Varustaudu valikoimallamme. TUTUSTU VALIKOIMAAMME Vaahdonsekoittajat Moottoriruiskut Sammutuskalusto Työkalut Henkilökohtaiset varusteet. Maahantuomme laadukkaat ja toimiviksi todetut varusteet alan johtavilta toimittajilta, joihin pelastajat ympäri maailman luottavat. 05 680 7700 // info@teknosafe.fi // www.teknosafe.fi Metsäpalot eivät odota. Löydät ne kaikki saman katon alta asiantuntevan palvelun kera. Kun metsä syttyy, luotettava kalusto ratkaisee. Teknosafe Oy // Tiedonkatu 4, 55420 Imatra // Puh. Meiltä Teknosafesta löydät kattavan valikoiman metsäpalojen sammutukseen suunniteltuja tuotteita
Pyrimme saamaan ”ensivastevaikuttajilta” kommentit, missä heidän mielestä ensivasteessa mennään. VUOSIKERTA AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN ISSN 1798-2685 Liekinheittäjä 86 Brandkåristen 80 Mielipide 76 Toimitukselta Aikataulusyistä alueellisista pelastusliitoista kertovan sarjan seuraava osa tulee heinäkuun numeroon. Löydät ne kaikki saman katon alta asiantuntevan palvelun kera. Varustaudu valikoimallamme. Tässä numerossa julkaistun kyselyn tulokset kyllä kertovat murheellista sanomaa, mutta mitä sanovat päättäjät. Juttuaiheet eivät lopu (kahdessa vuodessa), vaikka eräs palokuntavaikuttaja niin väitti vuonna 2002, kun lehden toinen numero oli ilmestynyt. Rauhallista kesäaikaa! Toimitus 8-11 Pelastuskomentaja Jani Pitkänen: Pelastustoimella ei ole reserviä Lingottua 27 Lämpökameramies 39 Letkut solmussa 82 Teknosafe Oy // Tiedonkatu 4, 55420 Imatra // Puh. 05 680 7700 // info@teknosafe.fi // www.teknosafe.fi Metsäpalot eivät odota. Maahantuomme laadukkaat ja toimiviksi todetut varusteet alan johtavilta toimittajilta, joihin pelastajat ympäri maailman luottavat. Täällä toimituksessa on jo yli 23 vuotta tuntunut siltä, että elämme pelastusalalla jatkuvaa muutosten aikaa. Haluamme saada kentältä lisää kokemuksia ensivasteen ongelmista. Tuolloin tutustumme Helsingin pelastusliiton arkeen. Terveisin Ville, Ryttylän VPK Kiitos oikaisusta, Ville! Pikku-Ville 75 18-27 Ensivaste kriisissä. TUTUSTU VALIKOIMAAMME Vaahdonsekoittajat Moottoriruiskut Sammutuskalusto Työkalut Henkilökohtaiset varusteet OIKAISU Aihe: Suomen pelastustoimintavalmius ulottuu myös ulkomaille Luin otsikon mukaista artikkelia uusimmasta Palokuntalaisesta ja silmiin pisti kohdassa ”Siviilivalmiusyhteistyö NATO:ssa” seuraava kohta: ”Suomi on mukana NATO:n kumppanuusmaana siviilivalmiuden kehittämistyössä”. Meiltä Teknosafesta löydät kattavan valikoiman metsäpalojen sammutukseen suunniteltuja tuotteita. 5 42-51 miehistönkuljetusautot 1+8 PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 KOLUMNISTIT Silvio Hjelt, Jaakko Linko, Marko Palokangas OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Kun metsä syttyy, luotettava kalusto ratkaisee. Heinäkuun lehdessä julkaisemme myös kevyiden pelastusajoneuvojen vertailun toisen osan. Vuorossa ovat lava-autot, jotka ovat viime aikoina yleistyneet palokuntien käytössä – ja tulevat yleistymään, mikäli lakimuutokset menevät läpi eduskunnassa. Pureudumme heinäkuussa edelleen ajankohtaiseen ensivasteproblematiikkaan. Eikö tuo ole jo vanhentunutta tietoa, kun olemme NATO:n täysjäseniä. Ollikainen TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi TAITTO, ILMOITUSMYYNTI, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA TALOUS Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi PAINO Grano Oy KANNEN KUVA Halikon VPK KUVAPANKIT Freepik, Depositphoto JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja WWW.PALOKUNTALAINEN.FI palokuntalainen BRANDKÅRISTEN vakiopalstat IVPA – första delvården i kris Pääkirjoitus Ledaren 7 79 25
TAMREX OY TAMPERE Turvesuonkatu 7 p. Vähemmän hitsaussaumoja Minimaalinen hitsaussaumojen määrä parantaa ruosteenkestävyyttä. Heliumtestattu tiiviys Jokainen TAMREX Premium -sammutin on tehtaalla testattu heliumilla, mikä takaa paremman tiiviyden. Helppo ja vaivaton tarkastus ja huolto Laadukkaiden komponenttien ansiosta TAMREX Premium -sarjan sammuttimien tarkastus ja huolto on helpompaa ja kustannustehokkaampaa. 6 55 A = 5,5 m pu ur ist ikk o 23 3B = 23 3 l pa lav aa po ltt oa in et ta C = ka as u PR EM IU M PARAS SUOJA Valitse TAMREX Premium -sarja ! TAMREX Premium 6 kg jauhesammutin PR EM IU M TAMREX Premium 2 kg jauhesammutin 13 A 89 B C 13 A 89 B C 27 A 75 F U U SI 27 A 75 F U U SI TAMREX 6 L Li-ion/rasvapalosammutin 43 A 23 3B C 43 A 23 3B C TAMREX 6 kg jauhesammutin 27 A 23 3B C 27 A 23 3B C TAMREX Premium 4 kg jauhesammutin U U SI TAMREX Premium 3 kg jauhesammutin 21 A 14 4B C 21 A 14 4B C TAMREX 2 kg jauhesammutin 13 A 89 B C 13 A 89 B C TAMREX Premium -sarjan jauhesammuttimissa on käytetty korkealaatuisia komponentteja, materiaaleja ja sammutusjauhetta. 03 3142 1545 • OULU Limingantie 5 p. 03 3142 1505 TURKU Leipäläntie 71 p. www.tamrex.. Pidemmät kahvat ja mukavampi käsittely Myös 2 kg ja 3 kg käsisammuttimet on varustettu pidemmillä kahvoilla, mikä tekee niiden käsittelystä huomattavasti mukavampaa. 03 3142 1550 • HÄMEENLINNA Parolantie 10 p. 03 3142 1542 • KOTKA Edelfeltinkatu 13 p. Kestävämpi letku EPDM-kumista valmistettu letku säilyttää joustavuutensa pidempään eikä halkeile ajan myötä. Uusi E-Z -varmistinsokka TAMREX Premium -sammutinten E-Z -varmistinsokkaa ei voi painaa kahvojen väliin – yksi veto ja sokka on irrotettu. 03 3142 1522, Kuokkamaantie 4 p. 03 3142 1560 • VANTAA Tikkurilantie 68 p. 03 3142 1555 • PORI Satakunnankatu 38 p. 03 3142 1537 LAHTI Ansiokatu 2 p. 03 3142 1530 • ESPOO Koskelontie 15 p. 03 3142 1507 • LAPPEENRANTA Myllymäenkatu 25 p. 03 3142 1539 • PORVOO Sibeliuksenbulevardi 3-7 p. 03 3142 1544 Uudelle TAMREX Premium -jauhesammuttimelle annamme 10 vuoden takuun.. Tehokkaampi sammutusjauhe TAMREX Premium -sammuttimissa käytetään korkealaatuista jauhesekoitusta, joka takaa paremman sammutustehon pienemmällä määrällä
Ehkäpä pelastustoiminnan reservin luominen on pelastusosastolle liian vaativa tehtävä, vaikka Suomeen on rakennettavissa pelastustoimintaan kykenevä reservi kahden-kolmen vuoden projektilla. RAUNIOPELASTAMISESTA on kyllä pidetty esityksiä pelastusalan tapahtumissa. Rauniopelastaminen ei onnistu ilman sopimushenkilöstöä KOLME VUOTTA SITTEN puhuttiin rauniopelastamisen tärkeydestä. Pelastusalan ammattilaisten määrä ja valmiudet rauniopelastamiseen eivät riitä alkuunkaan, joten tilanteen tullessa päälle sammutusyksiköt tarvitsisivat apukäsiä. Vain harva pelastusjohtaja on ryhtynyt konkreettisiin toimenpiteisiin joukkojensa kouluttamiseksi ja varustamiseksi poikkeuksellisten tilanteiden varalle.. Ukrainan opit -hankkeen raporttia kannattaa lukea myös rivien välistä. JOS TILANNE MAASSAMME KÄÄNTYY poikkeukselliseksi, kuten Ukrainassa on käynyt, olemme uuden edessä. Kalustolliset valmiudetkin ovat kohtuullisen hyvät. JOKAINEN PELASTUSTOIMINTAA TUNTEVA tietää, että yhden sammutusauton kalustolla ei pitkälle pötkitä ja että tositoimien vaatimaa järeää raivauskalustoa on kovin vähän. Päivittäisissä normaalitilanteissa nykyiset joukot riittävät. Heille ei ole reserviä, joka olisi saanut edes peruskoulutuksen sammutusja pelastustoimintaan. Aiheesta on kuultu ulkomaisia asiantuntijoita, ja Pelastusopisto on jopa järjestänyt siitä webinaarin. Kriisin kaatuessa syliin pelkät puheet paljastuvat arvottomiksi. Mitä on tapahtunut. Valitettavasti sopimuspalokuntalaisia ei ole muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta koulutettu näihin vaativiin erikoistehtäviin. Meillä on 4000 pelastusalan ammattilaista ja 13500 sopimuspalokuntalaista. TOSIPAIKAN TULLEN sopimuspalokuntalaisia tarvittaisiin ilman muuta mukaan raivaustyöhön, joten rauniopelastamista olisi kaikin tavoin mielekästä harjoitella yhdessä. PELASTUSOSASTOLLA on meneillään kymmeniä hankkeita ja projekteja, mutta harva niistä näkyy kentällä. 