Palokuntalainen • 52 1 Hätäke skussa rja jatkuu : Pori Tampe re 52 Irtonumero 8 € | 30.4.2013 | NCT Persoona Isto Kujala • Ajoneuvon stabilointi • Sammutustyössä syöpävaara Päivän sana
47 Irtonumero 8 € | 31.7.2012 | Kärkiyritykset • Tapaus Eskelinen Messuille! Suurjakelu! 48 Irtonumer o 8 € | 31.8.201 2 | Palokunta lainen maailmalla • Persoona Raimo Ikonen Hieman harvinais empaa erikoiskalustoa Sivut 32–41 Messuinfo Palok untala inen • 49 1 49 Irtonu mero 8 € | 31.1 0.20 12 | Työhy vinvo intias iat pinna lla • Kaksk erran eläinp elastu sauto VIRVE KOHU VÄITE: Vaaralli nen 7 numeroa 46 €. 2 20 36 PÄÄKIRJOITUS 5 PÄIVÄN POLTTAVAT 6 • Messupakka kunnolla sekaisin • Tasa-arvoa siviilipalvelusmiehille KIPINÄT 8 HÄTÄKESKUSASIAA 20 • Tervetuloa Poriin! ESIMERKKI KORVAUSKOUKEROISTA 26 PERSOONA ISTO KUJALA 28 PAPPI JA PALOKUNTALAINEN 32 LÄMPÖKAMERAMIES 35 NCT-KOULUTUSTA 36 KUNNOSSA 42 • Sammutustyössä syöpävaara VILLIMIES 47 HÄTÄKESKUSASIAA, OSA II NcT-KOULUTUS palokuntalainen palokuntalainen Tilaukset: www.palokuntalainen.fi tai tekstiviestillä puh. Tilaa painava lukupaketti ja tiedä mitä alalla tapahtuu. Palokuntalaisen löydät myös Facebookista. Tule ottamaan osaa ajankohtaisiin keskusteluihin, antamaan palautetta, lukemaan alan uusimmat uutiset tai tykkää muuten vain. 050 355 0991 Palokuntalainen on seitsemän kertaa vuodessa ilmestyvä pelastusalan ilmiöihin, tapahtumiin, henkilöihin ja uutisiin keskittyvä erikoislehti
• www.palokuntalainen.fi • Palaute sähköpostitse toimitus@palokuntalainen.fi Päätoimittaja Pekka Koivunen Toimittaja Isto Kujala Toimittaja Silvio Hjelt Toimitussihteeri Anne Mallius Taitto Anna Broholm Avustaja Jarno Joensuu Avustaja Tuuli Heervä Ilmoitukset Maria Salo No. Niissä on kyse yksittäisistä ihmisistä, jotka pyrkivät tuomaan esiin epäkohtia, jotka taasen vaikuttavat suureen joukkoon ihmisiä. • Tässä lehdessä on luettavissa kolme erilaista tarinaa, joissa kaikissa on yksi yhteinen piirre. Osa on vahvasti eri mieltä. 040 501 8721 • Toimitussihteeri Anne Mallius • Toimittajat Silvio Hjelt ja Isto Kujala • Avustajat Tuuli Heervä ja Jarno Joensuu • Ohjeistamispäällikkö H. 52 • 30.4.2013 ISSN 1798-2685 52 42 KÄYTÄNNÖN SAMMUTUSJA PELASTUSTEKNIIKKAA • OSA 2 – Onnettomuusajoneuvojen stabilointi 48 PALOKUNTALAINEN MAAILMALLA 52 • Kuuba BRANDKÅRISTEN 56 LETKUT SOLMUSSA 60 ANNA PALAA 61 ENSI NUMEROSSA 61 LIEKINHEITTÄJÄ 62 SAMMUTUSTYÖSSÄ SYÖPÄvAARA PALOKUNTALAINEN MAAILMALLA KUUBA UUDET PALORISTIN SAAJAT 8 Juttusarja jatkuu... Vakuutusyhtiö tekee kaikkensa, jotta se välttyisi korvausten maksamiselta. Tuntemattomana pysyttelevän sopimuspalomiehen kertomus taistelusta vakuutuskorvauksiensa puolesta on monelle palokuntalaiselle ja myös ammattilaiselle tuttua tekstiä. Palokuntalainen • 52 3 Pelastusalan erikoislehti • 12. 0400 504 678 • Kannen kuva Maria Salo • Kuvapankit SXC • Taitto Anna Broholm, PieniSuuri Idea • Paino Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki • Kustantaja Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Postinrannantie 3 B, 29630 Pomarkku, Y2242549-9, Alv. Sisäministeriön pelastusosasto on hiljaa. Suomessa ministeri Paula Risikko äityy vielä vähättelemään asiaa. rek. vuosikerta • Aikakauslehtien liiton jäsen • Toimitus toimitus@palokuntalainen.fi • Päätoimittaja Pekka Koivunen, puh. Rajuimpana tarinana on Paul Eskelisen koruton kertomus asiasta, joka koskettaa aivan jokaista hälytystehtäviin osallistuvaa pelastusalan ihmistä. Juuso virta haluaa siviilipalvelusmiehelle samoja oikeuksia kuin varusmiespalveluksensa suorittavalle kun on kyseessä mahdollisuus saada raskaankaluston kuljettamiseen oikeuttava tutkinto siviilipalvelusaikana. Taisteluja. Hänen perustelunsa ovat vakuuttaneet osan kansanedustajista, joihin hän on ollut yhteydessä. Lehtemme tietoon vastaavia tapauksia on tullut useita. Ollikainen • Ilmoitukset ilmoitukset@palokuntalainen.fi, Maria Salo, puh. Monien ulkomaisten tutkimusten valossa sammutustyö on vaarallisempaa kuin on käsitetty
www.draeger.fi DRÄGER SUOMI OY | PUH. 0207 119 600 | ASIAKASPALVELU@DRAEGER.COM Dräger. Dräger HPS 7000 Urheilullis-dynaamisen muotoilun, ergonomisen istuvuuden ja laajan varustevalikoiman myötä saat käyttöösi monipuolisen kypäräjärjestelmän. Teknologiaa elämän puolesta. Dräger HPS 7000 tarjoaa optimaalista suojaa kaikkiin tehtäviisi. Dräger HPS 7000 – enemmän kuin palokypärä
Epäterveelliset elämäntavat on todettu yleiseksi syyksi myös palomiesten rapistumiseen. Kentältä on kuulunut yksittäisiä kannanottoja, että yli 63-vuotiaat eivät saisi ollenkaan osallistua pelastustoimintaan. Teknologiaa elämän puolesta. Monet luovuttavat jo viisikymppisinä. Kun muut perusteet jäävät arvoitukseksi, jäljelle jää puhdas diskriminaatio. Missä on suomalaisen (palo-) miehen ylpeys. Todellinen ikä on hyvin henkilökohtainen asia. Dräger HPS 7000 tarjoaa optimaalista suojaa kaikkiin tehtäviisi. Jopa kuusitoistavuotias kurssitettu nuori voi rajoitetusti osallistua pelastustoimintaan. Silti viranhaltija päättää toisin ja kieltää veteraanilta osallistumisen tositoimiin. Ilman tieteellistä tutkimustakin voi todeta, että sopimuspalokuntalaiset ovat kunnoltaan ammattiväkeä jäljessä. Sopimuspalokunnat tarvitsevat myös vanhempaa ikäluokkaa olevia sammutusmiehiä erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Dräger HPS 7000 – enemmän kuin palokypärä. Sopimushenkilöstön savusukelluskelpoisuus on yksi, vaikkakin kapea-alainen, kunnon mittari. Ei ikärasismille, vauhtia kunnon kohottamiselle Epäterveelliset elämäntavat on todettu yleiseksi syyksi myös palomiesten rapistumiseen.” Dräger HPS 7000 Urheilullis-dynaamisen muotoilun, ergonomisen istuvuuden ja laajan varustevalikoiman myötä saat käyttöösi monipuolisen kypäräjärjestelmän. Rapakuntoinen tai muuten operatiiviseen työhön soveltumaton seniori ei kuulu hälytysosastoon. Ammattiväestä sentään yli 80 % ylittää tämän riman. Hetkinen. Siinä missä ammattihenkilöstö