Karbidipalan etupuolen luodinmuotoinen osa suojaa ketjua ja laikkaa kovien Karbidipalan etupuolen luodinmuotoinen osa suojaa ketjua ja laikkaa kovien iskujen aiheuttamilta vahingoilta. laikalla voidaan leikata talojen rakenteita, metalleja, alumiinia, turvalasia, luodinkestävää lasia jne. laikkaa voidaan käyttää kaikissa riittävän tehokkaissa standardikiinnityksellä varustetuissa laikkakoneissa. Tämä on merkittävä turvallisuustekijä työskenneltäessä hankalissa kohteissa. . huomattavasti vähemmän takapotkua kuin perinteisillä laikoilla UU TU US 20 15 ! Bullet Blade® luotiketjulaikka. (02) 273 1800 f. Karbidipalan leikkauspinta on suuri ja materiaali kestävää. Bullet Chain®-ketju voidaan teroittaa tai vaihtaa . kolme kertaa nopeampi pyörimisnopeus kuin raivaussahassa . ( ( suosittelemme ketjulle suunniteltuja Cutter's Edgen laitteita) . Patentoitu teräpala on muotoiltu niin että heikot kohdat on minimoitu. Luotiketju sahaa tukkeutumatta lähes kaikenlaisia materiaaleja. Bullet Chain® luotiketju MultiCut-pelastussaha Salvumiehenkatu 10, 20320 TURKU p. (02) 273 1810 WWW.RAUPLAN.COM WWW.RAUPLAN.MOBI rauplan@rauplan.com Bullet Blade® Luotiketjullinen karbidilaikka kestää kohteesta kohteeseen . takapotkut ovat minimissään. CEpelastuslaikkakone Bullet Chain® on ensimmäinen ja ainoa ketju joka on alusta asti suunniteltu ainoastaan pelastustoimen käyttöön. ketjun luodit voidaan vaihtaa . Luotiketju pikemminkin hioo kuin leikkaa kohdetta ja siksi ns. Luotiketjua käytetään Cutters Edgen® laikkakoneessa ja pelastusahassa
PALAUTE sähköpostitse toimitus@palokuntalainen.fi VILLIMIES VARAINHANKINTA PUHUTTAA TAAS KÄYTÄNNÖN SAMMUTUSJA PELASTUSTEKNIIKKAA – Osa 14 KALUSTOKULMA BRANDKÅRISTEN TAHTOO TIETÄÄ LETKUT SOLMUSSA ENSI NUMEROSSA LIEKINHEITTÄJÄ WWW.PALOKUNTALAINEN.FI PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen TOIMITTAJA Silvio Hjelt TOIMITUSSIHTEERI Anne Mallius Monessa palokunnassa ahtautta ja sisäilmaongelmia. Berliinin Weddingissä toimii monikulttuurinen nuorisopalokunta. Ollikainen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS maria.salo@ palokuntalainen.fi, Maria Salo, puh. Vieremän Palomiesyhdistys. Uusimaa 42 34 22 46. UUSIMAA LÄMPÖKAMERAMIES PUHEENVUORO: ANTTI RANTAKANGAS BERLIININ MONIKULTTUURISIN NUORISOPALOKUNTA VIEREMÄN PALOMIESYHDISTYS 5 6 34 8 39 40 42 46 62 58 67 68 69 70 54 50 51 22 PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI • 13. PALOKUNTALAINEN 64 3 TOIMITTAJA Isto Kujala AVUSTAJA Jarno Joensuu AVUSTAJA Sasu Mäkinen ULKOASU Anna Broholm HALLINTO Maria Salo SISÄLTÖ • NRO 64 NRO 64 PÄÄKIRJOITUS PÄIVÄN POLTTAVAT KIPINÄT PALOASEMIA NOUSEE KUIN SIENIÄ SATEELLA SUUR-TUKHOLMA VS. rek. 040 501 8721 TOIMITUSSIHTEERI Anne Mallius TOIMITTAJAT Silvio Hjelt ja Isto Kujala AVUSTAJAT Sasu Mäkinen ja Jarno Joensuu OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Suur-Tukholma vs. VUOSIKERTA • AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN • ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh. 0400 504 678 KANNEN KUVA Depositphoto TAITTO JA ULKOASU Anna Broholm /PieniSuuri Idea PAINO Brand ID /Pori KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Postinrannantie 3 B, 29630 Pomarkku, Y2242549-9, Alv
Pitoa lisäävä, antistaattinen, öljynsekä lämmönkestävä (300C) patentoitu SRX pohjarakenne (kumia/nitriiliä). Koot 40-46. TURVAJALKINE, CAT STREAMLINE Supremacy 169€ (sh 199€) Streamline 115€ (sh 135€) Versa 109€ (sh 125€) Tämä etu vain Tamrexilta verkkokaupasta www.tamrex.fi tai Lielahden liikkeestä Turvesuonkatu 7, 33400 Tampere Marras-Joulukuun aikana yllä olevat jalkineet huippuominaisuuksilla erikoishintaan finland industriannons 2.indd 1 2014-11-10 14:32:21 Tammikuun aikana yllä olevat jalkineet huippuominaisuuksilla erikoishintaan. Leveälestinen turvajalkine kärkisuojalla. TURVAJALKINE CAT SUPREMACY Ei teräskärkeä eikä naulaanastumissuojaa. Päällinen tekstiiliä. Kokopitkä iskunvaimennusvälipohja kevyestä PU:sta. Leveälestinen ja täysin metalliton turvajalkine Kevyt ja urheilullinen, täysin metalliton turvajalkine. Päällinen vedenpitävää pintanahkaa, alaosastaan erikoisvahvistettu. Koot 40-46. Urheilutyyppinen kenkä EVA-iskunvaimennusvälipohjalla, ulkopohja kumia, irtopohjallinen ym. Komposiittikärki & naulaanastumissuoja. Hengittävä vuori sekä irrotettava antibakteerinen, iskunvaimennuspohjallinen. Kosteutta poistava sekä hengittävä vuori. Kiipeilyä varten HeelBlock-turvakorko. Sivussa käyttöä helpottava vetoketju. PARHAAT SYKSYN TURVA/ TYÖJALKINEET Tiedustele muita jälleenmyyjiä: asiakaspalvelu@selectedbrands.com Tehdas/yritysesittely sekä jälleenmyyntitiedustelut: asiakaspalvelu@selectedbrands.com, 09-6824 2626 Selected Brands Nordic AB Särkiniementie 5 00210 Helsinki SBP HRO SRA, Vedenpitävä, sivussa vetoketju. Koot 40-46 Teräskärki & naulaanastumissuoja. Pitoa lisäävä, antistaattinen, öljynsekä lämmönkestävä (300C) patentoitu SRX pohjarakenne (kumia/nitriiliä). Irrotettava, nopeasti kuivuva iskunvaimennus-pohjallinen. EVA-pronaatiotuettu iskunvaimennusvälipohja. Vedenpitävä, leveälestinen turvajalkine kärkisuojalla. Työja vapaa-ajan käyttöön. TYÖJALKINE VERSA S1P HRO SRC, punainen tai harmaa
