(02) 273 18 10 WWW.RAUPLAN.COM WWW.RAUPLAN.MOBI rauplan@rauplan.com. MULLISTAVA VAAHTONESTEUUTUUS! ERITTÄIN TEHOKAS, ympäristöystävällinen ja alkoholinkestävä vaahtoneste kaikkiin paloihin! 100% FLUORIVAPAA 100% BIOHAJOAVA Salvumiehenkatu 10, 20320 TURKU p. (02) 273 18 00 f
PALOKUNTALAINEN 59 3 TOIMITTAJA Isto Kujala AVUSTAJA Jarno Joensuu AVUSTAJA Tuuli Heervä ULKOASU Anna Broholm ILMOITUKSET Maria Salo SISÄLTÖ • NRO 59 NRO 59 PÄÄKIRJOITUS PÄIVÄN POLTTAVAT KIPINÄT UUTTA TIETOA ENSIVASTEESTA VIESTINTÄÄN SELKEYTTÄ TURVALLISUUTTA HARVASSA PERSOONA – Simo Wecksten LÄMPÖKAMERAMIES TAINIONKOSKEN VPK 5 6 32 45 8 35 41 47 51 64 48 58 65 63 66 22 38 42 PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI • 13. 0400 504 678 KANNEN KUVA Pekka Koivunen TAITTO JA ULKOASU Anna Broholm/ PieniSuuri Idea PAINO Brand ID /Pori KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Postinrannantie 3 B, 29630 Pomarkku, Y2242549-9, Alv. 040 501 8721 TOIMITUSSIHTEERI Anne Mallius TOIMITTAJAT Silvio Hjelt ja Isto Kujala AVUSTAJAT Tuuli Heervä ja Jarno Joensuu OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. PALAUTE sähköpostitse toimitus@palokuntalainen.fi VILLIMIES VIKSU 2014 KÄYTÄNNÖN SAMMUTUSJA PELASTUSTEKNIIKKAA – Osa 9 KALUSTOKULMA BRANDKÅRISTEN TAHTOO TIETÄÄ LETKUT SOLMUSSA ENSI NUMEROSSA LIEKINHEITTÄJÄ WWW.PALOKUNTALAINEN.FI PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen TOIMITTAJA Silvio Hjelt TOIMITUSSIHTEERI Anne Mallius Käytännön sammutusja pelastustekniikkaa Esittelyssä Tainionkosken VPK Simo Wecksten Uutta tietoa ensivasteesta 42 22 38 48. VUOSIKERTA • AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN • ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh. rek. Ollikainen ILMOITUKSET ilmoitukset@palokuntalainen.fi, Maria Salo, puh
Autoilijankatu 8, 20780 KAARINA | puh. Esteri 10-2000 Esteri 10-4000 (D-240) Esteri 10-6000 (LK-6000) Esteri 3000K suurtehoruisku ja John Deere Gator 855D Terätie 4 • 20760 Piispanristi p. Erittäin kestävät kotimaiset TR-vesitykit ammattilaisille yli kolmen vuosikymmenen kokemuksella. Palonsammutusvälineiden osaavat ammattilaiset palveluksessasi. (02) 243 3685 • www.trvesitykit.. | www.veikkonummela. (02) 243 3685 • www.trvesitykit.. Kotimaisen laadun tunnistat tuotemerkistämme vesitykissäsi. Suomen johtava liikkuvaan kalustoon kiinteästi asennettavien sammutusvesipumppujen valmistaja. TR-Vesitykit Oy on Kaarinassa toimiva metallialan konepaja, joka on jo vuodesta 1981 valmistanut palonsammutustyöhön laadukkaita suomalaisia vesitykkejä sekä niiden lisälaitteita. Tuotevalikoimaamme kuuluu pääasiallisesti käsikäyttöisiä sekä hydraulisia vesitykkejä, jotka voidaan asentaa paloautoihin, nostolavalaitteisiin, tehdasalueille, tai mihin tahansa missä on tarvetta palosammutuskalustolle. (02) 2162 112 faksi (02) 4692 115 | esteri@veikkonummela. laadun tunnistat tuotemerkistämme Suomen johtava liikkuvaan Since 1968. Yrityksen on perustanut Tauno Rantanen, ja alkujaan yritys toimi nimellä Konepaja T.Rantanen Ky. VAADITHAN KOTIMAISTA! Palvelu ja huolto ovat aina lähelläsi. p
RASKAAN KALUSTON päivittäinen huolto tehdään yleensä laitosten omana työnä. Laitoksissa kalustoa kierrätetään niin, että kahdesta viiteen vuotta vanhat autot siirtyvät vilkkaimmilta asemilta hiljaisemmille ja lopulta reservipalokuntien käyttöön. Tärkeintä on kuitenkin se, että on olemassa taho, joka vastaa siitä, että kalusto pysyy käyttökunnossa mahdollisimman pitkään. Näistä noin puolet on raskaita sammutus-, säiliötai muita erikoisautoja. Se huoltaa ja korjaa itse, mutta ostaa palveluita myös autojen valtuutetuilta huoltokorjaamoilta sen mukaan, mikä tulee kokonaisuuden kannalta edullisimmaksi. PALOKUNTALAINEN 59 5 PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen PÄÄKIRJOITUS PELASTUSLAITOKSILLA JA palokuntayhdistyksillä on käytössään yli 4 000 erilaista ajoneuvoa. Esimerkiksi puolustusvoimat on viiden viime vuoden aikana siirtänyt ajoneuvojensa ylläpidon valtioenemmistöisen Millog Oy:n hoidettavaksi. JÄRJESTELMÄSSÄ JOKAINEN ajoneuvo saa ansaitsemansa, tarkkaan suunnitellun huoltokohtelun, jonka toimivuudesta Millog vastaa. Myös ajoneuvojen modernin tekniikan päivitykset kuuluvat asiaan. Toisissa taas toimenpiteisiin ryhdytään vasta, kun ruoste on jo raiskannut tai esiin tullut vika on pakko korjata. VALTAKUNNALLISESTI KOORDINOITU ajoneuvojen huolto ja korjaus on osoittautunut monissa organisaatioissa järkeväksi vaihtoehdoksi. SUOMEN SUURET ajoneuvojen haltijatahot ovat melkein poikkeuksetta antaneet ajoneuvokalustonsa ylläpidon joko asialle omistautuneen oman organisaation tai ulkopuolisen tahon hoidettavaksi. Päällirakenteiden ylläpitohuoltojen ja korjausten kirjo on paljon leveämpi. Joissakin laitoksissa esimerkiksi sammutusauto “käydään läpi” säännöllisin väliajoin. Jos pelastuslaitoksella on taitava ja tehokas, valtakunnalliset laatukriteerit täyttävä korjaamo, se voi olla paras vaihtoehto tekemään käytännön työt vastakin. Alustan huollot teetetään monin paikoin valtuutetuissa huoltoliikkeissä. PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO voisi selvittää, olisiko esimerkiksi Millog Oy tai joku valtakunnallinen yksityinen yritys raskaan kaluston huoltajana taloudellisempi vaihtoehto kuin nykyinen laitoskohtainen järjestelmä. SATOJEN MILJOONIEN AUTOKALUSTO ANSAITSEE järkevän ylläpidon Sammutusauto on oiva esimerkki investointihyödykkeestä, jota tulisi hoitaa ja myös päivittää säännöllisesti.”