vaatii eläkeikää alas, osa sopimuspalokuntalaisista on suivaantunut muutamien pelastuslaitosten ja erityisesti esimiesasemassa olevien viranhaltijoiden tapaan yrittää rajoittaa pelastustoimintaan osallistumista ikään perustuen. Joissakin palokunnissa 70-vuotias aktiivi hälytysosastolainen ei ole harvinaisuus. Osa ammattipalomiehistämme ei huolehdi itsestään. Pahimpien arvioiden mukaan vain joka neljäs hälytyskelpoinen sopimuspalokuntalainen on myös savusukelluskelpoinen. Eivätkö kunto ja työkyky ole hyvin paljon itsestä kiinni. Palokuntalainen • 52 5 Päätoimittaja Pekka Koivunen Pelastusalalla ammatikseen töitä tekevät ovat tänään iältään vähän päälle kaksikymppisistä noin 65-vuotiaisiin. Parinkymmenen viime vuoden aikana olemme kuulleet, kuinka palomiehen työ kuluttaa loppuun niin, että eläkkeelle pitäisi päästä jo 55-vuotiaana, kuten aiemmin oli laita. Konemiehen tehtävät ja monet varsinaista sammutusja pelastustoimintaa tukevat tehtävät soveltuvat erinomaisesti myös fyysistä ja henkistä kuntoaan vaalivalle sopimuspalokuntalaiselle. Näissäkin tapauksissa sekä mielipiteiden perustelut että niiden esittäjien pätevyys tällaisiin arvioihin ovat jääneet epämääräisiksi. Huolellisesti kuntoaan vaaliva pystyy tekemään yli kuusikymppisenä raskaita töitä niin palomiehenä kuin vaikkapa vanhustenhuollon lähihoitajana. Huonokuntoisia palokuntalaisia on yllättävän paljon. voi käydä – ja on myös tapahtunut – että lääkäri toteaa 70-vuotiaan olevan terveyden puolesta sopiva pelastustehtäviin ja tämä läpäisee vielä pelastussukellustestit. www.draeger.fi DRÄGER SUOMI OY | PUH. Ikä on kuitenkin vain numeroita. 0207 119 600 | ASIAKASPALVELU@DRAEGER.COM Dräger. Sopimushenkilöstön ikähaarukka on hieman ammattiväkeä leveämpi
Palokalustoliikkeiden yhdistys SPLY tekee irtioton ja aloittaa yhteistyön Jyväskylän Messujen kanssa. Ja messut tarvitsevat näyttävän ulkoalueen ajoneuvoineen, uskotaan useiden näytteilleasettajien piirissä. Messujen nimestä tullee kiistaa, sillä Turvallisuusmessut-sana on SPLY:n edustajan mukaan heidän hallinnassaan. Eri lähteistä saatujen tietojen mukaan Turvallisuusmessut järjestetään 3.–5.9.2014 Jyväskylässä. Koko messuinstituutio on nyt järistyksen kourissa. Palokuntalainen • 52 6 MESSUPAKKA kunnolla sekaisin Turvallisuusmessut Jyväskylään, Tamperekin jatkaa Kommentti: Tämä tästä vielä puuttui • Tampere, Helsinki, Jyväskylä ja jopa Lahti. Turvallisuusmessujen siirtäminen Nordic Welding Expo 2014 -messujen kanssa samaan ajankohtaan takaa heidän mukaansa paremman yleisömenestyksen. Pirkkahallin vetovoima on viime vuosina laskenut. Messujen suunnittelu alkaa kuluvan kevään aikana. Ensi vuoden syksylle suunnitteilla olevat turvallisuuteen keskittyvät kahdet messut ovat yksinkertaisesti liikaa. Löytyykö onni Jyväskylästä vai vetääkö Tampere pidemmän korren. Pelastusalan päämessutapahtumana on tähän mennessä voitu pitää Tampereella joka toinen vuosi järjestettyjä Kansainvälisiä Turvallisuus-, Securityja Työhyvinvointi-messuja. Messuilta onkin toivottu kasvojenkohotuksen lisäksi myös sisällön kehittämistä. Tampereen Messujen päätös ajankohdan siirtoon perustunee kaupallisiin seikkoihin. Pelastusalan järjestöillä on asiassa varmasti sanansa sanottavanaan. • Tampereen Messujen päätös siirtää yksipuolisella päätöksellä Turvallisuusmessujen ajankohta marraskuuhun sai pelastusalan yritykset pohtimaan messukeskuksen vaihtamista. Tamperelaisilla ja STYL:lla (Suomen Työsuojelualan yritysten liitto) on myös intohimonsa nimen suhteen.. Uuden ajankohdan taustalla on myös halu toteuttaa Turvallisuusja Työhyvinvointimessut samanaikaisesti Pohjoismaiden suurimpien hitsausalan ammattilaisten Nordic Welding Expo 2014 -messujen kanssa, sillä tapahtumat tarjoavat merkittäviä synergiaetuja näiden alojen ammattilaisille, kertoo myyntijohtaja ville Keskinen Tampereen Messut Oy:stä. Siinä messupaikkakuntia koluttavaksi pelastusalan ja laajemmin turvallisuusalan henkilöille. Erityisesti ulkoalueen tärkeys painottui päätöksenteossa. Mukana järjestelyissä ovat palokalustoliikkeiden liiton lisäksi myös pelastusalan järjestöjä. Välivuosina Helsingin messukeskuksessa järjestetyn, merkittävästi suuremman Finnsecuritytapahtuman pelastusalan tarjonta on ollut melko vaatimaton. Onko SPLY:n irtiotto pelastusalan ykköstapahtuman pelastus. Marraskuu on useiden alan yritysten mielestä aivan liian myöhäinen ajankohta esitellä esimerkiksi ajoneuvoja ulkoalueilla. – Kansainväliset Turvallisuusmessut järjestetään vuonna 2014 syyskuun sijasta marraskuussa, jolloin on vähemmän alan kilpailevia kansainvälisiä tapahtumia
Siihen ei sisälly aseellista palvelusta, vaan se tapahtuu siviilipalveluskeskuksessa ja työpalvelussa. Onko hallituksella kyseinen asia epätasa-arvo asia tiedossa ja onko hallitus valmis valmistelemaan siviilipalvelussäännöksiä niin, että ajokorttikoulutuksen osalta olisivat samat kouluttautumismahdollisuudet?” Juuso virta.. Siksi koulutusta ei ole tarkoituksenmukaista järjestää. Lukuisat kansanedustajat ovat kommentoineet asiaa. ”Suomen puolustusvoimat tarjoaa varusmiehilleen tietyin edellytyksin mahdollisuutta suorittaa eri ajokorttiluokkien koulutusta. Puolustusvoimissa annettu koulutus antaa pätevyyden kuljettajan työtehtäviin ja se luetaan hyväksi myös alan jatko-opinnoissa. Jos olisit halunnut yhteiskunnan maksavan kuorma-autokorttisi, olisi kannattanut hakeutua varusmieheksi ja siellä kuljettajakoulutukseen. Siviilipalvelus on Suomessa vaihtoehto varusmiespalvelukselle. Siviilipalveluksessa olevalla on periaatteessa samoja velvollisuuksia, kuin varusmiespalveluksessa olevalla. Asepalveluksessa on mahdollisuus saada kortti ja ammattipätevyys jo ennen virallista 21 vuoden ikää. Varusmiespalveluksessa on tosiaan mahdollista suorittaa C-kortti, jos varusmiehen tehtävä sitä edellyttää. Muun muassa Länsi-Suomen varuskunnissa koulutettiin viime vuonna 800 Cja E luokkien kuljettajaa. Eduskunnassa asiasta