Palokuntalaisen löydät myös Facebookista. Tule ottamaan osaa ajankohtaisiin keskusteluihin, antamaan palautetta, lukemaan alan uusimmat uutiset tai tykkää muuten vain. 38 TIELIIKENTEEN HERMOLLA 40 KÄYTÄNNÖN SAMMUTUSJA PELASTUSTEKNIIKKAA • OSA 1 – Syttymisen estäminen liikenneonnettomuuspaikalla 44 LUKIJAN KOMMENTTI 48 • Kiusaamiselle stoppi HÄTÄKESKUSASIAA PERSOONA KIM NIKULA palokuntalainen palokuntalainen Tilaukset: www.palokuntalainen.fi tai tekstiviestillä puh. 2 22 31 PÄÄKIRJOITUS 5 PÄIVÄN POLTTAVAT 6 • Ylilyöntejä viranomaistiedottamisessa • Valistusähky uhkaa KIPINÄT 8 HÄTÄKESKUSASIAA 22 LÄMPÖKAMERAMIES 30 PERSOONA KIM NIKULA 31 HYVINVOIVA SOPIMUSPALOKUNTA -RAPORTIN TULOKSIA 34 MITÄ MIELTÄ PALOKUNNISTA. 050 355 0991 Palokuntalainen on seitsemän kertaa vuodessa ilmestyvä pelastusalan ilmiöihin, tapahtumiin, henkilöihin ja uutisiin keskittyvä erikoislehti. 47 Irtonumero 8 € | 31.7.2012 | Kärkiyritykset • Tapaus Eskelinen Messuille! Suurjakelu! 48 Irtonumer o 8 € | 31.8.201 2 | Palokunta lainen maailmalla • Persoona Raimo Ikonen Hieman harvinais empaa erikoiskalustoa Sivut 32–41 Messuinfo Palok untala inen • 49 1 49 Irtonu mero 8 € | 31.1 0.20 12 | Työhy vinvo intias iat pinna lla • Kaksk erran eläinp elastu sauto VIRVE KOHU VÄITE: Vaaralli nen 7 numeroa 46 € Uusi juttusarja alkaa!. Tilaa painava lukupaketti ja tiedä mitä alalla tapahtuu
Hänen henkilöllisyytensä on vain viiden henkilön tiedossa – hänen omasta pyynnöstään. Palautetta ja keskustelua • Milloin lehdentekijästä tuntuu hyvältä. Niin, voihan sinne laatikkoon tulla kyllä laskukin. 0400 504 678 • Kannen kuva Pekka Koivunen • Kuvapankit SXC • Taitto Anna Broholm, PieniSuuri Idea • Paino Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki • Kustantaja Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Postinrannantie 3 B, 29630 Pomarkku, Y2242549-9, Alv. Mutta parhaalta tuntuu silloin kun lehden toimituksen postilaatikon kansi kolahtaa – tai nykyään, kun sähköpostilaatikon kello kilahtaa. Hän haluaa nimittäin myös vastata saamaansa palautteeseen. vuosikerta • Aikakauslehtien liiton jäsen • Toimitus toimitus@palokuntalainen.fi • Päätoimittaja Pekka Koivunen, puh. Tässä lehdessä aloittaa kuitenkin nimimerkillä kirjoittava kolumnisti ”Liekinheittäjä”, joka korvaa Marko Partasen palopuheen. 34 Uusi kolumnisti esittäytyy:. Joku on antanut palautetta. Palokuntalainen • 51 3 Pelastusalan erikoislehti • 12. Tässä lehdessä on jälleen mielipiteitä ajassa liikkuvista pelastustoimen asioista. Liekinheittäjän teksti on editoitu toimituksessa anonymiteetin varmistamiseksi. Kehään tulee siis uusi peluri. Liekinheittäjä toivoo, että hänen kolumninsa saisi aikaan palautevirran. Joku on reagoinut. No, tietysti silloin kun juttuja luetaan ja esille tuoduista asioista keskustellaan. 51 • 28.2.2013 ISSN 1798-2685 40 61 PUHETTA JOHTAMISONgeLMASTA 49 KUNNOSSA 52 KALUSTOKULMA 54 • Erikoistuva sopimuspalokunta: Forssan VPK • Luovutukset VILLIMIeS 60 SOPIMUSPALOKUNTA: • Harjunalustan VPK 61 BRANDKÅRISTEN 64 LETKUT SOLMUSSA 68 ANNA PALAA 69 ENSI NUMEROSSA 69 LIEKINHEITTÄJÄ 70 TIELIIKENTEEN HERMOLLA HARJUNALUSTAN VPK MITÄ SOPIMUSPALOKUNTIEN HYVINVOINTIRAPORTISSA SELVISI. • www.palokuntalainen.fi • Palaute sähköpostitse toimitus@palokuntalainen.fi Päätoimittaja Pekka Koivunen Toimittaja Isto Kujala Toimittaja Silvio Hjelt Toimitussihteeri Anne Mallius Taitto Anna Broholm Avustaja Jarno Joensuu Avustaja Tuuli Heervä Ilmoitukset Maria Salo No. rek. Ollikainen • Ilmoitukset ilmoitukset@palokuntalainen.fi, Maria Salo, puh. Onneksi palautetta tulee useammin kuin laskuja. 040 501 8721 • Toimitussihteeri Anne Mallius • Toimittajat Silvio Hjelt ja Isto Kujala • Avustajat Tuuli Heervä ja Jarno Joensuu • Ohjeistamispäällikkö H. Palokuntalaisen toimituskunta jää mielenkiinnolla odottamaan lukijoidemme ja Liekinheittäjän välisiä keskusteluja. Pääosa mielipiteistä on lehden, sen yksittäisten toimittajien tai sitten omalla nimellään kirjoittavien tekstinikkarien
Pikemminkin pelastusalan johtokunnat ovat puolueille pakkopullaa. Pelastustoimen alueelliset luottamustoimet eivät ole puolueiden ykkösjyrien ja -vaikuttajien suosiossa. Myös alueelliset luottamustoimet on täytetty. Aina näin ei ole, ja tämä luottamuspäättäjän tulee tunnistaa. Suuri osa nyt johtokunnissa aloittaneista luottamushenkilöistä on uusia, joilla ei ole aiempaa kokemusta maakunnallisesta päätöksenteosta tai edes alueellisesta pelastustoimesta. Aliarvioimatta pelastusalan korkeiden virkamiesten ammattitaitoa ja työmoraalia on pakko kysyä, saavatko luottamushenkilöt päätöksentekonsa tueksi mahdollisimman objektiivista tietoa. Virkapukuisen ja vakuuttavan pelastusjohtajan tai -päällikön on helppo sanoa, miten asioiden tulee pelastuslaitoksessa olla. Eri puolilta maata kantautuneiden arvioiden mukaan viime vaalikaudella johtokuntien päätöksenteossa oli suuria eroja. Vaatii kansalaisrohkeutta asettaa korkean virkamiehen valmistelema esitys kyseenalaiseksi. Pelastuslaitosten johtokuntien jäsenillä on yksi ongelma yli kaiken. Pelastuslaitosten johtokuntien päättäjillä on jonkin verran vaikutusmahdollisuuksia myös ensihoidon palveluihin, vaikka siellä palvelutasopäätökset tekee sairaanhoitopiiri. He joutuvat tekemään päätöksensä virkamiesten esitysten pohjalta luottaen siihen, että esitykset ovat kuntalaisten parhaaksi. Joissakin väännettiin asioista ja pantiin niitä uuteen valmisteluun oikein urakalla, toisissa päätökset tehtiin melkein piirulleen esittelijöiden esitysten mukaisesti. Johtokuntien jäsenillä ei ole helppoa Vaatii kansalaisrohkeutta asettaa korkean virkamiehen valmistelema esitys kyseenalaiseksi.”