7 PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Reservi puuttuu, mutta se ei huoleta pelastusosastoa Artikel på svenska på sidan 79. Nimittäin jos niin halutaan, mutta emme tiedä, haluaako Kimmo Kohvakka reservin vai sysääkö hän tehtävän pelastuslaitosten vastuulle. Mutta kun ei. Jopa yksittäinen suuronnettomuus pystyttänee pääosin hoitamaan. Jostain käsittämättömästä ja aikansa kauan sitten eläneestä syystä ammattilaiset ja sopimushenkilöt eivät käytännössä harjoittele yhdessä. Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen lisäksi vain kourallinen laitoksia on alkanut systemaattisesti kehittää henkilöstön varautumista ja kalustollista valmiutta rauniopelastamiseen. PELASTUSLAITOSTEN JOHDOSSA on erinomaisen taitavia henkilöitä uskottelemaan musta valkoiseksi. pääkirjoitus HELSINGIN PELASTUSKOMENTAJA Jani Pitkänen on huolissaan pelastustoimen reservistä, koska sellaista ei hänen mukaansa ole. Lehdistölle on annettu viranhaltijoiden taholta lausuntoja tähän tapaan: ”Meillä on hyvät valmiudet, koska sammutusautoissa on välineet rauniopelastamiseen.” AIVAN. Emme kuitenkaan tuntemattoman
8 Teksti Pekka Koivunen Kuva Junnu Lusa Pelastuskomentaja Jani Pitkänen: Pelastustoimella ei ole reserviä
Viime vuosina on käyty keskustelua pelastajien ammattikorkeakoulutasoisesta tutkinnosta. – On asioita, joista olemme erimieltä, mutta suunta on ollut viime aikoina myönteinen. Kyse koulutuksen kehittämisessä on sisällöistä ja linjauksista. Pelastusalan koulutus kaipaa täysremonttia Pitkäsen mukaan pelastajien opetussuunnitelma tulisi räjäyttää ja rakentaa uudelleen nykyaikaisemmaksi ja todennäköisiin kriiseihin nykyistä paremmin vastaavaksi. Ovatko siviilipalvelusmiehet osa vastausta. Meillä ei ole reserviä pitkäkestoiseen kriisiin. – Haluan vielä korostaa, että pelastustoimi ilman reserviä on kansallinen riski, jonka toteutumista voidaan vähentää, jos vain halua ja johtajuutta löytyy. Tällä hetkellä koulutuksen sisältö ei vastaa uhkakuvia, hän sanoo. – Nykyisellään koulutusresurssit ovat olemassa ja ne riittävät – riippuen tietysti valtion rahoituksesta. Meillä on säännöllisiä palavereita ministeriön johdon kanssa. Hän esittää, että siviilipalvelukseen rakennettaisiin moduuli pelastustoimen tukitehtäviä varten. Silti hän ei vaivu synkkyyteen, vaan peräänkuuluttaa malttia, tutkimustietoa ja kansallista johtajuutta.. ?. Hän toivoo, että ministeriö ymmärtäisi paremmin hyvinvointialueiden itsenäisyyden, ja että valtakunnallisten tehtävien vaikutuksia pelastuslaitoksiin arvioitaisiin huolellisemmin. Rauniopelastuksen tulee olla niin ammattikuin sopimuspelastajan perustaito. Pitkänen pohtii. – Ukrainan opit pitää saada sisään koulutukseen. Pitkänen ei näe järjestelmän muuttamista tarpeellisena. – Ensihoidon sisällyttäminen pelastajakoulutukseen jatkossakin on erittäin tärkeää. Teksti Pekka Koivunen Kuva Junnu Lusa Helsingin pelastuskomentaja Jani Pitkänen ei kaunistele nykytilannetta: pelastustoimella ei ole reserviä, varautuminen on riittämätöntä, ja pelastustoimen rahoitusmalli on epäoikeudenmukainen. Ukrainan sota on hänen mukaansa herättänyt koko sektorin miettimään uudelleen koulutusta ja varautumista. Myös aluehallintoviraston kanssa yhteistyö sujuu Pitkäsen mukaan luottamuksellisesti ja vuorovaikutteisesti. 9 – Pelastushenkilöstön riittävyys esimerkiksi sodan aikana on vakava huolenaihe. Yhteistyö toimii Jani Pitkänen pitää yhteistyötä sisäministeriön kanssa hyvin kehittyvänä
Tavoitteena on yli kahden miljoonan euron säästöt. ?. 10 Helsingissä hallintoa on rukattu ja taloudessa käynnissä muutosohjelma Vuonna 2023 toteutettu hyvinvointialueuudistus ei hetkauttanut Helsingin pelastuslaitosta ainakaan arjen tasolla. Helsingin asemaverkosto uudistuu Pelastusasemien kehittäminen on pitkän aikavälin työ. Helsingin pelastuslaitoksen 10-vuotissuunnitelma 2026–2035 valmistuu syksyllä. Vaikka varsinaista säästövelvoitetta pelastuslaitokselle ei ole esitetty, laitos on mukana kaupungin talouden muutosohjelmassa. – Hankkiuduimme eroon pelastuslaitoksen vuokranmaksuvastuulla olevista väestönsuojista, joita emme voi hyödyntää poikkeusoloissa. – Mallissa on perustavaa laatua oleva valuvirhe, joka pitää korjata. Myös pelastustoimen rooli kansallisessa turvallisuudessa ansaitsee nostoa – ja ennen kaikkea tunnustusta. – Myös varsinaiset hybridihankkeet muiden toimialojen kanssa ovat mahdollisia, päättää pelastuskomentaja Jani Pitkänen. Synergiaa Helsingin pelastuslaitos hakee muiden kaupungin muiden toimialojen, kuten nuoriso ja liikuntapalveluiden sekä kasvatuksen ja koulutuksen kanssa. Pelastustoimen kansallista rahoitusmallia Pitkänen kuvaa ”erittäin epäsuotuisaksi” ja peräänkuuluttaa mallin uudelleenarviointia. Tulovirtoja pyritään kasvattamaan tarkastusja erhemaksuja korottamalla. – Pelastuslaitoksen oma hallinto kuitenkin purettiin, ja nyt se toimii sosiaali-, terveysja pelastustoimialan osana. Uusia asemahankkeita on vireillä, ja seuraava uusi asema valmistuu Vuosaareen – Lauttasaari, Laajasalo ja Pukinmäki ovat seuraavina listalla kärkiyksiköiden osalta. – Sinivilkut ovat pyörineet normaalisti, Pitkänen toteaa. Lisäksi etsimme sijaintia uudelle huoltokeskukselle, joka tukisi erityisesti huoltovarmuutta
Pitkäsen harrastuksiin kuuluu monipuolinen ulkoilu.. Pitkäsen harrastuksiin kuuluu monipuolinen ulkoilu. 11 Jani Pitkänen, 50 32 vuotta pelastusalalla • 1993 Pakinkylän VPK • 1994–97 palomies Masa-Yards • 1999 pelastajatutkinto • 1999–2005 pelastaja • 2002–2005 palopäällystön insinööriopinnot (amk) • 2005–2008 paloesimies • 2009 –2017 päivystävä palomestari, erikoisala tunnelit, maanalaiset tilat • 2017–2018 aluepalopäällikkö • 2018–2019 pelastusjohtaja • 2019 vs pelastuskomentaja • 2020 – pelastuskomentaja lisäksi • 2004-2021 Finn Rescue Team joukkueenjohto • 2018EU Civil Protection Mechanism, EUMODEX -rauniopelastusharjoitusten coach/trainer perhe: vaimo, kolme aikuista lasta, koira harrastuksia: pyöräily, kuntosali, ulkoilu intohimo: rumpujen soitto uutta: kesämökki Kangasniemen Rauhajärvellä, kalastus Jani Pitkänen uuden harrastuksensa parisJani Pitkänen uuden harrastuksensa parissa. Taustalla oluttölkkikokoelma, jota hän sa. Taustalla oluttölkkikokoelma, jota hän on kartuttanut 12-vuotiaasta asti. on kartuttanut 12-vuotiaasta asti
