palokuntalainen BRANDKÅRISTEN IRTONUMERO 10 € · VIIKKO 52 · 2025 · ISSN 1798-2685 130 Kuusiston VPK: Erikoistuminen pelasti palokunnan Helsingin pelastuslaitos Toiminnanjohtaja Ari Keijonen GSM-verkko sulkeutuu 2029 Häly 2026 -leiri
2
3
Pelastajan likaiset varusteet lisäävät syöpäriskiä Sammutustehtävissä varusteisiin kertyvät syöpäriskiä lisäävät aineet ovat pelastajille näkymätön uhka. Ne imeytyvät syvälle kuituihin eivätkä poistu vesipesussa. www.teknosafe.fi Tutkitusti puhdas varuste on osa pelastajan turvallisuutta. Riippumattomat tutkimukset osoittavat, että DECO?FIRE™-menetelmä poistaa haitalliset kemikaalit tehokkaasti ja palauttaa varusteet lain sallimien rajaarvojen alapuolelle. Tutus tu tark emmi n:
Näin siksi, että olemme pelastusalan ainoa itsenäinen ja riippumaton, pelkästään tilausmaksujen ja ilmoitustulojen varassa toimiva media. Olemme valmiita kirjoittamaan rohkeasti vaikeistakin kysymyksistä. Jos sinulla on painavaa kysyttävää häneltä, lähetä kysymys meille 15.1.2026 mennessä. Kysyjän henkilöllisyys jää vain toimituksen tietoon. VUOSIKERTA AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN ISSN 1798-2685 Brandkåristen 82 Nyt rohkeasti vinkkaamaan! Alkavan vuoden aikana pelastusalalla ennakoidaan tapahtuvan paljon. Pelastusosastolla, hätäkeskuslaitoksessa, oppilaitoksissa, hyvinvointialueilla, palokunnissa, alan firmoissa … Seuraamme jatkuvasti alan ilmiöitä ja tapahtumia, mutta kaipaamme lukijoilta lisää juttuvinkkejä yleistä mielenkiintoa herättävistä aiheista. 5 48-51 Kuusiston VPK PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 KOLUMNISTIT Silvio Hjelt, Jaakko Linko, Marko Palokangas OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Haastattelemme pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakkaa tammikuun lopussa. Lähetä meille juttuvinkki ja kysymyksiä! Soita 040-5018721 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi Käsittelemme kaikki juttuvinkit tai valmiit kirjoitukset luottamuksellisesti. Ollikainen TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi TAITTO Maria Salo ILMOITUSMYYNTI, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA TALOUS tilaukset@palokuntalainen.fi PAINO Grano Oy KANNEN KUVA Kuusiston VPK KUVAPANKIT Freepik, Depositphoto JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja WWW.PALOKUNTALAINEN.FI palokuntalainen BRANDKÅRISTEN vakiopalstat Ett utkast till ny anvisning om funktionsförmågan -några kommenterade plock 25. Emme paljasta lähteitämme. Toimitus 8-11 Ari Keijonen Pelastusalan koulutus vaati täysremontin Pääkirjoitus 7 Ledaren 81 Liekinheittäjä 86 Pikku-Ville 80 Alarmnisti 28 Lingottua 37 Letkut solmussa 84 Mielipide 78 12-19 Helsingin pelastuslaitos
03 3142 1555 • PORI Satakunnankatu 38 p. 03 3142 1544. 03 3142 1560 • VANTAA Tikkurilantie 68 p. Varmistamme, että saat korkean suorituskyvyn suojavaatteet, teknologiset innovaatiot ja asiantuntevan palvelun. Saksalainen S-Gard valmistaa laadukkaat palopuvut 130 vuoden kokemuksella korkealuokkaisista materiaaleista. 03 3142 1545 • OULU Limingantie 5 p. Asu on varustettu tuuletusaukoilla, takki ja housut yhdistettävissä vetoketjulla. Ranger 2.0 High-Vis hiekka Hyvin näkyvä hiekka-. EN ISO 15384 ja EN 16689. Asu on varustettu tuuletusaukoilla, takki ja housut on yhdistettävissä vetoketjulla Hyväksyntä mm. TAMREX OY TAMPERE Turvesuonkatu 7 p. Hyväksyntä EN 15384 ja EN ISO 11612. 