. Siksi johtokunnat annetaan yleensä vähemmän tunnettujen puolueaktiivien hoitoon. Ne päättävät pelastustoimen palvelutasosta: kuinka nopeasti ja millaista apua hädässä oleva kansalainen saa, kun häntä on kohdannut tulipalo, onnettomuus tai muu pelastustoimen piiriin kuuluva hätätilanne. Johtokunnan jäsenillä ei ole helppoa. Hieman yli kaksisataa luottamushenkilöä vaikuttaa 22 pelastuslaitoksen johtokunnassaja virkamiehet päälle. Tunnettua on, että esittelijöiden joukosta löytyy niitä, jotka kumartavat omien esimiestensä suuntaan ja toisia, jotka pitävät tiukasti kiinni pelastustoimen tehokkuudesta kansalaisten palvelijana. Kuulee sanottavan, ettei niillä paikoilla voi tehdä merkittäviä päätöksiäkään. Palokuntalainen • 51 5 Päätoimittaja Pekka Koivunen Kuntavaalien jälkeen kunnalliset luottamustoimet on jaettu enemmän tai vähemmän aktiivisille paikallisvaikuttajille. Johtokunnat tekevät kuitenkin ainakin yhden merkittävän päätöksen, joka koskee kaikkia alueen asukkaita. Maallikko ei pääse helposti sisään pelastustoimen koukeroihin
Liikennetiedotteita luetaan varsinkin talviaikaan melkein jatkuvalla syötöllä. Inflaation ja turtumisen estämiseksi toivoisi tiedotteiden laatijoilta ja myös julkaisijoilta (YLE) hieman itsekritiikkiä. On ensitiedotetta ja jatkotiedotetta ja vielä tilanne ohi -tiedotetta. Mutta. Eikö kuulu jokaisen autoilijan taitoihin hanskata pieni pysähdys ja kapeneva tie. Tilanteen vaarallisuus tai pitkäaikainen kesto, liikennemäärä, selvä haitta autoilijoille viivästymien muodossa… Kirjoitimme tässä lehdessä samasta asiasta jo vuosia sitten. viranomaistiedottamisessa Ylilyöntejä. Tämä kirjoitus ei ole julistus viranomaistiedotteita vastaan, vaan niiden järkiperäisen käytön edistämiseksi. Miksi asiasta pitää kuuluttaa koko kansalle. Jos harvaan asutulla alueella vähän käytetyn tien toinen kaista on tukossa, mitä ihmettä siinä on. Koko valtakunnassa sadat tuhannet kuulijat saivat toistetun selvityksen siitä, kuinka Rantasalmella vedenjakelu oli keskeytynyt putkistovian vuoksi. Tapahtumassa ei ainakaan tiedotteen mukaan ollut mitään tai ketään uhkaavaa ja se koski vain muutamaa sataa kansalaista. Kyse on yksinkertaisesti turtumisesta johonkin asiaan. No, selitykseksi ilmeisesti saadaan, että kun oli sunnuntaipäivä. Pääkaupunkiseudun väylät ja vilkkaat valtatiet muualla maassa ovat kohteita, joiden epänormaaleista tilanteista tuleekin tiedottaa, mutta johonkin tulisi silti vetää raja. Sinänsä määrä ei ole ensisijaisesti arvosteltava kohde vaan tiedotteiden sisältö. Kirjoitus sai aikaan keskustelua ja tiedotteiden määrä ainakin pysyi suurin piirtein samana – ei ainakaan sormituntumalla noussut. Ei uhkaa, ei vaaraa, ei kiireellistä; kyseessä vedenjakelun tilapäinen katko, ei pilaantunut vesi tai pitkäaikainen tapahtuma. Teknisesti ei luulisi olevan minkäänlainen ongelma ajaa tiedote vain kyseiselle alueelle, tässä tapauksessa Etelä-Savon Radion kuuluvuusalueelle. Varmasti kaikki viranomaistiedotteen valmisteluun ja lähettämiseen osallistuvat tekivät parhaansa hoitaakseen oman osuutensa mahdollisimman hyvin. Nyt kuulostaa siltä, että rimaa on laskettu ja tiedotteita tulee taas kasvavalla vauhdilla. Palokuntalainen • 51 6 • Sunnuntaina 27.1.2013 hieman kello 11.00 jälkeen Radio Suomen meneillään ollut musiikkiohjelma keskeytyi viranomaistiedotteeseen. Inhimillistä, eikö totta. Silti koko valtakunnalle tiedotettiin muun muassa kunnan teknisen henkilökunnan puhelinnumero pariinkin otteeseen. Jos kaikki Suomessa tapahtuvat, esimerkiksi pientä väestömäärää koskevat vedenjakelun katkot tiedotettaisiin vastaavalla tavalla, suoltaisi Radio Suomi näitä tiedotteita päivittäin. Mitä enemmän joudumme kuuntelemaan pientä aluetta ja väestönosaa koskevaa ei-kiireellistä eikä mitään erityistä uhkaa sisältävää viestiä, sitä vähemmän todella tärkeä viesti meitä herättää
Se ei enää kiinnosta, koska vastaanottaja tuntee joutuneensa liiallisen ”tuputuksen” kohteeksi. Tämä huomio ei perustu mihinkään tutkimukseen vaan useiden kansalaisten havainnointiin. Viestinnän yksi perustotuus on, että joskus viestinnälle tulee kyllästymispiste. Missä viipyy TuVin ohjelmassa ollut turvallisuusverkoston yhteinen kampanjakalenteri. Palopäällystöliitto järjestää kesäkuussa kansainvälisen turvallisuusviestintään keskittyvän seminaarin, jossa keskustellaan turvallisuusviestinnän toimintatavoista kansainvälisellä tasolla sekä yhtenäistetään käsityksiä turvallisuusviestinnästä ja rakennetaan yhteistyötä eri maiden toimijoiden välille. Miten koordinoidaan Suomessa tapahtuvaa turvallisuusviestintää. Paljonko yhteiskunnan varoja uppoaa turvallisuusviestintään. Valistusähky uhkaa. Ihan kannatettava ajatus. Pelureita on useita ja ainakin tiedotusvälineitä ja yhteiskunnallista mainontaa seuraamalla saa sen käsityksen, että nämä pelurit eivät paljon koordinoi, vaikka meillä on INFO Valtakunnallisia turvallisuusohjelmia: • Tulipysäkki (SPEK) • Nou hätä (SPEK) • Oppilaitosten turvallisuusfoorumi (SPPL) • Sosiaalija terveydenhuollon turvallisuusfoorumi (SPPL) • Ravitsemusja matkailualan turvallisuusfoorumi (SPPL) • Tulityökoulutus (SPEK) • Alkusammutuskouluttajakoulutus (SPPL) • 112-päivä (Hätäkeskuslaitos) • Tapaturmapäivä (THL) • Päivä paloasemalla (SPEK) • Viisaasti vesillä (Uimaopetusja hengenpelastusliitto) • Lukiolaisten turvakurssi (MPK) • Kodin turvakurssi (MPK) • Turvallisuuspolitiikka (lukion valinnainen kurssi) • Pelastustoimi sosiaaliseen mediaan (SPPL+pelastuslaitokset) • Palontorjuntatalkoot (SPEK) • MaTuPa (Matkailualan turvallisuuspassi) • Erilaiset liikenneturvallisuus kampanjat (Liikenneturva) • Eläköön! (Trafi) Lähde TuVin toimintasuunnitelma vuosille 2012–2013 