Altistuminen savukaasujen sisältämille epäpuhtauksille ei pääty tulipalon sammumiseen. Savu jättää jäljet, joita et näe suojaudu loppuun asti. Nämä jäämät eivät katoa itsestään, vaan voivat imeytyä elimistöön vielä tuntienkin kuluttua, jos niitä ei poisteta huolellisesti. 05 680 7700 // info@teknosafe.fi // www.teknosafe.fi DOT Systems -aktiivihiilishampoo ja -suihkusaippua: • Suunniteltu erityisesti sitomaan epäpuhtauksia savualtistuksen jälkeen • Poistaa tehokkaasti noki-, öljyja likajäämät • Korkea aktiivihiilipitoisuus • Neutralisoi tehokkaasti savun hajun Eliminoi yli 96% kaikista PAHyhdisteistä. Suojaudu siis loppuun asti: peseydy heti savualtistuksen jälkeen ja käytä tuotteita, jotka todella poistavat haitta-aineet eivätkä vain peitä hajua. Osa niistä on syöpävaarallisia PAH-yhdisteitä ja raskasmetalleja. Savualtistuksen jälkeen lika ei jää vain varusteisiin se jää ihoon. Teknosafe Oy // Tiedonkatu 4, 55420 Imatra // Puh. Savu ja palokaasut sisältävät tuhansia yhdisteitä, jotka tarttuvat ihoon ja hiuksiin
Ehkä absurdein esitetty syy oli: Tältä alalta loppuvat juttuaiheet. Paljon on tuosta ehtinyt vesi vaihtua säiliöautoissa. Ollikainen TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi TAITTO Maria Salo ILMOITUSMYYNTI, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA TALOUS tilaukset@palokuntalainen.fi PAINO Grano Oy KANNEN KUVA Pekka Koivunen KUVAPANKIT Freepik, Depositphoto JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja WWW.PALOKUNTALAINEN.FI palokuntalainen BRANDKÅRISTEN vakiopalstat Skogsbrandsläckning på smygtapeten 25. 5 50-67 suomalaiset korinrakentajat PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 KOLUMNISTIT Silvio Hjelt, Jaakko Linko, Marko Palokangas OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Lehden alkuvuosina sille ennustettiin pikaista loppua milloin mistäkin syystä. Toimitus 8-13 Arto Latvala Mies monessa mukana Pääkirjoitus 7 Ledaren 77 Liekinheittäjä 82 Pikku-Ville 76 Alarmnisti 18 Lingottua 68 Letkut solmussa 80 Mielipide 74 20-32 Pohjois-Karjalan pelastuslaitos. VUOSIKERTA AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN ISSN 1798-2685 Brandkåristen 78 Toimitukselta Ensi vuonna tulee kuluneeksi 25 vuotta siitä, kun tämän lehden ensimmäinen numero ilmestyi. Ensi vuonna kehitämme edelleen hyvän vastaanoton saanutta, uudistunutta linjaamme pelastusalan monipuolisena ja rohkeana julkaisuna. Tilanne aiheiden loppumisen suhteen sama oli silloin, on tänään ja tulee aina olemaan. Marraskuun 5. Pelastusala on niin monimuotoinen, että siitä riittäisi kerrottavaa vaikka viikkojulkaisuun. Kannattaa seurata pelastuslaitosten ja palokuntien some-julkaisuja. Kun on tarve saada taustoitettua tietoa pelastusalan henkilöistä ja ilmiöistä, ylivoimaisesti paras käyttöliittymä on printtilehti. Niiden virta, aiheena pääasiassa arjen tapahtumat, on jatkuvaa. Sen sivuja on helppo swaipata, eikä tarvitse pelätä akun loppumista. päivä vuonna 2001 posti toi palokuntiin ja pelastusalan vaikuttajille aivan uuden julkaisun. Palokuntalainen-lehti on pitänyt pintansa printtinä ja digiversio laajentaa suosiotaan numerosta toiseen. Oletettavasti kyseinen lehden lopunennustaja katsoi omaa palokuntamaailmaansa hyvin pienen ja kapean linssin läpi
