050 355 0991 Katso lisätilaustarjous tämän lehden sivulta 4! Palokuntalainen on seitsemän kertaa vuodessa ilmestyvä pelastusalan ilmiöihin, tapahtumiin, henkilöihin ja uutisiin keskittyvä erikoislehti. 2 6 38 PÄÄKIRJOITUS 5 PÄIVÄN POLTTAVAT 6 • Vaarallinen säteily KIPINÄT 12 HYVÄÄ TYÖTÄ! ASIAA TYÖHYVINVOINNISTA 30 TURVALLISUUSMESSUT – KUVASATOA 38 LÄMPÖKAMERAMIES 40 JOHTAMINEN 41 AJOKOULUTUSTA 44 KUNNOSSA 46 • Ruokolahden VPK VILLIMIES 50 MARKO PARTASEN VASTINE 51 PALOKUNTALAINEN MAAILMALLA 52 • Sveitsi VIRVE -SÄTEILY VAARALLISTA MESSUJEN KUVASATOA PALOKUNTALAINEN PALOKUNTALAINEN Tilaukset: www.palokuntalainen.fi tai tekstiviestillä puh. Palokuntalaisen löydät myös Facebookista. Tilaa painava lukupaketti ja tiedä mitä alalla tapahtuu. 44 Irtonu mero 8 € | 29.2.2 012 | ASLA K-kun toutu s • Myrsk yn jälkee n • Perso ona Kari Hann us Kahden kauppa Johtoau tot vertailu ssa Raskaa ssa liikente essä tapahtu u – Ajoneu vopalot yleisiä 7 numeroa 46 €. Tule ottamaan osaa ajankohtaisiin keskusteluihin, antamaan palautetta, lukemaan alan uusimmat uutiset tai tykkää muuten vain
Ollikainen • Ilmoitukset ilmoitukset@palokuntalainen.fi, Maria Salo, puh. Ja kyse on tällä hetkellä juttulistalla olevista, jo nimetyistä jutuista. Päinvastoin. Hienoa toimintaa Säteilyturvakeskukselta! Huolimatta asiantuntevista vastauksista, jotkut asiat jäivät vaivaamaan. 040 501 8721 • Toimitussihteeri Anne Mallius • Toimittajat Silvio Hjelt, Isto Kujala ja Marko Partanen • Ohjeistamispäällikkö H. Juttuaiheita ja myös puolivalmiita juttuja riittää näillä näkymin pitkälle ensi syksyyn. Toimitus otti selville ja sai nopeasti asialliset vastaukset ja kommentit. Eläinpelastus • Valoa Palokansalle OPETA LASTA SOITTAMAAN HÄTÄNUMEROON 62 BRANDKÅRISTEN 64 LETKUT SOLMUSSA 68 ANNA PALAA 69 ENSI NUMEROSSA 69 MARKO PARTASEN PALOPUHE 70 KAKSKERRAN ELÄINPELASTUSAUTO VALOA PALOKANSALLE TYÖHYVINVOINTI • Pelastusalan tunnettu vaikuttaja sanoi, että ”parin vuoden päästä lehdeltänne loppuvat aiheet”. Hyvä niin. rek. Aiheet eivät siis lopu ja toivottavasti keskustelu TETRA-järjestelmän mahdollisista terveyshaitoista ei jää tähän. Entä jos kuitenkin. Loppua ei näy. Pelastusala tuntuu olevan pohjaton aihekaivo. 0400 504 678 • Kannen kuva Pekka Koivunen • Taitto Anna Broholm, PieniSuuri Idea • Paino Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki • Kustantaja Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Postinrannantie 3 B, 29630 Pomarkku, Y2242549-9, Alv. Eipä ole arvovaltaisen vaikuttajan ennustus toteutunut vielä kertaakaan. Virve-päätelaite on kuolemankapula, pohdittiin toimituksessa jo vetävää otsikkoa lehden etusivulle. Tämä tapahtui vuoden 2002 keväällä toisen Sopimuspalokuntalainen-lehden, Palokuntalaisen edeltäjän, ilmestyttyä. Ja se jotain olisi vielä mahdollisesti terveydelle vaarallista. 49 • 31.10.2012 ISSN 1798-2685 55 58 30 KALUSTOKULMA 55 • UUSI SARJA: Erikoistuva sopimuspalokunta: Osa 1. Mitä sanoo toinen asiantuntijataho, ja vieläpä niin sanottu virallinen taho. Palokuntalainen • 49 3 Pelastusalan erikoislehti • 11. Tämäkin vielä. • www.palokuntalainen.fi • Palaute sähköpostitse toimitus@palokuntalainen.fi Päätoimittaja Pekka Koivunen Toimittaja Isto Kujala Toimittaja Silvio Hjelt Toimittaja Marko Partanen Toimitussihteeri Anne Mallius Taitto Anna Broholm Ilmoitukset Maria Salo No. Niinpä. Tämän lehden valmistaminen oli jo pitkällä, kun saimme kuulla, että jokaiselle tutussa Virve-järjestelmässä olisikin jotain, mistä on tähän mennessä vaiettu. Mutta asiassa on aina kaksi puolta. Nämä sanat ovat olleet lehden toimituskunnan mielissä jokaisen, melkein viidenkymmenen lehden valmistusvaiheessa. Palokuntalainen-lehden toimitus Tämäkin vielä. vuosikerta • Aikakauslehtien liiton jäsen • Toimitus toimitus@palokuntalainen.fi • Päätoimittaja Pekka Koivunen, puh. Joka päivä tulee esiin lisää mielenkiintoisia asioita, joista toimituskunta sitten valitsee lukijakuntaa oletettavasti eniten kiinnostavat artikkeleiden aiheiksi. Taas uusi aihe, josta siitäkin riittää jutunaiheita pitkälle tulevaisuuteen. Aiheiden määrä on koko ajan vain lisääntynyt ja julkaisujono kasvanut päivä päivältä. Nopean taustoituksen jälkeen syntyi alustava kuva asiasta, joka ei osoittautunutkaan niin yksinkertaiseksi kuin mitä olisi voinut olettaa
Tilaukset sähköpostilla: tilaukset@palokuntalainen.fi Lisätiedot; Maria Salo, puh. PALOKUNTALAINEN ILMESTYY 31.12.2012 PALOKUNNAN LISÄTILAUKSET : (NORM 46€) KOSKEE VAIN LISÄTILAUKSIA! YLI 35 KPL TILAUKSET – KYSY TARJOUS! Vuosikerta (7 lehteä). 0400 504 678 tai maria.salo@palokuntalainen.fi Huom! Lehdet kotiosoitteeseen toimitettuna Tarjous on voimassa 30.11.2012 saakka. 2012 | Aslak -kunt outus • Myrs kyn jälkee n • Perso ona Kari Hann us Kahde n kauppa Johtoa utot vertail ussa 45 Irtonumero 8 € | 30.4.2012 | Tuntematon tapaturma • Persoona Jaakko Pukkinen • Nettisivut Tilanne kuvassa 47 Irtonumero 8 € | 31.7.2012 | Kärkiyritykset • Tapaus Eskelinen Messuille! Suurjakelu! 36 euroa www.palokuntalainen.fi Juhlanumeron kunniaksi 50. 44 Irtonu mero 8 € | 29.2
Nykyisessä tavassa savusukeltaa tulee ennen pitkään uhri tai uhreja. Ruotsissa on herätty ja koko sammuttamisen doktriinia on muutettu tavoitteena turvallisempi sammuttaminen ja myös tehokkaampi toiminta. Opiston opettajakunta voi olla tyytyväisiä siihen, että tähän saakka heidän oppinsa ovat olleet menestyksekkäitä ja tehokkaita. Yleissyttymistä koko opettajakunnan keskuudessa ei ole tapahtunut eikä uusien menetelmien valkea ole levinnyt yli Suomen. Suuri ansio tästä lankeaa – yllätys, yllätys – Pelastusopiston korkeatasoiselle opetukselle. Tutkittaessa alalla tapahtuneita ja tapahtuvia muutoksia, voidaan havaita, että toimintamallit ovatkin viime aikoina uudistuneet hyvin nopeassa tahdissa – yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Mutta, jos on tarjolla turvallisempia menetelmiä, ne tulee ottaa aktiivisemmin esiin ja käyttöön. Sammuttaminen, sen tekniikka ja taktiikka eivät ole muuttuneet paljoakaan viimeisen 25 vuoden aikana. Niin riskialtista se on. Savusukellusta ja hyökkäävää menetelmää käytetään vain tietyissä, tarkoin rajatuissa tilanteissa, muutoin käytetään vaihtoehtoisia sammutusmenetelmiä. Uhreja ei ole onneksi viime vuosina tullut, mutta läheltä piti -tapauksia on ollut. Uudet sammutusmenetelmät eivät ole yleensä saaneet opiston edustajilta kovinkaan hyviä lausuntoja. Ei