Milloin alamme nähdä tuloksia, jotta valistusähky ei yllätä?” Turvallisuusviestinnän valtakunnallinen työryhmäkin (TuVi). Viestijöiden hyvä tarkoitus toteutuukin aivan erilailla kuin he ovat ajatelleet. Palokuntalainen • 51 7 • Turvallisuusvalistus on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina. Ryhmä tekee ahkerasti työtä, mutta milloin alamme nähdä tuloksia, jotta valistusähky ei yllätä. On 112-päivää, Paloturvallisuusviikkoa, Päivää paloasemalla, Joka kodin palontorjuntatalkoita, Pohjoismaista palovaroitinpäivää, Arjen sankareita, Ransu-koiran pelastuskoulua, Tapaturmapäivää, Vuoden uimataitopäivää ja paljon, paljon muuta. Kuka tutkii mitä erilaisimpien kampanjoiden vaikuttavuutta. Se on pelastuslaitosten henkilöillä miehitetty työryhmä, joka toteuttaa omaa ohjelmaansa ja pelastustoimen turvallisuusviestinnän strategiaa
– Olin työssä mukana kunnan projektityöntekijänä. Veera-myrsky käynnistäjänä Idea syntyi Kesälahdella Veera-myrskyn jälkeen. Oma keskeinen elämänkokemukseni liittyy elinkeinotoimintaan, mutta turvallisuuden suunnittelu ja suunnitelmien vienti käytäntöön on ollut aivan uusi maailma – tavattoman kiinnostavaa ja ehdottoman tarpeellista. Hanke käynnistyi infotilaisuudella keväällä 2012. Tällä on selvästi tulevaisuutta, kyläläiset ovat olleet aktiivisia oman turvallisuutensa kehittämisessä. Asun Kesälahden keskustaajamassa enkä osaa raivata myrskyn Pohjois-Karjalan pelastuslaitos kouluttaa harvaan asuttujen alueiden kyliin vapaaehtoisia pelastusryhmiä, jotka toimivat häiriötilanteissa oman kylänsä turvallisuuden hyväksi pelastuslaitoksen resurssina. Ryhmien toiminnan kehittäminen jatkuu edelleen. – Näin kirkastui suunnitelmamme kouluttaa Kesälahdella kolmelle alueelle kylien pelastusryhmät, joiden kunkin vahvuus olisi 1+ 8–10 henkilöä, kertoo PohjoisKarjalan pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Markus Viitaniemi. Toisena kohteena on Kontiolahden kunta. Palokuntalainen • 51 8 KIPINÄT • Kurssilaiset oppivat parin päivän aikana alkusammutusvalmiuksia, ensiaputaitoja, tiedustelutoimintaa, ryhmän toimintaa ja johtamista sekä naapuriapua. Peruskoulutus Kontiolahdella pidetään syksyllä 2013. Kesälahdella pidettiin helmikuussa kylien turvallisuuden parantamiseen tähtäävä koulutus, johon osallistui viisitoista henkilöä. Viitaniemi kertoo, että pilottikoulutus on hyvin edullista ja se rahoitetaan pelastuslaitoksen toimintamenoista. Teksti ja kuvat Isto Kujala Pohjois-Karjalan pelastuslaitos: Vasen kuva: Antti Pennanen (vas) ja Matti Ahtiainen harkitsevat myös mukaan tuloa Kesälahden sopimuspalokunnan toimintaan. Kevään aikana pidetään tiedotusja rekrytointitilaisuudet. Asiaa lähti edistämään palomestari Rauno Suomalainen. Syksyllä idean markkinointia jatkettiin eri tilaisuuksissa, joissa keskusteltiin asukkaiden kanssa, miten hanketta vietäisiin yhdessä eteenpäin. Pelastusryhmillä lisäturvaa kylille Oikea kuva: Kylien pelastusryhmien koulutukseen kuului alkusammutustaidot.. – Koulutus on lähtenyt hyvin käyntiin ja innokkuus näkyy kurssilaisissa. Veera-myrskyn jälkeen suunnitelmat konkretisoituivat uudenlaisen toiminnan kehittämiseksi. Keskustelussa tuli esiin hyviä ideoita kylien asukkailta. – Pilotoinnin jälkeen on suunniteltu koulutuksen laajentamista koko maakuntaa koskevaksi. Turvallisuussuunnitelmat käytäntöön Koulutukseen osallistunut Kari Oksanen kertoo, että vuonna 2010 kasattiin KeskiKarjalan kuntien turvallisuussuunnitelmaa. Koulutetuille saatetaan hakea vapautus puolustusvoimien sodanajan kokoonpanoista, toteaa Viitaniemi. Ensin ajatus oli vain päivittää vanhoja suunnitelmia, mutta heti alussa huomasin tarpeen ottaa suunnitelmiin mukaan uusia asioita. Keskimmäinen kuva: Esa Suomalainen on pohjoisen kylän pelastusryhmän johtaja. Silloin on tarkoitus hakea ulkopuolista rahoitusta koulutuksen jatkamiseksi. Tulevaisuudessa tehtävät ulottuisivat häiriötilanteista aina poikkeusoloihin saakka
Antti Pennanen ja Matti Ahtiainen asuvat Totkunniemessä noin kahdeksan kilometrin päässä Kesälahden keskustaajamasta. Hän pitää alkanutta koulutusta ehdottoman tarpeellisena. Jos myrsky sattuu kylän kohdalle, ensitiedot vahingoista saadaan nopeasti pelastuslaitokselle ja ryhmälle annetaan tehtävä toimia esimerkiksi tarkemman tiedustelutiedon saamiseksi vaurioalueesta. LYHYESTI voisi olla mahdollisuus päästä mukaan kouluttautumaan sopimuspalokuntalaisiksi. Naapuriaputoiminta on myös ryhmän ydintoimintaa, pelastusryhmä huolehtii kyläläisten turvallisuudesta, ketään ei jätetä yksin. – Pelastusryhmän johtaja ottaa yhteyden ryhmän jäseniin ja nostaa valmiutta. • Pelastusryhmä ei korvaa palokunnan toimintaa. Koulutuksen perusteella on alkanut vähän kerrassaan hahmottua se, mihin tällä toiminnalla pyritään – tavoite on Antti Pennasen mukaan hyvä. Haluamme varmistaa myös yhteyden ryhmiin.” Kesälahden paloasema.. Tässä yhteydessä on tullut esiin myös se, mitä palokunnan toiminta on ja se, että meillä • Perustetaan vahvuudeltaan 1 + 8–10 pelastusryhmää huolehtimaan harva-alueen kylien turvallisuudesta pelastusviranomaisten tuella, valvonnassa ja johtamana. – Toiminta lisää turvallisuutta meidänkin kylällä. Koulutusta tarpeeseen Seppo Haverinen ja Juha Nousiainen lähtivät innolla mukaan koulutukseen. Hyvää on myös se, että pelastuslaitoksen antaman toimintakäskyn jälkeen käyttämämme kaluston kustannukset voidaan laskuttaa yhteiskunnalta. Hyvää ja tarpeellista koulutusta, toteavat Seppo ja Juha yhteen ääneen. – Olemme kummatkin toimineet kylällämme turvallisuuden hyväksi aiemminkin raivaamalla puita ja olemalla yhteyksissä ihmisiin, kun viestiyhteydet ovat katkenneet. Nyt on löytynyt kanava, jonka perusteella