03 3142 1555 • PORI Satakunnankatu 38 p. www.tamrex.. 03 3142 1560 • VANTAA Tikkurilantie 68 p. 03 3142 1539 • PORVOO Sibeliuksenbulevardi 3-7 p. Pituus 14,2 cm, paino 153 g. PAB MP1 Professional Tuuletusaukot. Edistynyt muotoilu ja korkealuokkaiset materiaalit varmistavat turvallisuuden ja erinomaisen käyttömukavuuden. Laaja valikoima lisävarusteita; mm. Keveys, paino 830g ± 30g ilman lisävarusteita. Integroitu koon säätö 52 64 cm. EN 16471:2014 Suojakypärät metsäpaloihin EN 16473:2014 Suojakypärät tekniseen pelastukseen. Korkealuokkainen palolta ja UV-säteilyltä suojaava pinnoite. Hyväksynnät mm. 03 3142 1522, Kuokkamaantie 4 p. Toimii kolmella AA paristolla. EN 16471:2014 Suojakypärät metsäpaloihin EN 16473:2014 Suojakypärät tekniseen pelastukseen. Hyväksynnät mm. TAMREX OY TAMPERE Turvesuonkatu 7 p. 03 3142 1545 • OULU Limingantie 5 p. PAB MP2 Liitäntämahdollisuus kuulosuojaimille. 03 3142 1550 • HÄMEENLINNA Parolantie 10 p. Keveys, paino 820g ± 30g ilman lisävarusteita. 03 3142 1507 • LAPPEENRANTA Myllymäenkatu 25 p. 03 3142 1544. Integroitu koon säätö 52 64 cm. valaisimet ja kuulosuojaimet. Kevyesti parempi! PAB kevytkypärät metsäpaloihin ja teknisiin pelastustehtäviin. 03 3142 1542 • KOTKA Edelfeltinkatu 13 p. 03 3142 1537 LAHTI Ansiokatu 2 p. 03 3142 1530 • ESPOO Koskelontie 15 p. Integroitu kypärän sisään painuva silmäsuoja. Valaisimen perään sijoitettu katkaisija mahdollistaa myös vilkuttamisen. 03 3142 1505 TURKU Leipäläntie 71 p. 6 Nightstick XPP-5418GX XPP-5418GX valaisimessa on 200 lumenin CREE® LED, joka toimii yhdessä tehokkaan parabolisen heijastimen kanssa muodostaen jopa 143 m kantavan valokeilan. Vesi/pölysuojaus IP-67. Atex hyväksyntä: II 1 G Ex ia op IIC T3 Ga
(Enkä välitä tietää siitä yhtään enempää.) ON VAIKEA SANOA, mikä alamme päättäviä viranhaltijoita vaivaa, kun he eivät ota vastuuta omista eikä alaisten tekemisistä tai tekemättä jättämisistä. Ei kansallisella tasolla eikä alueilla. TOISIN KUIN TOIVOISI JA ODOTTAISI, viranhaltijoilta ei ole tapana saada esimerkiksi seuraavanlaisia vastauksia: Otan asian hoitaakseni ja raportoin sinulle säännöllisesti asian etenemisestä virastossani. Heitä on pyydetty auttamaan ongelmien ratkaisemisessa. Osaamattomuus, uupumus, pelkotila. Vuosina 2020–2023 olisi ollut alan edunvalvonnan paikka, mutta ei, kun ei eväkään värähtänyt. Valtion viranhaltijoille näyttää olevan tärkeintä oman aseman säilyttäminen sen sijaan, että tavoitteena olisi toimia alan parhaaksi. Olen siitä vastuussa ja valvon, että asia hoidetaa kuntoon. (Poliittinen esihenkilöni ei todellakaan katso hyvällä, jos sotkeudun tähän.) Työturvallisuuden ohjeiden pilkuntarkka noudattaminen menee potilaan hengen pelastamisen edelle. 7 PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Liian tuttuja vastauksia Artikel på svenska på sidan 77. PELASTUSALA KÄRVISTELEE nykyisten talousongelmien kanssa pitkälti johtonsa saamattomuuden takia. Tämä kuuluu minun johtamani toimialan vastuulle. (Ja sinne se hautautuu niin pitkäksi aikaa, että ehdin nousta pykälän parempaan virkaan.) Tämä ei kuulu vastuualueeseeni. (Virkamieshän ei ole missään niin turvallisessa piilossa kuin pykälän takana.) Siirrän tämän asian tulevan strategiaryhmän pohdittavaksi. pääkirjoitus PELASTUSALALLA JA ENSIHOIDOSSA on sekä akuutteja että jo pitkään esillä olleita kroonisia epäkohtia, joista on informoitu asianomaisia johtavia viranhaltijoita niin julkisesti kuin suorilla yhteydenotoilla. SEN SIJAAN TUTTUJAKIN tutumpia vastauksia ovat muun muassa (suluissa taka-ajatukset): Koska asiasta ei mainita mitään hallitusohjelmassa, selvitystä ei tehdä. Järjestän tämän kuntoon siihen ja siihen päivämäärään mennessä. Poliisi, Tulli ja erityisesti Raja sen sijaan ymmärsivät hoitaa leiviskänsä ja voivat kohtalaisen hyvin.
