palokuntalainen BRANDKÅRISTEN IRTONUMERO 10 € · VIIKKO 38 · 2025 · ISSN 1798-2685 128 Turvallisuusmessut 8.-9.10.2025 Turvallisuus on yhteisiä tekoja
2
3
Sammutusvarusteisiin kertyneet syöpäriskiä lisäävät aineet eivät poistu vesipesussa. Teknosafe Oy // Tiedonkatu 4, 55420 Imatra // Puh. Pelastajan likaiset varusteet lisäävät syöpäriskiä Pelastajat altistuvat sammutustehtävissä syöpäriskiä lisääville aineille, jotka ajan saatossa kertyvät suojavarusteisiin. 05 680 7700 // info@teknosafe.fi // www.teknosafe.fi Olemme Turvallisuus-messuilla osastolla Tule katsomaan kuinka puhdas on puhdas! 6f48. Varusteissa on myrkyllisiä aineita moninkertaisesti enemmän kuin Reach-asetus sallii. Myrkylliset komponentit voidaan poistaa sammutusvarusteille räätälöidyllä DECO?FIRE™-palvelulla, joka hyödyntää paineistettua nestemäistä hiilidioksidia. Decontex-takuu: käsittelyn jälkeen kaikkien myrkyllisten komponenttien pitoisuudet alittavat lain sallimat tasot. Patentoitu palvelu sisältää varusteiden puhdistuksen, LCO 2 -dekontaminaation, desinfioinnin sekä korjauksen
Sammutusvarusteisiin kertyneet syöpäriskiä lisäävät aineet eivät poistu vesipesussa. Varusteissa on myrkyllisiä aineita moninkertaisesti enemmän kuin Reach-asetus sallii. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK on nimittäin irtisanonut viiden alueliiton kanssa tekemänsä sopimukset alueellisista toimistoista. Tässä numerossa esillä ovat ambulanssit ja ensihoidon ajoneuvot – tai oikeammin niiden aihiot. VUOSIKERTA AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN ISSN 1798-2685 Brandkåristen 86 Toimitukselta Viime numerossa lupasimme tähän numeroon jutun Pohjois-Karjalan pelastusalan liitosta. Heinä-elokuussa liitossa tapahtui henkilömuutoksia. Palaamme asiaan tuolloin. 5 74-81 ambulanssin ja ensihoitoajoneuvon alustoja PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 KOLUMNISTIT Silvio Hjelt, Jaakko Linko, Marko Palokangas OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Tilanne selkeytynee ensi vuoden alussa. 25. Kahdessa aiemmassa numerossamme esittelimme kevyiksi pelastusajoneuvoiksi soveltuvia miehistöja lava-autoja. Decontex-takuu: käsittelyn jälkeen kaikkien myrkyllisten komponenttien pitoisuudet alittavat lain sallimat tasot. 05 680 7700 // info@teknosafe.fi // www.teknosafe.fi Olemme Turvallisuus-messuilla osastolla Tule katsomaan kuinka puhdas on puhdas! 6f48. Myrkylliset komponentit voidaan poistaa sammutusvarusteille räätälöidyllä DECO?FIRE™-palvelulla, joka hyödyntää paineistettua nestemäistä hiilidioksidia. Päätimme siirtää jutun julkaisemisen tulevaisuuteen. Ollikainen TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi TAITTO Maria Salo ILMOITUSMYYNTI, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA TALOUS tilaukset@palokuntalainen.fi PAINO Grano Oy KANNEN KUVA Maria Salo KUVAPANKIT Freepik, Depositphoto JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja WWW.PALOKUNTALAINEN.FI palokuntalainen BRANDKÅRISTEN vakiopalstat Spelar språket någon roll. Marraskuussa tutustumme kotimaisiin kevyen kaluston korirakentajiin. Patentoitu palvelu sisältää varusteiden puhdistuksen, LCO 2 -dekontaminaation, desinfioinnin sekä korjauksen. Kevätpuolella esittelemme markkinoilla olevat mönkijät ja veneet. Teknosafe Oy // Tiedonkatu 4, 55420 Imatra // Puh. Alueliitoista kertova juttusarja keskeytetään nyt joksikin aikaa. Juttutoiveita otamme edelleen vastaan! Toimitus 8-9 Samu Kemppi Liikennepelastaminen sydämenasiana Pääkirjoitus 7 Ledaren 85 Liekinheittäjä 94 Pikku-Ville 90 Alarmnisti 18 Lingottua 23 Letkut solmussa 92 Mielipide 88 26-51 Turvallisuusmessujen yritykset esittäytyvät Pelastajan likaiset varusteet lisäävät syöpäriskiä Pelastajat altistuvat sammutustehtävissä syöpäriskiä lisääville aineille, jotka ajan saatossa kertyvät suojavarusteisiin