voidaan luvalla lähteä toimimaan, meidän vakuutusturva tapaturmien varalta on voitu myös varmistaa. Esa asuu Villalan kylässä, johon paloauton tulo kestää 40–45 minuuttia, ambulanssi tulee vähän nopeammin – ehkä 30–35 minuutissa. Pelastusryhmä toimii ensisijaisesti omalla vastuualueellaan. • Saadaan tiedustelutietoa koko toiminta-alueelta pelastustoiminnan johtamisen helpottamiseksi. – Hyödynnämme tässä sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmän koulutusmateriaalia. Hän on Kiteen kaupungin teknisen lautakunnan jäsen. Viitaniemen mukaan tarkoitus on jatkaa koulutusta tulevaisuudessa kertauspäivillä, metsäpalon sammutusja myrskyn kaatamien puiden raivauskoulutuksella. Haluamme varmistaa myös yhteyden ryhmiin, siksi suunnitelmissa on VHF-radioverkon hyödyntäminen, toteaa Viitaniemi. • Ryhmä saa tarvittavan peruskoulutuksen (alkusammutus, ensiapu, naapuriaputoiminta, tiedustelu, toiminta ryhmänä ja johtaminen). Heille annettu koulutus on osittain tuttua, mutta kummatkin ovat sitä mieltä, että kertaus on ollut tarpeellista. • Ryhmä saa tarvittavan välineistön toimintaa varten. Omatoimisuutta on hyvä edistää Pohjoisen alueen kylän vastuullisena ryhmänjohtajana toimii Esa Suomalainen. Samalla ryhmä voi saada tehtävän myös alueella kaatuneiden puiden raivaamisesta. Nyt hän on 62-vuotiaana eläkkeellä, mutta toimi aiemmin yrittäjänä. – Kun saamme tiedon esimerkiksi uhkaavasta myrskystä, tiedotamme siitä kylien pelastusryhmille, kertoo valmiuspäällikkö Markus Viitaniemi. • Ryhmä on toimintakykyinen päivittäisistä onnettomuuksista aina poikkeusolosuhteisiin saakka. Pelastusryhmä – ei palokunta Ryhmä ei korvaa millään muotoa palokuntaa, vaan toimii häiriötilanteessa pelastuslaitoksen johdon alaisena vapaaehtoisena resurssina. Vähän se on meitä mietityttänyt, onko tällainen toiminta lain mukaan ”luvallista”. Toiminta kiinnostaa sekä Anttia että Mattia – kumpikin ovat sitä mieltä, että osallistuminen palokunnan toimintaan ei ole pois suljettu vaihtoehto. Turvallisuusryhmä voi olla, Matti Ahtiaisen mukaan, palokunnan apuna paikallisosaamisensa ansiosta. Koulutusta on mainostettu häiriötilanteisiin varautumisena, minun mielestä tämä koulutus valmentaa ihan päivittäisistä tilanteista aina poikkeusolosuhteisiin saakka. – Minun mielestä meidän on hyvä saada koulutusta, jonka perusteella on mahdollisuus pärjätä edellä mainittu aika ominemme. Palokuntalainen • 51 9 kaatamia puita, mutta palomestari on todennut, että minullekin löytyy vapaaehtoisorganisaatiossa paikka – se on varmaankin tilannepäivystystä ja viestintää, pohtii Oksanen. Jos sähköt katkeavat, ryhmä tiedottaa asukkaille tilanteesta ja on estämässä näin tarpeettomia soittoja hätäkeskukseen, viranomaisille ja energialaitokselle
Tämä tulee lisäämään liikennettä entisestään, Ruuskanen toteaa. Ruuskasen mukaan Virojoen VPK on hoitanut hyvin hälytystehtävänsä. Vaalimaan raja-asemaa lähin palokunta on Virojoen VPK. – Meillä oli viime vuonna 120 hälytysVaalimaan rajatarkastusasema on Suomen vilkkain rajanylityspaikka. Huolemme perustuu ensisijaisesti lähiaikojen matkustajamäärien kasvuun sekä mahdolliseen viisumivapauteen. Vuonna 2012 rajan ylitti 1,55 miljoonaa ajoneuvoa ja lähes 3,5 miljoonaa ihmistä. – Virojoella on uusi paloasema ja olemme sen kalustoon satsanneet ennakoivasti, kertoo Ruuskanen. Palokuntalainen • 51 10 KIPINÄT • Vaalimaa on Suomen vilkkain raja-asema. – Huoleni kohdistuu jo nyt erityisesti päivälähtöihin, jos VPK ei pystyisikään lähtemään hälytystehtävään päiväsaikaan. Muunlaista sopimusVIROJOEN VPK • toimii kesäkuussa 2012 valmistuneella paloasemalla • kalustona sammutusauto, säiliöauto, pelastusauto, miehistö-/ev-auto, miehistöauto • hälytyskelpoisia 29 • nuoriso-osastossa 45 nuorta • naisosastossa 8 jäsentä henkilöstön varallaoloa ei Miehikkälän Virojoen alueelle ole järjestetty. Asiasta uutisoi ensimmäisenä YLE1. Virojoen VPK selviää tehtävistään Virojoen VPK pystyy huolehtimaan toimintavalmiudestaan myös tulevaisuudessa, toteaa palokunnanpäällikkö Markku Nokka. Virojoen VPK:lla on jo yli 100 hälytystehtävää vuodessa ja se on Ruuskasen mukaan paljon. Palopäällikkö Jukka Ruuskanen kertoo, että huoli kumpuaa alueen jatkuvasta liikenteen kasvusta ja myös erilaisten liikkeiden tulosta raja-aseman lähipiiriin. – Epävarmuutta lähdöissä ei ole ollut. Täältä Virojoen VPK lähtee hälytystehtäviin myös Vaalimaan alueelle.. Teksti Isto Kujala Kuvat Rajavartiolaitos ja Markku Nokka – Matkaa Virojoelta Vaalimaan rajaasemalle on noin 8 kilometriä. Alue ei ole I-riskialuetta, mutta se kasvaa jatkuvasti liikenteen ja uusien rakennusten muodossa. Tämä varmistaisi lähtöjen onnistumisen päiväsaikaan ja muutenkin. Toista paloasemaa ei ole tarkoitus, näillä näkymin, lähemmäs rajaa rakentaa. Kasvua edellisestä vuodesta oli noin 270 000 ajoneuvoa. Vaalimaan turvallisuus huolettaa pelastuslaitosta Kymenlaakson pelastuslaitos on huolestunut Vaalimaan raja-aseman alueen turvallisuudesta tulevaisuudessa. Virojoen uusi paloasema valmistui 2012. Erityisesti viisumivapaus tullessaan kasvattaa matkailijoiden määrää ja toimeliaisuutta Vaalimaalla – se lisää myös erilaisia onnettomuuksia. Vuonna 2012 rajan ylitti Vaalimaalla 1 570 000 ajoneuvoa. Alueelle suunnitellaan kasinoa, hotellia ja kauppakeskusta. Ruuskasen mielestä hyvänlainen tavoitetila olisi se, että Virojoen asemaa voitaisiin vahvistaa ammattihenkilöstöllä. Myös viisumivapaudesta on paljon puhuttu ja se on varmaankin tulossa. Ammattihenkilöstö tavoitetilana Pelastuslaitoksella on Miehikkälän Virojoen alueella ympärivuorokautinen yksikönjohtajatasoinen päivystys, johon myös sopimuspalokuntien yksikönjohtajat osallistuvat