on tehnyt kirjallisen kysymyksen perussuomalaisten kansanedustaja Lea Mäkipää. Tasa-arvoisen palvelun suorittamisen ehtona tulisi soveltuvin osin olla myös mahdollisuus tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin niistä etuisuuksista, joita varusmiespalvelussakin tarjotaan. Siviilipalveluksessa ei ole samaa oikeutta osallistua ajokorttikoulutukseen, kuin varusmieskoulutuksessa. Siviilipalveluksessa ei pääsääntöisesti ole tehtäviä, jotka edellyttäisivät C-korttia. VPK-harrastuksesi on yhteiskunnallisesti tärkeää, mutta se on vapaaehtoistyötä. Monille varusmiehille tämä mahdollisuus tuo myös tulevaisuuden ammatin. • Juuso virta on vedonnut asiassaan useisiin eri tahoihin ja saanut ristiriitaisen vastaanoton. Peruste kortille ei ole siviiliharrastus. Kestoltaan siviilipalvelus on keskimäärin pitempi, kuin varusmiespalvelus. En kuitenkaan ole samaa mieltä kanssasi. Palokuntalainen • 52 7 Ja näin vastaa Juuso Virran kirjeeseen toista ääripäätä asiassa edustava perussuomalaisten Jussi Niinistö: ”Kiitos aloitteesta. Talvisin terveisin! Jussi Niinistö, Kansanedustaja Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja” Yhden miehen taistelu kuorma-autokortista Kansanedustajien vastauksia on nähtävillä Palokuntalainen-lehden nettisivuilla osoitteessa www.palokuntalainen.fi Tasa-arvoa siviilipalvelusmiehille Siviilipalvelusmies Juuso Virta (Kiukaisten VPK ja Turun VPK) on tehnyt olan takaa töitä, jotta C-kortin suorittaminen siviilipalvelusaikana tehtäisiin mahdolliseksi aivan kuten varusmiespalveluksessa on asian laita
Lue kattava lista kaikista Paloristin saaneista netistä, osoitteesta www.palokuntalainen.fi. KIPINÄT Pelastusalan korkein kunniamerkki Paloristi 16 ansioituneelle Sisäasiainministeri Päivi Räsänen luovutti 26.4.2013 pelastusalan korkeimman kunniamerkin, paloristin 16 henkilölle. (017) 368 4000 | info@peltaco.com UUTUUS! Harjoitusnuket Letkurinkka helpottaa letkujen kantamista ja siirtämistä metsäpaloissa, isoissa kiinteistöissä ja tehdasalueilla.. www.peltaco.com Ylipainonukke 180/260 kg Vesipelastusnukke Lumivyörynukke Tuotteet pelastusalan ammattilaisille! Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. PALORISTI Paloristi on pelastusalan korkein kunniamerkki, joka voidaan antaa tunnustukseksi kunnostautumisesta sammutusja pelastustyössä sekä palkinnoksi ansiokkaasta palveluksesta palokunnassa tai muussa palontorjuntatyössä. Paloristin voi saada myös henkilö, joka on asiantuntemuksellaan tai muulla tavalla tehokkaasti avustanut palontorjuntatyötä. Valtioneuvoston juhlatilassa Smolnassa järjestetyssä luovutustilaisuudessa merkin saivat: • Johtaja Jukka Aaltonen, Hätäkeskuslaitos, Salo; apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, Palosuojelurahaston hallituksen puheenjohtaja, Pori; pelastusjohtaja Erkki Hokkanen, Etelä-Karjalan pelastuslaitos, Lappeenranta; vakuutusneuvos Harri Kainulainen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön entinen puheenjohtaja, Helsinki; toiminnanjohtaja Isto Kujala, Suomen Sopimuspalokuntien Liitto, Lappeenranta; pelastusylitarkastaja Pentti Kurttila, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Oulu; valiokuntaneuvos Ossi Lantto, eduskunta, Helsinki; pelastusjohtaja Seppo Lokka, Etelä-Savon pelastuslaitos, Mikkeli; kaupunkineuvos Juhani Meriläinen, Palosuojelurahaston hallituksen entinen puheenjohtaja, Joensuu; pelastuspäällikkö Seppo Männikkö, Pirkanmaan pelastuslaitos, Tampere; johtaja Matti Orrainen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Hyvinkää; veturinkuljettaja Mauno Peltokoski, Suomen Sopimuspalokuntien Liiton hallituksen jäsen, Nurmo; pelastusjohtaja Jari Sainio, Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Turku; pelastusjohtaja Simo Tarvainen, Keski-Suomen pelastuslaitos, Jyväskylä; rehtori Reijo Tolppi, Pelastusopiston entinen rehtori, Kemi; ja pelastusjohtaja Pekka Tähtinen, Satakunnan pelastuslaitos, Pori
020 618 5515, juhani.intosalmi@trafi.fi Pelastusopisto tutkimusjohtaja Esa Kokki, puh. Palot syttyvät useimmiten liikenteessä, matkustajien ollessa kyydissä, jolloin suuronnettomuuden riski on huomattava. – Matkustajien turvallisuus on asia, jossa ei saa luottaa hyvään onneen. Hyvä onni on ollut mukana monessa palossa: yksikään palo ole tapahtunut yöllä, matkustajina ei ole ollut liikuntarajoitteisia henkilöitä, palot eivät ole olleet seurausta kolarista ja paloissa olleet linjaautot eivät ole kaatuneet siten, ettei ovia ole voinut käyttää poistumiseen. Kyydissä olleet 50 matkustajaa olivat onneksi nuoria, jotka pystyivät poistumaan liikkuvasta autosta. Viime vuonna vaarallisin tilanne oli palo, jossa kuljettaja ei saanut pysäytettyä savuavaa linja-autoa. Pidemmällä tähtäimellä Trafi tulee myös ehdottamaan paloturvallisuutta tukevia muutoksia lainsäädäntöön. – Linja-autoyrittäjät ovat avainasemassa bussipalojen ehkäisyssä, painottaa Trafin pääjohtaja Kari Wihlman Linja-autopalot 2012 -raportin julkaisutilaisuudessa. Raportti on luettavissa kokonaisuudessaan Trafin tutkimussivuilta osoitteesta www.trafi.fi/ julkaisut2013 Tutkimus kertoo: Vain hyvä onni estänyt kohtalokkaat bussipalot Vuosittain raportoidaan maailmalta linja-autopaloista, joissa menetetään kymmeniä ihmishenkiä. Suomessa kohtalokkailta linja-autopaloilta on vielä vältytty – mutta ainoastaan hyvän tuurin ansiosta, selviää Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin tuoreesta raportista, joka päättää kolmivuotisen linjaautopalojen tutkimushankkeen. Palokuntalainen • 52 9 INFO Ohjeet linja-autopalojen torjuntaan valmistuvat loppuvuonna Trafi on laatimassa yhteistyössä toimijoiden kanssa linja-autoliikenteen ohjeistoa, jota noudattamalla paloja saadaan vähennettyä ja mahdollisilta henkilövahingoilta vältytään. Trafi tulee myös valmistelemaan ehdotuksen paloturvallisuusvaatimuksiksi julkisella rahalla kustannettaviin bussikuljetuksiin, muun muassa koulukuljetuksiin. Onnettomuustutkintakeskus julkaisi jo 10 vuotta sitten suositukset linja-autojen paloturvallisuuden parantamiseksi. Ohjeiston on tarkoitus valmistua tämän vuoden aikana. Busseja palaa joka viides päivä Linja-autopalot ovat lisääntyneet pikkuhiljaa. 