03 3142 1537 LAHTI Ansiokatu 2 p. EN ISO 15384 ja EN 16689. 03 3142 1505 TURKU Leipäläntie 71 p. 03 3142 1542 • KOTKA Edelfeltinkatu 13 p. uresoiva keltainen kevyt ja hengittävä asu maastopaloihin ja teknisiin pelastustehtäviin. 03 3142 1507 • LAPPEENRANTA Myllymäenkatu 25 p. www.tamrex.. 6 Ranger 2.0 High-Vis musta Hyvin näkyvä musta-sini-. 03 3142 1530 • ESPOO Koskelontie 15 p. Asu on varustettu tuuletusaukoilla, takki ja housut on yhdistettävissä vetoketjulla Hyväksyntä mm. uoresoiva keltainen kevyt ja hengittävä asu maastopaloihin ja teknisiin pelastustehtäviin. 03 3142 1539 • PORVOO Sibeliuksenbulevardi 3-7 p. Ranger 2.0 Ranger 2.0 on erityisesti metsäpaloihin tarkoitettu kevyt ja hengittävä palopuku. Kevyesti parempi! Tarvitset asianmukaisen suojan ihmishenkien pelastamisessa ja tulipalojen sammutuksessa. 03 3142 1522, Kuokkamaantie 4 p. 03 3142 1550 • HÄMEENLINNA Parolantie 10 p
7 PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Sopimuspalokuntien lahtaus on alkanut – eikä päätä näy, jos silmät eivät avaudu Artikel på svenska på sidan 81. SUMMA SUMMARUM. Paikallisen sopimuspalokunnan hälytysmäärä laski, ja silla oli vaikutus henkilöstön motivaatioon. pääkirjoitus VPK-MUOTOISTEN SOPIMUSPALOKUNTIEN alasajo alkoi jo vuosia sitten. Osa sopimusten irtisanomisista on ollut aiheellisia, mutta suurelta osalta olisi voitu välttyä, jos pelastuslaitoksilla olisivat silmät olleet auki ja ne olisivat satsanneet elvytykseen. Samaan aikaan pelastusosastolla kehitetyt, hälytyskelpoisuuteen vaikuttavat ”ohjeet” * ovat vaikeuttaneet rekrytointia ja myös pysyvyyttä palokunnassa. MIKSI OLISI PITÄNYT ELVYTTÄÄ. Miksi ihmeessä osastosi suoltaa jatkuvasti lisää vaatimuksia ”ohjeina”, jos niitä ei tarvitse noudattaa. ERILAISIN VALMIUSSYIN muutamassa laitoksessa perustettiin pieniä 24 h asemia, joissa vahvuus vaihteli yhdestä kahteen. Jos päättäjät niin haluavat – ja jos palokunnat haluavat elää. Ilman suurempaa huomiota. On annettu lahtaajalle pikkusormi. KUN TULEE ASIAA LEIVÄTTÖMÄN pöydän ääreen, ohjeita kuitenkin käsitellään kuin lakeja ja asetuksia.. * PELASTUSOSASTON EDUSTAJAN SUULLINEN VASTAUS KYSYTTÄESSÄ JATKUVASTI KIRISTYVISTÄ OHJEISTA: ”Nämä ovat vain ohjeita, ei niitä tarvitse noudattaa.” PELASTUSYLIJOHTAJA KIMMO KOHVAKKA, onko tässä enää mitään tolkkua. On unohdettu turvallisuusviestintä, aktiivinen nuorisotoiminta, jatkuva rekrytointi, ylipäätään suunnitelmallinen ja tavoitteellinen toiminta. VPK-yhdistysten kustannukset yhteiskunnalle ovat pienet. YHDEN AMMATTIPALOMIEHEN vuosikustannuksella pidetään keskiverto suomalainen sopimuspalokunta elävänä. MYÖS USEISSA PALOKUNTAYHDISTYKSISSÄ silmät eivät ole viime vuosina olleet auki. Vain muutama promille hyvinvointialueiden kokonaiskustannuksista. ON TOTTA, että osa sopimuksensa menettäneistä vpk-yhdistyksistä on voinut niin huonosti, että elvytys ei olisi tuottanut tulosta. ON ELETTY ITSETYYTYVÄISYYDEN OLOTILASSA ja unohdettu toiminnan kehittäminen. SIKSI, että kun tarkastellaan palokuntayhdistyksen kokonaisvaikutusta oman alueen yhteisöön, on lopputulema melkein poikkeuksetta positiivinen
