskunnissaan toimien samalla tarvittaessa alueensa yksikönjohtajina. Varpaisjärven ja Leppävirran vapaaehtoisten palokuntien hälytysosastojen jäsenillä on henkilökohtaiset sopimukset laitoksen kanssa. Meillä ei ole ollut ongelmia myöskään pelastuslautakunnan toiminnassa, sanoo Jukka Koponen. Uskon, että hänen valmiutensa pelastustoiminnan johtamiseen ovat paremmat kuin siinä mallissa, että liittäisimme päivystysjärjestelmään seitsemän tai kahdeksan palomestaria. Yhteiset tilat, yhteinen henkilöstö ja erikoiskalusto sekä se, että henkilöstö tuntee toisensa ja toimintatavat tuovat merkittäviä synergiaetuja. Pelastustoimen hälytyksiä alueella oli viime vuonna noin 5 000. 18 palokuntalainen 65 ensihoidosta synergiaetuja, kunnallinen järjestelmä toimii Toisin kuin esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos, Pohjois-Savossa on päädytty tuottamaan ensihoitopalveluja pelastuslaitoksen toimesta. Lisäksi alueella toimii noin 130 vpk-sopimuspalokuntalaista. Kun miettii kaikkia neljää toimintoa synergiahyötyjen ja kuntayhteistyön näkökulmasta (pelastustoiminta, riskienhallinta, varautuminen, ensihoito), on kunnallinen järjestelmä parempi. – Tässä neljän mestarin järjestelmässä osaamisen karttuminen ja ylläpito ovat tärkeitä tekijöitä. Varallaoleva palomestari/yksikönjohtaja liikkuu alueellaan yleensä omalla päivystysajoneuvollaan. Työpaikkasopimuspalokuntia on viisi: Stora Enso, Yara, Karjalan lennosto, Finavia sekä Koivujärven sotilaspalokunta. Lisäksi laitoksella on sopimukset Kuopion ja iisalmelaisen Peltosalmen VPK:n kanssa. Aivan vastikään on päätetty uudesta jaosta, jossa on yksi päivystävä 24h-palomestari Kuopiossa. kuopiossa ruiskumestarit kessuina Pelastustoiminnan johtaminen on keskitetty vuorossa olevalle palomestarille Neulamäen asemalla. Muutoksia päivystysjärjestelmään Päivystysalueita on aiemmin ollut viisi: Iisalmi, Nilsiä, Kuopio, Suonenjoki ja Varkaus. – Olen kunnallisen järjestelmän kannalla. Tehtävää hoitaa neljä vakituista palomestaria, jotka tekevät 24 tunnin työvuoroja. Mestari tekee jokaisessa työvuorossaan operatiivista työtä. – Ensihoitopalvelujen tuottaminen pelastuslaitoksen toimintana tuo kunnille ja veronmaksajille niin rahallista kuin toiminnallista hyötyä. Ensihoidon palveluista pelastuslaitos vastaa Kuopion lisäksi Suonenjoella ja Varkaudessa sekä ensivastepalveluista koko maakunnan alueella. Muuten pelastustoiminnan johtaminen hoidetaan lähimmän yksikönjohtajan ja päällystöviranhaltijan toimesta. Näiden lisäksi yksityisiltä vuokratuissa tiloissa toimivat Nilsiän Tahkon paloasema ja alus-/öljyntorjunta-asema Kuopiossa (viranomaissatama). Järjestelmän uudistamisessa tulisi huomioida varsinkin asiakkaat eli kuntalaiset.”. Lisäksi laitoksen alueella toimii sopimukseton työpaikkapalokunta PowerFlute Sorsasalossa. Palomestarin ollessa poissa rivistä loman tai sairauden vuoksi, yksi neljästä yksikön esimiehenä toimivasta ruiskumestarista asettuu hänen paikalleen. Petosen paloaseman vuokraisäntä on valtio (Senaattikiinteistöt). Kunnat omistavat paloasemat, joita on 28. 24 tunnin päivystysvuoro tulee harvemmin esimerkiksi seitsemän mestarin ringissä, sanoo pelastusjohtaja Jukka Koponen
Alempi päällystökurssi vuonna 1993 pätevöitti hänet alle 15 000 asukkaan kuntien päällystövirkoihin, ja insinööriamk-tutkinnon 2004 jälkeen hän oli valmis ottamaan vastaan riskienhallintapäällikön tehtävät vuonna 2004 aloittaneessa Pohjois-Savon pelastuslaitoksessa. Tätä ennen hänen työhistoriastaan löytyvät apulaispäällikkyys KarttulaVesanto-Tervon pelastustoimessa, paloja väestönsuojelupäällikkyydet Vesannon kunnasta ja Suonenjoen kaupungista. Hälytysosastossa hän aloitti vuonna 1979. iSTike – viiden laitoksen tilannekeskus Viiden pelastuslaitoksen kiertävä yhteinen tilannekeskus ISTIKE toimii ja kehittyy. Jukan harrastuksiin kuuluvat muun muassa vanhan maatilan kunnostus Leppävirralla ja lenkkeily. Haittapuolena olisi se, että ei olisi nykyistä viiden viikon välein olevaa tike/joke-harjoitusta. koponen asuu Kuopiossa vaimonsa kanssa. – Olemme tarjonneet palvelua ja tukea kunnille ja muutaman kunnan