Vuosikerta: 7 numeroa 46 € www.palokuntalainen.fi tai tilaukset@palokuntalainen.fi 32 39 PÄÄKIRJOITUS 5 PELASTUSYLIJOHTAJAN TERVEISET 7 PÄIVÄN POLTTAVAT 8 KIPINÄT 10 • Päivä paloasemalla • Kasvo Ari Jalonen • Juhlia ja palkintoja ERIKOISET KEIKAT 26 TOSI TAUTINEN KEIKKA 32 LÄMPÖKAMERAMIES 38 PERSOONA 39 • Päivi Räsänen PUNAINEN TORI 42 HARRI KNIHTI 1967—2011 45 KOULUTUSUUDISTUS 48 VILLIMIES 50 HANKINNAT 51 • OSA 2/2 PUKUASETUS 54 TOSI TAUTINEN KEIKKA PERSOONA PÄIVI RÄSÄNEN Valoa syksyn pimeyteen! 1000 W HQI Metalli-Halidi -valaisin nopea ja helppo pystyttää valoteho 110 000 lumenia!! (käyttäen vain 1 kW energiaa) valaisee jopa 5000 m 2 Lue lisää osoitteessa: tai soita (02) 273 1800 www.rauplan.com PALLOVALAISIN. TILAA OMA LEHTESI NYT! Palokuntalainen on seitsemän kertaa vuodessa ilmestyvä pelastusalan ilmiöihin, tapahtumiin, henkilöihin ja uutisiin keskittyvä erikoislehti. Tilaa painava lukupaketti ja tiedä mitä alalla tapahtuu
Facebookissa olemme jo, ja myös siellä tulee tapahtumaan kehitystä. Ilmestymiskertojen lukumäärän kasvusta ja uudesta arvonlisäverosta johtuen lehden vuosikerran hinta on vastedes 46 euroa. Myöhemmin tarkastellaan erilaisia sammutusautoja käyttäjien silmin. Ollikainen • Ilmoitukset ilmoitukset@palokuntalainen.fi, Maria Salo, puh. rek. vuosikerta • Aikakauslehtien liiton jäsen • Toimitus toimitus@palokuntalainen.fi • Päätoimittaja Pekka Koivunen, puh. Helmikuussa kentän käyttäjien ääntä kuullaan johtoautoista. 66 68 PALOKUNTALAINEN 10 VUOTTA 56 YRITTÄJIEN ODOTUKSIA JA UHKAKUVIA 58 KALUSTOKULMA 61 • Veho • Kulmala • Colly • Luovutukset KUNNOSSA 66 PALOKUNTA JA LIIKENNE 5/6 68 • Liikenteenohjaus SSPL HISTORIIKKI 72 BRANDKÅRISTEN 75 ENSI NUMEROSSA 79 LETKUT SOLMUSSA 79 MARKO PARTASEN PALOPUHE 82 51 KUNNOSSA JO 5 VUOTTA PALOKUNTA JA LIIKENNE 5/6 • Liikenteenohjaus • Palokuntalainen-Brandkåristen ilmestyy vuoden 2012 aikana seitsemän kertaa. Kevään aikana avataan uudet sivut, joissa palvelukirjo on paljon nykyistä laajempi. Liity faniksi ja lue uusimmat tiedotteet. Palokuntalainen kehittää myös sähköistä puoltaan. 43 • 30.12.2011 ISSN 1798-2685 Vuosikerta: 7 numeroa 46 € www.palokuntalainen.fi tai tilaukset@palokuntalainen.fi Palokuntalainen on myös facebookissa. Turvallista vuotta 2012! Palokuntalainen – Brandkåristen 2012 Seitsemän lehteä hintaan 46 euroa. Palokuntalainen • 43 3 Pelastusalan erikoislehti • 10. Lehden sisältöä kehitetään entistä enemmän lukijoiden toiveiden mukaiseksi. Tieteellisen tarkkoihin testeihin emme kuitenkaan lähde, vaan testaajamme ovat ammattipalomiehiä ja kokenutta sopimushenkilöstöä, joiden mielipiteet ja käyttökokemukset haluamme tuoda esille kaikille alalla toimiville. Kaivattu testaustoiminta alkaa jälleen muutaman vuoden tauon jälkeen. Itsenäinen ja riippumaton Palokuntalainen jatkaa tuttua linjaansa vahvana pelastusalan vaikuttajana. Tästä veron osuus on yhdeksän prosenttia. 040 501 8721 • Toimitussihteeri Anne Mallius • Toimittajat Silvio Hjelt, Isto Kujala ja Marko Partanen • Ohjeistamispäällikkö H. 0400 504 678 • Taitto Anna Broholm, PieniSuuri Idea • Paino Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki • Kustantaja Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Postinrannantie 3 B, 29630 Pomarkku, Y2242549-9, Alv. • www.palokuntalainen.fi • Palaute sähköpostitse toimitus@palokuntalainen.fi Päätoimittaja Pekka Koivunen Toimittaja Isto Kujala Toimittaja Silvio Hjelt Toimittaja Marko Partanen Toimitussihteeri Anne Mallius Taitto Anna Broholm Ilmoitukset Maria Salo No
Meille Dafo:ssa, tuotekehittely on jatkuva prosessi, sillä haasteet palo – ja pelastustyössä muuttuvat. Holmatro pelastustyökalujen markkinajohtajana, hallitsee tuotekehityksen ja innovatiivisuuden vastuun. Päivittäisessä työssä pelastajan on kohdattava uudet materiaalit, uudet mallit ja uudet teknologiat, oli kysymyksessä tieliikenneonnettomuus, rakennus – tai luonnonkatastrofi. Dafo on mukana muutoksessa kehittämällä uusia tuotteita ja tuomalla uusia ratkaisuja markkinoille. DAFO OY l Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa l Finland l Tel +358 10 666 5120 l Fax +358 10 666 5139 l info@dafo.fi l www.dafo.fi rescue tools for professionals h e ll o d e s ig n .e u Dafo toivottaa kaikille asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen hyvää uutta vuotta!
Konservatiiviseksi mielletty pelastusala muuttuu nykyisin jatkuvasti. Tämän päivän ammattipalokunta on melkein samanlainen kuin se oli vuonna 2004. Palokuntalainen • 43 5 Päätoimittaja Pekka Koivunen Muutos lähenee Nyt ravistelun kohteeksi tulevat pelastusalan pyhät perusteet.” Pelastustoimen alueellistaminen on suurempi muutos kuin vielä kymmenen vuotta sitten ounasteltiin. Nyt ravistelun kohteeksi tulevat pelastusalan pyhät perusteet. Uudet muodostelmat, johtamisjärjestelmän muutokset, eri palokuntamuotojen työnjaon kehittyminen, uudet menetelmät, uudet tunnukset, hätäkeskusuudistuksen vaikutukset viestiliikenteeseen, uudistuva koulutusjärjestelmä, uudistuva ensihoito… Uudistusten lista on loputon. Sopimuspalokunnissa viime vuosien muutokset ovat olleet rajumpia kuin ammattipuolella. Yhteydenpito naapuripalokuntiin on aivan toisella tolalla kuin ennen alueellistamista. Sen sijaan operatiivisella puolella ei odotettu tapahtuvan mitään erityistä. Elämää ja onnettomuuksia on väestökeskusten ulkopuolellakin. Uutta on, että muutokset alkavat entistä enemmän ulottua ruohonjuuritasolle niin ammattikuin sopimuspalokunnissakin. Sopimuspalokunnat ovat myös saaneet lisää tehtäviä. Kaupunkikeskusten ammattipäällystö on sen sijaan kokenut tajunnan räjäyttävän elämyksen. Uusia tehtäviä miehistölle on tullut tarkastusja valistustoiminnasta. Jokainen meistä joutuu ennen pitkää ottamaan kehitykseen kantaa.. Ja siellä on myös oikeita palokuntia, jotka pelastavat ja sammuttavat. Ammattipalokuntien ruohonjuuritasolla muutokset ovatkin olleet melko pieniä. Olemme tilanteessa, jossa pelastustoimen hallinnolliset ja taloudelliset asiat ovat jonkinlaisessa ojennuksessa. Tänään sopimuspalokuntien henkilöstö tuntee toisensa ja toistensa tavat paljon aiempaa paremmin. Miehistön keski-ikä on noussut, mutta hälytyskelpoisen henkilöstön määrä on vähentynyt. Varusteet ja kalusto ovat hieman kehittyneet. Muutos tunkee haalarin läpi iholle. Henkilöstön määrä on pysynyt pääpiirteittäin samalla tasolla vain miehistön keski-ikä on selkeästi noussut. Palokunnat tekevät yhteistyötä niin harjoituksissa kuin hälytyksissäkin. Tämän ammattipäällystö on havainnut ja kokenut, koska päivystysalueet ovat laajentuneet ja yhteydenpito muihin palokuntiin on lisääntynyt. Päivärutiinit ovat samat ja koulutuksen sisältö on pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta ennallaan. Uudistusten vaikutukset näkyvät lähivuosina jokaisen palomiehen ja sammutusmiehen arjessa. Vuosituhannen alussa oli tiedossa, että pelastustoimen hallinto ja talous kokevat vallankumouksen