Yksinkertainen koordinointi ratkaisee monta ongelmaa. Osa tiedoista kerätään jo rutiinilla ja säännöllisesti, osa joudutaan hankkimaan erilaisilla kyselyillä. PALOKUNTALAINEN 64 5 PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen PÄÄKIRJOITUS PELASTUSALAN TUTKIMUSJA KEHITTÄMISTOIMINTA taapersi vuosikymmenet lapsenkengissä. PELASTUSALAN JÄRJESTÖT hankkivat tietoa monin eri tavoin. PELASTUSALALLE ON luotava nopeasti järjestelmä, jolla voimme koordinoida kyselyjä ja tutkimuksia. Tajuamme jo, että tieto vuosittaisten hälytysten tai palokuolemien määrästä ei enää riitä. Vastuu lankeaa luontevasti ministeriölle. Syy tähän taitavuuteen löytynee laitoksen lyhyestä historiasta. Liian monta samantyyppistä kyselyä turruttaa pian suppean kenttämme. Viiden viime vuoden aikana erityisesti Suomen Sopimuspalokuntien liitto on kunnostautunut perusteellisten ja laajojen kyselyiden ja selvitysten tekijänä. Tämä on tärkeää erityisesti turhan työn välttämiseksi ja vastausvalmiuden varmistamiseksi. Kylmää faktaa tilastoiva Pronto alkaa vuosien kehitystyön jälkeen olla luotettava, vaikkakin sisältää vielä epävarmuutta aiheuttavia yksityiskohtia. Alan henkilöstö saa erilaisia kyselyjä useammin kuin aiemmin. ESIMERKIN ERINOMAISESTA oman toimintansa tilastoinnista antaa Hätäkeskuslaitos. Liiton julkaisuissa on saatavilla usean tahon tunnustamia perusfaktoja pelastusalasta. Koordinointia kyselyille Niinkin yksinkertaiset asiat kuin paloasemien tai henkilöstön määrä oli vuosikymmenet ristiriitaisen ja epäluotettavan tiedon varassa.”. Yhteisten mittareiden luominen on ollut uuvuttavan pitkä prosessi, joka jatkuu edelleen. USEILLA ALAN toimijoilla on käynnissä mitä erilaisimpia tietojen hankkimisprojekteja. Vasta viime vuodet ovat tuoneet lievää parannusta asiantilaan. Alueellisen pelastustoimen aika on havahduttanut luotettavan ja ajantasaisen tiedon välttämättömyyteen alan kehittämisen perustana. ALUEELLISET PELASTUSLAITOKSET muodostavat puolestaan tilastoijina kirjavan joukon oli sitten kyse oman toiminnan tilastoinnista tai talouden seurannasta. TIEDON HANKKIMISELLA on kuitenkin rajansa. Kerättävä tieto saadaan luotettavammaksi ja vastaajien taakka kevyemmäksi. TUOREIN SSPL:N kysely on tammikuussa julkaistava sopimuspalokuntabarometri, josta on tarkoitus tehdä jatkuva alaa sopimushenkilöstön näkökulmasta mittaava tutkimus. Niinkin yksinkertaiset asiat kuin paloasemien tai henkilöstön määrä oli vuosikymmenet ristiriitaisen ja epäluotettavan tiedon varassa. Pelastusosaston tulisi nyt kutsua koolle päivän palaveri, jonne kutsun saavat kaikki alan ja alalta tietoja keräävät tahot. SSPL:n keräämää tietoa käytetään hyväksi niin ministeriössä, Pelastusopistolla kuin laitoksissakin. Tällaisella määrällä tutkimuksen antamat tulokset ovat jo huippuluotettavia. Valtion laitos saattoi 13 vuotta sitten aloittaa puhtaalta pöydältä. Ennakkotietojen mukaan kyselyyn on vastannut yli 2000 henkilöä
Alkuvuodesta luonnos on lausuntokierroksella.. tai 2. 6 PALOKUNTALAINEN 64 PÄIVÄN POLTTAVAT HENKILÖSTÖN TEHTÄVÄT JAETAAN neljään tai vaihtoehtoisesti kolmeen luokkaan (eli kolmeen ensin mainittuun). asuinhuoneisto) 3. MUUT PERUSTEHTÄVÄT (ajoneuvopalo, avoimen tilan palot…) 4. Sopimuspalokuntalaiset kuuluisivat lähtökohtaisesti 3. TERVEYDENTILAN ARVIOINTI tehtäisiin kaikille samalla tavalla kuin nykyäänkin eli ikään perustuen tietyin väliajoin. Päätoimiset kuuluisivat pääsääntöisesti näihin luokkiin. SISÄMINISTERIÖN PELASTUSOSASTOLTA saadun tiedon mukaan siellä ollaan parhaillaan miettimässä, mikä olisi soveltuva kuntoindeksi savusukellusta edellyttävissä perustehtävissä. SAVUSUKELLUSTA EDELLYTTÄVÄT PERUSTEHTÄVÄT (pienehköt suljetun tilan palot esim. Savusukellusta edellyttävissä perustehtävissä on mahdollista, että tehdään yksinkertaisia, selkeitä savusukellustehtäviä ja siten toimintakykyvaatimus olisi hiukan alempi. Testausta ei tarvitsisi näissä luokissa tehdä lainkaan, mutta siihen kannustettaisiin. ja 2. PALOKUNTALAINEN-LEHDEN ARVIO LUOKISTA KÄYTÄNNÖSSÄ: 1. JOHTAMISJA TUKITEHTÄVÄT (pi-laitteet hengityssuojaimena) Uusi ohjeluonnos lausuntokierrokselle Toimintakyvyn arviointi uudistuu Sammutusja pelastustehtäviin osallistuvan henkilöstön testaamista järkiperäistetään uudella ohjeella, jonka on tarkoitus tulla voimaan jo ensi kesäksi. luokkiin kuuluville. JOHTAMISJA TUKITEHTÄVÄT VAATIVISSA TEHTÄVISSÄ olisi vaatimuksena edelleen nykyinen pelastussukelluskelpoisuus. tai 4. MUUT PERUSTEHTÄVÄT 4. luokkaan. VAATIVAT TEHTÄVÄT (laajat suljetun tilan palot, korkean paikan työskentely, kemikaalisukellus…) 2. SAVUSUKELLUSTA EDELLYTTÄVÄT PERUSTEHTÄVÄT 3. luokkaan kuuluvia tehtäviä, niin silloin tehtäisiin fyysisen toimintakyvyn arviointi. FYYSISEN TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI tehtäisiin samassa rytmissä kuin terveydentilan arviointikin eli tietyin väliajoin iästä riippuen, ei siis enää vuosittain. FYYSISEN TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI tehtäisiin aina 1. Käytännössä 2. luokan tehtäviin osallistuville uusi ohje tarkoittaa lievää helpotusta nykyisiin savusukelluksen kelpoisuusvaatimuksiin. PAINOINDEKSI OTETTAISIIN mukaan arviointiin siten, että jos henkilön painoindeksi on korkea tai matala tai siinä tapahtuu nopeita muutoksia, arvioidaan toimintakyvyn arviointitarvetta erikseen. Ehdotuksen mukaan uudet luokat ovat: 1. Jos sopimuspalokuntalainen tekee 1. VAATIVAT TEHTÄVÄT 2. OHJE ON lähdössä lausuntokierrokselle ja voimaan se tullee jo ennen kesälomia
Miksiköhän. SPEKhän haluaa toimia palokuntien järjestönä, vaikka siihen ei kuulu ainuttakaan palokuntayhdistystä ja palokuntayhdistyksillä ei ole käytännössä valtaa järjestössä. Sanasto ei tunne sopimuspalokuntia. Lyhennettä vpk ei myöskään kirjasesta löydy. PALOKUNTALAINEN 64 7 PÄIVÄN POLTTAVAT VAPAAEHTOISPALOKUNNAT JA YLIPÄÄTÄÄN sopimuspalokuntatoiminta ei kuulu Sanastokeskus TSK ry:n ja SPEKin yhdessä julkaiseman Kokonaisturvallisuuden sanaston (2014) mukaan kokonaisturvallisuuteen. Joulukuussa 2014 julkaistun, 142-sivuisen kirjasen sisältö asettuu omituiseen valoon varsinkin SPEkin havittelemaa imagoa vasten. Mistä tämä kertoo. Sanastosta löytyy kyllä vapaaehtoinen maanpuolustus, puolustusvoimien maakuntaja paikallisjoukkoa, Vapepaa, Punaista ristiä ja Meripelastusseuraa, mutta ei ainuttakaan mainintaa sopimuspalokunnista. Ainakin kahden sanastoa laatineen työryhmän jäsenen, Karim Peltosen (SPEK) ja Ilpo Helismaan (Sisäministeriö) olisi olettanut tietävän, että Suomessa pelastustoimi perustuu suurelta osin sopimuspalokuntajärjestelmän varaan