8 Mies monessa mukana Kehittäjä kouluttaja konsultti Arto Latvala Teksti: Pekka Koivunen Kuvat: Arto Latvalan kotialbumi, Kimmo Kaisto
Latvala ei tunnusta olevan täydentävien sammutusmenetelmien isä. Hän on ollut laatimassa useita alan kursseja ja painotuotteita. Keskittyminen oman Topfire Oy -yrityksen toimintaan pitää Latvalan edelleen tiukasti kiinni turvallisuusalan tehtävissä. Ensimmäisiin hälytystehtäviin Arto osallistuikin jo 14-vuotiaana. – En olen keksinyt näitä menetelmiä, mutta olen ollut niitä vahvasti lanseeraamassa ja markkinoimassa. – Myöhemmin noita ajatuksia ei pelastusopiston opetuksessa juurikaan huomioitu, kun pienpisarasammutus ”tsupTsup” menetelmä valtasi alaa Vasta 2010-luvun alussa Pelastusopistossa alkoi tapahtua. Lukion jälkeen palvelin 11 kuukautta Kainuun prikaatin autokomppaniassa. – Nuoruus meni Pyhäsalmella palokunnassa ja urheillessa. Hän seurannut tarkkaan pelastusalan kansainvälistä kehitystä lukuisilla ulkomaan matkoillaan. – Siitä lähtien toimin pääasiassa päivystävänä palomestarina Vantaalla. Vuoden Palomieheksi 2018 valittu Latvala tunnetaan monipuolisena turvallisuuden asiantuntijana ja kehittäjänä. Jo seuraavana vuonna hän aloitti Valtion palo-opistolla Otaniemessä kouluttajana ja harjoitusmestarina. Arton panos on ollut merkittävä myös selvitysoppaan laatimisessa ja rakennuspalon sammuttamisen menetelmien kehittämisessä. Arto Latvala jäi Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palomestarin virasta eläkkeelle kesäkuussa 2019. 50 vuotta sitten hälytystoimintaan osallistuminen ei ollut yhtä säänneltyä kuin tänään. –Tavoitteenani oli opinnot OKL:ssa, mutta ne jäivät haaveeksi. Kolmekymmentä vuotta kouluttajana ja kehittäjänä, ja ura jatkuu edelleen Arto Latvala teki palomestarin tehtävien ohella pitkän uran pelastusalan kouluttajana ja kehittäjänä. Vakinaisen viran sain 1990. Täydentävien sammutusmenetelmien puolestapuhuja Arto Latvalan mukaan erilaiset vaihtoehtoiset, tai sittemmin täydentävät sammutusmenetelmät olivat ajatuksissa palo-opistolla Otaniemessä jo 1980-luvulla, kun silloinen opettaja ja tutkija Timo Helosvuori toi esiin jauhesammuttimien käytön monipuolisia mahdollisuuksia. Hän toimi muun muassa Uudenmaan pelastusliiton (UPL) koulutustoimikunnan puheenjohtajana ja osallistui Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin koulutuksen kehittämiseen. Suomen kansainvälisen pelastustoiminnan kehittämisessä hän on ollut mukana vuodesta 1993 lähtien. Ennen ammattipalomiehen uraa Arto toimi Pyhäsalmella päiväpalomiehenä ja kalustonhoitajana. Hänellä on erittäin vahva koulutuksellinen ja kokemuksellinen tausta – ja pohjaton mielenkiinto uusien käytäntöjen, menetelmien ja välineiden testaukseen ja käyttöönottoon. Pelastusalaa hän ei kuitenkaan jättänyt, pikemminkin päinvastoin. Legendaariselta Palomestarikurssi 10:ltä valmistui vuonna 1987 muun muassa useita tulevia pelastusjohtajia ja Arto, joka teki heti kurssin suoritettuaan palomestarin sijaisuuksia Vantaalta. Käytyään esimieskurssin keväällä 1983, hän toimi hetken palomiehen sijaisena Vantaalla – Vuoden 1984 alussa tuli muutama kuukausi kokemusta palomiehenä ja pelastussukeltajana Espoossa, mutta tie vei jo huhtikuussa Vantaalle paloesimiehen virkaan Tämän jälkeen työnantaja säilyi samana aina eläkkeelle jäämiseeni saakka. Paloala tuntui oikealta, eli päätin tehdä siitä ammatin. Kymmenessä vuodessa palomiehestä palomestariksi Arton ammattiura pelastustoimessa urkeni vuonna 1980 suoritetun palomieskurssin jälkeen. Pyhäsalmelta se alkoi Arto oli yhdeksänvuotias, kun hän liittyi – palopäällikön luvalla – Pyhäsalmen VPK:n poikaosastoon. ??
10 Artsin viimeinen työvuoro kului eri paloasemia kiertäen ja ”jäähyväisiä” työkavereille jättäen kahvittelun merkeissä. Illan suussa Artsi sai hälytyksen oman kodin viereen jossa paloi pitkä autotalli. Vaimo Asta seurasi tilannetta terassilla hymyssä suin, kun puolisoa vielä koeteltiin.. Tulipalo oli yksi suurimmista hänelle osuneista tehtävistä kuluneen vuoden aikana. Pelastustieto-lehden toimittaja Kimmo Kaisto oli mukana koko työvuoron