. KAHDEN TUHANNEN raskaan ajoneuvon koordinoitu ylläpito ja huolto voisi olla kansantaloudellisesti järkevämpää kuin nykyinen kahdenkymmenenkahden laitoksen hajanainen ja laadullisesti hyvin vaihteleva käytäntö. Huomioitavaa on, että kyseessä ei ole huollon ja korjausten keskittämisestä yhteen maantieteelliseen paikkaan, vaan kokonaisvaltaisesta huoltojärjestelmästä, joka huolehtii, että kallis ajoneuvo toimii mahdollisimman hyvin ja pitkään tehtävässään. SAMMUTUSAUTO ON oiva esimerkki investointihyödykkeestä, jota tulisi hoitaa ja myös päivittää säännöllisesti. Kyseisten ajoneuvojen käyttöikä on yleensä pitkä, jopa yli 20 vuotta
TIEDOTTEEN SISÄLTÄMÄT ESITYKSET TULEVISTA TOIMENPITEISTÄ OVAT JÄÄNEET IHMEEN VÄHÄLLE HUOMIOLLE. Aina niin kärkäs SPALin johto ei ole reagoinut asiaan mitenkään. 6 PALOKUNTALAINEN 59 PÄIVÄN POLTTAVAT HALLITUS PÄÄTTI MYÖS, että pelastustoimeen perustetaan enintään 11 tilannekeskusta. Mitä siis todellisuudessa tarkoittaa tiedotteen teksti suunnitteluohjeen soveltamisen yhtenäistämisestä. Samoin SSPL:n hiljaisuus asiassa kummeksuttaa. Tiedotteen salaperäiset virkkeet PELASTUSTOIMEN ALUEUUDISTUKSEN KARIUDUTTUA HALLITUKSEN PÄÄTÖKSEEN MAALISKUUN LOPUSSA SISÄMINISTERIÖ JULKAISI ASIASTA TIEDOTTEEN 26.3.2014. LISÄTIETOJA www.intermin.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/1/1/pelastustoimen_uudistus_toteutetaan_nykyisella_aluejaolla_52474. Mitä virke oikein tarkoittaa käytännössä. Kim Nikula (SPAL) ja Isto Kujala (SSPL), oletteko valmiita hyväksymään jo alueellistamisen aiheuttaman operatiivisen päällystön virkojen vähentämisen jatkamisen sekä vastuun sälyttämisen yhä alemalle organisaatioportaalle eli paloesimiehille ja sopimuspalokuntien yksikönjohtajille. Maalaisjärjellä ajateltuna esillä oleva virke voisi tarkoittaa vaikkapa verhottua päätöstä siitä, että ammattiväkeä vähennetään. Ei tarvitse paljon leikkiä eri vaihtoehdoilla, kun virkkeen voisi ajatella sisältävän myös sopimuspalokuntien asemaverkoston harventamisen. Mitä ovat ”uudenlaiset tehokkaammat toimintatavat”, jotka voidaan ottaa käyttöön pelastustoiminnan palvelutasoa heikentämättä. Ohjeen mukaan ryhmän vahvuus kohteessa – ennen kuin tehokas pelastustoiminta voidaan aloittaa – on suurin piirtein sama kuin vanhan ohjeen (2003) yksikön vahvuus. Toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa (2012) paloasemien päivystysvahvuus ei ole olennainen asia, ei myöskään yksikön miesvahvuus. Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen soveltamista yhtenäistetään siten, että se mahdollistaa uudenlaiset tehokkaammat toimintatavat pelastustoiminnan tasoa heikentämättä. Sisäministeriö tukee muutosta uudistamalla pelastustoimen johtamisohjeen. Miten hallitus voi päättää tilannekeskuksista, joiden perustaminen on pelastuslaitosten sisäisesti päätettävissä ja periaatteessa valtiolla ei ole mitään tekemistä niiden kanssa. Pelastuslaitosten johtamisjärjestelmää ja henkilöstörakennetta kehitetään edelleen siten, että miehistön suhteellinen osuus koko henkilöstössä kasvaa. Sehän voi olla nyt vaikka yksi
Tekijöiden motivointi taitojensa ylläpitoon tulee sekin ennen pitkää ongelmalliseksi. Olisiko suora sopimus palokuntayhdistyksen ja sairaanhoitopiirin ensihoitokeskuksen kanssa parempi vaihtoehto kuin nykyisin yleinen kolmikantasopimus. Ensihoidon järjestelmäuudistuksen myötä joidenkin palokuntien tehtävämäärä on noussut hyvin korkeaksi. Lopullisesti järjestelmä sai yleisen hyväksymisen, kun ensivasteen juridinen asema määriteltiin lainsäädännössä ja ohjeistuksissa. Ongelma on myös ensivasteesta palokunnalle ja henkilöstölle maksettava korvaus. Ensivastepalvelujen laatutason kirjo on vielä liian suuri. Vpk-sopimuspalokunnista ensivastepalveluita tarjoaa puolet eli noin 250. Hälytysten määrä on monin paikoin ongelma. Ensivaste ei ole itsestäänselvyys. Ensivasteen järjestäminen tulee sekin edelleen pitää mukana keskustelussa (Palokuntalainen 57, s.7). Ensiauttajan vastuu tekemisistään on aivan eri luokkaa kuin sammutusmiehen. Laadulla on hintansa. Terveydenhuoltosektori tuli enemmän tai vähemmän kangerrellen mukaan vasta 2000-luvulla. Täysin päinvastaisia esimerkkejäkin löytyy. Tehtävämäärä on uudistuksen myötä romahtanut. Ensivastetta tekeviltä vaaditaan yhä laadukkaampaa toimintaa. Käytännössä kaikki ammattiasemat ja suurin osa ”puolivakinaisista” tekee ensivastetta. PALOKUNTALAINEN 59 7 PÄIVÄN POLTTAVAT ENSIVASTEJÄRJESTELMÄÄ ON kehitetty hieman yli kaksikymmentä vuotta, aluksi pelastuslaitosten ja yksittäisten palokuntien toimesta. Koulutukseen sekä tietojen ja taitojen ylläpitoon menevä aika ei kuitenkaan saa nousta liian korkeaksi, kun puhutaan vapaaehtoishenkilöstöstä. Kentältä kantautuneiden tietojen mukaan ensivastepalvelujen