Vahingontorjuntaja tarkastustehtävät vähenivät Vahingontorjuntatehtäviä oli edellisvuosia huomattavasti vähemmän. Lähtövarmuus voidaan turvata sopimuspalokuntatoimintaan osallistuvilla kunnan työntekijöillä, lopettaa Markku Nokka. tehtävää, joista puolet oli ensivasteita. Vähennystä oli sekä automaattisten paloilmoittimien tarkistustehtävissä, että muissa tarkistustehtävissä. Päivystystä ei saa poistaa, tulevaisuus turvataan yhteistyöllä VPK:n, kunnan ja pelastuslaitoksen välillä. Palokuntalainen • 51 11 • Pelastuslaitosten tietoon tulleiden tulipalojen kokonaismäärä pieneni edellisistä vuosista merkittävästi. Myös roskisja muiden vastaavien pienten palojen määrä pieneni huomattavasti. Apua saadaan myös Haminasta, tosin ajoaika esimerkiksi Vaalimaan raja-aseman lähettyville on noin 40 minuuttia.. – Tällainen määrä pitää koulutuksen ja harjoitusten lisäksi yllä hyvää osaamista erilaisiin tilanteisiin. Määrä ei Nokan mukaan ole mitenkään paljon, saatikka ylivoimaisen paljon. Tulipaloissa tapahtui vähemmän vakavia loukkaantumisia kuin aikaisempina vuosina. Ilotulitteiden aiheuttamien tulipalojen määrä jatkoi pienenemistään ja salaman sytyttämiä paloja oli historiallisen vähän. Olen kuullut, että pelastuslaitos olisi lopettamassa Miehikkälä–Virojoki -alueen P4-päivystysrinkiä. Vuonna 2011 oli poikkeuksellisen paljon vahingontorjuntatehtäviä. Olen alustavasti keskustellut kunnan teknillisen johtajan kanssa siitä, että joitakin kunnan työntekijöitä voitaisiin päiväsaikaan saada osallistumaan hälytystehtäviin. Tulisijan tai hormin vauriot olivat syynä aikaisempaa useampaan tulipaloon. Tähän keskusteluun pitäisi pelastuslaitos saada mukaan. Rakennuspalojakin oli hieman edellisvuotta vähemmän, ja lisäksi rakennuspalot olivat aikaisempia vuosia pienempiä. Tulipaloja on ollut yhtä vähän viimeksi vuonna 2004. Päivälähdöt olemme hoitaneet monta kertaa minimimiehityksellä. Tehtävien kokonaismäärä pieneni edellisestä vuodesta 17 000 tehtävällä, joten vähennystä oli 14 prosenttia. Keskisuuriin tilanteisiin Virojoen alueella hälytetään Miehikkälän palokunta. Vuosi 2012 oli ”ennätyksellinen” Tehtävien määrä väheni 14 % Pelastuslaitoksilla oli vuonna 2012 yhteensä 103 000 pelastustai avunantotehtävää, joista kiireellisiksi kirjattiin 78 000 tehtävää. Ensiarvioiden perusteella tulipaloissa kuoli 83 ihmistä, mikä on enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta samalla tasolla vuoden 2010 kanssa. Toistuvien erheellisten automaattisten paloilmoittimien tarkastustehtävien laskutusuhalla voisi olettaa olevan yhteys tehtävien määrän pienenemiseen. Pelastusopiston julkistamat tiedot perustuvat pelastuslaitosten toimenpiderekisteristä kerättyihin tietoihin. Myös tarkastustehtävien määrä pieneni selvästi. Jos näin saataisiin mukaan vaikka vain kolmea henkilöä, huoli päivälähdöistä poistuisi. Maastopalojen määrä romahti aikaisemmista vuosista sateisen kesän ansiosta
Ruokapöydästä äiti Minna oli huomannut oven raosta tulevan savun. Soininen osasi käyttää kodin alkusammuttimia ja sulki poistuessaan ovet. Ensimmäinen komento isällä oli että lapset ja rouva pihalle. Teksti ja kuva Heli Haverinen Kunniamaininnan saaja Martti Suominen (vas.) sekä Pelastusteko -palkinnon saaja Mikko Soininen. Palkinto jaetaan maakunnantasolla kerran vuodessa, yleensä 112-päivän yhteydessä. Palokuntalainen • 51 12 KIPINÄT • Soinisen perheen pienet tytöt (3 v ja 5 v) olivat marraskuussa 2012 kytkeneet pistokkeeseen huoneessa varastoituneena olleen jalkalattiavalaisimen (300 W halogeeni). Pelastusteko-palkinto Mikko Soiniselle Oikeat alkusammutustoimet pelastivat kodin Pohjois-Savon Pelastusalan Liiton edustajat luovuttivat Pelastusteko –palkinnon siilinjärveläiselle Mikko Soiniselle esimerkillisestä toiminnasta tulipalotilanteessa. Ylikuumentunut lamppu oli sytyttänyt verhot palamaan, siitä edelleen seinän ja herkästi syttyvän styroksi katon. Ensimmäinen komento isällä oli että lapset ja rouva pihalle.”. Oikeat toimenpiteet rajoittivat palon tehokkaasti vain yhteen huoneeseen. Neuvokkaalla toiminnalla estettiin koko talon tuhoutuminen. Samaan aikaan oli tullut kutsu syömään ja ovi oli vedetty perässä lähes kiinni. Pelastustekopalkinto on tunnustus merkittävästä pelastusteosta, pelastusalan tunnetuksi tekemisestä, myönteisen julkisuuden lisäämisestä pelastusalalla, pitkään jatkuneesta arvokkaasta toiminnasta, korkeatasoisesta ja merkittävästä kehitystyöstä tai innovatiivisesta toiminnasta paloja pelastustoimen alalla. Heti käsillä olleella sammutuspeitteellä oli saatu sammutettua palava lamppu ja sen jälkeen varastosta juostulla jauhesammuttimella Mikko sai tukahtumaan palavat verhon ja seinän. Sen jälkeen oikeaoppisesti isäntä sulki oven ja poistui odottamaan pelastajia. Pelastusliiton hallitus myönsi samalla 112-päivänä kunniamaininnan auktorisoidulle merenkulun opettaja Martti Suomiselle aktiivisesta vesiturvallisuuden edistämisestä muun muassa saaristoja rannikkolaivurikoulutuksessa