TAMREX OY TAMPERE Turvesuonkatu 7 p. 03 3142 1522, Kuokkamaantie 4 p. 03 3142 1560 • VANTAA Tikkurilantie 68 p. 03 3142 1545 • OULU Limingantie 5 p. Asu on varustettu tuuletusaukoilla, takki ja housut on yhdistettävissä vetoketjulla Hyväksyntä mm. 03 3142 1505 TURKU Leipäläntie 71 p. Asu on varustettu tuuletusaukoilla, takki ja housut yhdistettävissä vetoketjulla. 03 3142 1507 • LAPPEENRANTA Myllymäenkatu 25 p. Ranger 2.0 Ranger 2.0 on erityisesti metsäpaloihin tarkoitettu kevyt ja hengittävä palopuku. EN ISO 15384 ja EN 16689. 03 3142 1542 • KOTKA Edelfeltinkatu 13 p. Varmistamme, että saat korkean suorituskyvyn suojavaatteet, teknologiset innovaatiot ja asiantuntevan palvelun. 03 3142 1550 • HÄMEENLINNA Parolantie 10 p. 03 3142 1539 • PORVOO Sibeliuksenbulevardi 3-7 p. www.tamrex.. uresoiva keltainen kevyt ja hengittävä asu maastopaloihin ja teknisiin pelastustehtäviin. Saksalainen S-Gard valmistaa laadukkaat palopuvut 130 vuoden kokemuksella korkealuokkaisista materiaaleista. EN ISO 15384 ja EN 16689. 03 3142 1544. 6 Ranger 2.0 High-Vis musta Hyvin näkyvä musta-sini-. Ranger 2.0 High-Vis hiekka Hyvin näkyvä hiekka-. 03 3142 1530 • ESPOO Koskelontie 15 p. Asu on varustettu tuuletusaukoilla, takki ja housut on yhdistettävissä vetoketjulla Hyväksyntä mm. Hyväksyntä EN 15384 ja EN ISO 11612. 03 3142 1537 LAHTI Ansiokatu 2 p. Kevyesti parempi! Tarvitset asianmukaisen suojan ihmishenkien pelastamisessa ja tulipalojen sammutuksessa. 03 3142 1555 • PORI Satakunnankatu 38 p. uoresoiva keltainen kevyt ja hengittävä asu maastopaloihin ja teknisiin pelastustehtäviin
Hallitusohjelmaa luonnostellaan eri hallitusvaihtoehtoja varten. Hyvinvointialueidenkin joukko tulee pienenemään, mutta niiden parissa poliittinen kramppailu kestää pitempään. SOPIMUSPALOKUNTIA koskevasta lainsäädännöstä on haaveiltu parikymmentä vuotta. VIELÄ SUUREMPI ASIA on pelastuslaitosten isännyys. Laitokset olisi puolestaan järkevää irrottaa soten kainalosta ja niiden määrä tulisi vähentää viiteen. pääkirjoitus SEURAAVIEN EDUSKUNTAVAALIEN varsinainen vaalipäivä on 18.4.2027. Aikaa valmisteluihin on vain hieman yli puolitoista vuotta. Aiemmin järjestöjen lausunnot ovat olleet ympäripyöreitä toiveita. PELASTUSALALLA ON USEITA suuren luokan asioita, joihin tulisi nyt ottaa kantaa. 7 PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Vain hallitusohjelma tekee asioista isoja Artikel på svenska på sidan 85. Samalla tulisi Uudellemaalle rakentaa oppilaitoksen koulutuskeskus, jossa kaikki toiminnot harjoitusalueineen sekä opetusja majoitustiloineen ovat samalla tontilla. Puolueiden hallitusohjelmallisiin linjoihin on joka tapauksessa vaikutettava nimenomaan tässä vaiheessa, vaikka näennäisesti hallitusohjelman rakentamisen koreografia osuu vaalien jälkeisille viikoille. Puolueilta voimme ja pitää vaatia selkeitä kantoja oleellisiin kysymyksiin ennen vaaleja.. Ilman mainintaa hallitusohjelmassa asiassa ei ala edes selvitys. On selvää, että nykytilanne ei pitkän päälle ole toimivin vaihtoehto. Tulevalla hallituskaudella tulisi siirtyä yhden oppilaitoksen ja kahden toimipisteen malliin. POLITIIKAN KULISSEISSA seuraavan hallituskauden valmistelut ovat olleet käynnissä jo jonkin aikaa. Juuri niin... TEHDÄÄN SELVITYS, vastaa hallitus kuin hallitus, mutta se ei riitä. Tämä on tärkeää, koska ilman hallitusohjelmaan tehtyä kirjausta nykytilaan on hyvin vaikea saada muutoksia. PELASTUSALAN JÄRJESTÖTKIN pyrkivät löytämään tulevaan hallitusohjelmaan kohdistuviin toiveisiinsa yhteisen linjan, joka tulisi kuulluksi. Nyt kannanottojen pitäisi terävöityä, jos alamme aikoo todella vaikuttaa. TULEVIA HALLITUSVAIHTOEHTOJA pohditaan jo nyt, vaikka äänestäjien tahto näkyy vasta sumeana mielipidetiedusteluissa. ESIMERKIKSI PELASTUSALAN KOULUTUKSEN JÄRKEISTÄMINEN vaatii hallitusohjelmaan merkinnän, koska alalla on jostain syystä kaksi oppilaitosta. vain. Kokonaan valtion ylläpitämä ja ohjaama järjestelmä olisi selkeämpi ja toimivampi kuin nykyinen hybridimalli
Samun perheellä oli tuolloin Laukaassa kuljetusyritys, jonka kalustolla Samu ajoi puutavaraa 100 000 km vuoden aikana. Raskaan kaluston koulutuksia Kemppi on pitänyt yli 1000 henkilölle ja edelleen hän on inoissaan kouluttamisesta sekä tiedon jakamisesta. Laitokselle hankittujen raivausautojen varustelussa hänen osuutensa on ollut ratkaisevan tärkeä. Hätäkeskuspäivystäjän tehtävänkäsittelyohjetta tulee Kempin mukaan kehittää. Lukuisat tieliikennepelastamiseen keskittyneet kurssit ja täydennyskoulutukset – alussa oppilaan ja myöhemmin kouluttajan, pääkouluttajan ja tuntiopettajan asemassa – ovat muokanneet hänestä rautaisen asiantuntijan omalla alallaan. Nuoren palomiehen humoristisella tokaisulla oli vankka peruste: Ammattikoulun kuljetuslinjan suorittamisen jälkeen oli vuorossa yhdistelmäajoneuvoammattitutkinto 2000-luvun alussa. Samun ajatuksia tieliikennepelastamisesta Suomessa