tuottamisessa on erityisesti sopimuspalokunnissa useita ongelmia, jotka vaativat valtakunnallista keskustelua ja ratkaisuja. Näin pitää potilasturvallisuuden kannalta ollakin. Ääriesimerkkinä on palokunta, jonka aiemmin keskimäärin kerran viikossa liikkeellä ollut ensivasteryhmä ei ole saanut kuukausiin ainuttakaan tehtävää. Tällä hetkellä ensivaste on vahvasti sairaanhoitopiirien ohjaamaa ja selvästi järjestäytyneempää kuin aiemmin. Muutaman vuosittaisen tehtävän kokemus ei yksinkertaisesti riitä palvelun laadun ylläpitämiseen. Ensivaste poikkeaa sammutusja pelastustehtävistä. Se näkyy myös kentällä. Ensivastetta palokunnissa tekee keskimäärin noin puolet hälytyskelpoisista ja suuri tehtävämäärä alkaa olla heille rasite. Jatkuva tietojen ja taitojen ylläpito sekä lähtövarmuuden takaaminen rassaa niin yksittäistä palokuntalaista kuin palokuntayhdistystäkin. Täyteen vapaaehtoisuuteen ja palkkiottomuuteen perustuva ensivaste tulee jossain vaiheessa matkansa päähän
8 PALOKUNTALAINEN 59 QR-KOODILLA VIRTUAALIMAAILMAAN Palokuntalainen on nyt portaali KIPINÄT STAATTINEN QR-KOODI sisältää pysyvän web-osoitteen, viestin tai vaikkapa kartta-osoitteen. QR-koodien avulla Palokuntalainen haluaa palvella tiedon lähteenä aiempaakin tehokkaammin. QR-KOODIT YHDISTÄVÄT FYYSISEN MAAILMAN JA VIRTUAALIMAAILMAN ELI PÄÄSET KÄTEVÄSTI NETISSÄ TIETTYYN OSOITTEESEEN KOODIN AVULLA. Tietokoneisiin on saatavilla myös selainpohjaisia lukuohjelmia. portal) tarkoittaa Wikipedian mukaan seuraavia asioita: PORTAALI • rakennuksen sisäänkäynti (porstua), kirkon eteinen, portaat tai portti PORTAALI • sisäänkäynti josta pääsee toiseen paikkaan kuten teleportilla PORTAALI • tietynlainen verkkopalvelu, Internetiin liittyvä käsite PORTAALI • tietokonegrafiikassa käytetty tekniikka. QR-KOODI VOI SISÄLTÄÄ HUOMATTAVASTI ENEMMÄN INFORMAATIOTA KUIN PERINTEISET KAUPAN TUOTTEISTA TUTUT VIIVAKOODIT. TÄMÄN LEHDEN SIVUILLA ON VIIME NUMEROSTA ALKAEN OLLUT NELIÖMÄISIÄ QRKOODEJA, JOTKA OVAT KAKSIULOTTEISIA VIIVAKOODEJA. Lataamme sen QR-koodina sivuillemme. Lukulaitteessa tulee olla kamera. Älypuhelimeen, tablettiin tai tietokoneeseen asennetun QR-koodien lukijaohjelman avulla voit lukea koodeja. Kukin laite tai käyttöjärjestelmä vaatii kuitenkin oman lukija-ohjelmansa. Jos sinulla on vinkkejä, ota yhteys ja ilmoita osoite. VOIT LUKEA NIITÄ KAMERALLA VARUSTETULLA KÄNNYKÄLLÄ, TABLETTITIETOKONEELLA TAI LÄPPÄRILLÄ. Pyrimme löytämään lukijoillemme mielenkiintoista luettavaa netistä. LISÄTIETOJA www.qr-koodi.net JOS ET OMISTA QR-LUKIJAA, LÖYDÄT KAIKKI TÄMÄN LEHDEN LINKIT MYÖS OSOITTEESTA WWW.PALOKUNTALAINEN.FI HUOM!. Portaali (engl
Asetus ei sisällä uusia velvoitteita toiminnanharjoittajille. Siinä määritellään miten rakennuksen käyttötapa, asukkaiden tai hoidettavien henkilöiden toimintakyky ja muut poistumisturvallisuuteen vaikuttavat tekijät otetaan huomioon tulipaloihin ja muihin vaaratilanteisiin varautumisessa ja poistumisjärjestelyissä. Asetus tulee voimaan 1.5.2014. PALOKUNTALAINEN 59 9 QR-KOODILLA VIRTUAALIMAAILMAAN Palokuntalainen on nyt portaali KIPINÄT LISÄTIETOJA LISÄTIETOJA VALTIONEUVOSTO ON antanut asetuksen poistumisturvallisuusselvityksestä. Tarkoituksena on helpottaa selvitysten laatimista ja edistää yhdenmukaisten käytäntöjen muodostumista. Asetuksella tarkennetaan pelastuslaissa säädetyn poistumisturvallisuusselvityksen sisältövaatimuksia. Poistumisturvallisuusselvityksen laatimisesta vastaa toiminnanharjoittaja. Pelastuslain mukaisesti toiminnanharjoittajan on etukäteen laadituin selvityksin ja suunnitelmin ja niiden perusteella toteutetuin toimenpitein huolehdittava, että asukkaat ja hoidettavat henkilöt voivat poistua turvallisesti tulipalossa tai muussa vaaratilanteessa itsenäisesti tai avustettuina. Palveluja tukiasumisen kohteilla tarkoitetaan asumisyksikön muotoon järjestettyjä palveluja tukiasuntoja, joissa asuvien toimintakyky on tavanomaista huonompi. Poistumisturvallisuusselvitys pitää päivittää vähintään kolmen vuoden välein. 0295 488 432 ylitarkastaja Jarkko Häyrinen, puh. Hoitolaitoksilla tarkoitetaan sairaaloita, vanhainkoteja ja muuta laitoshuoltoa, suljettuja rangaistuslaitoksia ja muita näihin verrattavia kohteita. Velvoite selvityksen laatimiseen on ollut pelastustoimen lainsäädännössä vuodesta 2004. Hoitolaitoksiin poistumisturvallisuusselvitys yli-insinööri Kirsi Rajaniemi, puh. 0295 488 436 KUVITUSKUVA PEKKA KOIVUNEN www.intermin.fi/fi/lainvalmistelu/muut_lainvalmisteluhankkeet/asetusten_valmistelu. Hoitolaitoksilla sekä palveluja tukiasumisen kohteissa pitää olla poistumisturvallisuusselvitys. Uudisrakentamisen osalta vastaava velvoite on ollut ympäristöministeriön antamissa rakentamismääräyksissä vuodesta 2002
