palokuntalainen BRANDKÅRISTEN IRTONUMERO 10 € · VIIKKO 10 · 2026 · ISSN 1798-2685 131 Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka: Meillä ei ole pelastustoimen piirissä yhtään turhaa henkilöä Helsingin pelastuslaitos osa 2 Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry Paloauton pitkä tie
2
3
Nämä jäämät eivät katoa itsestään, vaan voivat imeytyä elimistöön vielä tuntienkin kuluttua, jos niitä ei poisteta huolellisesti. DOT Systems -aktiivihiilishampoo ja -suihkusaippua: • Suunniteltu erityisesti sitomaan epäpuhtauksia savualtistuksen jälkeen • Poistaa tehokkaasti noki-, öljyja likajäämät • Korkea aktiivihiilipitoisuus • Neutralisoi tehokkaasti savun hajun Eliminoi yli 96% kaikista PAHyhdisteistä www.teknosafe.fi. Savu jättää jäljet, joita et näe suojaudu loppuun asti. Savu ja palokaasut sisältävät tuhansia yhdisteitä, jotka tarttuvat ihoon ja hiuksiin. Altistuminen savukaasujen sisältämille epäpuhtauksille ei pääty tulipalon sammumiseen. Suojaudu siis loppuun asti: peseydy heti savualtistuksen jälkeen ja käytä tuotteita, jotka todella poistavat haitta-aineet eivätkä vain peitä hajua. Savualtistuksen jälkeen lika ei jää vain varusteisiin se jää ihoon. Osa niistä on syöpävaarallisia PAH-yhdisteitä ja raskasmetalleja
Toimitus 8-11 Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka piinapenkissä Pääkirjoitus 7 Ledaren 73 Liekinheittäjä 78 Pikku-Ville 72 Alarmnisti 17 Lingottua 35 Letkut solmussa 76 Mielipide 70 22-29 Helsingin pelastulaitos osa 2 112-päivänä 25 tehtävää. Julkisuuteen on vain harva päättäjä uskaltautunut. Ollikainen TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi TAITTO Maria Salo ILMOITUSMYYNTI, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA TALOUS tilaukset@palokuntalainen.fi PAINO Grano Oy KANNEN KUVA AI-kuva KUVAPANKIT Freepik, Depositphoto JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja WWW.PALOKUNTALAINEN.FI palokuntalainen BRANDKÅRISTEN vakiopalstat I ett rättssamhälle kan frivillighet inte krävas 26. Jatketaanko nykyisellä mallilla vai siirretäänkö pelastustoimi valtiolle – tai löytyykö muita vaihtoehtoja. Lämpö on kuitenkin vallan kammareissa noussut selvästi. VUOSIKERTA AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN ISSN 1798-2685 Brandkåristen 74 Hallituskausi päättyy vuoden kuluttua – lämpö nousee Hallituskausi lähenee loppuaan ja eri tahoilla valmistaudutaan jo tulevaan todellisuuteen. Tästä osoituksena on pelastustoimen järjestämismallista alkanut keskustelu. Tulemme kysymään mielipiteitä pelastustoimen tulevaisuuden järjestämismallista niin päättäjiltä kuin ruohonjuuritasoltakin. 5 62-67 Paloauton pitkä tie PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 KOLUMNISTIT Silvio Hjelt, Jaakko Linko, Marko Palokangas OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakan joulukuussa julkaisema uutinen esiselvityksen tekemisestä sai monen pelastusalan päättäjän lausumaan mielipiteensä asiasta – ainakin kulisseissa. Jos sinulla on ajatuksia asian tiimoilta, julkaisemme ne mielellämme – nimellä tai anonyyminä mielipidekirjoituksena. Toimituksemme seuraa tarkasti keskustelua kyseisestä aiheesta