• TIUKKAA ASIAA • TERÄVIÄ MIELIPITEITÄ • PERUSTELTUJA NÄKÖKULMIA • • LAAJOJA REPPAREITA • AJANKOHTAISIA UUTISIA • PALOKUNTALAINEN -lehti Tilaukset: tilaukset@palokuntalainen.fi tai osoitteessa www.palokuntalainen.fi (sis. Palokuntalainen on seitsemän kertaa vuodessa ilmestyvä pelastusalan ilmiöihin, tapahtumiin, henkilöihin ja uutisiin keskittyvä erikoislehti. ALV 9 %) VUOSIKERTA: 7 numeroa 46 €. Tilaa painava lukupaketti ja tiedä mitä alalla tapahtuu
Ammattija erikoislehtien tehtävänä on tuoda esiin punnittua, laajemmin ja syvällisemmin alaansa käsittelevää aineistoa. Mitä suurempi tai erikoislaatuisempi tilanne on, sitä varmemmin se löytää sinne tiensä. Palopäällystöliiton koordinoimana valmistellaan mallia sosiaalisen median käytöstä pelastustoimessa. Siksi olen pitänyt hyvänä alan lehdistön viime vuosina lisääntynyttä tapaa nostaa ajankohtaisia teemoja käsittelyyn ja hankkia niihin kommentteja laajalta pohjalta. Hätänumeropäivä, Nou Hätä -kilpailu, Päivä paloasemalla ja jutut palovaroittimen ja sprinklereiden merkityksestä sekä kevythormien riskeistä ovat esimerkkejä teemoista, joita on käsitelty varsin laajalti. Palokuntalainen • 43 7 Teksti Pentti Partanen Pelastusylijohtajan • Pelastustoimi kuuluu median vakioaiheisiin. Hyvä journalistinen ote ja koko valtakunnan näkökulmat ymmärtävä asioiden tarkastelu olkoon ohjenuorana. ALV 9 %) VUOSIKERTA: 7 numeroa 46 €. Jokaista nettikeskustelua ja lehtiuutista ei pysty seuraamaan eikä ehkä olisi viisastakaan ryhtyä kaikkien juttujen kommentoijaksi. Sosiaalinen media keskustelupalstoineen on avannut aivan uudet väylät niin onnettomuustietojen kuin mielipiteiden välittämiselle ja käsittelylle. • TIUKKAA ASIAA • TERÄVIÄ MIELIPITEITÄ • PERUSTELTUJA NÄKÖKULMIA • • LAAJOJA REPPAREITA • AJANKOHTAISIA UUTISIA • PALOKUNTALAINEN -lehti Tilaukset: tilaukset@palokuntalainen.fi tai osoitteessa www.palokuntalainen.fi (sis. Sosiaalisen median osuuden kasvaessa printtimedia ei kuitenkaan menettäne merkitystään. Suomalaisen pelastusalan lehdistön parhaimmisto, johon tämäkin lehti mielestäni kuuluu, on täyttänyt tämän tehtävän varsin hyvin. Vaikka usein tuntuu siltä, että turvallisuuden edistämistä ja onnettomuuksien ehkäisyä koskevat aiheet eivät tiedotusvälineitä erityisemmin kiinnosta, tosiasiassa niitäkin käsitellään varsin laajalti. Johtavat virkamiehet – esimerkiksi päälliköt ministeriössä ja pelastusjohtajat alueillaan – joutuvat harkitsemaan millä otteella ja aktiivisuudella lehdistöja blogikeskusteluihin tulisi osallistua. tervehdys Ammattija erikoislehtien tehtävänä on tuoda esiin punnittua, laajemmin ja syvällisemmin alaansa käsittelevää aineistoa.” Palokuntalainen on seitsemän kertaa vuodessa ilmestyvä pelastusalan ilmiöihin, tapahtumiin, henkilöihin ja uutisiin keskittyvä erikoislehti. Tämän toivoisin jatkuvan ja olisi tietysti hyvä, jos esiin nostetuista teemoista syntyisi myös pidempään jatkuvia keskusteluja. Toivotan alan ammattilehdistölle menestystä jatkossa. Vaikka jyrkät kannanotot tuntuvat niiden kohteeksi joutuneista usein epäoikeudenmukaisilta tai vain sensaationhakuisilta ja tosiasioista piittaamattomilta, on niilläkin demokraattisessa yhteiskunnassa paikkansa ja oikeutuksensa. Erimielisyydet, erehdykset ja väitteet puutteista palveluissa tulevat varmasti mediassa esiin. Hyvä niin, sillä siellä on tulevaisuus niin kriisiviestinnässä kuin turvallisuusviestinnässäkin. Jos palokunta tulee odotettua hitaammin onnettomuuspaikalle tai jos nuohooja taikka hätäkeskuspäivystäjä on käyttäytynyt epäasiallisesti, töykeästi tai ammattitaidottomasti, tieto tästä löytää tiensä joko lehden etusivulle tai ainakin yleisönosastoon. Erityisesti onnettomuusuutiset päätyvät tiedotusvälineiden agendalle. Tilaa painava lukupaketti ja tiedä mitä alalla tapahtuu
8 Palokuntalainen • 43 • Eläinpelastus on ollut esillä melkein viikoittain. Kansalaisten mielissä olutrekan kumoon meno aiheuttaa sattuu ja tapahtuu Kuluneen syksyn aikana tiedotusvälineistä on saanut lukea mitä erilaisimmista palokuntia kohdanneista tehtävistä. Osa uutisista on ollut yhden palstan ja muutaman rivin mittaisia, osa on saanut kissan korkuiset otsikot. aina hauskoja ajatuksia. Uusavuttomien kansalaisten tekemät hätäilmoitukset eläinten ”onnettomuuksista” ovat vieläkin tutumpia. Miksi tällaista tekstiä vakavalla Päivän polttavat -palstalla. Entä viisi tuhatta litraa maitoa. Ahteristaan jäähän ”jäätyneitä” joutsenia ei ennen joulua ole esiintynyt edellisen syksyn tapaan kymmeniä, muutamia kuitenkin. Toisinaan myös vedestä. Ja juuri meidän pelastusalan toimijoiden olisi varauduttava kaikkeen maan ja taivaan väliltä. Palokunta on useaan otteeseen joutunut pelastamaan käärmettä pulasta. No, hälytetään palokunta. Kalkkunat ovatkin paskoessaan vaarallisia taudinlevittäjiä ja niitä palokuntalaisten on osattava myös teurastaa. Palomiehelle lukuisten virvoitusjuomaja olutrekkojen lastin siivoaminen viime vuosina on ollut täyttä työtä. Varsinkaan kun luola sijaitsee kaukana korvessa. Jos ilmatilan täyttää outo tuoksu, kutsutaan paikalle useimmiten …palokunta. Kissa puussa on rutiinia, mutta koira luolassa ei. Kun Euroopan suurin sikarekka menee ympäri, palokunta rientää paikalle. Chinchilla ei ole kaikille tuttu kotieläin, mutta yksi palokunta sai opetella sen käyttäytymistä. Ihan siksi, että kaikkea sattuu ja tapahtuu. Tavallisia polttoja voiteluaineita palokunnat käyvät siivoamassa mitä erilaisimmista paikoista melkein viikoittain. Ei missään tapauksessa hauskaa. Hevosten ja lehmien pelastaminen palavasta rakennuksesta on tuttua kauraa monelle palokunnalle. Porukalla tietenkin. On välillä hyvä muistuttaa niin ammattikuin sopimushenkilöstöä siitä tosiasiasta, että melkein kaikki on mahdollista. Siihen kaikkeen mahdolliseen on hyvä varautua joskus pohtimalla ja mielikuvaharjoittelulla. Mitäpä tehdään, jos 10 000 kiloa mäntyöljyä menee mäkeen. Kaikkea