Ehkä sävähdyttävin muisto on Pyhäsalmen VPK:n ajoilta liikenneonnettomuustehtävä Nelostiellä Vaskikellon risteyksessä – Onnettomuudessa kuoli neljä henkilöä, joista osa oli tuttuja. Kumpaan suuntaan palveluiden laatu eri pelastuslaitoksissa kehittyy, jää Artolta arvioimatta. – Tuhansien maanjäristyksen uhrien joukkohautaus Bamin kaupungissa Iranissa oli sanoin kuvaamaton näky. Latvala ottaa vielä esiin tapahtuman, jota hän joutui seuraamaan ollessaan kansainvälisen avustusjoukon osana vuonna 2005 joukkueen varajohtajana ja logistiikan vastaavana. Ensimmäiseksi hän kertoo Tikkurilan ammattikoulun palosta, joka oli saatu pitkän työrupeaman jälkeen hallintaan ja oli lehdistötilaisuuden aika. Tuntuu siltä, että uusien vaatimusten kehittäjät eivät tunne kunnolla vallitsevaa todellisuutta. Toimipisteitä tulee olla kaksi. Huomioitavaa on, ettei ensihoito kuulu kaikkien pelastuslaitosten vastuulle. Kysymykseen pelastustoimen järjestämismallista Latvala ei vastaa suoraan. Lähestyessämme kohdetta, pimeässä näkyi rojua kiitotiellä. En myöskään kaikilta osin kannata sopimushenkilöstön tiukkoja koulutusvaatimuksia, koska suurin osa tehtävistä on muuta kuin vaativia savusukellustehtäviä tms. pääkaupunkiseudulla lapsipuolen asemaan kunnollisen harjoitusalueen puutteessa. – Henkilöstön vaatimustason kiristykset herättävät kysymyksiä. – Valtio taitaa jossain vaiheessa ottaa pelastustoimen järjestämisvastuun itselleen. Myös lento-onnettomuusvaarat ja lentokentällä tapahtuneet onnettomuudet ovat jääneet Arton mieleen. – Kesken lehdistötilaisuutta tuli tieto, että tuuli oli noussut yllättäen kovaksi ja palo syttynyt uudelleen uhaten suurta päärakennusta. ??. Koulutuksesta ja kelpoisuusvaatimuksista Latvalalla on vahvoja mielipiteitä. Arto Latvala kannustaa kokeneiden ammattilaisten käyttämistä aiempaa enemmän pelastusalan opettajina ja kouluttajina – Aivan ihmeelliseltä tuntuu, että paloesimies voi kouluttaa omaa työvuoroaan, mutta sopimushenkilöstöä kouluttaakseen tarvitsee aika ajoin uudistettavan lisenssin. Kehityskohteiksi Latvala mainitsee muun muassa henkilöstön täydennyskoulutuksen, joka on jäänyt mm. En oikein ymmärrä palomieskoulutuksen jatkamista AMK-tutkinnoksi, koska tutkintoa jouduttaisiin jatkamaan keinotekoisesti muun muassa ensihoidon osuudella. 11 Mietteitä Suomen pelastustoimesta Pelastustoiminta Suomessa on Arto Latvalan mielestä laadultaan korkeatasoista. Valtiolla palveluista saattaa tulla nykyistä tasalaatuisempaa. – Näen hyvänä mallin, jossa Suomessa on yksi pelastusalan oppilaitos, jossa annetaan myös ammattikorkeakoulutason opetusta. Tuhansia tehtäviä Arto Latvala on ollut mukana tuhansissa tehtävissä, joista muutama on jäänyt lähtemättömästi mieleen. – Ehkä eniten pulssi nousi, kun saimme tehtävän Helsinki-Vantaan kentälle: Lento-onnettomuus, 155 henkilöä koneessa, ei lisätietoja. Pelastusalan koulutuksen järjestäminen vaatii Arto Latvalan mukaan myös rohkeita toimenpiteitä. – Kyllä Suomessa ollaan pelastustoimessa ja -toiminnassa kärkikastissa, jos ajatellaan esimerkiksi ensihoidon koulutusta, rakennuspalon sammuttamisen tekniikkaa ja osaamista ylipäätään. Yli sata metriä pitkän rakennuksen palo saatiin kuitenkin viime hetkellä uudelleen kuriin. Lopulta onneksi selvisi, että Lentokone oli törmännyt huoltoajoneuvoon, joka oli vaihtamassa kiitotien valoja, ei henkilövahinkoja. Toinen meillä on jo Kuopiossa, mutta Uudellemaalle tulisi perustaa nykyisen Helsingin Pelastuskoulun pohjalle toimipiste, kampus, jossa sijaitsevat kaikki oppilaitoksen toiminnot harjoitusaluetta myöten. Nythän se jo vastaa rahoituksesta
Lisäksi paljon esimerkkejä kuvilla, kaavioilla ja videoilla havainnollistaen. Sovelluksen pääotsikoiden alta löytyy nopeasti toimintaohjeet erilaisia onnettomuusja vaaratilanteita varten. Arto Latvala arto.latvala@topfire.fi +358 400 442198 TopFire Oy Leinikkitie 13 C 60 01350 Vantaa. Sovellus on lyhyt tietopaketti turvallisuusasioista, jotka on sovellettavissa maailmanlaajuisesti. 12 ”Suurin osa onnettomuuksista on vältettävissä.” Turvallisuus Pikaopas tekee turvallisuudesta helposti lähestyttävän! Turvallisuus Pikaoppaassa on kätevästi tärkeimmät ohjeet ja taustatietoa erilaisia onnettomuusja vaaratilanteita varten