03 3142 1522, Kuokkamaantie 4 p. 03 3142 1507 • LAHTI Ansiokatu 2 p. Asu on varustettu tuuletusaukoilla, takki ja housut on yhdistettävissä vetoketjulla Hyväksyntä mm. Kevyesti parempi! Tarvitset asianmukaisen suojan ihmishenkien pelastamisessa ja tulipalojen sammutuksessa. Asu on varustettu tuuletusaukoilla, takki ja housut on yhdistettävissä vetoketjulla Hyväksyntä mm. 6 Ranger 2.0 High-Vis musta Hyvin näkyvä musta-sini-fl uoresoiva keltainen kevyt ja hengittävä asu maastopaloihin ja teknisiin pelastustehtäviin. Ranger 2.0 Ranger 2.0 on erityisesti metsäpaloihin tarkoitettu kevyt ja hengittävä palopuku. 03 3142 1544. Saksalainen S-Gard valmistaa laadukkaat palopuvut 130 vuoden kokemuksella korkealuokkaisista materiaaleista. 03 3142 1555 • PORI Satakunnankatu 38 p. Ranger 2.0 High-Vis hiekka Hyvin näkyvä hiekka-fl uresoiva keltainen kevyt ja hengittävä asu maastopaloihin ja teknisiin pelastustehtäviin. Varmistamme, että saat korkean suorituskyvyn suojavaatteet, teknologiset innovaatiot ja asiantuntevan palvelun. 03 3142 1545 • KOTKA Edelfeltinkatu 13 p. 03 3142 1550 • HÄMEENLINNA Katsastusmiehenkuja 5 p. www.tamrex.fi TAMREX OY TAMPERE Turvesuonkatu 7 p. EN ISO 15384 ja EN 16689. Hyväksyntä EN 15384 ja EN ISO 11612. 03 3142 1560 VANTAA Tikkurilantie 68 p. 03 3142 1530 ESPOO Koskelontie 15 p. 03 3142 1505 • TURKU Leipäläntie 71 p. EN ISO 15384 ja EN 16689. Asu on varustettu tuuletusaukoilla, takki ja housut yhdistettävissä vetoketjulla
TÄMÄN EI TARVITSE MERKITÄ heikkenevää toimintavalmiutta. Tähän ei ole odotettavissa parannusta lähivuosina. MITEN TÄMÄ ONNISTUISI. Niiden käyttöönottoa on kuitenkin hidastanut useiden pelastuslaitosten nihkeä suhtautuminen uuteen tekniikkaan. SAMMUTUSTEKNIIKKAKURSSIN MARKKINOINTI sopimushenkilöstölle oli vain onnetonta tyyliin ”Tämä kurssi on suoritettava ennen kuin voi hakeutua savusukelluskurssille”. Ohjetta olisi pakko noudattaa. Robotiikkaakin on jo saatavilla paloja pelastustoimintaan. Puskista lisävaatimuksia palokuntalaisen uraputkelle sen sijaan, että viestintä olisi toteutettu positiiviset mahdollisuudet kärjessään. Koulutetaan näiden henkilöstö käyttämään kyseisiä laitteita ja menetelmiä. Artikel på svenska på sidan 73. VARSI-/KEIHÄSSAMMUTTIMEN TAI SAMMUTUSSAUVAN tulisi olla jokaisen palokunnan kalustossa. SAVUSUKELLUKSEN RISKIT on vihdoin ymmärretty. Täydentävien sammutusmenetelmien ja -laitteiden kehittämiseen on panostettu. 7 PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Voisiko sisäministeriön pelastusosasto julkaista vaihteeksi ohjeen, joka todella tehostaisi sopimuspalokuntien toimintaa ja parantaisi työturvallisuutta. KALUSTOUUDISTUS onnistuisi siis vaivattomasti pelastusosaston antamalla ohjeella, jossa määritellään täydentävät sammutusmenetelmät jokaisen palokunnan käyttöön. MAINITUN HANKKEEN TULOKSENA syntynyt Rakennuspalon sammutus -julkaisu toi täydentävät sammutusmenetelmät esiin varteenotettavina vaihtoehtoina. Myös heittosammuttimen pitäisi löytyä jokaisesta sammutusautosta. MIKSIPÄ EI, KIMMO KOHVAKKA?. pääkirjoitus SOPIMUSPALOKUNTIEN SAVUSUKELLUSKELPOISTEN MÄÄRÄ on vain noin kolmannes hälytyskelpoisten määrästä. SISÄMINISTERIÖ antaa innokkaasti ohjeita sammutushenkilöstön kelpoisuusvaatimuksiksi, ja pelastusylijohtaja sanoo, että ohjeita on noudatettava. CAFS, UHPS, HPS… Teknisiä keinoja palon sammuttamiseksi kyllä löytyy. Sammutuksen teho ja työturvallisuus paranisivat. EHDOTUS: VARUSTETAAN TÄYDENTÄVILLÄ SAMMUTUSLAITTEILLA kaikki Suomen sopimuspalokunnat pienistä kyläpalokunnista aina ammattilaisten tavoin toimiviin sopimuspalokuntiin. Kolme vuotta sitten päättyneen Sammutustekniikka rakennusja liikennevälinepaloissa -hankkeen tulokset ovat erinomainen osoitus tilannetajusta