Mutta kaikki, jotka ovat olleet edes kerran savuisessa rappukäytävässä tietävät, että näin ei voida tehdä. sen onnistuminen punnitaan lähivuosina. Uuden ohjeen voimaantulon siirtäminen vuoden 2013 alkuun mahdollistaa myös perusteellisemman suunnittelun pelastuslaitoksissa. jo vpk:n nuoriso-osastossakin tiedetään, että selvitys voi olla mitä tahansa kilometreistä muutaman askeleeseen. tietääkö. tosiasia on, että avun tulo kestää tappovarttisysteemillä kauemmin. Toinen vanha sanonta kuuluu, että palokunta tulee aina liian myöhään, ja sen turvin voi tehdä melkein mitä tahansa. tappovarttityöryhmän esityksistä paistaa se, että operatiivista toimintaa ei tunneta. Sisäministeriön pelastusosastolta saatujen tietojen mukaan syksyn aikana tulleiden lausuntojen käsittely jatkuu edelleen ja ohjeen julkaisu siirtyy alkuvuoteen. kun kunnanisät katsovat, että tappovarttiin ja kotivarallaoloon ylletään vähemmälläkin rahalla, niin peli alkaa olla taputeltu. Palokuntalainen • 43 9 • Toimintavalmiusohje katsotaan koko alalla niin merkittäväksi ohjeeksi, että sen muuttaminen tai oikeammin uudistus kannattaa tehdä harkiten. Asiakasta eli hädässä olevaa ihmistä ei kiinnosta tippaakaan, mihin aika kuluu, siitä kun hänen hätäsoitton sa vastataan siihen saakka, kun hän saa apua. Ellei laatua mitata, sen saantiinka an ei välttämättä ole takeita, koska laadun tuottamise en ei ole virikkeitä. Toimintav almiusohje en laatijat ovat toki ottaneet mukaan ketjun loppupääh än myös tiedusteluu n ja alkuselvityks iin kuluvan ajan. Toteutuessaan neronleimaus nimeltä tappovartti tuo tekijöilleen kuntaliiton kultaiset mitalit. entä riskiluokat. toimintavalmiustyöryhmän olisi olettanut pitävän operatiivisen pelastustoimen puolia, mutta oletus on väärä. Yksi vaihtoehto, josta ei ole paljon puhuttu, on tulossa mukaan keskusteluun: Valtakunnallist a ohjetta ei anneta ja jokainen laitos määrittelee oman toimintavalm iutensa itsenäisesti. Näin syntyy pelastustoimen oma tappovartti, joka tappaa lisää onnettomuuden uhreja ja katkaisee niskat lopulta koko alalta. miten yksikkö voi muodostua. tehokkaat ja nopeat järjestelmät voidaan ajaa alas. Nykyinen kuusi minuuttia saa jatkokseen yhdeksän lisäminuuttia. ja parin vuoden päästä voi paukautella henkseleitä, kun ottaa ProNtosta tietyn otannan, mutta vain tietyn otannan. 66 Palokuntalainen • 39 Hätätilareportteri Marko Partanen Tuleva tappovarttiohje tuhoaa Suomesta pitkälle viedyn pelastusvalmiuden.” Tappovartti tappaa uhrit ja alan Toimintavalmiustyöryhmän kabinetin avaimenreiästä kuuluu järkyttävää jorinaa. Rahan läsnäolo lemuaa. Hienoa esityksessä on se, että nyt palokunta ehtii säädetyssä ajassa keikalle. Artikkelissa esitetytko mmentitja mielipiteet edustavat kirjoittajan näkemyks iä. Merkittävimpänä on johtamiseen ja myös viestiliikenteeseen tulevat muutokset. Järkevä päätös pelastusosastolta Pitkään valmisteltu ja paljon mielipiteitä herättänyt uusi toimintavalmiusohje on viittä vaille valmis. Mitalin toiselta puolelta voi peilailla suurenevia vahinkoja. Asiakkaan kannalta keskeisin asia on kuitenkin jäänyt kesken. Vanha teollisuusv iisaus sanoo, että sen saa minkä mittaa. Kunnallisen demokratian toteutumisen kannalta suomen 22 pelastuslaitosta ovat hyvin erilaisia. Aina voi syyttää olosuhteita , voi puhua työn arvaamatto muudesta ja yllättävästä vaikeudest a ja vaikka mistä, kunhan ei tarvitse puhua oman tuotoksen laadusta, ei ainakaan Rohkeus loppui kesken Toiminta valmiuso hjeenuu distukses taodotet tiinuude nlaistaan alyyttistä otetta.O dotettiin alan uusimma ntiedon jatekniik anennak koluuloto ntahyöd yntämist äjaodot ettiinala nperinte ellisesti jähmetty neidena jatteluma llienuude lleenarvio intia.Odo tettiintur haan. suunnitellun tappovartin jälkeen selvitys ykkösriskialueella on valmis ja huoneiston ovi murretaan tai leikkurit pureutuvat auton runkoon. Palvelutasopäätöksiin tehtävät muutokset saavat näin myös lisäaikaa. Vahingoist a ja niiden huomioinnista uusikin ohje vaikenee. Esitetään, että pelastusyksikön henkilöstö voi tulla onnettomuuspaikalle vaikka yksi kerrallaan, toisin sanoen kotipäivystyksestä omalla autolla. Hänelle ei työryhmästä löytynyt puolestapuhujaa. Ihmetellä sopii, että eikö Helsingistäkään löydy ketään barrikadeille nousijaksi. Näitä kolmeminuuttisia sopii tappovarttityöryhmän mukaan sisällyttää ykkösluokan riskialueen toimintavalmiusaikaan viisi kappaletta. Pitääkö neljän miehen matkustaa kohteeseen samalta asemalta ja samalla ajoneuvolla. Edelleen ajatukset pyörivät asemapaik alla olevien taikka siihen kokoontuv ien sammuttaj ien siirtymises sä kohteeseen , olkoonkin , että vaihtoehto on nyt sallittu. Seuraamuksilla tarkoitetaa n vahinkoja. toisissa laitoksissa luottamushenkilöt ovat vahvasti mukana laitoksen kehittämisess ä, toisissa he ovat kumileimasim ia. tappovartilla halutaan kuvata avuntarvitsijan odottamaa aikaa. Päätöksiä tehdään laajapohjaises ti tai keskitetysti. Toimintavalm iusohje on parhaimmillaan ainut suomen pelastustoimelle ryhtiä antava ministeriön ohje. miten tehtävät jaetaan kiireellisyysluo kkiin. Taito Vainion mukaan ohje julkaistaan heti sen valmistuttua, mutta voimaan se astuu vasta 1.1.2013. Asiakaslähtöisyys on vain sanahelinää, sillä tappovartissa on unohdettu nimenomaan onnettomuuden uhri. Tappovarttitoimikunta ehdottaa, että yksikkö päivittää virvellä, kun selvitys on valmis. selvityksiä ei voida sitoa kiinteään toimintavalmiusaikaan. taas unohdetaan käytäntö! Yhteislähtö on nopein, matkalla voidaan pukeutua ja suunnitella mitä tehdään. Teholliseen toimintaan muodostuvan ryhmän selvitysmallit ovat myös oma laaja kehittämisalueensa. Nykyinen kuusiminuuttinenhan alkaa siitä, kun asemalla valot syttyvät ja kestää siihen, kun yksikkö päivittää itsensä kohteeseen. Niin kauan kuin videot ovat pyörineet, olemme pyörittäneet huoneistopalonauhaa kaikille vastaantuleville. Jo nämä muutokset aiheuttavat edelleen uudistustarpeita koulutuksessa ja kaikessa materiaalissa. toteutuessaan tappovartti tarkoittaisi sitä, ettei pääkaupungissa tarvittaisi enää kuin kolme asemaa. Toimintavalmiustyöryhmä suunnittelee lisäävänsä ykkösriskialueen toimintavalmiusaikaa 150 prosentilla. tänään pääosa laitoksista pyrkii noudattamaan nykyistä ohjetta, toiset jopa kirjaimellisesti. Joitain termejä on määritetty uudelleen, ja uusi pelastuslak i on tuonut uusia pykäliä, joihin voidaan viitata. Pelastuslaitosten tulisikin käyttää nyt saatava lisäaika hyödykseen aloittamalla palvelutasopäätösten uudistamishanke jo hyvissä ajoin vuoden 2012 aikana. tästä huolimatta tuleva ohje on tärkeä osa heidän määritellessä palvelutasoa laitoksensa alueelle. Varmaa on, että vuonna 2011 kirjaimet ovat isoja ja äänenvoimakk uusnupit kaakossa, kun ryhmän luonnos tulee julkiseksi ja lähtee pelastusosasto n virkamiesten viilaamana lausuntokierrokselle. Pelastusala keskustelee ajoittain isoon ääneen. Päälinja on kuitenkin säilynyt. Lehtemme saamien tietojen mukaan lausunnot ovat hyvin monimuotoisia ja saapuneissa dokumenteissa on myös aivan päinvastaisiakin mielipiteitä yksityiskohdista. Palokuntalaine n • 37 5 Päätoimittaja Pekka koivunen Toimintavalmiuso hje tulee tai... nyt kenttä odottaa korvat höröllään, millainen ehdotus tulee uutta toimintavalm iusohjetta valmistelevalta työryhmältä. silloin on odotettavissa vielä