Kaikkiaan avustuksia haettiin 1 925 000 euron edestä. Tukevasta collegemateriaalista valmistettu väliasu, jossa on polvija kyynärvahvikkeet. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön käynnistämän kampanjan tavoitteena on lisätä palokuntatoiminnan tunnettuutta sekä ihmisten tietoisuutta palokuntatoiminnasta. Sen tehtävänä on edistää ja kehittää pelastuskoiratoimintaa sekä toimia nimenomaan vapaaehtoisten ja viranomaisten yhteystyöelimenä. Takissa on irroitettava vakanssinumerolaatta. Palokunnan kenttäpuku m/83, jossa on vetoketjukiinnitys ja hengittävä verkkovuori. • Suomen suurin palokunta kasvaa Facebookissa. SPEKiin pelastuskoiratoimikunta Facebook -palokunta kasvaa K u v a Ha nn e H yt tin e n Palokunta-asut meiltä Varastostamme löydätte myös uudet palolaitosten toimistoasut. Jatkokäsittelyyn joutuivat muun muassa yksi SPEKin, yksi SPPL:n ja SSPL:n ainoa avustusanomus. Suurimman summan, 300 000 euroa, sai Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Paloturvallisuusviikon mediakampanjaan. SPEKille jättiavustus Palosuojelurahaston hallitus päätti helmikuun kokouksessaan jakaa hakijoille avustuksia yhteensä 1 117 000 euroa. Lisäksi toimikunta seuraa alan yleistä kehittymistä ja tekee osaltaan pelastuskoiratoimintaa tunnetuksi Suomessa. Puserossa reilu rintatasku ja housuissa sivutaskut. Kenellä tahansa on mahdollisuus perustaa oma leikkimielinen virtuaalipaloasemansa ja kerätä siihen jäseniä. Päähineinä suikka, kenttälakki ja turkislakki.. • Pelastuskoiratoimikunta toimii SPeKin pelastuskoiratoiminnan asiantuntijaelimenä. mukaan. Perinteinen palokunnan juhlapuku malli m/58. Soita ja sovi tapaaminen. Sopimuspalokuntien pienavustukset menivät yhdeksää poikkeusta lukuun ottamatta läpi haetun suuruisina. Myönnettyjen pienavustusten yhteissumma oli 50 661 euroa. Suosittu nuorten 2-osainen harjoitusasu, jossa on hihoissa ja lahkeissa reilut prismaheijastinnauhat, leveät vyölenkit nuorten sammutusvyötä varten. • PSR:n hallitus jätti pöydälle useita hankkeita. Suomen Suurin Palokunta -kampanja on yksi osa palokuntatoiminnan 175-vuotisjuhlavuotta. pajunen@pajunen.fi Toimenkatu 2, 38700 Kankaanpää (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. Takissa ja housissa on isot taskut. Meiltä myös päällystakit, päähineet, paidat, solmiot, arvomerkit ja lakkimerkit. Takkiin on saatavana erikseen myös huppu ja tikkivuori. Myös Pirkanmaan pelastuslaitos ja Nötö Hembyggsföreningen joutuvat antamaan lisäselvityksiä hankkeistaan
Kaikille hakijoille ilmoitetaan, kuinka alkukarsinnassa kävi. • Ap-kurssien opetus on ollut lähes täysin lukujärjestykseen sidottua, maanantaista perjantaihin -rytmissä tapahtuvaa lähiopetusta. – Tehdyillä ratkaisuilla on haluttu luoda aikaisempaa paremmat edellytykset opintoihin hakeutumiseen myös niille, joiden elämätilanne ei ole aikaisemmin sallinut kokopäiväistä opiskelua Kuopiossa, perustelee koulutusjohtaja Pekka Rantala tehtyjä uudistuksia. Palokuntalainen • 51 14 KIPINÄT KIPINÄT • Sisäministeriö on asettanut hankkeen, jossa ehdotetaan muutettavaksi Pelastusopiston opiskelijoiden opintososiaalisia etuja. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii hallitusneuvos Esko Koskinen sisäministeriöstä. Pelastusopistolla Kuopiossa. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2013. – Hakijoilla on edessään tiukka taisto, sillä aloituspaikkoja on tarjolla 24. – Vastuu ajankäytönhallinnasta ja opintojen etenemisestä on opiskelijalla. Hankkeen valmistelussa huomioidaan opetusja kulttuuriministeriössä valmisteilla oleva opintotukilainsäädännön muuttaminen. Hakulomakkeet on käyty perusteellisesti läpi ja päätökset valintakokeeseen kutsuttavista on tehty. Lähiopetusviikoilla läsnäolo opetukseen on aina pakollista. – Opintoja on myös mahdollista sitoa aikaisempaa paremmin opiskelijoiden työkokemukseen ja pelastuslaitostuntemukseen ja siten paikallisiin olosuhteisiin. Hankkeen taustalla ovat opintososiaalisten etujen yhdenmukaistaminen muiden oppilaitosten opiskelijoiden kanssa ja taloudellisten säästöjen saavuttaminen. Opetuksesta tulee jatkossa olemaan noin puolet lähiopetusta ja toinen puoli omatoimista opiskelua. Valintakokeet järjestetään 25.–26.3. Lähiopetuksen oheen sijoitetaan uudessa mallissa itsenäisen opiskelun viikkoja, jolloin opiskelijat voivat vapaasti valita ajan ja paikan opiskelun edellyttämien tehtävien tekemiseen. Hätäkeskuspäivystäjän koulutus: Neljä hakijaa per aloituspaikka uudistuu PELASTUSOPISTON UUTISIA. Tutkinnon laajuus ja opetuksen toteutustapa ovat pysyneet samantyyppisenä siitä asti kun nykymuotoinen opetus alkoi Kuopiossa syksyllä 1992. – Palautusaikataulut eivät jousta, jolloin opiskelijan pitää priorisoida opiskelu ajankäytöllisesti niin korkealle, että opinnot etenevät, täsmentää Rantala. Määrä on viime vuosina pyörinyt sadan hakijan tuntumassa, kertoo Pelastusopiston opintosihteeri Pirjo Paldanius. Hankkeessa muutettaisiin Pelastusopistosta annettua lakia. • Elokuussa alkavaan hätäkeskuspäivystäjäkoulutukseen tuli 94 hakemusta. Opinnot kestävät kaksi lukukautta. Pelastusopistolakiin valmistellaan muutosta Ruoka ja asuminen maksulliseksi Petosella LISÄTIEDOT: Veli-Pekka Hautamäki pelastusylitarkastaja puh. Opiskelijoilta poistuisivat maksuton ruokailu ja maksuton asuminen Pelastusopiston asuntolassa, jolloin he kuitenkin tulisivat vastaavasti esimerkiksi asumislisän piiriin. 071 878 8419 Alipäällystökurssi Elokuussa aloittavan alipäällystökurssin opetuksen toteutusmalli muuttuu. Yhtä aloituspaikkaa kohti on 3,92 hakijaa. Alipäällystötutkintoon johtavan koulutuksen laajuus Pelastusopistossa on 60 opintopistettä. Kurssin opinnot edellyttävät täysipainoista, kokoaikaista osallistumista lähiopetukseen ja oppimistehtävien, kirjallisten raportointien ja verkkoopetuksessa toteutettavien tehtävien määräaikaan tapahtuvaa tekemistä ja palauttamista. Koulutus käynnistyy elokuussa kestäen kolme lukukautta