Tiutisen vapaaehtoisen palokunnan käytöstä poistunut, Jylpyn paloasemalle huoltoon tullut sammutusauto oli siirretty huollosta pelastuslaitoksen korjaamotiloista kalustohalliin, jossa hetken oltuaan se oli syttynyt palamaan. Paloauto kärähti paloasemalla TEKSTI JA KUVAT SASU MÄKINEN KOTKA www.peltaco.com Tuotteet pelastusalan ammattilaisille! Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. Hytti saatiin sammumaan jauhesammuttimella, mutta paloaseman sisätilat ja myös viereiset autot kärsivät vaurioita. Vuosimallin 1986 Volvo –merkkinen paloauto oli syttynyt pelastuslaitoksen mukaan sähköviasta. KIPINÄT PALOAUTO SYTTYI palamaan Kotkan paloaseman kalustohallissa tiistaina 8.4. Sisätilojen vauriot olivat lähinnä savuja nokihaittoja. Paloauton sisätilat tuhoutuivat palossa täysin. • eri kokoja 25-1600 l • kerää nesteet, kiinteät aineet ja kemikaalit • soveltuu lyhytaikaiseen varastointiin • kestävä, helppo ja nopea koota • kokoontaitettava. Esimerkiksi vieressä ollutta pelastussukellusyksikköä putsattiin iltapäivän aikana jälkivahingontorjuntaan erikoistuneen yrityksen toimesta. Osa asemalla työvuorossa olleesta miehistöstä oli samanaikaisesti muualla harjoituksissa. Palo huomattiin välittömästä ja asemalla ollut miehistö ryhtyi sammutuspuuhiin. (017) 368 4000 info@peltaco.com Monitoimiallas ECCOTARP Letkurinkka helpottaa letkujen kantamista ja siirtämistä metsäpaloissa, isoissa kiinteistöissä ja tehdasalueilla. aamupäivällä
Kurssilaisten edessä vanhempi opettaja Marko Toivio ja yliopettaja Matti Hurula. – Kurssi toteutettiin periaatteella kaksi lähijaksoa alueella ja harjoitusjakso Pelastusopistolla. – Saadusta opista voi monia asioita viedä suoraan työelämään ja vpk-toimintaan, sanoo Kimmo Könönen. Se oli hänen mielestään ammattimaisesti järjestetty ja hyvin pidetty. Lähiopetuksen välissä kurssilaiset tekivät välitehtäviä. Könönen on Ovako Imatra Oy Ab tehdaspalokunnan (oto) palomestari ja Imatran VPK:n ryhmänjohtaja. Päätöspäivänä palkittiin imatralainen Kimmo Könönen, 44, SSPL-stipendillä. Koulutus jakautui kahteen lähiopetusjaksoon Kouvolassa: 31.1.–2.2.2014 ja 22.–23.2.2014. Jokaisessa palokunnassa olisi hyvä olla myös pari kolme kurssin käynyttä, jotta tehtäviä voidaan välillä vaihtaa, päättää Kari Könönen. Könönen piti kurssia todella hyvänä. Könösen mielestä on huono asia, että joissain sopimuspalokunnissa ei ole sopimuspalokunnan päällikkökurssin käynyttä päällikköä. Ikimuistoisia hetkiä jäi mieleen, olemme varmasti yhteydessä tulevaisuudessakin. Hän on ollut palokuntatoiminnassa mukana vuodesta 1996. Päätöspäivänä todistuksen sai 16 sopimuspalokuntalaista. – Kurssin henki oli hyvä. Alueellinen päällikkö kurssi päätökseen TEKSTI JA KUVAT ISTO KUJALA KURSSIN SUORITTANEET: • Ari Mikko, Elimäen VPK • Hynninen Rami, Sunilan TPK • Inkilä Arttu, Lappeenrannan VPK • Kiiski Matti, Iitin VPK • Koskinen Miikka, Utin sopimuspalokunta • Kuosa Mikael, Hattulan VPK • Könönen Kimmo, Ovako Imatra Oy AB TPK • Lahdentausta Kimmo, Karhulan VPK • Lääti Henri, Liikkalan VPK • Moilanen Janne, Uuraisten VPK • Nissinen Marko, Neste Oil Oyj TPK • Perkola Juuso, Säkylän VPK • Rämä Mikko, Valkealan-Jokelan VPK • Teräväinen Simo, ValkealanJokelan VPK • Turunen Tuomas, Iitin VPK • Viitanen Antti, Vehkalahden VPK Kimmo Könönen. Olisin mielelläni ollut koko ajan Pelastusopistolla, mutta nykyaikana on vaikea päästä töistä koulutukseen kahdeksi viikoksi, sen takia tällainen järjestely on hyvä, toteaa Könönen. KOUVOLA KUOPIO. Tietoa ja taitoa löytyi hyvin. PALOKUNTALAINEN 59 11 KIPINÄT ALUEELLINEN SOPIMUSPALOKUNTIEN päällikkökurssi toteutui 31.1.–4.4.2014. Harjoitusjakso pidettiin Pelastusopistolla 31.3.–4.4.2014. Kurssin johtajana toimi yliopettaja Matti Hurula ja toisena opettajana vanhempi opettaja Marko Toivio. Kurssilaiset äänestivät hänet parhaiten hyvän sopimuspalokunnan päällikön ominaisuudet omaavaksi kurssilaiseksi. – Koulutus antaa niitä valmiuksia, joita sopimuspalokunnan pyörittämisessä tarvitaan ja olen sitä mieltä, että kaikkien sopimuspalokunnan päälliköiden on kurssi käytävä. Huomaa, että kaverit ovat olleet monta vuotta palokunnassa
0295 480 112, mauri.turula@112.fi Marko Nieminen Johtaja, hätäkeskuspalvelut Vaihde: puh. Uudessa hätäkeskuksessa työskentelee yhteensä noin sata henkilöä. HÄTÄPUHELUIDEN TEKNINEN SIIRTÄMINEN TOTEUTETTIIN ILMAN HÄIRIÖITÄ HÄTÄPUHELUIHIN. – Apu sen tarvitsijalle lähtee edelleen samasta paikasta kuin ennenkin, eikä hätäkeskusten yhdistäminen vaikuta ambulanssien, poliisin partioiden eikä pelastustoimen yksiköiden määrään mitenkään. 12 PALOKUNTALAINEN 59 KIPINÄT LISÄTIETOJA: HÄTÄKESKUSLAITOS www.112.fi Turun häke aloitti HÄMEEN HÄTÄKESKUKSEN OPERATIIVINEN TOIMINTA SIIRRETTIIN 8. Hätänumeroon soittaville muutos ei ole näkynyt mitenkään. KUVA HÄTÄKESKUSLAITOS Mauri Turula Turun hätäkeskuksen päällikkö Vaihde: puh. Uudistus ja sen edellyttämät toimintatapojen muutokset on tehty yhdessä alueen yhteistyöviranomaisten kanssa. 0295 480 112, marko.nieminen@112.fi TURKU. HUHTIKUUTA TURKUUN. TURUN HÄTÄKESKUS toimii entisen Varsinais-Suomen hätäkeskuksen tiloissa. Avuntarvitsija saa edelleen avun paikallisilta, lähinnä olevilta auttavilta viranomaisilta, vaikka hätäilmoitus käsiteltäisiinkin muualla, muistuttaa Hätäkeskuslaitoksen hätäkeskuspalvelujen johtaja Marko Nieminen. Loppuvuonna 2014 toimintansa aloittaa Vaasan hätäkeskus Keski-Suomen ja Pohjanmaan hätäkeskusten yhdistyttyä. TURUN HÄTÄKESKUS TUOTTAA NYT HÄMEEN JA VARSINAISSUOMEN ALUEIDEN HÄTÄKESKUSPALVELUT. Tämän jälkeen Suomessa on kuusi uudella toimintamallilla olevaa hätäkeskusta