?. Suuressa osassa tulipaloista, ihmiset olisivat voineet itse sammuttaa palon. Toimintaohjeiden tulisi olla lyhyitä check -listoja. Kun ihminen pitää huolen itsestään,läheisitään, kodistaan, palovaroittimet ovat kunnossa ja varautumista eri tilanteisiin on pohdittu, niin tuolloin voi olla rauhallisin mielin. Suuri osa tulipaloissa menehtyneistä on ikävä kyllä ollut päihteissä. Karrikoiden voisin sanoa, että omalla uralla ei ole kuollut yhtään fiksua, tavallista toimintakykyistä ihmistä, kun otetaan luvusta ne vanhukset pois, joilla on liikkumis-, muistiym. Kiinteistön turvallisuustekniikka ja sen toiminta tulisi olla kerrottuna maallikon kielellä lyhyesti valokuvien kera, jotta asiat ymmärretään. ongelmia, tai pienet lapset, jotka eivät edes herää palovaroittimen ääneen. Turvallisuuskoulutus ei saisi olla pelottelua palomiehen näkökulmasta, joka on sammuttamassa parhaimmillaan noin 10 minuutissa, kun taas tilanteessa paikalla olevat ovat pääsevät toimiin saman tien. Tekniset ongelmat, myrsky ja uhkatilanteet ovat todennäköisempiä. Pelastussuunnitelmat ovat suurimmaksi osaksi tehty enemmän viranomaisen silmän lumeeksi kuin oikeasti kohteen henkilökunnan valistamiseksi. Slogan ”kun tulipalo syttyy, niin on 3-4 minuuttia aikaa pelastautua” on kovin vanhanaikainen ja pelottava. 13 Latvalan teesejä turvallisuuskoulutuksesta Tulipalo ei ole se todennäköisin riski. Ihmisiä pelotellaan, ettei vedellä voi sammuttaa sähkölaitteita, ja niinpä ihmiset usein poistuvat huoneistosta tai kiinteistöstä tekemättä mitään. Usein valistamisessa käytetään ääriesimerkkejä, jotka antavat erheellisen kuvan tulipaloista. Yksi asia yhdellä sivulla ilman turhia jaaritteluja, kuten on ammattilaisillakin muun muassa lentoliikenteen onnettomuuksia ja vaaratilanteita varten
Helsingin pelastuslaitoksen Pitkänen kantoi huolta mahdollisesti kasvavien vaatimusten vaikutuksista sopimuspalokuntien toimintaan, jota tehdään omalla ajalla. Mikko Nurmi puhui sopimuspalokuntien tasolta niiden kyvykkyydestä muuttua maailman mukana ja painotti palokuntien tulevaisuuden merkitystä kustannustehokkaana pelastusalan toimijana ja resurssina vuonna 2035. Hän myös kertoi, että kuntovaatimusten osalta sisäministeriö nojaa työterveyslaitoksen asiantuntemukseen, ja kyse ei siis ole sisäministeriön omista keksinnöistä. Hän nosti esiin myös sopimuspalokuntien koulutuspolun päivittämisen ja erikoistumisen niiden suorituskyvyn vahvistamiseksi. Tammisalon VPK:n 85-vuotisjuhlaseminaari 3.10.2025: Vaatimusten kiristymisen vaikutukset palokuntiin nähtiin eri tavoin Sisäministeriön pelastusosaston neuvotteleva virkamies Pasi Ryynänen, Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen pelastuskomentaja Jani Pitkänen ja Tammisalon VPK:n päällikkö Mikko Nurmi pitivät seminaarissa alustukset, joissa jokainen käsitteli sopimuspalokuntien ajankohtaisia ja tulevaisuuteen heijastuvia haasteita omasta näkökulmastaan. Sisäministeriön Ryynäsen näkökulmasta vaatimustason nousu parantaa työturvallisuutta ja osaamista, vaikka koulutuspolun pituus onkin haastava ja vaatii sitoutumista. Sopimuspalokuntien tulevaisuuden investointeihin, kuten kalustoon, toimitiloihin ja varautumiseen tarvitaan kuitenkin proaktiivisesti resursseja ja tukea kaupungilta ja valtiolta. Teksti: Vilma Ristikangas Kuvat: Robin Gleisner. 14 Pasi Ryynänen puhui pelastusalasta valtakunnalliselta tasolta ja piti arvossa sopimuspalokuntien historiaa katsoessa tulevaisuuteen, jossa palokuntia tarvitaan sekä kriisiaikoina että vastaamaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin operatiivisiin haasteisiin. Jani Pitkänen kuvasi sopimuspalokuntia Helsingissä tärkeänä resurssina ja reservinä Stadin brankkarille. Yleisöstä nousevat kommentit korostivat, että sopimuspalokunnat joutuvat ahtaalle kiristyvien vaatimusten takia ja jo nyt kutistuvaa jäsenpohjaa ei pitäisi kaventaa. Paneelikeskustelun antia Palokuntalaisten osaamisen, koulutuksen ja työturvallisuuden kehittäminen koettiin joka taholta tärkeäksi, vaatimusten vaikutukset palokuntiin nähtiin eri tavoin