isompia kirjaimia volyymilla, joka syntyy nupit etelässä. Teksti SilvioHje lt Kuvitus AnnaBr oholm Toimintav almiusohje en uudistus jäi puolitiehe n Toimintavalmiusohje voimaan 2013 Palokuntalainen on aktiivisesti seurannut toimintavalmiusohjeen valmistelua. Uutta on se, että tapahtuma ketjun alkupäähä n on lisätty hälyttämiseen kuluva aika, mikä tietenkin on loogisesti oikein siitä huolimatta, että hälyttämis toiminnot on erotettu omaksi hallinnonhaaraksi. Työryhmän mukaan tappovartti alkaa hätäpuhelun alusta ja päättyy, kun pelastusyksiköllä on selvitykset valmiina. Tappovarttityöryhmän mielestä ollaan asiakaslähtöisiä, kun avun tarvitsija tietää, kuinka kauan avuntuloon kestää. kunniamerkin ansaitsee, kun on tärkeässä projektissa osannut huomioida kunnan kukkaron. jos työryhmän operatiiviset työtunnit laskettaisiin lähivuosilta yhteen, niin tuloksen painoarvo kannustaisi korkeintaan järjestämään tukiopetusta. Ei hädässä olevaa ihmistä kiinnosta, milloin vettä alkaa tulla suihkuputk esta. Toimintavalmiuso hje on ainut Suomen pelastustoimelle ryhtiä antava ministeriön ohje.” Operatiivisee n toimintaan muutoksia Puolitoista vuottavalm isteltuuusi toimintava lmiusohjelu onnoskier tääkentän arvioitavan a lähiviikot.K eskitymme tässäartik kelissaluon noksenkes keisiin,päiv ittäisenop eratiivisen toiminnan kannaltatä rkeidenkoh tienkäsitte lyynjaarvio intiin.Riskit asojen,-luo kkienja -alueidenm äärittelyjä tetäänlukij anomaeht oisenpere htymisenv araan.Ohje luonnoson kokonaisuu dessaansa atavillasisä ministeriön pelastusos astonsivui lta.Tämän artikkelin pohjanaon käytettyto imintavalm iusohjetyör yhmän23. mikä on yksikön minimivahvuus . Häntä kiinnostaa se, sammuuko palo mahdollisi mman pienin seuraamuk sin vai ei. Tuleva tappovarttiohje tuhoaa suomesta pitkälle viedyn pelastusvalmiuden. samoin ohjeen painoarvo palvelutasopäätöksiä tehtäessä. 8.2011aik aansaama aversiota. ohjeelle kasaantuneet odotukset asettavat työryhmälle paineita, joten työn lopputuloksen soisi olevan odotusten väärtti. työryhmä aikoo työntää lisää vauhtia pelastustoimen ahkiolle, joka on jo valmiiksi jyrkässä alamäessä. siinä kerrostalohuoneisto tuhoutuu kaatuneesta kynttilästä täydenpalonvaiheen kautta käyttökelvottomaksi alle kolmessa minuutissa. Tappovarttityöryhmässä ei soraääniä kuulu. Yksissä tuumin haistatetaan paskat koko operatiiviselle alalle. Ala tivaa vastauksia kymmeniin kysymyksiin: millainen on riskialue. Mitataa n aikaa, ei toiminna n laatua Pelastustyö n laatua on vaikea arvioida ja erityisen vaikea mitata. Faktaa ja ajatuksia toimintavalm iusohjeluonn oksesta 24Paloku ntalainen• 41. Vaikka pelastuslaitokset ovat pääpiirteittäin yksimielisiä, soraääniäkin löytyy. saako tehokas tiedustelu ja toiminnan aloittamisen nopeus palstamillejä ohjeessa. Pääasiaksi esitetään kuitenkin, että riittää, kun on tappovartissa paikalla: vaateet päällä ja letku tanassa. työryhmä on sitä mieltä, että pelastuspuolella näin voidaan tehdä, koska ambulanssissakin voidaan. Tästä vallitsee liikuttava yksimielisyys alan toimijatahojen keskuudessa. Uutta ohjetta valmisteleva työryhmä sai työlleen lisäaikaa puoli vuotta. jää nähtäväksi, varmistetaanko ohjeella kansalaisten tasapuolinen kohtelu samantyyppisil lä alueilla. Mutta kaikki, jotka ovat olleet keikalla useammin kuin kerran, tietävät, että tappovarttiajatusmalli ei toimi. miten määritellään toimintavalm iusaika. Mikäli pelastusosaston johtoryhmä sisällyttää uuteen ohjeeseen kaikki lausuntokierroksen kohteena olleen luonnoksen asiat, vaatii uusi ohje muutoksia myös muuhun ohjeistukseen. Moniko nykyään tietää, minkälainen ohje häntä koskee. tulevatko käsitteet yleisjohtaja, tilannejohtaja tai mahdollisesti kenttäjohtaja määrittelyinee n käyttöön selventämään johtamisjärjes telmää. tätä mallia liputtamalla helsinkiläinen tulipalojohtaja saa varmasti kuntapäättäjiltä varauksettoman ihailun, mutta asemalle hänellä ei taida olla enää mitään asiaa. tai jopa mikä on ”yksikkö”. 54Palo kuntalain en•42 O hje tuntuu lukiessa varsin tutulta, koska ei se ole paljonkaan edeltäjääns ä nähden muuttunut
Palkinnon suuruus on 10 000 euroa.. – Idea nostoja kantotyöhön sopivasta apuvälineestä lähti pitäessämme Pelastuskoulussa oppilaille toimintakykytestiä. Pelastustyössä nostoja kantotilanteet tulevat usein yllättäen, joten valjaiden tuli olla myös sellaiset, että ne ovat aina saatavilla ja mukana eivätkä esimerkiksi pelastusyksikössä erillisenä. Työskentelyolosuhteisiin on periaatteessa mahdotonta vaikuttaa ennakolta. Palkinto pelastusja kantovaljaiden kehittäjille Helsingin pelastuskoululla toimivat koulutuspalomestari Vesa Hyvönen ja nuorempi harjoitusmestari Harri Karvonen palkittiin Palosuojelurahaston vuoden 2011 Innovaatiopalkinnolla. Tältä pohjalta lähdimme kehittelemään sammutusasuun integroitua nostovaljasta, joka soveltuisi käytettäväksi kaikissa raskaiden taakkojen nostotai kantotilanteissa, kertovat Vesa Hyvönen ja Harri Karvonen. Valjailla kannettaessa kädet vapautuvat oman liikkumisen tukemiseen, ovien avaamiseen ja paluureitin varmistamiseen letkua pitkin. Säädettävien nostovaljaiden avulla nosto voidaan suorittaa mahdollisimman ergonomisesti selkä suorana ja vartalon isojen lihasten avulla. Tulevaisuudessa on tarkoitus kehittää paranneltu versio prototyypistä sarjatuotantoon ja saada se operatiiviseen käyttöön. – Valjaiden tulee olla helppokäyttöiset, nopeasti käyttöön otettavat, moneen eri käyttöön soveltuvat ja lisäksi niiden tuli olla sellaiset, etteivät ne ole esteenä tai haittana muulle työskentelylle. Tajuttoman ihmisen evakuointi tulipalosta on yksi raskaimmista ja ergonomisesti hankalimmista pelastajan tehtävistä. Lisäksi valjaat ovat käyttökelpoisia myös metsäpaloissa. – Jatkokehittely onkin jo lähtenyt käyntiin ja seuraava prototyyppi tulee olemaan vielä monikäyttöisempi, mutta silti muuta työskentelyä haittaamaton. 10 Palokuntalainen • 43 KIPINÄT • Valintaraadin mukaan sammutusasuun integroidusta pelastusja kantovaljaista on apua normaaleissa pelastustehtävissä, kuten ihmisten pelastamisessa ja raskaiden tavaroiden siirtämisessä. Sammutusja pelastustyössä pelastajat joutuvat nostamaan ja kantamaan erilaisia painavia taakkoja hankalissa olosuhteissa pitkiäkin matkoja. Oppilaat joutuivat kantamaan painavaa nukkea portaita ylös savusukellusvarustuksessa. Palkinnon luovuttivat ajankohtaisseminaarin yhteydessä Jyväskylässä pelastusylijohtaja Pentti Partanen ja Palosuojelurahaston pääsihteeri Hanna Paakkolanvaara