8 Teksti: Pekka Koivunen Kuva: Heikki Räisänen
– Kritiikki vaikutusarviointien puutteesta on relevanttia. – Julkaisemillamme ohjeilla on aina ollut tarkoitus tukea pelastustoimen yhdenmukaisia käytäntöjä, palvella hyvinvointialueita ja sitä kautta kansalaisia, jotta heille voitaisiin tarjota samanlainen palvelutaso samankaltaisilla alueilla. – Se on yksi osoitus henkilöstömme sitoutuneisuudesta. Julkaisemme pelastusylijohtajalta lisää pelastusosaston kuulumisia Palokuntalaisen tulevissa numeroissa. kien harvaan asuttujen alueiden pelastuspalveluiden järjestämistä ja tuottamista. Seison kuitenkin valmistelijoitteni takana. Erityisesti sopimuspalokuntalaisten piiristä on kuulunut arvioita, joiden mukaan Kohvakan osasto elää omaa elämäänsä irti palokuntien todellisuudesta . Arvioiden mukaan ohjeiden kirjaimellinen noudattaminen vaikuttaisi merkittävästi sopimuspalokuntien toimintaan. Ne ohjeet Pelastusosaston viime vuosina julkaisemien ohjeiden kiristykset sopimushenkilöstön kelpoisuuksiin ovat herättäneet laajaa huolta. – Väärä johtopäätös on kuitenkin se, että sisäministeriö yrittäisi vaurioittaa sopimuspalokuntakenttää. Kentällä kiertää vahva ”tieto”, että viimeisin, vielä valmistelussa oleva ohje määrittelee suomalaisen metsäpalonsammuttajan kuntovaatimukset saman tasoisiksi kuin kanadalaisilla huippupelastajilla. Ei niitä tarvitse noudattaa.” – Ehkä kollega on koettanut sanoa, miten asia on: viranomaisen antama ohje ei ole oikeudellisesti sitova, mutta se kertoo, miten viranomainen tulkitsee lakia, sanoo Kohvakka ja perustelee kommenttiaan työturvallisuudella. Kimmo Kohvakan alainen on julkisesti sanonut sisäministeriön ohjeista: ”Ne ovat vain ohjeita. Sopimuspalokuntalaisten esittämää huolta kansalaisten avunsaannista Kohvakka pitää kuitenkin aiheellisena. Kyse on myös laajemmasta yhteiskunnallisesta kysymyksestä esimerkiksi kosPelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka PIINAPENKISSÄ Viime vuosina sisäministeri ön pelastusosasto on joutunut usein niin joidenkin pelastuslaitosten vaikuttajien kuin ruohonjuuritasonkin edustajien kritiikin kohteeksi. Tutkimme kuitenkin lausuntopalautteen tarkasti. – Onpa kauhean raflaava yleistys tilanteesta, jossa toimintakykyvaatimuksia selvitettäessä on vertailtu kymmeniä kansainvälisiä selvityksiä, joista yksi on kanadalaisten sammuttajien kohdalta tehty. Tässä artikkelissa pääosassa ovat sopimuspalokuntien huolet. Kohvakka tunnustaa, että vaikutusarviointeihin olisi pitänyt turvautua myös ohjeistusta laadittaessa. Lausunnolla olleen ohjeen kokonaisuus ja henki ei saa lamauttaa . Velvoittava normi on kuitenkin aina laki tai asetus. Kaikki on siten vielä mahdollista