Tarkempi ohjelma ja kutsut lähetetään palokuntiin kevään aikana. Palokuntalainen • 51 15 • Maaliskuussa käynnistyy Pelastusopiston järjestämä kuukausittainen seminaarisarja, jonka tavoitteena on lisätä pelastusalan henkilöstön valmiuksia sekä tehdä korkeatasoisempaa tutkimusja kehitystyötä että hyödyntää tutkimukseen pohjautuvaa tietoa muun muassa opetuksessa ja päätöksenteon tukena. Suomi osallistuu vahvasti myös tuomaritoimintaan lähettämällä kahdeksan aikuisten ja kolme nuorten kilpailutuomaria. Tilaisuudet videoidaan ja niitä voi seurata netin välityksellä joko reaaliaikaisesti tai jälkikäteen Moodlesta. Seminaariin ovat tervetulleita tutkimuksesta kiinnostuneet henkilöt mm. 017 875 3409 esa.kokki@pelastusopisto.fi • Suomi osallistuu aikuisten perinteiseen palokuntakilpailuun. Katso ohjelma osoitteessa www. LISÄTIEDOT: Kalle Lehtonen, kalle.lehtonen@rvpk.org Kari Laaksonen, vpk210@netti.fi tai Valtteri Tervala, valtteri.tervala@spek.fi www.ctif.fi • www.ctif.org Kuva Mia Kunnaskari. CTIF-kilpailutoiminnan harjoitusleiri järjestetään kesäkuun 8. pelastusopisto.fi > Ajankohtaista > Pelastusopiston uutisia. Suomen delegaatiota johtaa Ilkka Horelli. Kansainvälisesti koulutetut suomalaistuomarit varmistavat laadukkaan kilpailusuoritusten arvioinnin. Suomi vastaa myös kilpailuviikon aikana nuorisokilpailijoille järjestettävistä leiriolympialaisista. Tapahtumassa käydään yksityiskohtaisesti läpi kisan kulku, ja jokainen pääsee seuraamaan läheltä oikeaoppisia suorituksia. Suomesta lähtee kilpailemaan 110 palokuntalaista 11 joukkueessa. Turistimatkaa valmistellaan Turistimatka kilpailupaikalle on myös valmisteilla kokeneen CTIF-kävijän Ahti Kärjen toimesta. Pelastustoimen Tutkimushautomo käynnistyy LISÄTIEDOT: Esa Kokki, tutkimusjohtaja puh. Kansainvälisten kilpailuiden takia kansallisia kilpailuja ei tänä vuonna järjestetä. He toimivat leiriolympialaisten osalta tiiviissä yhteistyössä paikallisten järjestäjien kanssa. Seminaaritilaisuudet järjestetään Pelastusopistolla keskiviikkoisin klo 14–16. päivänä Tampereella. CTIF-kisat Ranskassa: Yli sata kilpailijaa Suomesta Tulevana kesänä 14.–21.7.2013 Ranskan Mulhousessa järjestettävään CTIF-palokuntakilpailuun odotetaan tuhansia osallistujia kymmenistä eri maista. Nuorisokomission edustajina Ranskaan lähtevät Torbjörn Lindström ja Valtteri Tervala. Lisätietoja matkasta annetaan lähiaikoina. Seuraavat kansalliset kilpailut järjestetään Länsi-Suomessa 2.–3.8.2014. pelastuslaitoksista, aluehallintovirastoista, sisäministeriöstä, pelastusalan järjestöistä sekä Pelastusopistosta. Nuorisojoukkueita on Ranskaan lähdössä yksi, Taivassalon VPK. Leiriolympialaisten koordinointi on CTIF:n nuorisokomission (Jugendleiterkomission) toimesta annettu Suomen vastuulle
Tulimeri risteiltiin jo 16. Viihteen lisäksi risteilyn antia oli ajankohtaisseminaari, jossa käsiteltiin 175 vuotta täyttävää palokuntatoimintaa ja sopimuspalokuntien työhyvinvointikyselyn tuloksia. kerran. Risteilyllä esiintyi myös teeveestä tuttu Janne Kataja, joka viihdytti yleisöä avajaisissa ja lauantaina järjestetyssä Tulimeri-seminaarissa. – Perinne kuitenkin jatkuu normaalisti. Teksti Maria Salo Kuvat www.lspel.fi Risteilyperinne jatkuu Viimeistä kertaa Silja Euroopalla TULIMERI -RISTEILY 2013. Siitä vastasivat illan pääesiintyjänä Jore Marjaranta, tanssiorkesteri Esteri ja laivan oma Sputnikorkesteri. Palokuntalainen • 51 16 KIPINÄT KIPINÄT • Risteily järjestettiin toistaiseksi viimeisen kerran Silja Europalla, joka siirtyy liikennöimään Helsinki-Tallinna -välille. Se, millä laivalla jatkossa seilataan, ei ole vielä ratkennut, mutta asiaa selvitetään heti tämän risteilyn jälkeen, kertoo Länsi-Suomen pelastusalan liiton järjestöpäällikkö Anssi Lamminen. Ennätyksellisen suuri joukko – melkein 1800 palokuntalaista vietti vauhdikkaan vuorokauden leppoisissa tunnelmissa tutulla laivalla viime tammikuussa. Tämän vuoden risteilyohjelmaa oli räätälöity aiempien vuosien palautteen perusteella ja sisältöön olikin lisätty musiikkia
Hankkeen tarkoituksen ei ole perustaa Itäja Kaakkois-Suomeen yhteistä pelastuslaitosta, eikä hanke korvaa olemassa olevia pelastuslaitosten johtamisjärjestelmiä. Tilannekeskushankkeen kokonaiskustannukset ovat 176 000 euroa ja siihen on saatu palonsuojarahastolta 88 000 euron avustus. Ympärivuorokautisena palveluna tilannekeskuksella on mahdollisuus palvella monipuolisesti myös alueen kuntia. Palokuntalainen • 51 17 • Tilannekeskus ylläpitää tilannekuvaa pelastustoiminnan valmiudesta sekä pelastustoimen toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista. Ohjausryhmän apuna on kehittämistyöryhmä, joka koostuu pelastuslaitosten omista asiantuntijoista. Turvallisuustilannetietoutta kootaan yhteistoimintaviranomaisilta, kunnilta sekä muilta sektoreilta. Hanketta varten on perustettu ohjausryhmä pelastuslaitosten pelastusjohtajista. ISTIKE Yhteinen tilannekeskus Itä-Suomeen Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon pelastuslaitosten tilannekeskushankkeen tavoitteena on kehittää pelastuslaitosten välistä yhteistyötä sekä luoda pelastuslaitosten välille yhteinen toimintamalli tilannetiedon muodostamiseen sekä välittämiseen. Tilannekeskushankkeen yhteydessä selvitetään mahdollisuudet pelastustoimen viestiliikenteen ja erilaisten varoittamisjärjestelmien yhteensovittamisesta. LISÄTIEDOT: Seppo Lokka, pelastusjohtaja, Etelä-Savon pelastuslaitos puh. Muun muassa erilaisissa häiriöja onnettomuustilanteissa välitetään eri kuntien ja pelastuslaitoksen vastuuhenkilöille ilmoituksia varautumisesta ja onnettomuuksista. Hankkeen vastuullinen toimija on Pohjois-Karjalan pelastuslaitosliikelaitos. Ylläpito kiertää Tilannekeskusta ylläpitää kukin pelastuslaitos vuorollaan. 020 133 4400. Näiden tilannetietojen perusteella pelastuslaitokset varautuvat etupainotteisesti mahdollisiin uhkatilanteisiin. Hankkeen nettokustannukset jaetaan hankkeessa olevien pelastuslaitosten kesken. Tilannekeskus ylläpitää pelastuslaitosten tarvitsemia järjestelmiä ja tiedostoja sekä mahdollistaa osaltaan pelastuslaitoksen tehtävien suorittamisen päivitetyin ja toimivin yhteyksin. Tilannekeskus toimii myös osana suuronnettomuuksien johtokeskusta ja avustaa päivittäin pelastustoimintaa onnettomuustilanteissa