Harjoitus jouduttiin kuitenkin toteuttamaan ilman jäätä, sillä ulkolämpötila oli lähes 10 astetta plussan puolella. Lisäksi Merikeskus Vellamon Tietokeskuksessa infopiste palveli tapahtumavieraita. Kotkan Kantasatamassa järjestettiin seuraavana päivänä öljyntorjuntaharjoitus nimeltä Oil-in-Ice. Harjoitus oli kenraaliharjoitus suunnitteilla olevaa kevään 2015 suurta harjoitusta varten. Harjoitukseen osallistuivat suomalaiset öljyntorjunta-alukset Louhi sekä Seili. KOTKA Öljy torjuttiin ilman jäitä Scania Erityismyynti Paloja pelastusajoneuvot Puh 010 555 5273 petri.surakka@scania.fi www.scania.fi Scania Suomi Oy Muonamiehentie 1 00390 Helsinki. Seminaarissa keskusteltiin talvimerenkulusta sekä öljyntorjunnasta jääolosuhteissa. KIPINÄT TEKSTI JA KUVAT SASU MÄKINEN KOTKASSA TOIMIVA Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotka sekä Suomen ympäristökeskus (SYKE) järjestivät kansainvälisen seminaarin ”WINOIL – Winter navigation risks and oil contingency plan” Merikeskus Vellamossa keskiviikkona 26.3. Harjoituksen jälkeen yleisöllä oli mahdollisuus tutustua öljyntorjunta-aluksiin Kantasataman alueella
Säästöt toteutetaan niin, että paloasemaverkostoa ei harvenneta eikä miehistön määrää vähennetä. TEKSTI PEKKA KOIVUNEN KUVA PAIVIRASANEN.FI LÄHDE SM. – Pelastustoimea tullaan kehittämään nykyisen aluejaon pohjalta niin, että asetettu säästötavoite 7,5 miljoonaa euroa saavutetaan. Poliisin rakenneuudistuksen (PORA III) seurauksena poliisin resursseja voidaan ohjata keskitetysti koko maakunnassa ja tämä lisää mahdollisuuksia vastata poliisipalvelujen kysyntään entistä paremmin. JATKOSSA TULISIKIN SELVITTÄÄ, PITÄISIKÖ TURVALLISUUSVIRANOMAISILLA OLLA YHTEINEN, SELKEÄ JA KONKREETTINEN SUUNNITELMA SIITÄ, MITEN PALVELUT HARVAAN ASUTUILLA ALUEILLA JÄRJESTETÄÄN. TIEDOTE. 14 PALOKUNTALAINEN 59 KIPINÄT HUHTIKUUSSA JULKAISTUN Turvallisuutta harvassa -raportin mukaan poliisin toimintavalmiusaika kiireisesti hoidettavissa A-luokan tehtävissä on Lapissa hieman parantunut viime vuosien aikana. Säästötoimet suunnitellaan sisäministeriön, pelastuslaitosten ja kuntien yhteistyönä. Sisäministeriö uudistaa pelastusHARVA-ALUEET TAAS OTSIKOISSA Ministeri Räsänen kuuluttaa yhteistä suunnittelua SISÄMINISTERI PÄIVI RÄSÄSEN MUKAAN HARVAAN ASUTUILLA ALUEILLA ERI VIRANOMAISTEN TOIMINTAA JA NIIDEN VAIKUTUSTA ASUKKAIDEN PALVELUIHIN TULISI TARKASTELLA KOKONAISVALTAISEMMIN, EI VAIN YHDEN VIRANOMAISEN NÄKÖKULMASTA. – Pidän tärkeänä, että poliisi on jatkossa entistä tiiviimmässä yhteistyössä alueen kuntien kanssa ja toimittaa säännöllisesti tietoa niin kuntien johdolle kuin myös Lapin asukkaille poliisipalveluista ja niiden kehityksestä alueella. Lapissa pelastustoimen keskimääräinen toimintavalmiusaika oli vuonna 2013 hieman alle 13 minuuttia. Se on pysynyt viimeisen viiden vuoden aikana varsin samalla tasolla. Lapissa hälytyksistä kaksi kolmasosaa sijoittuu taajaan asutulle alueelle. Poliisin tarkka ja ajantasainen tulosseurantajärjestelmä antaa tähän hyvät mahdollisuudet, Räsänen sanoi. Pelastustoimeen perustetaan enintään 11 tilannekeskusta, joista viisi tulee toimimaan yhteistyössä sote-alueiden kanssa. Lausuntojen perusteella kunnat ovat hyvin sitoutuneita pelastustoimen rakenneuudistuksen toteuttamiseen, totesi Räsänen. Aiemmin Lapin poliisiresurssit jakaantuivat kahden poliisilaitoksen ja Helsingistä johdetun Liikkuvan poliisin alaisuuteen
Muun muassa Sopimuspalokuntien Liitto vetoaa voimakkaasti pelastuslaitoksiin, että ne tekisivät kaikkensa henkilöstöresurssiongelmien ratkaisemisessa. Uusien toimivaltuuksien käyttö edellyttää, että yhteispartiointi on ennalta suunnitelTurvallisuutta harvassa. PALOKUNTALAINEN 59 15 KIPINÄT LISÄTIETOJA: valtiosihteeri Andrei Nahkala, puh. Rovaniemellä ja Oulussa toimivat hätäkeskukset yhdistettiin marraskuussa 2011. – Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan rajavartiolain muutosesitys, jossa esitetään, että rajavartiomies voisi yhteispartiossa poliisimiehen kanssa suorittaa välttämättömiä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen tehtäviä samoin valtuuksin kuin poliisimies. 0295 418 807 toimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen tarkistaen muun muassa miehistövahvuuksia, joilla hälytyksiin lähdetään. Minua hieman ihmetyttää, että muuten niin aktiiviset pelastuslaitosten kumppanuusverkosto ja Kuntaliitto eivät ole reagoineet asiaan mitenkään.. Erityisesti tämä näkyy Lapissa ja muilla harvaan asutuilla alueilla. – Toteaminen, voivottelu ja juhlapuheiden kauniit sanat pitää nyt sysätä syrjään, sanoo SSPL:n toiminnajohtaja Isto Kujala. Hätäkeskusuudistus on merkinnyt myös pelastustoimen, poliisin, sosiaalija terveystoimen prosessien kehittämistä. Uudistuksen vaikutuksia on seurattu tarkasti. Nykyisen lain mukaan rajavartiomies voi toimia tällaisessa tilanteessa vain poliisia avustavan henkilön toimivaltuuksin. Rekrytointi pitää saada toimimaan yhteisvoimin. Seurannan tuottaman tiedon mukaan hätäkeskuksen