Ryynäsen mukaan ohjeet ovat nimensä mukaisesti tarkoitettu ohjeellisiksi. Pitkänen totesi, että ohjeet on käytännössä tulkittu sitoviksi ainakin Helsingissä ja että myös hallintotuomioistuimissa on vahvistettu sama kanta. Varautuminen häiriöja poikkeusoloihin on palokunnille iso haaste nykyisen resursoinnin valossa, mutta myös mahdollisuus oppia lisää, luoda uutta merkitystä toiminnalle ja vahvistaa palokuntien toimintakykyä. Ryynänen jatkoi, että asetuksia ei voi käyttää, jos siihen ei ole nimenomaista valtuutusta pelastuslaissa tai muussa lainsäädännössä. 15 Seminaarissa sivuttiin myös sitä, mikä on sisäministeriön antamien ohjeiden velvoittavuus. Seminaarin lopputulema oli, että sopimuspalokuntien asema on muutoksessa niin sisäisten kuin ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta, mutta niiden rooli turvallisuusja koulutusorganisaationa tulee edelleen olemaan merkittävä suomalaisessa yhteiskunnassa kymmenenkin vuoden päästä. Varautuminen nähtiin sopimuspalokuntien keskeisenä tehtävänä sekä nyt että tulevaisuudessa. Ryynänen kertoi, että ministeriö antaa ohjeita tarpeelliseksi katsomistaan asioista ja että kentältä saattaa tulla pyyntöjä saada jostakin tärkeäksi koetusta aiheesta kirjallista ohjeistusta. Pa s i R yy nän e n Jani Pit känen Mi kk o N u r m i. Palokuntien moninaisuus ja eri ammattitaustoista tulevat jäsenet nähtiin vahvuutena niiden varautumistyössä
16 Loviisan yhdistetty pelastusja poliisiasema vihittiin virallisesti käyttöön torstaina 16.10.2025 järjestetyssä kutsuvierastilaisuudessa. Syyskuussa 2025 henkilöstö muutti tiloihin ja toiminta tiloissa alkoi. Loviisan uusi asema edustaa uudenlaista viranomaisyhteistyötä, jossa pelastustoimi ja poliisi toimivat saman katon alla. Tulevaisuudessa vastaavanlaisia yhteishankkeita nähdään eri puolilla Suomea, ja Loviisan asema toimii esikuvana tuleville hankkeille ja viranomaisyhteistyölle. Loviisan pelastusasema oli ensimmäinen Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen käynnistämä rakennushanke. Sisäministeri Mari Rantanen vihki aseman virallisesti käyttöön ja katkaisi paloletkun kirveellä perinteitä kunnioittaen. – Aseman sijainti moottoritien läheisyydessä Loviisan uudella teollisuusalueella takaa hyvät ja sujuvat yhteydet eri puolille aluetta, kertoo pelastusjohtaja Peter Johansson. Pelastustoimi saa saman katon alle läheisen yhteistyökumppaninsa ja poliisin läsnäolo alueella Loviisan pelastusja poliisiasema vihittiin Letku ja eristysnauha katkaistiin jatkuu. Koska kyseessä on yhdistetty pelastusja poliisiasema, leikattiin samalla myös poliisin eristysnauha.. Hyvinvointialue vuokraa tilat Senaatti-kiinteistöille, joka edelleen vuokraa tilat Poliisihallitukselle Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen käyttöön. Tilaisuudessa juhlistettiin Loviisan pelastusaseman vihkijäisten ohella Itä-Uudenmaan päätoimisen pelastustoimen 120-vuotisjuhlavuotta ja perinnepäivää. Peruskivi muurattiin kesäkuussa 2024 ja asema luovutettiin käyttöön elokuun lopussa 2025. Julkisia varoja käytetään tehokkaasti, kun kaksi saman ministeriön alaista viranomaista toimii yhteisissä tiloissa, Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Peter Johansson toteaa. – Yhteinen rakennus on onnistunut konsepti. Juhlassa kuultiin tervehdykset Itä-Uudenmaan organisaatioilta: pelastuslaitokselta, hyvinvointialueelta ja poliisilta
Rahasto palkitsi myös neljä muuta innovaatiota: • vt. Samoissa tiloissa toimii myös Kuusiston VPK. Pelastuslaitos on lisännyt NouHätä!-pelastustaitokampanjassa mukana olleiden koulujen määrää yli 20 prosentilla. asemamestari Timo Dadu: Twin Traileri • yrittäjä Petri Koikkalaimen: Äläkkä Saunavahti • viestintäasiantuntija Antti Salminen: Livesalkku ”Lisa” • pm Petri Strandberg, pem Marko Kouko ja pk Markku Jokinen: Akkutai moottorisahan magneettinen syvyysrajoitin S pecial Rescue-toiminnan laajentamishankkeen päättymistä ja toiminnan viisivuotista taivalta juhlistettiin Pirkanmaalla. Yhteisöistä Asema 63-kunnianosoituksen sai Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan pelastuslaitos, Sastamalan opisto, Pirkan opisto sekä Aitoon koulutuskeskus. P äijät-Hämeen pelastuslaitos on palkittu nuorten turvallisuuskoulutuksen edistämisestä. Ne ylittävät jo monesta perinteisestä sähkölaitteesta aiheutuneiden tulipalojen määrän. Vimael Oy on hoitanut jälkiraivaustoimintaa alueellaan jo tämän vuoden syyskuusta lähtien. P SR:n vuoden 2025 Innovaatiopalkinnon ja 26 000 euron palkintorahan sai yrittäjä Marko Hassinen innovaatiostaan Sammutusja rajoituslinja maastopaloihin. Ensimmäinen asema tulee Korsoon, sen jälkeen oman asemansa saa Myyrmäki ja lopuksi Hakunila. SPEK on julkaissut verkkosivuillaan ohjeita akkulaitteiden paloturvallisuudesta. Vaativien teollisuusympäristöjen haasteisiin erikoistunut pelastuspalvelu palvelee Nesteen Porvoon jalostamoa sekä muita Kilpilahden teollisuusyrityksiä. Viranomaiset Suomesta, Norjasta, Saksasta ja Ruotsista harjoittelivat toimintaa