Omavalvonnan lisäksi pelastuslaitos tekee palotarkastuksia tarkastusvuorossa olevalla alueella, mutta kaikissa kiinteistöissä ei käydä. Palotarkastusmaksu koostuu perusosasta plus tuntiveloituksesta. Valvontaa tehostetaan niissä kohteissa, joissa siihen on riskinarvioinnin mukaan tarvetta. Ylittävältä ajalta peritään 26,5 euroa/alkava puoli tuntia. Hankeen toisena tavoitteena on laatia viranomaisille yhteiset CBRNE-laitteiden ja -järjestelmien hankintasuositukset. Hankkeessa määritellään yhteinen internetpohjainen koulutusja harjoitusjärjestelmä, jonka avulla viranomaiset voivat kouluttautua sekä harjoitella pelimäisessä ympäristössä erilaisia CBRNE-tilanteita. 044 794 3662 isto.heikkinen@espl.fi • Pohjois-Karjalan pelastuslaitos alkoi 1.1.2013 lähtien periä maksun palotarkastuksista. Palotarkastukset maksulliseksi Pohjois-Karjalassa LISÄTIEDOT: Jari Turunen, riskienhallintapäällikkö puh. Palokuntalainen • 51 18 KIPINÄT • Decovy-hanke on Etelä-Savon Pelastuslaitoksen johtama moniviranomais-CBRNE-hanke. Hanke edistää julkisen sektorin ja yritysten yhteistyötä ja kehittää markkinoiden toimintaa innovatiivisen kysynnän avulla. Decovy-hanke alkoi 1.5.2012 ja päättyy 31.10.2013. Perusmaksu on 100 euroa, joka sisältää kaksi tuntia tarkastustyötä. Tarkastusväliin vaikuttavat muun muassa kohteen koko, toiminta, riskit ja yrityksen oma turvallisuuskulttuuri. Maksullisia yleisiä palotarkastuksia tehdään yrityksiin ja laitoksiin 1–10 vuoden välein. Asuinkiinteistöjen ja niihin verrattavien kohteiden yleisistä palotarkastuksista maksua ei kuitenkaan peritä. 050 414 7649 jari.turunen@pkpelastuslaitos.fi Perusmaksu yrityksiltä 100 euroa Decovy. Hankkeen tarkoituksena on selvittää tämän hetkinen viranomaisten kyky vastata CBRNE-onnettomuuksiin ja uhkatilanteisiin niin kalustollisesti kuin osaamisen kannalta. Maksuttomia yleisiä palotarkastuksia tehdään asuinkiinteistöihin maakunnassa siten, että 10 vuoden välein kiinteistöihin lähetetään turvaopas ja omavalvontalomake. Näiden avulla asukas itse arvioi ja kehittää turvallisuutta. -hanke LISÄTIETOA HANKKEESTA: Isto Heikkinen projektipäällikkö, palomestari puh. TEKESin avustama Decovy-hanke edistää kansallisesti tärkeiden innovatiivisten julkisen hankintojen osaamisten kehittämistä. Yrityksen ja laitosten palotarkastukset ovat maksullisia
Kilpailutapahtuma on yksipäiväinen ja siihen osallistuu kaikkiaan 350 kilpailijaa ja toimihenkilöä. Kilpailu on niin sanottu pimeä kalustokilpailu eli kilpailutehtäviä ei kerrota etukäteen. PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT Mikkeli 14.–16.3.2013 ilmoittaudu: www.sppl.fi Kuvat Alpo Tapanainen. 040 525 1886 www.spek.fi/Suomeksi/Palokuntatoiminta/ Kilpailut-ja-tapahtumat/Palokuntanuortenkilpailutoiminta Kuvat Veikon Malja -kisoista vuosien varrelta. Kilpaileminen Veikko Nummelan lahjoittamasta kiertopalkinnosta alkoi vuonna 1991 Lappeenrannassa. 040 595 3318 Marko Pousi marko.pousi@gmail.com puh. • Palokuntanuorten Veikon Malja -kilpailu ja SM-tietokilpailu järjestetään 27.4.2013 Lappeenrannassa. Kisaan osallistuu 25–35 kuusihenkistä joukkuetta. Palokuntanuorten SM-tietokilpailuun osallistuu 12 kolmehenkistä joukkuetta edustaen alueidensa pelastusliittoja. Kilpailujen järjestäjinä toimivat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja KaakkoisSuomen Pelastusalanliitto. Veikon Malja Lappeenrannassa LISÄTIEDOT: Reijo Vainikka vainikkareijo@gmail.com puh
Tiedot osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi Palokuntalai nen taas huhtikuussa! JES!. Palomiesurheilu: Golf Pietarsaari 30.8. SPPL: Opetusalan turvallisuusfoorumi Hki-TukholmaHki 27.4. SPEK: Palokuntalaisten opintopäivät Vuokatti 22.–24.4. Palokuntalainen ilmestyy Toukokuu 4.5. Palokuntanaisja nuorisotyön kevätseminaari Tampere Huhtikuu 8.4. Turvallinen Suomi -seminaari Helsinki Kesäkuu 1.6.–30.6. Stadin turvaviesti 2013 Helsinki Lokakuu 1.–.31.10 Palomiesurheilu: Uinti Raisio 1.10.– 30.11 Palomiesurheilu: Voimailu/soutu Oulu 4.10. Palokunta Suomessa 175 vuotta Turku Syyskuu 1.–30.9. Palomiesurheilu: Kaukalopallo espoo 19.–20.4. Palokuntalainen ilmestyy 31.8–1.9. Palokuntalainen ilmestyy Heinäkuu 1.–31.7. Palokuntalainen ilmestyy Tiedot kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. Palokuntalainen ilmestyy 1.–30.11. Naistyön kevätseminaari Helsinki 19.–20.3. SPPL: Sosiaalija terveyshuollon turvallisuusfoorumi Turku 29.5. SPPL: Palokuntien SM 2013 Jyväskylä 7.5. Palomiesurheilu: Slalom PohjoisKarjala, Koli 23.–24.3. SPPL: Palopäällystöpäivät Mikkeli 16.3. Palokuntalainen ilmestyy Marraskuu 13.–15.11 FinnSecKansainväliset turvallisuusja suojelualan messut Helsinki 15.11. Palomiesurheilu: Keilailu Hämeenlinna 9.4. Rescue Race Uusimaa 9.3. Tulitöiden kurssinjohtajapäivät Turku 15.5. Palokuntalainen • 51 20 KIPINÄT ALALLA TAPAHTUU Maaliskuu 2.3. SPPL: Henkinen työsuojelu pelastuslaitoksissa -seminaari TurkuTukholmaTurku 10.–12.4. Palomiesurheilu: Suunnistus PäijätHäme 7.9. Palomiesurheilu: Jalkapallo Rauma 5.–6.6. SSPL: Vuosikokous Oulu 9.3. SPPL: Kansainvälinen turvallisuusviestinnän seminaari Helsinki 28.6. Palomiesurheilu: Lentopallo Pori Elokuu 1.–31.8. Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. Palomiesurheilu: Yleisurheilu Lappeenranta 1.6.–30.6. Palomiesurheilu: Pilkki Riihimäki 14.–16.3. Veikon Malja 2013 Lappeenranta 30.4. Palomiesurheilu: Ammunta Nokia 1.7.–31.8. Palokuntien SM -pilkki Vanajavesi, Akaa 14.3. Palomiesurheilu: Salibandy Jyväskylä Joulukuu 31.12