Näin vihittiin uusi ja upea alue käyttöön pelastusylijohtaja Pentti Partasen toimiessa kirvesmiehenä. Alue tulee palvelemaan koko läntisen Suomen tarpeita. Pelastusharjoitusalueen käyttäjäryhmiin kuuluu myös poliisi. Kuvassa poliisikoira ja kouluttaja harjoittelemassa. Savusukellusta on mahdollista harjoitella savusukelluskentällä, jossa on sekä lieskahdussimulaattori että konteista rakenettu palotalo. Harjoitusalueen käyttäjiä ovat muun muassa pelastuslaitokset, sopimuspalokunnat, sairaanhoitopiirit, poliisi, puolustuslaitos, Finavia, turvayritykset, oppilaitokset, teollisuuslaitokset, Olkiluodon ydinvoimalaitos, lentoyhtiöt, VR, maahuolintayhtiöt ja vapaaehtoinen pelastuspalvelu. Pelastusharjoitusalueen rakentaminen jatkuu vaiheittain vuoteen 2014 asti. Läheisellä lentokentällä suoritettavien törmäyskokeiden autoja kierrätetään ensihoidon ja pelastustoimen harjoituksiin.. Häntä avustivat apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, Pelastusharjoitusaluesäätiön asiamies Arto Vitikka, Satakunnan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Pekka Tähtinen ja pelastuspäällikkö Jyri Leppäkoski. Palokuntalainen • 43 11 Porin lentokenttä PORI Länsi-Suomen pelastusharjoitusalue Porin lentokentän viereen rakentuvalla Länsi-Suomen pelastusharjoitusalueella on valmiina korkean paikan harjoituskenttä, savusukelluskenttä, liikenneonnettomuuskenttä ja ylijäämämaista rakennettu mönkijärata. Palveluja koko läntiseen Suomeen Pelastusharjoitusalue käyttöön Porissa Paloletku poikki palokirveellä
Paloasemalle on valmisteltu rastikoulutusrata tapahtumaohjeistuksen mukaan. Bisnestä ei voi Päivä paloasemalla -tapahtumalla tehdä, mutta muutaman sopivan hintaisen palovaroittimen olisi voinut myydä, kun vieras kertoi palovaroittimen puutteesta. – Tämä on koko perheen mukava lauantaitapahtuma, jossa ei pelkästään töllistellä, vaan kaikki pääsevät rasteilla osallistumaan. Palautetta SPEKille Palautetta Leppänen kuitenkin antaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön suuntaan. Tarkoitus on, että ihmiset eivät vain seiso ja seuraa opetusta, vaan he pääsevät heti tekemään ja oppimaan tarpeellisia taitoja. Rastien lisäksi on mahdollista tutustua paloautoihin ja muuhun kalustoon. – Toivottavasti kampanja ei kilpisty siihen, että SPEK alkaa palokuntia laskuttaa yhä enemmän palokuntien tehdessä Päivä paloasemalla 2011 Ruokolahdella toinen kerta Päivä paloasemalla -tapahtuma toteutui tänä vuonna lauantaina 26.11. 010 682 1200, fax (03) 377 5610 KIPINÄT – Olemme mukana Päivä paloasemalla -tapahtumassa toisen kerran, kertoo Ruokolahden VPK:n päällikkö Petri Leppänen. Viime vuonna oli enemmän mukavaa kampanjamateriaalia veloituksetta jaossa. noin kolmellasadalla paloasemalla ympäri Suomea. Rautakaupasta niitä saa halvemmalla. Etelä-Karjalainen Ruokolahden VPK lähti mukaan, koska jatkossakin tarvitaan uusia palokuntalaisia: kun palokunta tunnetaan, jäsenhankinta on helpompaa. Ensihoitaja Anne Timonen esitteli ambulanssin kalustoa ja heidän toimintaansa muutenkin. THE ONE FOR THE ROAD TAMLANS OY, Niittyhaankatu 4, 33720 Tampere Puh. Nyt oli siirrytty enemmän maksullisen rekvisiitan puolelle. Mukana tapahtumassa on myös tärkeä yhteistyökumppani – paikallinen ambulanssiyrittäjä. Teksti Isto Kujala KIPINÄT. Rasteja toteuttamassa on palokunnasta kymmenen hälytysosastolaista ja kymmenen nuoriso-osastolaista. Jaossa on erilaisia turvallisuuteen liittyviä esitteitä, arpajaisiin sai osallistua, myös piparia ja jouluglögiä oli vieraille tarjolla. Kuntalaisten osaamista turvallisuusasioissa halutaan myös parantaa. – Joitakin palovaroittimia olisimme voineet ostaa, jos ne olisivat olleet hinnaltaan edullisempia. Leppäsen mukaan ihmiset oli helposti saatu tekemään rasteilla erilaisia turvallisuustehtäviä
Palokuntalainen • 43 13 vapaaehtoisesti täysin ilmaiseksi turvallisuuskoulutusta, toteaa Leppänen painokkaasti. Pelastuslaitos voisi satsata hieman alueellisiin lehti-ilmoituksiin, joissa jokainen tapahtumaan osallistuva palokunta olisi noteerattu. Viime vuonna saimme pelkästään yhdellä tapahtumalla neljä uutta jäsentä. Kaikki ovet eivät auenneet Päivä paloasemalla -tapahtumaa mainostettiin lehti-ilmoituksilla. Valmisteltaisiin Päivä paloasemalla seuraavan kerran hyvin, yhdessä koko alueen palokuntaväen voimin. Miten käy, kun kansalainen menee paloasemalle ja ilmoituksesta huolimatta eivät ovet olekaan auki. Voi olla, että turhaan ovea nykivä henkilö ei enää koskaan lähesty palokuntaa tullakseen valistetuksi tai rekrytoiduksi. Nyt heidät on sitoutettu ja koulutettu palokunnan hälytystoimintaan, toteaa Toivonen. Ei olisi myöskään pahitteeksi, jos pelastuslaitokset hankkisivat hieman monipuolisempaa turvallisuusviestinnän materiaalia jaettavaksi alueensa asukkaille. Nyt tapahtumaan osallistui alle puolet Suomen palokunnista. Turhaan ei ole pelastusalalla viime vuosina puhuttu turvallisuuskoulutuksen tärkeydestä. – Yllätyimme viime vuonna tapahtuman kiinnostavuudesta ja siksi päätimme myös nyt lähteä mukaan. Ja ennen kaikkea, toteutettaisiin tapahtuma hyvin järjestettynä, innostuneesti ja osaavasti Ruokolahden mallilla. Ruokolahdella tehtyjen havaintojen mukaan palokuntalaiset suhtautuvat turvallisuuskoulutukseen yhtä ammattimaisella otteella kun hälytystehtäviin. Pasi Hietanen opetti Krista Volotiselle oikeaa sammuttimen käyttöä. Lapset saivat muistoksi joulukalenterin ja Pikkupalomies -kypärän.. Ensihoitaja Anne Timonen esitteli Lauralle, Ellalle ja Anttonille ambulanssin välineistöä. Tapahtumalla jäseniä palokuntaan Yhden rastin vetäjänä toimi yksikönjohtaja ja nuoriso-osaston kouluttaja Esko Toivonen. Kouluttajat saivat eri rasteilla helposti yleisön toimimaan. Ruokolahtelaiset tuntevat kyllä pääsääntöisesti oman VPK:nsa, mutta asemamme on syrjässä ja siksi lisätunnettavuuden saavuttamiseksi on pyrittävä saamaan ihmiset erilaisilla keinoilla tutustumaan toimintaamme. Miten olisi, jos kaikki Suomen aluepelastuslaitokset ja palokunnat olisivat seuraavalla kerralla mukana tapahtumassa. Ruokolahden VPK:n palokuntalaiset kouluttivat yleisöä osaavasti ja siten, että he heti perusteiden jälkeen pääsivät itse tekemään. Osaavaa toimintaa Tapahtuma oli palokunnassa valmisteltu ja toteutettu erinomaisen hyvin