050 362 5103, esa.kokki@pelastusopisto.fi www.trafi.fi • 60 linja-autopaloa, joista • 25 syttyi moottoritilassa ja 18 rengastilassa • 42 paloista saatiin sammutettua tai rajoitettua ennen palokunnan paikalle tuloa • 18 paloa sammutti palokunta BUSSIPALOTILASTOA vUODELTA 2012:. Linja-autopalot Suomessa -tutkimushankkeen loppuraportin ovat laatineet Esa Kokki ja Timo Loponen Pelastusopistolta. Suuri osa viime vuoden linja-autopaloista olisi voitu välttää ennakoivalla huollolla. LISÄTIETOJA: Trafi johtava asiantuntija Juhani Intosalmi, puh. – Myös maksavana asiakkaana hirvittää, ettei matkustajien turvallisuuden parantamiseksi esitettyjä suosituksia ole otettu käyttöön, toteaa tutkimuksen toinen tekijä, Pelastusopiston tutkimusjohtaja Esa Kokki
– Teos on toteutettu yhteistyössä Porin VPK:n ja Turun Yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman kanssa, kertoo yleisen historian dosentti ja hankkeen päätoimittaja ja johtaja Anna Sivula. – Kirja ei ole aivan perinteinen historiateos. Palokuntalainen • 52 10 KIPINÄT KIPINÄT • Juhlavuoden kunniaksi Porin VPK:n historiasta tehty kirja Karhu, kirves ja punainen kukko. Heidän lisäkseen teoksen toteutuksesta ovat vastanneet Riina Haanpää, Johanna Jakomaa, Anni Ruohomäki, Susanna Siro sekä Jenni Tuulasjärvi. Vapaaehtoista palokuntaa on tässä tutkimuksessa tarkasteltu ympyröivän yhteiskunnan, yhteisöjen ja kulttuurin muutosten muodostamaa taustaa vasten. Viimeisimmän historiikin jälkeen päätimme, että seuraavan teokseen tarvitaan ulkopuolisia tekijöitä. Porin VPK:lla juhlavuosi Keskimmäisessä kuvassa vasemmalta: Johanna Jakomaa, Suvi Aitto-oja, Anna Sivula, Anni Ruohomäki ja Jenni Tuulasjärvi.. – Opiskelijoiden merkitys projektissa on ollut suuri. Esimerkiksi Suvi on tehnyt pro gradu -tutkimuksensa juuri Porin VPK:n historiasta 1863–1986 ja toiminut hankkeessa tutkimusavustajana, projektisihteerinä ja kuvatoimittajana, kertoo Sivula. Karhu, kirves ja punainen kukko Porin vapaaehtoinen palokunta täyttää 150 vuotta 4.6.2013. Kirjan toisena tekijänä on filosofian maisteri, kuva-artesaani Suvi Aitto-oja. Juhlavuoteen mahtuu muun muassa paraati, pääjuhla, palokunnan historiaan liittyvän kirjan julkistaminen, VPK:n 150-vuotisnäyttely sekä muistomerkin paljastus. Hanke laitettiin vireille jo vuonna 2009, kertoo Porin VPK puheenjohtaja Tarja Hakanen. Kirjan lisäksi on yleisön nähtävillä samanniminen näyttely, jossa on mahdollista tutustua palokuntatoimintaan ja Porin VPK:n historiaan. Päädyimme lopulta ammattitutkijoihin. – Porin VPK on julkaissut historiikkeja säännöllisesti 25 vuoden välein. Kaupunki kehittyy, samoin tekee myös palokunta, summaa Sivula
Hän toimi poikajoukkueen apulaisjohtajana vuosina 1960–1966 ja johtajana 1967–1969. Hän toimi myös vuonna 2007 julkaistun ”Porin Vapaaehtoinen Palokunta 1988–2007” -historiikin työryhmän puheenjohtajana. VPK:n silloiseen poikajoukkueeseen (nykyisin Nuoriso-osasto) Luonila liittyi 11-vuotiaana 1955. TOKEVA 2012 -ohjeet ovat vapaasti käytettävissä sekä koulutus-, harjoitusja torjuntatilanteissa. Ennen eläkkeelle jäämistään Luonila oli Kemira Pigments Oy:n sosiaalipäällikkö. Paketissa on taktisten ja menetelmäohjeiden lisäksi nyt mukana OVA-ohjeet, kansainväliset kemikaalikortit, käyttöturvallisuustiedotteita (KETU-rekisterin tietoja) ja CBRNE-ohje. Ei erityisiä laitevaatimuksia TOKEVA 2012 -ohjepaketti sisältää uuden ulkoasun, interaktiiviset ohjesivut ja hakemistot. Poikkeuksena neutralointilaskuri, jonka käyttö edellyttää Excel -ohjelmistoa. kuljetusalan yhteistyö. Palokuntalainen • 52 11 Lauri Lempinen 24.3.2013 Lauri Lempinen 040 538 9112 Porin VPK, sihteeri, lauri.lempinen(at)porinvpk.net ANTERO LUONILA PORIN VPK:N KUNNIAPUHEENJOHTAJAKSI Porin VPK:n kevätkokouksessa 23.3. Ennen eläkkeelle jäämistään Luonila oli Kemira Pigments Oy:n sosiaalipäällikkö. 050 3098 412, tokeva@pelastusopisto.fi Tarja Ojala, Safety Futures, puh. Torjuntaohjeet on laadittu TOKEVA -projektissa vuosina 2009 2012 Palosuojelurahaston ja Pelastusopiston rahoituksella. Suomen Pelastusalan Keskusliiton (SPEK) asettaman vapaaehtoispalokuntien mallisääntötyöryhmän puheenjohtajana Luonila toimi 1993–94. Pelastusopisto ja ohjeiden tekijät kiittävät kaikkia yhteistyöhön osallistuneita asiantuntijoita. Ohjeiden käyttö edellyttää tietokoneelta tavanomaista käyttöjärjestelmää ja Acrobat Reader -ohjelmaa. Suomen Pelastusalan Keskusliiton (SPEK) asettaman vapaaehtoispalokuntien mallisääntötyöryhmän puheenjohtajana Luonila toimi 1993–94. Vuodesta 2004 lähtien hän on toiminut VPK:n tiedottajana ja on myös palokunnan Tukiosaston ja Valistusryhmän sihteeri. Palokuntayhdistyksen hallitukseen Luonila valittiin 1989. 0400 715 168 www.pelastusopisto.fi. Hän toimi myös vuonna 2007 julkaistun ”Porin Vapaaehtoinen Palokunta 1988–2007” -historiikin työryhmän puheenjohtajana. Suojelulohkon päällikön kurssin hän suoritti Pelastusopistossa 1988. Hän toimi poikajoukkueen apulaisjohtajana vuosina 1960–1966 ja johtajana 1967–1969. Suojelulohkon päällikön kurssin hän suoritti Pelastusopistossa 1988. Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton hallituksen jäsen hän oli vuodet 2000–2003. Aineisto sopii 1 Gt:n muistitikulle. Hallituksen puheenjohtajana hän toimi 1990–2002. Vuodesta 2004 lähtien hän on toiminut VPK:n tiedottajana ja on myös palokunnan Tukiosaston ja Valistusryhmän sihteeri. Viranomaiskäyttöön tarkoitettujen lisäosien, kuten CBRNE-ohjeen ja KETU-tietojen jakelu hoidetaan Pronto-tunnuksilla. Kaikki tiedostot myös ainekohtaiset liitetiedostot sisältyvät TOKEVA 2012 -ohjeisiin ja ne ovat käytettävissä ilman Internet-yhteyttä. kutsuttiin monivuotinen puheenjohtaja ja palokunta-aktiivi Antero Luonila yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi. TOKEVA 2012 on valmis Toimintaohjeet kemikaalionnettomuuksien varalle ovat valmiit. Luonilan yhteystiedot: 050 569 3672, antero.luonila@porinvpk.net Antero Luonila Porin VPK:n kunniapuheenjohtajaksi • TOKEvA 2012 -ohjepaketti sisältää torjuntaohjeet kemikaalien ja muiden vaarallisten aineiden vaaratilanteille. LISÄTIETOJA: Jouni Salminen, Pelastusopisto, puh. VPK:n silloiseen poikajoukkueeseen (nykyisin Nuoriso-osasto) Luonila liittyi 11-vuotiaana 1955. Julkinen versio on vapaasti ladattavissa Pelastusopiston kotisivuilta. TOKEVA 2012:ssa on mukana taktiset torjuntaohjeet, niiden käyttöön tarvittavat hakemistot, menetelmäohjeet ja käyttäjän opas. Päivitettyjen tietojen taustalla on hankkeen ohjausryhmän, pelastusalan, viranomaisten, teollisuuden, useiden virastojen ja mm. Luonilan yhteystiedot: 050 569 3672, antero.luonila(at)porinvpk.net • Porin vPK:n kevätkokouksessa 23.3. Valmis ohjepaketti on ladattavissa Pelastusopiston verkkosivuilta Tokeva 2012. Vuonna 1944 syntynyt Antero Luonila on syntynyt Porissa vuonna 1944. Vuonna 1944 syntynyt Antero Luonila on syntynyt Porissa vuonna 1944. Palokuntayhdistyksen hallitukseen Luonila valittiin 1989. Hallituksen puheenjohtajana hän toimi 1990–2002. Palaute ja mahdolliset korjaustai kehitysehdotukset ovat tervetulleita. Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton hallituksen jäsen hän oli vuodet 2000–2003. Kaksi versiota TOKEVA 2012 tulee jakeluun kahtena versiona, julkisena ja viranomaisversiona. Ohjeet ovat saaneet entistä kattavammat hakemistot ja uuden ulkoasun. kutsuttiin monivuotinen puheenjohtaja ja palokunta-aktiivi Antero Luonila yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi
Mitaleja on kahta lajia: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön 175-vuotismitali ja Turun VPK:n 175-vuotismitali. – Palokuntamme on tänään aktiivinen ja monipuolinen yhdistys, kertoo VPK:n puheenjohtaja Kari Suominen. Viime vuonna vietettiin historiallisesti arvokkaan talon 120-vuotisjuhlaa. Pääjuhlaan odotamme mukaan myös tasavallan presidentti Sauli Niinistöä puolisoineen. Paraatiin odotetaan osallistuvan useita palokuntia. Kummankin mitalin suunnittelusta on vastannut Teuvo Kuusela Turun VPK:sta. Lisäksi palokuntaan kuuluu jo vuonna 1873 perustettu puhallinorkesteri. – Yleisölle suunnattuun paraatiin odotetaan 300–400 palokuntalaista ja 35 ajoneuvoa. Juhlavuotta täydentää samalle vuodelle osuva Suomen vanhimman edelleen toimivan soittokunnan, Turun VPK:n Puhallinorkesterin, 140-vuotisjuhla. Palokuntalainen • 52 12 KIPINÄT • Osa juhlavuoden tilaisuuksista järjestetään yhteistyössä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kanssa. Tällöin Turkuun kokoontuvat maamme pelastusjohtajat ajankohtaispäivilleen, järjestetään alan kansainvälisten järjestöjen puheenjohtajiston kokous ja pelastustoimen ajankohtaisseminaari. Palokunnalla oli vuonna 2012 39 hälytystehtävää. Mitalit valmiina Juhlaviikon aikana tullaan jakamaan palokuntatoiminnassa ansioituneille henkilöille 175-vuotisjuhlan kunniaksi teetettyjä mitaleja. Vuonna 2011 määrä oli peräti 95, sillä Tapaninpäivän myrsky työllisti myös VPK:n kolmea yksikköä. Teksti ja kuva Isto Kujala Kuvassa 175 v juhlien valmistelijoita (vasemmalta) palokuntajohtaja Petri Jaatinen, puheenjohtaja Kari Suominen, Turun vPK:n hallituksen jäsenet Pekka Santala ja Lars Wirèn. Yhdistys omistaa myös Turun suosituimpiin lukeutuvan tapahtumatalon, joka valmistui vuonna 1892. Nyt patsas sijaitsee VPK:n talon pääoven edessä, kertoo Suominen. Lauantaina 31.8.2013 on suurella yleisöllä mahdollisuus seurata palokuntalaisparaatia aivan kesäisen kaupungin keskustassa. Lähtövalmiudesta huolehtii 40 hälytyskelpoista jäsentä. Palokunnalla oli vuonna 2012 39 hälytystehtävää.”. Lisäksi päivien aikana julkaistaan vuoden palomies, vuoden sopimuspalokunta ja Palosuojelurahaston innovaatiopalkinto. Tapahtumien suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. – Tulevaa juhlaa on jo pitkään valmisteltu – yksi tärkeimmistä valmisteluista oli, kun Julinin patsas siirrettiin lokakuussa 2012 uuteen paikkaan. Jäseniä yhdistyksessä on runsaat 280. Varsinaiset juhlallisuudet ajoittuvat 28.8.–1.9.2013 väliseksi ajaksi. Turun vPK on pohjoismaiden vanhin Turun VPK on Suomen ja samalla koko pohjoismaiden vanhin yhtämittaisesti toiminut palokunta. Turun VPK 175 vuotta Vetreä vanhus Tänä vuonna tulee kuluneeksi 175 vuotta Turun Vapaaehtoinen Palokunta ry:n perustamisesta. Turun VPK toimii Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen sopimuspalokuntana. Kaupungissa vietetään niin Turun VPK:n kuin koko Suomen palokuntatoiminnankin 175-vuotisjuhlia. – Toimintaa on niin hälytys-, nuoriso-, nais-, järjestökuin veteraaniosastossakin
Takissa ja housissa on isot taskut. Takissa on irroitettava vakanssinumerolaatta. Kurssi kesti kaksi viikonloppua Oulussa ja yhden viikon Pelastusopistolla Kuopiossa. Alueellinen sopimuspalokuntien päällikkökurssi Oulussa Pelastusopisto järjesti yhteistyössä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Oulun alueyksikön kanssa alueellisen sopimuspalokuntien päällikkökurssin helmija maaliskuussa. Eturivi vasemmalta: Jukka Olkkonen (Haapajärven vPK), Markku Taavo (Kemijärven vPK), Mika Aikio (Utsjoen vPK), Matti Hurula (Pelastusopisto), Marko Mattila (Sodankylän vPK), Kimmo Heikka (Tornion vPK). Kurssinjohtajana toimi vanhempi opettaja Matti Hurula. Pelastusopisto järjestää kurssin silloin yhdessä Hämeen pelastusliiton kanssa. Tukevasta collegemateriaalista valmistettu väliasu, jossa on polvija kyynärvahvikkeet. mukaan. Takkiin on saatavana erikseen myös huppu ja tikkivuori. Päähineinä suikka, kenttälakki ja turkislakki.. Suosittu nuorten 2-osainen harjoitusasu, jossa on hihoissa ja lahkeissa reilut prismaheijastinnauhat, leveät vyölenkit nuorten sammutusvyötä varten. Näistä kymmenen tuli Lapin, yksi