Vaikka tieliikennepelastaminen on Suomessa kehittynyt viime vuosina harppauksin, on siinä edelleen paljon kehitettävää. Paloesimies Samu Kemppi, 42, Keski-Suomen pelastuslaitos Liikennepelastaminen sydämenasiana ”Olen peruuttanut rekalla vuodessa enemmän kuin te olette ajaneet paloautoa.” Näin tokaisi juuri ammattipalomiehen uran aloittanut Samu vanhemmille palomiehille, jotka epäilivät hänen kykyään ajaa raskasta paloautoa. Lisäksi Kemppi on keskittynyt erikoisalaansa muun muassa osallistumalla erilaisten pelastusajoneuvojen hankintaan ja varusteluun. Myös rekisterinumero tulisi kysyä tikeä varten. – Ilmoittajalta olisi tiedusteltava tapahtuneesta tarkemmin. Keski-Suomen pelastuslaitoksen palveluksessa tieliikennepelastamisen pääkouluttajana hän on toiminut 10 vuoden ajan. Sen si. Sitten tärkeä tieto: aukeavatko ovet. Vankalla alan koulutuksella ja käytännön kokemuksella Samu Kemppi lataa pöytää useita asioita, jotka voisivat olla nykyistä paremmin. Sittemmin Kemppi on kehittänyt itseään tieliikennepelastamisen asiantuntijaksi yhdessä edesmenneen Mikko Saastamoisen ja muutaman muun tieliikennepelastamiseen erikoistuneen pelastusalan ammattilaisen kanssa. Suomen pelastustoimen kehittäminen on hänelle sydämenasia. Käytännön kokemusta tieliikennepelastamisesta Samu Kemppi on hankkinut koko palokuntauransa ajan Suomessa ja ulkomailla
Hänen tekemää työtä tieliikennepelastamisen kehittämiseksi ei pidä unohtaa. Oikeastaan kaikki muu auton kuljettajan ja matkustajan kannalta on toisin kuin esimerkiksi 30 vuotta sitten. Samu Kemppi pitää yhteistoiminnan kehittämistä pelastuksen ja ensihoidon välillä erittäin tärkeänä. Kehitimme paljon tieliikennepelastamista ja suunnittelimme asioita, mitä viedään eteenpäin. – Koulutuksen pitää olla suunniteltua ja tieliikennepelastamisen täydennyskoulutus on saatava säännölliseksi. 9 jaan puristuskysymys voi johtaa harhaan. – Koulutuksessa ja erityisesti harjoittelussa olisi paljon kehitettävää. – Potilaaseen kohdistuvat G-voimat ovat edelleen lähes samat. – Olin kunniavartiossa hautajaisissa saattamassa hänet viimeiselle matkalle. Hänen suuret saappaansa kaipaavat uusia tekijöitä kentälle kehittämään tätä pelastustoiminnan erikoisalaa.. Tämä antaa itselle voimaa ja tahtoa jatkaa tieliikennepelastamisen kouluttamista ja kehittämistä Suomessa. Kabiini ei enää mene kasaan kuin ennen. Yllättävää on tieto, että joissakin oppilaitoksissa ensihoitajat eivät välttämättä saa ollenkaan käytännön harjoitusta liikennepelastamiseen. Samu Kemppi haluaa, että tieliikennepelastaminen pysyy Suomessa mukana tekniikan kehityksen vauhdissa. Nämä pitää ottaa huomioon niin pelastuskaluston kuin koulutuksenkin kehittämisessä. Suomen johtavan tieliikennepelastamisen asiantuntijan, Mikko Saastamoisen poismeno oli Samu Kempille henkilökohtaisesti todella raskas. Vain yksi asia ei ole Kempin mielestä muuttunut. Koulutuskysely tieliikennepelastamisesta pelastajille ja sopimuspalokuntalaisille osoitti, että koulutusta pitää saada alueellisesti. Materiaalit ovat muuttuneet, samoin autojen voimanlähteet. Miten ilmoittaja voi tietää, onko autossa oleva todella puristuksissa. Kemppi pitää nykyistä käytäntöä antaa ”tuulilasiraportti” turhana. Yksi parhaista on poissa. – Kyllä tiedustelun aikana ja sen perusteella annettava tilanneilmoitus antaa paremman tilannekuvan kuin pelastusajoneuvosta hätäisesti tehty ”analyysi” tapahtuneesta. – Olkoon kyseessä kevyet tai raskaat ajoneuvot, uudet ovat poikkeuksetta vahvempia. Hänen mielestään tuleville yksiköille pitää antaa eksaktimpaa tiedustelutietoa kuin nykyään on tapana
Koulutus on suunnattu pelastusalan kokemusta omaaville henkilöille, joilla on jo alempi korkeakoulututkinto. Hyvinvointialueuudistus on osaltaan lisännyt tarvetta aiempaa tiiviimmälle sosiaali-, terveysja pelastustoimen yhteistyölle sekä palveluiden integraatiolle. 050 534 4557 | nina.lunkka(at)uef.fi Jani Pitkänen pelastuskomentaja Helsingin kaupungin pelastuslaitos p. Tämä edellyttää uutta, strategista johtamisosaamista. Lisa?tietoja: Nina Lunkka STJ-laitoksen koulutuksesta vastaava varajohtaja Itä-Suomen yliopisto p. – Suunnittelemme parhaillaan koulutuksen sisältöjä yhteistyössä alan sidosryhmien kanssa. Tarve tällaiselle pelastusalalle räätälöidylle ylemmälle korkeakoulututkinnolle on ilmeinen, hän toteaa. 