8 Ari Keijonen, SPPL: Pelastusalan koulutus vaati täysremontin
Alan puutteet tulee tuoda julkisuuteen ja tehdä konkreettisia esityksiä asiantilan korjaamiseksi, olkoon kyse sitten osaamisen kehittämisestä, varusteista ja kalustosta tiloja unohtamatta. – Tämä vaikuttaa erityisesti koulutuksen suunnitteluun. Keijosen mielestä pelastustoimen siirtäminen kokonaan valtion vastuulle ei toisi parannusta nykytilaan. 9 Toiminnanjohtaja Ari Keijonen, 61, seuraa pelastusalan koulutusta aitiopaikalta. Kuulutan koulutuskokonaisuuteen nykyistä enemmän monimuotoisuutta ja -puolisuutta sekä työssäoppimisen mahdollistamista. – Pelastusalan koulutusta on kehitetty aika lyhytjänteisesti ja akuutteja tarpeita laastaroiden ad hoc -tyylisesti. Tärkeintä ei nyt ole miettiä oppilaitoksia tai maantiedettä, vaan keskittyä olennaiseen. Meidän pitää saada pelastustoimi paremmin esille. Hänen mielestään alan toimijoiden on nyt aika tehdä yhdessä perusteltuja ehdotuksia puolueiden vaaliohjelmiin ja valmistautua vaikuttamaan tulevaan hallitusohjelmaan. Hän johtaa liittoa, joka tarjoaa asiantuntijaja koulutuspalveluja alan ammattilaisille ja sopimushenkilöstölle – ei pelkästään päällystölle, vaan monet liiton koulutukset on suunnattu suorittavalle portaalle. Pitkää, yhä jatkuvaa ammattiuraa edelsi toiminta sopimuspalokunnassa Kempeleessä ja Oulun läänin palontorjuntaliitossa. Ari Keijosen 37 vuoden ura pelastusalan eri tehtävissä antaa vankan kaikupohjan hänen kehitysehdotuksilleen. Tuntuu, että alan koulutuksen pitkäjänteistä suunnittelua ja kehittämistä ei johda tällä hetkellä kukaan. Pelastustoimen nykyinen järjestämismalli: ei huono, mutta … Ari Keijonen pitää nykyistä järjestämismallia kehityskelpoisena. Ari Keijosen mielestä pelastusalan valtakunnallinen henkilöstöpolitiikka on ollut aaltoilevaa, ei niinkään pelastustoimesta itsestään johtuen, vaan julkisesta taloudesta. – Kuulin aikanaan kokeneelta alan mieheltä, että palomiehen tulee taitaa, paloesimiehen tietää ja taitaa sekä palomestarin tietää. Keijonen kaipaa alan oppilaitoksilta nykyistä laajempaa yhteistyötä ja roolia koulutuksen kehittämisessä. Viittaan tässä viime vuosien useisiin palvelujen keskittämishankkeisiin. Henkilöstösuunnittelun pitäisi olla pitkäjänteisempää, ja yhteiskunnan turvallisuusmuutokset tulisi ottaa paremmin huomioon. Pelastuslaitosten määrään Ari Keijonen ei ota kantaa. Ja kädentaitoja ei saa unohtaa, vaikka tiedon tarve on lisääntynyt kaikilla tasoilla. Hyvinvointialueiden pelastuslaitokset ovat riippuvaisia valtion rahoitusmekanismista, joka vaatii mielestäni jatkuvaa tarkastelua ja epäkohtien korjaamista. Keijonen olisi valmis räjäyttämään nykyisen koulutusjärjestelmän – rakentavasti. Oppilaitoksilla ja meillä muilla koulutusta tarjoavilla tahoilla yhteistyö voisi toimia paremmin hyödyntämällä enemmän kunkin vahvuuksia ja mahdollisuuksia. Pelkistä oppilaitoksista tai tutkinnoista puhuminen ei ole autuaaksi tekevä itseisarvo. Suomen pelastustoiminnalla hyvä valmius Useista kehitystarpeista huolimatta Keijonen pitää Suomen pelastustoimen tilaa kansainvälisesti verrattuna hyvänä. – Nyt on näytön paikka. Ari Keijonen muistuttaa, mitä pelastusalan operatiivisten toimijoiden tulee osata. – Tässä on