Pitäjässä oli 30-luvulla sattunut muutamia tuhoisia tulipaloja, jotka saivat aikaan paikkakunnan miesten keskuudessa pohdintaa oman palokunnan tarpeesta. Sopimus edellyttää myös toisen yksikön lähtöä 10 minuutissa vahvuudella 0+2. Sen tärkein tehtävä on tukea palokunnan muita osastoja tarpeen tullen ja erityisesti hälytysmuonituksessa. Palokunnan ajoneuvokalustoa ovat sammutusauto, säiliöauto, tukimiehistöauto ja miehistöauto. Palokuntanuoret testaamassa vanhaa paloruiskua. Myös Suomen ensimmäinen palolaki vuodelta 1933 edellytti palokunnan perustamista. Naisosastoon kuuluu toistakymmentä naista. Puheenjohtaja Kalle Tammi luovutti kunniakirjan kunniapalokunnanpäälliköksi kutsutulle Teemu Kanervalle.. Juhlassa kuultiin Marian VPK:n soittokunnan esittämää musiikkia. Naisosastoa johtaa Marjatta Uttula. Palokuntasopimus edellyttää hälytykseen lähtöä viidessä minuutissa vahvuudella 1+3. Teksti Isto Kujala kitsisi. Juhlassa palkittiin palokunnan kunniapäällikkyydellä Teemu Kanerva. Palokunnassa on tällä hetkellä reilut 80 jäsentä, hälytysosastoon heistä kuuluu 35. Samalla vietettiin VPK:n naisosaston 50-vuotisjuhlaa. 14 Palokuntalainen • 43 KIPINÄT • Ruskon VPK:n perustaminen lähti aikoinaan käyntiin samalla tavalla kuin monen muunkin suomalaisen VPK:n. VPK tänään Ruskon VPK jakautuu hälytys-, nuoriso-, naisja veteraaniosastoon. Ansioituneita palkittiin Palokunnan juhlaan osallistui runsaasti naapuripalokuntien ja yhteistyökumppanien edustajia. Paraati kulki keskeltä Ruskon kunnan keskustaa, kunnantalon ohi. Perustava kokous pidettiin loppuvuodesta 1936. Hälytyksiä palokunnalla on 30—50 vuodessa. Kokouksessa päätettiin palokunta perustaa. Palokuntaparaati kuului juhlapäivän ohjelmaan. Hän on liittynyt palokunnan jäseneksi vuonna 1953. Jo siihen aikaan tehtiin yhteistyötä palokuntajärjestelmän kehittämiseksi – nimittäin 12 Marian VPK:n jäsentä oli kokouksessa mukana selvittämässä, mitä VPK-toiminta merRuskon VPK 75 vuotta Ruskon VPK:n 75-vuotisjuhlaa vietettiin lokakuussa Ruskotalolla. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Väinö Keskikylä. Ruskotalon pihalla yleisö pääsi tutustumaan paloautoja muuhun kalustoon. Paikalle saapui 51 ruskolaista miestä. Puheiden lisäksi ohjelmaan kuului, tärkeimpänä osana, ansioituneiden palokuntalaisten palkitseminen. Valtaosa hälytyksistä aiheutuu automaattisista paloilmoittimista, tulipaloista, liikenneonnettomuuksista ja myös muutamia eläinpelastustehtäviä on vuosittain. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Kalle Tammi ja palokunnanpäällikkönä Pasi Kanerva. Nykyisin Ruskon VPK toimii Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen sopimuspalokuntana. Päivän ohjelmaan kuului valokuvanäyttely, kalustonäyttely, palokuntaparaati ja pääjuhla. Ansioituneita jäseniä palkittiin myös Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton ja Suomen Sopimuspalokuntien Liiton mitaleilla
Jäsenistö osoitti kunnioitustaan antamalla raikuvat aplodit seisoviltaan. toimintavuosi palokunnan jäsenenä. Karl Heikkinen – elämäntyönä Kotkan VPK Palokunnan kunniajäsen, 87-vuotias Karl Heikkinen liittyi palokuntaan 16.8.1937 ollessaan 13 -vuotias, joten Karlilla on menossa 75. Karl Heikkinen saamansa palkinnon kanssa.. Palokuntalainen • 43 15 • Kotkan VPK on edelleen aktiivinen toimija niin pelastustoimessa kuin Kotkan kaupungissa muutenkin – lähes kaikille kaupunkilaisille on tuttu keskustassa, Isonpuiston laidalla seisova VPK -talo. Toinen kohokohta oli vuosijuhla, jossa koettiin ainutlaatuinen hetki, kun 75 vuotta palokunnassa mukana ollut Karl Heikkinen palkittiin. Palokunnan 135-vuotisjuhlan kokokohta oli, kun Heikkiselle luovutettiin kultainen 75-vuotispalvelusvuosimerkki sekä palomiesreliefi kunnianosoituksena elämäntyöstä palokunnassa. Kalle, kuten häntä kutsutaan, on ollut korvaamaton palokunnan muille jäsenille, kun arkistoa on käyty läpi ja palokunnan historiaa on saatu luovutettua kaupungin museon arkistoihin. Palokunnan oma 135-vuotisjuhla järjestettiin lauantaina 12.11., jolloin jäsenistöä kokoontui lämminhenkiseen illanviettoon, luonnollisesti palokunnan talolle. 1947–1953 ESA III koneenkäyttäjä 1953–1974 poikaosaston johtaja 1969–1981 VPK -talon isännöitsijä 1977–1981 kiinteistötoimikunnan puheenjohtaja 1982–1993 kiinteistötoimikunnan jäsen 1961–1979, 1982–1993 hallituksen jäsen 1980–1981 hallituksen puheenjohtaja Kotkan VPK 135 Karl Heikkinen on ollut aktiivinen toimija vuosien aikana, mainittakoon muun muassa seuraavia luottamustoimia: Huomionosoituksia 1966 Palokuntien keskusliitto, ansioristi 1976 Palopäällystöliitto, ansioristi 1991 Kymen läänin palontorjuntaliitto, ansioristi 1991 Kotkan VPK:n kunniajäsenyys 2001 Kotkan VPK:n veteraanijäsenyys 2011 Kotkan VPK, palomiesreliefi pitkäaikaisesta jäsenyydestä Jäsenistön yhteiskuva palokunnan 135-vuotisjuhlassa. Illan aikana muistettiin aktiivisia ja ansioituneita palokunnan jäseniä sekä muisteltiin kuluneita, työntäyteisiä vuosia. Häntä voidaan kiittää siitä, että moni historiaan jäänyt esine, asia tai tapahtuma on taltioitu jälkipolvia varten. Edelleen hyvässä kunnossa oleva Karl nouti kunnianosoitukset itse ja kehotti kiitospuheessaan palokuntalaisia olemaan aktiivisia ja hyvänä esimerkkinä. Vielä vuosituhannen vaihteesta aivan viime vuosiin Heikkinen huolehti palokunnan arkistojen ylläpidosta ja tietojen taltioinnista. Karl Heikkisellä 75 vuotta palokuntatoimintaa Kotkan VPK:n merkkivuoden tapahtumat alkoivat syyskuussa kun palokunnan juhlavuoden kunniaksi järjestettiin XXVI yleinen palokuntalaiskokous Kotkan VPK:n 122 vuoden ikäisellä palokunnantalolla. Iso osa yhdistyksen tuloista tuleekin talon vuokraustoiminnasta
Tällä hetkellä Sysmän VPK:n nuoriso-osastoon kuuluu kolmisenkymmentä 10—15 -vuotiasta nuorta, joista tyttöjä on lähes puolet. Leirillä harjoiteltiin majoittumista talviolosuhteissa. Ensimmäisistä poikaosaston harjoituksista aloitti palokuntatoimintansa kunniajäsen Pertti Uurasmaa, joka edelleen on toiminnassa mukana aktiivisesti. Ja toivotaan, että näissä nuorissa palokunta-aatteen kipinä säilyy vuosia ja vuosikymmeniä eteenpäin. Juhlavuosi 2011 sisälsi useita mieleenpainuvia tapahtumia. Leirillä nuoret suorittivat ansiokkaasti kursseja, olipa joukossa kurssinsa priimuskin. Vapaa-aikana laskettiin pulkkamäkeä ja pelattiin pelejä. Viime vuosina hän on vetänyt veteraaniosastoa ja lisäksi osallistunut nuoriso-osaston koulutukseen. Teksti Merja Simola, Sysmän VPK. Nuoret osallistuivat heinäkuussa myös Padasjoella Hämeen Pelastusliiton palokuntanuorten Palonaru 2011 -kesäleirille. Ohjelmassa oli Pertti Uurasmaan oppitunti nuoriso-osaston historiasta. Leirillä vietettiin neljä savuntuoksuista päivää Padasjoella. TOUKOKUU: Sysmän VPK osallistui palokuntien rekrytointitapahtumaan Sysmän paloasemalla. Pakkanenkaan ei pelottanut osallistujia, vaikka kireimmillään se paukkui –30 asteessa. Siellä majoituttiin teltassa ja ruoka valmistettiin nuotiolla. 16 Palokuntalainen • 43 KIPINÄT • Sysmän VPK:n poikaosasto perustettiin 13.9.1951, sittemmin osaston nimi muutettiin nuoriso-osastoksi. Sammutuskalusto ja nuoret kuljetettiin kirkonkylän keskustan tuntumassa olevan järven rantaan. Hiki virtasi auringon paahteessa harjoitusvarusteissa, mutta hauskaa oli ja mehu maistui. Lisäksi osaston vetäjä ja autonkuljettaja kertoivat muistikuvia omasta nuoriso-osastoajastaan Sysmässä. Pikkujouluissa taputettiin ahkerasti kaikille vuoden aikana toiminnassa ja kilpailuissa kunnostautuneille. MAALISKUU: Oma leiri toimi hyvänä harjoituksena Hämeen Pelastusliiton järjestämälle Hiutale 2011 -palokuntanuorten talvileirille. Osasto on toiminut vireästi koko ajan ja torstaiset harjoitukset pyörivät edelleenkin ympäri vuoden. Ja totta kai, tarjolla oli maistuvaa täytekakkua. Päivien ohjelmassa oli muun muassa jäänaskalien tekoa, jäänveistoa, lumikenkäilyä ja tietenkin leirikilpailu. JOULUKUU: Juhlavuoden päätti koko VPK:n yhteiset pikkujoulut itsenäisyyspäivän aattona. HELMIKUU: 24-h talvileiri järjestettiin oman VPK:n tanssilavan ja vapaa-ajan majan alueella. Komea pokaalirivistö nuoriso-osaston pöydällä osoitti nuorten innostuksen ja toivottavasi kannusti nuoria jatkamaan tulevanakin vuonna hyvän harrastuksen parissa. Tapahtuman vetonaulana oli nuoriso-osaston toimintanäytös. Selvitykset tehtiin mallikkaasti ja vesi suihkusi. Myös majoittumisen turvallisuus, leirihygienia, jäällä liikkuminen ja pilkkiminen kuuluivat leirin ohjelmaan. Nuorisoosastoon panostaminen on tulevan toiminnan perusta, varsinkin pienellä paikkakunnalla, sillä nuoriso-osastossa kasvavat tulevat palomiehet ja naiset. vietettiin juhlanäytöksen merkeissä. Leirillä opittiin, kuinka pärjätä luonnossa talvella ilman sähköä ja muita mukavuuksia. HEINÄKUU: 60-vuotispäivää Sysmän VPK:n nuoriso-osasto 60 vuotta Juhlavuosi täynnä toimintaa Sysmän VPK:n nuoriso-osaston riveistä on hälytysosaston kautta noussut useita niin paloalan kuin muidenkin alojen vaikuttajia. SYYSKUU: Juhlaharjoitus pidettiin Aurinkoniemessä Sysmän Nikkaroisissa. Näytöksen jälkeen nuoret ehtivät vielä kiipeillä toimintaradalla
– Opettamalla pelastettu ihmishenki on yhtä tärkeä kuin pelastustoiminnalla pelastettu, hän painottaa. – Varsinainen kipinä syntyi erityisesti koulujen ja oppilaitosten turvallisuuden kehittämiseen vappuyönä 1993. Palokuntalainen • 43 17 • Pelastuskoulun rehtoriksi Waitinen valittiin 2001, jolloin hän jatkoi edeltäjänsä Erkki Jaakkolan viitoittamalla tiellä turvallisuusviestinnän ja -opetuksen kehittämistä. Silloin tuhopolttaja poltti peruskoulun, jossa toimin rehtorina, Waitinen muistelee Waitinen on kirjoittanut noin 30 erilaista turvallisuusalan opasta ja muuta teosta. Vuoden palomies Matti Waitinen. Hänen toimenkuvaansa kuuluivat tuolloin turvallisuusopetuksen pedagogin tehtävät. Se on kehittänyt alan turvallisuusviestintää ja siihen liittyvää yhteistyötä. – Turvallisuusviestinnän arvostus pitäisi saada jatkossakin nousemaan, mutta alalla jyräävät vielä operatiiviset arvot, Waitinen pohtii. Vuodesta 2010 hän on työskennellyt aktiivisesti valtakunnallisessa turvallisuusviestintätyöryhmässä, joka on osa pelastustoimen kumppanuushanketta. Intohimona turvallisuusviestintä Pelastuskoulun rehtorista vuoden palomies Vuoden Palomies -toimikunta on valinnut vuoden 2011 palomieheksi Matti Waitisen Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta. – Helsinkiläisten peruskoulujen turvallisuuskulttuurista ja siihen vaikuttavista tekijöistä”. Vuoden Palomiehen valitsee toimikunta, johon kuuluvat edustajat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä, Suomen Palopäällystöliitosta, Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta, Suomen Sopimuspalokuntien Liitosta ja Pelastustieto-lehdestä. Vuoden Palomies tai Palokuntalainen on valittu vuodesta 1982 lähtien.. Aiheena oli ”Turvallinen koulu. Matti Waitinen väitteli 17.12.2011 tohtoriksi Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa. Helsingin Pelastuskoulun rehtorina toimivan Waitisen erityiseksi ansioksi katsottiin määrätietoinen ja esimerkillinen toiminta pelastusalan turvallisuusviestinnän, kuten valistuksen, neuvonnan ja turvallisuuskoulutuksen kehittämisessä. Pelastusalalla hän on työskennellyt vuodesta 1998, jolloin hänet valittiin Pelastuskouluun vanhemmaksi opettajaksi
Minulla oli kyllä haju, että tätä työtä oli tehty jo aiemminkin. Minulle ei kuitenkaan kerrottu, keistä oli kyse, kertoo Alanko-Luopa. – Hankkeen aikana toimin Pohjanmaan Pelastusalan Liiton palokuntanuorten nuorisotyön johtajana, joten oli tärkeää toimia suunnannäyttäjänä oman osaston kanssa. Hankkeen tarkoituksena on ollut estää nuorten syrjäytymistä. Leirin varapäälliköt tullaan nimeämään ensi kevään aikana. Kurikasta vuoden 2011 palokuntanuorisotyöntekijä • Vuoden 2011 palokuntanuorisotyöntekijäksi on valittu kurikkalainen ylipalomies Reijo Alanko-Luopa. Ensimmäinen myönteinen avustuspäätös saatiin Jenny ja Antti Wihurin säätiöltä, joka tukee leiriä 30 000 eurolla. • LSPeL on vahvistanut Porin Kirjurinluodolla 2014 pidettävän kansainvälisen palokuntanuorten leirin toimialapäälliköiden valinnan. Lisäksi valtakunnallinen nuorisotyövaliokunta nimeää leirityöryhmään leiriläisten edustajan. Palokuntaleiri 2014: Leiritoimikuntaan kokemusta Valtakunnallinen leiritoimikunta 2014 • leirinjohtaja Kai Vainio, Kiukaisten VPK • projektivastaava Terhi Kivijärvi, LSPeL • koulutuspäällikkö Mikko Rauhanen, Maarian VPK • huoltopäällikkö Jani Vilkman, Lammin VPK • ruokahuoltopäällikkö Hillevi Kiema, Kauttuan tehtaan VPK • järjestelypäällikkö Matti Lehtonen, Pihlavan VPK • ohjelmapäällikkö Jarno Markkanen, Jäppilän VPK • turvapäällikkö Mika Gröndahl, Panelian VPK • kansainvälisten asioiden päällikkö Kalle Lehtonen, Rantakulman VPK • tuotepäällikkö Pirjo Soini, Porin VPK • toimistopäällikkö Toni Alatalo, Kotkan VPK • tiedotuspäällikkö Eija Holmberg-Lehto, Tammisalon VPK Kuva Valtteri Tervala. Kuvassa vuoden 2011 voittaja Reijo AlankoLuopa. Tunnustus jaetaan vuosittain ja valinnan tekee SPEKin nuorisotyötoimikunta. Palosuojelurahastosta tuli erityishakemukselle kielteinen päätös, mutta liitto hakee avustusta yleisavustuksen mukana. Syksyn 2011 aikana pääpaino leirivalmisteluissa on ollut rahoituksen hakemisessa. Ja kun olin yhteydessä sosiaalipuoleen, he löysivät nimilistastamme viisi tuttua nimeä ja tuumasivat, että kiva, kun nämä kaverit ovat mukana. Hän on toiminut SPEKin Yli Hyvä Juttu -hankkeessa aktiivisena promoottorina. Palokuntanuorisotoiminnan ohjaajat saivat aiheeseen liittyvää koulutusta, mutta he eivät tienneet, ketkä toimintaan tulevista nuorista tulivat mukaan esimerkiksi sosiaalitoimen ohjaamina. Toimialoille haki yhteensä 23 henkilöä. Nuoria, joiden arveltiin olevan syrjäytymisvaarassa, ohjattiin mukaan palokuntanuorisotoimintaan. Valinnoissa otettiin huomioon valtakunnallinen näkemys leirintekoon ja päälliköt valittiin mahdollisimman kattavasti koko Suomesta. Valinta julkistettiin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön valtuuston syysseminaarissa Helsingissä. Yhteistyökumppaneiden kanssa on aloitettu keskustelut ja pääyhteistyökumppanit julkistettaneen alkuvuonna 2012. Myös muille tahoille hakemuksia on lähtenyt, mutta päätöksiä ei ole vielä tullut. Suurin osa hakijoista halusi ruokahuoltoon. Alanko-Luopa on toiminut palokuntanuorten kouluttajana lähes koko aikuisikänsä. 18 Palokuntalainen • 43 KIPINÄT Vuoden palokuntanuorisotyöntekijä -huomionosoitus myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta ja menestyksekkäästä työstä palokuntanuorisotoiminnan hyväksi. He saivat itselleen kiinnostavan harrastuksen omassa tiiviissä yhteisössä, mikä tuki heidän pärjäämistään yhteiskunnassa ja vähensi syrjäytymisriskiä