Kouvolan yhteiskoulussa ja lukiossa opiskelee yli kuusisataa opiskelijaa. – Jostakin syystä Suomessa vastustetaan sitkeästi automaattisia sammutuslaitteistoja, vaikka niiden hyödyt ja henkeä pelastavat ominaisuudet ovat aivan kiistattomat, Strömmer toteaa. Palon alkaessa rakennuksessa oli noin 450 opiskelijaa, jotka selviytyivät vähillä vammoilla todennäköisesti aiemman paloharjoittelun ansiosta. Karvonen käski kaikkia poistumaan rakennuksesta välittömästi palohälytyksen vuoksi. Palo sai alkunsa vikaantuneesta sähkökaapelista liikuntasalin nurkkauksessa sähkökeskuksen takana olleessa umpinaisessa tilassa. Lukion ja yhteiskoulun opiskelijat evakuoitiin ohjeiden mukaisesti viereiselle urheilukentälle ikkunoiden poksahdellen kuumuuden vaikutuksesta samanaikaisesti rikki. Palohälyttimien soimista rakennuksessa ei kuitenkaan kuulunut, sillä niitä koulurakennuksessa ei ollut. 8 PALOKUNTALAINEN 64 KIPINÄT RAUHALLISEN ARJEN Kouvolan yhteiskoulussa 112-päivänä keskeytti rehtori Tapio Karvosen kuulutus. TEKSTI JA KUVAT SASU MÄKINEN HUOM! LUE KATTAVA REPORTAASI KOUVOLAN YHTEISKOULUN TULIPALOSTA 27.2.2015 ILMESTYVÄSTÄ PALOKUNTALAISESTA!. Aulaan levisi savua urkuparven säleikön kautta, jolloin ihmiset alkoivat siirtyä ulos. Kaksi ihmistä jouduttiin pelastamaan tikkaiden avulla toisesta päästä taloa savukaasujen vuoksi. Suomen Palopäällystöliiton, Kymenlaakson pelastuslaitoksen ja Kouvolan kaupungin yhteistyössä järjestämä seminaari kokosi paikalle lähes 100 koulujen paloturvallisuuden kehittämisestä kiinnostunutta. lokakuuta seminaari, jossa keskusteltiin koulujen paloturvallisuuden kehittämisestä. Strömmerin mukaan asennusnormien mukaisesti oikein toteutettu automaattinen sammutuslaitteisto olisi estänyt Kouvolan koulupalon kaltaisen tilanteen. Lähes kaikki pääsivät poistumaan juhlasalista normaalisti ulos hätäuloskäyntejä käyttäen. Piilossa kehittynyt palo voimistui ja levisi tyhjään liikuntasaliin. Kuumentuneesta kaapelista levisi aamupäivän aikana outoa hajua, jonka lähdettä koulun henkilökunta ja huoltomies tuloksetta selvittivät. Samaa mieltä asiasta on myös paloinsinööri Peter Strömmer Kymenlaakson pelastuslaitokselta. Ulos päässeet oppilaat näkivät liekkien jo lyövän rakennuksen ulkoseiniä vasten. Oppilaitokset sijaitsivat aiemmin samassa kiinteistössä, mutta palon jälkeen opetusryhmiä on jouduttu hajauttamaan eri tiloihin. Koulupaloseminaari keräsi lähes 100 kuuntelijaa Kouvolaan Kouvolan kaupungintalolla järjestettiin 30. Seminaarissa tärkeäksi koulurakennusten paloturvallisuutta lisääväksi tekijäksi nimettiin automaattinen sammutuslaitteisto
Pelastuslaitoksen saavuttua paikalle koulun kaikki noin 300 opiskelijaa oli ehditty evakuoida luokista. Kampanjaan kuuluvassa videossa esiintyy yhteiskoulun henkilökuntaa sekä sammutustöihin osallistunutta pelastuslaitoksen henkilökuntaa. LISÄTIETOJA NOUHÄTÄ-VIDEO: youtu.be/ZGFizspSSGM. Kilpailussa selvitetään, ketkä osaavat parhaiten turvallisuusasiat niin teoriassa kuin käytännössäkin. Yhteiskoulu evakuoitiin koulupaloseminaarin aikana jälleen Tulipalossa tuhoutuneen Kouvolan yhteiskoulun lukion väistötiloissa koettiin lokakuun lopussa pahaenteinen tilanne, kun bensiinin haju levisi etenkin koulun kolmannen kerroksen käytävillä. Kouvolan ja Kuusankosken paloasemilta hälytettiin paikalle useita yksiköitä. Bensiinin haju aiheutui tapahtumaketjusta, jossa oppilas oli ollut aamulla mopokolarissa sillä seurauksella, että hänen housunsa kastuivat bensiinistä. Pelastuslaitoksen mukaan kyseessä oli kertapäästö, joka oli jo haihtumassa. PALOKUNTALAINEN 64 9 KIPINÄT VALTAKUNNALLINEN NOUHÄTÄ! -KAMPANJA on ottanut markkinointinsa avuksi Kouvolan yhteiskoulun helmikuisen tulipalon. Koulun rehtorit lähtivät juoksujalkaa viereisestä rakennuksesta, jossa oli käynnissä Kouvolan koulupaloa käsitellyt Suomen Palopäällystöliiton seminaari. Bensiini ilmeisesti haihtui kolmannen kerroksen käytävillä ja sinne levisi voimakas haju. NouHätä!kampanja muistuttaa varautumisen tärkeydestä NouHätä! -pelastustaitokampanja on suunnattu erityisesti 8.-luokkalaisille oppilaille. Yhteiskoulu nostetaan hyväksi esimerkiksi, sillä koulussa oli varauduttu hätätilanteeseen etukäteen hyvillä ohjeilla ja harjoituksilla, joiden ansiosta koulu saatiin nopeasti tyhjennettyä ihmisistä. Kampanjaan voi tutustua osoitteessa www.nouhata.fi. Kampanjaan kuuluu muutama tunti turvallisuusopetusta, jonka jälkeen luokka tai oppilasryhmä voi halutessaan osallistua NouHätä! -kilpailuun kolmen hengen joukkueissa
10 PALOKUNTALAINEN 64 KIPINÄT LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAKSI valittiin Turussa pidetyssä liittokokouksessa Ilkka Mustakangas. valitsi puheenjohtajan lisäksi uuden liittohallituksen vuosiksi 2015–2016. SPAin hallitus on nimittänyt järjestön johtajaksi Kim Nikulan. Jatkossa järjestön johtaja johtaa liiton toimintaa ja toimistoa, valmistelee liittohallituksessa käsiteltävät asiat ja huolehtii liittohallituksen päätösten täytäntöönpanosta. Hätäkeskustietojärjestelmää on kehitetty Hätäkeskuslaitoksen toiminnan ja tietotekniikan kehittämishankkeessa (TOTI) vuodesta 2008 lähtien. VIIVÄSTYMÄN KONKREETTISIN ongelma liittyy koulutukseen. Osa-aikainen liittohallituksen puheenjohtaja johtaa liittohallituksen työskentelyä. Hallituksessa on 13 jäsentä. Mustakangas on Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen työsuojeluvaltuutettu. Hätäkeskuksien toimintaan järjestelmän myöhästymisellä ei ole vaikutusta, koska nykyiset järjestelmät toimivat asianmukaisesti. Valtionhallinnon piiristä saatujen tietojen mukaan käyttöönotto tapahtuukin vasta vuosien 2016 ja 2017 aikana. Kehitystyöhön ovat Hätäkeskuslaitoksen ohella osallistuneet poliisin, pelastus-, sosiaalija terveystoimen ja Rajavartiolaitoksen edustajat. Hän myös päättää järjestön edustamisesta ja puhevallan käyttämisestä niiden yhteisöjen kokouksissa, joiden jäsen tai osakas SPAL on sekä edustaa SPALia keskusjärjestön sekä pääsopijajärjestön hallituksessa. Oululainen Nikula on toiminut Palomiesliiton puheenjohtajana vuosina 2004–2014. – Olimme suunnitelleet työaikataulut ilmoitetun toimitusajan mukaan. Pääkäyttäjäkoulutuksen piti alkaa Pelastusopistolla vuoden 2015 aikana. ERICA myöhästyy Uuden ERICAhätäkeskustietojärjestelmän käyttöönotto oli tarkoitus aloittaa vuoden 2015 aikana. Palomiesliiton liittokokous SPALlissa organisaatiomuutos Kim Nikulasta järjestön johtaja Suomen Palomiesliitto SPALin toimintaa johtaa vuoden 2015 alusta alkaen päätoiminen järjestön johtaja ja liittohallituksen työskentelyä luottamustoiminen puheenjohtaja. Hän on myös Espoon Palohenkilöstö ry:n puheenjohtaja (2006–). Meille tulee suuria käytännön ongelmia viivästymän johdosta, kertoo rehtori Mervi Parviainen Pelastusopistolta. Vihtiläinen Mustakangas on toiminut Palomiesliiton varapuheenjohtajana (2011–2014) ja hallituksen jäsenenä (2004–2005 ja 2008–). Syitä viivästymään ei ole ilmoitettu.. Hallituksen varapuheenjohtajiksi liittokokous nimesi Jyrki Savolaisen ja Jarkko Savilevon. ERICA-tietojärjestelmän toimittaja on Insta DefSec Oy sekä Suomen Erillisverkot ja Sisäministeriön hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIK
Lisäksi esitetään, että tulevaan 112-hätätekstiviestipalveluun tulisi rekisteröityä ennakkoon. Hätätekstiviestin käsittely vie arviolta 10–15 minuuttia, kun hätäpuhelussa aikaa kuluu keskimäärin 1–2,5 minuuttia. Hätäkeskustoimintaan lakimuutos Kortittomat puhelut jonoon, tekstiviestiilmoitus käyttöön KOMMENTTI ERICA MYÖHÄSTYY, ESITETYT MUUTOKSET SAATTAVAT TULLA VOIMAAN VASTA 2017. LISÄTIETOJA neuvotteleva virkamies Johanna Hakala puh. Hätäpuhelu on nopein tapa saada apua. Erillisessä jonossa kuultaisiin tiedote, jonka jälkeen puhelu siirtyisi normaaliin hätäilmoitusjonoon. PYYDÄ TARJOUS! ELÄINPELASTUS. 0295 488 452 KUVA DEPOSITPHOTO Tuotteet pelastusalan ammattilaisille! Kartanonkatu 6, Kuopio Puh. Tällä tarkoitetaan tilanteita, joissa puhelut tulevat SIM-kortittomista puhelimista. Jatkossa Hätäkeskuslaitos voisi siirtää hätäilmoituksen erilliseen jonoon odottamaan vastausta, jos se tulee laitteesta, jota ei voida tunnistaa ja paikantaa. Esityksen mukaan hätätekstiviestipalveluun tulisi rekisteröityä ennakkoon, jotta voidaan varmistaa palvelutaso ja avun saanti. Palvelu otettaneen käyttöön vuonna 2016. Puheluihin vastataan nykyisin saapumisjärjestyksessä. (017) 368 4000 info@peltaco.com ELÄINPELASTUS Opas turvalliseen eläinten pelastamiseen VESA NURMINEN kirja www.elainpelastus.fi www.peltaco.com • www.PeltacoShop.com Toivotamme asiakkaillemme Hyvää Uutta Vuotta 2015! ÖLJYNIMEYTYS matot, rullat, liinat, puomit... Viiveen myötä hätäkeskukseen kuulumattomien puheluiden soittajat todennäköisesti luovuttaisivat ennen kuin puheluun vastataan, jolloin hätäkeskusten operatiivinen resurssi olisi käytettävissä oikeiden hätäilmoitusten hoitamiseen. KIPINÄT JATKOSSA HÄTÄKESKUS voisi laittaa jonoon ne hätäpuhelut, jotka tulevat tunnistamattomasta liittymästä tai laitteesta. Hätätekstiviestipalveluun tulisi rekisteröityä Uuden hätäkeskustietojärjestelmän myötä Hätäkeskuslaitos on ottamassa käyttöön 112-hätätekstiviestipalvelun. Arvioiden mukaan SIMkortittomista puheluista noin 95 % ovat virheellisiä, tahattomia, asiattomia tai ilkivaltaisia soittoja. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2015. Tällä tarkoitetaan yleensä tilanteita, joissa puhelut tulevat SIM-kortittomista puhelimista. Palvelu on tarkoitettu erityisesti kuulovammaisille ja muille erityisryhmille, joille hätäpuhelun soittaminen on vaikeaa tai mahdotonta. Viive olisi arvion mukaan 17–34 sekuntia. Hätänumeroon soittaminen on mahdollista vaikka puhelimessa ei olisi SIM-korttia
Suorita kompressoritekniikan ja turvallisuuden ”AJOKORTTI” täyttöpaikan lainsäädäntö • hengitysilmapullojen täyttö toiminnasta vastaaville esimiehille, Divetech Compressors Rataskuja 1, 03100 NUMMELA GSM +358 (0)40 505 1146 jouko.askola@divetech.. Pelastusopisto ja Hätäkeskuslaitos pyrkivät etsimään ratkaisua tilanteen korjaamiseksi. Tilanne on työvoiman saatavuuden kannalta vaikea. KU VA HÄ TÄ KE SK US LA ITO S KIPINÄT PELASTUSOPISTOSTA ON valmistunut 2010-luvulla 190 hätäkeskuspäivystäjää. Tilaa esite: jouko.askola@divetech.?. Näistä noin 60 siirtynyt joko välittömästi tutkinnon suorittamisen tai lyhyen työrupeaman jälkeen muihin töihin. Hätkeskukset potevatkin kroonista päivystäjäpulaa. Kolmannes koulutetuista muille aloille KU VA HÄ TÄ KE SK US LA ITO S Koulutusohjelman sisältö: • täyttöpaikan lainsäädäntö • täyttöpaikan turvallisuus • kompressoritekniikka • kompressoreiden huolto • hengitysilmapullojen täyttö • toiminnan suunnittelu • toiminnan valvonta Kurssimme on tarkoitettu toiminnasta vastaaville esimiehille, täyttöja huoltohenkilöstölle sekä suunnittelijoille
0295 160 085, valtioneuvoston kanslia HÄTÄKESKUSLAITOS Martti Kunnasvuori Hätäkeskuslaitoksen johtaja Vaihde: 0295 480 112 martti.kunnasvuori@112.fi VAASAN HÄTÄKESKUS Kari Pastuhov Vaasan hätäkeskuksen päällikkö Vaihde: 0295 480 112 kari.pastuhov@112.fi www.112.fi. – Esimerkiksi hätäpuheluiden vastausajoissa olemme saavuttaneet asetetut tavoitteet koko rakenneuudistuksen ajan. Ilmoitusvelvollisuus koskisi myös salassa pidettäviä tietoja. Valtioneuvoston kansliassa toimii valtioneuvoston tilannekeskus, joka tuottaa reaaliaikaista turvallisuustapahtumatietoa ja toimivaltaisten viranomaisten tiedoista koottua tilannekuvaa. Vaasan hätäkeskus toimii entisen Pohjanmaan hätäkeskuksen tiloissa. Tilanne 30 sekunnin vastausajassa oli 96 % vuonna 2010 ja 98 % vuonna 2014, kuvailee Kunnasvuori toiminnan kehittymisen vaikutuksista. Viimeisenä yhdistettiin Keski-Suomen ja Pohjanmaan hätäkeskukset, kun Keski-Suomen hätäkeskuksen operatiivinen toiminta siirrettiin 25. Tilannekeskus toimii myös Suomen kansallisena yhteyspisteenä muun muassa Euroopan unionin suuntaan erikseen määritellyllä tavalla. Uudessa hätäkeskuksessa työskentelee yhteensä 73 henkilöä. Kunnasvuori huomauttaa, että muutos on tänä päivänä jatkuvaa. marraskuuta 2014 Vaasaan. Tänä vuonna 95 prosenttiin puheluista vastataan 10 sekunnissa. Tilannekeskus toimii valtioneuvoston kansliassa Valtiojohdon tilannekuvan ylläpitäminen on valtioneuvoston kanslian strateginen tehtävä. Tilannekuvatoiminnasta laki Rakenneuudistus yhdistämisten osalta valmis: Kuusi hätäkeskusta toimivat LISÄTIETOJA LISÄTIETOJA hallitussihteeri Miikka Rainiala, puh. KIPINÄT HALLITUKSEN ESITTÄMÄLLÄ LAILLA säädetään valtioneuvoston tilannekeskuksen keskeiset tehtävät, selkeytetään tilannekeskuksen tiedonsaantioikeutta sekä säädetään viranomaisten tiedonantovelvollisuudesta. Tiedonsaantioikeudessa olisi rajoituksia esimerkiksi yksityisyydensuojaan kuuluvien tietojen osalta. Rakenneuudistuksen alussa vuonna 2010 hätäpuheluista 89 prosenttiin vastattiin 10 sekunnissa. Lain tarkoituksena on turvata osaltaan valtionjohdon sekä valtioneuvoston ja sen ministeriöiden tiedonsaanti turvallisuuteen liittyvissä merkittävissä tapahtumissa sekä lisätä viranomaisten tiedonvaihtoa. Tällöin viranomainen tekisi tiedon luovuttamiseen liittyvän välttämättömyysharkinnan. 0295 160 252 ja turvallisuuspäällikkö Marko Lavikkala, puh. Lakiehdotuksen mukaan viranomaisen olisi ilmoitettava valtioneuvoston tilannekeskukselle toimialaansa koskevasta sellaisesta onnettomuudesta, vaaratilanteesta, poikkeuksellisesta tapahtumasta tai muusta vastaavasta häiriöstä tai häiriön uhkasta, jolla voi olla merkitystä muodostettaessa tilannekuvaa. Hätäkeskukset sijaitsevat Vaasan lisäksi Keravalla, Turussa, Porissa, Kuopiossa ja Oulussa. PALOKUNTALAINEN 64 13 HÄTÄKESKUSLAITOKSEN VUONNA 2010 alkanut mittava rakenneuudistus on valmistunut ja Suomessa toimii kuusi hätäkeskusta. Viraston toiminnalliset tulokset ovat parantuneet uudistuksen myötä, kertoo hätäkeskuslaitoksen johtaja Martti Kunnasvuori. Verkottuneen toimintamallin luominen ja toimintamenojen leikkauksista johtuvat sopeuttamistoimet aiheuttavat lisähaasteita tuleville vuosille. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1.3.2015. Uudistus ja sen edellyttämät toimintatapojen muutokset on tehty yhdessä alueen kaikkien yhteistyöviranomaisten kanssa. Tilannekeskus yhdistää eri viranomaisilta ja avoimista lähteistä saadut tiedot ja raportoi niiden pohjalta valtionjohdolle ja eri viranomaisille
Siinä näkyy selvä tulos siitä, mihin itse on panostanut, Tegengren toteaa. Hän on taistellut nuoriso-osaston puolesta ja saanut palokuntansa nuorisotyön kukoistamaan yli kymmenen vuoden aktiivisella toiminnalla. Tunnustus jaetaan vuosittain, ja valinnan tekee Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön nuorisotyötoimikunta. – Nuori tarvitsee itselleen tekemistä. 14 PALOKUNTALAINEN 64 KIPINÄT Jens Tegengren Vuoden Palokuntanuorisotyöntekijä Järjestöohjaaja Timo Sovanen, SPEK, puh. Viime kesänä hän sai Saksan Brandenburgin palokuntanuorisotoimesta huomioosoituksen hyvästä työstä Suomen ja Saksan välisen nuorisotyön edistämiseksi. 050 538 8506 www.grfbk.fi LISÄTIETOJA Jens Tegengren. Vuoden palokuntanuorisotyöntekijä -palkinto myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta ja menestyksekkäästä työstä palokuntanuorisotoiminnan hyväksi. Nykynuori ei opi oikein missään kantamaan vastuuta. kouluttajana ruotsinkielisen pelastusliiton Finlands svenska brandoch räddningsförbundin (FSB) järjestämillä palokuntanuorten leireillä. KUVA SIEGFRIED URBANEK. Ja sitten ollaan yhtäkkiä 18, ja pitäisi osata olla aikuinen, vaikka ei ole saanut treeniä missään. Grankulla FBK:n palokuntanuoret pääsevät hänen ansiostaan vuosittain Saksaan palokuntaleirille ja isännöivät saksalaisnuorten vuosittaista vastavierailua Suomessa. TEGENGREN TOIMII nykyään palokunnan päällikkönä ja ymmärtää nuoriso-osaston ja nuorisotyön merkityksen, onhan noin puolet VPK:n hälytysosaston jäsenistä lähtöisin nuoriso-osastosta. Ellei sitä ole, hän saattaa keksiä vääriä juttuja. Sitä motivoituu jatkuvasti uudestaan, kun näkee esimerkiksi, miten omat junnut ovat jo kouluttamassa nuorempiaan. Jens Tegengren on aktiivinen Vuoden palokuntanuorisotyöntekijä Jens Tegengren on kasvanut Grankulla FBK:n nuoriso-osastosta hälytysosastoon ja edelleen palokunnan päälliköksi. toimija myös kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. 040 511 9112 Vuoden Palokuntanuorisotyöntekijä Jens Tegengren, puh. Palokunnassa on helppo opettaa nuorille vastuuta ja työntekoa, kun jokaisella on oma rooli ja tärkeä merkitys ryhmässä. – Nuorisotyö on todella palkitsevaa. Kotimaassa hän toimii mm
Tähän vaikuttavat niin luonnonilmiöt, onnettomuudet kuin rikollisuuskin, toisin sanoen laaja turvallisuuskäsitys, Hasari toteaa. – Siksi onkin oleellista, miten esimerkiksi palokuntatoimintaa voidaan tulevaisuudessa kehittää; jäsenmäärää kasvattaa muun muassa nuoriin Marko Hasarista SPEKin uusi toimitusjohtaja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö on valinnut uudeksi toimitusjohtajakseen Marko Hasarin. – Tämä on molemminpuolista. Pelastusopiston palopäällystökoulutukselle myönnettiin 250 000 euroa lisärahoitusta. toimitusjohtajana 1.10.2014 alkaen. Lisärahoitusta ovat saaneet poliisi, Rajavartiolaitos, pelastusopisto ja siviilikriisinhallinnan koulutuskeskus. Tiivis yhteistyö ja kumppanuuksien kehittäminen SPEKin jäsenien, muiden järjestöjen ja myös viranomaisten kanssa on merkittävä perusta yhteiskunnan turvallisuuden rakentamiselle nyt ja tulevaisuudessa. PALOKUNTALAINEN 64 15 KIPINÄT VASTAVALITTU TOIMITUSJOHTAJA Hasari pitää erityisen tärkeänä yhteistyön kehittämistä. Hasari on toiminut keskusjärjestön hallintojohtajana vuoden 2010 alusta sekä vt. Yhteistyötä tukee kunkin toimijan tarpeiden ja roolien selvittäminen. Valtiovarainvaliokunta esitti myös Rajavartiolaitokselle kahden miljoonan euron lisämäärärahaa. Eikä kansainvälisiä kumppaneita tule myöskään unohtaa. 0295 418 835 panostamalla, koulutusta tehostaa ja siten satsata toimintavalmiuteen ja -kykyyn. Taustaltaan Marko Hasari on lakimies. Ministerin mukaan päätöksillä turvataan sisäisen turvallisuuden taso myös ensi vuodelle. Kasvanut väkivaltaisen ekstremismin sekä terrorismin uhka huomioidaan tämän lisäksi noin 3 miljoonan euron lisäyksellä kalustoja varustehankintoihin sekä suojelupoliisin yhdysmiehen palkkaamisella Turkkiin. Marko Hasari. Siviilikriisinhallinnan koulutuskeskusta resursoidaan niin ikään 300 000 eurolla. Sisäinen muuttoliike, maahanmuutto ja väestön ikääntyminen vaikuttavat siihen, että eri alueiden turvallisuuden palvelutarpeet muuttuvat ja poikkeavat toisistaan. Hallitus esittää poliisille 2,758 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta suurempaa määrärahaa. Ilman kansalaistoimijoita turvallisuusjärjestelmämme jäisi kovin vajaaksi, Hasari painottaa. Kansalaisten rooli vapaaehtoistoimijoina on Hasarin mielestä merkittävä voimavara. Viking Life-Savingilla Juuso vastaa Helsinkiin avatun uuden paloturvallisuushuollon toimipisteen toiminnasta ja kaikista paloturvallisuushuoltoihin liittyvistä asioista.. SISÄMINISTERI PÄIVI RÄSÄNEN on tyytyväinen hallituksen lisäpanostukseen sisäisen turvallisuuden resursseihin. Varsinkin kun kansalaisilla on vahva luottamus järjestötoimijoihin. Hasari on koulutukseltaan oikeustieteiden maisteri. – Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden raja on häilyvä. Pelastusopistolle lisärahaa LISÄTIETOJA erityisavustaja Sonja Falk puh. Ennen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöä hän oli suojelupoliisin palveluksessa ensin operatiivisena lakimiehenä ja sittemmin hallintopäällikkönä. Hän on palvellut myös puolustusministeriössä hallitussihteerinä ja puolustusvoimissa operatiivisena sotilaslakimiehenä. NIMITYKSET VIKING LIFE-SAVING EQUIPMENT OY FINLAND Juuso Blomqvist on nimitetty 01.12.2014 Viking Life-Saving Equipment Oy Finlandin paloturvallisuushuollon pääliköksi. Hasarin erikoisosaamiseen kuuluu kriisija valmiuslainsäädäntö
30 miljoonan sopimus VIRVEn uudistamiseksi Ammattipätevyyskoulutuksia lahjoituksina sopimuspalokunnille TEKSTI ISTO KUJALA. Tämän takia verkon on toimittava luotettavasti myös koko uudistusprosessin ajan. Palokunnat löytyivät helposti ja näin lahjoittajat pääsivät ojentamaan auttavan kätensä. Kansanedustaja Mikko Alatalo (Keskusta) tuli asian kanssa tiedotteellaan myös julkisuuteen. Nyt aiheen nosti esiin toimittaja Vihtori Koskinen YLE:n Lahden toimituksesta. Samalla uudistus tukee asiakkaan pitkän aikavälin strategiaa. Näitä lahjoittajia olivat Alertum Oy (10 koulutusta) ja Avainkouluttaja-verkosto/GLi yhtiöt (kaksi koulutusta). Sopimuskauden aikana verkon keskeisiä osia tullaan uusimaan, mukaan lukien 450 tukiasemaa. Uudistuksen myötä mahdollistetaan myös verkon palveluiden saatavuus ääriolosuhteissa, kuten mahdollisten myrskyjen ja tulvien aikana, jotka saattavat johtaa verkon laitteiston osittaiseen vaurioitumiseen. 16 PALOKUNTALAINEN 64 KIPINÄT AMMATTIPÄTEVYYSVAATIMUKSET OVAT jälleen nousseet julkisuuteen. Kirjoittelu lähti liikkeelle siitä, että pienillä paikkakunnilla ei saada lasten luistelukenttiä enää jäädytettyä, kun ammattipätevyyden puute estää palokuntia tätä tekemästä. Vihtori kirjoitti aiheesta useamman jutun ja asia oli esillä myös Päijät-Hämeen tv-uutisissa. Verkko on tärkeä osa maan turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa ja sen keskeytymätön toimivuus ja palvelun laatu ovat ensisijaisen tärkeitä yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Verkkoa käyttävät esimerkiksi pelastustoimi, poliisi, sosiaalija terveyssektori, puolustusvoimat, rajavartiolaitos sekä tulli. Sopimuksen arvo on 30 miljoonaa euroa ja sen puitteissa uudistetaan noin kolmannes nykyisistä verkkoelementeistä seuraavan viiden vuoden aikana. Trafin outo toiminta jatkuu Toimittaja haastatteli aiheesta myös Trafin edustajaa. Hän lupasi tehdä palokuntien ammattipätevyysvaatimuksen tulkinnasta eduskuntakyselyn liikenneministerille. VIRVE-verkko palvelee tällä hetkellä noin 34 000 tilaajaa. Aihe levisi aikalailla hyvin myös muihin tiedotusvälineisiin. Toisaalta paloauton otto yksityiskäyttöön – Trafin ohjeen mukaan – ei varmasti ole sopivaa yhteistyötä palokunnan ja pelastuslaitoksen välillä. Sopimuspalokunnat kiittävät jo tässä vaiheessa! AIRBUS DEFENCE AND SPACE on tehnyt merkittävän sopimuksen koskien Suomen VIRVE-viranomaisradioverkon modernisointia. Trafi on ollut ammattipätevyysasioissa se taho, joka koko ajan on haitannut tulkinnoillaan järkevää toimintaa. Tässäkään tilanteessa Trafi ei ole valmis järkevästi ja yhteiskunnan edun mukaisesti tulkitsemaan lakia, vaan tuo esiin lain kiertomahdollisuuksia. Tällöin ei ammattipätevyyttä Trafin mukaan tarvittaisi. Lahjoituksen kohteet löytyivät helposti Muutamat tahot havahtuivat tähän hankalaan tilanteeseen ja päättivät lahjoittaa sopimuspalokunnille ammattipätevyyskoulutuksia. SSPL:ään oltiin yhteydessä ja pyydettiin tietyin lahjoittajan kriteerein etsimään ne palokunnat, jotka tätä koulutusta kipeimmin tarvitsisivat. He eivät ole vielä lopullista lahjoituspäätöstään tehneet. Nyt Trafi kertoi toimittajalle määräysten kiertämismahdollisuudesta, jossa palokuntalainen ottaisi paloauton käyttöön yksityishenkilönä. Lahjoitusmahdollisuutta on kysynyt myös muutama muu taho. Tavoitteena on, että verkon toiminnallisuus ja suorituskyky säilyvät moitteettomina pitkälle tulevaisuuteen. Tällaisen keinon käyttäminen tuo ison ongelman kolaritilanteessa
Jaana Antinniemi.. Kehitämme myös myyntija ostotoimintaamme koko ajan, Martiskainen sanoo. Laajennus toi Tamrexille 265 m 2 lisätilaa, joista 70 m 2 käytettiin myymälään, 20 m 2 toimistotiloihin ja 175 m 2 varastotiloihin. www.tamrex.fi Väliasua (erotiikantappoasu toim.huom.) ei aiota muuttaa johtuen erinomaista palautteesta, lupaa Antinniemi. Myös rakennuksen julkisivu uudistettiin ja sisäänkäynti vaihtoi paikkaa. PALOKUNTALAINEN 64 17 KIPINÄT ENSIMMÄINEN, VARASTOIHIN keskittynyt vaihe starttasi syksyllä 2013. Yhtiön toimialueena on koko Suomi. – Kotimaiset Mica-valaisimet ovat nyt edustuksessamme ja varastotavaraa. LISÄTIETOJA verkkokauppaamme, jonka uusi versio julkaistaan vuoden 2015 alussa. – Vaatepuolella sakuhousut on uudistettu ja uusi pikee-paita on työnalla. Tavoitteenamme on tuplata liikevaihtomme seuraavien viiden vuoden aikana. – Taantuma on antanut meille lisäpotkua. – Saimme kovasti kaivattua lisätilaa sekä fyysiset puitteet myymälässä ja varastossa sille tasolle, että yrityksemme kasvukyky vastaa nyt kasvuhaluamme, kertoo toimitusjohtaja Anne Martiskainen. Tamrexin perusti Pertti Liuha ja alkuaikoina toiminta keskittyi lähinnä sammuttimien myyntiin ja huoltotöihin. Yhtiö on erikoistunut myös niihin liittyviin koulutusja huoltopalveluihin. Yhtiön aputoiminimenä on Yritysvaatemarkkinointi, ja sillä on ISO9001:2008 sertifioitu laatujärjestelmä. Tamrex Oy on vuonna 1978 perustettu turvallisuustavaratalo, joka maahantuo ja markkinoi paloja työturvallisuustuotteita. Tamrex on suomalainen perheyritys, jolla on tytäryhtiö Finsatec Oy Säynätsalossa ja osakkuusyritys Tamrex Ohutuse Oü Virossa. Tamrexin liikevaihto vuonna 2013 oli 5,7 M €, ja se työllistää 24 henkeä. Uusia tuotteita Markkinointisihteeri Jaana Antinniemen mukaan tuoterepertuaari ei myymälän laajennuksen mukaan varsinaisesti kasva, mutta muutamia uutuuksia on ilmestynyt hyllyille. Yritys on toiminut koko olemassaoloaikansa Länsi-Tampereella; aluksi Lamminpäässä, mutta jo kolmenkymmenen vuoden ajan on toimipaikkana ollut Lielahti. Myös Scott-paineilmalaitteet ovat nyt ohjelmassamme, sanoo Jaana Antiniemi. Lähes 40-vuotias yritys on laajentanut tilojaan kahdessa vaiheessa kahden vuoden aikana. Viime vuonna laajennettiin myös toimistoja myymälätiloja. Parhaillaan teemme suuria uudistuksia Tamrex laajensi toimitilojaan Paloja työturvallisuustuotteita maahantuova ja markkinoiva Tamrex Oy juhli uudistuneen myymälänsä avajaisia Lielahdessa marraskuussa. Anne Martiskainen, toimitusjohtaja, Tamrex Oy, puh. Henry Raysta tuli Tamrexin osaomistaja vuonna 1998 ja vuodesta 2000 Tamrexin omistajina ovat toimineet Henry Ray, Anne Martiskainen ja Tomas Ray. Tamrexin toimipisteet ja myymälät sijaitsevat Lielahdessa ja Lahdesjärvellä Tampereella sekä verkkokauppa osoitteessa www.tamrex.fi. 0500 232 580, anne.martiskainen@tamrex.fi
Strategiaryhmässä pelastuslaitoksia edustaa pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta. KIPINÄT SISÄMINISTERIÖ ON asettanut vuoteen 2025 ulottuvien uudistusten ja strategian suunnitteluun työryhmät, joihin ei ole nimetty lainkaan pelastuslaitosten edustajia Itä-, Keskija Pohjois-Suomesta. IL M O IT U S. Ohjausryhmään on nimetty Helsingin pelastuslaitoksen pelastuskomentaja Simo Wecksten ja Pirkanmaan pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen. YLE Pohjois-Karjala: Vain ruuhka-Suomen edustus työryhmiin Jorma Parviainen. Ilmoittautuminen – viimeistään 26.1.2015: Sähköpostitse:isto.kujala@sspl.fi –mainittavaosallistujiennimetjapa lokunta Tilaisuuteenmahtuu100ensimmäis eksiilmoittautunutta. PohjoisKarjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jorma Parviainen pelkää, ettei harvaan asutun seudun ääni kuuluu pelastustoimen tulevissa muutoksissa. OHJELMA 11.00–11.10 Työturvallisuusseminaarin tavoite toiminnanjohtaja Isto Kujala 11.10–11.30 Työturvallisuudenorganisointi pelastustoimessa ja sopimuspalokunnat työsuojeluvaltuutettuMarkkuLeinonen 11.30–12.00 Työriskien riskikartoitukset K-S pelastuslaitoksessa 2013 sopimuspalokuntiennäkökulmasta työsuojeluvaltuutettuMarkoLehtonen 12.00–12.30 PERA-hankkeentavoitteetja toteutuminen sopimuspalokunnissa hankekoordinaattoriMaijaPuranen ohjelmistosuunnittelijaTeemuMykkänen (LisätietoaPERA-hankkeenkotisvuilta www.peranet.fi) 12.30–13.15 L O U N A S 13.15–13.45 …edellinen aihe jatkuu 13.45–14.15 Suojautuminen sammutustyössä paloesimiesJarkkeLahti 14.15–14.45 Puhdas paloasema paloesimiesJarkkeLahti 14.45-15.00 Loppukeskustelu ja yhteenveto JuontajanaPalokuntalainen-lehdenpäätoimittajaPekkaKoivunen TYÖTURVALLISUUSSEMINAARI 31.1.2015, TAMPERE Työturvallisuudenkehittämienvuon na2015 koskettaaerityisestisopimuspalokun tia.Muun muassaPERA(pelastustoimenjaens ihoidon riskienarviointijärjestelmä)tuleekäy ttöön, työsuojeluorganisaatiotkehittyvätso pimuspalokunnat huomioonottaviksi,palokuntalaisten onsuojauduttava vaarallisiapienhiukkasiavastaan,pa loasemaonpidettävä puhtaanapienhiukkasistajne. Paikka:Vapriikinauditorio,Alaversta anraitti5,Tampere Aika:Lauantai31.1.2015klo11.00-1 5.00 Pysäköinti: Vapriikinpihaanvoiinfostanoutaalu palapun, jossielläolevatmuutamatmaksutto mat asiakaspysäköintipaikatovatvapaan a.Asiakaspaikkojen ollessavarattuina,alueeltalöytyyus eitapysäköintitaloja. TULE MUKAAN! TilaisuusonmaksutonjaSSPLtarjoa a osallistujillekeittolounaan. – Uudistuksiin on tulossa vain ”metropolinäkemys”, eikä toiminta siten edusta hyvää hallintoa, pelastusjohtaja Jorma Parviainen toteaa Ylen haastattelussa. Työryhmissä on jäseniä muun muassa sisäministeriöstä, aluehallintovirastosta ja Pelastusopistosta
0295 418 803 Teija Mankkinen.. – Tutkimus kuitenkin osoittaa, että vapaaehtoista pelastuspalvelutoimintaa tulisi voida hyödyntää vielä paremmin, sanoi Päivi Nerg tutkimuksen julkistustilaisuudessa. LISÄTIETOJA Vapaaehtoisresurssin saatavuus ja käytettävyys hälytystehtäviin -tutkimus: www.spek.fi/vapaaehtoisresurssi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tiedote: www.spek.fi/news/ Vapaaehtoiset-ovat-vajaastihyodynnetty-yhteiskunnan-voimavara/27263/3923c9da-f0f04635-8535-7748a0c94f94 Lisätietoja: kansliapäällikkö Päivi Nerg, puh. – Huoli vapaaehtoisten saatavuudesta ja käytettävyydestä on kasvanut väestörakenteen muuttuessa. Vapaaehtoisten hyödyntäminen jää siis merkittävästi vähäisemmäksi kuin olisi mahdollista ja jopa tarkoituksenmukaista. Nergin mukaan vastaavanlaista pohdintaa tehdään monessa muussakin EU-maassa. Niin autettavat kuin auttajat ovat vanhempia kuin ennen, Nerg toteaa. Viime vuosina laajat myrskytuhot ja niiden aiheuttamat alueelliset ja paikalliset häiriötilanteet ovat osoittaneet, että tavanomaisesta poikkeavissa tilanteissa tarvitaan laajamittaista ja joustavaa vapaaehtoisresurssien käyttöä. PALOKUNTALAINEN 64 19 KIPINÄT KANSLIAPÄÄLLIKKÖ PÄIVI NERGIN mukaan lukuisat vapaaehtoiset tekevät jo nyt tärkeää ja arvokasta työtä muun muassa vapaaehtoispalokunnissa ja esimerkiksi kadonneiden etsinnöissä. Lisäksi vapaaehtoisten hyödyntämisessä onnettomuustilanteissa on suuriakin alueellisia eroja. Vapaaehtoisresurssin saatavuus ja käytettävyys hälytystehtäviin -tutkimuksessa havaittiin, että viranomaiset eivät ole juurikaan ottaneet kolmatta sektoria huomioon varautumisessaan. Teija Mankkisen vetämä tutkimusprojekti oli SPEKin ja SSPL:n yhteishanke, jonka rahoitti Palosuojelurahasto. Heitä on myös poikkeusolojen ja varautumisen varalta suunnitelluissa järjestelmissä. Kansliapäällikkö Nerg: Vapaaehtoisia tulisi voida hyödyntää vielä paremmin Vapaaehtoista pelastuspalvelutoimintaa käsittelevä tutkimus julkistettiin 16.12.2014
Mahtaako hän olla siitä tietoinen. Ei ole enää maastossa näkyviä rintamia. Voittaja on toki aina oikeassa. Missä tänään mahdetaan varautumisessa oikeasti mennä, miettii jokasyksyisen myrskyn ulinassa. Vanhat sotajermut ovat poistuneet, mutta henki kai elää. Siis minkä koneen. Rajanveto on häilyvä. Raja terrorismiin on häilyvä. Niin se on vieläkin. Kohteena kuitenkin usein perinteinen siviiliväestö. VIIME VUOSITUHANNEN lopussa kunnallinen pelastustoimi kaappasi itselleen aikaisemmin itsenäisenä toimineen kunnallisen väestönsuojelun. Pelastustoimen alueellistamisen jälkeen vielä vähemmän. Mahtaakohan sellainen suunnitelma toimia tänään, ihan oikeassa tilanteessa. Mapeista tunkee spriimonistuskoneen tuoksu. Siviilivarautuminen on toistaiseksi kunnallista toimintaa, johtajana kunnanjohtaja esikuntineen ja suunnitelmineen. SIIHEN SITTEN loppuvatkin yhtäläisyydet, sotien osalta. Satunnainen ohikulkija Nykyaikainen sota käydään syvyydessä, kaikkialla.”. 1960-luvulla kaiketi aidosti pelättiin ydinaseita, vaikka varautuminen sitten olikin naivia. Mikä VSS. 20 PALOKUNTALAINEN 64 KIPINÄT SATUNNAINEN OHIKULKIJA VÄESTÖNSUOJELU – MUISSA MAISSA SIVIILIPUOLUSTUS – on osa kokonaismaanpuolustusta, mutta samalla varautumista myös muunlaisiin valtakuntaa uhkaaviin häiriötilanteisiin. Tekniikkakin on tuonut kaikenlaista uutta. Maailman kaikissa kolkissa käydään tänäkin päivänä jokseenkin samanlaisia sotia kuin rajalla 70 vuotta sitten, mutta erojakin on. On erikoisjoukkoja ja on informaatiosota. Näitä työkaluja käytetään sotien perinteisistä pelisäännöistä jokseenkin piittaamatta. Kuka on sankari ja kuka terroristi riippuu katsojasta. Ero sotilaiden ja siviilien välilläkin on häilyvä. ENTÄS VÄESTÖNSUOJELU. Epäsymmetrisessä sodassa ainakin osa toista osapuolta on päiväsaikaan siviilejä, muulloin ei. On risteilyohjuksia, on bunkkerimurskaajapommeja, on miehittämättömiä lennokkeja ja on sensorisodan tykötarpeet. Samat organisaatiot toimisivat samalla tavalla, mittakaavasta ja häiriön muodosta riippumatta. Roskalaatikkopalo ei ole sellainen häiriötilanne. Kuuluisiko valtiollistamisen jälkeen yhtään mitään. Sota on. Ehkä tarkoituksella, koska täysmittaisen ydinsodan jälkeen olisi hetkellinen selviytyminen yhdentekevää. Piti saada synergiaetuja. Sellaisen veivattavan laitteen, jolla 60-luvulla tehtiin pirtun avulla ne liilanväriset monisteet. Mitä vastaan Suomessa tänään suojaudutaan ja miten, jos lainkaan. Sodan jälkeen on perinteisesti varauduttu sotaan, joka olisi samanlainen kuin juuri käyty. Lopullinen vastuu kuitenkin langetettiin kätevästi yksittäisen kansalaisen vastuulle. Katsokaapa museoista. Sen jälkeen ei ole kuulunut väestönsuojelusta toimintona paljoakaan. Nykyaikainen sota käydään syvyydessä, kaikkialla