10 Itä-Suomen yliopisto vastaa pelastusalan johtamiskoulutuksen tarpeeseen käynnistämällä uuden maisteritasoisen suuntautumisvaihtoehdon syksyllä 2026 Kuopion kampuksella. 050 4336905 | jani.pitkanen(at)hel.fi. Tiivistä vuoropuhelua jatketaan syksyn aikana. Myös kansainvälisen toimintaympäristön kehitys tuo mukanaan uusia osaamisIta?-Suomen yliopisto: Uusi pelastusalan johtamiskoulutus käynnistyy syksyllä 2026 vaateita kokonaisturvallisuuden ja eri toimijoiden yhteistyön johtamiseen, jossa pelastusalalla on keskeinen rooli. Koulutuksen sijoittumista Itä-Suomen yliopistoon puoltavat yliopiston monitieteinen tutkimusympäristö, vahva osaaminen hyvinvointialueiden johtamisen koulutuksessa sekä Itä-Suomen keskeinen rooli kokonaisturvallisuuden edistämisessä. Tarjolle tulee ensimmäistä kertaa yliopistotasoinen, tutkimusperustainen koulutus, joka keskittyy pelastusalan johtamiseen. Koulutuksen tavoitteena on vahvistaa valmiuksia toimia asiantuntijaja esihenkilötehtävissä sekä tarjota mahdollisuus jatkaa opintoja kohti väitöskirjaa, kertoo koulutuksen varajohtaja Nina Lunkka Sosiaalija terveysjohtamisen laitokselta. – On upeaa, miten nopeasti ja ketterästi tämän uuden pelastusalan johtamiskoulutuksen käynnistäminen on saatu liikkeelle, kehuu pelastuskomentaja Jani Pitka?nen. Pelastusalan uuden suuntautumisvaihtoehdon sisällöllistä suunnittelua on toteutettu alusta lähtien yhteistyössä Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kanssa
Tavoitteena on, että uudet sopimukset tulisivat voimaan 1.1.2026 alkaen. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueen sopimuspalokuntien edelliset palokuntasopimukset on laadittu vuonna 2011. Sopimuspalokuntien neuvottelukunnan ja pelastuslaitoksen nimeämä työryhmä on työstänyt sopimusta kahden vuoden ajan. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen sopimuspalokuntien sopimuskorvaukset olisivat esityksen myötä ensi vuonna noin 675 000 euroa. 11 Keski-Uusimaa: Lautakunta hyväksyi uudet palokuntasopimukset Vantaan ja Keravan ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialueiden pelastuslautakunta hyväksyi osaltaan palokuntasopimusten päivittämisen. Kokouksessa päätettiin myös, että talousarvion laadinnan lähtökohtana on huomioida toimintaympäristön muutoksesta sekä palvelutarpeesta tulevat muutosvaatimukset. Lautakunta päätti osaltaan hyväksyä uudet palokuntasopimukset. Pelastustoimen siirryttyä hyvinvointialueelle ei ole enää perustetta maksaa kuntakohtaisia sopimuskorvauksia, jotka eivät ole tasapuolisia koko pelastuslaitoksen alueella. Lisa?tiedot: Jussi Rahikainen Apulaispelastusjohtaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Puh: 09 41 9140 jussi.rahikainen@vakehyva.fi. riittävien henkilöresurssien varmistamiseksi, ei ole toteutettu vuosina 2024–2025, eikä niitä tässä vaiheessa ole liitetty osaksi pelastustoimen talousarvioesitystä. Sopimuspalokuntien saamat korvaukset eivät ole olleet yhdenmittaisia, vaan korvaukset ovat voineet olla samankaltaisilla palokunnilla jopa puolet pienempiä riippuen siitä, minkä kunnan alueella ne toimivat. Asiaa tarkastellaan vielä syksyllä jatkovalmistelun yhteydessä. Hyvinvointialueiden tiukan taloudellisen tilanteen takia palvelutasopäätöksen kehittämissuunnitelman toimenpiteitä, mm
B_Finland_ad_STRETCH_W205xH275_january2025.indd 1 B_Finland_ad_STRETCH_W205xH275_january2025.indd 1 27.01.2025 09.38 27.01.2025 09.38 w 8.–9.10.2025 Helsingin Messukeskus O L E M M E M U K A N A ! OSASTO 6h10. 12 Uutuus VIKING Stretch Uusi tekninen VIKING Stretch kevytasu on erityisesti suunniteltu pelastustehtäviin joihin ei liity savusukellusta Hyväksynnät: EN 16689:2017, EN 343:2019, EN ISO 20471:2013/A1:2016 3, EN 1149-5:2018, EN ISO 11612:2015, EN 13688:2013/A1:2021 VIKING Stretch ominaisuudet n Heijastava huomioväri n Hengittävyys ja vedenpitävyys n Liekinkestävyys n Täydellinen istuvuus joustavalla GORE-TEX ® kalvolla Ennennäkemätön liikkuvuus ja mukavuus VIKING-FIRE.COM Lahkeen lähelle sijoitetut valinnaiset puukkotaskut Puvussa valinnainen radiotasku Valinnaiset tuuletusvetoketjut takana tarjoavat lisämukavuutta Valinnainen vyötärönauha auttaa suojaamaan kaikissa sääolosuhteissa