Hyvinvointialueiden tulisi varmistaa pelastajien rekrytointi alueillaan palveluiden turvaamiseksi. Selvityksessä suositellaan, että hyvinvointialueet kiinnittävät huomiota pelastajien rekrytointiin ja väestönsuojeluun varautumiseen sekä vahvistavat onnettomuuksien ehkäisytyötä, jotta onnettomuuksien ja tulipalojen määrä vähenisi valtakunnallisesti. Erityisesti vaativien tehtävien suorituskyky vaihtelee alueilla. 12 Sisäministeriö väittää: Pelastustoimen palvelutaso on pysynyt hyvällä tasolla Sisäministeriön selvitys muodostaa valtakunnallisen tilannekuvan pelastustoimen palveluista ja taloudesta. Vaativia tehtäviä ovat esimerkiksi rakennuspalot, vesipelastus, korkealta pelastaminen, ympäristövahinkojen torjunta ja CBRN-tehtävät. Pelastustoimen palvelutaso on pysynyt valtakunnallisesti hyvällä tasolla, vaikka alueellisia eroja on. Pelastajien koulutusmäärää on lisätty vuodesta 2024 alkaen. Kriittisin pelastuslaitosten palveluihin vaikuttava tekijä on yhä osaavan henkilöstön saatavuus. Pelastustoimen järjestelmän toimivuus edellyttää myös sitä, että sopimuspalokunnissa on riittävästi henkilöstöä.. Haasteita on erityisesti harvaan asutuilla alueilla ja taajamien ulkopuolella, jos tehtävät edellyttävät erikoisosaamista ja -kalustoa
Sisäministeriön pelastusosasto ja pelastusjohtajat ovat edelleen passiivisia asiassa. 12:55 Livlöshetsuppgift Adress Kungsgatan 7 Defibrillator: Aida’s Café, Köpmangatan 13. Hätäkeskus hälyttää ambulanssin ohella järjestelmään liittyneet, 10 km säteellä olevat maallikot, joiden kännykät hälyttävät. Suomessa sopimuspalokuntien ensivastekoulutetut henkilöt eivät saa osoitetta ennen kuin menevät paloasemalle. 13 Ruotsissa hätätilapotilaan osoite tulee tekstiviestinä maallikoille Ruotsissa on käytössä SMS Livsräddare-järjestelmä, jossa siihen liittynyt maallikko (150 000 ruotsalaista) saa tekstiviestin puhelimeensa elvytysapua tarvitsevasta kansalaisesta: potilaan osoite ja missä on lähin defibrillaattori. Ruotsissa järjestelmään on toistaiseksi liittynyt 150.000 henkilöä ja rekisteröityjä deffoja on käytettävissä 22.500. Se, että Suomessa osoitetietoja ei anneta hälytyksen yhteydessä perustuu ensisijaisesti sosiaalija terveysministeriön viranhaltijoiden ääritiukkaan tulkintaan. Järjestelmään liittymisehtona 18 vuoden ikä, halu auttaa, maallikkotason elvytyskoulutus ja sitoumus mahdollisuuksien mukaan auttamaan, kun lähimmäinen on avun tarpeessa. Suomessa on ollut satoja tapauksia, joissa elvytystai hätäensiaputaitoinen palokuntalainen on ajanut kohteen ohi ja hätäensiapu on näin viivästynyt useita minuutteja
Näyttäisi huonolta pikkurahojen rinnalla. Pelastustoimeen esitetään yhteensä 14 miljoonan euron lisäystä väestönsuojelun kehittämiseen kehyskauden loppupuolella (lisäykset vuosille 2028 ja 2029). Hoitakoon Häkkänen omat höökinsä. Sitten viime tingassa ministerin nuorin avustaja on ihan itse muistanut pelastustoimen, ja yhdessä on huokaistu, että eihän sitäkään voi ilman jättää. hmm… joku on kuullut puhuttavan väestönsuojien heitteillejätöstä, joten siinäpä oiva kohde, joka lisäksi kuulostaa aikanaan hyvältä, kun pitää esitellä saavutuksia niille mitä-ne-nyt-olivatkaan äänestäjille. alkaen.. euroon vuonna 2029. Pelastustoimi saa nolla (0) euroa suorituskykyjensä parantamiseen. Mutta sotilaat saavat uutta rahaa miljardikaupalla, joten heistä ei kannata puhua samassa tiedotteessa. euron tasoon nousevaa lisäystä valmiusyksikön suorituskyvyn nostoon Suojelupoliisille esitetään vuodesta 2026 alkaen pysyvää noin 10 miljoonan euron lisäystä ennakoivan strategisen suorituskyvyn turvaamiseksi Rajavartiolaitokselle esitetään lisärahoitusta, joka nousee asteittain kehyskaudella vuoden 2026 noin 13,5 milj. 14 Sisäministeri Mari Rantanen: ”Kaikissa viimeaikaisissa häiriötilanteissa sisäisen turvallisuuden viranomaiset ovat huolehtineet yhteiskunnan ensivasteesta tilanteisiin rajalla ja merellä. Pelastustoimi ei mitä ilmeisimmin myöskään täydennysrakenna väestönsuojia. Kommentin kirjoittajan henkilöllisyys on toimituksen tiedossa. Toimituksen huomioita ja kysymyksiä Pelastustoimella ei toimituksen tietojen mukaan ole omistuksessaan väestönsuojia, joiden kuntoa pitäisi parantaa. Sotilaat eivät tietysti ole sisäistä turvallisuutta ai niin paitsi toteuttaessaan yhtä neljästä perustehtävästään eli virka-apua. Tiedotteen perusteella raja ja poliisi saavat lisärahaa suorituskykyjensä parantamiseen. Poliisille esitetään kehyskaudella asteittain noin 5 milj. Poimintoja sisäministeriön tiedotteesta (24.4.2025) Pelastustoimelle tosiasiassa euroa Herää kysymys, mistä on kysymys. Sisäministeriön tiedotteen vastaanottajalta tuli paljon puhuva kommentti asiasta. euron tasosta noin 19 milj. Supolle riittää, että presidentti mainitsee. Valitettavasti. Minne rahat on tarkoitettu. Pelastustoimi…. Lukijan kommentti Jaapa jaa. Semmoinen arvio tapahtuneesta. Lisäysten taso vaihtelee vuosittain noin 20 miljoonasta eurosta noin 46 miljoonaan euroon. Nimim. Rajavartiolaitos, poliisi, Suojelupoliisi ja pelastustoimi ovat todennäköisesti ensivaiheen toimijoita myös tulevissa uhkissa.” ”Sotilaallisen maanpuolustuksen lisäksi hallitus haluaa varmistaa sisäisen turvallisuuden riittävät resurssit kaikkiin uhkiin varautumiseksi.” … Hallituksen riihipäätöksiin sisältyy yhteensä noin 127 miljoonan euron lisärahoitus valmiuteen ja varautumiseen sisäministeriön hallinnonalalle kehyskauden aikana. Muista univormuisista raja ja polliisi ovat lähettäneet ministerin pakeille taitavat lobbarit. Määrärahaa käytetään väestönsuojien kunnon parantamiseen ja suojien täydennysrakentamiseen. Mikä meteli siitäkin nousisi. Ikuinen optimisti Huom! Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka kommentoi pelastustoimen lisärahoitusta artikkelissa nettisivuillamme 4.5. euron tasosta noin 8 milj
http://info.smedu.fi/kirjasto/sarja_B/B4_2025.pdf Lisätiedot: Mikko Räkköläinen tutkija 029 545 3479 etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi Marko Juutinen projektipäällikkö, erikoistutkija 029 545 3423 etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi Mikko Hiltunen pelastusylitarkastaja, sisäministeriö etunimi.sukunimi@gov.fi. Ukraina on luonut erinomaisen kyvyn hallinnoida ja jaella ulkomailta saapuvaa apua väestönsuojelun ja pelastustoimen käyttöön. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on osoittanut häiriönsietokyvyn merkityksen yhteiskunnan perustoimintojen ylläpitämisessä. Lisätietoja hankkeesta on saatavilla hankkeen verkkosivuilla. 15 Ukrainan opit -hankkeen tarkoitus oli tuottaa herätteitä kokonaan uusien aiheiden tutkimukseen. Laajojen, kriittistä infrastruktuuria vastaan tehtävien ilmahyökkäysten täydellinen torjuminen on nykyisellä teknologialla mahdotonta. Tämänkaltainen jatkuva käyttö vaatii suojilta parempaa käytettävyyttä ja varavoiman sekä internetyhteyden kaltaisia perusmukavuuksia, jotta asukkaat jaksavat hakeutua niihin yhä uudelleen, sanoo Räkköläinen. Ukrainan opit -hanke: Suosituksia väestönsuojelun kehittämiseen Ukrainan opit -hankkeessa kartoitettiin Ukrainan väestönsuojelutoimintaa Venäjän laittoman hyökkäyssodan aikana. Lähimmän väestönsuojan löytämiseen ja vaikkapa vapaaehtoiseksi auttajaksi rekisteröitymiseen on myös olemassa omat sovelluksensa. Hankkeessa ei tehty Suomen väestönsuojelun nykytilanteen kartoitusta, eikä sen tuottamia suosituksia tule siksi nähdä kannanottona Suomen väestönsuojelun nykytilaan. Ukrainan tilanne on osoittanut, että modernissa sodassa resurssien kulutus on niin suurta, ettei sitä voida käydä ilman ulkomaista apua. Ukraina on kehittänyt joukon digitaalisia väestönsuojelun työkaluja, joista myös Suomessa olisi syytä ottaa oppia. Keskeisin näistä on Air Alert -kännykkäsovellus, joka varoittaa asukkaita alueellisesti ilmaiskuista sekä muista sotilaallisista vaaroista. Ukrainan pelastustoimi onkin ottanut käyttöön materiaalisia ja taktisia ratkaisuja, joilla pelastajia pyritään suojaamaan vihollisen hyökkäyksiltä. Sähkön ja lämmön jakelun on pystyttävä kestämään vaurioita ja niiden nopeaan korjaamiseen on oltava riittävät resurssit. Ukrainan opit -hankkeen tutkimusraportti on julkaistu Pelastusopiston julkaisusarjassa. Myös pelastustoimen on täytynyt kehittää häiriönsietokykyään, sillä Venäjä on toistuvasti iskenyt uudelleen pelastajien saavuttua paikalle. Sotilaallisen tilanteen muuttuessa myös väestönsuojelun kohtaamat haasteet muuttuvat. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei vastannut sellaista ydinasein käytävää suurvaltasotaa, jota väestönsuojelun suunnittelussa on totuttu käyttämään lähtökohtana. Suomessa väestönsuojelun suunnittelussa tulisi varautua laajaan kirjoon erityyppisiä kriisejä, sekä tilanteen muuttumiseen pitkäaikaisen kriisin aikana. Ukrainan opit -hanke suosittelee, että Suomessa vastaavia toiminallisuuksia luotaisiin ennakoivasti. Samankaltaisten toimintamallien kouluttaminen myös Suomessa olisi kustannustehokas varautumisen keino. Ukrainassa on siirrytty ”uuteen normaaliin”, jossa arkeen kuuluvat säännöllisesti eri mittaiset suojissa vietetyt jaksot. Myös tästä järjestelmästä olisi syytä ottaa kotimaan poikkeusolovarautumisessa oppia, toteaa Räkköläinen. Hanke tuotti joukon suosituksia väestönsuojelun kehittämiseksi
Palvelun ajatus on, että kansalaiset ilmoittavat havaintonsa mahdollisista karanneista mehiläisparvista parvipäivystäjälle, joka sitten hälyttää alueella toimivat parvipelastajat noutamaan karanneen parven parempaan talteen ja pois säikyttelemästä ihmisiä ja aiheuttamasta mainehaittaa tarhaajille. – Ohjeistamme myös näiden muiden pölyttäjien kanssa toimimaan oikein, joskaan emme näitä lähde kenenkään kotoa pelastamaan. Huomioitavaa on se, että moni ilmoittaa päivystykseen myös esimerkiksi ampiaispesistä ja erakkomehiläisistä. 16 Suomen Mehiläisliitossa toimii kesäisin parvipäivystys ja alueelliset mehiläisten pelastusringit. Yleensä parvipelastaja saa haettua parven pois jo hyvin lyhyessä ajassa. Nyt siihen löytyy asiantuntija-apua. Ku va An na Au ti o. – Pyrimme koulutuksen keinoin minimoimaan parvikarkulaiset, mutta koska kyse on mehiläisten luonnollisesta toiminnasta, aivan kaikkia karkulaisia ei satokaudella kuitenkaan voida välttää, kertoo mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkala. Mehiläistarhaajalle parven karkaaminen on aina lisäksi taloudellinen tappio ja osalle myös kuin lemmikkieläimen menetys. – Pyrimme levittämään tietoutta kansalaisille, jotta ihmiset eivät turhaan soittaisi hätäkeskukseen parvien tiimoilta ja näin kuormittaisi palvelua. Suomen Mehiläishoitajain Liitto edustaa valtakunnallisena kattojärjestönä alan toimijoita toimien myös muiden pölyttäjien asialla. Harvalla palokunnalla on kyky siirtää parvi muualle. Rauhoittelemme ja selvitämme tilanteen luonteen sekä sen, mitä on tehtävissä. Parvipäivystäjä päivystää kesällä valtakunnallisesti ma-su klo 8.00-20.00. Tuhoamiseen ohjeistamme vain pakottavissa tilanteissa. Suomessa arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 3 100 mehiläistarhaajaa ja noin 70 000 tuottavaa mehiläispesää. Lisätiedot: Mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkala 050 3030 890, maritta.martikkala@hunaja.net https://hunaja.net/ Parvipäivystysnumero 050 3444 297 Apua mehiläistehtäviin Suomessa palokunnilla on vuosittain useita tehtäviä, joissa palokunta kutsutaan poistamaan mehiläisparvi rakennuksen sisätiloista. Parvipäivystys on Martikkalan mukaan ollut muutaman vuoden toiminnassa ja toiminut hyvin. – Haluamme pitää parvet turvassa jo ihan eläinten hyvinvointiakin ajatellen
17 Uusista hyvinvointialueen valtuustoista löytyy pelastusja ensihoitoalan toimijoita. Hänellä on pitkä kokemus pelastusalasta. Valittujen lista on laadittu heistä, jotka ilmoittivat lehdellemme ehdokkuudestaan. Mira Leinonen toimii Pelastusalan naiset ry:ssä sekä kansainvälisessä CTIF:n Women in Fire-yhdistyksessä. Tällä hetkellä Leinonen asuu Tampereella. Perheeseen kuuluu myös pelastusalalla toimiva aviopuoliso ja 8-vuotiaat kaksostytöt. Palokuntaura alkoi Anjalan VPK:sta jonka jäsen hän on edelleen. Mira Leinosesta Päijät-Hämeen pelastusjohtaja Mira Leinonen, 42 on toiminut viime vuodet Etelä-Suomen aluehallintoviraston yksikön päällikkönä. Etelä-Karjala Forsman Tero Lappeenranta SDP Nissilä Josefina Rautjärvi SDP Putkinen Petri Parikkala KOK Etelä-Pohjanmaa Pukkinen Jaakko Isokyrö KOK Etelä-Savo Aho Eero Mikkeli KOK Kainuu Oikarinen Markku Kajaani SDP Keski-Suomi Huuskola Mika Keuruu Kesk Luoma-aho Janne Jyväskylä PS Nykänen Jouko Uurainen Kesk Keski-Uusimaa Morelius Kenneth Nurmijärvi KOK Kymenlaakso Larikka Jari Kouvola KOK Leinonen Markku Kouvola SDP Pelastusja ensihoitoalalta uusia valtuutettuja aluevaltuustoihin Lappi Paksu Janne Kittilä PS Länsi-Uusimaa Viherkanto Kari Vihti Kesk Pirkanmaa Ahola Sami Akaa SDP Kaivonen Kirsi Tampere SDP Pohjois-Pohjanmaa Ervasti Tapani Muhos Kesk Minkkinen Harri Oulu SDP Päijät-Häme Halme Juha Lahti SDP Rive Sami Lahti KOK Satakunta Lepistö Jari Karvia Kesk Viljanen Jarkko Ulvila SDP
Kriisin perussyyt ovat kahdessa ministeriössä ja terveydenhuollon päättäjien keskuudessa hyvinvointialueilla: 1. 18 Palokuntalainen-lehti selvitti sopimuspalokuntien ensivastetoimintaa Suomessa jo toisen kerran historiansa aikana. Selvitys osoitti Sopimuspalokuntien ensivastetoiminta on kriisissä. Myös pelastuslaitosten aktivisuus ensivasteen suhteen vaihtelee merkittävästi. Kimmo Kohvakka, Palokuntalainen nro 125: ”Tässäkin on kyse ensisijaisesti terveysviranomaisten päätöksistä.” 2. 3. Sosiaalija terveysministeriössä ei kukaan vastaa ensivastetoiminnan kehittämisestä. Kuluvan vuoden maaliskuussa tehdyn kyselyn tulokset vahvistavat trendiä, joka oli havaittavissa vuoden 2019 huhtikuussa tehdyssä kyselyssä: Ensivaste on yhä syvemmällä kriisissä. Useilla hyvinvointialueilla ensivaste koetaan välttämättömäksi pahaksi. Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakan johdolla sisäministeriön pelastusosasto ei halua koskea ensivasteeseen, koska se ei kuulu heille, vaikka heidän ohjaamansa joukot sitä kentällä tekevät