Kimmo Kohvakka haluaa muistuttaa, että uudistukset ja maailman myllerrys olisivat tulleet joka tapauksessa. Sopimuspalokuntien ohjauksesta tuloksellisuustarkastus Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) tekee pelastustoimessa tuloksellisuustarkastuksen aiheenaan ”Sopimusperusteisen palokuntatoiminnan ohjaus”. Kohvakka ottaa esiin myös talouden. – Koko henkilöstön mitoitus poikkeusoloihin tulee päivittää. Meillä ei ole pelastustoimen piirissä yhtään turhaa henkilöä. – Valtio ja hyvinvointialueet ovat satsanneet 165 miljoonaa enemmän vuonna 2024 pelastustoimeen kuin vuonna 2019. Julkisuus Kimmo Kohvakka lupasi edellisessä haastattelussamme maaliskuussa 2025 olla aiempaa enemmän esillä julkisuudessa pelastusalan ykkösvaikuttajana. Pelastustoimi vaikuttaa Kohvakan mukaan kuitenkin koko ajan useilla foorumeilla. Seuraa hetken hiljaisuus. Kimmo Kohvakan mukaan aivan lähiaikoina on tulossa uutta selvennystä ohjeisiin. EU rahoituksen saantommekin on historiallisen suuri. Millaista pelastusosaston hyvinvointialueille ja sopimuspalokuntiin kohdistama ohjaus on ollut. – Ryntötyö tehdään kuitenkin kentällä ja täällä osastolla teemme valmistelut asiantuntijoiden tiimityönä. – Ymmärrän kentän odotukset, että alan palvelijan tulisi olla näkyvästi julkisuudessa. – Se, mikä minun paikkani pitäisi olla julkisuudessa …no, pyrin petraamaan. Hän kertoo , että sisäministeriössä, pelastuslaitoksilla ja alan järjestöissä työskentelee suuri määrä pelastustoimen asiantuntijoita, jotka osallistuvat keskusteluun niin sidosryhmien kanssa kuin mediassa, niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Moni asia on mennyt eteenpäin. Sisäministeriöllä ei ole toimivaltaa antaa hyvinvointialueita sitovia määräyksiä sopimusasioissa. Koen, että kaudellani yhteiskunnan turvallisuus on edellä mainittujen myötä kehittynyt myönteisesti. Kohvakan kausi Kysymys, mistä Kimmo Kohvakan kausi tai kaudet tullaan muistamaan yllättää Kohvakan. Selvitämme parasta aikaa, miten pystytään hoitamaan 50 miljoonan euron kustannukset, jotka aiheutuvat Virve 2:n käyttöönotosta. Varautumiseen tulee panostaa Pelastustoimen osuus kokonaisturvallisuuden kentässä on lähellä Kohvakan sydäntä. Mikä vaikutus minulla on ollut viimeisen seitsemän vuoden aikana. Siinä on noin 34 % lisäystä. Pelastusalan julkisuuskuva on hänen mukaansa erinomaisessa kunnossa. – Julkisen talouden ongelmat rajaavat tietotekniikan kehitystä. lupaja valvontaviraston muodostumiseen. Kansainvälisesti vertaillen olemme kärkikastissa. 10 sellaisia tehtäviä, joihin normaalikuntoinen sopimushenkilö soveltuisi. – Vaikea kysymys. Eipä ole miestä paljon näkynyt. Meidän tehtävänämme on tuoda tähän kansallisen valmiuden näkökulma, eli palvelutason pitää olla lakisääteisellä tasolla. – Nykyhetken lainsäädäntökehikossa sopimuspalokunnat ovat hyvinvointialueiden kumppaneita. Kivijalka, Kejo, Pronto, Virve 2 … Kohvakan kasvoilta kuvastuu huoli, kun siirrytään keskustelemaan pelastusalan tietotekniikkahankkeista. Toimialamme näyttäytyy nyt piirun verran modernimpana ja varautuneempana kuin aiemmin. Koetamme järjestää riittävää rahoitusta kaikille valtakunnallisille pelastusalan it-hankkeille. – Koko alan tulee olla erittäin ylpeitä siitä, miten korkealle media arvostaa pelastustoimen viestintää ja miten vahvasti suomalaiset luottavat pelastustoimeen. Olen onnekseni päässyt johtamaan ja vaikuttamaan vuosituhannen uudistuksiin valtioneuvostossa, sisäministeriössä ja pelastustoimessa: Hyvinvointialueiden ja aluehallinnon ts. Päätökset luonnollisesti on tehty poliittisesti valtakunnan ja alueellisella tasolla.