Oulu-Koillismaan ja kaksi Jokilaaksojen pelastuslaitoksen alueilta sekä yksi Lentosotakoululta Kauhavalta ja yksi Agnico Eagle Finlandin tehdaspalokunnasta Kittilästä. Syksyllä 2013 järjestetään myös ruotsinkielinen sopimuspalokuntien päällikkökurssi. Seuraava alueellinen sopimuspalokuntien päällikkökurssi järjestetään syksyllä 2013 Lahdessa. Puserossa reilu rintatasku ja housuissa sivutaskut. • Sopimuspalokuntien päällikkökurssi järjestettiin ensimmäistä kertaa näin pohjoisessa. Palokunta-asut meiltä Varastostamme löydätte myös uudet palolaitosten toimistoasut. Soita ja sovi tapaaminen. Kurssilaiset valitsivat SSPL-stipendin saajaksi Mika Aikion, Utsjoen VPK:sta. Perinteinen palokunnan juhlapuku malli m/58. Keskeltä vasemmalta: Kari Talvensaari (Posion vPK), Mauri Poikkijärvi (AEF Kittilä), Ossi Kumpula (Sodankylän vPK), Mikko Mella (Muonion vPK), Patrik Willberg (Oulun vPK), Hannu Leppäjärvi (Enontekiön vPK). Kurssille osallistui yhteensä 15 palokuntalaista. vasemmalta ylhäältä: Jari vähäkainu (Pelastusopisto), Jarmo Heikka (Karungin vPK), Tero Sipilä (Alavieskan vPK), Jaakko Gerdt (Rovaniemen vPK), Petri Yli-Mannila (Kauhavan Lentosotakoulu). Meiltä myös päällystakit, päähineet, paidat, solmiot, arvomerkit ja lakkimerkit. pajunen@pajunen.fi Toimenkatu 2, 38700 Kankaanpää (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. Palokunnan kenttäpuku m/83, jossa on vetoketjukiinnitys ja hengittävä verkkovuori. Kurssilaiset yhteiskuvassa
Samalla menetetään myös tavoitellut säästöt. Jalosen mielestä uusi toimintamalli on aiempaa kankeampi. Kansanedustaja Jalonen esittää, että Vartiolentolaivueen sukellustoiminnasta säästäminen on kyseenalaista useista eri syistä. 050 512 0851 • I Sopimuspalopäällikköseminaari kokoontui huhtikuussa Askosen residenssillä Kittilässä. I sopimuspalopäällikköseminaarilla on vahva kytkentä Liiton alkuaikoihin, jolloin ensimmäinen liittohallitus koottiin erityisesti seminaarin kautta syntyneen valtakunnallisesti kattavan palokuntalaishenkilökemiasynergian pohjalta. LISÄTIETOJA: Kansanedustaja Ari Jalonen puh. Jatkossa sukellustoiminta keskitetään merivartiostoihin. – Tällä säästötoimenpiteellä vain siirretään kustannuksia paikasta toiseen. Sukellustaito on osa pintapelastajan ammattitaitoa ja sukelluskoulutus (merivoimien tai pelastuslaitoksen) on yksi pintapelastajakoulutuksen pääsyvaatimuksista. Palokuntalainen • 52 14 • vartiolentolaivueen tärkein tehtävä on meripelastus ja lisäksi se on paikannut pelastuslaitosten sukellustoiminnan puutteita. Seminaarijakson pilkkikisan kokonaissaalis rajoittui tällä kertaa yhteen ainoaan rautuun, mutta sen paino-/pituussuhde olikin sitten 940/46 g/cm, mikä oli liki sama kuin pääpalkinnoksi lahjoitetun mönkijän. Sopimuspalopäällikköseminaari on merkittävästi vaikuttanut siihen, että valtakunnassa on vahva sopimuspalokuntajärjestelmän puolestapuhuja. Ykkösseminaarin veljistä kaikki eivät enää aja keikkaa, joten ohjelman painotus oli tällä kertaa operatiivisten seikkojen sijasta enemmänkin henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Merija vesialueilla on edelleen hoidettava pelastustehtävät, samoin on huollettava niihin tarvittavat varusteet ja kalusto, selvittää Ari Jalonen kysymyksensä perusteluja. Osittain kevään kulkutautien vaivaama ja ajan hampaan runtelema veljesjoukko päätyi ennen kotimatkaa taas kerran osaltaan suosittelemaan kaikille sopimuspalokuntatoiminnan vastuutehtävissä oleville pyrkimistä mukaan seuraavaan sopimuspalopäällikköseminaariin! Seminaariveljet koolla Pilkkikilpailun toimihenkilöt työssään.. Salaisuuksia paljastamatta voidaan mainita, että tyypillisesti seminaariohjelmaan kuuluu sekä vahvaa asiapitoista ohjelmaa että reippailuakin. – Päätös ei huomioi Vartiolentolaivueen pintapelastajien ammattitaitovaatimuksia. Pahimmillaan viive pelastuspaikalle saapumisessa johtaa ihmishenkien menetykseen. Rajavartiolaitoksessa on meneillään talouden sopeuttamisohjelma ja Vartiolentolaivueen sukellustoiminta on lakkautettu säästösyistä. KIPINÄT KIPINÄT Kansanedustaja Ari Jaloselta (ps) kirjallinen kysymys Vartiolentolaivueen sukellustoiminnan jatkamisesta Kansanedustaja Ari Jalonen on jättänyt eduskunnassa sisäasiainministeri Päivi Räsäselle kirjallisen kysymyksen Vartiolentolaivueen sukellustoiminnasta. Useilla pelastusasemilla ei ole lainkaan sukellusvalmiutta tai hukuksissa oleva henkilö voi olla kaukana sukellusvalmiuden omaavasta pelastusasemasta. – Vartiolentolaivue hakee sukeltajan merivartiostosta, eikä oma sukellustaitoinen pintapelastaja olekaan käytettävissä. Pääasiallisena henkisenä tuotoksena oli tällä kertaa SSPL:n strategian hahmottaminen
Yksi syy hyvään luettavuuteen lienee juuri tässä. Kuvat ovat mielenkiintosia, vaikka niistä aina ei selviä, mistä tai kenestä on kyse. SARCO RUUHKAVILKKU Hyväksynnät EMC ja R65 Päiväja yötoiminto 50 x 125 x 21 mm Paino 160 g • Kirjan jäsentely on mielenkiintoisesti samalla sekä kronologinen että teeman mukainen. Lopullista ja luotettavaa yhteenvetoa ei Katajamäki tuota, vaan esittelee eri tahojen tekemiä tilastointeja. Kaverit, ystävät ja hyvä porukka tulivat esiin vastauksissa kuten myös se, että toiminnan kautta osallistuja saattoi toteuttaa omia arvojaan, kuten halua auttaa, tekemisellä on tarkoitus tai toiminnasta on hyötyä yhteiskunnalle. Sanna Malisen ja Teija Mankkisen tuottamassa toisessa osiossa käsitellään vapaaehtoisten motivaatiotekijöitä ja asenteita tehdyn tutkimuksen perusteella. tai soita (09) 777 1500 SWL-S 0707 Sarja Uusi kompakti ja pienikokoinen pintatai maski asennettava varoitus-/hälytysvalo. Hannele Palukka on tutkinut palokuntaa yhteisöinä eli selvitellyt sopimuspalokuntalaisten identiteettiä. Vaihtelu virkistää. Kirja on saatavilla SPEKin verkkokaupasta hintaan 25,90. Kirjan taitto on esimerkillinen. Tutkimusja kehityspäällikkö Teija Mankkisen toimittamassa kirjassa on neljä pääosaa, joista kahdessa on uutta, kyselyihin