kuitenkin vielä paljon korjattavaa. – Viime kädessä ydinkysymys on osaaminen ja sen kehittäminen. Mitä osaamista alan toimijat tarvitsevat ja miten oppiminen mahdollistetaan sen tarvitsijoille ketterimmin. – Kahden toisistaan riippumattoman oppilaitoksen järjestelmä ei kuitenkaan ole pitkän päälle kestävä ratkaisu. – Osaaminen on meillä laajempaa kuin monissa ??. Oppilaitoksella voi olla useampia toimipisteitä, jopa yhteisiä järjestökentän kanssa. Miten paikallisuus saadaan kukkimaan, jos pelastustoimessa on keskitetty ja kasvoton järjestelmä. Kysynkin, onko Suomessa todistettu, että asia olisi toisin. – Suuruuden ekonomia ei mielestäni toimi tällä alalla. Nyt on näytön paikka Ari Keijonen näkee tulevat vaalit pelastusalan kannalta äärimmäisen tärkeinä. – Minulle palvelujen yhdenvertaisuuteen pyrkiminen tarkoittaisi palvelujen keskimääräistä heikkenemistä
Liitojen yhteinen toimitila voisi hänen mukaansa olla yhteistyön kannalta tehokkaampi ratkaisu. – Alueellisia eroja meillä on, mutta keskimäärin korkealla tasolla ollaan. – Liittomme nimestä huolimatta haluamme palvella pelastustoimen kokonaiskenttää ja myös opetusja sote-alan turvallisuutta. – Palosuojelurahaston yleisavustus ja hankeavustukset ovat meille elintärkeitä, jotta voimme pitää koulutustuotannon monipuolisena ja laadukkaana. Ari Keijonen arvostaa viranomaisten välistä yhteistoimintaa. – Joitakin limittäisyyksiä on, mutta toimivan yhteistyön kautta ne ovat muodostuneet vahvuuksiksi. Yhteisiä nimittäjiä liitoilla ovat muun muassa koulutus ja vaikuttaminen eli ”alan äänen” kuuluvuudesta huolehtiminen. Ari Keijosen johtaman liiton palveluksessa on noin 20 henkilöä.. Vaikka vuoden 2025 toiminnalliset tavoitteet ylitettiin, liiton talous ei yltänyt tavoitteisiin. Myös vahvuudet ovat meillä kohtuullisella tasolla. Liiton talous on tiukilla, mutta laadusta ei tingitä Keijonen johtaa koulutusja asiantuntijaorganisaatiota, jonka toimintakenttänä on koko pelastustoimi, ei pelkästään päällystö. 10 muissa maissa. Järjestöyhteistyö toimii Valtakunnallisten liittojen (SPPL, SSPL, SPEK) työnjakoa Keijonen pitää toimivana. Pidän Palopäällystöliittoa mahdollistajana, oppien tuojana ja myös viejänä. Suomalainen palomies on monitoimipalomies. – Unohtaa ei sovi myöskään liittomme vahvaa satsausta tieliikennepelastamisen kehittämiseen. Ei pidä myöskään lähtövalmiutta, joka meillä on moniin verrokkimaihin nähden parempi. Liiton laadukkaasta koulutustuotannosta Keijonen mainitsee kansainvälistäkin huomiota herättäneen henkiseen hyvinvointiin keskittyneen posttraumatyöpajan
Palopäällystöpäivien kehittämisessä Ari Keijosen rooli on ollut keskeinen.. 11 Ari Keijonen, 61 Koulutus: Filosofian maisteri, opettaja Reservin sotilasarvo: vääpeli Työura • 1988–1991 Oulun paloja pelastuslaitos, palomies • 1992–1994 Suomen Palontorjuntaliitto/Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, koulutusohjaaja (sopimuspalokuntien koulutusmateriaalit, kurssinjohtajakoulutukset ja tulitöiden turvallisuuskoulutus) • 1994–2002 Uudenmaan Pelastusliitto, toiminnanjohtaja • 2002–2003 Turvatekniikan Keskus, ylitarkastaja, turvallisuuspäällikkö • 2003– Suomen Palopäällystöliitto, toiminnanjohtaja • 2025– Suomen JVTja Kuivausliikkeiden Liitto, toiminnanjohtaja OTO Palokuntaura • 1974 Kempeleen VPK palokuntapoika/nuori nuoriso-osaston johtaja palokunnanpäällikkö • Oulun läänin palontorjuntaliitto läänin nuorisotyön johtaja Nykyinen asuinpaikka Helsinki, tulevaisuudessa Kuopio, jossa raksa käynnissä. . Kaksi aikuista lasta. Vaimo kielitieteilijä, kustannusalalla