Tämä ei ole pelkästään järjestelmätason asia, vaan koskettaa jokaista yksittäistä pelastajaa, sopimuspelastajaa ja työntekijää alallamme, jonka tulee kantaa oma vastuunsa niin yhteiskunnan kuin itsensäkin turvallisuudesta. – Hyvä kysymys! Tulemme selvittämään tilanteen, lupaa Kimmo Kohvakka. 11 PII NA PE NK ISS Ä Vielä kaksi kysymystä Onko pelastusosastolla kuvaa siitä, miten sopimuspalokuntien kurssien toteutus etenkin perus-, esimiesja päällystökurssien osalta vastaa poistumaa. . – Jaa, miettii Kohvakka pitkään. Lopuksi kentältä tullut kysymys: Mitä kiristyksiä on suunnitteilla jatkossa. Juuri tällä hetkellä uusia ohjeita ei ole valmistelussa, mutta oletettavaa on, että kun tietomme jatkuvasti poikkeusolojen osalta tarkentuvat esimerkiksi Ukrainan oppien valossa, uusia koulutusvaatimuksia voi koko henkilöstöllemme tulla. – Kiristys on mielestäni tarpeettoman negatiivinen ilmaisu, kun puhumme toimialamme kehittämisestä
Yllättäen nyt on selvityksen aika, vaikka vielä viime keväänä selvittäminen torjuttiin. Pelastuslaitosten siirtämistä valtiolle on selvitetty jo 1990-luvulla. Toimituksen kommentti: Toivottavasti asiasta pystytään keskustelemaan kiihkottomasti. 12 Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka Suomen Palopäällystöliiton jouluseminaarissa: Pelastustoimen järjestaämismalli arvioidaan uudelleen vuoden 2026 aikana Pelastustoimen valtiollistaminen on ollut keskustelun aiheena vuosikymmeniä. Selvitys hyvinvointialueista tehdään kokonaisuutena (sotepe) ja mahdollisten muutosten tarve arvioidaan yli hallituskausien. Pääministeri Petteri Orpo tulee antamaan eduskunnalle ilmoituksen hyvinvointialueista, ja alueiden toimivuutta ja tulevaisuutta aletaan pohtia parlamentaarisesti. Siksi erillinen arvio tai esiselvitys pelastustoimen järjestelmästä ei ole tarpeen.. Kyse ei ole sotilastaustaisen Kohvakan taitamattomuudesta, vaan suurempien voimien pelin politiikasta. Arvioidaan, esiselvitetään, ei arvioida eikä esiselvitetä Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakan joulukuun uutispommi on osoittautunut suutariksi
Lisäksi oppaassa on perustietoa väestönsuojista ja suojautumisesta. Siinä kerrotaan hyväksi todettuja käytäntöjä ja suosituksia, jotka voivat helpottaa suunnittelutyötä. Vuonna 2024 julkaistussa Suomi.fi-varautumisoppaassa on koko väestölle tietoa varautumisesta eri häiriöja kriisitilanteisiin ja myös osio taloyhtiöille. Se sisältää ohjeet esimerkiksi tilojen valmistelusta, varusteista, tekniikan käyttöönotosta ja suojaan siirtymisen järjestelyistä. Yleisopas väestönsuojan kunnossapidosta ja määräaikaistarkastuksesta on suunnattu rakennusten omistajille ja toiminnanharjoittajille sekä väestönsuojien huollon, kunnossapidon ja tarkastusten parissa toimiville ammattilaisille. Lisätiedot: projektipäällikkö Ira Pasi 0295 488 603 etunimi.sukunimi@gov.fi pelastustoimen yksikön johtaja Pauliina Eskola, 0295 488 263, etunimi.sukunimi@gov.fi Uudet oppaat väestönsuojan toiminnan suunnitteluun ja kunnossapitoon VÄESTÖNSUOJIEN KÄYTTÖ JA KÄYTTÖÖNOTTO -YLEISOPAS VÄESTÖNSUOJAN KUNNOSSAPITO JA TOIMINTAKUNNON TARKASTUS -YLEISOPAS PELASTUSSUUNNITELMAN YLEISOPAS OPAS HÄIRIÖIHIN JA KRIISEIHIN VARAUTUMISESTA | SUOMI.FI TIETOA VÄESTÖNSUOJELUSTA | PELASTUSTOIMI.FI. 13 Sisäministeriön julkaisemat yleisoppaat sisältävät käytännönläheiset ohjeet väestönsuojan käytöstä, kunnossapidosta ja pelastussuunnitelman laadinnasta. Pelastusviranomaiset voivat hyödyntää opasta valvontatyössään Pelastussuunnitelma-yleisoppaan tavoitteena on tukea pelastussuunnitelman laatimisessa sekä lisätä toimijoiden omatoimiseen varautumiseen liittyvää osaamista. Oppaat on tarkoitettu rakennuksen omistajien, kuten taloyhtiöiden ja muiden kiinteistön toiminnanharjoittajien tueksi. Opas sisältää perusteet omatoimisen varautumisen toteuttamisesta ja pelastussuunnitelman laadinnasta. Pelastustoimi.fi-verkkosivuilla on yleistä tietoa väestönsuojelusta, vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin ja materiaalia taloyhtiöille, kuten tiivistelmät yleisoppaista usealla kielellä. Rakennuksen haltija laatii väestönsuojan käyttöja käyttöönottosuunnitelman osana pelastussuunnittelua, jos rakennuksessa on suoja. Väestönsuojan käyttö ja käyttöönotto -yleisoppaassa on ohjeet suunnitelman laadintaan. Yleisoppaat valmistellutta hanketta on tahoittanut Palosuojelurahasto
Sisäministeriö koordinoi rescEU-valmiusvarastointihankkeita ja on EU:n pelastuspalvelumekanismin kansallinen toimivaltainen viranomainen. Valmiusvarastot ovat EU:n yhteisiä reservejä Suomessa on kaksi rescEU-valmiusvarastoa. RescEU medical -valmiusvarastossa on lääkinnällisiä tarvikkeita ja lääkevalmisteita sekä henkilöiden ja elintarvikkeiden radioaktiivisuusmittauksiin soveltuvia laitteita. Suomen rescEU-valmiusvarastot ovat kooltaan merkittäviä: niiden yhteisarvo on 305 miljoonaa euroa. RescEU-valmiusvarastot ovat EU:n rahoittamia yhteisiä strategisia reservejä. Lääkinnällisillä valmiusvarastoilla vastataan rajat ylittäviin terveysuhkiin, kuten pandemioihin. Varastojen ylläpitoa ja materiaalien hankintaa toteuttaa sisäministeriön johdolla konsortio, johon kuuluvat sosiaalija terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Huoltovarmuuskeskus ja Säteilyturvakeskus. Niitä otetaan käyttöön Euroopan komission päätöksellä tilanteissa, joissa maan omat voimavarat eivät riitä tilanteesta selviytymiseen. Suomesta lähetettiin materiaalia, jolla voidaan vastata kemiallisiin, biologisiin ja säteilyuhkiin sekä lääkinnällisiä tarvikkeita. 14 Suomi on toimittanut EU:n rahoittamasta rescEU-valmiusvarastosta materiaaliapua Ukrainaan jo kolmannen kerran. Lähetys on osa laajempaa EU:n osoittamaa tukea Ukrainalle. Avuntarve johtuu Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan aiheuttamista monialaisista uhkista, joihin ukrainalaisten viranomaisten tulee kyetä vastaamaan. rescEU CBRN-valmiusvarastossa on materiaaleja, joita tarvitaan kemiallisten (C), biologisten (B), radioaktiivisten aineiden (R) ja ydinaineiden (N) muodostamien uhkien ja vaaratilanteiden tunnistamiseksi, niiltä suojautumiseksi ja torjumiseksi. Lisätiedot: projektipäällikkö Tarja Rantala 0295 488 372 etunimi.sukunimi@gov.fi projektipäällikkö Ilona Hatakka 0295 488 224 etunimi.sukunimi@gov.fi Ukrainalle materiaaliapua EU:n valmiusvarastosta
Kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä vahvistetaan Lisätiedot: johtava asiantuntija Laura Siitari 0295 488 246 etunimi.sukunimi@gov.fi Kriittisen infrastruktuurin suojaaminen Sisäministeriö Kriittisen infrastruktuurin tunnistaminen ja kriisinkestävyyden parantaminen. Valtakunnallisen suunnitelman laatiminen liittyy yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamista ja häiriönsietokyvyn parantamista koskeva lakiin. Hanke kestää 30.4.2026 saakka. Jäsenvaltioiden tulee laatia kansallinen strategia, jossa määritellään tavoitteet ja toimenpiteet häiriönsietokyvyn parantamiseksi. EU:n CER-direktiivi velvoittaa jäsenmaita tunnistamaan yhteiskunnan kannalta kriittiset toimijat ja vahvistamaan niiden kykyä kestää häiriöitä ja kriisejä. Työryhmän ministeriöjäsenet vastaavat valmisteluun liittyvästä yhteistyöstä hallinnonalansa kanssa. Laki tuli voimaan 1.7.2025. Sisäministeriö asettaa valtakunnallisen suunnitelman valmistelua varten työryhmän. Valtakunnallisen suunnitelman hyväksyy valtioneuvosto. Valtakunnallinen suunnitelma sisältää muun muassa strategiset tavoitteet ja painopisteet, ohjauskehyksen, toimenpiteet sekä kriittisten toimijoiden määrittämisja tukiprosessit. 15 Sisäministeriö laatii valtakunnallisen suunnitelman, joka toimii perustana kriittisten toimijoiden määrittämiselle ja ohjaa häiriönsietokyvyn kehittämistä kaikilla toimialoilla