perustuvaa tutkimustietoa. Arvoituksellinen, kanteen leikattu nimi avautuu, kun kääntää kirjan auki sen toiselta aukeamalta. Kiireinen elämäntahti koettiin taasen esteenä palokuntatoimintaan osallistumiselle. Kaksi muuta perustuvat kirjoituspöytätutkimukseen.. Teoksen sanomaa on muun muassa se, että sosiaaliset syyt ovat tärkeitä motivaatiotekijöitä olla mukana palokuntatoiminnassa. Pika-arvio: Ansiokas teos sisältää paljon mielenkiintoista tietoa, mutta miksi se on paketoitu mahdollisimman vanhoilliseen ja raskaaseen formaattiin. Pika-arvio: Mielenkiintoista ja helppolukuista materiaalia luettavaksi pelastusalan ihmisille, vaikka ei tuntisi kyseistä pelastuslaitosta ollenkaan. Partasta parhaimmillaan. SARCO LED SECONDARY WARNING LIGHTS www.sarco.. Henki päällä Ensihoitoja pelastusalan monikynäilijä Marko Partanen on koonnut Vantaan palomiesten ammattiyhdistyshistoriaa teokseksi nimeltään ”Henki”. Paljon tietoa SPEKin julkaisema 24/365 Palokuntalaisuus Suomessa -kirja on osa laajaa, suomalaisen pelastustoimen nykytilaa kartoittanutta tutkimushanketta. On aivan selvää kuvituskuvaa, sitten on kuvaa kuvatekstillä ja sitten ei oikein ole selvää, onko kuvassa joku tekstissä mainittu vai ei. Kyseessä on ammattilaisten muisteluita vuosien varrelta. Kirjaa voi tilata Mikko Ilmoselta sähköpostilla mikko.ilmonen@ vantaa.fi • Juhani Katajamäen kirjoittamassa osiossa käsitellään pelastusalan ikuista ongelmaa, tilastointia. On mukava heittäytyä tutkimaan vanhaa tapahtumaa, mutta toisaalta taas jonkin teeman käsittely koko muisteluajaltakin on paikallaan. Riitta Molarius selvittää tutkimuksessaan kenen riskejä pelastustoimi hallitsee
– Määräykset täyttäviä lukitustuotteita on jo olemassa. Oy Länsi-Suomen myyntipäällikkö Timo Tallus. Sisältäpäin katsottuna lukituksessa on kuitenkin huomioitava nimenomaan henkilöturvallisuus, ettei kukaan jää lukon vuoksi sisälle loukkuun, toteaa Abloy Standardien mukaan poistumisteiden on oltava esteettömiä, kulkukelpoisia ja turvallisia myös suurille ihmismäärille. paranee Joensuussa ja Björkbodassa lukkoja valmistavalla Abloylla on poistumistieturvallisuuteen tarjolla uudet stamdardit täyttävä Abloy Exit –kokonaisratkaisu, joka käsittää mekaaniset lukkorungot, sähkölukot, puomit, työntölevyt, oven painikkeet, ovensulkimet, palonsulkujärjestelmät ja oviautomatiikan.. Lukitusalan asiantuntijan mielestä rakennusten lukituksessa kiinnitetään usein ensisijaisesti huomiota omaisuuden turvallisuuteen. Kun ovea päin kävelee, puomi painuu sisään ja ovi aukeaa, Tallus kertoo. Suomessa ne eivät vain vielä ole lyöneet läpi. Uudet standardit lukoille tulossa Rakennusmääräykset antavat poistumisteille selkeät normit, mutta ovien ja lukituslaitteiden kannalta ovat selkeät käytännöt puuttuneet. Monissa Euroopan maissa ne kuuluvat jo normaaliin, hyvään rakennustapaan. Palokuntalainen • 52 16 KIPINÄT Luovutukset • Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) turvallisuusasiantuntija Jari Pouta kertoo, miten kiinteistön haltija voi parantaa tilojensa henkilöturvallisuutta: – Kiinteistön omistaja ja haltija sekä toiminnanharjoittaja vastaavat siitä, että vaaratilanteessa ihmiset pystyvät poistumaan rakennuksesta, uloskäytävät ja kulkureitit ovat esteettömiä ja turvallisia sekä poistumisovet aukeavat hätätilanteessa ilman avainta. Heidän pitää myös osaltaan ryhtyä toimiin pelastumisen turvaamiseksi ja helpottaa pelastustoimintaa. Ovien on avauduttava hätätilanteessa helposti ja poistumistiemerkintöjen on oltava selkeästi näkyvillä. Julkisissa tiloissa Euroopassa ovat poistumistiepuomit, niin sanotut ’paniikkipuomit’ jo tavallinen näky. Korityöstä vastasi Paja ViherVehmas. Poistumistieturvallisuus Niin sanotut ’paniikkipuomit’ ovat jo tavallinen näky.” • veho luovutti Lappfjärds FBK:lle Mercedes-Benz Atego 1329 AF, nelivetoisena ja Allison automaattivaihteistolla. Ensi kesänä voimaan tulevat eurooppalaiset poistumistieturvallisuuteen liittyvät standardit määrittävät muun muassa oven avausja sulkeutumisvoimat, kulutuskestävyyden ja palohyväksynnän. – Murtoturvallinen tila on ulkoapäin lukossa
03 222 1704 sähköposti: yritysvaate@yritysvaate.fi TAMREX OY Turvesuonkatu 7, 33400 Tampere Puh. 03 3142 1500 sähköposti: tamrex@tamrex.fi Yritysvaate on osa Tamrex-konsernia ja tulee sulautumaan kokonaan Tamrexiin kevään 2013 aikana. Kaksi kokoa. TAMREX OY / YRITYSVAATEMARKKINOINTI OY Aunankorvenkatu 7, 33840 Tampere Puh. Tie nykypäivään on kulkenut kuumailmapalloista lääkärihelikoptereihin. Ennen 1990-luvulla alkanutta nykyaikaista lääkinnällistä helikopteritoimintaa Suomessa tehtiin hiljaista, mutta tehokasta työtä sairaiden ja loukkaantuneiden kuljettamiseksi hoitoon vaikeakulkuisilta alueilta. Katso: www.acomen.net/esittely_101.html Ilmojen halki auttamaan Lentosairaankuljetuksen ansiokas tie nykypäivään -kirjan aikaperspektiivi ulottuu 1800–luvulta tälle vuosikymmenelle. Katso sairaankuljetuksen ja pelastusalan vaatteita ja varusteita verkkosivuiltamme www.tamrex.fi. Siihen on tarvittu sekä lentokoneita, jääkiitäjiä, ilmatyynyaluksia kuten myös helikoptereita. Suunniteltu erityisesti palopuvun päälle puettavaksi. PELASTAJAN VARUSTEET ENTISTÄKIN KATTAVAMPI VALIKOIMA TAMREXISTA • Tärkeimmiksi toiminnoiksi ovat osoittautuneet potilaan tavoittaminen mahdollisimman nopeasti, kriittisessä tilanteessa lääkärijohtoisen hoidon aloittaminen sekä potilaan kuljetuskuntoon laittaminen jo tapahtumapaikalla. Asiayhteydet ilmailun ja kaiken muun sairaankuljetuksen kanssa on otettu mukaan hahmottamaan kokonaisuutta. Kirja seuraa lentosairaankuljetuksen organisointia ja palvelukulttuuria Suomessa lähes 100 vuoden ajalta taustanaan koko yhteiskunnan ja terveydenhuollon kulloinenkin kehitysvaihe. Toiminnan painopiste on vaihtunut vuosien kuluessa sairaankuljetuksesta erikoislääkäritasoiseen ensihoitoon.. SIOEN PALOPUKU Uusi konsepti minimoi lämpörasituksen tasoa ja asusteen painoa tuloksena maksimoitu käyttömukavuus! Palomiehen liikkeet suosivat vesihöyryn poistumista alaselän kautta, mihin ei ole sijoitettu kalvoa. Niin ikään siirtokuljetukset sairaalasta toiseen ovat Suomen olosuhteissa olleet ilma-aluksilla joskus välttämättömiä, mutta yleensä potilaan hoidon ja nopean tavoittamisen kannalta vähintäänkin tarpeellisia. SIOEN HEIJASTINLIIVI Palosuojattu heijastinliivi, luokka 3. Pertti Kiiran ja Antti Järvisen kirjassa katsotaan asioita ensisijaisesti potilaiden hoidon ja koko terveydenhuollon kannalta. Värit oranssi, punainen ja keltainen
