Katkeaako se teillä. Pelastajan altistuminen on ketju. www.teknosafe.fi Katkaise altistumisen ketju. Hallitse kokonaisuus. Ihon suojaus Ihon puhdistus Varusteiden hallinta Tehokas dekontaminaatio LUE LISÄÄ
Pahoittelemme virhettä. Katkeaako se teillä. Pelastusalan maailma kun on niin erinomaisen monimuotoinen ja mielenkiintoinen. 5 58-61 Maarian VPK:n asema PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 KOLUMNISTIT Silvio Hjelt, Jaakko Linko, Marko Palokangas OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Tämän ovat mahdollistaneet tasaisena säilynyt tilaajakunta ja kaupallisten yhteistyökumppaneiden vahva näkyvyys julkaisun sivuilla. Hallitse kokonaisuus. Lehden ilmoittajat edustavat tänään hyvin kattavasti pelastusalan tarjontaa Suomessa, mitä erityisesti hankinnoista vastaavat tahot ovat kiittäneet. Hyvää kesää toivottaa Toimituksen väki OIKAISU Edellisen lehden kannessa oli Elisa Koikkalaisen etunimi väärin. Lehtemme on kohonneista painoja jakelukustannuksista huolimatta noin 80-, usein melkein 100-sivuinen. 13-17 Jari ”Korkki” Korkiamäki Pääkirjoitus 7 Ledaren 93 Liekinheittäjä 98 Pikku-Ville 92 Alarmnisti 22 Lingottua 31 Letkut solmussa 96 Mielipide 86 32-41 Interschutz 2026 Pelastajan altistuminen on ketju. VUOSIKERTA AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN ISSN 1798-2685 Brandkåristen 94 Terveisiä, Petri! Lehtemme 25-vuotisen taipaleen kunniaksi on pakko lähettää terveisiä palokuntajohtaja Petri Jaatiselle. www.teknosafe.fi Katkaise altistumisen ketju. Ollikainen TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi TAITTO Maria Salo ILMOITUSMYYNTI, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA TALOUS tilaukset@palokuntalainen.fi PAINO Grano Oy KANNEN KUVA Pekka Koivunen KUVAPANKIT Freepik, Depositphoto JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja WWW.PALOKUNTALAINEN.FI palokuntalainen BRANDKÅRISTEN vakiopalstat Endast korrekt erhållet kunnande har värde 26. Ihon suojaus Ihon puhdistus Varusteiden hallinta Tehokas dekontaminaatio LUE LISÄÄ. Tänä päivänä aiheita on jokaiseen numeroon enemmän kuin lehteen mahtuu. Lehden ensimmäisen numeron ilmestyttyä marraskuussa 2001, Petri loihe lausumaan legendaariset sanat: ”Kyllä teiltä loppuvat aiheet kahdessa vuodessa.” Lehden pitkä historia on osoittanut palokuntajohtajan ennustuksen aivan vääräksi
03 3142 1555 • PORI Satakunnankatu 38 p. 6 Ranger 2.0 High-Vis musta Hyvin näkyvä musta-sini-fl uoresoiva keltainen kevyt ja hengittävä asu maastopaloihin ja teknisiin pelastustehtäviin. Asu on varustettu tuuletusaukoilla, takki ja housut on yhdistettävissä vetoketjulla Hyväksyntä mm. Ranger 2.0 High-Vis hiekka Hyvin näkyvä hiekka-fl uresoiva keltainen kevyt ja hengittävä asu maastopaloihin ja teknisiin pelastustehtäviin. Asu on varustettu tuuletusaukoilla, takki ja housut on yhdistettävissä vetoketjulla Hyväksyntä mm. Saksalainen S-Gard valmistaa laadukkaat palopuvut 130 vuoden kokemuksella korkealuokkaisista materiaaleista. 03 3142 1560 VANTAA Tikkurilantie 68 p. 03 3142 1550 • HÄMEENLINNA Katsastusmiehenkuja 5 p. Kevyesti parempi! Tarvitset asianmukaisen suojan ihmishenkien pelastamisessa ja tulipalojen sammutuksessa. EN ISO 15384 ja EN 16689. 03 3142 1507 • LAHTI Ansiokatu 2 p. 03 3142 1522, Kuokkamaantie 4 p. 03 3142 1545 • KOTKA Edelfeltinkatu 13 p. www.tamrex.fi TAMREX OY TAMPERE Turvesuonkatu 7 p. EN ISO 15384 ja EN 16689. Asu on varustettu tuuletusaukoilla, takki ja housut yhdistettävissä vetoketjulla. Varmistamme, että saat korkean suorituskyvyn suojavaatteet, teknologiset innovaatiot ja asiantuntevan palvelun. 03 3142 1505 • TURKU Leipäläntie 71 p. Hyväksyntä EN 15384 ja EN ISO 11612. 03 3142 1544. 03 3142 1530 ESPOO Koskelontie 15 p. Ranger 2.0 Ranger 2.0 on erityisesti metsäpaloihin tarkoitettu kevyt ja hengittävä palopuku