12 165-vuotias Helsingin kaupungin pelastuslaitos, osa 1
Tänään laitos on ulkomailla arvostettu myös erikoisosaamisestaan. Perustoiminnot kunnossa – erityisalat hallussa Helsingin kaupungin pelastuslaitosta voi hyvällä syyllä sanoa pelastusalan operatiivisten toimintojen edelläkävijäksi ja suunnannäyttäjäksi Suomessa. ??. Perinteisen sammutusja pelastustoiminnan ja ensihoidon osaaminen on kansainvälisesti arvioiden huippuluokkaa
Edellisen uusinnan tuloksena saimme 15 uutta pelastusautoa ja 12 autoa siirrettiin sopimuspalokunnille. Tulevaisuudessa vahvistamme entisestään yhteistyöalueiden toimintaa. – Tutkimme muun muassa mahdollisuutta hankkia alueelle sammutusja pelastustoimintaan soveltuva monitoimirobotti ja kevyempi tiedustelurobotti. Jaamme mielellämme talossamme opittuja hyviä käytänteitä muille laitoksille. – Kaikkien ei tarvitse opetella kaikkea, mutta perusasiat on oltava jokaisella hallinnassa. Arvioimme jatkuvasti kasvavan kaupungin tuomia lisätarpeita uusille pelastusasemille. – Koulutamme yhdessä rauniopelastuskouluttajia ja muiden erikoistaitojen osaajia/kouluttajia. – EU:n rahoittama Exchange of experts-toiminta mahdollistaa kansainväliset asiantuntijavierailut. – Pelastusasemaverkostoa on viime vuosina kasvatettu, jotta voisimme tavoittaa kohteet määräajoissa. Pelastuslaitoksen nousu nykyiselle tasolle on systemaattisen kehitystoiminnan tulosta. Käynnissä on myös drone-hankehaku, jossa on mukana asiantuntemusta Ukrainasta ja Hollannista. Venäjän hyökkäyssodan alettua laitoksellamme on muun muassa aloitettu henkilöstön koulutus, miten toimitaan räjähtämättömien ammusten kanssa.. – Pelastusopisto vastaa Suomesta lähetettävän avun käytännön järjestelyistä ja meidän johtokeskuksemme vastaa tänne saapuvien apumuodostelmien koordinoinnista. Pelastusasemilla erikoisosaamisalueet Marko Rostedt kertoo palomiehen työn muuttuneen viime aikoina yhä enemmän erikoisosaamista vaativaksi. Uusinta tietoa esimerkiksi RTFja rauniopelastustoiminnoista ja suuronnettomuuksista olemme saaneet asiantuntijavaihdon kautta. Työtyytyväisyys onkin meillä tutkitusti huippuluokkaa. Tärkeimpänä resurssina pelastusjohtaja Rostedt pitää kuitenkin henkilöstöä ja hyvää esimiestyötä – Hyvät arjen johtajat tekevät tärkeää työtä ja juuri tähän olemme myös panostaneet ja tulemme myös jatkossakin panostamaan muun toiminnan ohella. Kansainvälisiä uusia käytäntöjä Helsingin pelastuslaitoksella seurataan tiiviisti. Ympäristövahinkojen torjunnan kehittämishanke on myös suunnitelmissa. Puolustusvoimat on myös tärkeä yhteistyökumppani. Ensihoitoon saimme tänä vuonna 12 uutta ambulanssia. – Näiden lisäksi meillä on jo pitkään ollut hyvät valmiudet merellä tapahtuviin onnettomuustilanteisiin (MIRG-toiminta 4 ) sekä öljyntorjuntaan 5 . Yhteistyö tiivistä Rostedt ei kuitenkaan halua ottaa koko kunniaa edelläkävijyydestä omalle laitokselle. Hiklu-alueella on tällä hetkellä vetämässä useita