riitä, että vaihtoehdot ovat edelleen toissijaisessa asemassa, jos siinäkään. Palot sammutetaan edelleen pääasiassa riskialttiin savusukeltamisen avulla. Ei riitä, että heitetään muutama granaatti palavaan tilaan ja tehdään jokunen arvio. Ne eivät ole kuitenkaan saaneet opiston opettajia syttymään, vaikkakin uusilla menetelmillä on yksittäisten opettajien keskuudessa ollut jonkin verran kannatusta. Tällaisella tilanteella ei vain ole taipumusta jatkua ikuisesti. On granaattia, impulssisammutinta, Cobraa ja niin edelleen. Hyökkäävän menetelmän tappiot ovat Suomessa uskomattoman pienet. Hyvin harva uskaltaa arvostella Pelastusopiston oppeja ja tuoda esiin uusia vaihtoehtoja. Nyt on aika ottaa uudet menetelmät todelliseen tarkasteluun. Sammuttamisopit otettava tarkasteluun. Ei riitä, että Cobra-opetusta on vain nimeksi. Palokuntalainen • 49 5 Päätoimittaja Pekka Koivunen Ei riitä, että heitetään muutama granaatti palavaan tilaan ja tehdään jokunen arvio.” Pelastusalaa pidetään vanhoillisena, varsinkin kun puhutaan erilaisten toimintamallien uudistamisesta. Pelastajaoppilaat saavat koulutuksen sammuttamiseen sisältä ulos, alhaalta ylös ja niin edes päin. Kun hyökkäävä pienpisaramenetelmä tuli Suomeen 1980-luvun lopussa, alkoi kausi, joka jatkuu edelleen. Hyökkäävää pienpisarasammutusmenetelmää savusukelluksineen pidetään Kuopiossa edelleen ehdottomana ykkösenä. Niistä ei vain puhuta. Viime vuosina on Suomenkin markkinoille tuotu useita kehittyneitä sammutusvälineitä ja -menetelmiä
TETRA-laitteiden vaarallisuudesta on maailmalla keskusteltu jo vuosikymmenen ajan. on vaarallisen voimakasta Virve-kapulan säteily. Tampereen yliopiston tutkijan mukaan nyt on aika nostaa asia pöydälle myös Suomessa. Sen käsipuhelimien käytöstä epäillään aiheutuneen useita sairaustapauksia muun muassa Englannissa ja Ruotsissa. Palokuntalainen • 49 6 Mikko Ahonen: Maailmalla useita sairastumisia, Suomessa vaiettu asia Suomen viranomaisverkko (Virve) perustuu kansainväliseen, 1990-luvulla kehitettyyn TETRA-järjestelmään
Hän totesi tutkimuksissaan, että näissä taajuuksissa kalsium pyrkii ulos solusta, jolloin solukalvo voi vahingoittua tai jopa revetä (Calcium Ion Efflux –ilmiö). – Virve-käsipuhelimen tehonsäätö on alkeellinen verrattuna nykyisiin matkapuhelimiin. Virven säteilyteho onkin hyvässä tai kohtuullisessa kentässä 10–15-kertainen matkapuhelimeen verrattuna, kertoo Mikko Ahonen. – Auto on kuin Faradayn häkki, jonka kojelaudassa on jatkuva säteilylähde. Minä en pitäisi Virve-kapulaa missään tapauksessa lähellä sydäntäni jatkuvasti – sen verran paljon on jo maailmalla tietoa asiasta, sanoo Mikko Ahonen painokkaasti. – Kun puhelinta pidetään esimerkiksi rintataskussa, rinnan alueelle kohdistuu todella suuri säteilyteho. Teknisistä suojausratkaisuista, jotka pienentävät Virvekapulan riskiä Mikko Ahonen mainitsee säteilyn suuntaamisen pois kehosta. Vaarallista säästöä palokunnissakin Ahosen mielestä suuntaus, jossa poliisi-, pelastusja ensihoitoautoihin asennetaan istukka käsipuhelimelle, mutta ei ulkoista antennia, on autossa olijoiden kannalta vahingollinen. – Suuri osa oireista ja sairauksista liittyy kuitenkin aivotoiminnan häiriöihin. Säteilyn biologisia vaikutuksia tutkittu vähän Sähkömagneettisten kenttien lämpövaikutuksia on tutkittu paljon niin Suomessa kuin maailmalla. Näin autossa matkustaviin kohdistuva säteilyteho laskisi murto-osaan, neuvoo Mikko Ahonen. Ruotsissa poliisit raportoivat iho-oireista, päänsärystä ja tasapainohäiriöistä. Yksi poliisi, Roger Carlström Trelleborgista, sairastui lopulta aivokasvaimeen. Toisaalta taas esimerkiksi toukokuussa 2011 julkistettiin (WHO/IARC) tieto, että radiotaajuinen säteily on mahdollisesti karsinogeenistä eli saattaa aiheuttaa syöpää. – Tämä onnistuu vain lisälaitteella, jota on jo maailmalla saatavilla. Virve-tukiaseman pulssi on nelinkertainen eli 70,56 Hertsiä. Sen sijaan jatkuvasti kasvava, paremman sisäpeiton edellyttämä tukiasemaverkosto tiheään rakennetuissa taajamissa alkaa olla jo tutkimisen arvoinen sen aiheuttaman säteilyhaitan osalta. Tutkimusten ja analyysien perusteella lämpövaikutuksille on myös määritelty raja-arvoja. Ongelma on myös se, että säteilyhaitat jakavat tutkijakunnan. – Myös krooninen altistus sähkömagneettiselle säteilylle on saanut vain vähän huomiota tutkijapiireissä. Mielenkiintoista on, että täällä taajuudella tehdään muun muassa fysioterapiassa lihasrentoutusta, kertoo Mikko Ahonen. Rinnan alueelle kohdistuvan säteilyn väitetään taas aiheuttavan rytmihäiriöitä ja jopa sydänlihaksen tulehduksia. Mikko Ahosen mielestä radiotaajuisen säteilyn biologisten vaikutusten tutkiminen on kuitenkin jäänyt lapsen kenkiin. Hänen mielestään tukiasemapeittoa täydennettäessä sisätiloissa, tulisi säteilyvaikutus ottaa huomioon. Esimerkiksi Lancashiressä 176 poliisia onkin hakenut työnantajaltaan korvauksia säteilyhaittojen vuoksi. Englannissa ja Ruotsissa on tullut esiin useita tapauksia, joissa rinnalla pidettyä TETRA-puhelinta epäillään vakavien terveyshaittojen aiheuttajaksi. Esimerkiksi Suomen Akatemialla ei ole ainuttakaan tutkimusprojektia, joka kohdistuisi nimenomaan biologisiin vaikutuksiin, selvittää Mikko Ahonen. – Kapulaa ei tulisi missään tapauksessa pitää jatkuvasti rintataskussa. TETRA-ongelmia Jo 2001, kun Tetra-verkko otettiin koekäyttöön kolmessa kreivikunnassa Englannissa, poliiseilla alkoi olla outoja oireita. Kyseessä on eräänlainen suojakotelo puhelimelle ja suojakotelon oma antenni auttaa uudelleen suuntamaan säteilyä enemmän poispäin käyttäjästä.. Kaikissa viranomaisajoneuvoissa, joissa käytetään Virvepuhelinta, pitäisi Ahosen mukaan olla ehdottomasti ulkoiset antennit! – Jos autossa on ulkoinen antenni, päätelaite käyttää pienempää tehoa ja sisätilaan kohdistuva säteily on paljon vähäisempää. Uskon, että Alzheimer-riski on radiotaajuisessa säteilyssä suurempi kuin syöpäriski. Syöpäriski vain yksi ongelma Mikko Ahosen mukaan säteilyongelmista puhuttaessa keskitytään liian paljon syöpään. Vähin, mitä nyt voitaisiin tehdä, on asentaa autoihin ulkoiset antennit. Palokuntalainen • 49 7 Virve-kapulan säteily on erittäin voimakasta Nykyisissä matkapuhelimissa on tehonsäätöjärjestelmä, jossa laitteen radiotaajuisen säteilyn teho menee murto-osaan huippuarvosta, kun puhelin on hyvässä kentässä. Sen paikkaa tulisi aika-ajoin vaihdella. Virvessä vaarallinen taajuus