Hälytysilmoitukset herättävät uteliaisuutta, mutta niistä on yleisölle myös käytännön hyötyä, kun on tarpeen suojautua, etsiä kiertotie tai vaikka olla valppaana kadonneen henkilön löytämiseksi. TÄRKEÄÄ ON MYÖS HUOMATA, että kun tiedotusvälineiden peitto ja toimitusten voimavarat ovat vuosien mittaan kutistuneet, Peto-mediaa hyödyntävien verkkopalvelujen merkitys kansalaisille on kasvanut. Ensiuutiset on voitu julkaista luotettavaan viranomaistietoon perustuen. Tiedot tulipaloista ja onnettomuuksista tavoittaisivat kansalaiset todennäköisesti huomattavasti hitaammin – tai ei ollenkaan. JULKISUUSLAIN 20 § velvoittaa viranomaisia edistämään toimintansa avoimuutta sekä tuottamaan ja jakamaan tietoa toiminnastaan. PETO-MEDIA VALMISTUI PARIKYMMENTÄ VUOTTA SITTEN yhteistyössä tiedotusvälineiden ja viranomaisten kanssa. LAKKAUTATTE MAHTIKÄSKYLLÄNNE pelastuslaitosten ensitiedotteet hälytystehtävistä tiedotusvälineille. Suunta on kaikin tavoin väärä. Pelastusjohtajat ovat kesäkokouksessaan nurkumatta hyväksyneet sisäministeriön päätöksen supistaa kansalaisten mahdollisuuksia saada ajankohtaista tietoa pelastustoimen hälytystehtävistä. Paikallinen tiedotusväline, jos sellainen uutisaavikolla enää on, ei enää pysty raportoimaan onnettomuuksista lukijoita palvelevalla tavalla. Järkisyytä supistuvalle tiedotuslinjalle ei ole esitetty. Jos luottamus menee, demokratia alkaa kärsiä. Peto-media on ollut tehokas tapa toteuttaa julkisuusperiaatetta reaaliajassa. Ehkä siksi, ettei ole haluttu kuulla vastauksia. Artikel på svenska på sidan 93 pääkirjoitus ALAISENNE ILMOITTI 2.6.2026, että te aiotte tulevana syksynä lakkauttaa parikymmentä vuotta käytössä olleen Pelastustoimen mediapalvelun (Peto-media.fi). Yksittäiset viranomaiset kun voisivat arvioida tiedon tärkeyttä ja kiireellisyyttä hyvin eri perustein. Sen kautta tiedotusvälineet ovat saaneet tiedot tehtävistä vuodesta 2005 lähtien. P.S. Samalla he ovat ottaneet (mitä todennäköisimmin ilman korvausta) pelastuslaitosten tehtäväksi tiedottamisen, jota valtio on tähän saakka hoitanut.. TIEDON SÄÄNNÖSTELY TAI JOPA SALAILU edustavat viranomaisten toiminnassa mennyttä maailmaa. KYSE ON PITKÄSTÄ ASKELEESTA nykyistä epämääräisempään viranomaistoimintaan. Pitkälle vietynä ne rapauttavat arvokkaaksi kiitettyä suomalaisten lujaa luottamusta viranomaisiin. Palvelun käyttäjien – median ja kansalaisten – mielipidettä ei ole kysytty. NIUKKAA TIEDOTTAMISTA ja tiedotusvälineiden toimintaedellytysten heikennyksiä on aika ajoin sovellettu eri yhteiskunnissa, mutta jäljet pelottavat. JATKOSSA PELASTUSTOIMINNAN JOHTAJA päättää, mitä hälytystehtävästä tiedotetaan ja milloin. 7 PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Mitä ihmettä, Rantanen, Sarasmaa ja Kohvakka. Onko meidän pakko kulkea Orbánin viitoittamaa tietä ennen kuin järki voittaa. MINISTERIN JA SISÄMINISTERIÖN VIRKAMIEHISTÖN ylimielistä asennetta uudistuksen valmistelussa voi vain hämmästellä
Hankkeen toimenpidesuositukset ja loppuraportti julkaistaan helmi-maaliskuussa 2027. Hankeen aikana on käynyt ilmi, että etenkin pelastusalan uhkaja väkivaltatilanteisiin, psykososiaalisen kuormituksen hallintaan, fyysisten altistumishaittojen vähentämiseen sekä alan työturvallisuuskoulutukseen ja -tutkimukseen liittyvälle kehittämistyölle olisi tarvetta myös hankkeen alkuperäisen toimikauden jälkeen. Lisätiedot: projektipäällikkö Aino Harinen, p. 8 Työturvallisuushanke jatkuu 31.8.2027 asti Pelastusalan kansallinen työturvallisuushanke asetettiin alun perin vuoden 2026 loppuun, mutta esiin nousseiden tarpeiden ja hyviksi koettujen toimintojen perusteella sen toimikautta on päätetty jatkaa 31.8.2027 saakka. Hanketyöryhmän ehdotukset yhtenäisiksi toimintamalleiksi valmistuvat vuoden 2026 loppuun mennessä. Tavoitteena on, että hankkeen tuotokset tulevat osaksi organisaatioiden arkea. Tuotosten jalkauttaminen ja hankeviestintä sekä toiminnan jatkuvuuden varmistaminen ajoittuvat kesään ja alkusyksyyn 2027. Valmiista ehdotuksista ja niiden pohjalta jalostetuista ja pilotoiduista työkaluista on tarkoitus viestiä aktiivisesti ja monikanavaisesti. 