palokuntalainen BRANDKÅRISTEN IRTONUMERO 10 € · VIIKKO 19 · 2026 · ISSN 1798-2685 132 Elisa Koikkalainen ja Tiina Rautio: SAVUSUKELLUSKURSSI SUORITETTU Iiro Wennberg Kainuun VPK Turvallisuuskeskus
2
3
Hallitse kokonaisuus. Ihon suojaus Ihon puhdistus Varusteiden hallinta Tehokas dekontaminaatio LUE LISÄÄ :. www.teknosafe.fi Katkaise altistumisen ketju. Katkeaako se teillä. Pelastajan altistuminen on ketju
Ollikainen TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi TAITTO Maria Salo ILMOITUSMYYNTI, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA TALOUS tilaukset@palokuntalainen.fi PAINO Grano Oy KANNEN KUVA Lotta Marttinen, resoluutiota parannettu tekoälyn avulla. 5 54-57 Leppävaaran VPK PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 KOLUMNISTIT Silvio Hjelt, Jaakko Linko, Marko Palokangas OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. KUVAPANKIT Freepik, Depositphoto JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja WWW.PALOKUNTALAINEN.FI palokuntalainen BRANDKÅRISTEN vakiopalstat Välfärden i Finland går (under) sin egen väg – närhjälp förbjuds på formella grunder 26. Provosointi tiettyyn pisteeseen keskustelun aikaansaamiseksi kun on mielestämme joskus paikallaan. Mitä olisi voitu tehdä toisin?-kysymys on myös tabu. Kommentteja tai vastineita ”väärin kirjoitetuille” artikkeleille haluaisimme vastaanottaa nykyistä enemmän. Jopa muutamia tilauksia on peruutettu matalan ärsytyskynnyksen henkilöiden toimesta. Rauhallista maastopalokautta odotellessa Toimitus 8-9 Rikoslakiuudistus vahvistaa ensihoitajien ja pelastajien suojaa Pääkirjoitus 7 Ledaren 85 Liekinheittäjä 90 Pikku-Ville 81 Alarmnisti 26 Lingottua 33 Letkut solmussa 89 Mielipide 82 26-27 Alarmnisti Marko Palokangas Kolumni. Pelastusalalla ei ole vieläkään kunnolla totuttu kritiikkiin. Tällöin erään palokunnan nokkamiehen vastine lehdessä olleeseen uutiseen (!) sisälsi pääosin voimasanoja ja kirjoitusvirheitä malliin ”sanatan tuunarit”. Näissä tapauksissa lukija ei ole mitä ilmeisimmin tajunnut sitä, että lehti haluaa antaa tilaa myös valtavirrasta poikkeaville ajatuksille. Vain kerran on lehdelle toimitettu vastine jäänyt julkaisematta. Pelastustehtävien rakentavakin arviointi on edelleen tabu. Palokuntalainen ei ole pelännyt tarttua vaikeisiinkaan aiheisiin – eikä pelkää jatkossakaan. Onneksi tuo tapaus on ollut ainoa ja siitä on jo vuosia. Alalla ei tunneta käsitettä ”väärin sammutettu” ei operatiivisella eikä hallinnollisella puolella. Täällä toimituksessa mietimme, pitäisikö provosoida enemmän. Palokuntalainen on 25 ilmestymisvuoden aikana julkaissut useita kirjoituksia, jotka eivät ole miellyttäneet kaikkia. VUOSIKERTA AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN ISSN 1798-2685 Brandkåristen 86 Väärin kirjoitettu. Ja myös kommenteille ja vastineille
6 Ranger 2.0 High-Vis musta Hyvin näkyvä musta-sini-fl uoresoiva keltainen kevyt ja hengittävä asu maastopaloihin ja teknisiin pelastustehtäviin. Hyväksyntä EN 15384 ja EN ISO 11612. 03 3142 1522, Kuokkamaantie 4 p. Asu on varustettu tuuletusaukoilla, takki ja housut yhdistettävissä vetoketjulla. 03 3142 1505 • TURKU Leipäläntie 71 p. EN ISO 15384 ja EN 16689. Varmistamme, että saat korkean suorituskyvyn suojavaatteet, teknologiset innovaatiot ja asiantuntevan palvelun. Ranger 2.0 High-Vis hiekka Hyvin näkyvä hiekka-fl uresoiva keltainen kevyt ja hengittävä asu maastopaloihin ja teknisiin pelastustehtäviin. Saksalainen S-Gard valmistaa laadukkaat palopuvut 130 vuoden kokemuksella korkealuokkaisista materiaaleista. 03 3142 1544. 03 3142 1560 VANTAA Tikkurilantie 68 p. 03 3142 1507 • LAHTI Ansiokatu 2 p. 03 3142 1550 • HÄMEENLINNA Katsastusmiehenkuja 5 p. EN ISO 15384 ja EN 16689. 03 3142 1555 • PORI Satakunnankatu 38 p. www.tamrex.fi TAMREX OY TAMPERE Turvesuonkatu 7 p. Ranger 2.0 Ranger 2.0 on erityisesti metsäpaloihin tarkoitettu kevyt ja hengittävä palopuku. 03 3142 1530 ESPOO Koskelontie 15 p. Asu on varustettu tuuletusaukoilla, takki ja housut on yhdistettävissä vetoketjulla Hyväksyntä mm. Asu on varustettu tuuletusaukoilla, takki ja housut on yhdistettävissä vetoketjulla Hyväksyntä mm. Kevyesti parempi! Tarvitset asianmukaisen suojan ihmishenkien pelastamisessa ja tulipalojen sammutuksessa. 03 3142 1545 • KOTKA Edelfeltinkatu 13 p
NAURETTAVIN ESIMERKKI on uuden Lupaja valvontaviraston tulkinta vapaaehtoisten käyttämisestä sydäniskurin ja sen käyttöön perehdytetyn henkilön saamisessa hätätilapotilaan luo. Näin he toimivat ennen kaikkea peläten pienintäkin virhettä, joka voisi uhata työpaikkaa. 7 PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Tulkinta-Suomi maksaa sekä euroja että ihmishenkiä Artikel på svenska på sidan 85. Hätää kärsivän osoite pitää hakea paloasemalta, vaikka tämä asuisi naapurissa. USKOMATONTA. Pykälät ovat väärä vastaus.. Toiminnan, jossa tulkinta on arvokkaampi kuin ihmishenki. Sellainen auttaminen on kiellettyä, koska asiasta päättävä virkamiestai -nainen on sitä mieltä. MINISTERIÖIDEN JA LUPAJA VALVONTAVIRASTON KANNATTAISI pitää mitä pikimmin hiljainen hetki peilin ääressä ja kysyä itseltään: Onko tarkoituksemme palvella kansalaisia vai pykäliä. VIRANOMAISET LUKEVAT JA SOVELTAVAT EU:n ja kansallista lainsäädäntöä sekä erilaisia direktiivejä ja ohjeita pilkuntarkasti. SÄÄNTÖ-SUOMEN TUNTEVAT KAIKKI, mutta sen rinnalla toimii virkainnolla myös Tulkinta-Suomi. SUOMESSA TÄLLAISTEN TULKINTOJEN tekijöiden tulisi astua kasvoillaan julkisuuteen ja selittää toimintansa motiivit. Nykyinen ministeri Wille Rydman ei varmaan ole edes tietoinen tulkintaongelmasta, jonka vuoksi monen hätätilapotilaan avunsaanti on viivästynyt – ja viivästyy. Ex-ministeri Kaisa Juuso ilmoitti puolestaan vuosi sitten siirtävänsä tämän taktisen yksityiskohdan strategiatyöryhmän pohdittavaksi. Kuluja kasvattavat myös valtion viranomaiset, jotka tulkitsevat olemassa olevia säädöksiä tiukimman kautta. Tämän estämättä ministeriöt suoltavat aina vain lisää säädöksiä, jotka – yllätys, yllätys – lisäävät pakollisia kustannuksia. Ne syntyvät hankkeista kasvattaa paloasemaverkkoa vain muutamien sekuntien tähden. PARADOKSAALISTA ON, että sisäministeriön pelastusosasto julkaisee ohjeita, joita ei ministeriön virkamiehen mukaan tarvitse noudattaa. Hallintokulttuuri elää yhä pysähtyneisyyden aikaa. TULKINTA-SUOMEN kummallisuuksiin kuuluu myös Sosiaalija terveysministeriön kanta sopimuspalokuntien ensivastehenkilöstön hälytysviestien sisältöön. Tavallaan onni onnettomassa sotkussa, jos tuo on totta, koska ohjeiden kirjaimellinen noudattaminen aiheuttaisi merkittäviä uusia kustannuksia hyvinvointialueille. pääkirjoitus SUOMEN TIUKAN TALOUSTILANTEEN VUOKSI pitää hallituksen mukaan leikata ja ”säästää”. ESIMERKIKSI RUOTSISSA sydäniskurin käyttöön perehtyneitä siviilejä hälytetään elvytyspotilaan luo – ilmeisesti ymmärtämättä, kuinka vallatonta tuollainen rajojen ylittely byrokratian näkökulmasta on. ESIMERKKINÄ EDELLISESTÄ käy toimintavalmiusaikojen pilkuntarkka, elämälle vieras noudattaminen ja siitä koituvat ovat kymmenien miljoonien turhat kustannukset. TÄLLAISTA KALLIIKSI KÄYVÄÄ TULKINTAVALTAA kansalaisen on vaikea ymmärtää, saati hyväksyä. Karmea ja hengenvaarallinen sääntö, jonka määrääjä pitää kilpenään tietoturvaa. STM:N VIRKAMIES LUPASI korjauksen tähän epäkohtaan jo vuonna 2019
Lähde: Hyvil Oy Ai-kuva. Tyypillinen uhkatai väkivaltatilanteen aiheuttaja vuonna 2025 oli aiempien vuosien tapaan ensihoidon potilas tai asiakas (92 %). 8 VUONNA 2025 ENSIHOIDOSSA YHTEENSÄ 456 UHKAJA VÄKIVALTATILANNETTA Uhkaja väkivaltatilanteita kirjattiin ensihoitopalveluissa vuonna 2025 yhteensä 456 kpl, kun vastaavia kirjauksia vuonna 2024 oli 377 kpl. Uhkaja väkivaltatilanteista aiheutui ensihoitopalveluissa yhteensä 755 ilmoitusta tai toimenpidettä
Lainsäädäntöuudistus on merkittävä askel, mutta se ei Jytyn Jaakkolan mukaan riitä poistamaan väkivaltaa. Hälytystoiminnan vaikeuttamisesta voi saada jopa neljän vuoden vankeustuomion. Lisätiedot: Jytyn pelastusalan neuvottelupäällikkö Pasi Jaakkola, puh. 9 Ensihoitajiin ja pelastajiin kohdistuva väkivalta rinnastuu jatkossa virkamiehiin kohdistuvaan väkivaltaan. Lakimuutoksen taustalla on pitkäjänteinen vaikuttamistyö, jossa keskeinen rooli on ollut Jytyn jäsenliitolla Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALilla. Työntekijät on koulutettava tunnistamaan ja raportoimaan kohtaamiaan väkivaltatilanteita tai niiden uhkaa. – Lakimuutos lähettää tärkeän viestin: väkivaltaa auttajia kohtaan ei hyväksytä. Uskon, että uudistus myös vähentää väkivallan uhkaa ensihoidossa ja pelastustoimessa, Jaakkola arvioi. – Väkivalta ensihoitohenkilöstöä kohtaan tai sillä uhkaaminen on nyt yhtä rangaistavaa kuin virkamiestä kohtaan. Lisäksi työntekijöiden tukemista väkivaltatilanteiden jälkeisissä oikeusprosesseissa on kehitettävä, Jaakkola sanoo. 040 612 7616, pasi.jaakkola@jytyliitto.fi. Lakiuudistus antaa selkeän viestin sen tuomittavuudesta. Jatkossa väkivaltarikoksen rangaistavuus ei riipu siitä, käyttääkö ensihoitaja työssään julkista valtaa vai ei. Rikoslakiuudistus vahvistaa ensihoitajien ja pelastajien suojaa Ensihoitajiin ja pelastajiin kohdistuvasta väkivallasta rangaistaan jatkossa nykyistä ankarammin. Rikoslain muutos tekee ensihoitajien ja pelastajien työn häiritsemisestä rangaistavaa. – Nyt on erityisen tärkeää, että lakiuudistuksen sisältö käydään työpaikoilla huolellisesti läpi. huhtikuuta voimaan tullut rikoslain muutos selkeyttää auttajien asemaa ja vahvistaa heidän työturvallisuuttaan. Muutos selkeyttää merkittävästi ensihoitajien, pelastajien ja sopimuspalokuntalaisten asemaa väkivaltatilanteiden oikeuskäsittelyissä. Aiemmin tilanne oli ongelmallinen: jos hälytystehtävällä oli paikalla sekä poliisi että ensihoito, poliisiin kohdistunut väkivalta saatettiin tuomita ankarammin kuin ensihoitajaan kohdistunut väkivalta. Väkivalta auttajia kohtaan on yleistä. 1. Muutos korjaa hyvin merkittävän epäkohdan lainsäädännössämme, sanoo pelastusalan neuvottelupäällikkö Pasi Jaakkola Ammattiliitto Jytystä
10 See all the news at Interschutz! 01-06 JUNE 2026 HANNOVER GERMANY, HALL 11, STAND H35 VIKING-FIRE.COM Structural Firefighting Technical Rescue Protective Hoods and more... VIKING FIRE & RESCUE A division of VIKING Life-Saving Equipment B_FI_(Interschutz)_W205xH275_march2026.indd 1 B_FI_(Interschutz)_W205xH275_march2026.indd 1 19.03.2026 06.01 19.03.2026 06.01
Se on myös erinomainen esimerkki viranomaisten ja vapaaehtoisten yhteistyöstä elintärkeiden palvelujen turvaamiseksi. Paikallisista asukkaista koulutetut sydäniskuriryhmät ovat olleet keino varmistaa nopea apu sydänpysähdystilanteissa alueilla, joilla ambulanssin tulo voi kestää liian pitkään. Keski-Suomen hyvinvointialue on ilmoittanut luopuvansa sydäniskuriryhmien käytöstä ainakin toistaiseksi. Nyt kuitenkin Lupaja valvontavirasto on tulkinnut, että toiminta on lainvastaista. – On välttämätöntä tarkastella asiaa viipymättä uudelleen. Sydäniskuriryhmien toimintaa ja vapaaehtoisten merkitystä elintärkeän nopean avun varmistamisessa pitää arvioida laajemmin kuin Lupaja valvontavirasto on nyt tehnyt, sanoo Suvi Louhelainen. Suomen Kylät ry on täysin samoilla linjoilla Sydänliiton kanssa siitä, että sydäniskuritoimintamallin kieltäminen on vahingollista koko Suomelle. Hyvinvointialue on ollut sydäniskuriryhmien toimintamalliin tyytyväinen ja kertoo, että sydäniskuriryhmien työ on täydentänyt ensihoidon toimintaa. Lisätiedot: Suomen Kylät ry Toiminnanjohtaja Suvi Louhelainen p. 050 574 5920 suvi.louhelainen@suomenkylat.fi Lupaja valvontaviraston tulkinta uhkaa lopettaa elintärkeän vapaaehtoistoiminnan Toimituksen huomautus: Halllitus on huhtikuun kehysriihineuvotteluissa ottanut norminpurkuselvitykseen kohdaksi 3: ”Syrjäseutujen elvytystehtävissä mahdollistettava vapaaehtoisten antama elvytysapu”.. – Emme voi hyväksyä Lupaja valvontaviraston tulkintaa, jonka mukaan hyvinvointialue ei saa käyttää ensihoitoon sisältyvässä ensivastetoiminnassa avuksi vapaaehtoisten apua, sanoo Suvi Louhelainen, Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtaja. Sosiaalija terveyspalvelujen etääntyminen heikentää ihmisten turvallisuuden tunnetta ja konkreettista turvallisuutta erityisesti maaseudulla Keski-Suomen hyvinvointialue on vastuussa ensihoidon palvelujen järjestämisestä alueellaan. 11 Keski-Suomen hyvinvointialue on ilmoittanut luopuvansa sydäniskuriryhmien käytöstä ainakin toistaiseksi. Keski-Suomessa ryhmät ovat täydentäneet virallista ensihoitoa, ja hyvinvointialue on ollut toimintamalliin tyytyväinen. Malli on esimerkillinen erityisesti pitkien etäisyyksien alueilla. Vapaaehtoisille ei enää välitetä hälytyksiä sydänpysähdystilanteissa, eikä uusia vapaaehtoisia kouluteta. Kysymys ei ole ollut hankinnasta ja palvelujen ostamisesta, kuten Lupaja valvontavirasto on nyt tulkinnut. Kysymys on siitä, miten tämänkaltaiset elintärkeät palvelut voidaan turvata maaseudulla ja harvaan asutuilla alueilla
Hankkeessa tuotetaan tutkimustiedon pohjalta interaktiivista koulutusmateriaalia, joka tukee kokemusperäistä oppimista. Hankkeen aikana kartoitetaan interaktiivisten oppimismenetelmien mahdollisuuksia, ja tuloksia päästään testaamaan käytännönläheisesti leireillä. 12 Pelastusopistolla on käynnistynyt uusi hanke: Veden pisarakoon vaikutus sammutustyön tehokkuuteen ja turvallisuuteen (PISARA). – Tavoitteena on, että pelastajat ymmärtävät entistä paremmin eri työvälineiden tuottaman pisarakokojakauman ja osaavat valita kuhunkin tilanteeseen parhaiten soveltuvan menetelmän, Mikkonen tiivistää. PISARA-hanke kestää vuoden 2027 loppuun, ja sitä rahoittaa Palosuojelurahasto. Hankkeessa selvitetään, millaisella veden pisarakoolla, sammutusvesimäärällä ja sammutustekniikalla rakennuspalot voidaan sammuttaa mahdollisimman tehokkaasti huomioiden sekä sammuttajien, että pelastettavien turvallisuus. Pienpisarasammutustekniikka on ollut Suomessa keskeinen menetelmä hyökkäävään sisältä sammuttamiseen jo 1980-luvulta lähtien. Menetelmä osoittautui aikanaan tehokkaaksi, ja sen asema vakiintui pitkäksi aikaa. Onnettomuuksien vuoksi ulkomailla havahduttiin menetelmän haasteisiin ja pienpisarasammutustekniikalle haettiin vaihtoehtoisia menetelmiä. Pisarat syyniin: Pelastusopiston hanke tutkii veden pisarakoon vaikutusta sammutustyöhön – PISARA-hankkeessa tarkastellaan tutkimusperäisesti, miten erilaiset pisarakoot ja vesivirrat vaikuttavat sammutustyöhön ja miten nykyisiä menetelmiä voidaan kehittää vastaamaan entistä paremmin erilaisia rakennuspaloja, Mikkonen kertoo. – Sammutustaktiikan ja -tekniikan optimoinnilla voidaan vähentää pelastajien ja pelastettavien altistumista sekä parantaa sammutustehokkuutta. Tämän myötä Hollannissa kehitettiin nelikenttämalli, joka antaa vaihtoehtoja ja tukevia toimintoja pienpisaratekniikalle. Tavoitteena on vahvistaa pelastustoiminnan suorituskykyä tutkimusperäisen tiedon avulla, tutkija Jari Mikkonen kertoo. Lisätiedot: Jari Mikkonen Projektipäällikkö etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi 029 545 3497. Lisäksi tutkitaan, millaista pisarakokojakaumaa nykyisin käytössä olevat suihkuputket ja muut sammutusvälineet tuottavat. Seuraa hanketta Pelastusopiston sosiaalisessa mediassa: #PISARAhanke
1. Miten ilmavaarasta varoittavan järjestelmän kehittäminen voi Suomessa kestää 1,5 vuotta, kuten sisäministeriö ilmoittaa. 13 Kaksi ajankohtaista kysymystä sisäministeri Mari Rantaselle Meillä on käytössä laadukas 112-sovellus, useita kehittyneitä mobiilidataan perustuvia hälyttämisjärjetelmiä, useita hälyttämiseen soveltuvia tekstiviestijärjestelmiä, toimiva järjestelmä radio/tv-teitse välitettäviä vaaratiedotteita varten ja meillä on taajamissa väestöhälytinjärjestelmät. Lisäksi Suomea pidetään yhtenä tietotekniikan huippumaana. Miten aiotte varmistaa, ettei ilmavaarasta varoittavan kansallisen järjestelmän kehittäminen ylitä aikataulua eikä budjettiaan, kuten KAIKISSA ministeriön ICT-hankkeissa vuoden 2000 jälkeen on käynyt. Ystävällisin terveisin Pekka Koivunen päätoimittaja. Sisäministeriö on ollut käytännössä pääroolissa useissa ICT-hankkeissa, kuten Pronto, Peke, Virve, Tuve, TOTI, Kejo, Erica, Virve 2, Kivijalka… 2
14 Uusi Dräger FireGround ja PSS AirBoss Connect reaaliaikainen valvonta lisää turvallisuutta Dräger FireGround Accountability -järjestelmän avulla tilannepaikan johtaja saa reaaliaikaista tietoa kaikista paineilmalaitteen käyttäjistä. FireGround mahdollistaa myös etävalvonnan ja tapahtumien raportoinnin.. Tätä varten PSS AirBoss Connect -paineilmalaite voidaan varustaa kiinteällä radiolla
15 Pelastustoimen henkilöstötarpeen kehittymistä seurataan säännöllisesti Pelastusopiston kyselyillä ja Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) eläköitymisennusteilla. Tutustu henkilöstötarveraporttiin https://www.pelastusopisto.fi/ tutkimuksen-tiedotteet/ onko-pelastajista-yha-pula/ Uusi Dräger FireGround ja PSS AirBoss Connect reaaliaikainen valvonta lisää turvallisuutta Dräger FireGround Accountability -järjestelmän avulla tilannepaikan johtaja saa reaaliaikaista tietoa kaikista paineilmalaitteen käyttäjistä. Samalla ajanjaksolla valmistuu 2 148 uutta pelastajaa sekä 140 uutta alipäällystön ja 210 uutta päällystön henkilöä. Vuosina 2026–2029 pelastajia arvioidaan rekrytoitavan 1 068, kun samaan aikaan valmistuu 1 176 pelastajaa. Nyt on kuitenkin viitteitä siitä, ettei taloustilanne mahdollista vastaavaa työllistymistä. Pelastajien koulutustarve on yhä olemassa, mutta taloustilanteen vuoksi pelastajapula ei tällä hetkellä näytä merkittävältä. Alipäällystöä valmistuu nykytahdilla 80 eli vain 45 % tarpeesta. Uuden raportin tavoitteena oli päivittää pelastajien, alipäällystön ja päällystön tarvetta vuoteen 2032 mennessä. On mahdollista, että vuoden 2029 lopussa Teksti ja kuva: Pelastusopisto Onko pelastajista yhä pula. Suhteutettuna raportoituun lisätarpeeseen, kyselyn perusteella näyttää siltä, että pelastajia rekrytoidaan vain 72 % vaaditusta lisätarpeesta. Pelastajakoulutuksen sisäänottomääriä on nostettu aiempien selvitysten perusteella. Vastaavasti taloudellinen tilanne huomioiden näyttää tulosten perusteella siltä, että vuosina 2026– 2029 alipäällystöä rekrytoidaan 74 % raportoidusta lisätarpeesta ja päällystöä 55 %. – Pelastusopisto ei halua pienentää pelastajatutkinnon aloituspaikkojen määrää, vaan pitää sen ennallaan suunnitellun noston sijaan. Uusi raportti tarkentaa henkilöstötarvetta on 150 pelastajaa ilman koulutusta vastaavaa työtä. Päällystöä puolestaan valmistuu hieman yli tarpeen. Tätä varten PSS AirBoss Connect -paineilmalaite voidaan varustaa kiinteällä radiolla. Säästyneillä resursseilla voisimme lisätä alipäällystön koulutusta, kertoo Pelastusopiston tutkimusjohtaja Mimmi Vehkala. Uuden arvion mukaan vuosina 2026–2032 tarvitaan yhteensä noin 2 000 uutta pelastajaa sekä 388 alipäällystön ja 174 päällystön henkilöä. Uusi raportti vuosille 2026–2032 on julkaistu. Henkilöstön saatavuus on parantunut, mutta pelastustoiminnan palveluiden turvaaminen edellyttää panostuksia rekrytointiin, suorituskyvyn kasvattamiseen ja alipäällystökoulutukseen. Edellisen, vuosia 2024–2032 koskevan pelastajatarveraportin mukaan pelastajia tarvittiin noin 2 300 vuoteen 2032 mennessä. FireGround mahdollistaa myös etävalvonnan ja tapahtumien raportoinnin.
16 Sähköautojen ja akkujen erikoisasiantuntija Iiro Wennberg TIEDON JALOSTAJA JA JAKAJA Pelastusryhmänjohtaja Iiro Wennberg, 39, tamperelaistunut vaasalainen, on viime vuosina tullut tunnetuksi erityisesti sähköautoja akkupalojen erikoisasiantuntijana. Teksti: Pekka Koivunen Kuvat: Pekka Ko ivunen, Iiro Wennbergin kuva-arkisto. Hänen tiensä Vaasan Sportin B-junnujen maalivahdista Abu Dhabin kautta Kangasalle on osoitus määrätietoisesta pyrkimyksestä kerätä, jalostaa ja jakaa tietoa omasta erikoisalastaan
17
Suuri osa työstä oli kuitenkin pelastajan työtä enemmänkin valvovassa roolissa savuparien kanssa. – Mielenkiintoista oli, että paloauton kuljettaja ei tiennyt yleensä mitään palon sammuttamisesta. Kuljettaja oli vain kuljettaja ja pelastaja teki pelastajan työtä. Myös CBRNE-toiminta tuli tutuksi. – Vaasassa sain puolentoista vuoden aikana monipuolisen kuvan palomiehen ammatista. – Kurssi oli hieno kokemus. Jouduin tekemään paljon töitä, mutta kurssista jäi hyvät muistot. Olin eräällä tavalla paikallisen paloesimiehen oikea käsi. Sanoihin ei voinut luottaa, mutta kaikki työtoverit olivat kylläkin ystävällisiä ja vieraanvaraisia. Työntekijät olivat työnantajan omaisuutta, mihin länsimaissa ei lla totuttu. – Arabimaailma ja -kulttuuri yllättivät erilaisuudellaan. Jouduin muun muassa treenaamaan, laihduttamaan ja opettelemaan uimaan uudestaan. Wennbergin mukaan arkisuus oli kuitenkin työstä kaukana. Kangasalaa Iiro Wennberg pitää loistavana paikka uuden kehittämiseen. Pelastusalasta ammatti Palokunnassa saatu kipinä ja perheen kannustus saivat Iiro Wennbergin hakemaan pelastajakurssille Kuopioon. Paluu Kangasalan asemalle oli kuin saapumineen eri maailmaan. – Töihin tultiin myöhässä ja työturvallisuus oli yleisesti heikolla tasolla. Pelastajan viran Wennberg sai vuonna 2011. Mutta nuori mies halusi maailmalle. Päätin, että minäkin haluan sen kokea. Varusmiespalvelussa Suojelukoulussa Keuruulla Iiro täydensi palokunnassa saamiaan oppeja pelastustoimintaan. Pelastusopistolla suoritettu sukelluskurssi vuonna 2011 on jäänyt erityisen hyvin Iiron mieleen. Uskomaton Abu Dhabi Wennbergin uteliaisuus uuteen kulminoitui vuonna 2016, kun yli vuoden kestänyt ”supervisor”pesti Abu Dhabissa alkoi. Valkeakosken ja Hervannan paloasemat tulivat hänelle tutuiksi, kuten Tampereen Kepalokin. Sittemmin uskon kulttuurin muuttuneen sielläkin. Emirates Fire and Rescue Company, joka välitti konsulttija koulutuspalveluita oli työnantajani. Pietarsaaressa olin vain muutaman kuukauden, mutta ajasta jäivät todella hyvät muistot. 18 Yrittäjävanhemmat opettivat Iirolle raa’an työnteon. – Siinä meni vuosi asettuessa ja totutellessa pirkanmaalaiseen elämänmenoon. Paljon Abu Dhabi opetti selviytymistä, kärsivällisyyttä ja sen, mikä on lopputulos, jos yhteiset säännöt ja tavoitteet eivät ole selviä. Kyseessä on kuitenkin yhteiskunta, joka on kehittynyt hyvin lyhyessä ajassa, joten tavallaan sitä ymmärsi myös maan kasvukivut. . Vuonna 2014 oli vuorossa alipäällystökurssi. – Kaverit kertoivat erikoisesta kokemuksesta vieraassa ympäristössä. Tampereelle Iiro muutti yksin, Jenni jäi vielä Vaasaan. – Tampereesta tiesin vain Särkänniemen, Ilveksen ja Tapparan, naurahtaa Wennberg, joka sai määräaikaisen työn Pirkanmaan aluepelastuslaitokselta. Palokunnassa ei puhuttu juuri lainkaan englantia. Paloesimiehen viran Wennberg sai 2020. Mitä ei osata, se opetellaan, toisin kuin Abu Dhabissa. – Pääsin sisään vasta toisella kerralla. Vuonna 2009 Pelastusopistolta valmistunut pelastaja työskenteli Vaasan ja Pietarsaaren paloasemilla. Iiro työskenteli pari vuotta Wärtsilän tehtaalla, toimi taksirenkinä ja – tapasi Jennin, joka on seurannut Iiron matkassa jo kuusitoista vuotta. Toiminta Vaasan VPK:ssa sytytti kipinän pelastusalaan. – Tässä suhteessa Pirkanmaan pelastuslaitos on tarjonnut paljon kasvualustaa. Kalustoa oli pääosin uutta, mutta sitä ei huollettu ja ylläpidetty, kuten Suomessa on totuttu. Ensimmäinen etappi oli Pirkanmaa, jonne hänet houkuttelivat tamperelaiset kaverit. Vuoden 2015 tärkein tapahtuma oli avioliiton solmiminen Jennin kanssa. Työn merkitys ja sen kunnioitus oli Wennbergin mukaan eri tasolla kuin suomalaisessa yhteiskunnassa. – Olin aitiopaikalla näkemässä, mikä toimi ja mikä ei. Työmoraalia Wennberg piti Arabiemiirikunnissa merkittävästi suomalaisesta poikkeavana. Siinä oppi paljon itsensä ylittämistä – ja oma epämukavuusalue tuli tutuksi. – Ehkä suurin ongelma oli, ettei yhteisiä sääntöjä tuntunut olevan tai niitä ei kunnioitettu, eikä harjoituskulttuuria ollut oikeastaan minkäänlaista. Tämä ajatusmalli poikkeaa aika paljon suomalaisesta pelastajaajatuksesta, jossa yleistasolla tulisi osata montakin asiaa. Tulipaloja ja kolareita paljon, osa hyvinkin rankkoja tehtäviä
19
Palomestari Joonatan Suosalo ja yhteistyökumppanit ovat olleet erinomaisia tukijoita näissä asioissa. – Ei minulla ole mitään erityistä fiksaatiota akkuasioihin, ne ovat vain pieni osa pelastusryhmän johtajan tehtäväkentästä. – Paloauto ja pelastusala on yhä hieno asia, kuten se oli jo ensimmäisenä työpäivänä pelastuslaitoksella. – Yksi oppilaitos ja useampi alueellinen toimipiste olisi ehkä ideaali. Kitaran soittoa ja liikuntaa harrastava Iiro Wennberg asuu Tampereen Rissossa vaimon ja kolmen koiran kanssa. Wennberg on tullut valtakunnallisesti tutuksi akkueksperttinä. – Uskalla epäonnistua. . Uskalla mennä ja kokea. Lopuksi on pakko esittää Wennbergille kysymys: Tappara vai Ilves. Kuitenkin hän sanoo vanhakantaisuutta olevan edelleen jonkin verran pelastustoimessa, mutta onneksi nämä piirteet ovat melko hyvin kadonneet. Vastaus tulee kuin pyssyn suusta. Hänellä on yritys, jonka nimissä hän myy palvelujaan niin pelastuslaitoksille kuin ykstyissektorillekin. Oman mukavuusalueen ulkopuolelle meneminen on Wennbergin mukaan ok. 20 Sähköautojen ja akkujen pariin Kangasalla Wennberg alkoi syventyä sähköautojen ja akkupalojen problematiikkaan. Pelastusala Suomessa on ehkäpä liian pieni päätoimiselle aiheen kouluttajalle. Rahoitus vain on ongelma, osittain myös asenteet. Iiro Wennbergin kertoo, että viime aikoina pelastustoiminnan kehittämisessä on menty hyvin eteenpäin. Lätkäjoukkuemainen asenne on lisääntynyt, myös herrasmiesmäinen kanssakäyminen. Pidän itseäni lähinnä tiedon jalostajana ja jakajana. Yksin ei voi pelastusalallakaan pärjätä kovin pitkälle. Noin puolet koulutuksista suuntautuu yksityissektorille. Tässä työssä ei ole kahta samanlaista päivää. Älä jää tuttuun ja turvalliseen. – Olen kyllä ensisijaisesti virassa oleva pelastusryhmänjohtaja, tuo toiminimi on vain harrastus. – Alussa en tiennyt mitään aihealueesta, mutta mielenkiinto kasvoi, ja aloin perehtymään, kun tietoa oli saatavilla sieltä täältä. – Toimintamallit ja -käytännöt ovat selvästi parantuneet ja kehittyneet. Nuorille hän antaakin kolme ohjetta. Pelastusalan koulutusjärjestelmän perusrakennetta Wennberg pitää hyvänä. – Vaasan Sport, piste. Asiantuntijalla kysyntää Iiro Wennbergin vapaa-ajasta osa kuluu kouluttamiseen. Toivon, ettei oma paloni ja mielenkiinto alan aiheisiin sammu koskaan. Pelastusala tarjoaa valtavasti kokemuksia ja kehityttävää, jos vain itse on valmis tekemään töitä. Ajatuksia Wennberg pitää pelastajan ammattia maailman parhaana