Amerikkalainen tutkija William Ross Adey (M.D. En odottanut hankkeelta kovinkaan laaja-alaisia tuloksia. Mikko Ahosen mielestä pienissä ja maaseutumaisissa taajamissa Tetra-verkon tukiasemien haitat ovat minimaaliset. Sijainnilla onkin suuri merkitys esimerkiksi sairaaloissa. Professor of Anatomy and Physiology, Los Angeles, 1922–2004) huomasi, että 16 Hertsin taajuus ja sen lähitaajuudet ovat ihmisen solun kannalta ongelmallisia. – Kuvitelkaa Tetra-tukiasemaa tiloissa, joissa on muutenkin vastustuskyvyltään heikkoja ihmisiä. Vastaavasti huonossa kentässä säteily on voimakkaampaa. – Virve-käsipuhelimen peruspulssi on 17,64 Hertsiä eli hyvin lähellä pahinta taajuutta. – Tekesillä oli kyllä Wirecom-tutkimushanke, mutta sen johtoryhmässä olivat operaattorit ja laitevalmistajat. Eräs saksalainen, teollisuuden vahvasti tukema tutkija on muun muassa väittänyt, että säteily ei yksinkertaisesti voi aiheuttaa mitään sairauksia. Haitat minimiin Ahosen mielestä tärkein ohje säteilyhaittojen minimoimiseksi on päivittäisen käytön ohjaaminen turvallisempaan suuntaan. Aina kun poliiseilla oli pidempi vapaa, oireet hävisivät. Maailmalla esiin tulleet oireet ovat pääosin aiheutuneet juuri rintataskussa pidettyjen TETRA-puhelimien vuoksi
Korvalla pidettäessä Virve-puhelimen päähän aiheuttama SAR (päähän imeytyvä teho) voi olla maksimissaan noin 3 W/kg, joka ylittää 50 prosentilla väestön altistumisen enimmäisarvon 2 W/kg, mutta on selvästi alle työntekijöiden altistumisen enimmäisarvon 10 W/kg. Virve-kapulan tehonsäätö on alkeellinen. SAR-arvo ei kerro terveysvaikutuksista, vaan säteilyn imeytymisestä päähän ja kehoon. Ahonen: Calcium Ion Efflux on huomattu usean tutkijaryhmän tutkimuksissa. Toukokuussa 2011 julkistettiin (WHO / IARC) tieto, että radiotaajuinen säteily on mahdollisesti karsinogeenistä. Virve tukiaseman pulssi on noin 70 Hz. Virve-kapulan pulssitaajuus on 17, 64 Hz, eli lähellä. Hänen mukaansa on ihmisiä, jotka saavat vaihtelevia tuntemuksia ja oireita altistuessaan sähkömagneettisille kentille. Suurin osa väestötutkimuksista ei kuitenkaan osoita, että kännykän pitkäaikainen käyttö lisäisi kasvainriskiä. Ilmiön on arveltu johtuvan 1970-luvun koejärjestelyistä. Tyypilliset puhelut ovat lyhyitä. Kyseinen taajuus on lähellä taajuuksia, joita käytetään esimerkiksi lihasrentoutuksessa. Eikö verenpaineen nousu, sydämen rytmitiheyden muuttuminen tai aivoverenkiertohäiriö ole fysiologinen reaktio. 1. Tukiasema on lisäksi kaukana Virvepuhelimen käyttäjästä, jolloin altistuminen tukiaseman säteilylle on niin vähäistä, ettei sillä ole vaikutusta. Ahonen: Kohtuullisessa kentässä Virve käyttää moninkertaista tehoa esimerkiksi 3G-kännykkään verrattuna. Puranen: Taajuutta 16 Hz ei ole todettu terveydelle vaaralliseksi taajuudeksi. Säteilyn lämpövaikutuksia on tutkittu paljon, mutta pitkäaikaisten biologisten vaikutusten tutkimus on lapsenkengissä. 2. 5. Virve-puhelimen 17,64 Hz signaalilla ei ole mitään erityisvaikutuksia. Siksi matkapuhelimiin verrattuna Virven säteily on 10–50-kertainen. 1970-luvulla tehdyissä solukokeissa havaittiin kalsium-ionien virtauksen lisääntymistä kyseisellä taajuudella. Vakuuttavia todisteita radiotaajuisen säteilyn syöpää aiheuttavista vaikutuksista ei toistaiseksi ole. Ahonen: Puranen käyttää sanaa ”tieteellinen” oudossa yhteydessä. Virve-puhelinta käytetään paljon kasvojen edessä, jolloin pään SAR on selvästi alle 2 W/kg. Tieteellisesti tehdyissä sokkotesteissä ei ole kuitenkaan voitu osoittaa sähkömagneettisten kenttien yhteyttä oireisiin, kentän havaitsemiseen tai fysiologisiin reaktioihin. Puranen: IARC on luokitellut radiotaajuisen säteilyn luokkaan 2B eli mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi. Palokuntalainen • 49 8 • Oireet ovat Purasen mukaan todellisia ja hyvinkin paljon ihmisen toimintaa rajoittavia. Teollisuuden rahoittamissa tutkimuksissa yllättäen ei (yleensä) mitään löydy. 16 Hz taajuus on todettu terveydelle vaarallisimmaksi taajuudeksi (Calsium Ion Efflux). Tukiasemien lähellä asuvilla on tutkimuksissa raportoitu terveysongelmia monessa maassa, tästä lisää kattavassa chronicexposure.org -kirjallisuuskatsauksessani. Ahonen: Puhe oli pulssista, ei kantoaallosta. Tämä perustuu joistakin väestötutkimuksista saatuihin viitteisiin suurentuneesta aivokasvainriskistä, kun matkapuhelinta on käytetty yli kymmenen vuotta. Puranen: Tukiasemasta tulevan aallon taajuus on aivan erilainen, noin 400 MHz. Puranen: Radiotaajuisen säteilyn lämpövaikutuksia on tutkittu paljon, mutta on tehty myös lukuisia eläinkokeita ja väestötutSäteilyturvakeskus vastaa Ahosen väitteisiin: Säteilyturvakeskuksen asiantuntija, ylitarkastaja Lauri Puranen pitää Mikko Ahosen väitteitä Virve-puhelimen aiheuttamasta altistuksesta ylimitoitettuina. 1990-luvulla paremmilla menetelmillä tehdyissä toistokokeissa ilmiötä ei ole havaittu. 3. Ahonen: Osa tutkijoista luokittelisi radiotaajuisen säteily jo nyt luokkaan 2A eli todennäköisesti syöpää aiheuttavaksi. Puranen: Virve-puhelimen (3 W) suurin keskimääräinen lähetysteho on kolminkertainen matkapuhelimen vastaavaan tehoon verrattuna. 4. Ei syytä huoleen
Puranen: Syöpä on vakava sairaus ja siksi siitä keskustellaan paljon. Radiotaajuisen säteilyn vaikutusten tutkiminen keskittyy paljon matkapuhelinten vaikutusten tutkimiseen, koska matkapuhelin on käytännössä merkittävin altistaja. STUKilla on työturvallisuuteen liittyvissä NIR-asioissa asiantuntijan rooli. Ahonen esittää vakavia väitteitä TETRAjärjestelmän riskeistä.. kimuksia matkapuhelimen pitkäaikaisen käytön vaikutuksista. Keskustelua sähkömagneettisen/radiotaajuisen säteilyn terveysvaaroista kohdistetaan usein liikaa syöpään ja jätetään muut mahdolliset vaikutukset vähemmälle. Ionisoimattoman säteilyn (NIR) osalta (ultraviolettisäteily, radiotaajuinen säteily, staattiset ja pientaajuiset sähköja magneettikentät) STUK on väestön altistumista valvova viranomainen. Merkitystä on kuitenkin sillä, saako ihminen säteilyannoksen pitkän vai lyhyen ajan kuluessa. Lyhyen ajan kuluessa saatu suuri säteilyannos voi tuhota paljon soluja ja aiheuttaa säteilysairauden, paikallisen vamman tai sikiövaurion. Soluvaurion kannalta ei ole merkitystä, onko kyseessä luonnonsäteily vai keinotekoinen säteily. Esimerkiksi matkapuhelimen osalta tähänastiset väestötutkimukset kattavat noin kymmenen vuoden altistumisen vaikutukset. Ainakaan