Kaikki vapaat vastaukset ovat nähtävillä osoitteessa www.palokuntalainen.fi Kaikki vastaukset ovat nähtävillä osoitteessa https://palokuntalainen.fi/ 2025/04/24/ selvitys-osoittisopimuspalokuntienensivastetoimintaon-kriisissa/. Lopulliseen yhteenvetoon otettiin 98 (25%) ensivastetta tekevää sopimuspalokuntaa 16 hyvinvointialueelta. Osoitteen puute on saattanut vaatia useita ihmishenkiä 68 palokunnassa ollut tilanteita, jossa apu olisi ollut elvytystai vastaavassa korkeariskisessä tehtävässä nopeammin paikalla, jos sopimuspalokuntalaisen hälytysviestiin olisi tullut kohteen osoite. ?. Vaihteluväli on 2-7 • 46 palokunnassa on ensivasteosasto Yli puolet tehtävistä miehistöautolla • 47 palokuntaa ajaa ev-tehtävät miehistöautolla • 20 palokuntaa ajaa ev-tehtävät sammutusautolla • 14 palokuntaa ajaa ev-tehtävät sammutustai miehistöautolla • 9 palokuntaa ajaa ev-tehtävät ensivasteautolla • 4 palokuntaa ajaa ev-tehtävät sammutus-, miehistötai ensivasteautolla • 2 palokuntaa ajaa ev-tehtävät miehistötai ensivasteautolla • 1 palokunta ajaa ev-tehtävät sammutustai ensivasteautolla • 1 palokunta ajaa ev-tehtävät ambulanssilla Selvityksen tuloksia Kysely lähetettiin noin 400 sopimuspalokunnalle (vpk,hspk). Näistä saatiin 104 vastausta, joista kuusi jätettiin puutteellisena yhteenvedon ulkopuolelle. Nollalähtöjä on ollut 35 palokunnassa. Tehtävämäärät romahtaneet Ensivastetehtävien määrä vastanneissa sopimuspalokunnissa yhteensä 2010 2015 2020 2023 4265 3648 2153 1200 Koko maassa vuonna 2024 oli 11006 ensivastetehtävää, joista sopimuspalokuntien osuus oli arviolta alle 50% eli noin 5000. Ensivastetoimintaa jo yli 30 vuotta Ensivastetoiminta alkanut • 1980 tai 1990-luvulla 50 palokunnassa (50%) • 2000-luvulla 37 palokunnassa • 2010-luvulla 5 palokunnassa • 2020-luvulla 2 palokunnassa • ei tietoa 4 Henkilöstömäärä säilynyt tasaisena • Ensivastekelpoisten määrä on viime vuosina säilynyt samalla tasolla • Ensivastekelpoisten määrä palokunnassa on keskimäärin 13 • Ensivasteyksikössä on keskimäärin kolme henkilöä. Osoituksena ensivastetehtävien määrän romahduksesta on lukema vuodelta 2018, jolloin tehtäviä oli 25096. Ensivasteen nykytilasta kertovat parhaiten vapaat vastaukset, joista otokset ohessa
Evyharjoituksemme ovat laadukkaita ja asemallamme päivystää 24h pirhan ambulanssi, jonka kanssa olisi hyvä harjoitella. Palokunta on varustanut lääkkeitä lukuunottamatta kaksi (2) identtistä EVY-varustusta päällekkäisten tehtävien hoitaminen onnistuu. Kaikki vastaukset ovat luettavissa verkkosivuiltamme. Riskinä maallikoiden vastuunoton laskeminen. Hälytysvasteen muutoksen takia niin rupeaa rutiinit unohtuu. Ensivasteen käyttö on yleisellä tasolla alikäytetty resurssi Lapissa! Hyvä tilanne toistaiseksi. Laadukasta harjoittelua, keikat todella vähissä vaikka ensihoidolla Akeikkoja’. Hyvässä mallissa aloitettiin vuoden alusta ensivasteryhmän ns, ylimääräiset harjoitukset torstai iltaisin kolme kpl alkuvuodesta ja kolme kpl syksyllä. Tehtävien määrä vähäinen, mikä vaikuttaa muiden kuin ammattilaisten osaamistasoon. Uusia jäseniä pyritään kouluttamaan, mutta tämä hieman haastavaa, koska ensivastekursseja on n. Valmius on hyvä, käyttö aivan liian vähäistä. 3/4 osaa on ensihoidon ammattilaisia. Ollaan saatu porukkaa lisää. Sanoisin, että hyvällä tolalla. Keskusteluissa on käynyt, kannattaako sopimuksellista toimintaa enää jatkaa, koska tuota erittäin hyvää osaamista ei hyödynnetä enää ensihoitopalvelun toiminnassa yhtä tehokkaasti mitä aiemmin. Hälytyksiä nykyään vain liian vähän, että kokemusta ja rutiinia syntyisi. Ensivasteen arvostus näkyy enemmän tuuraajien toimesta. 1x/v alueellamme Jäseniä riittävästi, harjoitella pitäisi paljon ja hälytyksiä aivan liian vähän Vakaa. Osaava: paljon ammattilaisia (6). Ensivastekoulutettujen määrä on hyvällä tasolla. Kuudesta neljä on sairaanhoitajia! Ihan ok. Mikä on ensivasteen tila palokunnassasi. He, jotka ovat mukana ovat aktiivisia ja homma saadaan toimimaan. Väkeä olisi koulutettuna hyvin, mutta lähtöjä vähän. Vuonna 2025 maaliskussa 3 henkilöä kurssilla. Harjoittelemme säännöllisesti evy-tehtäviä, mutta ne eivät kuitenkaan korvaa varsinaista keikkatyöskentelyä. On tärkeä paikkakunnalle varsinkin kesäisin, jolloin kesäasukkaita tulee alueelle runsaasti. Koulutukseen on satsattu lisää. Ensivaste tilanne palokunnassa on hyvällä tasolla. Hyvä, meillä on useita sote-alan käyneitä (pt eh, ht eh, sh) mukana toiminnassa. Motivoitunut henkilöstö ja osa on ensihoitajia. Taitoa ylläpidetään jatkuvalla OMALLA koulutuksella kalusto hyvää. Hyvä, mutta keikkoja vähän. Vielä hyvällä tasolla, vaikka ensihoitolääkäri koittaakin kampittaa Ihan hyvä, tietenkin kun keikka määrä putoaa, on hankala motivoida henkilöstön koulutusta. Ensivasteauttajia on hyvä määrä. 20 HYVÄLLÄ MALLILLA Meillä on motivoitunut porukka tekemässä sitä, lisäksi harjoittelemme säännöllisesti ja näissä harjoituksissa on se 20+ henkilöä mukana, koska asia koetaan tärkeäksi. Ensivastetoiminta aktiivista ja henkilöstö erittäin motivoitunut sekä harjoituksiin, että hälytyksiin lähtemisessä. Rutiini katoaa, kun ei ole tehtäviä. Muutama työskentelee ambulanssissa ja helpottaa koulutuksissa ja hälytyksissä. Tehtävä määrät on pieniä. Tässä otos vastauksista. Hyvää osaamista ja sitoutumista. Perustila hyvä. Hyvä, välimatkat pitkät lähimpään sairaankuljetukseen. " ". Huom! Vastauksia on toimituksen puolesta stilisoitu sisältöä muuttamatta. Erillään palo/pelastuspuolen harjoituksista. Ensivasteen osaamistaso on palokunnalla erittäin hyvä. Ensivastekouluttaja ei jaksa panostaa ja pysyä aallonharjalla. Mukana useita terveydenhuollon ammattihenkilöitä (ensihoitajia, tk:n hoitajia/lääkäreitä) ja pelastajia. Omalla asemalla asiat hyvin, rutiinit puuttuu, kun tehtäviä vähänlaisesti Ryhmähenki on hyvä. Ensivasteen tila henkilöstön ja lähtövalmiuden osalta tällä hetkellä melko hyvä (uusia henkilöitä tullut keskimäärin yksi vuodessa), mutta epävarmuus ja epätietoisuus toimintaympäristöstä syö motivaatiota
Kädentaidot ovat kadonneet kun tehtäviä ei ole. Ensivasteen merkitys vähentynyt, koska hälytysmäärät ovat minimaaliset. Tehtävämäärän vähentyessä myös rutiini tekemiseen on kadonnut. Ensivastelähtöjä on niin vähän että niiden nojalla on turha rekrytä väkeä ja evyaiheiset harjoitukset eivät useita kiinnosta. Vaihtoehtona olisi ollut, että me oltais oltu paikalla ja todettu tilanne ja viety potilas vastaan jolloin hoitoonpääsy nopeampaa ja ennen kaikkea inhimillisempää. Hiipuva, kohta jo lähes olematon. Koronan aikana ajettiin alas ja vasteita muutettiin. " ". Koronapandemian jälkeen ev-hälytyksiin osallistumisessa tapahtunut selkeä pudotus. Hyvinvointialueen säästöjen mukaan nyt eletään. ?. Ensivastetoiminnassa huomattavissa henkilöstön osallistumisarkuutta johtuen ehkä vähäisistä keikkamääristä tai oman osaamisen riittämättömyyden tunteesta. Kohtalainen. Pirhan kaavailema ensivastelääkkeiden poisto huolestuttaa. Syö soppareiden motivaatiota vasteiden lasku. Taidot ja uskallus osallistua keikoille on heikentynyt rajusti. Ei kaikkiin A-tehtäviinkään, kuitenkaan. Pelastuslaitoksen tarjoama ensivaste harjoitusten ja koulutuksien määrä on vähentynyt viime vuosina, joka ei voi olla vaikuttamatta tietoja taitotasoon. Hiipuva, kohta jo lähes olematon. Hälytetään liian harvoin, vaikka tiedämme kuullun perusteella jälkikäteen, että ensivasteesta olisi ollut potilaan kannalta merkittävää hyötyä. Tämä aiheuttaa myös henkilöissä epävarmuutta, jonka seurauksena eivät lähde välttämättä keikalle. Useampaan A-tehtävään pitäisi nostaa mukaan, jos ollaan Erican mukaan ensimmäisenä kohteessa. Henkilöstö turhautuu, kun keikkamäärät vähentyneet rajusti. 