hankehakemuksia. – Teemme yhteistyötä kaikkien pelastuslaitosten ja Pelastusopiston kanssa. – Ajoneuvokalusto on hälytyskäytössä noin seitsemän vuotta. Hän mainitsee esimerkkeinä rauniopelastuksen 1 , varautumisen CBRNE-tilanteita 2 varten ja Rescue Task Force -toiminnan (RTF 3 ). Erityisen tiivistä kanssakäyminen on naapuripelastuslaitosten kanssa Hiklu 6 -yhteistyön merkeissä. Verkosto on laajentunut Konalaan, Suutarilaan, Kontulaan ja Vuosaaren asema aukeaa kuluvan vuoden alussa. Tätä periaatetta noudattamalla olemme keskittäneet erityisosaamista eri pelastusasemien vastuulle. Resurssit kunnossa Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella on 12 pelastusasemaa, neljä meriasemaa ja öljyntorjunta-asema sekä tekninen tukikohta. Rostedt kertoo, että Helsingin pelastuslaitoksella osaajat ovat mukana kehittämisessä ja koulutuksessa. 14 P ääkaupungissa toimivan pelastuslaitoksen asema on erityisen vaativa: suuri väestötiheys ja jatkuvasti muuttuva kaupunkiympäristö, satamat ja monipuoliset riskitekijät edellyttävät laaja-alaista osaamista ja valmiutta. – Projekteissa ovat mukana niin palomiehiä kuin esimiestason henkilöitä. Marko Rostedt on tyytyväinen myös pelastuslaitoksen ”sinivilkkukalustoon”. Näiden lisäksi kaupungissa on 14 sopimuspalokuntaa. Yhteistyömuodoksi voidaan Marko Rostedtin mukaan laskea myös Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen laitoksen asema Suomeen saapuvan kansainvälisen pelastustoimen avun koordinoinnista. – Koska pelastustoiminnan kivijalat eli henkilöstön ammattitaito ja materiaaliset valmiudet ovat kunnossa, olemme voineet kehittää valmiuksia useiden – ja myös uusien – erityistilanteiden varalle, kertoo pelastusjohtaja Marko Rostedt. 90 % henkilöstöstä suosittelee laitosta työnantajaksi
– Energiamurros on tosiasia, johon meidän pitää varautua. Vedyn käyttö polttoaineena tulee kasvamaan, pienydinvoimaloita suunnitellaan, aurinkovoimaloita on tulossa uusiin rakennuksiin ja muita vaihtoehtoisia energiatyyppejä kehitetään koko ajan. – Olemme onnellisessa asemassa, että voimme hyödyntää johtamisessa ja suunnittelussa data-analyytikkoa, jonka avulla voimme tehdä faktaan perustua päätöksiä. – Hänen tehtävänään on toimintaympäristön trendien seuraaminen ja ennakointi sekä toimintamallien kehittäminen. Ennakoivaa turvallisuutta suunnittelulla Kaupungin kasvu, rakennushankkeet ja muuttuva asukaskunta edellyttävät jatkuvaa seurantaa ja kehittämistä pelastuslaitoksessa. Pelastusjohtaja Rostedt kertoo laitoksen kehittämisen perustuvan tutkittuun tietoon. Kaupunkiympäristön toimiala huolehtii Helsingin kaupunkiympäristön suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta, rakennusvalvonnasta sekä ympäristöön liittyvistä palveluista. – Meidän oman kaupunkiympäristöyksikön pelastustoiminnan ja ensihoidon edellytykset -tiimin henkilöstö osallistuu vahvasti kaupunkiympäristön toimialan toimintaan. Rostedt valottaa myös uusia, viime vuosina esiin tulleita haasteita. He ovat mukana suunnittelun aikaisessa vaiheessa ja tuovat pelastuksen näkökulmaa isojen rakennushankkeiden ja kaavoituksen valmisteluun. Helsingin pelastuslaitoksella on aloittanut työnsä ympäristöasiantuntija, jonka vastuulla on ympäristömuutokseen liittyvät asiat. ??