laajamittaisessa CBRN-tilanteessa. Näille asemalle sijoitetaan oma kärkiyksikkö sekä ensihoitoyksikkö. Wihurin rahasto on Meripelastusseuran merkittävimpiä tukijoita. Samassa yhteydessä Neste solmi pitkäaikaisen sopimuksen pelastuspalvelujen ostamisesta Securitakselta. Uudisrakennus käsittää noin 3 500 neliömetrin kerrosalan ja tontin pinta-ala on noin 13 400 neliömetriä. J enny ja Antti Wihurin rahasto on myöntänyt Suomen Meripelastusseuralle 220.000 euron apurahan vapaaehtoisen meripelastustoiminnan tukemiseen ja toimintaedellytysten turvaamiseen. M onikansallinen Rescue Borealis –harjoitus huipentui viisipäiväiseen kenttäharjoitukseen Oulussa 29.9.-3.10. Tapahtuma siirtyy keväälle ja Päivä Paloasemalla -tapahtuma järjestetään toukokuussa ainakin vuosina 2026 ja 2027. Lyhyet. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kutsuttuja reserviläisiä oli paikalla kuusi henkilöä. K aarinan Krossin uusi pelastusja ensihoitoasema vihittiin käyttöön perjantaina 3.10.2025. Suunniteltua toimintamallia testattiin ensimmäistä kertaa lokakuussa ”Hangonsilmä”-evakuointiharjoituksen aikana. L änsi-Uusimaan pelastuslaitoksella on aloitettu hanke, jossa jo eläkkeelle jääneitä pelastustoiminnan johtamisen osaajia on kutsuttu palvelukseen pitkittyneen onnettomuuden tai häiriötilanteen tullen. N esteen Kilpilahden teollisuusalueen pelastuspalvelu henkilöstöineen siirtyi Securitakselle 1. Viime lukuvuonna yli 1900 päijäthämäläistä kasiluokkalaista oppi ehkäisemään onnettomuustilanteita ja toimimaan niissä oikein. Pelastusja ensihoitoaseman toiminta uusissa tiloissa käynnistyi jo 20. lokakuuta 2025. 17 P äivä Paloasemalla -tapahtuma järjestetään viimeistä kertaa marraskuussa. Yksiköiden kalusto vastaa aiempia kärkiyksiköitä. V antaalle rakennetaan parhaillaan uusia valmiusasemia, jotka valmistuvat tulevina vuosina. elokuuta 2025. K eski-Uudenmaan pelastuslaitos on ottanut käyttöön kaksi uutta kärkiyksikköä, jotka sijoitetaan Tikkurilaan ja Klaukkalaan. V äyläviraston aliurakoitsijoina rautateiden jälkiraivauksessa toimivat vuoden alusta Etelä-Suomessa GRK Oy, Pohjois-Suomessa Divient Oy ja Itä-Suomessa Vimael Oy. Henkilöistä muistettiin projektipäällikkö Markku Salmista, projektikoordinaattori Katariina Ristimäkeä sekä kouluttajia Joni Krannia, Janne Latsaa, Matias Pirttimäkeä, Sampo Rantasta ja Pekka Rantasta. A kkupalojen määrät ovat kaksinkertaistuneet 2020-luvulla. Lokakuussa saadun tiedon mukaan 320 paloasemaa olisi osallistumassa tapahtumaan tänä vuonna
Se on ammatin keskeinen työväline, aivan kuten palomiehen varuste tai ensivasteen defibrillaattori. On helppo ajatella, että kieli on pelkkä työväline. Kun pelastustoimen yksiköt kohtaavat hädässä olevan kansalaisen, hän ei useimmiten huuda apua englanniksi, vaan suomeksi. Samaan aikaan kansallinen todellisuus on toinen. Rajat ylittävät kriisit, Euroopan Unionin jäsenvaltioiden välinen siviilivalmiusyhteistyö, kansainväliset pelastusoperaatiot, laajat metsäpalot ja maahanmuuton vaikutukset kotimaan palvelutarpeeseen ovat muuttaneet toimintaympäristöä. Kansainvälisyys ja kielten taitojen merkitys pelastustoimessa Kriittinen kysymys onkin, kuinka pelastustoimi onnistuu tasapainottamaan kansainvälisyyden vaatimukset ja oman kansallisen kielen elinvoiman. Tämän vuoksi suomen kielen osaaminen on edelleen kriittinen taito kaikille, jotka työskentelevät suomalaisessa pelastustoimessa. Viranomaisviestintä, operatiivinen radioliikenne, tilannejohtaminen, hälytysjärjestelmät ja johtokeskusten toiminta on rakennettu suomen kielen varaan. Mutta mitä tapahtuu, jos pelastaja ei ymmärrä maallikon suomenkielistä ohjetta onnettomuuspaikalla. Englannin kieli on noussut pelastustoimen kansainvälisen yhteistyön lingua francaksi. Kansainvälisyys ei vähennä kielen merkitystä – se pikemminkin korostaa sitä, koska monikulttuuriset tilanteet vaativat entistä tarkempaa ja selkeämpää viestintää.. Mutta tosiasiassa kieli on myös turvallisuustekijä. Tämä ei tarkoita, että kansainvälistä työvoimaa tulisi sulkea pois. Ilman kielitaitoa suomalainen pelastustoimi jää helposti sivuraiteelle, eikä kykene täysipainoisesti hyödyntämään kansainvälisen yhteistyön kautta syntyvää osaamista. Päinvastoin, monikulttuurinen pelastustoimi voi olla rikkaus, ja Suomi tarvitsee kansainvälistä osaamista. Tässä törmäyksessä on kuitenkin yksi kysymys, joka jää liian usein varjoon: mikä on suomen kielen taidon todellinen merkitys pelastustoimessa. 