Liikenneja viestintäministeriössä valmisteltiin samanaikaisesti uusi kyberturvallisuuslaki, jolla toimeenpantiin EU:n kyberturvallisuusdirektiivi (NIS2). Oikeusministeriö on muun muassa valmistellut turvallisuusselvityslakiin muutokset, joilla laajennetaan turvallisuusselvityksiä satamissa. Toiminta edellyttää vahvaa koordinaatiota, ja vastuuministeriöiden alaisten virastojen järjestäytymistä valvontatoiminnan osalta. Valtakunnallinen suunnitelma ja riskiarvio ensi vuonna Viranomaisia ja kriittisiä toimijoita ohjaavat valtakunnallinen suunnitelma ja kansallinen riskiarvio, jotka valtioneuvoston on määrä vahvistaa alkuvuonna 2026. Sen tarkoitus on vahvistaa kyberturvallisuutta kriittisillä toimialoilla EU-jäsenvaltioissa. vahvistaa hallitusohjelman mukaisesti yhteiskunnan kriisinkestävyyttä ja kansallista turvallisuutta. Yhteiskunnan kriittinen infrastruktuuri on turvattava kaikissa olosuhteissa, sanoo sisäministeri Mari Rantanen. https://intermin.fi/kansallinen-turvallisuus/mita-on-kansallinen-turvallisuus/kriittinen-infrastruktuuri Uutuus VIKING Stretch Uusi tekninen VIKING Stretch kevytasu on erityisesti suunniteltu pelastustehtäviin joihin ei liity savusukellusta Hyväksynnät: EN 16689:2017, EN 343:2019, EN ISO 20471:2013/A1:2016 3, EN 1149-5:2018, EN ISO 11612:2015, EN 13688:2013/A1:2021 VIKING Stretch ominaisuudet n Heijastava huomioväri n Hengittävyys ja vedenpitävyys n Liekinkestävyys n Täydellinen istuvuus joustavalla GORE-TEX ® kalvolla Ennennäkemätön liikkuvuus ja mukavuus VIKING-FIRE.COM Lahkeen lähelle sijoitetut valinnaiset puukkotaskut Puvussa valinnainen radiotasku Valinnaiset tuuletusvetoketjut takana tarjoavat lisämukavuutta Valinnainen vyötärönauha auttaa suojaamaan kaikissa sääolosuhteissa. tokykyä koskeva suunnitelma ja toteutettava tarvittavat toimenpiteet. Lailla tuodaan kansalliseen lainsäädäntöön niin kutsuttu CER-direktiivi (Critical Entities Resilience Directive), jonka tavoite on parantaa EU-maiden keskinäistä yhteistyötä ja suojaamistoimien yhdenmukaisuutta, kriittisten palveluiden häiriönsietokykyä ja toimintavarmuutta. Hallitusohjelman mukaisesti yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta kriittisen infrastruktuurin suojaamista parannetaan. Laki asettaa näille toimijoille – esimerkiksi elintärkeitä palveluja tuottaville yrityksille – kriisinkestävyyttä parantavia velvoitteita. Laki koskee yhta?toista toimialaa Lainsäädäntö koskee yhtätoista toimialaa: energia, liikenne, pankkiala, rahoitusmarkkinoiden infrastruktuuri, terveys, juomavesi, jätevesi, digitaalinen infrastruktuuri, julkishallinto, avaruus sekä elintarvikkeiden tuotanto, jalostus ja jakelu. Sisäministeriö vastaa näiden valmistelusta sekä toiminnan yleisestä yhteensovittamisesta ja ohjauksesta. Laki tuli voimaan 1.7.2025. Eurooppalainen yhteismitallisuus rajat ylittävän infrastruktuurin, kuten merenalaisten tietoliikenneja sähkökaapeleiden osalta on keskeistä. Sisäministeriössä valmisteltu yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamista ja häiriönsietokyvyn parantamista koskeva laki edellytti muutoksia myös eräiden muiden hallinnonalojen lainsäädäntöihin. B_Finland_ad_STRETCH_W205xH275_january2025.indd 1 B_Finland_ad_STRETCH_W205xH275_january2025.indd 1 27.01.2025 09.38 27.01.2025 09.38. Toimijoiden on esimerkiksi arvioitava riskejä, laadittava häiriönsieUusi laki vahvistaa kriittisen infrastruktuurin suojaamista ja yhteiskunnan ha?iriönsietokykya. Direktiivin edellyttämän aikataulun mukaisesti kunkin toimialan vastuuministeriö määrittää kriittiset toimijat 17.7.2026 mennessä. 13 Uusi laki ohjaa yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja tuottavien kriittisten toimijoiden tunnistamista, kriittisen infrastruktuurin suojaamista ja häiriönsietokyvyn parantamista. Lisäksi niiden on ilmoitettava merkittävistä poikkeamista yhteisen eurooppalaisen sääntelyn mukaisesti. Laki yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta
Kukin aluehallintovirasto tiedottaa erikseen oman toimialueensa harjoituksista, päättää Tom Tallberg. – Osallistujat pääsivät harjoittelemaan toimintavalmiuttaan sekä yhteistoimintaa muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa poikkeusoloissa. Harjoituksissa keskitytään muun muassa väestönsuojeluun. Valmiusharjoituksissa kunnille, viranomaisille, järjestöille, alueellisille toimijoille ja elinkeinoelämälle tarjotaan mahdollisuus harjoitella ja kehittää omaa valmiuttaan normaaliolojen häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalta. Harjoitukseen osallistui noin 50 organisaatiota ja noin 400 henkilöä. Harjoituksen teemana oli väestönsuojeluun varautuminen. Siihen osallistuivat Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kunnat, hyvinvointialueet sekä muita alueellisia turvallisuustoimijoita. Valmiusharjoitusten järjestäminen on aluehallintovirastojen lakisääteistä toimintaa. Harjoitus toteutettiin työpöytäharjoituksena virtuaalisella harjoitusalustalla. Lisa?tietoja: Pelastusylitarkastaja Tom Tallberg Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 0295 017 563, tom.tallberg@avi.fi Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Harjoituksen skenaariona oli kiristynyt kansainvälinen tilanne, joka johti yhteiskunnan turvallisuustilanteen heikentymiseen, kriittisen infrastruktuurin toiminnan häiriintymiseen ja sotilaallisen voimankäytön uhan kasvuun. Erityishuomiota kiinnitettiin etenkin ihmisten vastaanottoon. (03) 630 830 ea@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi AUDIOVISUAALINEN HÄLYTTÄMINEN • ULVO-SIRRA-äänihälyttimet/älyvahvistimet • JULUEN/ ECCO/ QLIGHT-hälytysvaloratkaisut • TEHO-ULVO-väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • GECCO/ YLLI/ DisplayAlert-asemahälytysratkaisut TILANNEKUVA • PETO-johto/ tilannekeskusten tilanteenseurantaohjelmistot • SNP-ajoneuvojen älyohjelmistot • ACTIS-älynavigaattorit • GNSS-paikannusratkaisut HENKILÖHÄLYTTÄMINEN • PETO-johto/ tilannekeskusten hälyttämisohjelmistot • GEDAA-monikanavainen vaarahälyttämisratkaisu • SWISSPHONEja TPL-älyhakulaitteet • Muut päätelaiteja sovellusratkaisut KRIITTINEN KOMMUNIKOINTI • Digitaaliset radiopuhelinjärjestelmät • Käsija ajoneuvoradiopuhelimet • VoIP-sovellukset • DAS-monioperaattorisisäpeitto INTEGRAATIO • GECCO/ YLLI-yleisliitäntäyksiköt • SNP-ajoneuvojen älyohjelmistot • ULVO-SIRRA-ajoneuvojen älyvahvistimet • GEDAA/ PETO-ohjelmistoratkaisut HÄLYTYSJA VIESTINTÄ TEKNIIKKAA VAATIVAAN AMMATTI KÄYTTÖÖN. – Aluehallintovirastot järjestävät syksyllä 2025 valmiusharjoituksia eri puolilla Suomea. – Olemme valmiusharjoituksissa aiemminkin käsitelleet väestön evakuoimista, mutta nyt tarkastelimme etenkin sitä, kuinka väestön vastaanottaminen tapahtuu ja miten viranomaiset tekevät yhteistyötä, kertoo pelastusylitarkastaja Tom Tallberg Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta. 15 Pohjois-Suomessa harjoiteltiin väestön evakuoimista kuvitteellisissa poikkeusoloissa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston järjestämä alueellinen valmisharjoitus huipentui aktiivipäivään syyskuun alussa. Pohjoinen25-harjoituksen tavoitteena oli kehittää organisaatioiden väestönsuojeluun liittyviä valmiuksia sotilaallisen voimankäytön uhkatilanteessa
Maastopaloja oli taltioimassa viiden hengen kuvausryhmä, joka liittyi suomalaisyksikön mukaan Portugalissa. Intensiivinen, dramaattinen ja realistinen dokumentti tulee elokuvateattereihin 26.9.2025. – Yhdessä vaikuttavan visuaalisuuden kanssa elokuvateatterikokemus vie katsojan keskelle paloa lähes samalla tavalla kuin pelastajat sen kokevat, John Webster kuvailee. Minulle oli heti selvää, että tästä tulisi fyysisesti ja teknisesti urani vaativin kuvaus – ja todennäköisesti myös vaarallisin. 16 John Websterin dokumenttielokuva Palava maa SUOMALAISET PELASTAJAT PORTUGALISSA Elokuvaohjaaja John Websterin uutuus Palava maa kertoo suomalaisten pelastajien matkasta Portugaliin osallistumaan massiivisten maastopalojen sammutustöihin vuosina 2023 ja 2024. Elokuvan äänimaailma on miksattu mahdollisimman todentuntuiseksi Dolby Atmos -teknologialla. – Olosuhteet kuvausten aikana koostuivat tukahduttavasta savusta, polttavasta kuumuudesta sekä todellisesta, koko ajan läsnä olevasta vaarasta, sillä kuvaajat seurasivat palomiehiä metsässä keskellä palorintamaa.. Kuvaamista Portugalin olosuhteissa John Webster piti äärimmäisen vaikeana. – Kiersin Itä-Suomen paloasemia ja seurasin Pelastusopiston kansainvälisen pelastustoiminnan peruskurssia. Pääkameran lisäksi palomiehillä oli mukanaan pieniä rintakameroita, jotka kuvasivat yhtäjaksoisesti kuusi tuntia. John Webster teki paljon taustatöitä pelastajien parissa jo Suomessa, mikä näkyy dokumentissa muun muassa kontrastina kahden ilmastotyypin välillä. Se oli keino tutustua pelastajiin, mutta myös ymmärtää suurten maastopalojen olosuhteita