Pelastuslaitoksella on näin välitön valmius rauniopelastukseen, joten alkutoimet kohteessa voidaan aloittaa heti minkä tahansa pelastusyksikön voimin. Erikoiskoulutuksen saaneen pelastusaseman henkilöstö ja erikoiskalusto tuodaan kohteeseen jatkamaan tehtävän suorittamista. Helsingillä on valmius kaikkiin toimiin, mutta ison onnettomuuden sattuessa lisäyksiköt ovat tarpeen.. Hanke on osittain EU-rahoitteinen. Pelastuslaitoksen yhteistyökumppanina on Helsingin väestönsuojeluyhdistys ry:n alajaos Helsingin Etsintäja PelastusKoirat (HEPeko). Puhdistuslinjasto tulee lähiaikoina Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselle. 16 1 Rauniopelastus tarkoittaa etsintäja pelastustoimintaa, jossa loukkuun jääneitä ihmisiä pelastetaan sortuneen rakennuksen tai muun rakenteen raunioista. Hiklu-alueen yhteinen CBRNE-yksikkö on Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella. 2 CBRNE (Chemical, Biological, Radiological, Nuclear, Explosive) tarkoittaa varautumista vaarallisten aineiden, kuten kemikaalien, biologisten taudinaiheuttajien, radioaktiivisten aineiden, ydinaseiden ja räjähteiden aiheuttamiin uhkiin. Nämä täydentävät niin Helsingin kuin muiden Hiklu-laitosten suorituskykyä. Käytössä on ajanmukainen, viranomaisyhteistyöhön sopiva mittarikalusto. Helsingissä jokainen pelastaja perehdytetään rauniopelastukseen. Helsingin pelastuslaitoksella on tavoitteena saada aikaan myös kansainvälisiin operaatioihin soveltuva rauniopelastusyksikkö. Kalustollinen valmius Hiklu-alueella tulee parantumaan merkittävästi, kun puolustusvoimien kanssa yhdessä tehtävä rauniopelastuskonttien hankinta toteutuu. EU:n tuella hankitun kaluston käyttöön on koulutettu yhden pelastusaseman henkilöstö. Hiklu-alueen pelastuslaitosten omakustannusosuus on 25%. Rauniopelastukseen kuuluu olennaisena osana pelastettavien etsintä
??. MIRG-toimintaan koulutettua henkilökuntaa on Helsingin lisäksi Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella. 3 RTF (Rescue Task Force) on vaativiin, lähinnä poliisijohtoisiin tilanteisiin erikoistunut ryhmä pelastajia. MIRG-ryhmää voidaan tarvittaessa käyttää koko Suomen merialueella. Yhteistyö Helsingin poliisilaitoksen kanssa on tiivistä. 4 MIRG (Maritime Incident Response Group) on meripelastusoperaatioihin tarkoitettu, helikoptereihin tukeutuva erikoiskoulutettu ryhmä. Harjoittelu on viikottaista. Yhden pelastusaseman on henkilöstö koulutettu näihin tehtäviin
18 Poimintoja vuosien varrelta 1755 palotoimen ohjesääntö 1861 Helsingin palokunta 1880-luku palolennättimet 1891 Erottajan paloasema 1898 palokunnan soittokunta 1905 sairaankuljetus 1909 ensimmäinen paloauto (Braun-sähköauto) 1916 ensimmäinen bensiinikäyttöinen paloauto (Scania-Vabis) 1937 palotarkastaja laitoksen palvelukseen 1939 väestönsuojelukeskus 1951 ruiskuvene 1955 pelastussukellus 1966 öljyntorjunta 1972 lääkäriambulanssi 1986 palomuseo 1990-luku väestönsuojelumuseo 1991 palolaitos ja väestönsuojelukeskus pelastuslaitokseksi 1991 ensivasteyksikkö 2005 hätäkeskuksen ylläpito Hätäkeskuslaitokselle 5 Öljyntorjunta tarkoittaa öljyonnettomuuksien ehkäisyä ja ympäristöön vuotaneen öljyn leviämisen estämistä ja poistoa. Helsingissä varautuminen öljyntorjuntaan on keskitetty useammalle pelastusasemalle, joista yhdellä on syvällisempi osaaminen.Valtio on kohdistamassa viidelle pelastuslaitokselle kullekin 500 000 euron määrärahan öljyntorjuntavalmiuksien kehittämiseen. Helsingin pelastusasemat 10 Keskuspelastusasema (Kallio) 12 Töölö (HKL) 20 Erottajan pelastusasema 23 Helsingin VPK 24 Lauttasaaren VPK 30 Haagan pelastusasema 31 Konalan pelastusasema 34 Pitäjänmäen VPK 40 Käpylän pelastusasema 43 Länsi-Helsingin VPK 44 Pakinkylän VPK 45 Oulunkylän VPK 50 Malmin pelastusasema 53 Puistolan VPK 54 Pukinmäen VPK 55 Malmin VPK 56 Tapanilan VPK 60 Mellunkylän pelastusasema 61 Kontulan pelastusasema 63 Marjaniemen VPK 64 Vuosaaren VPK 70 Herttoniemen pelastusasema 73 Tammisalon VPK 80 Suomenlinnan pelastusasema 90 Jätkäsaaren pelastusasema / Pelastuskoulu 6 Hiklu-yhteistyö Helsingin, Itä-Uusimaan, Keski-Uusimaan ja Länsi-Uusimaan pelastuslaitosten välinen yhteistyö.