0295 488 422, aino.harinen@gov.fi, sisäministeriö #PelastusalanTyöturvallisuus. Hankkeen toiminnot on koettu toimiviksi, ja sen tuotoksista odotetaan konkreettista tukea pelastusalan ja verkostojen arkeen. Yhtenä tavoitteena on ollut pohjan luominen pelastusalan valtakunnalliselle työturvallisuuden toimintamallille ja verkostolle. Hanke luo pohjaa pelastusalan valtakunnalliselle työturvallisuuden toimintamallille. Pelastusalaa ja sidosryhmiä laajasti osallistavassa hankkeessa on viestitty pelastusalan työturvallisuuteen ja työkyvyn ylläpitämiseen liittyvistä teemoista, tunnistettu alan akuuteimpia työturvallisuushaasteita sekä tuotettu toimenpide-ehdotuksia eri työturvallisuusteemoista
Uudessa toimintamallissa helikopterilla voidaan kuljettaa pelastustoimen koulutettua henkilöstöä ja tehtäväkohtaisia varusteita suoraan onnettomuuspaikalle, usein ensihoidon tehtävän yhteydessä. Pilotin avulla saadaan käytännön kokemuksia siitä, millaisiin tehtäviin ilmailukyky soveltuu parhaiten ja miten se tukee maayksiköiden toimintaa. Tulosten perusteella arvioidaan, onko toimintamalli tarkoituksenmukaista vakiinnuttaa tai laajentaa myös muille alueille Suomessa. Pilotissa tarkastellaan tehtävämääriä, vasteaikoja, turvallisuutta, kustannusvaikutuksia ja viranomaisten välisen yhteistyön toimivuutta. Yhtiö vastaa ensihoidon ilmailuvalmiudesta ja toimii alustana moniammatilliselle viranomaisyhteistyölle. FinnHEMS Oy:n rooli pilotissa on keskeinen. Lapissa pilotilla tavoitellaan nopeampaa vastetta. Pilottiin osallistuvat Lapin pelastuslaitos ja Pohjois-Savon pelastuslaitos yhteistyössä FinnHEMSin, alueiden ensihoitopalvelun, sosiaalija terveysministeriön sekä sisäministeriön pelastusosaston kanssa. Tämä voi lyhentää merkittävästi pelastustoiminnan aloitusviivettä esimerkiksi vesipelastuksissa, vaativissa maastopelastustehtävissä sekä muissa ihmishenkeä uhkaavissa tilanteissa. Toiminta käynnistyy FinnHEMSin Rovaniemen ja Kuopion tukikohdista, joissa käytössä on Airbus H145 -tyypin helikopterikalusto. Pelastustoimen tehtävät toteutetaan koordinoidusti yhteistyössä alueen ensihoidon kanssa. 9 Yhden vuoden pilotti: FinnHEMSin helikopterit pelastustoimen tehtävissä Suomessa käynnistyy vuoden mittainen pilotti, jossa FinnHEMSin lääkärija lääkintähelikopterien käyttöä laajennetaan tukemaan pelastustoimen tehtäviä. Itä-Suomen yhteistyöalueella ja Kainuussa tavoitteena on nopeampi reagointi vesipelastustehtäviin. Pilotissa testataan käytännössä, miten ilmailukykyä voidaan hyödyntää entistä tehokkaammin pelastustoiminnan tarpeisiin erityisesti harvaan asutuilla ja vaikeasti saavutettavilla alueilla. Pilotoinnin tavoitteena on löytää toimivat toimintatavat, joilla voidaan entisestään kehittää ja hyödyntää lääkärihelikopteritoimintaa. Lähde: FinnHEMS Oy:n tiedote Kuva: FinnHems Simo Ahti. Pilotointi kestää yhden vuoden, ja sen aikana toimintaa seurataan ja raportoidaan säännöllisesti
Väestönsuojelua ja siihen varautumista koskevaa sääntelyä täydennettäisiin ja selkeytettäisiin laissa systemaattisesti. Väestönsuojan käyttöönottoja käyttösuunnitelmasta sekä toimintakunnon tarkastamisesta säädettäisiin selkeämmin. Ehdotukset selkeyttäisivät pelastustoimen eri viranomaisten tehtäviä ja työnjakoa väestönsuojeluun varautumisessa ja väestön varoittamisessa. Pelastuslain toisen vaiheen uudistuksesta on linjattu hallitusohjelmassa. Tiettyihin kelpoisuusvaatimuksiin esitetään muutoksia Esityksessä ehdotetaan muutoksia ja tarkennuksia tiettyjen pelastustoimintaan osallistuvien päätoimisten henkilöiden kelpoisuusvaatimuksiin. Hallitusohjelman mukaiset pelastusviranomaisen tilanneja johtokeskukset perustettiin viidelle yhteistyöalueelle keväällä 2025. Väestönsuojelun sääntelyyn tulisi selkeyttäviä muutoksia Hallitusohjelman tavoitteena on uudistaa väestönsuojeluun varautumista koskevaa sääntelyä ja kehittää väestönsuojelun organisointia. Näin huomioitaisiin, että esimerkiksi pelastustoimen tilanneja johtokeskuksissa tarvitaan monenlaista osaamista, joista kaikki tehtävät eivät edellytä ensisijaisesti pelastusalan tutkintoa. 0295 488 404, etunimi.sukunimi@gov.fi. Lisätiedot: hallitusneuvos Sari Rapinoja, p. Pelastusautoiksi katsottaisiin myös avolavalla varustetut henkilöja pakettiautot, jolloin ne olisivat muiden pelastusautojen tapaan vapaita autoja ajoneuvoverosta. Väestönsuojan käyttöönottoja käyttösuunnitelman laatimisesta vastaisi nykyiseen tapaan rakennuksen haltija. 10 Pelastuslain uudistukset lausuntokierrokselle Sisäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle pelastuslain toisen vaiheen uudistukseen liittyvät ehdotukset. Muutoksia ehdotetaan pelastuslakiin, ajoneuvolakiin ja autoverolakiin. Ehdotetut muutokset koskisivat pelastustoimen tilanneja johtokeskuksien tilannekeskuspäivystäjiä sekä pelastustoiminnan huoltoja tukitoimintoihin osallistuvia henkilöitä. Muutos mahdollistaisi käytännössä sen, että sopimuspalokunnat voisivat hakea avustusta kyseisten pelastusautojen hankintaan Palosuojelurahastosta. Lausuntokierros päättyy 17.7.2026. Niihin ei sovellettaisi autoverotuen 48 kuukauden aikaa, jonka jälkeen pelastusauton voi myydä ilman autoveroseuraamuksia. Sopimuspalokuntien ajoneuvohankintoihin helpotusta Sopimuspalokuntien mahdollisuuksia hankkia ajoneuvokalustoa parannettaisiin ajoneuvolain ja autoverolain muutoksilla. Muutoksella halutaan parantaa ja helpottaa väestönsuojien käyttöönottovalmiutta
Lisäksi hankkeessa voidaan tehdä myös muita välttämättömiä muutoksia vaaratiedotteesta annettuun lakiin. Monikanavaista vaaratiedotejärjestelmää vahvistetaan Cell Broadcast -ratkaisulla Saatujen kokemusten ja erilaisten selvitysten perusteella muuttuneessa turvallisuustilanteessa on havaittu tarvetta parantaa väestön tavoitettavuutta mobiilivaroittamisessa sekä nopeuttaa varoitusten perillemenoaikaa erityisesti poikkeusoloissa. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2026. Lain olisi tarkoitus tulla voimaan 1.11.2026. Cell Broadcast Service (CBS) -ratkaisu täydentää nykyisiä vaaratiedotekanavia. Järjestelmä mahdollistaa nopean, viiveettömän ja maantieteellisesti rajatun vaaratiedotteen välittämisen vaara-alueella oleville kaikkien mobiilioperaattoreiden päätelaitteille. Käynnistyneessä hankkeessa valmistellaan vaaratiedotteesta annettuun lakiin Cell Broadcast -väestönvaroitusjärjestelmän käyttöönoton edellyttämät säädösmuutokset eli vaaratiedotelakiin lisätään CBS yhdeksi varoittamismenetelmäksi. Lisätiedot: hallitusneuvos Sari Rapinoja, p. Hanke perustuu pääministeri Orpon hallitusohjelman kirjaukseen ”vaaratiedotejärjestelmä uudistetaan”. 11 Sisäministeriö: Vaaratiedotteesta annettua lakia muutetaan Sisäministeriössä valmistee vaaratiedotteesta annettuun lakiin Cell Broadcast -väestönvaroitusjärjestelmän käyttöönoton edellyttämät muutokset. 0295 488 404. Vaaratiedottamisen kehittämisen määrärahat on varattu vuoden 2025 toisesta lisätalousarviosta
pelastusjohtaja Teemu-Taavetti Toivonen on valittu Pirkanmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtajaksi. Aiemmin hän on työskennellyt Keski-Pohjanmaan pelastuslaitoksen päivystävänä palomestarina ja Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen palomestarina. 12 Nimityksiä ja arvonimiä Vs. Tasavallan presidentti on myöntänyt ensimmäisen pelastusneuvoksen arvonimen Etelä-Karjalan edelliselle pelastusjohtajalle Erkki Hokkaselle. Toivonen on ollut Pirkanmaan pelastuslaitoksen palveluksessa eri tehtävissä vuodesta 1996 lähtien. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite on valinnut pelastusjohtajan virkaan hallintotieteiden maisteri Topi Puronhaaran. Hän on toiminut Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston pelastusylitarkastajana elokuusta 2023 alkaen. Hän toimi toimi Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtajana 2004 2022.. Hän johtaa pelastusja ensihoitopalveluiden tehtäväaluetta ja toimii toimialuejohtajien esihenkilönä
Nimityksiä ja arvonimiä Jari Korkiamäki Kaikkia sitä näköö, kun kauvan elää
Ura lähti lentoon Helsingissä Korkki teki viitisen vuotta palomiehen töitä keskuspaloasemalla Kalliossa. Pesti kotikaupungissa kesti tosiaan vain kuukauden. Vuonna 1990 oli vuorossa taas opiskelut Otaniemessä, nyt esimiesluokalla. – Juuri kun aloitin Helsingissä, minua pyydettiin takaisin Seinäjoelle. 14 Pohojaalaisittain voidaan todeta, että miehellä on ”komia tyäura” takana. – Se oli todella palkitsevaa, kun oikeasti pääsi kehittämään toimintaa ja sitä sai tehdä yhdessä rautaisten osaajien kanssa, Muun muassa ammattitaitoiset tutkijat laitoksen omassa tutkimustiimissä tuottivat rautaista dataa työn pohjaksi. Titteli muuttui vuoden päästä pelastuspäälliköksi. Nopea eteneminen uralla johti päällystötutkintoon vuonna 1994. Palopäälliköt Kuusinen ja Rainer Alho olivat sopineet, että lähetetään Korkiamäki takaisin Seinäjoelle kuukaudeksi paikkaamaan henkilöstövajetta. – Kun he yllyttivät hakemaan, panin SEPSin huivin kaulaan, koska palopäällikkö Juhani Kuusinen oli tunnetusti SEPSin miehiä. – Jos tulee joskus jotain, olen kiinnostunut, kertoo Jari sanoneensa kavereilleen, jotka työskentelivät palokunnassa. Todellakin mentiin tutkittu tieto edellä. – Jouduin kuitenkin odottelemaan mestarin virkaa melko pitkään. Tuntuma operatiiviseen työhön säilyi siten koko ajan. Huivivalinnalla saattoi olla vaikutusta, koska Jari sai kesämiehen paikan heti. Tähän samaan aikaan liittyi myös varautumispäällikön tehtävät vuoden otona. Kyseessä on pelastusalan suorasuu Jari ”Korkki” Korkiamäki, 63, joka jäi viime syksynä eläkkeelle Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen yksikön päällikön virasta neljänkymmenen palvelusvuoden jälkeen. Uransa varrella Jari Korkiamäki oli mukana suunnittelemassa yhdessä Rajan, Poliisin ja puolustusKorkin työura Helsingin kaupungin pelastuslaitoksessa 1984 2025 Palomies, paloesimies, palomestari, pelastuskoulun vanhempi opettaja ja kurssinjohtaja, pelastustoimen päällikkö, varautumispäällikkö, pelastuspäällikkö, pelastusjohtaja ” ”. Pelastuspäällikkönä toimiessaan Korkiamäki pääsi mukaan kehittämään pääkaupungin pelastuslaitoksen toimintavalmiutta. Seinäjoelta Stadiin ja kuukaudeksi takaisin Jarin yli 40-vuotinen ura Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella alkoi vuonna 1984. Keväällä 1981 Korkki siirtyi lähes suoraan ylioppilaskirjoituksista kesämieheksi Seinäjoen palokuntaan. Varusmiespalvelus Säkylän Huovinrinteellä keskeytti palokuntauran noin vuodeksi. Kävin vielä kuukauden töissä Seinäjoella ja aloitin 22.4.1985 Helsingin palolaitoksella. Pelastusjohtajan sijaisena Korkki ehti toimia kaksi kertaa, yhteensä noin kaksi vuotta. Sitten tie vei Valtion palo-opistoon Otaniemeen palomiesluokalle ja sieltä ensihoidon harjoitteluun Helsinkiin. Vuodesta 2000 toimin siellä aluepalomestarina pari vuotta, jonka jälkeen siirryin pelastuskouluun ensin pelastajakurssien kurssinjohtajaksi ja sitten alipäällystökurssien kurssinjohtajaksi. Vuonna 2014 Korkiamäki siirtyi pois Pelastuskoulun pelastajaja alipäällystökurssin johtajan tehtävistä ja aloitti pelastustoimenpäällikkönä operatiivisen henkilöstön ja palotarkastajien esimiehenä. – Esimiesluokalta siirryin melkein suoraan paloesimieheksi Haagan pelastusasemalle, jossa osa päivystystyöajasta käytettiin pelastuskoulun opettajana toimimiseen. Tein Erottajalla ensin kessun töitä ja kävin sieltä käsin tuuraamassa päivystävien palomestareiden tasareita ja lomia. Tähän työhön liittyi myös päivystysvelvollisuus 2-4 kertaa kuukaudessa päivystävänä palomestarina. – Siinä tarjoutui mahdollisuus jäädä Helsinkiin töihin, johon tietysti heti tartuin, enkä ole päivääkään katunut. Läksiäisvuoden kruunasi Vuoden palomies-tunnustus
Uusimaasta olisi tullut niin iso, että muut olisivat tuntuneet nakkikioskilta siihen nähden. ”. Asenteet muuttuneet Suurin muutos on Korkiamäen mukaan tapahtunut asenteissa. Kannatimme silloin viittä aluetta, mutta siihen ei haluttu mennä. Valtiolle juu ja ei Siirtyminen alueelliseen pelastustoimeen oli hyvä, mutta alueita olisi voitu tuolloin vähentää. Uransa aikana hänet opittiin tuntemaan myös terävistä kirjoituksistaan Tulitaistelija-lehdessä. Mielestäni pelastustoimi on sittemmin muuttunut koulutusmyönteiseksi. Se taisi olla sitä kuuluisaa aluepolitiikkaa. – Vastustin keskusteluissa aikanaan ollutta Sipilän hallituksen esitystä alueelliseksi järjestelmäksi, koska siinä käytännössä muu Suomi olisi jäänyt ennalleen ja Uusimaasta olisi tullut yksi iso alue. – Tyyli ei ehkä miellyttänyt kaikkia, mutta ajatukseni saivat kyllä vastakaikua kentällä ja jonkin verran myös päättäjien piirissä. Esityksethän sitten kaatuivat Sipilän hallituksen mukana. Nykyään koulutus koetaan positiiviseksi asiaksi niin alalle pyrkivien kuin virassa olevien ammattilaistenkin keskuudessa. Ehkä nykyäänkin pärjäisimme vähemmällä. Olihan se määrätyllä tavalla naurettava esitys, kun siinä olisi puututtu vain alueeseen, jossa järjestelmä parhaiten toimi ja jätetty ongelmiin puuttumatta. Tästä on paras esimerkki suhtautuminen opiskeluun. – Vielä 1990-luvulla opiskelu koettiin jotenkin ”noloksi”. 15 voimien kanssa eritasoisia alueellisia harjoituksia, valtionjohtajien turvallisuusjärjestelyjä valtiovierailujen yhteydessä sekä osallistui valtakunnallisiin kehityshankkeisiin, viimeisimpänä pelastustoimen valtakunnallisen tilanneja johtokeskustoiminnan käynnistäminen
– Perusmoduulit (peruskoulutus) pitäisi olla kaikille samat ja sitten tarpeen mukaan lisää moduuleja työuran aikana. 16 Valtiollistamiskeskusteluun Korkiamäellä on melkein diplomaattinen kanta. Nyt Ukrainaan jokainen lähettää jonkin porukan tutustumaan mutta eihän tässä ole mitään kokonaiskoordinaatiota, mitä mennään katsomaan ja miten se vaikuttaa Suomen pelastustoimen varautumiseen. Onhan sinne kiva mennä ja sitten laitoskohtaisesti pikkuisen kneppailla jotakin, mutta valokuvien lisäksi aika vähän villoja pelastustoimelle. Samaa ei voi sanoa pelastustoimesta. – Jo kaksi isompaa päällekkäistä tilannetta aiheuttaa ongelmia joillakin alueilla, ja näitä on pääkaupunkiseudullakin melkein päivittäin. Pitää katsoa toisin päin. Jotta asiasta voitaisiin aidosti keskustella, meillä täytyisi olla jokin esitys siitä, mitä pelastustoimi valtiolla tarkoittaa ja miten se oikeasti järjestettäisiin. Koulutusta ei voi katsoa niin, että ensin mietitään, kuinka pitkä koulutus on ja sitten, mitä sisältöä siihen mahtuu. Kuitenkin koulutuksen sisältö on ensin ratkaistava, koska maailma on muuttunut. On kuin pelattaisiin Afrikan tähteä, ja kun kääntää kolikon, niin esiin voi tulla Afrikan tähti tai rosvosektori. – Tämän alan koulutus tarvitsee kokonaisratkaisun. En kannata amk-tasoista opetusta pelastajille, koska mielestäni ammattikorkeakoulut ovat epäonnistuneet pahasti työelämän ja koulutuksen yhdistämisessä. – Ikääntyvä pelastaja voisi suorittaa moduulin pätevöityäkseen vaikka tilannekeskuspäivystäjäksi tai palotarkastajaksi. Ensin mitä pitää osata ja siten, kauanko sen kouluttaminen kestää. Hän allekirjoittaakin monen pelastusalan vaikuttajan mielipiteen koulutuksesta. Koulutus, koulutus, koulutus Kouluttaminen, opettaminen ja palomiesten ammattitaidon korostaminen ovat aina olleet Korkin sydäntä lähellä. Kaikkihan tietävät, että nykyinen oppisisältö perustuu pitkälti vuoden 1992 tilanteeseen. Koulutuksen kokonaisuudistusta mietittäessä Korkiamäen mukaan ei saa unohtaa ensihoidon aseman määrittelyä. Korkki kannattaa Suomeen yhden oppilaitoksen ja kolmen toimipisteen – esimerkiksi Kuopio, Uusimaa ja Pori – järjestelmää. Miksi sitoa itseään yhteen pisteeseen, kun tiedetään, että yksi keskeinen tekijä opiskelupaikan valinnassa on sijainti. – Poliisi ja Raja hoitavat omien asioidensa ajamisen mallikelpoisesti. Ongelma on se, että kukaan ei ole kertonut, miten se valtiolle siirtäminen toteutetaan. Opiskelupaikkakunnalla ja sen maatieteellisellä sijainnilla on suuri merkitys opiskelijoille, siksi nuo kolme ja sitten vielä tarkoin harkitut alueelliset erityiskurssit päälle. Ukrainasta voi katsoa mitä nykyaikainen sota tarkoittaa pelastustoimelle. – Ei pitäisi koskaan sanoa ei, ei valtiollistamiskeskustelussakaan. – Tällä hetkellä ensihoidon tilanne on valtakunnallisesti epäselvä. Olkoon pelastustoimi hyvinvointialueilla tai valtiolla, Korkiamäki perää resurssien hallintaan uudenlaista otetta. Esimerkkinä modulaarisesta koulutuksesta Korkiamäki ottaa sen hyödyt vaikkapa henkilöstösuunnittelussa. Visio, tahto ja kyky puuttuu… ja mitä ilmeisimmin kyky toteuttaa visiota. Pelastustoimen resurssoinnissa ei huomioida hänen mukaansa suuronnettomuuksia eikä varauduta mitenkään poikkeusoloihin. Eläkeläisen maailma. Kilpailu hyvistä opiskelijoista kiihtyy, kun ikäryhmät pienenevät. Pelastustoimen edunvalvonta, näkyvyys Pelastustoimen edunvalvonta on Korkiamäen mielestä erittäin huonoissa kantimissa. Korkki kannattaa myös siirtymistä modulariseen koulutukseen. Taidon opettaminen vaatii pienryhmiä ja tekemistä. – Uskon, että yhteinen hallinto, joka hoidettaisiin nykyisen opiston toimesta, olisi taloudellisin ja tehokkain vaihtoehto
– Kuvitelkaa nyt; työ, työpaikka ja työkaverit olivat 40 vuotta samat, ja sain kaiken lisäksi olla unelma-ammatissani. Eläkkeelle siirtyminen on ollut Jarille todella suuri muutos. – Meidän taloudessa tuo sana ”pelastus” on edelleen hyvin esillä, naurahtaa Jari Korkiamäki. – Mökki sijaitsee Högsårassa Kemiönsaaressa. . Kovin kauas pelastustoiminnasta Jari ei ole eläkkeellä päässyt, koska puoliso Tanja on Helsingin kaupungilla varautumiseen liittyvässä työssä. Mökki on meille tapa rentoutua ja olla meren lähellä. 17 Jari Korkiamäki asuu avopuolisonsa Tanja Mannilan ja australianpaimenkoira Sylvin kanssa Espoon Kiltakalliossa. – Pelaan koripalloa Tapiolan Hongan ikämiesten SM-sarjajoukkueessa ja golf kuuluu vakioharrastuksiin, kuten kuntosalikin. Jari kertoo Tanjan harrastavan muun muassa pelastuskoiratoimintaa. Kotimieheksi ryhtyminen on vaatinut ja vaatii edelleen sopeutumista. Jari mainitsee vielä mökkeilyn. Siellä käymme aina kun ehdimme. Jarin harrastukset ovat liikunnallisia
18 FIRE EAGLE 3.0 Saatavilla elokuussa -26 lisätiedot maahantuojalta: CPE Production Oy, info@cpe.fi, 03 6882920 haix.com
MR: On valitettava tosiasia, että monet ICT-hankkeet ovat 2000-luvulla viivästyneet tai niitä on jouduttu jopa keskeyttämään. Pikemminkin päinvastoin; esimerkiksi Fi-Alert –järjestelmä on tulossa käyttöön nopeammin kuin alun perin on suunniteltu. Sisäministeriö ja Erillisverkot solmivat 28.5.2026 sopimuksen Fi-Alert -järjestelmän toteuttamisesta. 2. Sisäministeri Mari Rantanen vastaa. Mediassa on näkemykseni mukaan ymmärretty väärin, että pelkästään uuden ominaisuuden ohjelmointi sekä sen käyttöönotto kestäisi kaksi vuotta. 112-sovelluksen uusi ominaisuus pyritään saamaan käyttöön jo tämä vuoden puolella, ja sen toimintaa ja vaikuttavuutta sekä siitä viestintää kehitetään vielä käyttöönoton jälkeen. MR: Suomeen rakennetaan lokakuun 2026 loppuun mennessä uusi, nykyisiä järjestelmiä täydentävä vaaratiedotejärjestelmä. Miten ilmavaarasta varoittavan järjestelmän kehittäminen voi Suomessa kestää 1,5 vuotta, kuten sisäministeriö ilmoittaa. Miten aiotte varmistaa, ettei ilmavaarasta varoittavan kansallisen järjestelmänkehittäminen ylitä aikataulua eikä budjettiaan, kuten KAIKISSA ministeriön ICT-hankkeissa vuoden 2000 jälkeen on käynyt. Näin tosiaan ei ole. 112 Suomi -sovelluksen ilmasta uhkaavasta vaarasta varoittamisominaisuuden kehittämisen osalta on huomioitava, että hanke muodostuu muustakin kuin pelkästään uuden ominaisuuden ohjelmoinnista. Uusi FI-Alert -järjestelmä täydentää nykyistä vaaratiedottamista tuomalla matkapuhelimiin nopeammat ja paremmin kohdennetut alueelliset varoitukset. FI-Alert -järjestelmä perustuu Cell Broadcast -teknologiaan ja EU Alert -konseptiin ja sen rakentamista on vauhditettu hallituksen toimin. 19 Esitimme viime lehdessä kaksi ajankohtaista kysymystä ministerille: 1. Hallitus on myöntänyt järjestelmän kehittämiseen ja käyttöönottoon rahoituksen. 112Suomi-sovelluksen varoittamisominaisuuden kehittämisessä ja Fi-Alert -järjestelmän käyttöönotossa ei kuitenkaan ole viitteitä siitä, että nämä riskit olisivat vaarassa toteutua
– Koulutukseen pääseminen muodostaa kuitenkin pullonkaulan. Pelastusjohtaja Leinonen painottaa, että mitään yhteistä toimintamallia ei palokuntien erilaisuuden vuoksi ole tarjolla. Vastauksia palautettiin 301. Tilastollisesti kyselyn voidaan katsoa antavan luotettavan kuvan Päijät-Hämeen sopimuspalokuntien henkilöstön mielipiteistä ja ajatuksista niin omasta palokunnasta kuin pelastuslaitoksestakin. Kyselyn vastausten yhteenveto ja oman palokunnan tulokset ovat kunkin sopimuspalokunnan käytettävissä toimintansa kehittämiseen. – Muutamassa palokunnassa koettiin kuppikuntaisuuden haittaavan hyvän yhteishengen muodostumista. Pelastusjohtaja Mira Leinonen kertoo, että vastausten pohjalta pelastuslaitoksessa tehtiin sopimuspalokuntia koskeva analyysi ja kehittämissuunnitelma. Päijät-Hämeessä on uusien palokuntalaisten rekrytoinnissa onnistuttu melko hyvin. Lisätiedot: Päijät-Hämeen pelastuslaitos Pelastusjohtaja Mira Leinonen mira.leinonen@paijatha.fi Päijät-Hämeen pelastuslaitos: Henkilöstökysely sopimuspalokuntalaisille. 20 Kyselyn perusjoukkona oli noin tuhat sopimuspalokuntalaista. Tähän pyrimme saamaan korjausta jo kuluvan vuoden aikana. Joissakin palokunnissa vastuuta kantavat henkilöt kokivat kuormittuvansa liikaa. Yhteishenki palokunnissa koetiin pääsääntöisesti hyvänä, mutta palokuntakohtaisia eroja ilmeni. Työturvallisuudesta kysyttäessä kehittämistarpeita koettiin erityisesti varusteissa. Säästöjen vuoksi meillä koulutusta on jouduttu supistamaan. – Vastauksissa käsiteltiin varsin paljon konkreettisia asioita. – Pelastuslaitos pyrkii kuitenkin tukemaan mahdollisuuksiensa mukaan palokuntien hyvinvointia. Saimme niistä hyvin kiinni ja vastausten konkretia helpotti analyysin tekoa ja erityisesti kehittämistoimenpiteiden suunnittelua