fyysisellä sijainnilla ei näytä olevan merkitystä ilmoitusten vastaanoton ja hälytyspalvelujen antamisen kannalta. – On tekemisen aika. Tilanneraportti turvallisuudesta harvaan asutuilla alueilla SISÄMINISTERIÖ N JULKAISU 6/2014 Sisäinen turvallisuus tua, tarkoituksenmukaista ja tehtävän hoitaminen tapahtuu poliisin johdolla. Uudistuksen seurauksena ihmiset saavat nopeammin yhteyden hätäkeskukseen ja alueelliset vaihtelut yhteyden saamisessa ovat pienentyneet. INFO LISÄTIETOJA Ministerin puhe raportin julkistamistilaisuudessa löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.intermin.fi/puheet Turvallisuutta harvassa -raportti löytyy osoitteesta www.intermin.fi/ julkaisu/062014 KATSO ARVIO RAPORTISTA TÄMÄN LEHDEN SIVULTA 35! HUOM! Katso uutisjuttu Lapin tilanteesta: yle.fi/uutiset/kolme_lapin_vpkta_uhkaa_loppua/7184741?ref=leiki-uu PALOKUNNILLA HENKILÖSTÖONGELMIA Tilanne pahenee Lapissa HUHTIKUUSSA TULI julkisuuteen alan piireissä jo kauan tiedetty tosiasia; sopimuspalokunnilla on yhä vaikeampi saada hälytyskelpoista henkilöstöä riveihinsä. Rajavartiolaitos on mukana entistä tiiviimmin. Valmistelussa on myös valtiosopimus, joka mahdollistaisi Suomen ja Ruotsin poliisin yhteispartioinnin Tornionjoen laaksossa ja sen lähialueilla. Sopimushenkilöstön määrä on kolmessa vuodessa laskenut 9 % ollen tänä päivänä 13 400. Myös hätäkeskuksen henkilöstön työmäärä jakaantuu tasaisemmin. Lapin pelastuslaitoksessa kolmen sopimuspalokunnan jatko on tiedotusvälineiden mukaan vaakalaudalla. Tilanne on ristiriitainen siinä mielessä, että Suomessa on myös alueita, joilla palokunnat eivät voi ottaa hälytysosastonsa riveihin kaikkia halukkaita. Lainmuutos poistaisi nykyisen toimivaltaongelman tilanteessa, jossa yhteispartio on ensimmäisenä partiona paikalla tilanteessa, jossa joudutaan ylläpitämään yleistä järjestystä ja turvallisuutta, kertoi Räsänen
SPEKIN SIVUILTA LÖYDÄT TARKEMMAN OHJELMAN! HUOM! jossa nostetaan esille sopimuspalokuntien kehittämiskohteita, joita ovat mm. Illalla on tiedossa rento K–18 -iltatilaisuus Sokos Hotelli Presidentin yökerhossa. Samalla voidaan vaikuttaa yhteisiin asioihin sekä tavataan tuttuja ympäri maan. – Tapahtuma haluttiin järjestää arvolleen sopivassa tilassa ja siksi päädyttiin Finlandiataloon, kertoo tapahtuman pääjärjestäjä SPEKin palokuntatoiminnan järjestöpäällikkö Valtteri Tervala. 16 PALOKUNTALAINEN 59 KIPINÄT YLEINEN PALOKUNTALAISKOKOUS järjestetään 27. Lopuksi Valtteri haluaa vielä toivottaa kaikki tervetulleiksi tapahtumaan: – Nähdään pian kesäisessä Helsingissä ja vietetään mahtava päivä palokuntalaisten kesken. SPEK-ryhmän toimesta Finlandiatalossa Helsingissä. Tarkoituksena on sopia kokouksessa mitä teemoja lähdetään yhdessä ensimmäisenä kehittämään, kertoo Valtteri Tervala. kerran lauantaina 7.6. tunnettuus, hyvinvointi, rekrytointi sekä identiteetti. – Tapahtuma on avoin kaikille palokuntalaisille ja kaikkien palokuntamuotojen toimijoille ympäri Suomen. Olemme halunneet, että mahdollisimman moni palokuntalainen pääsisi vaikuttamaan tuleviin keskusteluihin ja järjestäneet siksi valmentavia tilaisuuksia alueellisesti pitkin kevättä sekä julkaisseet netissä viikkokysymyksiä. äänestystilanteissa. Yleisen palokuntalaiskokouksen Nyt on lupa puhua -teeman tarkoituksena on rohkaista kaikkia palokuntalaisia osallistumaan palokunnan toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Palokuntalaiskokouksen yhteydessä järjestetään myös perinteinen palokuntaparaati, jonka jälkeen ikuistetaan yhteiskuva Eduskuntatalon edustalla. – Teeman taustalla vaikuttaa SSPL:n, SPPL:n ja SPEKin yhteisesti laatima Sopimuspalokuntien strategia 2020, Yleinen palokuntalaiskokous Helsingissä 7.6. Osallistuminen tapahtumaan on ilmaista sisältäen ohjelman mukaisen ruokailun paraatiin osallistuville, kokousmerkin, pääsylipun iltatilaisuuteen sekä ohjelman. Aamulla järjestetään myös palokuntatoimintaa esittelevä yleisötapahtuma Narikkatorilla sekä palokuntanaisten oma SM Iines -tietotaitokilpailu. Odotamme näkevämme kesäkuussa Helsingissä ainakin 300–400 palokuntalaista. Sekä Yleisen palokuntalaiskokouksen että iltatilaisuuden isäntänä toimii tv:stä ja radiosta tuttu juontaja Aki Linnanahde. Tapahtumaan tulee kuitenkin ilmoittautua, muistuttaa Valtteri Tervala. LISÄTIETOJA Tarkemman ohjelman ja ilmoittautumislinkin löydät netistä osoitteesta: www.spek.fi/XXVII, lisätietoja myös Facebookista.. – Tämän vuoden kokouksessa käytetään hyväksi myös uutta tekniikkaa mm. Näiden pohjalta kerätään palokuntalaisten ajatuksia tämän päivän palokuntatoiminnasta, selvittää Valtteri Tervala. Neljän vuoden välein järjestettävän palokuntalaiskokouksen tarkoituksena on kehittää palokuntatoimintaa yhdessä palokuntalaisten kanssa