Samoin kaluston erot selviävät vain kuvista. Tämä dokumentti on tarkoitettu ensisijaisesti suurelle yleisölle, ja siinä tehtävässä se toimii erinomaisesti. Paljon kysymyksiä jää vastausta vaille – siis pelastusalaa tuntevalle. 4/5. Kaiken kaikkiaan – jokaisen pelastusalalla toimivan on syytä käyttää tunti 40 minuuttia elämästään elokuvateatterissa tämän hienon elokuvan parissa. 17 ELOKUVA-ARVIO Palava maa UPEA ELOKUVA PALJASTAA KULTTUURIEROT John Websterin Palava maa on ainutlaatuinen dokumenttielokuva. Elokuvan ensi-ilta on 26.9.2025. Tiukasti pelastusalaan orientoitunut voi taas kokea pienen pettymyksen, koska faktaa esimerkiksi pelastustoimen organisoinnista ja pelastustoiminnasta Portugalissa ei avata kunnolla. Samoin maastopalon sammutuksen tekniikka ja taktiikka Portugalissa on jotain aivan muuta kuin Suomessa. Selostajaäänen maltillinen käyttö olisi sotinut Websterin valitsemaa tyylilajia vastaan, mutta olisi ehkä jäntevöittänyt kokonaisuutta. Joistakin tunnelmallisista fiilisvälikkeistä oli kuitenkin voinut napsia muutamia sekunteja pois. Sitä voisi kutsua hyvällä syyllä tunnelmadokumentiksi, joka välittää niin upeita tunnelmapaloja palavasta luonnosta kuin pelastushenkilöstön kokemuksista vieraassa ympäristössä. Esteetikko nauttii upeasta kuvauksesta. Pelastusalan ammattija sopimushenkilöstölle elokuva on varmasti elämys, kun asennoituu nauttimaan tunnelmasta, jonka Webster on tavoittanut hienosti. Toisaalta John Webster ja leikkaaja ovat onnistuneet rytmityksessä erinomaisesti. Päivänselvää ovat kuitenkin elokuvan paljastamat kulttuurierot. Ei taitaisi suomalainen palomies taipua portugalilaiseen apelliin sulkeisineen. Asiamielessä katsovalle dokumentti on ajatuksia herättävä. Elokuvaa voi katsoa monella tavalla
Tämä koskee toisinaan vain yksilöitä, ei koskaan sopimuksen tehnyttä yhteisöä eli sopimuspalokuntaa. Tämä näkökulma on kuitenkin liian yksipuolinen. Toinen on yhteisöllisyys: palokunnan tukikohta, kahvipannu, sauna ja järjestys, se rituaali, joka tekee meistä “meidän”. Vapaaehtoisuus on herkkä ekosysteemi: sitä voi vahvistaa oikeilla kannustimilla – toimiva kalusto, laadukas koulutus, välttämättömät kulukorvaukset, perhemyönteiset käytännöt – mutta sitä voi myös tukahduttaa ammattimaisuuden väärällä jäljittelyllä. Ensimmäinen on altruismi: halu suojella toista ilman laskinta kädessä. Ratkaisu ei ole kohottaa muureja, vaan laskea kynnyksiä. Palokuntayhdistys voi rakentaa vapaaehtoisten ja siitä muodostuvan velvoittavan sopimuksen avulla “portfolion” rooleja: kaikkien ei tarvitse osallistua savusukellukseen. Tarvitaan ensivasteen osaajia, viestinnän ja logistiikan tekijöitä, huollon ja ennaltaehkäisyn sekä varautumisen väkeä. Kolmas on pa?tevyys: taitojen karttuminen, tilannejohtamisen flow, se tunne, että osaan ja kelpaan. Vapaaehtoisuuteen kuuluu myös autonomia – oikeus sanoa joskus ei. Sopimuspalokunnissa tämä “psykologinen sopimus” on poikkeuksellisen näkyvä: yhteisö luottaa siihen, että pelastustoimeen sitoutuneet ihmiset lähtevät auttamaan ja vastaavat hälytykseen, ja vapaaehtoinen palokuntalainen luottaa siihen, että yhteisö arvostaa, kouluttaa ja tukee. Todellisuudessa sopimuspalokunnat ovat suomalaisen pelastustoimen kivijalka – ja niitä pitäisi puolustaa, ei epäillä. Liiallinen byrokratia, pakolliset ja päällekkäiset osaamisvaatimukset, tai se, ettei osaamista hyödynnetä täysimääräisesti, syövät juuri niitä motiiveja, joiden varassa järjestelmä seisoo. Vapaaehtoisuus ei ole ilmaista työtä – se on vapaasta tahdosta annettu lahja, joka sitoo antajan ja vastaanottajan näkymättömällä sopimuksella. Kun se katkeaa, motivaatio rapistuu nopeasti. Kaikkia neljää ei tarvitse olla yhtä aikaa, mutta mitä useampi osuu kohdalle, sitä vahvempi on sitoutuminen. On tunnustettava myös oikeudenmukaisuuden kysymys: kenellä on varaa osallistua. Vapaaehtoisuudella on ainakin neljä kasvoa. Tämä jännite on hedelmällinen, jos sitä johdetaan tietoisesti: komento silloin, kun pitää toimia sekunneissa, ja kumppanuus silloin, kun rakennetaan vuosien sitoutumista.. Usein keskustelu sopimuspalokunnista ajautuu epäilyihin vapaaehtoisuuden riittävyydestä ja puheisiin järjestelmän haurastumisesta. 18 Suomen pelastustoimen perusta on kaksijakoinen: toisaalta vakinaiset pelastuslaitokset turvaavat suurten kaupunkien palvelutason, toisaalta sopimuspalokunnat ylläpitävät valmiutta laajoilla alueilla, joissa ammattihenkilöstöä ei yksinkertaisesti riittäisi. Neljäs on merkitys: arki saa suunnan, kun hälytystekstiviesti kertoo, että minua tarvitaan nyt. Mitä enemmän vapaaehtoista kohdellaan kuin aliresursoitua työntekijää, sitä nopeammin kipinä hiipuu. Operaatioissa tarvitaan selkeää johtamista; harjoituksissa ja arjessa tarvitaan kuulemista ja joustavuutta. Kun tämä vastavuoroisuus toimii, järjestelmä kukoistaa. VAPAAEHTOISUUDEN NELJÄ KASVOA –sopimuspalokunnat osana pelastustoimea ovat välttämättömiä Siksi on vaarallista typistää vapaaehtoisuus “halvaksi kapasiteetiksi”. Mitä useampi pääsee mukaan omilla ehdoillaan, sitä kestävämpi on valmius. Vuorotyö, perhevastuut tai etäisyydet rajaavat monen mahdollisuuksia