15 minuutin tavoite ennakko ei toimi. Tilanne kohtuullinen, uusia EVY-kurssilaisia on saatu, mutta lähdöt toistaiseksi muutaman aktiivin varassa. Pirkanmaan lääkesotkun jo tiedättekin. Ehdotettu jopa ensivasteen lopettamista kokonaan, koska kouluttautuminen ja ylläpito vaativat paljon resursseja keikkamääriin nähden. Huolestuttava, kiinnostus harjoitteluun ja hälytyksiin osallistumisesta laskenut kun ei ole tehtäviä ja samalla käytännön osaaminen laskee. Osaamista, koulutusta ja mielenkiintoa on, tehtäviä ei. Ensivastetoiminnassa on havaittavissa selkeä alasajo, kun hälytysvasteita on vähennetty ja suunnitelmissa vähentää ensivasteyksiköiden lääkinnällistä varustusta(prosessi meneillään). Vähentyneen tehtävämäärän ja vähentyneen harjoitus kertojen takia, vain 3 krt vuodessa. Ev-yksikkö ei enää osallistu säästösyistä tehtäville kuten ennen. Tulee pelko, ettei potilas saakaan parasta mahdollista hoitoa. Muutama aktiivinen pitäisi saada lisää porukkaan ja enemmän tehtäviä. Koulutukseen ei ole Pirkanmaalla 2025 tullut laitokselta aineistoa, vaan on pitänyt käyttää hyväksi edellisten vuosien aineistoja. Palokuntamme evyosaaminen on kuitenkin hyvä ja riveissä on useampi ensihoitaja tai sairaanhoitaja. Vanhentuneita lääkkeitä ei uusita, koska ensivastetoiminnan alasajo on käynnissä. Aktiivista harjoittelua siitä huolimatta, että keikat vähentyneet. Kohtuu hyvä, mutta pikkuhiljaa tarvitsisi saada nuorempaa väkeä evy-ryhmään Koulutuksen saaneita on riittävästi (lähes kaikki), mutta tehtävämäärät ovat vähentyneet vuosi vuodelta. Toiminta vaatisi piristämistä! Nilkutetaan kahden kolmen hengen voimin, taitaa loppua koko evy. 21 SUUNTA HUONOMPAAN Olemme olleet joitakin vuosia siinä tilanteessa määrien suhteen, että harkitsemme toiminnan jatkoa. Vielä toimii mutta porukkaa pitäisi saada kyllä lisää koko hälytysosastoon, mutta evyt vähentyneet huomattavasti ensin oli korona ja onko nyt sitten säästöt kuvioissa mukana. Osaamisen taso laskenut. Samalla hirvittää kuulla, että 1,5h tunnin päästä C-keikalle tilattu lanssi ja ensihoitajien saavuttua paikalle on keikka muutettu B-keikaksi ja hälytysajona ajettu potilas sairaalaan
Useampia tehtäviä, mihin jäsen tullut asemalle ja kohde on ollut lähes naapurissa. Osoitetieto laajentaisi lähtijöiden määrää, jos keikka olisi matkan varrella / tutussa osoitteessa. Moottorisahalla jalkaan kotiosoitteen vieressä. Lähdetty naapurista tehtävälle. Kylämme on laaja-alue ja ensivastelaisia on melkein joka puolella kylää. Viimeinen oli allekirjoittaneen naapurissa 700A, käynti paloasemalla, noin 12 km, muuten matkaa noin 400 m. Meillä näkyy aina osoitetiedot evyviesteissä. Henkilöstö asuu laajalla alueella sekä kuusi henkilöä on perushoitajia ammatiltaan. Asemalta lähdetty. Naapurissa 700A, johon olisi ehtinyt minuutissa, jos osoite olisi ollut hälytysviestissä. Kaikki vastaukset ovat luettavissa verkkosivuiltamme.. Kohde ollut asemalle mennessä matkan varrella, liikkuessa kunnan alueella. Tehtävän osoite selvinnyt Pekestä. Huom! Vastauksia on toimituksen puolesta stilisoitu sisältöä muuttamatta. Lähes jokaisessa tehtävässä nopein apu olisi saatu, jos osoite olisi ollut hälytysviestissä. 22 Naapurissa ollut elvytyskeikka ja asemalle ollut pitkä matka, joka hidastanut lähtöä merkittävästi. Henkilöllä olisi ollut lyhyempi matka potilaan luo, kuin paloasemalle. Onko palokunnallasi ollut tehtäviä, joissa esimerkiksi elvytys tai hätäensiapu olisi voitu aloittaa paloasemalle matkalla olleen ensiauttajan toimesta, jos hänelle olisi tullut kohteen osoite tekstiviestissä. Ensiauttaja ajoi tietämättään ohi paloasemalle ja palasi ensivaste ajoneuvossa lähelle kotiaan. Hälytys on tullut samalle kylän osalle, josta auttaja lähtee ensin paloasemalle, kun hänet olisi voitu ottaa esimerkiksi matkalta kyytiin. Asumme maaseudulla eripuolella paloasemaa niin aika ajoin tulee hälytystehtäviä niin, että asemalle saapuessa on ajanut tehtävä osoitteen ohi ja vasta sitten paloautolla kohteeseen. Elvytyskohteiden ohi ajaa usein ensivasteen henkilöitä mennessään paloasemalle. Kodista/mökiltä lähtiessä hälytykseen ohittanut hälytyskohteen mennessään asemalle. Samalla työpaikalla toisessa päässä hallia ja toinen tapaus toisella puolen tietä. Se 40 minuuttia elvytetty työikäinen kotiutui sairaalasta viikon kuluttua ja palasi myöhemmin aiempaan työhönsä. Autossa olevan naapuriin tullut hälytys. Tässä otos vastauksista. Useitakin kertoja, ja vastoin ohjeita maalaisjärjellä on toimittu toisinaan, jos ensivasteeseen kuuluva hlö on kohteen lähellä ja tiedetään, että ensivasteyksikkö on lähdössä tai matkalla kohteeseen. On ollut useita tapauksia, jossa palokuntalainen on ollut lähistöllä, mutta ei ole ollut tietoinen, missä kohde on. Joskus on tullut tehtävä jonkun naapuriin. Tehtävä on ollut lähellä jäsenen kotia tai matkan varrella. Iso kylä ja väkeä palokunnan kirjoilla kuitenkin vielä on. Jos tekstiviestissä olisi osoite, evyläinen ehtisi kotoaan nopeammin perille kuin että joutuisi tulemaan asemalle selvittämään osoitteen. Nykyisellä systeemillä, kun ei tiedä edes, minne kuntaan lähdetään, niin ei tietty voi edes tuon vertaa tehdä. Elvytys lähellä kotiosoitetta/lähellä paikkaa, jossa henkilö oleskellut. Kylillä ollut palokuntalainen tuli kolmanneksi henkilöksi A700 tehtävälle, soitti yksikköön kysyäkseen tarkemman osoitteen. Tämä oli aikana, kun oli vielä tien nimi, ilman numeroa. Raportin tekijän mukana olon aikana (noin 10 vuotta) on tullut tietoon 3-5 kpl elvytyksiä, jotka ovat olleet jonkun keikalle tulleen tulomatkan varrella. Vpk jäsenet asuvat hajallaan ja muutamia kertoja ollut tilanne, jossa ensivasteen jäsen ajanut tilannepaikan ohi / tilanne saattanut olla lähes naapurissa. On ajettu tehtäväkohteen osoitteen ohi paloasemalle. Arviolta joka viides elvytys (1 krt / 7v) olisi voinut olla sellainen, että osoitetieto olisi nopeuttanut peruselvytyksen aloittamista. Useita tilanteita, kun ensiauttaja on tullut asemalle, vaikka keikka on ollut ensiauttajan naapurissa
40 km. Osa osastolaisista asuu sivukylillä kymmenien kilometrien etäisyydellä ja vasteaika kasvaa huomattavasti, mikäli ajetaan edestakaisin aseman ja kohteen väliä esim. Olisi nopeuttanut noin 10 minuuttia. Allekirjoittanut asuu jonkin matkan päässä paloasemalta. Naapuritalossa henkilö mennyt elottomaksi ja sopimuspalokuntalainen ajaa 2 km paloasemalle ja tuli paloauton kyytillä kohteeseen. Lähellä tehtäväpaikkaa asuvat olisivat menneet suoraan kohteeseen. Asemalle tulija on ajanut apua tarvitsevan kodin ohitse matkalla asemalle. " " Kaikki vastaukset ovat nähtävillä osoitteessa https://palokuntalainen.fi/ 2025/04/24/ selvitys-osoittisopimuspalokuntienensivastetoimintaon-kriisissa/. Palokuntalaisia tulee asemalle eri suunnista eli aina periaatteessa joku tulee keikkapaikan ohi 2-3 kertaa yksittäinen henkilö ollut lähellä ilman tietoa. Muistaakseni kerran olen ajanut ohitse tilannepaikan! Kauempana kuntakeskuksesta oleva elvytys, palokuntalainen mökillä lähistöllä. ?. Samasta naapurostosta (150m) ajettu asemalle (2km) palaten EVY:nä takaisin naapurustoon (701A). Useampia kertoja on ollut elottomia, jotka olisivat olleet tavoitettavissa nopeammin maallikkoelvytyksellä, mikäli osoite olisi ollut ensiauttajalla tiedossa hälytysviestissä
On todella kiusallista vastata kysymyksiin, että miksette silloin tulleet auttamaan. Varautuminen ja valmius häiriötiloihin ja poikkeusoloihin unohdetaan. Erittäin edullinen jatkuva valmius 24/7/365 turhauttaa. Muutamia ensihoidon tehtäviä ajetaan kahdella ensihoitoyksiköllä, jolloin se sitoo Vapaa sana Huom! Vastauksia on toimituksen puolesta stilisoitu sisältöä muuttamatta. Täällä avuntulo muualta kestää ja ihmiset joutuvat selviytymään siihen asti omin voimin. Pieni paikkakunta ja 99% keikoista tunnetaan potilaat. noin 50 henkilön johtokunta on kohtuuttoman suuri monestakin syystä. Toivottavasti tällä kyselyllä saadaan riittävästi huomiota, jottei ensivastetoimintaa ajettaisi kokonaan alas ja meidän tärkeytemme ymmärrettäisiin taas. Kaikki vastaukset ovat luettavissa verkkosivuiltamme.. Ensivaste taidon ylläpito auttaa myös pelastuksen tehtävillä koska siellä kohdataan myös porilaita. Todellisia säästöjä syntyisi, jos tarkasteltaisiin näiden johtokuntien kokoonpanoa ja kokouspalkkioita. Toivon että ensivastetoimintaa arvostetaan ja hyödynnetään jatkossa enemmissä määrin. Tilapäinen vasteen heikennys koronan jälkeen jäi pysyväksi... Hyvin toimiva ensivastejärjestelmä olisi mitä parhainta varautumista poikkeusloihin, mutta tämä näkökulma on jätetty huomioimatta täysin. 24 Keikkoja pitäisi olla enemmän, taitoja pidetään kokoajan yllä. Päättävät lääkärit eivät huomio potilaan, läheisten/sivullisten kokonaisvaltaista hyötyä mahdollisimman nopean avun hyödyistä. Toivottavasti hyvinvointialueen johtohenkilöille tuodaan julki miten edullisesti tätä ensivastetta tehdään ja mikä vaikutus sillä on ihmisten elämään, niin autettavan, kuin auttajan näkökulmasta. Poikkeusoloissa miespuolisista sopimuspelastajista on varmasti pula, mitä voisi lievittää rekrytoimalla jo normaalioloissa naispuolisia henkilöitä ensivastetoimintaan. Kansalaiset hyötyvät oman kylän ensivasteesta kun ensihoidolla on pitkät tavoittamisajat. Ensivastetta voisi varsinkin haja-asutusalueella käyttää herkemmin. Ensivaste pitäisi hälyttää aina jokaiselle A ja b-tehtävälle ei pitäisi olla mitään keinotekoisia aikarajoja, koska nyt on käynyt semmosia tehtäviä, että ensivaste hälytetään viimeisenä, että on sammutusautokin hälytetty ennen ensivastetta ja potilas on loppupeleissä kuollut... Olisi ollut suurempi mahdollisuus pelastaa potilas, jos olisi vaan hälytetty. Ja kun meitä ei edes ole hälytetty apuun... Ensivasteen taitotaso pysyy paremmin yllä kun tilanteita on. Usein pelkkä ensivasteen saapuminen rauhoittaa tilannetta, kun tulee tunne, että nyt joku muu ottaa vastuun tilanteesta. Osoite hälytysviestiin, salassapito muutenkin on voimassa. Tärkeitä taitoja jos vaikka harjoituksissa tai hälytystehtävillä sattuu vaikka omalle henkilöstölle jokin tapaturma. Jos oikeasti halutaan säästöä ja pitää toiminta kykyisenä käytännön organisaatio, niin johtokunnan henkilömäärää vähentämällä jo saadaan helposti rahat ensivasteen pyörittämiseen ja vielä jää vähän velkojen maksuunkin. ”Saisi päättäjät herätä huomaamaan, että tämä on osittain ihmisten kidutusta. Ja yhtä tuskallista on katsoa, kun ambulanssit ajaa pahimmillaan useamman kerran viikossa kylän läpi ja tietää, että jollakin on ollut hätä ja meidän apu ei edes kelpaa. Surettaa ja hävettää... Jo tutun henkilön näkeminen helpottaa hädän tunnetta paikalla, vaikka vain odotettaisiin yhdessä lanssin saapumista paikalle. Myös ensivastetta tulisi herkemmin hälyttää ja nopeammin. Olemme vaikeasti tavoitettava sijainti joten ensivaste on meille tärkeä nyt kuin vihdoinkin sen saimme, keikkoja ei vain tunnu tulevan edes sellaisiin onnettomuuksiin missä meistä olisi hyötyä. Ei voida tulla, jossei hälytetä. Vedotaan lääketieteelliseen tutkittuun tietoon, jossa em. Hälytyksiä lisää, motivaatio nousee. Tärkeä osa-alue palokunnassa syrjäseuduilla, varmasti ois moni jäänyt pitemmäksi ajaksi ilman apua On älytöntä tuhlata yhteiskunnalle kustannustehos resurssi joka on osa auttamisen ketjua vähentämällä hälytysvasteita ja tehtäviä. Varokohteita 12 tehtävässä ainakin 3, suojaliivit löytyy, mutta aina se sykettä nostaa jos kohteessa ampuminen tai puukotus. Sydäntä raastavaa kuulla ihmisten toteavan meille, että ette tullut sitten paikalle, oli tuskalliset pari tuntia odotella apua. Jolloin saadaan nopeasti osaava apu paikalle, myös maakunnissa. Ei paljon motivoi tämä hyvän koulutuksen hukkaaminen säästöjen nimissä. Hälytykkset yksi tärkeä osa toimintaa,pysyy ammattimaisempaa mitä enemmän keikkoja,sekä kohdata potilas/ asiakas.Tosi tärkeä toiminto maaseudulla. Joka ikinen keikka ihan muutamaa poikkeusta lukuunottamatta jossa ollaan oltu mukana, on ollut tärkeää, että paikalle on saavuttu nopeasti. Ei ne ihmisten kivut ja hätä ole yhdellä päätöksellä pienentynyt. Ensivasteen alasajo on valitettavaa, sillä se on kuitenkin erittäin kustannustehokas tukiyksikkönä kiireellisissä tehtävissä. seikkoja ei ole tutkittu. Ei kannattaisi ajaa vapaaehtoista systeemiä alas. Esim. Tässä otos vastauksista. Liian vähän käytetään ensivastetta tehtäviin, kun kertoja on vähän oppiminen huononee
Jos ei lähiaikoina muutosta tule, useampi palokunta lopettaa ensivasteena toimimisen. Pyritään lisäämään esim. Pikkuhiljaa kuolee koko VPK-touhu pois Suomesta päättäjien ja etenkin pelastuslaitoksien ja hyvinvointialueiden toiminnan takia. Oman näkemykseni mukaan jokaisessa palokunnassa tulisi olla mahdollista olla ensivastetoimintaa, sillä se tuo osaamista ja turvaa myös muihin tehtäviin kuin vain näihin kiireellisiin ensihoidon tehtäviin. Koulutuksia on 6+1 seminaaripäivä (annetaan elvytysnäyttö + muuta), koulutuksen määrä on 16h vuodessa. Yhdestä evy-koulutuksesta saa vuoden aika olla pois, jos enemmän poissaoloja, niin putoaa evystä. Yksiköitä pitäisi käyttää enemmän. Vpk:laisten arvostus tuntuu laskeneen ”ammattilaisten” keskuudessa, vaikka usein vpk toimii ensilähdön palokuntana. Meille tulee vielä osoitteet evy-keikoille eli joskus menty kotoa suoraan kohteeseen. 25 sen pois muista tehtävistä kun Evy voisi vapauttaa resursseja muualle. Välillä ihmettelen, että ennen ajettiin enemmän keikkaa ilman koulutusta ja nyt kun siihen on satsattu, niin halutaan ajaa alas/tai jopa lopettaa. Evy harjoittelua pitää lisätä, kun hälytykset vähenee. Happi on oikeastaan ainoa jonka ymmärrän, joka on tarpeellinen (lääkkeistä siis). Jos tämä homma ajetaan alas, niin sitä ei kyllä enää ylös saada.” Ensivasteen tärkeyttä maaseudulla ja harva-asutusalueen ihmisille ei ymmärretä HVA:n organisaatiossa ja päätöksenteossa. Ja tämä koskee kokonaisuutena pelastustoimintaa, ei pelkästään evyä. Haasteita ja vaikutuksia tuo hva-alueet, jotka suunnittelee paloasemien sulkemisia säästötoimina. Olemme yhdistyksen hallinnossa käyneet keskustelua ensivastesopimuksen irtisanomisesta, vielä ei ole linjausta jatkosta tehty. Raha ja säästöt merkitsevät enemmän, kuin yksilön saama apu haja-asutusalueilla. Olemassa oleva, vuosien saatossa hankittu osaaminen tipahtaa ”nolliin”, kun hälytin soi jopa sivustakatsojan roolissa on joskus isommat toimivaltuudet (Laki Terveydenhuollon ammattihenkilöistä, luku 3, 15§, luku 4a 23§a) kuin EVY-yksikössä toimiessa. Hälytysten vähyys vaikeuttaa toimintaa Ei saa ainakaan vähentää ensivastetta tekeviä yksiköitä! Alueelliset erot isoja mm mitä tarvikkeita/ lääkeitä saa käyttää. Palokuntalaisen ei tarvitse olla lääkäri. Hätätilapotilaiden määrä tuskin on vähentynyt vaan pikemminkin lisääntynyt, koska väestö ikääntyy ja asuu entistä enemmän omassa kodissaan. Sopimuspalokuntien alasajo on hyvässä vauhdissa ainakin harva-alueella. Omalla alueella muutosvaihe menossa hyvinvointialueen johdon toimesta. Muutos on hidasta, mutta suunta ihan ok. Maaseudulla ensihoitoyksikön viiveet pitkiä. Muuten ei kaikki asiat pysy muistissa. perustason ensihoidon saatavuutta pelastajien koulutuksen myötä. Hätäkeskusuudistuksen jälkeen evy-hälykset on vähentyneet huomattavasti. Ambulanssit ajelee kylällä, mutta