Hankkeelle asetetaan ohjausryhmä ja työryhmä, jossa on tarkoitus olla edustettuina sisäministeriön lisäksi Hätäkeskuslaitos, Ilmavoimat, Puolustusvoimien pääesikunta ja hyvinvointialueiden pelastuslaitokset. Suomella on pitkä varautumisen perinne. Hätäkeskuslaitos on kehittänyt vaaratiedoteominaisuuden 112 Suomi -sovellukseen jo kuusi vuotta sitten. 16 112 Suomi -sovellusta kehitetään Ukrainan oppien mukaan Sisäministeriö on asettanut hankkeen, jossa Hätäkeskuslaitoksen 112 Suomi -sovellukseen kehitetään uutta ominaisuutta, joka varoittaisi ilmasta uhkaavasta vaarasta. Ilmavaarasta varoittamisen toimintamallia on kehitetty viime vuosina sisäministeriön johdolla yhteistyössä Ilmavoimien kanssa. Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa. Hankkeen toimikausi kestää 31.12.2027 asti. Lisätiedot: ohjausryhmän puheenjohtaja, pelastusylitarkastaja Mikko Hiltunen 0295 488 341 etunimi.sukunimi@gov.fi pelastusylitarkastaja Tuomas Pylkkänen 0295 488 554 etunimi.sukunimi@gov.fi valmiusjohtaja Marko Nieminen, Hätäkeskuslaitos 0295 481 291 etunimi.sukunimi@112.fi. Suomi hyödyntää Ukrainasta saatuja oppeja omassa kehittämistyössään ja vastaavasti Suomi tarjoaa vahvaa väestönsuojeluosaamistaan Ukrainan käyttöön. Ukrainassa väestön varoittamisessa on hyödynnetty esimerkiksi erilaisia mobiilisovelluksia. Varautumista kehitetään ja ylläpidetään osana normaalia turvallisuustyötä. Kehittämishanketta varten on saatu EU-rahoitusta pelastuspalvelumekanismin rahoitusinstrumentistä (Technical Assistance for Disaster Risk Management). Hanke toteutetaan EU-rahoituksella, ja myös muut EU-maat voivat hyödyntää Suomen kehittämistyön tuloksia. Kehittämistyössä on todettu, että Suomi tarvitsee nykyistä monikanavaisemman varoitusjärjestelmän. Sovelluksella on noin kaksi miljoonaa aktiivista käyttäjää ja sitä hyödynnetään jo nykyisin erilaiseen vaaratai muuhun viranomaistiedottamiseen. Sisäministeriö koordinoi kehittämishanketta. Hanke liittyy vaaratiedottamisen uudistamisen kokonaisuuteen, joka on kirjattu hallitusohjelmaan. Väestön varoittaminen ilmasta uhkaavasta vaarasta kuuluu pelastusviranomaiselle
PALKITSEMINEN yksin ei pelasta, mutta se kertoo, mitä yhteiskunta pitää tärkeänä. SOPIMUSPALOKUNTIEN SUURIN HAASTE ei ole motivaatio vaan jatkuvuus. SOPIMUSPALOKUNTALAINEN ANTAA pelastustoimelle jotain, mitä ei voi ostaa markkinoilta: vapaa-aikaansa. Sopimuspalokuntalaiset eivät odota rikkauksia. Kolmenkymmenen vuoden jälkeen annettu kiitos ei auta sitä nuorta palokuntalaista, joka pohtii jo kolmen vuoden kohdalla, miksi harjoituksiin pitäisi lähteä työpäivän jälkeen. Vastineeksi tarjotaan usein symbolista korvausta, koulutusmahdollisuuksia ja satunnaista huomionosoitusta. Palkitsemisen pitäisi olla arjen tasolla näkyvää: joustavia koulutuspolkuja, arvostusta, avointa ja vuorovaikutteista yhteistyötä vakinaisen pelastustoimen henkilöstön kanssa, aidosti toimivia vakuutuksia ja mahdollisuuksia vaikuttaa omaan toimintaan. Entä jos hälytystoiminta nykyistä vahvemmin yhteiskunnallisena ansiona, ei pelkkänä harrastuksena. Muuten vaarana on hiljainen poistuma: kokeneet tekijät lopettavat ilman draamaa, eikä uusia tule tilalle riittävästi. Hän keskeyttää perheillan, työvuoron tai unen, koska joku toinen tarvitsee apua. Molemmilla on paikkansa, mutta ne tavoittavat vain osan todellisuudesta. PALKITSEMINEN YMMÄRRETÄÄN pelastustoimessa usein kapeasti rahaksi tai kunniamerkeiksi. Ajatus on jalo – toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen – mutta samalla se voi muuttua itsestäänselvyydeksi. TOINEN ÄÄRIPÄÄ on seremoniallinen palkitseminen. Ihmiset tulevat mukaan Palkitseminen pelastustoimessa – kiitos, kahvipaketti vai jotain enemmän. Entä jos aktiivisuus näkyisi konkreettisina etuina opinnoissa tai työelämässä, ehkä jopa verotuksessa. 17 PELASTUSTOIMESSA PUHUTAAN paljon kaluston ja materiaalin suorituskyvystä, henkilöstön toimintakyvystä, koulutuksesta ja osaamisvaatimuksista tai yksiköiden valmiusajoista, mutta yllättävän vähän siitä, mikä saa ihmiset pysymään mukana vuodesta toiseen; palkitsemisesta. innolla, mutta elämäntilanteet muuttuvat. Jos korvaus jää vuosiksi paikalleen samalla kun vaatimukset kasvavat, viesti on helposti päinvastainen. Pitkän palvelun kunniamerkit, ”mitalisateet” ja juhlapuheet ovat tärkeä osa palokuntaperinnettä, mutta ne tulevat usein liian myöhään. Rahallinen korvaus on monelle sopimuspalokuntalaiselle sivuseikka, mutta sen symbolinen arvo on suuri: yhteiskunta osoittaa arvostavansa aikaa ja osaamista. Kun hälytys tulee keskellä yötä, liikkeelle ei lähdetä rahallisten palkkioiden tai sopimuskorvauksen vuoksi, vaan velvollisuudentunnosta. Jos koulutusvaatimukset kasvavat, hallinnollinen työ lisääntyy ja hälytysten määrä nousee, myös palkitsemisen on kehityttävä. PELASTUSTOIMESSA sankaruus syntyy teoista – mutta sitoutuminen syntyy arvostuksesta. Useimmiten riittäisi tunne siitä, että heidän panoksensa nähdään ja ymmärretään. Kiitos ei korvaa jatkuvaa kuormitusta, jos arki alkaa tuntua yksipuoliselta velvollisuudelta. Erityisesti sopimuspalokunnissa kysymys on kriittinen. ON MYÖS USKALLETTAVA sanoa ääneen, että arvostus ei synny juhlapuheista vaan teoista. Juuri siksi palkitsemisen merkitystä usein aliarvioidaan – ja joskus sitä jopa vähätellään. Jatkuvuuden takaamisessa palkitsemisella on valtava mahdollisuus. Pelastustoimi tuottaa turvallisuutta koko yhteiskunnalle, mutta palkitseminen jää usein paikalliseksi kahvitukseksi asemalla. kolumni ALARMNISTI MARKO PALOKANGAS Everstiluutnantti ja dosentti, palokunnan ryhmänjohtaja
Seurasimme Helsingin pelastuslaitoksen arkea 112-päivänä 11.2.2026. 18 165-vuotias Helsingin kaupungin pelastuslaitos, osa 2 112-päivänä 25 tehtävää Mitä tapahtuu isossa pelastuslaitoksessa 24 tunnin aikana. Teksti: Pekka Koivunen Kuvat: Helsingin kaupungin pelastuslaitos/Ossi Pietiläinen, Palokuntalainen-lehti Pekka Koivunen. Keskityimme erityisesti kentällä liikkuvan päivystävän palomestarin (P32) tehtäviin ja Kallion keskuspelastusaseman arkeen yhden vuorokauden aikana
Kallion keskuspelastusasemalta (asema 10) sammutustai raivausyksikkö lähti tehtävälle 10 kertaa. Päivystävä palomestari (P32) Kari Ursin lähti tehtävälle seitsemän kertaa.. 20 Helsingissä pelastuslaitoksen toimintaan liittyy olennaisesti ensihoito. Melkein normipäivä Keskiviikko 11.2.2026 oli Helsingissä tehtävämäärältään jonkin verran normaalia vilkkaampi. Muista asemista vilkkaimmat olivat Erottaja (asema 20), Käpylä (asema 40) ja Haaga (asema 30) Suutarilan kärkiyksikköasemalle ei osunut tarkasteluvuorokauden aikana yhtään tehtävää. Pelastusasemilla (11 kpl + Suomenlinna, joka toimii vain toukokuusta syyskuuhun) oli vuorokauden aikana yhteensä 25 hälytystehtävää. Tässä artikkelissa ei tarkastella ensihoitoa eikä luetella ensihoidon hälytystehtäviä lukuunottamatta kahta pelastusyksiköllä suoritettua ensivastetehtävää