Vapaaehtoisuus tuo inhimillisen ulottuvuuden, jota mikään byrokraattinen järjestelmä ei voi korvata. Kriiseissä tämä muuttuu resilienssiksi: redundanssiksi, hajautukseksi ja kyvyksi palautua. Sopimuspalokunnat eivät ole vain menneisyyden jäänne, vaan tulevaisuuden voimavara. Se on niiden suurin lupaus – ja koko järjestelmän tulevaisuuden ehto. 19 Sopimuspalokunnat tuottavat lisäksi sellaista sosiaalista pääomaa, jota ei voi ostaa: luottamusta, paikallistuntemusta, heikkojen signaalien havaitsemista. Sopimuspalokunnissa kukaan ei jää katsomoon. Kyse on kansalaistoiminnasta parhaimmillaan – siitä, että vastuuta ei sysätä yksin valtiolle tai hyvinvointialueille, vaan yhteisöt ottavat osansa. Mitä siis päätämme puolustaa. kolumni ALARMNISTI MARKO PALOKANGAS Everstiluutnantti ja dosentti, palokunnan ryhmänjohtaja. Konkreettisesti se tarkoittaa kolmea tekoa: vähennetään hallinnollista kitkaa, suunnitellaan koulutus ja tehtävät vapaaehtoisen ajankäytön ehdoilla, ja tehdään arvostus näkyväksi – kiitos ei maksa, mutta velvoittaa antajaansa. Niiden puolustaminen on välttämätöntä, jos haluamme säilyttää kattavan, kustannustehokkaan ja yhteisöllisen pelastustoimen. Haja-asutusalueen metsäautotien varressa näkee ensimmäisenä se, joka on siellä elänyt. Jokainen hälytykseen lähtevä sopimuspalokuntalainen todistaa, että vapaaehtoisuus ei ole heikkous – se on suomalaisen turvallisuuden suurin vahvuus. Emme vain yksiköitä ja vasteaikoja, vaan vapaaehtoisuuden logiikkaa: lahjaa, joka tekee viranomaisjärjestelmästä inhimillisemmän ja vahvemman. Vapaaehtoisuus on pelastustoimen hiljainen voimanlähde: se syntyy vapaudesta, ruokkii vastuuta ja palauttaa merkityksen aikaan, jolloin moni kokee itsensä sivustakatsojaksi
Varautumisjohtaja Jussi Korhonen, sisäministeriö Alueellinen riskiarvio: Toimintaympäristön analyysi, Case Kymenlaakso Kehittämispäällikkö Merisade Kuusela, Kymenlaakson pelastuslaitos Ukrainan opit: Nykyaikainen sodankäynti ja varautumisen vaateet Tutkija Mikko Räkköläinen, Pelastusopisto Ensihoitolääkärin kokemuksia sota-alueelta ja suurkaupungista Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Kosti Koivisto-Kokko, Tyks Totek ja FinnHEMS Hätäkeskusten varautuminen Valmiusjohtaja Marko Nieminen, Hätäkeskuslaitos Pelastustoimen varautuminen turvallisuusuhkiin Pelastusjohtaja Markus Viitaniemi, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Paneelikeskustelu: Resilienssi ja kriisinkestävyys pelastustoimessa Järjestön johtaja Pasi Jaakkola, SPAL, Pelastusjohtaja Mira Leinonen, Päijät-Hämeen hyvinvointialue, Järjestöpäällikkö Aleksi Peurala, SSPL, Pelastustoimen kehittämispäällikkö Vesa-Pekka Tervo, Hyvinvointialueyhtiö HYVIL 16.15 Turvallinen Suomi 2025 kiittää Tervetuloa keskustelemaan ja verkostoitumaan pelastusalan ajankohtaisten teemojen äärelle! Kutsu tapahtumaan on lähetetty SPALin sidosryhmille. Lisätietoja viestinta@spal.fi. Miten onnistumme rakentamaan kestäviä vahvuuksia yhdessä. 20 SPALin Turvallinen Suomi SEMINAARI 29.10.2025 HOTEL KLAUS K, RAKE-SALI, HELSINKI #TurvallinenSuomi2025 – millaisia valintoja pelastusalan tulisi tehdä tänään. Tarvitsemme uusia ideoita, tekoja ja kykyä sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. 9.15 Tervetuloa Puheenjohtaja Jari Koivuluoma, SPAL Puheenjohtaja Jonna Voima, Ammattiliitto Jyty Pelastusylijohtajan katsaus Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka, sisäministeriö Suomen turvallisuus muuttuvassa toimintaympäristössä Prikaatikenraali Jyri Raitasalo, Karjalan prikaati Sisäministerin tervehdys Sisäministeri Mari Rantanen Kansallinen riskiarvio päivittyy – millaisiin riskeihin pelastusala varautuu. Turvallisuusympäristö ja yhteiskunta ovat muutoksessa