alle kymmenen vuoden käyttöön ei näytä liittyvän suurentunutta aivokasvainriskiä. STUK säteilyn terveysvaikutuksista: Ionisoiva säteily voi vahingoittaa elävien solujen perimää. Säteilyturvakeskus STUK STUK on sosiaalija terveysministeriön alainen virasto, joka on säteilyja ydinturvallisuutta valvova viranomainen. Ahonen: Virven osalta pitäisi tutkia myös vaikutusta muistiin ja reaktionopeuteen. Radioaaltojen ainoa tunnettu haittavaikutus on lämpövaikutus. Pienikin säteilyannos lisää syöpäriskiä hieman. Palokuntalainen • 49 9 Ylitarkastaja Lauri Puranen on sähkömagneettisten kenttien altistumismittausten ja dosimetrian asiantuntija. Viranomaiskäytössä muun muassa seuraavat toimenpiteet saattavat vähentää altistusta säteilylle: A. Useat, teollisuudesta riippumattomat eläinkokeet osoittavat kasvanutta terveysriskiä. Lauri Puranen tekee SM-kenttien valvontaa ja tutkimusta ja osallistuu mittausmenetelmien standardisointiin. INFO Filosofian tohtori Mikko Ahonen on Tampereen yliopistossa tutkijana ja hän on osakkaana säteilyriskien arviointiin erikoistuneessa Sustainable Mobile -yrityksessä. Ahonen: Yllä on useita asiavirheitä. meneillään olevassa kansainvälisessä COSMOS-projektissa. Päivittäisen käytön ohjaaminen: Esimerkiksi, jos mahdollista, kapulaa ei tulisi pitää jatkuvasti rintataskussa. 7. Työssä tapahtuvaan altistumiseen NIR:lle sovelletaan työturvallisuuslakia ja altistumista valvovat työsuojeluviranomaiset. Eläinkokeissa ei ole havaittu vaikutuksia pitkäaikaisessa väestön enimmäisarvoa lähellä olevassa altistuksessa. Pitkäaikaisen altistumisen vaikutusten tutkiminen vie kauan. Radioaalloilla on useita biologisia vaikutuksia: tinyurl.com/eilampo 6. Nämä ovat olennaisia asioita pelastustoiminnassa. Tulevina vuosina tulee uutta tutkimustietoa pidempien altistumisten vaikutuksista. Toki muitakin mahdollisia vaikutuksia on tutkittu ja tutkitaan mm
Jos haluaa vähentää altistumistaan, voi käyttää handsfreetä ja pitää puhelinta kauempana kehosta. Virve-verkon ylläpito ja kehittäminen on ensisijassa sisäasiainministeriön vastuulla. Käsittelemme yhteydenottosi luottamuksellisesti.. Ahonen: Suomessa altistumisen raja-arvot perustuvat kutsuperiaatteella toimivan ICNIRP-kerhon suosituksiin. Pyydämme vastaustanne joulukuun numeroomme. Antennin suuntaaminen edellyttäisi tietoa lähimmän tukiaseman sijainnista. Oletko sinä kokenut outoja oireita, joita epäilet johtuvan Virven käytöstä. Puranen: Päätelaitteet on suunniteltu ympärisäteileviksi. Jos henkilöllä on sydämentahdistin, Virve-puhelinta ei saa pitää rintataskussa ja puhelimen käytössä on oltava erityisen varovainen. Huonossa tukiasemakentässä voi käyttää pidempää piiska-antennia tai ajoneuvon ulkoista antennia. Puranen: Sisätilojen peittoa parannettaessa on kiinnitettävä huomiota tukiasema-antennien asennuspaikkoihin ja niihin syötettäviin tehoihin turhan altistumisen välttämiseksi. Palokuntalainen • 49 10 Puranen: Työntekijöiden altistumisen enimmäisarvo ei ylity, jos Virve-puhelinta pitää rintataskussa. Ulkoisella antennilla saadaan kuitenkin parempi yhteys, kun ollaan kaukana tukiasemasta. Ajoneuvoissa pitäisi olla ulkoiset antennit! Nykyinen kehityssuunta asentaa autoon paikka kapulalle ja käyttää sitä todella huono. Palokuntalainen-lehden toimitus Virve-oireita. Ahonen: Jos kerran Virve häiritsee tahdistinta, pystyy se häiritsemään myös aitoa sydäntä. Sairaaloissa on noudatettava erityistä varovaisuutta, jotta ei häiritä esim. Ota yhteys lehtemme toimitukseen osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. Jos on ulkoinen antenni, päätelaite käyttää silloin pienempää tehoa. Virallinen ICNIRP-raja-arvo suojaa vain enintään kuuden minuutin lämpövaikutuksilta. C. Ahonen: Kannatan ulkoista antennia. teho-osaston elintoimintoja ylläpitäviä laitteita. Auto on metallihäkki. Ahonen: Suositan Itävallan Lääkäriyhdistyksen tasoja (http://tinyurl.com/laakari) Kysymys sisäasiainministeriölle: Väitteet TETRA-laitteiden terveyshaitoista ovat niiden ristiriitaisuudesta huolimatta niin vakavia, että sisäministeriön tulisi tutkia asia. Sisätilapeittoa parannettaessa tukiasemia ja tehoja lisäämällä säteilytilojen pitäisi olla mahdollisimman pienet esimerkiksi sairaaloissa. antennin suuntaaminen. Mitä aiotte tehdä todennäköisten, Virve-käyttäjiin kohdistuvien terveyshaittojen tunnistamiseksi ja minimoimiseksi. B. Tekniset ratkaisut, jotka pienentävät Virve-kapulan riskiä vrt. D. Puranen: Työntekijöiden altistumisen enimmäisarvo ei ylity, jos Virve-puhelinta (3W) käyttää auton sisällä
Palokuntalainen • 49 11 • Lisäapu tilannepaikalle on nyt soitettava matkapuhelimella numerosta 112. Ne tuottavat nyt ja jatkossa yhä enemmän niitä palveluja, joita aiemmin tuottivat hätäkeskukset. Osa hälyttämisestäkin tulee siirtymään tilannekeskusten vastuulle. Niin ja hätäkeskukset tekevät vain, mitä eri toimialat haluavat. Kiireellisen ja kiireettömän avun rajaa ei määritelty siten, että kenttäkin sen olisi ymmärtänyt. Pelastuslaitosten valvomot/tilannekeskukset ovatkin tulleet jäädäkseen. Aiemmin apu pyydettiin Virvellä ilman turhia puheita. Onnetonta ”uudistuksessa” on ollut myös se, että suuressa osassa pelastuslaitoksia hätäkeskuslaitoksen eri toimialoille antama ohje värittyi matkatessaan kentälle. Muun muassa nämä kysymykset askarruttavat pelastustoimen kenttää. Uskokaa tai älkää, mutta valistunut ennuste on, että ensihoidon lisäapu tilannepaikalle tehdään tulevaisuudessa suoraan ensihoidon johtokeskukseen – Virvellä. Nyt on kuulemma kyse myös kansalaisten tasa-arvoisesta kohtelusta. Riskiarvio pitää kaikille suorittaa saman proseduurin mukaan. Häket ”kehittävät” palvelujaan Lisäavun soittamisesta ISO HALOO Kuva SXC. ”Kaikki lisäapu soitettava matkapuhelimella 112:sta.” oli yleinen ohje. Toiselta viranomaiselta pyydettävä lisäapu on siis pääsääntöisesti tilattava kohteeseen tavallisella matkapuhelimella numerosta 112. Luotettiin tilaajan ammattitaitoon tehdä riskiarvio tilannepaikalla. Tällöin hätäkeskuspäivystäjä voi tehdä asianmukaisen riskinarvion ja asia menee sitä kautta eteenpäin. Toisaalta sitä ei ole kyennyt edes hätäkeskuslaitos määrittelemään tarkasti. Kuusi hätäkeskusta on aivan liikaa. Elokuussa annettu ohje lisäavun saamiseksi tilannepaikalle palvelee ensisijassa hätäkeskuslaitosta itseään eikä palvelujen tarjoajia. Kaksi hätäkeskusta riittäisi nykyisellä palvelukonseptilla hoitamaan