kanssa on jo sovittu käytännön järjestelyistä. Sote ja pelastustoimi ovat hänen mukaansa luonnollinen yhteistyömuoto. Pitkän uran alalla tehnyt Jorma Westerholm jäi eläkkeelle 2011, jonka jälkeen alun perin Leppävirralta kotoisin oleva Koponen astui laitoksen johtoon. pelastusjohtaja Jukka koponen, 53 Monen tutkinnon mies jukka koponen on toiminut neljä vuotta PohjoisSavon pelastuslaitoksen pelastusjohtajana. Nyt on menossa toinen toimintavuosi. Koposen mukaan ongelmana on henkilöstön kokemuksen kertyminen tai oikeammin sen vähyys. Hyvällä tuurilla Koposta voi kuunnella myös karaoke-illoissa.. Laitosten määrästä kysyttäessä Koponen viittaa pelastustoimen strategian uudistamiseen, joka on käynnissä. palokuntalainen 65 19 Yhteistyö varautumisessa kuntien kanssa on Pohjois-Savossa ollut kiinteä ja edelleen vahvistumassa. Työntekijämäärä olisi tällöin rajatumpi ja henkilöstö saisi enemmän kokemusta. Tulevat sote-alueet saattaisivat olla varteenotettava vaihtoehto, pohtii Jukka Koponen. Pohjois-Savon pelastuslaitos on alusta alkaen ollut mukana yhteistyössä. Ylemmän amk-tutkinnon Koponen suoritti 2008 ja diplomi-insinööritutkinnon (tuotantotalous) 2011. – Yhdellä kiinteällä sijaintipaikalla olisi omat etunsa. Koponen toimi automaatioteknikkona noin kymmenen vuoden ajan suunnittelu-, opetusja esimiestehtävissä. jukka koposen palokuntaura alkoi Leppävirran palokunnan poikaosastossa vuonna 1971. – Järjestelmän uudistamisessa tulisi huomioida varsinkin asiakkaat eli kuntalaiset
20 palokuntalainen 65 P alomies, kahden lapsen isä Jouni Ruutiainen, 35, suoritti pelastajatutkinnon vuonna 2000. Ruutiainen on tässä palomiesten sijaisuusrumbassa todennäköisesti Suomen ennätystä lähellä. Petosen aseman aloitettua kuukauden komennus sinne iskee kerran, kaksi vuodessa. – Palomiehen työssä parasta on työaika, työn vaihtelevuus ja hyvä porukka. Toista on ensihoidossa, jossa niin vaatimukset kuin toimintatavatkin ovat viime vuosina Jouni Ruutiainen. – Täällä Savossa hommat toimii ja tekemistä riittää. – Mielestäni on hyvä, että mestari tuntee miehistönsä perusteellisesti. Työuran loppusuoran Ruutiainen näkee hieman synkkänä. Neulamäen asemalla noudatettava mestarijärjestelmä, jossa jokaisella vuorolla on jatkuvasti sama palomestari, saa Ruutiaselta hyvän arvion. Tietysti vaihtuvilla mestareilla saisi ehkä hieman uusia tuulia tekemiseen, päättää palomies Jouni Ruutiainen. Hälytyksiä yksikölle osui helmikuisen vuorokauden aikana kolme. – Tilanne on pitkälti säilynyt samana operatiivisella puolella. Omasta kunYkkösvuoron ykkönen ja kakkonen palomiehet kopponen ja Ruutiainen 2.2.2015: Kuopion Neulamäen aseman sammutusauton konemiehen ja esimiehen penkillä istuvan ruiskumestarin ohella yksikköön riittää yleensä vain kaksi palomiestä. Käytännön pelastustoiminta ei Yrjö Kopposen mukaan ole viime vuosina paljoakaan muuttunut niistä päivistä, jolloin hän tuli alalle. – Tuona aikana tein kaikkiaan 58 työsopimusta, kertoo Vähäkyröstä Pohjanmaalta kotoisin oleva Ruutiainen. Viran hän sai vuonna 2006. Ongelmiakin tässä työssä on, mutta en jaksa ottaa ”prikaatin murheita”. Kokonaispalkkauskin on hyvä. – Se kyllä vähän ihmetyttää, että vahvuudet ovat joskus alle minimien. – Työkyvyttömyys on päivän selvä asia, mutta tässä tehdään hommia niin kauan kuin kroppa kestää. Kuopiolaissyntyinen palomies Yrjö Kopponen, 37, valmistui pelastajakurssilta jouluna 2003 ja pääsi suoraan töihin pelastuslaitokselle. Yrjö on vesisukelluskelpoinen, laitehuoltaja ja tekee myös palotarkastuksia. Muutos siihen ei ollut suuri. Sopimuspalokuntalaistaustan omaava Jouni Ruutiainen palveli jonkin aikaa Varkauden asemalla, mutta pääosan työvuoroistaan hän on tehnyt Neulamäen asemalla. Palokuntalaisen vieraillessa asemalla takapenkin miehittivät palomiehet Yrjö Kopponen ja Jouni Ruutiainen. Heti perään oli vuorossa asepalvelus ja sitten 12 vuotta palomiehen määräaikaisia sijaisuuksia. nosta huolehtiminen on palomiehelle hyvin tärkeä asia. Työilmapiirissäkään ei ole valittamista, sanoo nostolavan kuskina ja muunkin raskaan kaluston konemiehenä aika-ajoin toimiva Ruutiainen