Palomiesurheilu: Golf Pietarsaari 30.8. SPPL: Palokuntien SM 2013 Jyväskylä 7.5. Palomiesurheilu: Yleisurheilu Lappeenranta 14.6. Palokuntalainen ilmestyy 26.10. SPPL: Sosiaalija terveyshuollon turvallisuusfoorumi Turku 29.5. SPPL: Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät avoin 1.–30.11. SPPL: Palopäällystöliiton syysopintopäivät Helsinki 13.–15.11 FinnSecKansainväliset ja turvallisuusja suojelualan messut Helsinki 14.11. Turvallinen Suomi -seminaari Helsinki 29.5. Palokuntalainen ilmestyy 31.8–1.9. SPEK: Naisja nuorisotyön syysseminaari Vuokatti Marraskuu 10.–15.11. SPPL: Pohjoismainen palopäällystön opintoviikko avoin 12.11. SPPL: Palopäällystö -golf Lahti 27.–28.6. SPPL: Tulevaisuuden pelastusasema ‘13 – Talentum Events Helsinki Kesäkuu 4.6. Nuohousalan ja pelastusviran-omaisten neuvottelupäivät Turku 26.9. SPPL: Jouluseminaari ja jouluglögit avoin 31.12. SPPL: Turvallisuusharjoitusten järjestäminen Vantaa Lokakuu 1.–.31.10 Palomiesurheilu: Uinti Raisio 1.10.– 30.11 Palomiesurheilu: voimailu/soutu Oulu 4.10. Tiedot osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi Palokuntalai nen taas kesäkuussa! JES! Toukokuu 4.5. SPPL: Kansainvälinen turvallisuusviestinnän seminaari Helsinki 12.6. Palomiesurheilu: Suunnistus PäijätHäme 7.9. Palomiesurheilu: Ammunta Nokia 1.7.–31.8. Tulitöiden kurssinjohtajapäivät Turku 15.5. Palomiesurheilu: Jalkapallo Rauma 28.6. Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. Palomiesurheilu: Lentopallo Pori Elokuu 10.8. Palomiesurheilu: Salibandy Jyväskylä Joulukuu 10.12. Palokuntalainen • 52 18 KIPINÄT ALALLA TAPAHTUU Tiedot kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. OPTUKE II: Turvallisuus, yksilö ja yhteiskunta – turvallisuuspedagogiikan tutkimusja kehittämissymposium Helsinki 5.–6.6. SPPL: Tahallisten palojen ennaltaehkäisy seminaari Helsinki 11/15/ 2013 SPPL: Tulityöseminaari 2013 Helsinki 15.11. Stadin turvaviesti 2013 Helsinki 12.9. Palokuntalainen ilmestyy 26.11. Palokuntalainen ilmestyy Heinäkuu 3.–5.7. Palokuntalainen ilmestyy. SPPL: Pelastusalan triathlonin SM-kilpailu Kuopio 28.–29.8. Palokunta Suomessa 175-vuotta Turku Syyskuu 4.9
KUPE:n viikonloppuleiri Metsäpirtin leirikeskus, Tuusula Kesäkuu 7.–9.6. Tulikaste 2013 Padasjoki 21.– 27.7. Hakemukset toimitetaan rahastoon sähköpostitse tai postitse.. Brandkårsungdomsläger i Ystad Ystad 10.– 12.5. Tällaisia hankkeita ovat mm. Palokuntanuorten Leiri PeTo 2013 Kemi, Hepolan koulu 14.– 20.7. Avustuksilla tuetaan hälytysvalmiuden tehostamista tai työturvallisuuden parantamista tukevia varusteja kalustohankintoja tai hankkeita, joilla turvataan VPK -toiminnan jatkuvuutta ja toimintaedellytyksiä. Tulihaukka 2013 Kouvola, Utti 30.6– 5.7. Palokuntanuorten leiri Viitasaari 24.– 26.5. Avustusta haetaan sähköisillä lomakkeilla, jotka löytyvät osoitteesta www.psr.fi/pienavustukset. alv 24%) • nuoriso-osaston suojavarusteet • rakennuksen käyttötarkoituksen muuttaminen paloasemakäyttöön Avustusta haetaan ilman määräaikaa jälkikäteen toteutuneiden kustannusten perusteella viimeistään vuoden kuluessa hankinnan maksamisesta. PALOKUNTANUORTEN LEIRIT JA TAPAHTUMAT Toukokuu 9.– 12.5. Sopimuspalokuntien tulee lisäksi pyytää hakemuksiinsa pelastuslaitoksen lausunto. Avustusta myönnetään yksikköhinnaltaan alle 10 000 euron hankkeisiin. vantaan palokuntanuorten viikonloppuleiri Padasjoki Palosuojelurahasto myöntää vuosittain avustuksia noin yhdeksän miljoonaa euroa tulipalon ehkäisyn ja pelastustoiminnan edistämistä koskeviin hankkeisiin. Kesäleiri 2013 Padasjoen Tarusjärvi 30.6– 6.7. Palokuntanuorten leiri Kemi 1.–6.7. FSB sommarläger Lemböte 2013 Lemböte lägergård på Åland Elokuu 9.– 11.8. ÅBBF Sommarläger Kimito 2013 Långdalen Kimito 8.6. Tulimylly 2013 palokuntaleiri(LSPeL) Säkylä 30.6– 6.7. cTIF kilpailutoiminnan harjoitusleiri Tampereen alue 14.– 16.6. Avustuskohteina ovat mm. Lisätietoja rahaston avustuksista: www.psr.fi SOPIMUSPALOKUNTIEN PIENAVUSTUKSET VUONNA 2013 Sopimuspalokuntien pienavustushakemukset on tarkoitettu sopimus-, tehdasja laitospalokunnille, joilla on voimassa oleva palokuntasopimus. Alueleiri Päijät-Hämeen Palokuntanuoret Padasjoki, Tarusjärvi 30.6– 5.7. Tuntematon 2013 Paloaukean koulu, Liperi Heinäkuu 1.–6.7. • hälytysosastojen varusteja kalustohankinnat • todennetun työturvallisuushaitan poistaminen • ajoneuvopaikkojen lisääminen • ajoneuvon hankinta (alle 10 000 euroa, sis. tutkimusja kehittämishankkeet, kaluston hankinta ja paloasemien rakentaminen
Häkeuudistus jatkuu Oulun hätäkeskus aloitti toimintansa marraskuussa 2011 ja Kuopion hätäkeskus viime vuoden marraskuussa. Loppusyksystä 2013 yhdistetään Pirkanmaan ja Satakunnan hätäkeskukset Porin hätäkeskukseksi. Palokuntalainen • 52 20 Pirkanmaan hätäkeskuksen vuonna 2004 valmistunut rakennus vapautuu muuhun käyttöön marraskuussa. Hätäkeskusuudistuksessa ollaan menossa oikeaan suuntaan.” – Helena Borisov. varsinaisSuomen ja Hämeen yhdistäminen Turun hätäkeskukseen tehdään myös keväällä 2014. Uusimaa yhdistetään Keravan hätäkeskukseen kevättalvella 2014. Kun hätäkeskusten määrä on saatu laskettua kuuteen, alkaa uuden Ericatietojärjestelmän sisäänajo ja käyttö. Alustavasti sovittu yliheittopäivä on 19.11.2013. Pohjanmaan ja Keski-Suomen yhdistäminen vaasan hätäkeskukseen tapahtuu puolestaan syksyllä 2014. Pirkanmaan hätäkeskuksen sali