Suomen aivan mainiosti. Hätäkeskuksien palvelut pelastustoimelle ovat tunnetusti heikentyneet vuosi vuodelta. Perusteluna hätäkeskuslaitoksen piiristä annetaan kuitenkin aina lainsäädännön sille asettamat tehtävät ja niiden toteuttaminen. Pelastustoimen kannalta hätäkeskukset tulevat olemaan viiden vuoden kuluttua vain pelkkiä puhelun vastaanottajia ja hälyttäjiä. Millä ihmeen logiikalla hätäkeskuspäivystäjä on parempi tekemään riskinarvion kuin potilaan vieressä oleva koulutettu ja kokenut pelastaja, esimies tai jopa palomestari. Hätäkeskusuudistuksen edetessä kohti kliimaksiaan eli kuuden suuren keskuksen valmista kokonaisuutta näyttää siltä, että erilaiset kentälle annettavat ohjeet ja myös virkavaltaisuus lisääntyvät hetki hetkeltä. Miksi palvelukokonaisuutta hidastetaan aivan turhalla uudistuksella. Tätä on perusteltu sillä, että laki ei edellytä hätäkeskusta pitämään yllä tietoa esimerkiksi päivystävästä eläinlääkäristä tai vaikkapa onnettomuustilanteissa tarvittavista muista pelastustoimen ulkopuolisista resursseista
Se kertoo tiedotteen mukaan ammattilaisista, jotka luovivat organisaatiorakenteiden muutosten, kasvavien keikkamäärien ja kutistuvien budjettien, mutta myös rankan ammattihuumorin ja vetovoimaisen sankarin viitan sisällä. Lomakkeita saa Pelastusopiston www-sivuilta. Brankkarit Sankarimyyttiä savustava dokumentti palomiehistä Leena Aavameren Brankkarit on realistinen kuvaus palomiehen rankasta työstä ja sen vaikutuksesta elämän eri osa-alueisiin sekä terveyteen. Leena Aavameri on helsinkiläinen yrittäjä ja tietokirjailija. Kurssimaksu sisältää opetuksen, opetuksessa jaettavan oppimateriaalin ja lounaat. Hakeminen: Hakulomakkeet on toimitettava 7.1.2013 mennessä osoitteella: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Oulun alueyksikkö, Kallisenperä 1, 90400 Oulu. Sivuja ylläpitävät pelastusalan ammattilaiset pelastuslaitoksista sekä pelastusalan järjestöistä. Sen väitetään olevan kuvaus palomiesten elämästä päihteiden, itsemurhien ja uusavuttomuuden maassa, hyvässä ja pahassa. Aavameri on aiemmin kirjoittanut kaksi teosta: Omatuntotalous (Haapala & Aavameri, Talentum 2008) ja Suoramarkkinoinnin keittokirja (Aavameri & Kiiskinen, WSOY 2004). Millaista on olla yhdessä hetkessä räväkkä pelastaja ja seuraavassa hellä hoivaaja. Sivut tukevat pelastustoimen turvallisuusviestintää ja sivuston avulla tavoitetaan laajalti eri-ikäisiä ihmisiä ja kerrotaan monipuolisesti turvallisuuteen liittyvistä asioista. 071 875 3492 sekä SPEK Oulun alueyksikkö, järjestöpäällikkö Patrik Willberg, p. 071 875 3541, opintosihteeri Airi Turtiainen, p. www.facebook.com/pelastustoimi Pelastustoimi sosiaaliseen mediaan www.pelastusopisto.fi Aika ja paikka: 1.-3.2.2013 (Oulu), 23.-24.2. Brankkarit-kirjan sanotaan kertovan, mikä palomiehiä työllistää, mikä turhauttaa ja mikä palkitsee. Palokuntalainen-lehti arvioi kirjan seuraavassa numerossaan. Esitietovaatimus: Valitulla tulee olla hyväksytysti suoritettuna yksikönjohtajakurssit 1 ja 2. KIPINÄT • Kirjan julkaisijan tiedotteen mukaan palomies tulee paikalle, kun hätä on suurin – kun tulenlieskat tanssivat tai sydän pysähtyy. (Oulu) ja 18.-22.3. Kirjassa pääsevät ääneen niin pelastetut kuin pelastajatkin. (Kuopio) Kustannukset: 1000 €/hlö. Kirjan lukijalle luvataan vastauksia moneen ainakin pelastajia ja heidän läheisiään askarruttaviin kysymyksiin: Mikä motivoi brankkaria pysymään työssä, joka on henkisesti ja fyysisesti raskasta ja josta moni ei jää terveenä eläkkeelle. Kurssiesite: Osoitteessa www.pelastusopisto.fi a koulutus /ammatillinen täydennyskoulutus /kurssitarjonta Lisätietoa: Pelastusopisto, vanhempi opettaja Matti Hurula, p. Sopimuspalokunnan päällikkökurssi. Mitä mielessä liikkuu, kun savun seassa ei odotakaan kiitollinen avunsaaja vaan raivopäinen pelastettava tai jopa vainaja. 040 7255 448. • Nyt voit lukea pelastustoimen tapahtumista Facebook-sivustolta. Facebooksivustolta löytyy turvatietoa, kilpailuja, kyselyitä, äänestyksiä, kuvia, videoita, rekrytointi-ilmoituksia, uutislinkkejä sekä tiedottamista tapahtumista
Osapuolten tulisi ymmärtää toistensa näkemyksiä ja pyrkiä sellaisiin hyvin perusteltuihin ratkaisuihin, jotka tyydyttävät molempia osapuolia. Nyt julkaistu tutkimus on kolmas ja viimeinen alueellistamista koskevassa tutkimussarjassa. Myös kuntakohtaiset menojen muutokset ovat olleet eräissä tapauksissa suuria. Kriittisyys lisääntyi siirryttäessä taajamakuntiin ja edelleen maaseutumaisiin kuntiin. Johtopäätöksiä Tutkimuksen tekijät ehdottavat pelastuslaitosten ja kuntien edustajien välisen vuorovaikutuksen parantamista. Lisätietoja: yliopistotutkija Olavi Kallio, Tampereen yliopisto, puh. Tutkimuksen on rahoittanut palosuojelurahasto. Kokonaisuutena pelastustoimen alueellistaminen on ollut tarkoituksenmukainen ja onnistunut uudistus, kun otetaan huomioon yleinen yhteiskunnallinen kehitys. Mutta myös parannettavaa löytyy. Pelastustoimen kustannuksissa ei merkittävää kasvua Pelastustoimen kustannukset ja kuntien maksuosuudet eivät ole alueellistamisen jälkeen kasvaneet kuntien muita tehtäväalueita voimakkaammin. Nyt kuntien keskushallinnon ja pelastuslaitosten edustajien alueellisen näkökulman välillä on suuria eroavuuksia, jotka voivat haitata sopijakuntien ja pelastuslaitoksen välistä yhteistyötä. Kustannustasossa on havaittavissa eroja pelastustoimen alueiden välillä. Tutkimuksen tilastolähteenä on pelastustoimen resurssija onnettomuustietokanta (Pronto). Kokemukset alueellistamisesta erilaisia Pelastusjohtajien näkemyksen mukaan pelastustoimen palvelutaso on alueellistamisen myötä parantunut. 010 383 5210, apulaisosastopäällikkö Esko Koskinen, sisäministeriö, puh. 071 878 8402. Tutkimus on saatavilla Kuntaliiton sivulta. Väestönsuojelun osalta palvelutaso on hiukan heikentynyt. Kaikkein kriittisimmin pelastustoimen palvelutasoa ja maksuosuuksien kasvua arvioivat maaseutumaisten kuntien edustajat. Palokuntalainen • 49 13 • Palvelutasoa tarkasteltiin tutkimuksessa kolmen mittarin kautta: onnettomuuksien ehkäisy, toimintavalmius ja väestönsuojelu. Tutkimus perustuu viiden pelastustoimen alueen (Kainuu, Keski-Suomi, Länsi-Uusimaa, Pirkanmaa ja Päijät-Häme) kunnista kerättyihin tilasto-, kyselyja haastattelutietoihin. Kallio ja Tolppi: Pelastustoimen palvelutaso parantunut Syyskuussa julkistettu tohtoreiden Olavi Kallio ja Reijo Tolppi (PeO:n ex-rehtori) tutkimus ”Alueellinen pelastustoimi seitsemän toimintavuoden jälkeen” osoittaa pelastustoimen petranneen useilla osa-alueilla. Tutkimuksen ovat tehneet hallintotieteiden tohtori, yliopistotutkija Olavi Kallio Tampereen yliopistosta ja hallintotieteiden tohtori, rehtori Reijo Tolppi. Tilastotarkastelu ei tue tätä näkemystä. Tutkimuksen mukaan pelastustoimen palvelutaso onnettomuuksien ehkäisyssä on alueellistamisen jälkeen parantunut olennaisesti. Pelastusjohtajat tarkastelevat pelastustointa, tehtäviä ja palvelutasoa kokonaisuutena ilman hallinnollisia kuntarajoja. Kuntia, joissa kustannukset ovat nousseet ja joissa kustannukset ovat laskeneet, on ollut yhtä paljon. Pelastustoimen toimintavalmius on eräillä pelastustoimen alueilla parantunut selvästi, vaikka keskimääräisessä toimintavalmiusajassa ei valtakunnallisesti ole tapahtunut oleellista muutosta. 050 318 5979, rehtori Reijo Tolppi, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, puh. Myönteisimmät arviot pelastustoimen palvelutason ja kustannustason kehittymisestä tulivat kaupunkimaisten kuntien johtajilta ja luottamushenkilöiltä. Kuntapäättäjien mukaan pelastustoimen palvelutaso on vuosien 2007– 2010 aikana heikentynyt
Yllätys oli suuri ja kovasti tunteita herättävä, kun heidän pelastamansa – silloin 5-vuotias poika – tuli kiittämään pelastajiaan, nyt 52-vuotiaana. Tuntui siltä, että juhlassa iloittiin siitä, että tänäkin vuonna valinta perustellusti tehtiin ja näin nostettiin esiin sopimuspalokuntatoimintaa – toimintaa, johon me kaikki osallistumme ja jonka puolesta kaikki haluamme yhdessä tehdä työtä. Motivaatio on hänen mukaansa se happi, jota palokuntatoiminta vaatii. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen johtokunnan puheenjohtaja Juha Koulu toi juhlapuheessaan esiin palokuntatoiminnassa tarvittavan motivaation. Erityisen motivoivaa palokuntatoiminnassa on se, että se on tarpeellista kansalaisten mielestä. Juhlassa esitettiin ammattilaisten tekemä videodokumentti vuonna 1965 Uudessakylässä tapahtuneesta armeijan asevarikon suuresta räjähdysonnettomuudesta ja Harjunalustan VPK:n osuudesta onnettomuuden pelastustyössä. Hän ojensi sankareille ruusut. Tämä dokumentti on nähtävissä YouTubessa osoitteessa: www.youtube.com/ watch?v=Rlnn-RRcc5I. Tämä huomionosoitus tuli useammassa puheessa esiin. Palokuntalainen • 49 14 KIPINÄT KIPINÄT Harjunalustan VPK 100 vuotta Räjähdysonnettomuuden pelastajia muistettiin Lahtelaisen Harjunalustan VPK:n 100-vuotisjuhlaa vietettiin Vapaaehtoispalokuntatyön päivänä 25.8.2012 Lahti-hallissa. Lämminhenkisessä juhlassa muisteltiin palokunnan historiaa, muun muassa Uudenkylän räjähdysonnettomuutta ja sen pelastustyötä. Juhla oli myös myönteisellä tavalla yllätyksellinen ja selvästi tunteita nostattava. Parempi myöhään kun ei milloinkaan. • Suomen Sopimuspalokuntien Liitto valitsi vuonna 2008 Harjunalustan VPK:n vuoden vapaaehtoispalokunnaksi. Tällaisen palokuntahengen esiin nousua soisi enemmän tapahtuvan. Hyvää palokuntahenkeä juhlassa osoitti se, että palokuntaväki pystyi iloitsemaan Tirilän VPK:n valinnasta Vuoden 2012 sopimuspalokunnaksi ja kaikki onnittelivat reilusti Tirilää. SUOMEN LEIJONAN RITARIKUNNAN RITARINMERKKI: • Toivo Koskinen HÄMEEN PELASTUSLIITON ANSIOMITALI: • Harri Granlund • Kari Moksi • Harri Hyttinen • Jani Klemi • Joni Kallio • Matti Suvinen • Timo Nyman • Toni Saarinen • Tero Nieminen • Joel Pekkonen • Tero Heikkinen • Allan Pirkkalainen • Petri Nurminen HÄMEEN PELASTUSLIITON ANSIORISTI: • Antti Erola SPEK:N ANSIOMITALI: • Reijo Pirkkalainen • Mikko Sipiläinen SSPL:N HOPEINEN ANSIOMITALI: • Pekka Aaltonen (Soljella) • Ismo Heinonen SPPL:N ANSIOMITALI: • Pekka Aaltonen Harjunalustan VPK:n palkitut aktiivijäsenet: Teksti ja kuvat Isto Kujala. Dokumentin jälkeen otettiin pelastustehtävissä toimineet palokuntaveteraanit juhlayleisön eteen huomioitaviksi 47 vuotta pelastustehtävän jälkeen. Pelastusjohtaja Jari Hyvärinen toi pelastuslaitoksen tervehdyksen ja luovutti laitoksen religraafin juhlivalle palokunnalle. Aktiivijäseniä huomioitiin juhlassa mitaleilla ja risteillä
brillaattorit • Happimaskit ja -palkeet • Ensihoitoreput ja -laukut • CAT-kiristyssiteet • Asherman-siteet • Rankalaudat ja tukikaulurit Ammattilaisten valinta OIKEAT VÄLINEET JOKA LÄHTÖÖN OIKEAT VÄLINEET JOKA LÄHTÖÖN PL 298 • 33101 Tampere • (03) 2606 530 www.tammed.. Hän on myös Joensuun VPK:n päällikkö. Rantasen esimerkillisellä vapaaehtoistyöllä on vaikutusta nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. • De. Lasse työskentelee sairaanhoitajana sisätautiosaston tehovalvonnassa Pohjois-Karjalan keskussairaalassa Joensuussa. – Ammattini takia tuntosarveni ovat ehkä herkemmät kuin muilla kouluttajilla. Olen yrittänyt auttaa heitä erottamaan, minkälainen käyttäytyminen kuuluu normaaliin kehitykseen ja mikä ei, Rantanen kertoo. Rantanen on toiminut useita vuosia palokuntanuoriso-osaston kouluttajana ja kouluttajakurssin kurssinjohtajana. • Vuoden 2012 palokuntanuorisotyöntekijäksi on valittu helsinkiläinen nuorisopsykiatrian sairaanhoitaja Jaana Rantanen. Hän on innostanut kouluttajia kokeilemaan rohkeasti erilaisia tapoja toimia nuorten kanssa. Hänen vaikutuksestaan kouluttajat ovat saaneet lisää itsevarmuutta ja nuoret kaipaamaansa ymmärrystä. Vuoden nuorisotyöntekijä keskellä. C M Y CM MY CY CMY K Palokuntalainen_Tamrex_20121031_print.pdf 1 11.10.2012 13:43:39 Oikaisu • Raimo Ikosen poikien nimet ja ammatit olivat edellisen Palokuntalaisen Persoona-jutussa väärin päin. Kouluttajat tulevat usein kysymään minulta, onko tietynlainen käytös normaalia ja joskus olen neuvonut jopa lastensuojelukysymyksissä. Olen huomannut, että ongelmat ovat lisääntyneet palokunnissa. Moni kouluttaja on arka nuorten kanssa ja pelkää toimivansa väärin. Kuvissa mukana myös Spekin hallituksen puheenjohtaja Juha Hakola sekä valtakunnallisen nuorisotyötoimikunnan puheenjohtaja Mika Jäntti.. Vuoden palokuntanuorisotyöntekijä on Jaana Rantanen Tammed Oy on 1991 perustettu ensihoitoja ensiaputarvikkeiden tukkuliike, jonka valikoimasta löytyy toimivat ratkaisut vaativiinkin kohteisiin. Janne on AMK-ensihoitajana KeskiSuomen pelastuslaitoksella sijoitettuna Jyväskylän paloasemille. Toimitus pahoittelee virhettä
Luennoitsijoina olivat vanhempi opettaja Ilkka Kaarakainen ja Pelastusopiston opiskelijoiden työryhmä. Lisätiedot: Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen, mervi.parviainen@pelastusopisto.fi, puh. Luennoitsijat antavat vinkkejä, miten luoda kodin yhteiset pelisäännöt luomaan turvallisuutta ja kuinka laaditaan ja harjoitellaan kodin pelastussuunnitelmaa. Luento toteutetiin yhteistyössä Snellman-kesäyliopiston kanssa. Paikalla ovat myös Kuopion kaupungin edustajat: vanhusneuvoston puheenjohtaja Erik Ongelin, hoivajohtaja Mari Antikainen ja hyvinvoinnin edistämisen johtaja Heli Norja. Kaupungin vanhusja vammaispalvelut osoitti pelastusopistolaisille suuren määrän vanhuksia, jotka ottaisivat mielellään vastaan ulkoilutusapua. Eila asuu Sunnen kodissa.. Pelastusopiston väki on juuri saapunut kohteeseen Sunnen koti, missä meitä odotti 20 vanhusta valmiina ulkoiluun. Luennossa käsitellään lapsiperheiden turvallisuuskulttuuria, kodin paloturvallisuutta sekä kotitapaturmien ehkäisyä lapsiperheessä. Luennoitsijoina ovat vanhempi opettaja Ismo Kärkkäinen ja vanhempi opettaja Heikki Nupponen. Luennoitsijoina ovat vanhempi opettaja Jani Jämsä ja vanhempi opettaja Kimmo Vähäkoski. 071 875 3470, gsm 050 432 5344. Luentopäivänä vietettiin Pelastusopistolla Avoimet ovet -tapahtumaa. Luento toteutetaan yhteistyössä Savonia AMK:n ja Snellmankesäyliopiston kanssa. Arjen turvallisuus Studia Generalia -luentosarjassa Juhlavuoden kunniaksi Pelastusopiston väki yhteistyökumppaneineen toteuttaa Arjen turvallisuus Studia Generalia -luentosarjan syksyn aikana. Toimintapäivä oli kaikille osallistuneille suuri menestys. Oikeassa reunassa ruutupaidassa oleva Tuomo Roivainen on Sunnen kodin henkilökuntaa, joka tässä antaa meille viime hetken ohjeita. Turvallisuus osaksi perheen arkea Torstai 29.11.2012 klo 18.00 -19.30 käsiteltävänä on perheen arki ja turvallisuus Savonia AMK:n auditoriossa, Sairaalakatu 6-8:ssa, rakennus 5, toinen kerros. Tempaus oli osa Pelastusopiston 20-vuotisjuhlavuoden tapahtumia. Auttamisen ketju Syyskuun luento esitteli käytännönläheisesti auttamisen ketjun onnettomuustilanteessa alkaen hätäpuhelun vastaanottamisesta avun saapumiseen ja edelleen. Luennoilla kuulijoilla on mahdollisuus esittää turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä asiantuntijoille. Humanismin ilta -tilaisuuden järjestävät Pelastusopisto, Kuopion kaupunki, Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahasto ja Snellman-kesäyliopisto. Turvaa seniorien arkeen Torstaina 8.11.2012 klo 17.30–19.00 keskitytään seniorien turvallisempaan arkeen Kuopion kaupungintalon juhlasalissa. Palokuntalainen • 49 16 KIPINÄT • Pelastusopiston rehtori Mervi Parviaisen mukaan opisto haluaa avautua ja näkyä maailmalle. Juhlallisuuksiin kuuluvat myös kaikille avoimet Studia Generalia -luennot kuluvan syksyn aikana. Rehtori Mervi Parviainen jututtamassa 88-vuotiasta, virkeää ja elämänmyönteistä Eila Hartikaista. PeO 20 vuotta jatkuu Ulkoilua ja Studia Generalia -luentoja Noin 300 Pelastusopiston opiskelijaa ja opettajaa vei elokuussa kuopiolaisia vanhuksia ulkoilemaan varta vasten järjestetyn toimintailtapäivän aikana. Opisto kääntyikin Kuopion kaupungin puoleen ja tarjosi yhteistyötä. Luennon aiheena ovat asumiseen ja arjen askareisiin liittyvät riskit ja niiden ennaltaehkäisy
040 736 5683. Erityistä kehua sai palotarkastustoiminta, joka kattoi 98 prosenttia tarkastettavista kohteista. Luku on 15 prosenttia enemmän kuin valtakunnassa keskimäärin. Kysely oli suunnattu 31 kaupungin asukkaille, joilta kysyttiin muun muassa tyytyväisyyttä pelastustoimeen sekä miten tarkastusja neuvontapalvelut, nuohous, sammutusja pelastuspalvelut ja ensihoitopalvelut on hoidettu. Pohjois-Karjalassa onnettomuuskohteet saavutettiin hyvin, vaikka maakunta on Itä-Suomen harvemmin asuttua seutua. 017-368 4000 | asiakaspalvelu@peltaco.com Peltaco myös Facebookissa! Kuva SXC K uv a S X C. www.ctif.fi • Pelastuslaitoksen valistuksen kohteena oli 40 914 maakunnan asukasta. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos oli ainoa Itä-Suomen pelastuslaitoksista, joka saavutti asetetun tavoitteen. • Lentoasemien pelastustoimintaa käsitellään marraskuun 29. Hansen Oslosta. Tilaisuus on maksuton. 0400 694 347, Mia Kunnaskari (SPEK) puh. Yhteyshenkilöt: Veli-Matti Sääskilahti (Finavia) puh. PohjoisKarjalassa pelastustoimi menestyi kyselyssä valtakunnallisesti keskimääräistä paremmin. Uutisia maailmalta tuo Simon Webb, Civil Aviation Authority. Itä-Suomen Aluehallintovirasto: Pohjois-Karjalan pelastuslaitos toimii tehokkaasti Itä-Suomen Aluehallintoviraston mielestä Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on onnistunut vuoden 2011 toiminnoissaan erittäin hyvin. Itä-Suomessa kesimääräinen onnettomuuskohteen saavuttamisaika on noin 13 minuuttia, joka Pohjois-Karjalassa alitettiin. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos menestyi myös Yhdyskuntatekniset palvelut 2012 -kyselyssä. Kaksi näkökulmaa varautumiseen ja toimintaan lentoonnettomuudessa kertovat palomestari Arssi Heiskanen Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta ja kunnossapidon päällikkö Sami Lindroth Oulun lentoasemalta. Mielenkiintoinen seminaari tulossa: Lentoasemien pelastustoiminta Tapahtumapaikkana on Hilton Helsinki Airport, Lentäjänkuja 1, Vantaa. Tilaisuuden avaa pelastuspäällikkö Veli-Matti Sääskilahti, Finavia Oyj:stä. 050 358 0821 http://www.avi.fi/fi/virastot/itasuomenavi/Ajankohtaista/julkaisut/ Turvalliseen eläinpelastukseen! Käärmepihdit Ohjauslevy Vetolevy Pantaleikkuri UUTTA: Eläinpelastusvälineet! Katso lisää: www.peltaco.com/elainpelastus www.peltaco.com | www.PeltacoShop.com Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. Muina luennoitsijoina ovat muun muassa valmiusjohtaja Janne Koivukoski sisäasiainministeriöstä ja Norjan lentoasemien turvallisuusasioista kertova Ole J. Lisätietoja: Esko Hätinen, pelastuspäällikkö, puh. päivä Vantaalla järjestettävässä seminaarissa
