41 Irtonumero 8 € | 31.8.2011 | Erhehälytykset • Mervi Parviainen • Spekulointia III Toimintavalmiusohje • esitys tarkastelussa
TILAA OMA LEHTESI NYT! Palokuntalainen on kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä pelastusalan ilmiöihin, tapahtumiin, henkilöihin ja uutisiin keskittyvä erikoislehti. Tilaa painava lukupaketti ja tiedä mitä alalla tapahtuu. Vuosikerta: kuusi numeroa 36 € www.palokuntalainen.fi tai tekstiviestillä 050 355 0991 32 Suoja parit Pentt i Parta nen Päijät -Häme Moott orikel kka Tulime ri Irtonu mero 8 € | 26.2.2 010 | Apua myös siviileil le NH90: 34 FSB • Kevytyksiköt • Persoona Simo Tarvainen • Temperamenttia Irtonumero 8 € | 30.6.2010 | Tilannekeskus paikkaa häken aukot 37 Persoona Paavo Tiitta • Magirus, katastrofiauto Irtonumero 8 € | 30.12.2010 | Riskinä kemikaalit 18 24 PÄÄKIRJOITUS 5 PÄIVÄN POLTTAVAT 6 • Uudet tunnukset epäilyttävät • Neljä maailmaa KIPINÄT 8 • Uusi ajokorttilaki • Kosken VPK 115 vuotta • Liesivahti tuo lisäturvaa • SSPL vaatii palokuntakoulutuksen uudistamista ERHEHÄLYTYKSET 18 TOIMINTAVALMIUSOHJE • Esitys tarkastelussa 24 PERSOONA 32 • Mervi Parviainen LÄMPÖKAMERAMIES 35 PUNAINEN TORI 36 SPEKULOINTIA III 39 KALUSTOKULMA 44 KUNNOSSA 48 • Kateus kalvaa HNE HiPress Vario 10 Samassa laitteessa sekä korkeapainevesisuihku että paineilmavaahdotus! kevyt ja monipuolinen alkusammutuslaite paloautoon EN 3-7 hyväksytty! paloluokka jopa 55 paloluokka jopa 55 A / 233 B Lue lisää osoitteessa: tai soita (02) 273 1800 www.rauplan.com PIENPISARASAMMUTINUUTUUS!
Tänään Palokuntalainen on yksityinen, itsenäinen ja järjestöistä riippumaton lehti, vaikkakin tunnustaa ylpeänä lähtökohtansa. Liity faniksi ja lue uusimmat tiedotteet. Kysymme häneltä asiaa uudelleen tänä syksynä ja kerromme vastauksesta juhlalehdessämme, joka ilmestyy joulukuun 30. Juttuaiheet eivät tältä alalta lopu. Siitä pitävät huolen alamme vaikuttajat – nuo toisinaan harhaankin osuvat visionäärit – mutta myös koko pelastusala, niin ammattikuin sopimushenkilöt. 44 57 PALOKUNTA JA LIIKENNE 3/6 50 • Hälytysajo säädösten valossa LEIRIELÄMÄÄ 54 VILLIMIES 56 ITÄ-UUSIMAA ALOITTI KARSINNAN 57 PALOKUNTALAINEN MAAILMALLA 60 BRANDKÅRISTEN 63 LETKUT SOLMUSSA 68 ENSI NUMEROSSA 69 MARKO PARTASEN PALOPUHE 70 9 Nykyisen Palokuntalainen-lehden edeltäjä Sopimuspalokuntalainen perustettiin vuoden 2001 marraskuussa täyttämään sitä aukkoa pelastusalan viestinnässä, joka koski suoranaisesti sopimuspalokuntien etujen valvontaa. päivänä. 0400 504 678 • Taitto Anna Broholm, PieniSuuri Idea • Kannen kuva Pekka Koivunen • Paino Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki • Kustantaja Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Postinrannantie 3 B, 29630 Pomarkku, Y22425499, Alv. vuosikerta • Aikakauslehtien liiton jäsen • Toimitus toimitus@palokuntalainen.fi • Päätoimittaja Pekka Koivunen, puh. 10 vuotta – juhlalehti joulukuussa. • www.palokuntalainen.fi • Palaute sähköpostitse toimitus@palokuntalainen.fi Päätoimittaja Pekka Koivunen Toimittaja Isto Kujala Toimittaja Silvio Hjelt Toimittaja Marko Partanen Toimitussihteeri Anne Mallius Taitto Anna Broholm Ilmoitukset Maria Salo No. Uuden järjestön uusi lehti ei pelännyt. 040 501 8721 • Toimitussihteeri Anne Mallius • Toimittajat Silvio Hjelt, Isto Kujala ja Marko Partanen • Ohjeistamispäällikkö H. Ollikainen • Ilmoitukset ilmoitukset@palokuntalainen.fi, Maria Salo, puh. – Teiltä loppuvat juttuaiheet parissa vuodessa ja lehti kuolee, ennusti tunnettu alan vaikuttaja. Pelättiin leimautumista. 41 • 31.8.2011 ISSN 1798-2685 Vuosikerta: kuusi numeroa 36 € www.palokuntalainen.fi tai tekstiviestillä 050 355 0991 Palokuntalainen on myös facebookissa. Palokuntalainen • 41 3 Pelastusalan erikoislehti • 10. rek. Alan viestimet eivät edes halunneet käyttää sanaa edunvalvonta, kun kyseessä oli sopimuspalokuntajärjestelmä
KERRO LUKIJOILLE: • palokuntasi historia • hälytysosaston toiminta tänään • kalusto • nuoriso-osasto toimii • naistoiminta • veteraanitoiminta • miten mukaan palokuntaan • palokuntasi tapahtumista LEHTI OMA Palokuntasi Juhlista palokuntasi vuosipäivää! Hoida suhteita päättäjiin ja alueesi asukkaisiin! Kutsu vieraita palokuntasi tapahtumiin! KYSY LISÄÄ: maria.salo@palokuntalainen.fi tai soita 0400 504 678 UUTISET JAKE LU JOKA KOTI IN tm. tekst iä PÄIVÄMÄÄRÄ JA MUUTA TEKSTIÄ LOREM IPSUM DOLOR SIT AMET NONQUONSOS JYVÄSKYLÄN VPK ESITTÄYTYY • KUTSU TAPAHTUMAAN LOREM IPSUM DOLOR NONQUONSOS Jyväsky län VPK vuotta 135 PALOKUNTA OMA LEHTI ON MYÖS KÄTEVÄ VARAINHANKINTAKEINO. 4 Palokuntalainen • 41 PALOKUNTASI OMA LEHTI VOI ILMESTYÄ LIITTEENÄ PALOKUNTALAINEN -LEHDEN VÄLISSÄ TAI OMANA JULKAISUNAAN. TARJOAMME MYÖS TOIMITUKSELLISEN TYÖN. ME HUOLEHDIMME ULKOASUN SUUNNITTELUSTA JA PAINATUKSESTA