Hän on toiminut myös Suomen kansainvälisen rauniopelastusmuodostelman muodostelman johtajana ja osallistunut vahvasti Suomen kansainvälisen pelastustoiminnan kehittämiseen. Hän on osallistunut kansainvälisiin pelastustoiminnan tehtäviin muun muassa Pakistanissa, Haitissa, Sierra-Leonessa, Nepalissa ja Bosnia-Hertsegovinassa. Nykyinen työ Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella ei ole saanut perusturkulaista muuttamaan Helsinkiin. Tietojohtaja Suomen Turusta Pelastusjohtaja Marko Rostedt liputtaa vahvasti tietojohtamisen ja hyvän hallinnon puolesta. Vahva kokemus kansainvälisistä tehtävistä Rostedtin on suorittanut useita EU:n pelastuspalvelumekanismin ja YK:n kursseja ja koulutuksia. Valtakunnallisen MIRG -mallin kehitystyössä Rostedtin panos on ollut merkittävä. Marko Rostedt valmistui pelastajaksi vuonna 1999, jonka jälkeen hän suoritti alipäällystöja päällystökurssit (AMK). Kahden YAMK-tutkinnon miehellä on hallintotieteiden tutkinnon suorittaminen loppusuoralla. Pitää avointa keskusteluyhteyttä henkilöstöön tärkeänä. ?. Kokemusta Rostedtilla on niin pelastajan, alipäällystön, päivystävän palomestarin, palopäällikön ja pelastuspäällikkötason tehtävistä. Aikaisemmin hän on työskennellyt Varsinais-Suomen ja LänsiUudenmaan pelastuslaitoksilla. Pelastusjohtaja Marko Rostedt Taustalla monipuolinen koulutus ja vankka kokemus Marko Rostedt, 50, toimii tällä hetkellä Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen pelastusjohtajana vastaten laitoksen operatiivisesta pelastusja ensihoitotoiminnasta. Huolimatta pitkästä työmatkasta ja turkulaisuudesta, Marko Rostedt kokee itsensä Stadin brankkariksi. Hän arvostaa sitä, että asioista puhutaan niiden nimillä sekä faktoihin perustuen. Kokemusta hän on kerännyt myös CBRNja rauniopelastuskouluttajana niin NATOlle kuin EU:lle sekä rauniopelastuksen tasotarkastajana YK:lle (INSARAG)
20 PALOSUOJELURAHASTO JAKAA VUOSITTAIN NOIN 13 MILJOONAA EUROA TULIPALOJEN EHKÄISYÄ SEKÄ PELASTUSTOIMINTAA EDISTÄVIIN HANKKEISIIN Kuva: Helsingin pelastuslaitos TUTKIMUSJA KEHITTÄMISHANKEAVUSTUKSET KALUSTOHANKEAVUSTUKSET RAKENNUSHANKEAVUSTUKSET SOPIMUSPALOKUNTIEN PIENAVUSTUKSET YLEISAVUSTUKSET INNOVAATIOPALKINTO Lisätietoa rahaston avustuksista ja Innovaatiopalkinnosta: