palokuntalainen BRANDKÅRISTEN IRTONUMERO 10 € · VIIKKO 28 · 2025 · ISSN 1798-2685 127 Ford, Isuzu, Toyota, VW Lava-autovertailu Järjestön johtaja Pasi Jaakkola, SPAL Kangasalan VPK Pirkkalan VPK Helsingin Pelastusliitto
2
3
Ergonomisen muotoilunsa ansiosta S120e Power Cut on mukava käsitellä ja vähentää väsymistä pitkäaikaisessa käytössä. S120e Power Cut on äärimmäisen kevyt akkukäyttöinen minileikkuri, jonka käyttö onnistuu vaivattomasti myös yhdellä kädellä. Tämä tehopakkaus tarjoaa ennennäkemättömän tarkkuuden ja käyttömukavuuden leikkausvoimasta tinkimättä. Akkukäyttöinen minileikkuri suuri suorituskyky kompaktissa koossa. 05 680 7700 // info@teknosafe.fi // www.teknosafe.fi. S120e Power Cut leikkaa vaivattomasti ratit, polkimet ja vaihdekepit siellä, mihin suuremmat leikkurit eivät yllä. Teknosafe Oy // Tiedonkatu 4, 55420 Imatra // Puh. Intuitiivinen tähtikytkin tarjoaa erinomaisen hallinnan ja tekee leikkurista helpon käyttää ahtaimmissakin tiloissa
25. Yhdistys järjestää lokakuussa Helsingin messukeskuksessa Turvallisuusmessut, joka on pelastusalan kaupallisista tapahtumista ykkönen. Jo huoltovarmuudenkin kannalta kannattaa suosia kotimaisia valmistajia ja vastuullisia maahantuojia, jotka ovat esillä messuilla. Alalle soveltuvia kevyitä autoja tuo maahan neljä-viisi varteenotettavaa yritystä. Sitten on joukko erikoistuneita pienyrityksiä, jotka valmistavat tai edustavat harvinaisempaa kalustoa. Pääosaa Suomen markkinoista hallitsevat Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry:n jäsenyritykset. Tavataan Turvallisuusmessuilla 8.–9.10.2025! Toimitus 8-9 Kaisa Juuso vastaa Osoitetieto ensivastehälytysviesteissä Pääkirjoitus Ledaren 7 73 Liekinheittäjä 78 Mielipide 70 Alarmnisti 14 Lingottua 23 Letkut solmussa 76 Pikku-Ville 72 10-11 Järjestön johtaja Pasi Jaakkola, SPAL. Samoin pelastushenkilöstön varusteiden. Siinä hyvin pelkistetty kuvaus Suomen paloja pelastusalan tarjonnasta. VUOSIKERTA AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN ISSN 1798-2685 Brandkåristen 74 Kaupallinen tiedote Palokaluston myyntiä Suomessa hallitsee viisi valtakunnallista peluria. Kotimaiset korirakentajat hallitsevat markkinoita suvereenisti. 5 35-48 Kolme ja puolitonniset lava-autot vertailussa Tasaväkinen nelikko PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 KOLUMNISTIT Silvio Hjelt, Jaakko Linko, Marko Palokangas OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Raskaiden pelastusajoneuvojen myynti on käytännössä yhden merkin heiniä. Palokuntalainen-lehti haluaa omalta osaltaan olla mukana edistämässä pelastusalan tarjonnan tunnettuutta erityisesti hyvinvointialueiden päättäjien keskuudessa. Ollikainen TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi TAITTO, ILMOITUSMYYNTI, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA TALOUS Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi PAINO Grano Oy KANNEN KUVA AI kuva KUVAPANKIT Freepik, Depositphoto JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja WWW.PALOKUNTALAINEN.FI palokuntalainen BRANDKÅRISTEN vakiopalstat Föreningsbyrokrati – ett nödvändigt ont eller... Viestija hälytyslaitteiden kauppa on muutaman firman hallussa
03 3142 1537 LAHTI Ansiokatu 2 p. 03 3142 1560 • VANTAA Tikkurilantie 68 p. Laaja valikoima lisävarusteita; mm. 03 3142 1542 • KOTKA Edelfeltinkatu 13 p. Integroitu koon säätö 52 64 cm. Edistynyt muotoilu ja korkealuokkaiset materiaalit varmistavat turvallisuuden ja erinomaisen käyttömukavuuden. Pituus 14,2 cm, paino 153 g. 6 Nightstick XPP-5418GX XPP-5418GX valaisimessa on 200 lumenin CREE® LED, joka toimii yhdessä tehokkaan parabolisen heijastimen kanssa muodostaen jopa 143 m kantavan valokeilan. Integroitu kypärän sisään painuva silmäsuoja. 03 3142 1545 • OULU Limingantie 5 p. Kevyesti parempi! PAB kevytkypärät metsäpaloihin ja teknisiin pelastustehtäviin. PAB MP1 Professional Tuuletusaukot. Toimii kolmella AA paristolla. www.tamrex.. Keveys, paino 830g ± 30g ilman lisävarusteita. 03 3142 1555 • PORI Satakunnankatu 38 p. Valaisimen perään sijoitettu katkaisija mahdollistaa myös vilkuttamisen. 03 3142 1539 • PORVOO Sibeliuksenbulevardi 3-7 p. PAB MP2 Liitäntämahdollisuus kuulosuojaimille. Hyväksynnät mm. 03 3142 1550 • HÄMEENLINNA Parolantie 10 p. Keveys, paino 820g ± 30g ilman lisävarusteita. EN 16471:2014 Suojakypärät metsäpaloihin EN 16473:2014 Suojakypärät tekniseen pelastukseen. EN 16471:2014 Suojakypärät metsäpaloihin EN 16473:2014 Suojakypärät tekniseen pelastukseen. 03 3142 1522, Kuokkamaantie 4 p. TAMREX OY TAMPERE Turvesuonkatu 7 p. Hyväksynnät mm. Vesi/pölysuojaus IP-67. Korkealuokkainen palolta ja UV-säteilyltä suojaava pinnoite. Atex hyväksyntä: II 1 G Ex ia op IIC T3 Ga. 03 3142 1530 • ESPOO Koskelontie 15 p. 03 3142 1507 • LAPPEENRANTA Myllymäenkatu 25 p. 03 3142 1544. Integroitu koon säätö 52 64 cm. 03 3142 1505 TURKU Leipäläntie 71 p. valaisimet ja kuulosuojaimet
ON KORKEA AIKA luopua suomalaisille viranhaltijoille tyypillisestä vastuun välttelystä. VALITETTAVA TOSIASIA ON, että Suomessa on 21 eri alueellista tapaa johtaa pelastustointa. Kansalainen tietää ja tuntee kyllä punaiset autot, siniset vilkut sekä palomiehet ja -naiset, mutta kun siirrytään julkikuvan takahuoneisiin, lyö tyhjää. EI. JOHTAAKO SUOMEN PELASTUSTOINTA sisäministeri Mari Rantanen. RYHDISTÄYTYMISEN tulee alkaa ylhäältä, ylimmältä tasolta. Se on nyt suurin ongelma, jonka pitää kääntyä parhaaksi esimerkiksi. Johtajien pitää joka tasolla ottaa paikkansa ja osoittaa johtajuutensa. KAIKKIIN MUIHIN TURVALLISUUSALAN toimijoihin verrattuna pelastustoimi on surullinen hallinnollinen sekasotku. Ikävä kyllä, sillä noiden huoneiden haltijat ovat vastuussa niin tärkeistä päätöksistä kuin niiden jäämisestä tekemättä. MITEN JOHTAMINEN on sitten järjestetty, jos ei ole johtajaa. KANSALAISEN ESITTÄMIIN KYSYMYKSIIN vastaaminen paljastaa karun tilanteen. Kohvakan olisi kuitenkin mahdollista käyttää asemansa antamaa arvovaltaa pelastuslaitosten ohjailuun haluttuun suuntaan, mutta valitettavasti sellaista tapahtuu harvoin. Hän kyllä tuntee pelastusalan hyvin, mutta hänen ministeriössään pelastusosasto vastaa pelastustoimen asioista. Jokainen pelastusjohtaja ja pelastuslaitos huseeraa omalla tavallaan. Kyselevä kansalainen ansaitsee nykyistä parempia vastauksia.. AINUT LOHTU ON, että pelastustoiminta Suomessa on vielä laadultaan hyvää. Hyvinvointialueita palveleva Hyvil Oy tekee kyllä hyvää työtä kulisseissa, mutta vain hyvin neuvoin johtamatta mitään. Tulevaisuudessa – huomenna – jokaiselta organisaation tasolta höökin kessusta aina sisäministeriin saakka täytyy löytyä itsensä, vastuunsa ja valtuutensa tunteva johtaja. MITEN KIMMO KOHVAKKA johtaa Suomen pelastustointa. Tämä on yksinkertainen totuus tarkastelipa asiaa maalais-, lähiötai kaupunkilaisjärjellä, mutta merkillisen vaikeaa hyväksyä puoluepolitiikan marinoimalla hallintojärjellä. Parikymmentä vuotta toiminut kumppanuusverkosto on keskustelukerho, joka ei tee laitosten toimintaa ohjaavia velvoittavia päätöksiä. EI VOIDA PUHUA JOHTAMISESTA, vaan korkeintaan johdattelusta, koska ylijohtajan valtuudet eivät riitä pelastustoimen valtakunnalliseen johtamiseen. Näillä avainhenkilöillä tulee olla tehtäviensä hoitamiseen riittävästi sekä voimavaroja että päätösvaltaa. 7 PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Eihän pelastustointa johda kukaan Artikel på svenska på sidan 73. Osastoa johtaa ylimpänä virkamiehenä pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka. Kenties on turvallisempaa, kun ei pane liikaa persoonaansa peliin. Näin on toistaiseksi, mutta eihän tämä positiivinen tilanne voi jatkua itsestään. pääkirjoitus JOS JA KUN PITÄÄ SELVITTÄÄ tavalliselle veronmaksajalle, miten Suomen pelastustoimi on järjestetty ja kuka toimialaa johtaa, tehtävä on pelottavan vaikea
Huolehdin siitä, että tämä ongelma huomioidaan siinä ja siihen etsitään ratkaisu. Ensihoitotehtävien hoitamisesta säädetään terveydenhuoltolaissa (1326/2010) ja asetuksessa ensihoitopalvelusta (585/2017). Pahoittelen vastauksen viivästymistä. Kiitän kirjeestänne * ja siitä, että nostatte esille tärkeän asian. Hyvinvointialueiden tietosuojakäytänteet ovat ohjanneet niin, että ensihoitopalvelun potilaita yksilöivää tietoa siviilipuhelimiin ei ole mahdollista jakaa, ainakaan henkilöille, jotka eivät tosiasiallisesti osallistu ensivastetehtävälle. Kiitokset, että osallistutte tämän toiminnan kehittämiseen. Viiden ensihoitokeskuksen tehtävänä on muun muassa valmistella ja yhteensovittaa ensihoitopalvelun toimintaa koskevat lääketieteelliset hoito-ohjeet ja muut ensihoitopalvelua koskevat valtakunnalliset ohjeet. Sosiaalija terveysministeriössä ollaan juuri nyt aloittamassa kansallisen ensihoitostrategian laatiminen, jossa tullaan huomioimaan myös Vapaapalokuntien ensivastetehtävät. Ystävällisin terveisin ja hyvää juhannusta toivottaen, Kaisa Juuso Sosiaalija terveysministeri kaisa.juuso@gov.fi SOSIAALIJA TERVEYSMINISTERIÖ PL 33 (Meritullinkatu 8, Helsinki) 00023 Valtioneuvosto @STM_Uutiset stm.fi. Asiaa on käsitelty ensihoitokeskusten kokouksessa uudestaan keväällä 2025. Olen selvittänyt nykytilannetta ja asiaan koskevaa valmistelua ministeriön virkakunnan kanssa. Ongelmana tässä asiassa on ollut vapaapalokuntien ensivastetehtäville tehtävien hälytyslistojen laajuus ja se, että tietoja menee väistämättä sellaisille henkilöille, jotka eivät tule kyseiselle ensihoitotehtävälle osallistumaan. Ensihoitopalvelun hälytysviestien kohdentamisessa päätöksentekijä on hyvinvointialueen ensihoitopalvelun järjestämisestä vastaava taho. Potilaita yksilöiviä tietoja ei voi siis jakaa henkilöille, jotka eivät osallistu ensihoitotehtävälle. Hätäkeskusjärjestelmä ERICAn käyttöönoton yhteydessä vuonna 2018 ensihoitokeskukset yhdessä linjasivat, että ensivasteen hälytysviestejä ei jaeta ensivastehenkilöstön siviilipuhelimiin. Tässä on siis se varsinainen ongelma. Ensihoitopalvelun järjestäjinä toimivat hyvinvointialueet ja pääkaupunkiseudulla HUS-yhtymä. Ensihoitotehtävissä on noudatettava sosiaalija terveydenhuollon potilasja asiakastiedoista annettuja säädöksiä. Hyvä Pekka Koivunen, Tiedonkulku ministeriössä on tämän asian kohdalla epäonnistunut pahoin. Saamani tiedon mukaan tätä samaa kysymystä on käsitelty aivan äskettäin muun muassa terveydenhuoltolain 46 §:ssä säädettyjen ensihoitokeskusten yhteisessä kokoonpanossa. Lisäksi laki hätäkeskustoiminnasta 692/2010 §16 henkilötietojen käsittelystä sanoo, että hätäkeskustoimintaan osallistuva viranomainen saa käsitellä henkilötietoja vain, jos se on tarpeen hätäkeskustoiminnan ja laissa toimivaltaiselle viranomaiselle säädetyn hätäkeskustoimintaan liittyvän tehtävän suorittamiseksi
Nyt johtajuusvaje on ilmeinen. ”Sosiaalija terveysministeriössä ollaan juuri nyt aloittamassa kansallisen ensihoitostrategian laatiminen, jossa tullaan huomioimaan myös Vapaapalokuntien ensivastetehtävät.” Strategioiden valmistelu kestää vuosia. ”… yksilöivää tietoa siviilipuhelimiin ei ole mahdollista jakaa, ainakaan henkilöille, jotka eivät tosiasiallisesti osallistu ensivastetehtävälle.” Tekninen alusta tämän ongelman ratkaisemiseksi on olemassa. BYROKRATIA NÄYTTÄYTYY PYHÄLTÄ, IHMISHENKI EI Ministerin vastauksen ydin on, että ongelmia aiheuttavat hyvinvointialueiden käytänteet ja että ongelmat ratkeavat, kun uusi strategia saadaan valmiiksi. Tämä on johtanut siihen, että henkilöstö on ajanut kohteen ohi tietämättä esimerkiksi kotinsa tai työpaikkansa naapurustossa tapahtuvasta elvytyksestä. Hallituskauden vaihtuessa hankkeet tapaavat nollautua. Jos jonkin linjauksen, käytännön, ohjeen, lain tai säädöksen – tai niiden tulkinnan – havaitaan uhkaavan ihmishenkiä, pitäisi tilanteen korjaamisen nousta heti tehtävälistan kärkeen. 9 Kommentti ministeri Kaisa Juuson vastaukseen * Lyhennelmä päätoimittaja Pekka Koivusen avoimesta kirjeestä sosiaalija terveysministeri Kaisa Juusolle (Palokuntalainen-lehti nro 126, ilm. Sitä käyttäessään sopimuspalokuntalainen kuittaisi lähtevänsä tehtävälle ja saisi saman tien kaikki oleelliset tiedot. Osoitetiedot paljastuvat vasta, kun henkilö on saapunut paloasemalle tai yksikköön. Byrokraattisen lakien tulkintojen vuoksi Suomessa on jo menetetty ihmishenkiä. KANSALAISET ANSAITSEVAT VASTUUNKANTAJAN Kun hätätilapotilaan avunsaannissa on tunnistettu ongelma, vastuunottajan pitää löytyä nopeasti ja arpomatta. Ihmishenkiä menetetään varsinkin harvaan asutuilla alueilla avun viivästymisen vuoksi. Tyylipuhdasta poliittista käsienpesua ja vastuun pallottelua. Tässä tapauksessa ylin vastuunkantaja on sosiaalija terveysministeri, jonka toimialaan ensihoito kuuluu. Tämä mahdollistaisi ensiauttajan nopean siirtymisen hätätilapotilaan luo, mikäli kohde on matkan varrella. Tulemme raportoimaan ministereille kaikki tietoomme tulevat tapaukset, joissa hätätilapotilaan saama oleellinen apu on viivästynyt ja mahdollisesti johtanut menehtymiseen. 1.5.2025) Osoitetieto sopimuspalokuntien ensivastehenkilöstön hälytysviesteissä Nykykäytännön mukaan sopimuspalokunnan koulutettu ensivastehenkilöstö saa hälytyksen tekstiviestinä ilman kohteen osoitetta. Hälytysviestien välityksessä on kyse ensisijaisesti tulkinnasta. On odotettavissa pitkä odotus ennen kuin mitään konkreettista tapahtuu – jos tapahtuu. Esitän, että tehtävän osoite lisätään hälytysviestiin, joka toimitetaan ensivastehenkilöstölle. ”Hyvinvointialueiden tietosuojakäytänteet ovat ohjanneet niin, että ensihoitopalvelun potilaita yksilöivää tietoa siviilipuhelimiin ei ole mahdollista jakaa, ainakaan henkilöille, jotka eivät tosiasiallisesti osallistu ensivastetehtävälle. Myös sisäministeri on hätäkeskuslaitoksesta vastaavana ministerinä asiassa osallinen. Sopimuspalokuntalaiset nähdään epäluotettavina, vaikka heillä on samanlainen vaitiolovelvollisuus kuin terveydenhoitoalan ammattilaisilla. ” Olisipa meillä ministeri, joka uskaltaisi kajota vastuualueensa toimijoiden käytänteisiin. Kentältä on saatu kymmeniä lausuntoja, joissa on toistuvia ja konkreettisia esimerkkejä siitä, kuinka osoitetiedon puuttuminen on johtanut hätätilapotilaan tavoittamiseen vasta useiden minuuttien viiveellä. JOS ON TAHTOA, LÖYTYY TAPA Jos ministeri Kaisa Juusolla on tahtoa, uskomme, että hän löytää tavan ratkaista ongelman yhteistyössä puoluetoverinsa sisäministeri Mari Rantasen kanssa.. Jos osoitetietoja on kuitenkin ties mistä syystä rajoitettava, esimerkiksi seuraavat koodit voisivat olla osoitteellisia: 700 704, 711, 714, 761-764. RATKAISUJA ON OLEMASSA Yksinkertaisin ratkaisu olisi heti toteutettavissa: Kaikkiin ensivastetehtäviin osoite
– Maailmantilanne on kehittynyt sellaiseksi, että enää eivät puheet auta, vaan tarvitaan tekoja niin niin sisäministeriöltä, pelastuslaitoksilta kuin erityisesti poliitikoilta eli valtiolta, joka rahoittaa pelastustointa. Nyt kuitenkin koulutetaan lisää. Pelastustoiminnan reservin puute on ollut esillä viime aikoina julkisuudessa, mutta pelastusosasto on ollut hiljaa. – Reservin luomisessa voisi aivan hyvin harkita myös pelastuslaitoksista eläköityneiden rekrytointia pelastustoimen tukitehtäviin. Kyse on erityisesti pelastustoimen järjestämisestä kuntoon niin hallinnollisesti kuin taloudellisestikin. Rahaa palkkaamiseen ei monin paikoin löydy. Kaikki muut turvallisuussektorin toimijat ovat suoraan valtion laitoksia. Pelastustoimen järjestelmän oikea isäntä voisi olla valtio. – Nykyinen tilanne on omalaatuinen. – SPALin jäsenyys pääsopijajärjestö SOTE ry:ssä päättyi noin puolitoista vuotta sitten. Lisää henkilökuntaa ja reservi muodostettava Jaakkola pitää pelastusalan opiskelijamäärän lisäystä oikean suuntaisena, mutta ongelmana on hänen mukaansa rahapula hyvinvointialueilla. Asia tulisi ainakin selvittää pikimmiten, pohtii Pasi Jaakkola. Valtion taholta tulevan ohjauksen selkiyttäminen edellyttää kattavaa selvitystä tehokkaasta ja selkeästä järjestämistavasta. 10 Poliitikoilta on Jaakkolan mukaan odotettu jo jonkin aikaa toimenpiteitä pelastustoimen ja erityisesti varautumisen kehittämiseksi. Vain pelastustoimessa eletään edelleen eräänlaista välimuotoa, jossa valtio rahoittaa, mutta alueilla ollaan sosiaalija terveystoimen kainalossa. SPAL on Jytyn kautta keskusjärjestö STTK:n jäsenliitto. – Liittyminen Jytyyn varmisti SPALin jäsenten edunvalvonnan jatkumisen hyvinvointialueilla. Näin kysyy Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry:n järjestön johtaja Pasi Jaakkola. Jyty kuuluu Julkisen alan unioniin JAUhun, joka on yksi hyvinvointialueiden työja virkaehtosopimuksista neuvotteleva pääsopijajärjestö. Joskus tuntuu, että pelastustoimen puolesta puhuminen on tuuleen huutamista. Jaakkola toimii päätoimisena järjestön johtajana 31.12.2025 saakka, jolloin hän ja liiton henkilökunta siirtyvät Jyty ry:n palvelukseen. – Poliittisissa piireissä ikään kuin ymmärretään pelastustoimen ongelmia, mutta vaikuttaviin toimiin ryhdytään vain aivan pakosta. – Sopimuspalokuntalaiset ovat kriittinen toimija erityiJärjestön johtaja Pasi Jaakkola, SPAL: Mitä tässä oikein odotellaan. Hyvä niin, mutta näkymät eivät ole lisähenkilöstön suhteen mitenkään lupaavat. maaliskuuta 2025 alkaen. – Meillä on pelastushenkilöstöä liian vähän. sesti konfliktitilanteissa, ja jo tästä syystä olisi syytä unohtaa vakituisten ja sopimuspalokuntaisten keskinäiset kärhämät ja puhaltaa yhteen hiileen. Jyty on vahva edunvalvoja, jolla on laaja työmarkkinaosaaminen, kertoo Pasi Jaakkola. Jaakkola allekirjoittaa Helsingin pelastuskomentaja Jani Pitkäsen edellisessä Palokuntalaisessa esittämät ajatukset reservin luomisesta. Pelastustoiminnalle tulee siksi varmistaa riittävät talousja henkilöstöresurssit. Sama koskisi myös ikääntyneitä sopimuspalokuntalaisia. SPAL Jytyyn SPAL, sen jäsenyhdistykset ja jäsenet siirtyivät Jytyn jäseniksi 1. Pasi Jaakkola kohdistaa kritiikkinsä erityisesti poliitikkoihin. – SPALin palvelukseen jää puheenjohtaja Jari Koivuluoma sekä osa-aikainen toimistovastaava.. – Ne ovat yhteiskuntamme keskeisiä turvatekijöitä. Jaakkola kuuluttaa yhteistyötä pelastusalan eri toimijatahojen kesken. – Odottelu riittää, nyt on toiminnan aika, päättää järjestön johtaja Pasi Jaakkola. Tuuleen huutamista Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL on painottanut nopeaa avunsaantia hätätilanteissa ja kriisinkestävyyttä
– SPAL oli perustettu muutama vuotta aiemmin. Vuonna 2017 Jaakkola nimitettiin SPALin edunvalvontajohtajaksi. – Lama-aika oli ohi, mutta alalla ei ollut työpaikkoja. – Päätimme tuolloin valita yhdistyksellemme paremmin soveltuvat nimen, Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry. 11 Pasi Jaakkola, 57 Espoolainen Pasi Jaakkola valmistui oikeustieteiden kandidaatiksi Turun yliopistosta vuonna 1994. Vuonna 2020 Jaakkolan työpaikka ja toimenkuva säilyvät samana, vain liiton nimi muuttuu. Tuolloin pelastustoimessa koettiin melko turbulenttisia aikoja. SPALin sisäinen kehitys johti muutoksiin liiton johdossa. johtajana Kim Nikulan jättäessä liiton toukokuussa 2024.. Toimiston asiakkaaksi tuli vuonna 1998 Suomen Palomiesliitto SPAL ry. Pasi Jaakkola aloitti järjestön vt. Pasi Jaakkola avusti asiakasyhteisöään aina vuoteen 2013, jollaoin hänestä tuli SPALin osa-aikainen sopimusjuristi. Keväällä 1995 oli kahden kuukauden palomieslakko ja toinen 12 viikon lakko kolmea vuotta myöhemmin. Perustin oman toimiston, jonka kautta päädyin osaksi kaverini toimistoa. – Seuraavana vuonna minulle tarjottiin työmarkkinalakimiehen paikkaa, ja siitä alkoi yli kaksitoista vuotta kestänyt ura SPALissa. Hän toimi myös liiton kakkosmiehenä
– Ymmärrän, että uutisointi on aiheuttanut suurta huolta erityisesti sopimuspalokunnissa, mutta vastuussa olevana tahona minun pitää tuoda huoli esille. Tiedotteessa ei mainittu, että ongelman ratkaisuun olisi muita vaihtoehtoja. – Kaikkialla Suomessa pitää nähdä väestön ikääntymisen aiheuttamat ongelmat palokuntien toimintaan. ammattilaisilla.” – En ole sanonut noin. Uutisointi jatkui ”Hyvinvointialueiden pitää jollakin aikavälillä varautua korvaamaan sopimuspalokunnat Yle otsikoi 27.5.2025: Hyvinvointialue johtajalta raju ehdotus: Vapaa ehtoisesta sopimuspalokuntajärjestelmästä luovuttava Onko näin, Petri. Petri Virolainen sanoo halunneensa aloittaa keskustelun, miten pelastusvalmius turvataan erityisesti niillä paikkakunnilla, joissa sopimuspalokuntatoiminta on jo nyt vaikeuksissa. En usko, että Suomessa pärjätään pelkästään sopimuspalokuntia vahvistamalla. Tiedotteen viimeinen virke antoi kuvan, että ”hyvinvointialueiden on tulevaisuudessa varauduttava siihen, että pelastustehtävien hoito järjestetään vakinaisten ammattilaisten varaan”. Samana päivänä julkaistu hyvinvointialueen tiedote asiasta ei antanut selvää vastausta, mitä Virolainen todella tarkoitti. Erityistä kritiikkiä Petri Virolainen saanut siitä, että hän ei tajuaisi ollenkaan pelastustoimen taloudellisia realiteetteja.. Kuitenkin kaikkia keinoja nykyisten sopimuspalokuntien tukemiseen pitää miettiä. Se vaan ei kaikkialla onnistu. – Yle otsikoi ajatukseni aivan väärin. Tarkoitin, että niillä paikkakunnilla, joilla sopimuspalokunta ei kykene hoitamaan tehtäviään, pitää miettiä pelastustoiminnan järjestämistä päätoimisen henkilöstön toimesta. 12 Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtaja, lääketieteen tohtori Petri Virolaisen haastattelu aiheutti toukokuun lopussa pelastusalalla kohun. Kysyimme Petri Virolaiselta, mitä hän todella tarkoitti. Toin esille huoleni sopimuspalokuntajärjestelmän tilasta tulevaisuudessa, en missään tapauksessa esittänyt järjestelmän alasajoa. Virolainen näkee sopimuspalokuntien tukemisen tärkeänä. Kissa on nostettava pöydälle – jos ei asiasta puhuta, pannaan pää pensaaseen
Kysyn kuitenkin, löytyykö 15 vuoden kuluttua vielä henkilöitä pelastustoiminnan tehtäviin. Ja yhdellä päivystäjällä ei pelastustoimintaa hoideta millään paikkakunnalla. Virolaisen mielestä nyt eikä tulevaisuudessa tulla toimeen ilman sopimuspalokuntia. Tällä hetkellä Sysmässä mediaani-ikä on 70 vuotta. – Sopimuspalokuntien yhteisöllistä merkitystä ei saa aliarvioida. Oletko ajatellut lainkaan sopimuspalokuntien muuta, kuin operatiivista merkitystä. Palokuntayhteisöllä on paljon positiivisia vaikutuksia asemapaikkakunnallaan. 13 – Tiedän varsin hyvin, että yhden ammattipelastajan varaan rakennettava ympärivuorokautinen valmius tarkoittaa viittä virkaa. – Kotikunnassani Sysmässä on erittäin hyvä palokunta, mutta mikä tilanne on 15 vuoden kuluttua. Myös sopimuspalokuntien merkitys poikkeusoloissa tulee huomioida.
14 Suomi on kansainvälisesti tunnustettu turvallinen maa, jossa viranomaisverkosto toimii tehokkaasti ja kansalaisten luottamus esimerkiksi pelastusalan toimijoihin on korkea. Miksi pelastustoimen tulee nousta tiedeperustaiseksi alaksi. Suomessa vastaavaa rakennetta ei ole. Esimerkiksi Karlstadin yliopistossa toimii pelastustieteen professuuri, ja Norjassa on systemaattisesti kehitetty riskienhallinnan ja pelastustutkimuksen kapasiteettia osana kansallista kokonaisturvallisuusstrategiaa. Suomelta puuttuu edelleen kokonaan pelastustieteiden professuuri. Professuuri loisi tutkimukselle suunnan ja jatkuvuuden. Ilmastonmuutos, väestön keskittyminen kaupunkialueille, teknologian kehittyminen ja hybridivaikuttamisen uhkat ovat muuttaneet pelastustoimen toimintaympäristöä pysyvästi. Ensimmäinen askel on perustaa yksi tai useampi pelastustieteeseen keskittyvä professuuri — mielellään yhteistyössä turvallisuustutkimukseen suuntautuneiden yliopistojen ja sisäministeriön kanssa. Vaikka kokemus on edelleen pelastustoimen kivijalka, se ei yksin riitä vastaamaan 2020ja 2030-lukujen monimutkaisiin ja muuttuvaan riskiympäristöön perustuviin haasteisiin. Samalla kasvaa tarve tietopohjaiselle johtamiselle, vaikuttavuuden arvioinnille ja uusien ratkaisujen kehittämiselle. Tarvitaan professuureja, tohtoriohjelmia ja tutkimusrahoitusta Jos Suomi haluaa olla pelastustoimen ja kokonaisturvallisuuden edelläkävijä, tarvitaan rakenteellinen muutos. Tässä kohtaa nousee esiin huutava puute: pelastustoimella ei ole riittävästi korkeatasoista, yliopistotasoista tutkimusosaamista, akateemista koulutusta eikä vakiintunutta asemaa yliopistollisessa tutkimusjärjestelmässä. Tieteellinen tutkimus ei ole vain akateeminen ylellisyyshanke — se on kriittinen väline tehokkaan, ennakoivan ja oikeudenmukaisen pelastustoiminnan kehittämisessä. Suomen pelastustoimelle tarvitaan korkean tason tutkimusosaamista, professoreja ja tohtorikoulutettavia Vertailukohtia ei tarvitse hakea kaukaa. Korkean tason tutkimusosaaminen toisi pelastustoimelle kyvyn ymmärtää, mallintaa ja kehittää omaa toimintaansa tieteellisesti kestävällä tavalla. Tästä huolimatta — tai ehkä juuri siksi — on helppo sokeutua sille tosiasialle, että pelastustoimen kehittäminen nojaa yhä liian paljon perinteisiin käytäntöihin ja kenttäkokemukseen. Ruotsissa ja Norjassa pelastustiede on vakiintunut osa korkeakoulujärjestelmää. Pelastustoimi koskettaa lähes kaikkia elämän osa-alueita: ihmishenkiä, onnettomuuksien ehkäisyä, infrastruktuuria, varautumista, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sosiaalista resilienssiä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi palontorjunnan vaikuttavuuden arviointia, ensihoidon resurssien optimointia, ennakoivaa riskianalyysiä tai väestönsuojelun yhteiskunnallisia vaikutuksia. Sen seurauksena olemme riippuvaisia ulkomaisesta tutkimustiedosta tai yksittäisten hankkeiden tuloksista, jotka eivät välttämättä sovellu suoraan suomalaisiin oloihin. Silti sen tutkimuksellinen perusta on Suomessa edelleen sirpaleinen ja aliresursoitu. Sen ympärille voisi rakentaa monitieteisiä tutkimusryhmiä, jotka yhdistävät esimerkiksi sotatieteiden, teknologian, sosiaalitieteiden, johtamisen ja ympäristötutkimuksen näkökulmia.. Ilman tutkittua tietoa nämä jäävät mutu-tuntuman ja käytännön kokeilujen varaan
Pelastustoimi on liian tärkeä asia jätettäväksi vain käytännön varaan. Pelastustoimi ei ole vain operatiivista toimintaa Monelle suomalaiselle pelastustoimi näyttäytyy punaisina ajoneuvoina ja savun täyttäminä tilanteina. Meillä ei ole enää varaa nojautua pelkkään kokemukseen ja hyvään tahtoon. 15 Samanaikaisesti tarvitaan tohtorikoulutettavia, jotka vievät alaa eteenpäin ja muodostavat tulevaisuuden asiantuntijaverkoston. Nämä kaikki vaativat paitsi käytännön osaamista myös kykyä analysoida, johtaa ja kehittää toimintaa tutkimukseen perustuen. On aika nostaa pelastustiede sille kuuluvalle jalustalle. Meillä on mahdollisuus nousta tiedolla johdetun pelastustyön suunnannäyttäjäksi, mutta se vaatii rohkeutta investoida tutkimukseen ja koulutukseen. Samalla se toimii osana kansainvälistä avunantoa ja EU:n pelastuspalvelumekanismia. Todellisuus on kuitenkin laajempi: pelastustoimi osallistuu yhteiskunnan kriisinsietokyvyn rakentamiseen, väestönsuojelun suunnitteluun ja jopa ilmastonmuutoksen hallintaan. Tavoitteena onkin, että professuurin puitteissa tehtävä tutkimus edustaa tulevaisuudessa kansallista huippua ja on sen lisäksi kansainvälisesti tunnistettu oppituoli. Valoa tulevaisuuteen Suomen pelastustoimi on murroskohdassa. Pelastustoimella tulee olla oma äänensä myös akateemisessa maailmassa. Pelastustieteellisessä tohtoriohjelmassa voidaan tutkia esimerkiksi pelastusjärjestelmien tehokkuutta, kriisiviestintää, kriisinhallintaa tai kansalaisten toimintaa uhkaja poikkeustilanteissa. Tarvitsemme pelastustieteen, joka on yhtä vahva kuin se tehtävä, jota se tukee: ihmishenkien, ympäristön ja yhteiskunnan suojeleminen. On ratkaisevaa, että pelastustoimi ja sen ohjaus — kuten hyvinvointialueet ja sisäministeriö — sitoutuvat tutkimuksen hyödyntämiseen ja sen rahoittamiseen. Erittäin hieno avaus on se, että Palosuojelurahasto julisti avatuksi tulipalojen ehkäisyn ja pelastustoiminnan edistämisen professuurihaun. Vaikka kyse on kertaluonteisesta hausta ja yhdestä professuurista, on sillä esimerkin omaava merkitys. kolumni ALARMNISTI MARKO PALOKANGAS Everstiluutnantti ja dosentti, palokunnan ryhmänjohtaja. Näin alalle saadaan oma tiedeyhteisö, joka pystyy vastaamaan muuttuvan maailman vaatimuksiin. Tarvitaan strategista rahoitusta, joka ei ole riippuvainen yksittäisistä hankkeista, vaan mahdollistaa pitkäjänteisen kehitystyön. Tutkimus ei kuitenkaan tapahdu tyhjiössä. Ilman korkeatasoista tutkimusosaamista jää moni kysymys vaille vastausta ja moni mahdollisuus käyttämättä
16 Pelastusopistosta valmistuneet Pelastusopistosta valmistuneet opiskelijat kursseittain opiskelijat kursseittain HÄTÄKESKUSPÄIVYSTÄJÄKURSSI 44 Andersson Sarah Altonia, Kuopio Båsk Annette Rosanna, Mustasaari Gröhn Jan-Eric Kristian, Helsinki Heikkilä Pauli Antero, Eura Hjort Anni Cecilia, Mustasaari Huuhka Anna-Lotta Karoliina, Tampere Kuusisto Päivi Tuulikki, Kankaanpää Kyllönen Katia Tuulikki, Kajaani Landgren-Mäkkylä Tiina Marika, Ylöjärvi Pajunen Marjo Sinikka, Tampere Roos Marja-Leena, Kuopio Sinimäki Janina Christina, Vaasa Viitanen Ida Emilia, Vaasa Voutilainen Jaana Marita, Kuhmo Österman Fredrik Artur Valdemar, Inkoo PELASTAJAKURSSI 127 Ahtiainen Jesse Niklas Jonatan, Tampere Arffman Henri Johan Jannenpoika, Pirkkala Arvola Elias Juho Eemeli, Turku Hannelius Jimi Waltteri, Kirkkonummi Hannukainen Joel Waltteri, Joensuu Hanski Niilo Ilmari, Forssa Harainen Tommi Severi, Hämeenlinna Harju Hannes Valdemar, Rovaniemi Haukka Pauli-Petteri, Lahti Hautala Marko Eemil, Vaasa Hautamäki Tatu Kalevi, Tampere Hiironen Leevi Olavi, Joensuu Hirvi Lari Tapio, Lappeenranta Joutsen Roni Aleksanteri, Kuopio Kaipainen Jani Ville Valtteri, Juva Kalliosalmi Matias Aksel, Tornio Kangasmäki Aapo Eemeli, Tampere Kangastie Sakarias Akseli, Lappajärvi Karesluoto Ilmari Aleksanteri, Turku Karjalainen Samuli Onni Ilmari, Tampere Karsila Matias Nestor, Uusikaupunki Karvinen Joonas Antero, Vantaa Keinänen Aaro Emil Olavi, Turku Kekäläinen Tomi Oskari, Kuopio Kiiski Iikka-Jussi Anttoni, Kuopio Kivinen Samu Markus, Hämeenlinna Koistinen Markus Juhani, Oulu Koivistoinen Martti Oskari, Kuopio Könönen Pekka Samuli, Lappeenranta Lahdenperä Juho Aaro Johannes, Pori Lahtinen Simo Henrik, Jyväskylä Lattu Jesse Vili Santeri, Kotka Latvala Jere Joel, Joensuu Sihvonen Lauri Olavi, Jyväskylä Simonen Tomi Esko, Alavieska Tuomaala Eemil Miika Ilari, Raahe PELASTAJAKURSSI 128 Antikainen Juuso Matias, Järvenpää Isosomppi Markus Mikael, Tampere Lehtinen Jussi Petteri, Kouvola Lukkari Tommi Emil, Tampere Majava Joona Mikael, Kuopio Mikkonen Pekka Jalmari, Hämeenlinna Moilanen Topias Ville Johannes, Tampere Mutila Anssi Timo Petteri, Rovaniemi Mäkelä Tiitus Oskari, Vimpeli Mäkinen Miro Mikael Timonpoika, Helsinki Määttä Henri Mikael, Espoo Niemelä Joel Kullervo, Keminmaa Nikunen Ilari Alpo Sakari, Tampere Nöjd Ida Emilia, Hamina Oinonen Tuukka Antti Olavi, Kuopio Ollikkala Luukas Valtteri, Vantaa Pirinen Sami Juhani, Tampere Poutiainen Jani Tapio, Helsinki Puhakka Eetu Mikael, Joensuu Pulkkinen Topias Jukanpoika, Nokia Pöntinen Jyri Valtteri, Mikkeli Rajala Vesa Tapio, Jyväskylä Rantala Timo Valtteri, Oulu Smolander Samuli Markus, Tampere Suotama Niko Samuli, Lappeenranta Tiainen Ville-Veikko Ilmari, Vantaa Tikkanen Pinja Emilia, Mäntsälä Toivonen Topi Kristian Verneri, Pertunmaa Turunen Eemi Heikki, Kouvola Viitaluoto Kalle Eerik Olavi, Ylöjärvi Vuorijärvi Kasper Aleksi, Kuopio Zeqiri Nebih, Turku Öhman Miro Gabriel, Helsinki ALIPÄÄLLYSTÖKURSSI 52 Alakurtti Mikko Ilmari, Lohja Hukkanen Antti Juhani, Lapinlahti Huovinen Matti Paavo, Ylöjärvi Jännes Juha Mikael, Tampere Karttunen Juuso Kalevi, Siilinjärvi Keskinen Henri Kristian, Mikkeli Kukkola Tuukka Olavi, Kirkkonummi Kuusela Jeremias Eero Antero, Helsinki Kyyrö Mikko Matti Nestori, Kuhmoinen Litmanen Tommi Ville Oskari, Lahti Mustaniemi Jarkko Toni Eerik, Muurame Puhakka Mika Juhani, Jyväskylä Seppänen Tuomo Aaron, Liminka Sundström Bob Thomas, Porvoo Tuomala Jukka Tapani, Vantaa Törmänen Antti Tapani, Espoo Virtanen Vili Aleksanteri, Kuopio Voltti Pekka Tapani, Ylivieska Wikman Mikko Helmer Ossian, Kaarina PELASTUSALAN PÄÄLLYSTÖTUTKINTO, AMK (POLIISIAMMATTIKORKEAKOULU) Heinonen Anssi Sakari, Espoo Korri Aino Marja-Leena, Orivesi Kumakari Lasse Kristian, Loviisa Pohjalainen Kimmo Kalevi, Helsinki Övermark Niko Antti Tapani, Lappajärvi Piipponen Samuli Ensio, Hausjärvi Henriksson Sebastian Wilhelm, Lielahti TL Katajamaa Tarmo Janne-Johannes, Kaarina Mänty Pasi Mikael, Oulu Räsänen Janne Einari, Helsinki Hetekorpi Leevi Matias Antero, Kuopio Rimpiläinen Maki Rosa, Jyväskylä Järvisalo Esa-Petteri, Kotka Lahtinen Niko Marius, Vantaa Jumpponen Teemu Ilmari, Eura Kangastie Sakarias Akseli, Kuopio Moilanen Markus Pekka Valtteri, Kuopio Pirkkala Tero Markus, Kuopio
Uudistuksen taustalla ovat Turun seudun nopea väestönkasvu, palvelutarpeiden muutos sekä nykykiinteistöjen tekninen vanhentuminen. Pelastustoiminnan palvelut tuotetaan yhteistyössä vakituisen henkilöstön, sivutoimisten palokuntien ja sopimuspalokuntien välillä. Lisätiedot: Mika Viljanen Pelastuspäällikkö Varsinais-Suomen hyvinvointialue Puh: 050 320 1251 mika.viljanen@varha.fi Itä-Uudenmaan pelastuslaitos: Sopimuspalokunnille uudet yhteistyösopimukset Sopimusten allekirjoittajina olivat Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta pelastusjohtaja Peter Johansson ja pelastuspäällikkö Mika Kynsijärvi. Sopimuksessa sovittaviin sopimuspalokuntien tehtäviin kuuluvat valmiuden ja hälytysosaston tavoitevahvuuden ylläpito, kaluston huolto, palokunnan erityisosaamisen vahvistaminen sekä osallistuminen turvallisuusviestintään.. Itä-Uudenmaan alueella on 23 sopimuspalokuntaa, joilla on keskeinen rooli pelastustoiminnan kokonaisuudessa. Palokunnat osallistuvat pelastustoimintaan erillisen vastesuunnittelun perusteella. Tarvesuunnitelmat koskevat Länsi-Turun, keskustan ja Skanssin uusia pelastusja ensihoitoasemia. Vuoden 2023 alusta vastuu Itä-Uudenmaan pelastustoimen palveluista siirtyi hyvinvointialueelle, mikä teki sopimusten päivittämisestä tarpeellista, kertoo pelastusjohtaja Peter Johansson. Jokaisella sopimuspalokunnalla on pelastuslaitoksen kanssa oma sopimus, missä sovitaan palokunnan tuottamista palveluista ja maksettavista korvauksista. Suunnitelmat sisältävät myös Halisten pelastusja ensihoitoaseman, jonka tarveselvitys valmistellaan keväällä 2026. 17 Varhan pelastusja ensihoitopalvelulautakunta: Turun alueen asemaverkko uudistuu lähivuosina Varsinais-Suomen hyvinvointialue Varha käynnistää merkittävän uudistuksen Turun pelastusja ensihoitoasemaverkostossa. – Turun keskusta-alueen väestömäärä kasvaa merkittävästi tulevina vuosina, ja pelastusja ensihoitopalveluiden on pystyttävä vastaamaan uusiin riskeihin ja tehtävämääriin tehokkaasti. Toiminnallinen suunnitelma ja hankkeiden tarveselvitykset käsiteltiin pelastusja ensihoitopalvelujen lautakunnassa toukokuussa. Uudet sopimukset vastaavat nykyistä toimintaympäristöä ja pelastuslaitoksen tarpeita edellisiä paremmin. Alustavien suunnitelmien mukaan uudet pelastusja ensihoitoasemat tulevat sijoittumaan Länsi-Turun, keskustan, Skanssin sekä Halisten alueille. Tämän vuoksi tarvitsemme sijainniltaan optimaaliset ja nykyaikaiset asemat, toteaa pelastusja ensihoitopalveluiden tulosaluejohtaja Vesa Halonen. – Sopimukset päivitettiin vastaamaan aiempaa paremmin pelastuslaitoksen nykyisiä tarpeita. Aiemmat yhteistyösopimukset oli laadittu ennen hyvinvointialueuudistusta, Porvoon kaupungin johdolla. Hankkeiden välttämättömyyden perustelut pohjautuvat pelastusja ensihoitopalveluiden tulosalueen riskija toimintaympäristöanalyysiin, tehtyihin kuntokartoitusraportteihin sekä voimassa oleviin palvelutasopäätöksiin. Hankkeet sisältyvät Varhan investointisuunnitelmaan vuosille 2026–2029, ja niiden kokonaiskustannukset ovat arviolta yli 26 miljoonaa euroa. Tavoitteena on, että nykyiset paloasemat korvataan vaiheittain uusilla, nykyaikaisilla pelastusja ensihoitoasemilla vuoteen 2029 mennessä. Hankkeiden suunnittelu etenee hyvinvointialueen kiinteistöpalveluiden valmisteluun
18 Väitöstutkimus: Kuumenevat kesät voivat haastaa väestönsuojajärjestelmän toimivuutta Suomessa on noin 50 500 väestönsuojaa, jotka tarjoavat lähes koko väestölle suojan sekä tavanomaiselta sodankäynniltä että ydin-, biologisen ja kemiallisen sodankäynnin uhilta. Ohjeiden tarve nousi esille sisäministeriön aiemmin julkaisemassa väestönsuojaselvityksessä. kesäkuuta Espoossa. Opas valmistuu vuoden 2025 lopussa Oppaan laatiminen on osa sisäministeriön hanketta, jossa laaditaan ohjeita omatoimiseen varautumiseen poikkeusoloissa. TkL Pekka Kyreniuksen väitöstilaisuus pidettiin 17. Yleisopas on suunnattu rakennuksen haltijoille, omistajille ja toiminnanharjoittajille, väestönsuojan käyttäjille sekä pelastusviranomaisille. Lausuntokierros päättyy 11.8.2025. Väitöskirjan nimi: The Finnish Civil Defence Shelter System – Evolution of the regulation and technical specification 1954–2011. Kyrenius ennustaa, että mahdollisten pitkien suojautumisjaksojen aikana lämpötilat saattavat osassa suojista kohota vaarallisiksi erityisesti haavoittuvimmille väestöryhmille. Hanketta rahoittaa Palosuojelurahasto. Oppaassa kerrotaan väestönsuojan käyttöönoton tehtävistä ja siitä, miten väestönsuojaa käytettäisiin suojautumisen aikana. Opas väestönsuojien käytöstä ja käyttöönotosta lausunnoille Sisäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle luonnoksen oppaasta, jonka tarkoitus on tukea väestönsuojan käyttöönoton ja käytön suunnittelua sekä yhdenmukaistaa suunnitelmien laatimista. Väestönsuojan käyttöönoton ja käytön suunnittelu kuuluu osaksi normaalia pelastussuunnittelua, ja säädökset velvoittavat siihen. Hankkeessa laaditaan ohjeet pelastussuunnitelmiin, väestönsuojien käyttöönottoon ja käyttöön sekä kunnossapitoon ja tarkastuksiin. Kirjallinen suunnitelma kannattaa laatia myös sellaisissa kohteissa, joissa ei ole velvoitetta laatia pelastussuunnitelmaa. Summa vastaa tarkasteluajankohdalta keskimäärin noin kolmen vuoden puolustusbudjettia. Hankkeella tuetaan hallitusohjelman tavoitetta siitä, että omatoimisen varautumisen osaamista vahvistetaan kaikissa väestöryhmissä. Oppaan tarkoitus on tukea väestönsuojan käyttöönottoja käyttösuunnitelmien laadintaa. Ahtaissa väestönsuojissa suojautujat itse ovat hänen mukaansa suuri lämmön lähde. – Suomeen on laajan yhteistyön hengessä vuosikymmenten aikana rakennettu laadukas väestönsuojajärjestelmä, jonka infrastruktuurin kokonaiskustannukseksi on arvioitu noin 4,4 miljardia euroa. Lisätiedot: projektipäällikkö Ira Pasi, p. Opas sisältää tietoa esimerkiksi väestönsuojan laitteista, varusteista ja väestönsuojan käyttötiloista eri tilanteissa. Järjestelmän kehittymistä voikin pitää harvinaisena menestystarinana, TkL Pekka Kyrenius sanoo. Aalto-yliopiston tuoreesta väitöstutkimuksesta selviää, että Suomen väestönsuojajärjestelmä on kansainvälisesti sekä poikkeuksellisen kustannustehokas että kattava. 0295 488 603, etunimi.sukunimi@gov.fi. – Koska suojien jäähdytys perustuu ilmanvaihtoon ilman sähköllä toimivaa ilmastointia, lämpötilan hallinta voi olla entistä kuumempien kesien takia haasteellista, Kyrenius toteaa
Vuoden 2024 loppuun saakka Myllö toimi päätyökseen Kangasalan kaupungin koulujen turvallisuusasiantuntijana OKM:n rahoittaman jengiytymisen ja rikollisen toiminnan ennaltaehkäisyyn keskittyvässä hankkeessa. Jyväskyläläinen rehtori Joel Linna on tullut paikallisesti ja valtakunnallisesti tunnetuksi luovana henkilönä, joka ei tyydy vain toteamaan, että jokin asia ei ole kunnossa, vaan hän tarpeen tullen kehittää siihen ratkaisun. Sastamalan Opiston ja Illon VPK:n alulle panema Special Rescue -toimintamalli on herättänyt kiinnostusta paitsi valtakunnallisesti myös kansainvälisesti. KUVA: Tomi Timonen / SPPL Sastamalan Opistolle Opetusalan turvallisuuspalkinto. Tunnustuspalkinnot Tuomo Myllölle ja Joel Linnalle Kangasalalainen Tuomo Myllö toimii oppilaitoksiin suuntautuneena turvallisuusasiantuntijana ja kouluttaja. Opetusalan turvallisuuspalkinnot luovutettiin 21:ssä valtakunnallisessa Opetusalan turvallisuusfoorumissa, johon kokoontui yli 100 osallistujan monipuolinen joukko sivistyksen ja koulutuksen turvallisuudesta kiinnostuneita. Siinä seurattiin seitsemän tukea tarvitsevan elämää palokuntaharrastuksen kautta. 19 Sastamalan Opisto palkittiin Opetusalan turvallisuuspalkinnolla erityistä tukea tarvitsevien aikuisten Special Rescue -toiminnasta. Taustaltaan Myllö on luokanopettaja ja yhtenäiskoulun rehtori, jolla on työkokemusta kaikilta perusopetuksen vuosiluokilta noin 25 vuotta. Samassa yhteydessä palkittiin Opetusalan turvallisuuden tunnustuspalkinnolla oppilaitosturvallisuuden turvallisuusasiantuntija Tuomo Myllö Kangasalalta ja rehtori Joel Linna Jyväskylästä. Turvallisuuspalkinto luovutettiin 21:ssä Opetusalan turvallisuusfoorumissa toukokussa. Linna on ulospäin suuntautunut aktiivinen verkostoituja, joka omalla panoksellaan on merkittävästi edistänyt Jyväskylän seudun yhteistyötä oppilaitosturvallisuuden kehittämiseksi. Erityistä tukea tarvitsevien aikuisten palokuntatoiminta sai runsaasti julkisuutta, kun Yle TV 1:ssä esitettiin kahdeksanosainen Special Rescue Asema 63 -sarja. Myllö toimi pitkää kansallisessa Oppilaistoturvallisuuden kehittämisverkostossa OPTUKE:ssa perusopetuksen edustajana ja on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä Pirkanmaan perusopetuksen kouluturvakansiota. Vuodesta 2005 jaetun, opetusalan turvallisuustoiminnan edistämiseksi perustetun palkinnon taustalla ovat Opetushallitus, aluehallintovirastot, Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Suomen Ammattikoulutuksen Johtajat SAJO ry, Suomen Rehtorit ry, Kuntaliitto, Pelastusopisto, Helsingin pelastuskoulu, Suomen Palopäällystöliitto ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK. Tästä esimerkkeinä Linnan innovaatiot, luokkaan sijoitettava Turvakaappi ja sisällesuojautumistilanteessa luokan oven salpaamiseen käytettävä Säppi-lukitusratkaisu. Linna toimii Vesangan päiväkotikoulun rehtorina ja on tullut tunnetuksi myös Seminaarinmäen mieslaulajien eli Semmareiden kakkosbassona. Hänet tunnetaan aktiivisena ja yhteistyöhalukkaana oppilaitosturvallisuuden kehittäjänä. Lisätiedot: https://sppl.fi/opetusala/ Kuvassa vasemmalta Vesangan päiväkotikoulun rehtori Joel Linna, Sastamalan Opiston rehtori Sini-Mari Lepistö, Illon VPK:n palokunnan päällikkö Markku Salminen sekä turvallisuusasiantuntija Tuomo Myllö
Verkkokoulu.comin tiimi tuo meille uudenlaista osaamista, jonka avulla voimme kehittää asiakkaillemme ajasta ja paikasta riippumattomia koulutuksia entistä laajemmalla skaalalla”, kertoo Preston maajohtaja Tero Roivainen. Tällaisessa kiellossa on ongelmana sen valvominen, mutta myös se, minkälaisia seurauksia kiellon rikkomisella voi olla, sanoo Kiinteistöliiton juristi Katja Lauronen. Hallintaanottoa ei kuitenkaan voida tehdä, jos rikkomuksella on vain vähäinen merkitys. Säännöt eivät kuitenkaan saa rajoittaa normaalia asumista ja elämää. Aihe tuottaa yhteydenottoja myös Kiinteistöliiton lakineuvontaan. Huoneisto voidaan ottaa järjestysmääräysten rikkomisen perusteella taloyhtiön hallintaan enintään kolmeksi vuodeksi. Taloyhtiössä voidaan laatia omat järjestysmääräykset, joiden tarkoituksena on nimensä mukaisesti turvata taloyhtiön järjestystä. 20 Presto osti Verkkokoulu.com Suomi Oy:n Paloturvallisuus-, ensiapuja koulutuspalveluita tarjoava Presto-konserni on laajentanut digitaalista koulutusliiketoimintaansa Suomessa ostamalla Verkkokoulu.com Suomi Oy:n. – Useiden kerrostaloyhtiöiden järjestysmääräyksissä lukee, että parvekkeella grillaaminen on kielletty. Osa taloyhtiöiden osakkaista kokee grillaamisen niin häiritsevänä, että haluaisi kokonaan kieltää sen. Paloturvallinen parvekegrillaus on sallittua myös taloyhtiössä Kesän kynnyksellä moni kaivaa grillin esiin ja ryhtyy valmistamaan kesäisiä herkkuja omalla parvekkeellaan tai terassillaan. Sen vuoksi parvekegrillaamista ei kannata kieltää kokonaan yhtiön järjestysmääräyksissä, Katja Lauronen toteaa.. Vuonna 2013 perustettu Verkkokoulu.com tunnetaan käyttäjälähtöisestä pedagogiikasta, vahvasta verkko-oppimisen osaamisesta ja kyvystä tuottaa koulutuskokonaisuuksia organisaatioille, joissa arvostetaan joustavuutta ja ajankäytön tehokkuutta.. Kiinteistöliitto ei kuitenkaan suosittele grillauskieltoa ratkaisuksi asiaan. – Grillaaminen kuuluu normaaliin elämään. Yrityskaupan myötä Presto vahvistaa asemaansa verkko-oppimisen ja etäkoulutusten tuottajana erityisesti turvallisuusja pätevyyskoulutuksissa. – Tämä kauppa on merkittävä askel kohti entistä digitaalisempaa koulutustarjoamaa. Huoneiston hallintaanotto on niin järeä toimenpide, että järjestysmääräyksessä olevan grillaamiskiellon rikkominen jää yleensä vaille oikeusvaikutusta, mikäli grillaaminen ei vaaranna paloturvallisuutta