18 Suomen pelastustoimi on viime vuosina kansainvälistynyt monella tavalla. Viime vuosina on puhuttu paljon työvoimapulasta, joka avaa ovia kansainväliselle rekrytoinnille. Pelastustoimen perinteisesti paikallinen ja kansallinen identiteetti törmää jatkuvasti laajenevaan kansainvälisyyteen: kieliin, kulttuureihin ja globaaleihin uhkiin. Yksittäinen väärinymmärrys voi viivästyttää savusukelluksen aloittamista, vaarantaa potilaan kuljetuksen tai aiheuttaa väärän resurssin käytön. On houkuttelevaa ajatella, että englanninkieliset ammattilaiset voisivat nopeasti paikata vajeen. Pelastustoimessa ei ole aikaa Google-kääntäjälle. Tai jos yhteistoiminta poliisin ja ensihoidon kanssa takkuaa kielellisten väärinkäsitysten vuoksi. Pohjoismaat harjoittelevat yhdessä, EU:n pelastuspalvelumekanismi edellyttää raportointia ja yhteensovittamista englanniksi, ja kriisiapua lähtee Suomesta yhä useammin ulkomaille. Tämä luo perustellun vaatimuksen: pelastustoimessa on oltava riittävästi henkilöstöä, joka hallitsee sujuvan työkielisen englannin. Kun pelastaja antaa käskyn palavasta rakennuksesta poistumiseen, väärinymmärryksen riski voi olla kohtalokas. Pelastaja antaa ohjeen, potilas vastaa, ensihoito etenee. Jos pelastajat eivät hallitse tätä kieltä riittävällä tasolla, syntyy välittömiä turvallisuusriskejä. Pelastustoimen on siis panostettava vahvasti kielikoulutukseen: kansainvälisille työntekijöille on luotava tehokkaat ja velvoittavat väylät oppia suomi, ja samalla kotimaiselle henkilöstölle on tarjottava mahdollisuuksia syventää englannin taitoa kansainvälisiä tehtäviä varten. Suomen pelastustoimen arki pyörii suomeksi – ja osin ruotsiksi. Mutta kriittinen lähtökohta on, että suomen kielen oppiminen ei voi olla sivuseikka
Silloin ei riitä vain tekninen osaaminen tai kansainvälinen verkosto – tarvitaan sanat, jotka tavoittavat ihmisen hädän hetkellä. Kriittinen kysymys onkin: miten yhdistää kansainvälisyys ja kielivaatimukset niin, että pelastustoimi pysyy sekä avoimena että turvallisena. 19 Suomen kielen osaamisen vaatimus ei ole pelkkää byrokratiaa tai kansallismielistä turhamaisuutta. Ratkaisu ei voi olla yksipuolinen. Se liittyy kansalaisten yhdenvertaisuuteen ja oikeuteen saada apua ymmärrettävällä kielellä. Oikea tie kulkee kaksisuuntaisesti: vahva suomi kotimaassa, vahva englanti kansainvälisissä tehtävissä, ja riittävä joustavuus niiden yhdistämiseen. Lisäksi on syytä pohtia laajempaa kulttuurista ulottuvuutta. Ilman yhteistä kieltä suomalainen pelastustoimi ei voi taata nopeaa, selkeää ja yhdenvertaista apua. Jos kansalaisten luottamus järjestelmään horjuu, koska he kokevat, ettei apu ymmärrä heitä, syntyy turvallisuusvaje. Pelastustoimi on viime kädessä ihmisten turvana kriisin hetkellä. Kansainvälisyys ei saa olla tekosyy luopua suomen kielestä pelastustoimen perustana. Kielen heikentyminen pelastustoimessa ei siis ole vain käytännön ongelma, vaan se koskettaa koko yhteiskunnan eheyttä. Suomen pelastustoimi on yksi niistä harvoista instituutioista, jotka koko kansa kohtaa kriisin hetkellä. kolumni ALARMNISTI MARKO PALOKANGAS Everstiluutnantti ja dosentti, palokunnan ryhmänjohtaja. Jos kansalainen ei tunne tulevansa kuulluksi omalla kielellään, syntyy helposti etäisyyttä viranomaisiin. Se rakentaa luottamusta, joka perustuu yhteiseen kieleen ja ymmärrykseen. On voitava sanoa: ”Suomen kielen hyvä hallinta on välttämätön, mutta me autamme sinua oppimaan sen.” Toisaalta on tunnustettava, että osa tehtävistä vaatii alusta asti sujuvaa suomea, eikä siitä voida tinkiä. Ja Suomessa nuo sanat on osattava sanoa suomeksi. Mutta yhtä lailla on oltava kriittinen sille, jos kielivaatimuksia käytetään portinvartijuuteen, joka sulkee ulos tarvittavaa työvoimaa ja kansainvälistä osaamista. Hätätilanteessa ei ole aikaa tulkkipalveluille tai monikielisille selityksille – pelastustoimessa puhutaan sekunneista, ja silloin yhteisen kielen merkitys on ratkaiseva. Yhtäältä pelastustoimen on tarjottava selkeitä ja realistisia kielipolkuja uusille työntekijöille
20 Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Taloustilanteen korjaantuessa on kehittämisen aika Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun sote/ Pohjois-Karjalan pelastuslaitos