Vanhasta kaupunkipalokuntarakenteesta huolimatta Helsingin pelastuslaitos on pystynyt varsin tehokkaasti hyödyntämään myös sopimuspalokuntiaan. BRONTO SKYLIFT OY AB Teerivuorenkatu 28 33300 TAMPERE puh 020 7927 111 fax 020 7927 300 www.bronto.fi Yli 6000 laitetta yli 120 maahan Työskentelykorkeudet 16 112 m Suurin korikuorma 500kg Yli 2000 lisävarustetta Ylivoimainen paino-työkorkeussuhde Huolto lähellä ja nopeaa Kansainvälinen nostolavojen IPAF koulutus Markkinajohtaja Suomessa ja maailmalla ISO 9001 CERTIFIED ORGANISATION ISO 14001 EN-ISO 3834-2 Oy Colly Company Ab Puh. Riittävillä resursseilla, hyvillä toimintamalleilla ja onnistuneella suunnittelulla tehokkuus on pystytty säilyttämään korkealla tasolla. Palaamme asiaan helmikuun numerossa. Edustus Suomessa: Suunniteltu hengitysilmapullojen turvalliseen ja nopeaan täyttöön. Helsingin pelastuslaitosta pidetään pääosin hyvänä työnantajana. Tämä näkyy sekä kaupunkikuvassa että laitoksen sisällä. Helsingin luonnollisena etuna moneen muuhun laitokseen verrattuna on kaupungin tiivis yhdyskuntarakenne ja vakaa asukaspohja. Se on lehden toimituskunnan mielestä pystynyt alan myllerryksistä huolimatta jatkamaan itsenäistä toimintapolitiikkaansa kaupunkilaisten turvallisuuden kehittämiseksi. Suomen Kuntaliitolta pyydettiin lausuntoa asiassa, mutta se ei saapunut lehden painopäivään mennessä. Liitos sekunneissa hengitysilmapulloihin. Useista pelastuslaitoksista poiketen Helsingin pelastuslaitos on pystynyt tehokkaasti säilyttämään suhteet poliittisiin päätöksentekijöihin ja siten perustelemaan olemassaolonsa siellä, missä tosiasialliset resurssit viime kädessä jaetaan. Nämä eivät aina ole yhtenevät kaikkien SPEKin eri jäsenjärjestöjen kanssa. Vuoden 2011 pelastuslaitos: Helsingin kaupungin pelastuslaitos Vuoden 2011 pelastuslaitokseksi Palokuntalainen Brandkåristen nimeää Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen. Kuntaliitto jättää SPEKin. CLICKMATE™ TW154 on helposti jälkiasennettavissa nykyisiin täyttöasemiin, suoraan täyttöletkuun tai kaksoispakattujen pullojen täyttöön. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä on eron jälkeen 35 jäsenyhteisöä. Helsingin pelastuslaitoksen toiminta myös ensihoidon kehittämisessä ansaitsee kiitokset. www.colly.. +358 29 006 150 Fax +358 29 006 1150 www.weh.com e-mail: sales @colly.. Ei käsin kiertämistä KLIKKAA liitin kiinni ! KLIKKAA liitin kiinni ! » CLICKMATE ™ • Onnistumisen yhtenä peruspilarina on määrätietoisesti rakennettu julkinen kuva, joka edelleenkin heijastaa aikoinaan tehtyjä kaukoviisaita päätöksiä. Laitosta on kehitetty systemaattisesti ja pitkäjänteisesti. • Lehtemme saamien tietojen mukaan Suomen Kuntaliitto on eroamassa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. Suomen Kuntaliitto on selvästi etujärjestö, joka valvoo kuntasektorin etuja. Eroa pidetään sekä harmillisena imagotappiona keskusjärjestölle, että myöskin järjestöjen tilannetta selkiyttävänä toimenpiteenä. Pelastustoimen ja ensihoidon synergia on osattu Helsingissä käyttää molempien osapuolien ja viime kädessä kaupunkilaisten hyödyksi
Uusi tonttivaihtoehto löytyi vuonna 1959. Hanke oli sisukkaan kyläyhteisön ponnistus yhteisen tavoitteen toteuttamiseksi. Lisäksi palokunta omistaa museoauton. Toisaalta myös osa jäsenistöä vastusti tontin ostoa sen sijainnin johdosta. Käytössä on suhteellisen uudet pelastusyksikkö ja säiliöauto. Talkootyöllä oli suuri merkitys rakentamisessa ja rahoituksesta huolehdittiin lainoilla, jotka 24 kyläläistä takasivat. Musiikista vastasi Jari Niemelän klubiorkesteri. Juhlassa palkittiin ansioituneita palokuntalaisia.. Lainojen maksamiseksi jouduttiin tiloja vuokraamaan muuhun käyttöön ja hakemaan avustuksia Nurmijärven kunnalta ja Palosuojelurahastolta. Klaukkalan-Metsäkylän VPK voi olla enemmän kuin tyytyväinen siitä, että yhdistyksen vastuuhenkilöt ovat tehneet oikeita päätöksiä ja talo on edelleenkin yhdistyksen omistuksessa. Talon täytettyä 50 vuotta viime lokakuussa, pidettiin Metsäkylässä juhlatilaisuus. Rakennuksen ylläpito on myös vaatinut paljon suunnittelua ja päätöksiä niiltä, jotka ovat yhdistyksestä vastanneet. Talo vihittiin käyttöön 25.10.1961, reilut 10 vuotta palokunnan perustamisen jälkeen. 20 Palokuntalainen • 43 KIPINÄT • Vuonna 1951 perustettu VPK pyrki jo ensimmäisenä toimintavuotenaan hankkimaan itselleen tontin paloaseman rakentamista varten. Rakentamiseen kului aikaa kaksi vuotta. Juhlan tervehdyssanat lausui yhdistyksen puheenjohtaja Jarmo Alho, juhlapuheen piti Etelä-Suomen Aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen vastuualueen johtaja Markku Haranne. Klaukkalan-Metsäkylän VPK on Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen sopimuspalokunta. Rakentamisen aikana kustannukset nousivat eikä lainaraha riittänyt, siksi täytyi vielä hakea uusi laina. Vuonna 1972 voitiin todeta, että rakennuslainat oli saatu maksettua. Aiemmista kokemuksista oli opittu ja niinpä kaupat tontista tehtiin pikaisesti lokakuussa 1959. Lainat maksuun vuokrilla ja avustuksilla Talon rakentamisesta johtuvien lainojen maksaminen ei yhdistykselle ollut helppo homma. Palokunnan talon 50-vuotisjuhla pidettiin 25.10.2011. Asiaa käsitteltiin monissa kokouksissa. VPK:n talon rakentaminen oli pienen kylän talkootyön ja yhteishengen voimannäyttö. Työt omalla tontilla aloitetKlaukkalan-Metsäkylän VPK Keski-Uusimaalaisen KlaukkalanMetsäkylän VPK:n talo vihittiin käyttöön 25.10.1961 silloisen Uudenmaan läänin maaherran Väinö Meltin toimesta. Klaukkalan-Metsäkylän VPK lähtee hälytystehtäviin tarvittaessa kahdella autolla. Yritys oman tontin saamiseksi kuitenkin kariutui, koska sopivan tontin myyjä ei suostunutkaan kaupan tekoon. Ensin talosta oli määrä tulla kaksikerroksinen, mutta viereen suunniteltu Hyrylästä Klaukkalaan suuntautuva niin sanottu öljytie ja sille suunniteltu korkeus johti päätökseen kolmikerroksisesta rakennuksesta. Oma talo miehen ikään tiin välittömästi. Talo pystyyn lainoilla ja talkoilla Nurmijärven kunnaninsinööri Mikko Ketonen laati alustavat talon piirustukset. Se saatiin 13 kyläläisen takauksella