Tässä on ministeriön pelastusosastolla tekemisen paikka – ja nopeasti. TARJOAMME MYÖS TOIMITUKSELLISEN TYÖN. KERRO LUKIJOILLE: • palokuntasi historia • hälytysosaston toiminta tänään • kalusto • nuoriso-osasto toimii • naistoiminta • veteraanitoiminta • miten mukaan palokuntaan • palokuntasi tapahtumista LEHTI OMA Palokuntasi Juhlista palokuntasi vuosipäivää! Hoida suhteita päättäjiin ja alueesi asukkaisiin! Kutsu vieraita palokuntasi tapahtumiin! KYSY LISÄÄ: maria.salo@palokuntalainen.fi tai soita 0400 504 678 UUTISET JAKE LU JOKA KOTI IN tm. Uuden ohjeen vaikutukset yltävät esimerkiksi johtamiseen, viestiliikenteeseen, vastesuunnitteluun ja – mikä on valmistelussa ollut vähän esillä – koko pelastusalan doktriiniin (= oppijärjestelmä, toimintatapa) ja sen kautta muun muassa koulutukseen. PALOKUNTASI OMA LEHTI VOI ILMESTYÄ LIITTEENÄ PALOKUNTALAINEN -LEHDEN VÄLISSÄ TAI OMANA JULKAISUNAAN. ME HUOLEHDIMME ULKOASUN SUUNNITTELUSTA JA PAINATUKSESTA. Sanansa saavat sanoa kaikki, joita asia vähänkin koskee. Realistinen päivämäärä uudelle upealle doktriinille olisi 1.1.2013. Yksikkölähtö on tulevaisuudessa yhden ajoneuvon ja henkilön (tai henkilöiden) muodostelma ja sen johtaminen on selvää – yksikön esimies johtaa. Ehdotus selkiyttäisi tilannetta erityisesti harvaan asutulla alueella. Tällä hetkellä johtaja voi olla minkä tahansa paikalle hälytetyn yksikön esimies, eikä aina ole selvää, johtaako tilannetta tosiasiassa yksikön esimies (tulevaisuudessa ryhmänjohtaja) vai paikalle matkalla oleva palomestari. Käytännöt vaihtelevat laitosten sisällä ja saattavat vaihdella jopa henkilöittäin, kun yksi palomestari on aktiivinen heti hälytyksen tultua, mutta toinen saattaa olla hiljaa tapahtuman loppuun saakka. Uusi muodostelmatyyppi vaatii johtamisohjeen välitöntä muokkausta. tekst iä PÄIVÄMÄÄRÄ JA MUUTA TEKSTIÄ LOREM IPSUM DOLOR SIT AMET NONQUONSOS JYVÄSKYLÄN VPK ESITTÄYTYY • KUTSU TAPAHTUMAAN LOREM IPSUM DOLOR NONQUONSOS Jyväsky län VPK vuotta 135 PALOKUNTA OMA LEHTI ON MYÖS KÄTEVÄ VARAINHANKINTAKEINO. Yksikön määritelmän muuttaminen koskemaan kaluston ja henkilön (tai henkilöiden) kokonaisuutta ilman etukäteen määriteltyä minivahvuutta on suuri muutos. Käytännön pelastustoimintaa kohteessa johtavalle tulee antaa oma kutsutunnus (=tilannejohtaja), joka on kerrallaan vain yhdellä henkilöllä. Realistinen päivämäärä uudelle upealle doktriinille olisi 1.1.2013. Siksi lausuntojen tulee olla mahdollisimman pitkälle mietittyjä. Tarvittaessa johtovastuu siirtyy paikalle mahdollisesti saapuvalle mestarille hänen tahdostaan. Tilannejohtajuuden ja erityisesti ryhmänjohtajan määrittely tulee saada saman kaavan mukaiseksi kaikkialla. Johtajan määrää päivystävä palomestari lähdön alkuvaiheessa. Viimeinen ehdotus: Otetaan uusi toimintavalmiusohje käyttöön vasta, kun johtamisohje on uudistunut vastaamaan uuden toimintavalmiusohjeen sisältöä. Uusi status otettaneen käyttöön tehokkaan toiminnan alkamisen tilastoimiseksi. Vielä merkittävämpi muutos on tulossa muodostelmarakenteeseen uuden ryhmälähdön vuoksi. Sen antanee pelastustoimintaa kohteessa johtava ryhmänjohtaja. Ryhmälähdön johtaminen on mutkikkaampi asia. Muutoin ryhmänjohtaja hoitaa tilanteen loppuun. Nykyisten statuksien painaminen on kymmenen vuoden opettelun jälkeenkin yhä vähän niin ja näin. Palokuntalainen • 41 5 Päätoimittaja Pekka Koivunen Johtaminen remonttiin Uusi toimintavalmiusohje lähtee lausuntokierrokselle näinä päivinä. Näin ainakin voi päätellä pelastusylijohtaja Pentti Partasen lausunnoista viime vuoden aikana. Ryhmälähdön tilannetta johtaa päivystävä palomestari, vaikka asemapaikaltaan tai ajoneuvostaan, kunnes ryhmänjohtaja eli ensimmäisenä kohteeseen saapuvan yksikön esimies, on perillä ja jatkaa käytännön tilannejohtamista. Ehdotus: Otetaan käyttöön termi RYHMÄNJOHTAJA, joka tarkoittaa pelastustoiminnan johtajaa kohteessa. JK Tehokkaan pelastustoiminnan alkamisen määrittely niin teoriassa kuin käytännössä on useiden vuosien urakka
”Keitä varten uudistus on tehty?” Kokenut palomestari on nähnyt monia pelastusalan uudistuksia, jotka ovat myöhemmin paljastuneet arkipäivän toimintaa hankaloittaviksi tai ainakin pitkää opetteluja siirtymäaikaa vaativiksi. ”Puuttuuko kukaan peliin ennen kuin se pelattu?”, kysyy nimetön palomestari. Siitä pystyi jo päättelemään muun muassa yksikön toimintakyvystä. ”Viiden vuoden hässäkkä tulossa.” Pelastuslaitokset siirtyvät uuteen järjestelmään eri aikoina. Erityisesti laitosten raja-alueilla tullee esiintymään ongelmia. Nykyisen järjestelmän kuntalyhenteet korvataan asemien numeroilla. Samoin myös pelastuslaitosten sisällä. Uuden järjestelmän viranomaistahoa tarkoittavat Ärrät, Peet ja muut kirjaimet jäänevät pois pelastustoimen sisäisessä liikenteessä. Nyt kaikille asemille ja yksiköille tulee persoonaton numero, joka on opeteltava ulkoa. Ei siis niitä, jotka hoitavat jokapäiväiset tehtävät kentällä. Uuden opettelua ei käytännössä tarvita lainkaan. Hänen epäilynsä on, että uudistus palvelee aivan muuta kuin kenttätasoa. ”Uskomaton määrä numeroita.” Palomestari ottaa esimerkiksi Varsinais-Suomen ja Satakunnan. Nyt kaikille asemille ja yksiköille tulee persoonaton numero, joka on opeteltava ulkoa. Helsinki tai muutama suuri kaupunki, jossa on käytössä pelkkä asemanumero ovat tietysti asia erikseen. EPÄI LYT TÄVÄT Uudet tunnukset 8 7 1 9 3 5 2 4. ”Uusi tunnusjärjestelmä on hanurista.” Näin kuuluu kokeneen ammattilaisen lyhyt kommentti kysyttäessa mielipidettä pelastustoimen (tai oikeammin koko turvallisuussektorin) uudesta tunnusjärjestelmästä. 6 Palokuntalainen • 41 ”Siirryttäessä pelkkiin numeroihin menetetään paljon informaatiota.” Hän kertoi ongelmista, joita tulee erityisesti pelastustoiminnan johtajalle, mutta myös muulle henkilöstölle. Palokuntien toimintakykyhän vaihtelee merkittävästi. Molempien laitosten alueilla on yli viisikymmentä paloasemaa. Se vain on tunnustettava tosiasia. Jatkossa kommunikointi kentällä tapahtuu numerotunnusten avulla. Kunnan tai paloaseman nimi tai nimilyhenne on aiemmin kertonut kuulijoille jo paljon
Kuopion ja Vaasan käytännöt eivät todennäköisesti toimi Joutsenossa tai Haapajärvellä. Pelastustoimi on tässä asiassa sirpaloitumassa positiivisella tavalla. Niin sanotut maaseutukaupungit ovat oma maailmansa ja lopuksi tuo paljon puhuttu harva-alue saanee uudenlaisia ratkaisuja pelastustoiminnan hoitamiseksi. Kankaanpään ja Ilomantsin tapa toimia ei ehkä ole sopiva Kivijärvellä tai Taivassalossa. Helsinki on ja tulee olemaan omansa. Nyt on vihdoin operatiivisten uudistusten aika. Palokuntalainen • 41 7 • Suomen pelastustoimen kehittämisessä on yksinkertaisesti tunnustettava se tosiasia, että ne asiat, jotka toimivat Helsingissä, eivät välttämättä toimi edes Oulussa tai Tampereella. Se hoitaa pelastustoimensa omien malliensa mukaan muista huolimatta. Pelastusalaa ovat järisyttäneet viimeiset kaksikymmentä vuotta lähinnä lukuisat hallinnolliset muutokset. Pelastustoimen muutokset sen kun jatkuvat. Hätäkeskusuudistus vaikuttaa kentälle ainakin kolmen neljän seuraavan vuoden ajan. Uudenlainen muodostelma-ajattelu vaikuttanee ennen pitkää myös paloasemien sijoitteluun. Mitä järkeä on varustaa harva-alueen pieni taajama kuuden hengen raskaalla Scanialla, jos kolmen hengen ketterällä Ivecolla tai Sprinterillä pärjätään. Suomen suuri koko, pääosin harva asutus ja muut olosuhteet vaikuttavat siihen, että tuo yli kaksikymmentä vuotta käytössä ollut jäykkä operatiivisen pelastustoimen doktriini, jossa mallit ovat kaikille samat – yksikkö, joukkue, komppania – on kaatumassa omaan mahdottomuuteensa. Muut ”suuret” kaupungit rakentavat toisiaan muistuttavat käytännöt. Koulutustakin ollaan uudistamassa. Neljä maailmaa. Toimintavalmiusohje tuo mukanaan uusia asioita, jotka vaikuttavat muun muassa johtamiseen ja viestiliikenteeseen. Uusi toimintavalmiusohje antaa aiempaa enemmän mahdollisuuksia käyttää luovuutta ja myös sovittaa pelastustoimen järjestelmä kuhunkin alueeseen sopivaksi. Jopa kahdeksankymmentäluvun tuotteen, standardipaloauton valta-asema alkaa järkkyä
Kuorma-autokortti vasta 21-vuotiaille 2013 alkaen. Rajoitus merkitään ajokorttiin, ja se on voimassa siihen saakka, kunnes ajokortin luokkaa vastaavat vähimmäisikävaatimukset muuten täyttyvät. – Olisi ollut aika omituinen juttu, jos nuori pelastajaoppilas ei olisi voinut saada koulutusta ja kokemusta raskaan kaluston ajamiseen opiskeluaikanaan, sanoo SSPL:n toiminnanjohtaja Isto Kujala. Pelastusalalle poikkeus Uusi ajokorttilaki muuttaa erityisesti kuorma-auton (C-luokka) ajoluvan saantiperusteita siten, että vuoden 2013 alusta kuorma-autokortin voi pääsääntöisesti saada vasta 21 vuotta täyttänyt. (5 § 4) Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen C-luokan ajokortin vähimmäisikä on kuitenkin 18 vuotta ja D-luokan ajokortin 21 vuotta, jos kysymyksessä on ajoneuvon kuljettaminen ammattipätevyyslain 2 §:n 3 momentin 2 tai 3 kohdan tarkoituksessa pois lukien ajoneuvojen katsastamiseen liittyvät koeajot. Edellä 1 momentissa tarkoitetun selvityksen antajan on viipymättä ilmoitettava poliisille, jos selvityksessä tarkoitettu henkilö ei enää toimi tehtävässä tai selvityksessä tarkoitettu ajo-oikeus ei jostain muusta syystä ole enää tarpeen. – Ilman nyt saatua poikkeusta sopimuspalokuntien nuoret olisivat olleet kaksi motivaation kannalta merkittävää vuotta ilman mahdollisuutta perehtyä raskaan kaluston ajamiseen. Poikkeussäännön mukaan myönnetyllä C-kortilla voi ennen 21-vuotispäivää ajaa vain pelastusalan ajoja. Ajokortti on voimassa vain tässä momentissa mainituissa ajoissa Suomessa. Lainauksia säädöksistä Vähimmäisikä ajokortin saamiseksi on uuden ajokorttilain (5 §) mukaan 19.1.2013 alkaen: 6) C1ja C1E-luokassa 18 vuotta; 7) Cja CE-luokassa 21 vuotta tai, jos henkilöllä on kuormaauton kuljettajan perustason ammattipätevyys, 18 vuotta; 8) D1ja D1E-luokassa 21 vuotta; 9) Dja DE-luokassa: a) 24 vuotta tai, jos henkilöllä on nopeutetusti suoritettu linja-auton kuljettajan perustason ammattipätevyys, 23 vuotta taikka, jos henkilöllä on muu kuin nopeutetusti suoritettu linja-auton kuljettajan perustason ammattipätevyys, 21 vuotta; tai b) D-luokassa 18 vuotta, jos henkilö on suorittanut linja-auton kuljettajan ammatillisen perustutkinnon ja hänellä on muu kuin nopeutetusti suoritettu linjaauton kuljettajan perustason ammattipätevyys; 10) T-luokassa 15 vuotta ja LT-luokassa 18 vuotta. Ajokorttiasetuksessa määritellään ajokorttitarvetta koskeva selvitys seuraavasti: Ajokortin saamiseksi ajokorttilain 5 §:n 4 momentissa tarkoitettuja ajoja varten hakijan on mainitun lain 10 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuna selvityksenä esitettävä: 1) pelastusalan oppilaitoksen antama todistus siitä, että hakija on hyväksytty pelastusalan koulutukseen, jossa edellytetään C-luokan ajokorttia, tai pelastuslaitoksen antamaa todistusta siitä, että sopimuspalokuntaan kuuluva henkilö tarvitsee tässä tehtävässään mainitun luokan ajokorttia. Poikkeuksena ovat ammattipätevyyslain mukaisen koulutuksen saaneet sekä 18–20-vuotiaat pelastajaopiskelijat ja kuorma-autokorttia palokuntatoiminnassa tarvitsevat alle 21-vuotiaat sopimuspalokuntalaiset. 8 Palokuntalainen • 41 KIPINÄT • SSPL:n aloitteesta sisäministeriön pelastusosasto ja siellä erityisesti lainsäädäntöneuvos Mika Kättö saivat neuvoteltua uuteen ajokorttilakiin ja -asetukseen pelastusalan opiskelijoiden ja sopimuspalokuntalaisten kannalta tärkeän poikkeussäännön
Metsäpalosanaston avulla pyritään yhtenäistämään suomenkielistä paloterminologiaa. Kirjan tavoitteena on edistää metsäpalontorjuntaa sekä kulotuksien toteuttamista Suomessa. Suomen metsiin paloherkkyysluokitus • Metsäntutkimuslaitos on julkaissut ”Suomen metsien paloainekset – kohti parempaa tulen hallintaa” -kirjan yhteistyössä sisäasiainministeriön pelastusosaston kanssa ja Palosuojelurahaston tuella. Hanketta varten on perustettu oma hankesivusto osoitteeseen: www.sosiaaliseenmediaan.fi. Kirjan tavoitteena on edistää metsäpalontorjuntaa ja kulotuksien toteuttamista. Heikkilä Ilkka Vanha-Majamaa – kohti parempaa tulen hallintaa Su om en m ets ien pa lo ain ek set – ko hti pa rem pa a tule n ha llin taa Pelastustoimi sosiaaliseen mediaan -hanke on käynnistynyt ajalle 1.4.2011—31.12.2012. Sivustolta löytyy muun muassa esittelyt hankkeeseen liittyvistä sosiaalisen median palveluista, aikataulusta sekä hankkeessa syntyneestä kirjallisesta materiaalista, esimerkiksi aikaisempi tutkimus aiheesta. Viimeisin tutkimustieto on koottu käytäntöä palvelevaksi kirjaksi niin pelastuskuin metsäorganisaatioiden käyttöön. Kirjassa metsät luokitellaan paloainestyyppeihin, joiden tunnukset vastaavat metsätalouden ja metsäsuunnittelun luokituksia. Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat Hätäkeskuslaitoksen, Tampereen aluepelastuslaitoksen, Helsingin kaupungin pelastuskoulun, sisäasiainministeriön pelastusosaston, Suomen Palopäällystöliiton SPPL:n ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEKin edustajat. 0400 350 112 Kirja on ladattavissa myös Metsäntutkimuslaitoksen verkkosivuilta sähköisenä versiona. Suomen metsien paloainekset on tarkoitettu niin pelastusviranomaisille, metsäammattilaisille kuin kaikille tulen käyttäytymisestä kiinnostuneille. Paloainestyypit esitellään lyhyen sanallisen kuvauksen sekä valokuvien avulla. Sivustoon voivat kaikki pelastustoimen edustajat tutustua ja tulla kehittämään, kommentoimaan ja osallistumaan. Toiveena on mahdollisimman laajamittainen osallistuminen. Palokuntalainen • 41 9 • Hanke on Palosuojelurahaston rahoittama ja Suomen Palopäällystöliiton toteuttama. Hankkeessa rakennetaan työkalut pelastustoimen sosiaalisen median käyttöön sekä määritellään pelastustoimelle yhteiset pelisäännöt sosiaalisessa mediassa toimimiseksi. Heikkilä Ilkka Vanha-Majamaa – kohti parempaa tulen hallintaa Suomen metsien paloainekset Henrik Lindberg Timo V. Pelastustoimi sosiaalisessa mediassa LISÄTIETOJA: Hankkeen vetäjä SPPL, ICTkehityspäällikkö Janne Leinonen, janne.leinonen@sppl.fi, puh. ISBN 978-951-40-2294-4. Suomen metsien paloainekset Henrik Lindberg Timo V
P.S. Vuosijuhlan yhteydessä ei rekrytoinnista puhuttu mitään – sen sijaan kerrottiin ja näytettiin mitä palokunnan toiminta parhaimmillaan on. Palokunta ja juhlaväki pitivät hiljaisen hetken Norjan traagisessa tapahtumassa menehtyneiden ihmisten muiston kunnioittamiseksi. Kosken VPK:n esimerkkiä voisivat noudattaa myös ne palokunnat, jotka tarvitsevat näkyvyyttä toimintansa tehostamiseksi. 10 Palokuntalainen • 41 KIPINÄT • Perjantai-iltana alkanut tapahtuma jatkui aina sunnuntai-iltaan asti. Kunnassa on 2 145 asukasta. Hämeenkoski sijaitsee noin 20 kilometriä Lahdesta Hämeenlinnaan päin. Paraatia ja juhlaa oli tällä kertaa seuraamassa yli tuhat ihmistä. Viikonloppu huipentui sunnuntaina palokunnan paraatiin ja varsinaiseen juhlaan palokuntalaisten palkitsemisineen. Erilaisilla vuosijuhlaan liittyvillä tilaisuuksilla yhdistys hankkii myös varoja toimintaansa. Hämeenkoskella kuntalaiset ja kesäasukkaat tietävät, mitä sopimuspalokuntatoiminta on. Oman vakavan lisänsä toi tänä vuonna Norjan tragedia. Kosken VPK on Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen sopimuspalokunta. Hyvän tapahtuman koskelainen resepti: • musiikillinen ilta • palokuntanaisten kahvila ja ravintola • markkinat keskustassa • sormikoukun MM-kisat • markkinatanssit • tivolipelit (useiden kymmenien vuosien perinne) • ohjelmaa urheilukentällä (palokunnan kaluston ja toiminnan esittely) • Kosken VPK:n viihdeorkesterin konsertti • ohjelmalliset iltamat • Letku-Pubi Teksti Isto Kujala Kuvat Timo Saarinen. Tapahtuma näkyy ja kuuluu Hämeenkosken kunnan keskustassa ja palokunta oli monella tavalla myönteisesti esillä. Ohjelman yhteydessä annettiin myös turvallisuuskoulutusta. Kosken VPK Juhlat joka vuosi Hämeenkoskelainen Kosken VPK viettää vuosijuhlia joka vuosi. Liput laskettiin puolitankoon Valtioneuvoston suosituksen mukaisesti. Tänä vuonna juhlaa vietettiin VPK:n 115-vuotisen taipaleen kunniaksi. Palokunnan juhlasta on vuosien varrella muodostunut koko paikkakuntaa yhdistävä monipuolinen heinäkuinen kesätapahtuma. Palokunnassa on riittävästi hälytyskelpoista väkeä niin päivällä kuin yöllä erityisiin rekrytointikampanjoihin ei ole ollut tarvetta
Liesiturvajärjestelmän avulla asiakas voi käyttää vanhaa ja tuttua liettään kuten ennenkin, mutta jos liedellä tapahtuu vaaratilanne, liesivahti hälyttää ja katkaisee liedestä sähköt. Liesivahti ennaltaehkäisee liesipaloja, jotka ovat yksi yleisimmistä asuntopaloista Suomen lisäksi myös muissa Pohjoismaissa. Suojaa keittiösi tyypillisiltä vahingoilta BRONTO SKYLIFT OY AB Teerivuorenkatu 28 33300 TAMPERE puh 020 7927 111 fax 020 7927 300 www.bronto.fi Yli 6000 laitetta yli 120 maahan Työskentelykorkeudet 16 112 m Suurin korikuorma 500kg Yli 2000 lisävarustetta Ylivoimainen paino-työkorkeussuhde Huolto lähellä ja nopeaa Kansainvälinen nostolavojen IPAF koulutus Markkinajohtaja Suomessa ja maailmalla ISO 9001 CERTIFIED ORGANISATION ISO 14001 EN-ISO 3834-2 Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Heinäkuun alussa voimaan tullut uusi pelastuslaki korostaa aiempaa enemmän ikääntyneiden ja muiden erityisryhmien asumisturvallisuutta. • Kotien keittiöihin tarkoitettu liesivahti pysäyttää vaaratilanteet katkaisemalla liedestä sähköt ja tarvittaessa myös sammuttaa syttyneen liesipalon. Liesivahti myös sammuttaa Lisäturvaa koteihin Itsenäinen sammutinyksikkö Langaton yhteys Lieden virranhallintayksikkö Vesivuotoanturi Liesivahti SAFERA-turvatekniikalla varustettu liesikupu tai -tuuletin ennaltaehkäisee keittiön tyypillisiä vahinkoja huolehtimalla lieden turvallisesta käytöstä ja hälyttämällä alkavista vesivuodoista keittiössä. Lisäksi liesituulettimessa sijaitseva lieden lapsilukko estää lieden valvomattoman käytön. Tämän vuoksi laitteisto tukee asiakkaan toimintakykyä ja pidempään kotona asumista, kertoo liesivahdin valmistajan, Safera Oy:n toimitusjohtaja Henri Andell. Tekniikassa on kuitenkin tärkeää aina huomioida toimintavarmuus ja käyttäjän mahdollisuudet sen hyödyntämiseen, sanoo Satakunnan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Jyri Leppäkoski. Ylimaakunnallinen hanke toteutetaan yhdessä Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskuksen EPTEK ry:n ja Tampereen ammattikorkeakoulu TAMKin kanssa. Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK on osallistunut projektiin tarjoamalla tuotetestausta todellisilla käyttäjillä aidoissa ympäristöissä. Lisäksi se ohjaa liesituuletusta automaattisesti ja pitää keittiön sisäilman raikkaana energiatehokkaasti. – Liesivahtimme on suunniteltu sekä ennaltaehkäisemään vaaratilanteita että mahdollistamaan ikäihmisten turvallista ruoan valmistusta. • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja DELTA-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • VOIP-liitäntäiset radiopuhelinjärjestelmät • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät HÄLYTYSJA VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön. Se voi myös sammuttaa nopeasti syttyvän liesipalon kohdistetulla sammutuksella eli liesituulettimeen asennetulla sammutuspatruunalla. Hanketta rahoittaa on Satakuntaliitto EAKR-rahoituksella. – Kaikki uudet tekniset ratkaisut, jotka tukevat ihmisten turvallista asumista, ovat tervetulleita. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.
Noin 22 kilometrin pyöräilyosuuden ajoi Jani Westerholm aikaan 43.01. Joukkueen yhteisaika oli 1.18.12 ja se riitti Triathlon 1/8-joukkueiden Suomen mestaruuteen. Osanottajamäärä kilpailuihin oli ennätysmäinen, noin 350 kilpailijaa. Palokuntien SM Kuorevedelle Triathlonissa 350 osanottajaa Teksti Matti Soutua Kuva Veera Nousiainen • Vuonna 1886 perustettu Paimion VPK vietti 13.8.2011 125-vuotisjuhlaansa Paimion kaupungin talolla. Juhlapuheen piti Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Mika Kontio. Juhlan yhteyteen kaupungin talolle oli koottu näyttely, joka kertoi onnistuneella tavalla Paimion VPK:n historiasta menneiltä ajoilta aina nykypäivään asti. Aktiivista pelastustoimintaa Paimiossa 125 vuotta Paimion VPK:n käytössä oleva kalusto oli hyvin esillä juhlan yhteydessä. Palokuntien SM-triathlonkilpailut käytiin samaan aikaan muun kisan yhteydessä. ”Pojan” vei kotiin Kuoreveden VPK:n joukkue. Aluehallintoviraston tervehdyksen esitti johtaja Ilkka Horelli. Joukkue voitti toiseksi tulleen Leppälahden VPK:n noin10 minuutin aikaerolla. Kuoreveden joukkueessa olivat mestaruutta hakemassa Matti Soutua, joka ui 500 metrin uintiosuuden aikaan 13.53. 12 Palokuntalainen • 41 KIPINÄT • Triatlonin 28. – Matkalla vitsailtiin että eiköhän tuoda ”poika” kotiin, sillä onhan edestakaista noin 700 kilometrin matkaa turha ajaa, jos ei ole tavoitteita miksi lähteä kisailemaan. Turun VPK:n puheenjohtaja Kari Suominen (oik.) keskustelemassa pelastuspäällikkö Mika Kontion (vas.) ja johtaja Ilkka Horellin kanssa.. Kuoreveden VPK joukkue. Ankkurina toiminut Kimmo Kuusi suoriutui viiden kilometrin juoksuosuudesta aikaan 21.18. Kaupungin talon piha-alueella oli palokunnan kaluston ja toiminnan esittely. Mukana esittelyssä olivat hälytys-, nuoriso-, naisja veteraaniosastot. Vasemmalta Jani Westerholm, Matti Soutua ja Kimmo Kuusi. Vuoden päästä yritetään lähteä puolustamaan mestaruutta, näin alustavasti sovittiin tulomatkalla, kertoo Matti Soutua. Kuoreveden VPK:n joukkue vei voiton viiden vuoden tauon jälkeen. SM-kisat (1/ 4 ja 1/8 henkilökohtaiset ja joukkueet) järjestettiin heinäkuussa Kiskossa 30 asteen paahtavassa helteessä
Apua lähdettiin hakemaan lähellä olevalta paloasemalta. – SSPL:n mielestä tällaisen toiminnan toteuttaminen vaatii palokunnan henkilöstöltä yhteen hiileen puhaltamista. Koko palokunnan henkilöstö on korkealle koulutettua. Sarvsalö FBK on Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen sopimuspalokunta, joka on ollut pelastuslaitoksen lakkautuslistalla, mutta saanut vielä armonaikaa jatkaa toimintaansa. Juhla on turvallisuustapahtuma, johon osallistuu vuosittain yli 600 henkilöä. Mies löytyi hengissä. Palokunnan ensisijainen toiminta-alue on Kauhavan kaupunki, jossa on noin 17 300 asukasta. Naishenkilö halusi henkilökohtaisesti kiittää palokunnan väkeä tällaisen pelastusvalmiuden ylläpidosta ja osallistumisesta etsintään. Naishenkilö oli työmatkalla ja halusi tauolla hoitaa tärkeän asian ja etsiä Sarvsalö FBK:n yhteystiedot. • Palokunnan henkilöstö muodostuu kolmesta päätoimisesta ammattihenkilöstä ja 32 sopimuspalokuntalaisesta. Sarvsalö FBK:lle tunnustus Tällaista palautetta palokuntatoiminnasta kuuntelee mielellään.. Tällä henkilöstöllä hoidetaan vuodessa 180–250 kiireellistä hälytystehtävää. Tähän toimintaan on aktivoitu myös operatiivisesta toiminnasta iän vuoksi pois jääneitä henkilöitä. Taitoja pidetään yllä jatkuvalla harjoittelulla, ja lähes kaikki jäsenet ovat savusukelluskelpoisia. Kauhavan paloaseman henkilöstö järjestää joka kevät yhteistyössä EteläPohjanmaan pelastuslaitoksen kanssa lapsiperheille suunnatun lastenjuhlan Kauhavan paloasemalla. Operatiivisten tehtävien lisäksi palokunnassa tehdään turvallisuuskoulutusta. Naisosasto järjestää tarvittaessa myös hälytysmuonitusta. Osa keräysrahoista on mennyt katastrofitilille, jonka varoilla autetaan alkuun tulipalossa kaiken menettäneitä. • SSPL:n toimistoon tuli puhelinsoitto Brysselistä. Vuosien saatossa ovat lahjoituksia saaneet niin lapset kuin vanhuksetkin. Palokunnan yhteydessä toimii aktiivinen naisosasto, joka muun henkilöstön ohessa kerää varoja erilaiseen hyväntekeväisyyteen. Palokunta oli osallistunut hänen miehensä etsintään. Huomionosoitus on tunnustus koko palokunnan henkilöstölle, niin ammattilaisille, sopimuspalokuntalaisille ja yhdistystoimintaan osallistuville, sanoo SSPL:n toiminnajohtaja Isto Kujala. Huomionosoitukset palokunnalle luovutettiin 27.8.2011 Kauhavalla. Operatiivinen toiminta on liiton saaman tiedon mukaan hoidettu kiitettävästi. Tiedon saatuaan Sarvsalö FBK:n väki lähti heti etsimään miestä kolmella veneellä – hätäkeskuksen hälyttämistä ei jääty odottelemaan. Mies oli uimareissulla kadonnut. Valintaa SSPL perustelee palokunnan henkilöstöryhmien – ammattihenkilöstön ja sopimuspalokuntalaisten – hyvällä yhteistyöllä ja hyvällä hengellä. –Tällaista palautetta palokuntatoiminnasta kuuntelee mielellään – onnea reippaasta toiminnasta Sarvsalö FBK:lle ja sen henkilöstölle!, toivottaa toiminnanjohtaja Isto Kujala. Vuoden sopimuspalokunta Kauhavalla Suomen Sopimuspalokuntien Liitto on nimennyt Kauhavan palomiesyhdistyksen jäsenten muodostaman Kauhavan palokunnan vuoden 2011 sopimuspalokunnaksi
Porilaisen Martti Laippalan (s. Toiminnan jatkuvuutta Antti on varmistanut innostamalla henkilökohtaisesti useita kullaalaisia henkilöitä lähtemään mukaan toimintaan. Hänet on palkittu lukuisilla paloalan kunniamerkeillä. Päällikkökurssin Antti Gustafsson suoritti vuonna 1989 ja pelastusjoukkueiden johtajakurssin 1995. Päällikkyyden ohella Antilla on ollut keskeinen rooli ajoneuvoja palokaluston huoltajana ja kunnostajana. Myös palohälytyksiin. Kuva Porin VPK:n kokoelmat Teksti Sakari Aalto • Lukuisten palokuntatehtävien jälkeen Martti Laippala toimi Porin VPK:n hallituksen puheenjohtajana 18 vuotta ja sitä ennen varapuheenjohtajana 11 vuotta. 14 Palokuntalainen • 41 KIPINÄT • Antin nuorena alkaneeseen palokuntaharrastukseen tuli lyhyt tauko paikkakunnalta muuton takia, mutta vuonna 1978 tapahtuneesta paluumuutosta lähtien Antti on ollut aktiivinen sopimuspalokuntalainen. 1960-luvulle oli tyypillistä, että etenkin maaseudulla lapset osallistuivat aikuisten töihin heti, kun vain pystyivät. Hänet kutsuttiin Porin VPK:n kunniajäseneksi vuonna 1978 ja kunniapuheenjohtajaksi 1989. Kullaan VPK:n aloitettua ensivastetoiminnan kymmenen vuotta sitten, Antti piti luonnollisena, että se on eräs palokunnan keino auttaa avun tarpeessa olevia kuntalaisia. Makena tunnettu Laippala teki uskomattoman työn myös urheilun piirissä niin seura-, paikallis-, maakuntakuin valtakunnallisellakin tasolla. Talonomistaja Serafiina Lammisen säätiössä hän oli yli parikymmentä vuotta VPK:n edustajana toimien sihteerinä ja taloudenhoitajana. Kullaan VPK:n päällikkönä hän toimi 1986—2004 ja edelleen vuodesta 2006 lähtien. Ammatiltaan hän oli sähköasentaja ja virtaa riitti töissäkin: Hän oli 22 vuotta ammattiosastonsa pääluottamusmies ja 12 vuotta puheenjohtaja. Eräs ensimmäisistä tehtävistä, joka hoidettiin Fargolla, oli kaksitoistavuotiaan Antti Gustafssonin ensimmäinen hälytys, pienehkö maastopalo. Hän oli monen urheiluseuran ja -järjestön perustajajäsen ja toimi niiden hallitusten eri tehtävissä. 20.7.1914) ainutlaatuisen mittava palokuntaura alkoi vuonna 1927, kun hänet hyväksyttiin Porin VPK:n harjoituskomppaniaan vain 12-vuotiaana. Make on poissa Kunniapuheenjohtaja Martti Laippalalle ojennettiin harvinainen 80-vuotispalvelumerkki vuonna 2007.. Ansioistaan hänet aikaa myöten kutsuttiin monen Antti Gustafsson 60 v Ensimmäinen keikka 12-vuotiaana Kullaan kunta hankki vuonna 1963 uuden paloauton
Seuraava luettelo kuvaa osittain Maken urheilujärjestötyön kattavuutta: Porin Palloilijat, Suomen Palloliitto ja SPL:n Satakunnan piiri, Porin Karhut, Porin Ässät, Suomen Jääkiekkoliitto, SVUL:n Satakunnan piiri, Porin Urheilutoimittajain Kerho, Suomen Koripalloliitto, Yyteri Säätiö ja Satakunnan Urheilutuki. • Kilpailijoita kevyempi ja pienempi koko. Kolme eri valaisukulmaa, useita asennusvaihtoehtoja. Matti Kraapo Porin VPK:n kunniapäällikkö Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.. Aktiiviurheiluvuosinaan hän saavutti piirinmestaruuksia jalkaja koripallossa. yhteisön kunniajäseneksi, kunniapuheenjohtajaksi tai ainaisjäseneksi, ja palkittiin useilla korkean tason ansioja kunniamerkeillä. Porin VPK kunnioittaa kunniapuheenjohtajansa muistoa. Hänet siunattiin Porin Isossa kappelissa 27.7. pelastusajoneuvot • mönkijät • moottorikelkat • Ajoneuvohyväksynnät EMC/e17 ja E17 • IP 68 tuotekehitystestattu • 40 x 80 mm, paino 160 g HYDRAULIVINSSIT • Hydraulivinssit 2.700 13.400kg. SÄHKÖVINSSIT • Sähkövinssit 12V ja 24V • Vetokyvyltään 680 11.340kg Maahantuonti: Atlok Oy, Tehtaankatu 13 B, 11710 RIIHIMÄKI, p. 010 548 4300, info@atlok.fi WARMASTI WARMAA WARUSTELUA! LISÄVARUSTEET JA VARAOSAT • Väkipyörät, shakkelit, vaijerit, juontoketjut jne. juhlallisin palokuntamenoin. Ensimmäisen luokan koripallotuomarina hän toimi 13 vuotta. Perheja sukulaispiirin Masa ja järjestöelämän Make on poissa. Vanha Fargo on viettänyt eläkepäiviä jo vuoden 2005 museokatsastuksesta lähtien, mutta kesäkuun 17. Hän toimi viestitehtävissä ja oli sotilasarvoltaan ylivääpeli. Satakunnan Kansan urheilusivuilta saatiin pitkään lukea hänen asiantuntevia otteluselostuksiaan. • Varaosat ja huolto WARN vinsseihin.. Martti Laippala oli molempien sotien veteraani. Martti Laippala poistui keskuudestamme 16.7.2011. tai soita (09) 777 1500 SARCO LED TYÖVALO SARCO LED TYÖVALO Tehokas työvalo ajoneuvokäyttöön Pienikokoinen, kestävä työvalo. päivä vuonna 1951 syntynyt Antti Gustafsson on edelleen aktiivisesti mukana sopimuspalokuntatoiminnassa. Porin Urheilutoimittajain kerho jakaa vuosittain Martti Laippala -palkinnon Porin urheilun hyväksi tehdystä työstä
Palomiesurheilu: Salibandy Rauma Joulukuu 7.12. FSB mästerskapstävlingar 2011 Itä-Uusimaa 5.10. Helsingin pelastuslaitos 150 vuotta: Suuri palokuntaja turvallisuuspäivä Helsinki 9.–11.9. SPPL: Kurssinjohtajien täydennyskoulutus Oulu 1.–31.10. SPPL: Kurssinjohtajien täydennyskoulutus Vantaa 30.12. Helsingin pelastuslaitos 150 vuotta: 2000-luvun uhkat ja väestön suojaaminen Helsingissä Helsingin yliopisto 17.9. SPPL: Kansainvälinen turvallisuusviestinnän seminaari Helsinki 12.10. Palomiesurheilu: Keilailu Raisio. Palomiesurheilu: Voimailu/soutu Riihimäki 1.–30.11. SPPL: Vesisukellusseminaari m/s Gabriella 26.11. SPEK: Palokuntanaisten SMkilpailut Kotka 17.–18.9. SPEK: Yleinen palokuntakokous Kotka 21.9. SPPL: Onnettomuuksista oppimisen opintopäivät Vantaa 30.9. SPPL: Ajankohtaispäivät automaattisista sammutuslaitteistoista Vantaa 19.10. SPPL: Turvakorttikoulutus seminaari Helsinki 19.10. SPPL: Sosiaalija terveydenhuollon turvakortin kurssinjohtajakoulutus Helsinki, Pelastuskoulu 26.10. SPEK: Palokuntanuorten ja -naisten opintopäivät Pudasjärvi 13.9. Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari Seinäjoki 13.9. SPPL: Tulitöiden kurssinjohtajakoulutus Vantaa 22.–24.11. Helsingin pelastuslaitos 150 vuotta: Juhlaseminaari kaupungintalolla (kutsuvierastilaisuus) Helsinki 1.9.–31.10. SPPL: Syysopintopäivät Helsinki 12.–13.10. Helsingin pelastuslaitos 150 vuotta: Pelastustoiminta nyt ja huomenna Helsinki 9.11. ALALLA TAPAHTUU KIPINÄT Syyskuu 5.9. FirePoker 2011 Lokakuu 1.–2.10. SPPL: Kurssinjohtajien täydennyskoulutus Vantaa 18.–19.11 SPPL: Svenskspråkiga studiedagar Raseborg 22.–23.11. Helsingin pelastuslaitos 150 vuotta: Kansainvälinen turvallisuusviestinnän seminaari, Finnsec-messut (pelastustoimen viestintähenkilöille) Helsinki 11.–12.10. SPAL: Liittokokous 2011 Kuopio 1.–30.11. SSPL: Juhlakokous ja -seminaari Forssa 9.11. SPPL: Kurssinjohtajien täydennyskoulutus Vantaa 5.–6.10 SPPL: Seminariedagar för heltidspersonal Åbo 11.-.12.10. Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi Helsinki 7.–8.9. SPPL: Tulitöiden kurssinjohtajakoulutus Vantaa 8.9. Palomiesurheilu: Hiihto PohjoisKarjala 29.2. Palomiesurheilu: Uinti Äänekoski 31.10. Palomiesurheilu: Kaukalopallo Turku 14.–15.3. Päivä paloasemalla! Palokunnat kautta maan 30.11. Palokuntalainen ilmestyy 2012 Tammikuu Helmikuu 1.2–31.3. Palomiesurheilu: FirePoker 2011 Tallinna 5.11. SPPL: Kurssinjohtajien täydennyskoulutus Jyväskylä 21.–22.9. Palokuntalainen ilmestyy Marraskuu 1.–2.11 SPPL: Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Tampere 2.–3.11 SPPL: Yritysturvallisuuden opintopäivät Tampere 3.–4.11. Palokuntalainen ilmestyy Maaliskuu 1.3.–30.4. SPPL: Turvallisuusviestinnän opintopäivät, Tahallisten palojen ehkäisy-opintopäivät Helsinki 12.–14.10. Palomiesurheilu: Slalom Ruka (Porvoo/ Kuusamo) 22.–24.3 SPPL: Palopäällystöpäivät Hämeenlinna Huhtikuu 1.–30.4. Palomiesurheilu: Suunnistus Pietarsaari 14.9. Finnsec-messut 14.10. Palomiesurheilu: Pilkki Vaasa 1.3.–30.4
Kaikki tiedot kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. Samalla alan peruskoulutusta voitaisiin Kietäväisen mielestä lisätä niin, että koulutus tukisi myös pelastustoimen sopimussektorin tarpeita. Hajanainen palokuntakoulutus on uudistettava SSPL vaatii. Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. Käytännön koulutuksen oppilaitos voisi toteuttaa yhteistyössä nykyisten alueellisten pelastusliittojen, pelastuslaitosten ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kanssa. Joitakin kursseja tulisi järjestää valtakunnallisesti, kuten sopimuspalokunnan päällikkökurssi. Hinnat 9,00 e ja 4,00 e / kpl (sis.alv.) UUTTA: • Suomen Sopimuspalokuntien Liitto esittää sopimuspalohenkilöstön koulutusjärjestelmän uudistamista. Tarroja on kahta kokoa: suuremman halkaisija on 25 cm ja pienemmän 11 cm. SSPL:n mukaan Suomeen olisi syytä perustaa Valtion palokoulu vastaamaan sopimuspalohenkilöstön perus-, jatkoja täydennyskoulutuksen suunnittelusta ja koordinoinnista. – Koulun tulisi järjestää varsinaiset kurssit alueellisina lähellä sopimuspalokuntia, Kujala huomauttaa. Tiedot osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen esitti viime keväänä koko palohenkilöstön koulutuksen siirtämistä valtion vastuulle. – Nykyinen koulutusjärjestelmä on hajanainen ja laadultaan vaihteleva, sanoo SSPL:n toiminnanjohtaja Isto Kujala. Koulutuksesta vastaavat Kujalan mukaan paikoin pelastuslaitokset, paikoin alueelliset pelastusliitot. NIMITYKSIÄ VALMISTUNEET Suomen Palopäällystöliitto ICT-kehityspäällikkö Janne Leinonen Pelastuskoulun valmistuneet PK 34 Anunti Mikko Helsinki Forsblom Ilmari Helsinki Hendry Robin Helsinki Kauppi Jesse Helsinki Laurila Mikko Helsinki Lempinen Lauri Helsinki Lounes Karim Helsinki Mattsson Henri Helsinki Partanen Juha-Matti Vantaa Pesonen Juha Espoo Pulkkinen Arttu Helsinki Sakko Marko Kerava Toiviainen Teemu Helsinki Tuominen Teemu Helsinki Turkia Mikko Helsinki Pelastustoimen arvot -ajoneuvotarrat Tilaukset ja tiedustelut: Suomen Palopäällystöliitto Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki puhelin (09) 2522 9200 faksi (09) 2522 9222 toimisto@sppl.fi, www.sppl.fi Näytä ulospäin, millaisten arvojen varassa toimimme! Uudet Pelastustoimen arvot -ajoneuvotarrat nyt saatavilla. SSPL:n puheenjohtajan, kansanedustaja Antti Rantakankaan mielestä koulutusuudistukset on saatava monen vuoden odottelun jälkeen ripeästi käyntiin. Palokoulun olisi luontevaa edistää myös sopimuspalokuntiin liittyvää tutkimusja kehitystoimintaa
– Ymmärrän maksun täysin. Erheellisiä keikoista on 96,5 prosenttia. Olkoon maksu nyt piiskana, että meidän pitää saada laite toimimaan, Vantaan HK Ruokatalon kunnossapitovastaava Marko Kuurne sanoo. Helsingin pelastuslaitoksen palomestari Mikael Siitonen uskoo, että erheiden maksullisuus vähentää erhehälytyksiä ainakin niiden osalta, joiden laitteet hälyttävät usein erheellisesti. – Olipa maksu sanktio tai ei, niin se ohjaa aivan oikeaan suuntaan. Erheestä H einäkuussa voimaan tullut pelastuslaki antaa pelastuslaitoksille mahdollisuuden laskuttaa toistuvista automaattisten paloilmoittimien erhehälytyksistä. – Jos tarkastelemme asiaa tulevan laskutuksen näkökulmasta, niin viime vuonna 83,5 prosenttia automaattikohteista olisi selvinnyt ilman maksua, Rahikainen sanoo. 18 Palokuntalainen • 41 Teksti Marko Partanen Kuvat Päivi Aravuori, Marja Siltala, Osmo Varpila ja Marko Partanen saa maksaa Viime vuoden 22 989 automaattihälytyksestä oli erheitä 96,5 prosenttia. Maamme 16 424 automaatista lähes puolet ei aiheuttanut yhtään erheellistä paloilmoitusta. Loput 16,5 prosenttia automaateista aiheuttivat kaksi kolmasosaa kaikista erhetehtävistä. Tuntuuko maksu kuitenkin sanktiolta. – Tämä on se viimeinen keino, jolla asia voidaan saada kuntoon, rahaa yleensä kaikki ymmärtävät, palomestari Mikael Siitonen muotoilee. Nykyään ahkerimmin hälyttävien automaattikohteiden isännät voivat joutua maksamaan jopa 20 000 euroa erhemaksuja vuodessa, mikäli erheet säilyvät entisellään. Hän on ollut Erhe-työryhmän puheenjohtaja ja laatimassa kustannusperusteita erhehälytysmaksulle. Suurin osa laitteista toimii Viime vuonna enemmän kuin joka viides tehtävä oli automaattikeikka. Toisesta erhehälytyksestä kiinteistön omistajalle lähtee kirjallinen huomautus ja varoitus maksusta, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Jussi Rahikainen sanoo. Ei ole oikein, jos tontillemme tullaan monta kertaa turhan takia. Olisi harmi, jos yksikkö olisi täällä turhaan ja toisaalla olisikin oikea tarve. Yrityksistäkin löytyy asialle ymmärrystä, sellaisissakin, joissa erhehälytykset ovat ongelma. Yleisimmin erhehälytykset johtuvat Pronton mukaan tuntemattomasta syystä (29 %), ruoan valmistuksesta (14 %), savusta tai pölystä (13 %), kosteudesta tai vedestä (10 %) sekä huolimatMarko Kuurne. Erheiden määrä lisääntyi edellisvuodesta, vaikka niihin on yritetty puuttua sisäasiainministeriön hankkeilla jo 1990-luvulta lähtien. – Maksu ei ole sanktio, vaan todellisiin kuluihin perustuva maksu, Rahikainen painottaa. – Toistuvaksi katsotaan, kun automaatti hälyttää kolmannen kerran erheellisesti 12 kuukauden sisällä. Heinäkuun alussa voimaan tullut laki antaa mahdollisuuden laskuttaa laitteen haltijaa toistuvista erhehälytyksistä
Palokuntalainen • 40 19 Maksu ei ole sanktio, vaan todellisiin kuluihin perustuva maksu. Mikael Siitonen halusi eroon erhehälytyksistä. Hän sai Helsingin pelastuslaitoksella muutkin mukaan työhön.
Sillä ei voi laskuttaa eikä lähettää korjauskehotusta, Siitonen sanoo. Arkipäivinä erheitä eniten 7.30–18.00. Laskuttaminen alkanee Helsingissä syyskuussa. Osa remonttimiehistä sanoo huomautettaessa, että ei hälytyksistä ennenkään ole laskutettu, Siitonen kertoo. Viikonloppuisin erheitä eniten 9.30–21.30. Yleisimmät erhekohteet • Myymälä-, ravitsemis-, majoitusja liikerakennukset 21 % • Hoitoalanrakennukset 21 % • Teollisuusrakennukset 19 % • Toimistoja työpaikkatilat 10 % • Kokoontumisrakennukset 9 %. Pelastuslautakunta hyväksyy maksun, kuten muutkin laitoksen taksat. – On vain muistettava, että Prontot täytetään huolellisesti, niin että siitä saa tolkun. Jos selosteessa lukee vain, että ”automaatti hälytti ja että laite kuitattiin”, niin sellaisella selosteella ei tee mitään. Maksut lähetetään keskitetysti pelastuslaitoksen hallinnosta, missä työkaluna on Pronto-tietokanta. Vuosi 2004 2010 Automaatteja 14 100 16 400 Hälytyksiä 18 608 22 989 Hälytystä/laite 1,3 1,4 Erheprosentti 98,4 96,5 Vuonna 2010 Automaatit kaikista tehtävistä 21 %. Maksun suuruudeksi esitetään 690 euroa / erhehälytys alkaen kolmannesta hälytyksestä. Osa remonttimiehistä on sellaisia, ettei viitsi odottaa puolta tuntia irtikytkentää, vaan pölyävä työ aloitetaan heti. tomuudesta kiinteistön korjaus-, asennustai huoltotyössä (10 %). Prontot täytettävä kunnolla Helsinki siirtynee laskutukseen ensimmäisenä. Edellisestä vuodesta keikat lisääntyivät 15 %. Tammi-, heinäja elokuu kiireisimmät. – Meillä 13 kiinteistöä olisi saanut maksun ensimmäisen kuukauden aikana, jos laskuttaminen olisi aloitettu heti lain voimaan tulon jälkeen, Siitonen kertoo. Keikkaa hoitaneen henkilön ei tarvitse miettiä aiempien keikkojen lukumäärää. Erheiden lisääntymisen syyksi arvioidaan sääilmiöitä. Siihen tulee valtakunnallisesti kohteiden etsimistä helpottava päivitys. – Tyypillisesti remontinaikaiset irtikytkennät ovat jääneet tekemättä. Tilastoja:. Kohta laskutetaan. Siitonen uskoo, että kiinteistöissä tulee varmasti remonttiporukoiden kanssa vääntöä, kuka laskun maksaa