Palkinnon luovutti Muhoselle Suomen palohenkilöstön urheiluliiton puheenjohtaja Jouni Hämäläinen, paloesimies Ari Ketolan ja paloesimies Sami Tammen kanssa. En usko, että olen vielä saavuttanut rajojani. Oulun Power Teamia edustava Muhonen teki sarjan SE-tuloksen 812,5 kiloa marraskuussa. Voimani eivät vielä riittäneet kirkkaampaan mitaliin, Muhonen myönsi. – Jatkan totista nostamista ainakin vielä ensi vuoden, jolloin MM-kisat on Suomessa. Kyykyssä syntyi 300 kiloa, penkkipunnerruksessa 200 kiloa ja maastavedossa 305 kiloa. – Kisat menivät hyvin. – Arvostan palkintoa, sillä palomiehissä on kovia urheilijoita, Tomi Muhonen sanoo. ALPO KINNUSEN MUISTOPALKINTO OULULAISELLE VOIMANOSTAJALLE Vuoden palomiesurheilija 2013. KIPINÄT OULULAINEN TOMI MUHONEN on nimetty vuoden 2013 palomiesurheilijaksi. Hänen kovin saavutuksensa on voimanoston MM-pronssi viime kesänä Venäjällä käydyistä kisoista. Voimanoston MM-pronssimies sai kolmantena nimensä edesmenneen lohjalaisen palomiehen Alpo Kinnusen muistopalkintoon. Muhonen sai ylös 105 kilon sarjassa 805 kiloa. Kyykyssä tuli pronssia. Yritän kirkastaa MM-mitalin väriä, Muhonen kertoi
Hänen mukaansa toistaiseksi ei ole kovin paljon pohdittu, miten ensihoitoa johdetaan tilannepaikalla suuronnettomuuden tullen. ALALLA TYÖSKENNELLESSÄÄN EKMAN ON HYÖDYNTÄNYT ANSIOKKAASTI MYÖS MUUN ALAN OSAAMISTAAN SEKÄ MIELENKIINNON KOHTEITAAN. Ekman pohtii maamme suuronnettomuusvalmiutta kriittisesti. Ekman kävi materiaalin läpi ja arvioi niiden pohjalta lento-onnettomuuden riskiä ja seurauksia Helsinki-Vantaan lentokentällä. – Emme voi vain odottaa, että jotain tapahtuu, vaan myös ensihoidon toimintamalleja on mietittävä, Ekman sanoo. Toimituskunta valmistelee parhaillaan oppaasta uutta painosta. Suorittaessaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa hän sai opinnäytetyönsä pohjaksi lentokoneenvalmistaja Boeingilta materiaalin, jossa oli dokumentoituna 466 ilmaliikenneonnettomuutta 12 vuoden ajalta. Ekman on ollut ensihoitotyön johtamisVANTAALAINEN LÄÄKINTÄESIMIES SIMO EKMAN ON VALITTU VUODEN ENSIHOITAJAKSI 2014. Vuonna 2006 Ekman kuului Duodecimin julkaiseman Suuronnettomuusoppaan toimituskuntaan ainoana ei-lääkärijäsenenä. KUVA HANNA RAIJAS / FRAMEPAGE Viime vuonna Ekman teki pitkän päivätyön hankintaprojektissa, jossa KeskiUudenmaan pelastuslaitos ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri hankki kaikkiaan 170 neliön laajuisen lämmitettävän lääkintätelttojen kokonaisuuden. Poliisi ja pelastustoimi ovat miettineet omia tehtäviään, ensihoidonkin pitäisi suunnitella enemmän. Hänen suunnittelemansa ja valmistamansa resurssitaulut löytyvätkin jo monesta suomalaisesta ensihoidon johtoyksiköstä. Ekman on perustanut OperaatioTaito -toiminimen, joka suunnittelee ja kehittää apuvälineitä ensihoidon operatiiviseen johtamiseen. 18 PALOKUNTALAINEN 59 KIPINÄT PELASTUSLAITOKSEN ENSIHOIDOSSA Ekmanin vastuualueena on suuronnettomuusvalmius. LAPSUUDEN HAAVE, LENTÄJÄN URA, NÄYTTELEE EDELLEEN VAHVASTI OMAA OSAANSA EKMANIN NYKYTYÖSSÄ KESKI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN LÄÄKINTÄESIMIEHENÄ. – Erilaisia toimintamalleja on kyllä SIMO EKMAN ON Vuoden ensihoitaja 2014 VALINTARAATI Ensihoidon opettajat Suomen Anestesiologiyhdistyksen Ensihoidon alajaos Suomen Ensihoitoalan liitto Systole ensihoidon erikoislehti Tehy ry. Telttakokonaisuus on osa varautumista mahdollisten suuronnettomuuksien varalle, kuten lento-onnettomuus HelsinkiVantaan lentoasemalla. koulutuksen pääsuunnittelijana Ammattikorkeakoulu Arcadassa sekä toiminut jokaisella kyseisillä kurssilla kouluttajana. Materiaalin tutkittuaan Ekman päätteli, että yleisen uskomuksen vastaisesti lento-onnettomuus ei olekaan yleensä tuhoisa, vaan pääsääntöisesti niistä selvitään vähäisin henkilövahingoin
Näyttely keskittyy C1ja C2halleihin sekä ulkonäyttelyalueelle, jossa sijaitsee myös näytösalue. Iso ongelma on naapurialueelta tuleva apu, joka ei useinkaan tunne välineitä ja käytäntöjä, Ekman sanoo. Myöhemmin, kun MerlotMedi-potilastietojärjestelmä tuli HUS Peijaksen alueen ambulansseihin, sai Ekman pelastuslaitoksen pääkäyttäjän tehtävän. Ekman lopetti aikanaan tietoliikennetekniikan insinööriopinnot kesken. – Teemapäivät ja -illat ovat uutta Turvallisuusmessuilla. MESSUILLE ODOTETAAN ENNÄTYSYLEISÖÄ.. Turvallisuusmessujen pääteemoina ovat paloja pelastustoimi, paloturvallisuustekniikka, työturvallisuus, ensihoito ja ensivaste, turvatekniikka sekä kulunvalvontaja turvajärjestelmät. – Uudistuneet ajankohtaiset seminaariaiheet sekä oheisohjelmat saavat varmasti laajaa kiinnostusta osakseen, uskoo Jyväskylän Messujen toimitusjohtaja Leo Potkonen. Ulkoalueilla toteutettavat toimintanäytökset ovat täysin uudistuneet. Yhtenä painopistealueena ovat ensihoito ja ensivaste. PÄIVÄ. Sitä käytettiin Vantaalta ja Turusta operoineissa Medi-Heleissä sekä Joroisissa operoineessa lääkärihelikopteri Ilmarissa. Aiemmin Vuoden ensihoitajaksi on valittu: Heikki Sederholm (2011), Matti Purhonen (2012) ja Simo Saikko (2013). Rahavaroja supistetaan ja ambulansseja vähennetään, se tarkoittaa ensihoitajakohtaisen työkuorman lisääntymistä sekä palvelun viiveiden lisääntymistä. Turvallisuusmessujen ohessa Paviljongissa on samaan aikaan KyberTurvallisuus 2014 ja Tekniikka 2014 -messut. Jyväsjärven rajoittuminen messualueeseen luo ensi kertaa edellytykset muun muassa vesipelastusnäytöksiin. Nämä on asioita, joihin pitäisi kiinnittää huomiota kaikkien säästöjen keskellä, Ekman sanoo. 