Tässä työssä Halmeslahti on ollut vahvasti mukana. Palo ei kuitenkaan sammunut runsaan savunmuodostuksen vuoksi. Vuoden Palomiehen valitsee toimikunta, johon kuuluvat edustajat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä, Suomen Palopäällystöliitosta, Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta, Suomen Sopimuspalokuntien Liitosta ja Pelastustieto-lehdestä. Yhden henkilön tutkiessa hälytyksen tarkkaa sijaintia, muu henkilökunta tarkisti huonetiloja ja evakuoi potilaat viereisille osastoille. • Sosiaalija terveydenhuollon turvallisuuspalkinto myönnettiin Harjavallan sairaalan osasto 23 henkilökunnalle poikkeuksellisen taitavasta ja rohkeasta toiminnasta 12.1.2012 sattuneessa tulipalossa. Useita ihmishenkiä. Vuoden Palomies tai Palokuntalainen on valittu vuodesta 1982 lähtien. Tämä on ainoa oikea suunta, Halmeslahti sanoo. Henkilökunta evakuoi kaikki 43 potilasta savuisista tiloista ennen ensimmäisen pelastusyksikön saapumista. Uransa alusta alkaen väestönsuojelu on ollut hänelle sydämenasia. Lisäksi hän on tiivistänyt yhteistyötä turvallisuusalan toimijoiden välillä. Hän eteni apulaispaloja väestönsuojelupäällikön virkaan vuonna 1997. Oikeus määräsi tuomituille 30 päiväsakkoa eli maksettavaksi 750 euroa. Paljolti Halmeslahden vaikutuksesta varautuminen ja väestönsuojelu nähdään Etelä-Savon pelastuslaitoksella tänään kiinteänä osana muuta pelastustoimintaa. Kaksi työntekijää sammutti paloa jauhesammuttimella sekä pikapalopostilla. Halmeslahti on onnistunut kohottamaan väestönsuojelun ja varautumisen arvostusta Etelä-Savossa. Evakuoinnin aikana henkilökunta joutui yhden potilaan kanssa kiinnipitotilanteeseen, joka hankaloitti merkittävästi potilaiden evakuointia. pelastui Turvallisuuspalkinto Harjavaltaan • Padasjoella vuonna 2010 järjestetyn kansainvälisen palokuntaleirin ilotulitus toi sakkoja Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa. – Turvallisuus paranee pelastusalan ja muiden toimijoiden yhteistyöllä. Palokuntalainen • 49 18 KIPINÄT • Tuomo Halmeslahden ura pelastusalalla alkoi palomiehen pestillä vuonna 1987. Halmeslahden vaikutuksesta Etelä-Savon pelastuslaitoksen toiminta onnettomuusja häiriötilanteissa on parantunut. Oikeus totesi, että ilotulitteista ei ollut vaadittua 30 metrin matkaa lähimpiin katsojiin. Leirillä ilotulitepata kaatui ja lennätti kipinöitä katsomoon, niin että yli 30 ihmistä hakeutui ensiapuun. Vuoden Palomies on pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahti Vuoden Palomieheksi valittu pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahti on tehnyt uransa alusta alkaen esimerkillistä kehitystyötä väestönsuojelun hyväksi. Sakkotuomio ilotulituksesta Vuoden 2011 palomies Matti Waitinen onnittelemassa Vuoden 2012 palomiestä. Tulipalo syttyi psykiatrisella osastolla, jonka evakuointi toi oman lisähaasteensa tapahtumiin. Maakunnan pelastuslaitos on myös syventänyt suhteitaan yhteistyökumppaneihin. On hienoa todeta, että se on edistynyt kaikilla tasoilla
Maksuosuuksiin viisi prosenttia lisää • Kuntien maksuosuudet kasvavat KeskiSuomessa keskimäärin viis prosenttia ja ensi vuoden jälkeen pelastuslaitoksen talouden pitäisi olla kestävällä pohjalla. Päivittäisessä työssä pelastajan on kohdattava uudet materiaalit, uudet mallit ja uudet teknologiat, oli kysymyksessä tieliikenneonnettomuus, rakennus – tai luonnonkatastrofi. Meille Dafo:ssa, tuotekehittely on jatkuva prosessi, sillä haasteet palo – ja pelastustyössä muuttuvat. Keski-Suomen pelastuslaitos Tilat syynissä • Keski-Suomen pelastuslaitos käy läpi kaikki vuokrasopimukset ja tavoitteena on yhdenmukaistaa maakunnan 47 paloaseman vuokrakäytännöt mahdollisimman samanlaisiksi. Keskeisiä asioita pelastuslaitoksen kannalta ovat varallaolon sisällyttäminen sopimuksiin, sopimuksen pituus ja henkilöstön pätevyysehdot. Muuramen kunta etsii mahdollisia sijoituspaikkoja uudelle paloasemalle. Laukaan uuden aseman rakennustöihin päästäneen vuonna 2014. ’Mihin aluepelastuslaitokseen haluaisitte mieluiten valmistuttuanne’ -kysymyksen vastausten perusteella kärjeksi muodostui: 1) Keski-Suomi, 2) Länsi-Uusimaa, 3) Pirkanmaa, 4) Helsinki, 5) KeskiUusimaa, 6) Varsinais-Suomi. Dafo on mukana muutoksessa kehittämällä uusia tuotteita ja tuomalla uusia ratkaisuja markkinoille.. Asemahankkeet etenevät • Seppälän paloasema valmistuu suunnitellusti niin, että se otetaan käyttöön 1.11.2012. Keski-Suomi mielikuvakärjessä • Tampereen yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa pelastusopiston opiskelijoiden mielikuvista ja halukkuudesta työllistyä eri alueille ja eri työnantajien palvelukseen Keski-Suomi sijoittui kärkeen. Neuvottelut käynnissä • Yhteistoimintasopimuksen valmistelu pelastuslaitoksen ja sairaanhoitopiirin välillä on parhaillaan meneillään. Paikka on varmistunut jo aiemmin Jyväskylän tien varteen Rajamäkeen. DAFO OY l Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa l Finland l Tel +358 10 666 5120 l Fax +358 10 666 5139 l info@dafo.fi l www.dafo.fi RESCUE TOLLS FOR PROFESSIONALS Holmatro pelastustyökalujen markkinajohtajana, hallitsee tuotekehityksen ja innovatiivisuuden vastuun. Laitos tavoittelee toistaiseksi voimassa olevaa sopimusta. Hanketta valmistellaan muun muassa hyödyntäen sekä riskien arviointia että toteutuneita tehtäviä
Ajankohtaisseminaarin avasi perinteiseen tapaan pelastusylijohtaja Pentti Partasen katsaus pelastusalan tilanteeseen ja erityisesti pelastusosaston toimintaan. Päivät päättyivät Pelastusopiston ja alan järjestöjen kuulumisiin sekä päätöskeskusteluun. Hän kertoi laitoksen uudistuneista palveluista. Julkaisu on saatavilla myös sähköisessä muodossa PSR:n sivuilta. Tiistaipäivän aloitti Olavi Kallion esitys tutkimuksesta ”Alueellinen pelastustoimi seitsemän vuoden jälkeen”. Päivän päätti ylimeteorologi Markku Seppänen Ilmatieteen laitokselta. Pelastusjohtaja Seppo Lokka kertoi Itä-Suomen pelastuslaitosten ja muiden viranomaisten yhteistyökokemuksista. • Seminaarin alussa julkistettiin Palosuojelurahaston 70-vuotisjuhlajulkaisu, johon on koottu monipuolisia kirjoituksia pelastusalan tunnetuilta toimijoilta. Palosuojelurahaston 70-vuotisjuhlajulkaisu kiinnosti seminaariväkeä. Palokuntalainen • 49 20 KIPINÄT Monipuolinen kattaus pelastusalan aiheita Vaikuttajat kokoontuivat Laajavuoressa Pelastustoimen ajankohtaispäivät keräsivät Jyväskylän Laajavuoreen jälleen toistasataa vaikuttajaa kuuntelemaan ja keskustelemaan alan päivänpolttavista asioista. Tutkimusja kehittämispäällikkö Teija Mankkinen selvitti pelastustoimen tilinpäätöshanketta. Iltapäivän mielenkiintoisin aihe oli kolmen viestiliikenteeseen ja tietotekniikkaan liittyvän hankkeen (KEJO, TOTI ja TUVE) nykytilan avaaminen kuulijoille. Lokakuun lopussa järjestetyillä, Pelastusopiston organisoimilla päivillä aiheet vaihtelivat pelastustoimen tilinpäätöshankkeesta kumppanuusverkoston kuulumisiin. Seminaari keräsi jälleen yli sata osallistujaa.