0400 674 208 marko.partanen@systole.fi www.jklturvallisuusmessut.fi TURVALLISUUSMESSUILLA UUSI PAIKKA JA RUNSAASTI NÄHTÄVÄÄ Ennätysyleisöä odotetaan Jyväskylään syyskuussa JYVÄSKYLÄN TURVALLISUUSMESSUT 2014 ON PALO-, PELASTUSJA TURVALLISUUSSEKÄ TYÖTURVALLISUUSALAN LAAJA-ALAISIN TAPAHTUMA SUOMESSA TÄNÄ VUONNA. Asiantuntemusta ja ajankohtaisuutta tuo muun muassa peruspalveluministeri Susanna Huovisen luento, jossa käsitellään sote-uudistuksen vaikutusta turvallisuusalaan. Hän on kuitenkin hyödyntänyt senkin alan osaamistaan myös ensihoidossa. 040 5100221 simo.ekman@ku-pelastus.fi Valintaraati: Marko Partanen puh. Kaikkien muutoksien keskellä Ekman haluaisi antaa ensihoitajille työrauhan. – Ensihoidon rahoituksesta kiistellään eri puolilla Suomea. MESSUT JÄRJESTETÄÄN JYVÄSKYLÄN PAVILJONGISSA SYYSKUUN 3.–5. Ekman suunnitteli ja toteutti vuosituhannen alussa pelastuslaitoksen käyttöön tilastointijärjestelmän, minne taltioitiin kaikki ensihoitotehtävät ja niillä tapahtuneet toiminnot. Messujen yhteydessä järjestetään myös perinteiset sisäministeriön ajankohtaispäivät pelastusalan toimijatahoille. – Messujen laaja-alaisuus ja uudistunut kokonaisuus ovat herättäneet myös näytteilleasettajien ennätyksellisen laajan kiinnostuksen messuja kohtaan, päättää Leo Potkonen ja toivottaa Palokuntalaisen lukijat joukolla tervetulleiksi Jyväskylään syyskuussa. PALOKUNTALAINEN 59 19 ULKOALUEILLA TAPAHTUU myös lauantaina 6.9., jolloin yleisölle suunnatussa turvallisuustapahtumassa esitellään turvallisuuteen liittyvää toimintaa ja markkinoidaan turvatuotteita. Vastaavanlaisen tilastointijärjestelmän hän teki myös lääkärihelikopterien käyttöön. Messut on suunnattu yritysten, yhteisöjen ja laitosten turvallisuudesta, työturvallisuudesta ja palosuojelusta vastaaville sekä tietysti pelastusalan toimijoille päätoimisista sopimushenkilöstöön. KIPINÄT LISÄTIETOJA LISÄTIETOJA suunniteltu, mutta tunnetaanko niitä. Vuoden ensihoitaja 2014: Simo Ekman puh. Ensihoidon nykymenoa Ekman haluaisi jarruttaa
Sellainen, joka jo omalla arvollaan kestää arkiset paineet. Paitsi mitä nyt sivutoimisten perusammatti saattoi aikoinaan tuoda tietämystä mukanaan. Ja siitä koko ala kärsii. Näköjään sekin välittyy ammattilaispolvelta toiselle. Lisäksi ronskit ylilyönnit ruokkivat pelastajien omaa alemmuudentunnetta. Hyvin tehdystä työstä tietenkin, aivan kuten oikeassa maailmassa. Eihän se voi muusta rakentua. JOTAIN PITÄÄ tehdä toisin kuin nyt, mutta ala ei näytä kykenevän itsesaneeraukseen. Miten olisi täyspäiväisen psykologiosaamisen pestaaminen alan oppilaitoksiin vastaamaan siitä, että työelämään astuvalla pelastajalla on pakissaan todellinen ammattiylpeys. Millaisia henkisiä eväitä alalle pyrkivä nuori mahtaa saada ja mistä. Ja kuka todellisuutta tunteva voi Sisäsiittoisuus sairastuttaa rehellisesti olettaa, että mahdollisesti, siis nimenomaan vain mahdollisesti, heikompi osaaminen on akuuttitilanteessa huonompi vaihtoehto kuin osaavamman avun saapuminen aivan liian myöhään. Asennevammaisuus on epäterveellistä. Ei ihme, jos kosketus arkeen tuottaa pettymyksen, joka purkautuu alemmuuskompleksina. Järjestelmä jähmettää. Henkinen ryhdistäytyminen olisi nyt pelastusalallekin tervetullut, pohtii vaille psykologin kotikasvatusta jäänyt.. Vai voiko. Näin se tekninen osaaminen välittyy samansisältöisenä sukupolvelta toiselle. Ruusuinen kiiltokuva, jolla ei sitten ole todellisuuden kanssa paljonkaan yhteistä. Sieltä ammattiylpeyden perusta eli osaaminen on kotoisin. Ei kai kukaan voi oikeasti luulla, että sopimusmiehet syövät ammattimiesten leivän. Mutta tuleeko sieltä kylkiäisenä todellisen ammattiylpeyden sijasta valesellainen. Siviilimaailmassa kutsuttaisiin ulkopuolista osaamista apuun. Katse kääntyy alan ammattioppilaitoksiin. Voisi kutsua negatiiviseksi plasebovaikutukseksi. Sen huomaa poikkeuksellisesta kuolleisuudesta ja sen huomaa julkisesta keskustelusta. Kitkana ja kuolleisuutena. Heikko tai vinoutunut ammattiylpeys sen sijaan haittaa. Siitähän julkinen keskustelu kertoo, koska eihän itseään arvostavalla ammattimiehellä ole tarvetta tuulettaa kanssatoimijoita vähättelemällä. MISTÄ SE pelastajan ammatin arvostus on kotoisin. PELASTUSALALLA ON tapana, että pelastusalan ammattilaiset kouluttavat pelastusalan ammattilaisia ja siinä sivussa mahdollisesti sivutoimisiakin. Jos voi henkisesti pahoin, niin fyysisesti sairastaa. Jossain siis mättää pahasti. Siis saattoi, koska nyttemmin alan laitostuminen senkin moninaisuuden estää. Pelastusala onkin niitä kaikkein konservatiivisimpia, mutta olkoonpa monopolille sallittua, kunhan tekninen jähmeys ei oikeasti haittaa toimintaa. Onko pelastajan ammattiylpeys nykyisin kokonaan kateissa, kun egoa on jatkuvasti pakko yrittää pönkittää asiattomalla blogittelulla. Tällaista kuitenkin ronskien pelastajien äänitorvista posket punaisina paasataan. Jotta ei tarvitsisi tätä aikuisten ihmisten säälittävän lapsellista näytelmää ikuisesti ihailla. 20 PALOKUNTALAINEN 59 KIPINÄT SATUNNAINEN OHIKULKIJA SATUNNAINEN OHIKULKIJA PELASTUSALAN AMMATTIHENKILÖSTÖ voi henkisesti huonosti