meitä ei hälytetä. Pitäisi hälyttää tehtäville herkemmin ja lääkkeitä ei saisi ottaa pois ensivasteelta. Emme näe järkevänä kouluttaa uusia henkilöitä ensivastekursseilla emmekä järjestää säännöllisiä harjoituksia (12 kertaa vuodessa), koska ensivasteen osaamista ei hyödynnetä eikä sitä hälytetä. Monelle lääkkeet tuntuvat olevan ihan kynnyskysymys evyssä, enkä ymmärrä miksi. Terveydenhuollon laillistetun ammattihenkilöstön osaamisen parempi tunnustaminen auttaisi avun saamista ja motivoisi tekijöitä: nyt on usein tilanne, että mukana oleva ammattilainen omassa työssään hoitaa ko. Sopimuspalokuntien jäseniä koulutetaan ja yksiköitä varustetaan hyvin Etelä-Savossa, mutta ensivaste ei ole tarpeeksi usein vasteissa. Paitsi tehtävämäärien vähäisyyden aiheuttamat ongelmat. Ensivasteen kivun hoitoon selkeä ja tehokas toimintamalli koko Suomeen (Turvallisia menetelmiä on useita). ?. Evy toiminnan alasajo on kyllä todella suuri virhe jos se meinataan toteuttaa vapaaehtoisvoimin tuotettava palvelu. Monet alueet eivät järjestä ohjattuja koulutuksia evyläisille ja toiset alueet sitten liioittelevat koulutusmäärissä. Ei voida tulla, jossei hälytetä. Semmoinen kuva, että kaikki ihmiset eivät ole saman arvoisia jos/kun asemia suljetaan ja apu tulee jostain paljon kauempaa. Mikäli tähän ei muutosta ole tulossa, tulemme jatkossa keskittymään pelastustoimen perustehtävien laadukkaaseen hoitamiseen ja valmiuden sekä kyvyn ylläpitoon. tapauksia, mutta EVY toiminnassa puuttuu auttamisen välineet ja valtuutus. PeLa yrittää ostaa soppareita pipoilla ja tpaidoilla, säälittää. Miksi ei hyödynnetä valmista, toimivaa järjestelmää, joka on ollut toiminnassa meilläkin vuodesta 1982. Lupin alueella aloitettiin 2015 ohjatut evy-koulutukset pelastuslaitoksen toimesta. Ensivaste on hyvä etu kylän asukkaille, kunhan se ei kaadu omaan mahdottomuuteensa. " "
Kunnioittavasti Pekka Koivunen päätoimittaja Palokuntalainen-lehti Selvityksen tuloksiin perustuen päätimme lähettää ministeri Kaisa Juusolle kirjeen, jossa valotamme henkeä ja terveyttä uhkaavaa ongelmaa, joka aiheutuu osoitteettomista hälytysilmoituksista. He ovat usein myös alueellisesti hajautuneita ja voisivat siten tavoittaa potilaan nopeammin kuin yksikkö asemalta. Osoitetieto sopimuspalokuntien ensivastehenkilöstön hälytysviesteissä Sopimuspalokunnat eri puolilta Suomea ovat tuoneet toistuvasti esiin vakavan ongelman, joka koskee sopimuspalokuntien ensivastehenkilöstön hälytysviestien sisältöä: Hälytysviesteistä puuttuu tehtävän osoite. ?. • Paremmat selviytymismahdollisuudet kriittisissä ensihoitotilanteissa. • Menettää arvokkaita minuutteja siirtyessään paloasemalle, vaikka olisi voinut suoraan siirtyä kohteeseen. Tämä johtaa siihen, että henkilöstö: • Ajaa tilanteen ohi tietämättään, esimerkiksi kotinsa tai työpaikkansa naapurustossa tapahtuvaan elvytykseen. Osoitetiedot paljastuvat vasta, kun henkilö on saapunut paloasemalle tai yksikköön. Ongelman kuvaus Nykykäytännön mukaan sopimuspalokunnan koulutettu ensivastehenkilöstö saa hälytyksen tekstiviestinä ilman kohteen osoitetta. Useissa tapauksissa henkilöstö on arvioinut, että osoitetiedon saaminen olisi nopeuttanut peruselvytyksen aloittamista useilla minuuteilla, mikä voi olla ratkaisevaa potilaan selviytymisen kannalta. Ehdotus Esitän, että tehtävän osoite lisätään hälytysviestiin, joka toimitetaan ensivastehenkilöstölle. • Kohteiden ohittamiseen matkalla paloasemalle. • Tapauksiin, joissa tehtävä on ollut oma naapuri, tai tapahtumapaikka on ollut alle 200 metrin päässä hälytetystä henkilöstöstä. Oheisessa liitteessä maaliskuussa 2025 sopimuspalokunnille tehdyn kyselyn vapaita vastauksia. Tämä mahdollistaisi: • Nopeat, suorat siirtymiset kohteeseen tilanteissa, joissa henkilöstö on lähistöllä. Käytännön kokemukset kentältä osoittavat osoitetiedon lisäämisen olevan sekä perusteltua että kiireellistä. • Peruselvytyksen tai hätäensiavun aloittamisen ennen yksikön saapumista. • Ei voi aloittaa elvytystä ajoissa, vaikka on elvytystaitoinen ja usein koulutukseltaan esimerkiksi lähihoitaja tai vastaava. Kokemuspohjainen näyttö Kentältä on saatu kymmeniä lausuntoja, joissa on toistuvia ja konkreettisia esimerkkejä siitä, kuinka osoitetiedon puuttuminen on johtanut: • Elvytyspotilaan tavoittamiseen vasta useiden minuuttien viiveellä. Lopuksi Tämä ei edellytä merkittävää teknistä muutosta, mutta sillä voi olla elintärkeä vaikutus potilasturvallisuuteen ja eloonjäämiseen. Tämän käytännön seurauksena henkeä pelastava ensivastetoiminta viivästyy merkittävästi, erityisesti elvytyksiä koskevissa tilanteissa. 26 Sosiaalija terveysministeriö 14.4.2025 Ministeri Kaisa Juuso ARVOISA SOSIAALIJA TERVEYSMINISTERI KAISA JUUSO Pyydän teitä puuttumaan ensihoitopalveluista vastaavana ministerinä ministeriönne viranhaltijoiden vastuulla olevan, kansalaisten terveyttä ja henkeä uhkaavan epäkohdan korjaamiseen. Asiantuntemus ja valmiudet Kaikki sopimuspalokuntien ensivastehenkilöt ovat koulutettuja ja kykeneviä itsenäisesti aloittamaan peruselvytyksen ja/tai hätäensiavun
Muutenhan pelkästään sopimuspalokuntaan kuulumisesta tulisi veroetu, jota häikäilemättä käytettäisiin hyväksi. 27 kolumni VEROVÄHENNYKSIIN on mahdollista laittaa monenlaista. AI NIIN, UNOHDIN, eihän tämäkään homma ollut yhteiskunnalle tärkeää työtä vaan pelkkä harrastus. Samoin tulisi olla niin, että vähennyksen määrä olisi sidottu tehdyn työn määrään. Yhtä sun toista veroilmoitukseen tuli itsekin taas kerran lisäiltyä siinä toivossa, että vähän saisi takaisin. MITÄHÄN TAPAHTUISI, jos esimerkiksi SSPL alkaisi viedä ajatusta eteenpäin ja mahdollisuuksia tutkittaisiin lisää. Mutta kannattaisiko silti yrittää. Mutta samalla sitä, että ilman itselle saatavaa rahallista korvausta sopimuspalokuntatyössä ahertamisen arvoa ei opita yhteiskunnassa näkemään, mikäli itse vähättelemme panostamme puhumalla harrastamisesta. Sopimuspalokuntavähennys OLEN VUOSIEN MITTAAN OPPINUT hyväksyen ymmärtämään, että osalle sopimuspalokuntalaisista vapaaehtoisuus on niin tärkeä hyve, ettei palkkaa tekemisestä osata kaivatakaan. Luulen silti, että mahdollisuus saada verohelpotuksia tekemäänsä työpanosta vastaan saattaisi sopia jaloimmillekin vapaaehtoisuusaatteen kannattajille. Osaksi tämä on tietysti myös tottumisja kulttuurikysymys. JOTTA TÄLLAINEN SOPIMUSPALOKUNTAVÄHENNYS toimisi oikeudenmukaisesti, ei se voisi koskea niitä sopimuspalokuntalaisia, joille henkilökohtainen korvaus on jo palkkana maksettu. Eikä tietenkään pakko olisi tällaista verovähennystä käyttää, mikäli katsoisi, ettei ole moista vastaantuloa yhteiskunnalta itse ansainnut. Mitäpä, jos sellainen sopimuspalokuntalainen, joka ei ole palkkaa tekemästään työstä saanut, voisi vähentää verotuksessaan vuoden mittaan tekemiensä työtuntien mukaan sovitetun summan. AIKOINAAN PYRKIMYS helpottaa työttömien sopimuspalokuntalaisten osallistumista korvaukselliseen pelastustoimintaan synnytti mallin kaikkia työttömiä koskevasta niin sanotusta työttömyysetuuden suojaosasta. Todennäköisesti johonkin byrokratiaan tai viimeistään kateuteen tämäkin asia kariutuisi. LINGOTTUA JAAKKO LINKO sopimuspalokunnan varapäällikkö ja ensihoitajaopiskeija. Siihenhän tämä viimeistään kariutuisi, meihin palokuntalaisiin itseemme. JÄLLEEN TULI MIELEEN joskus pohdiskelemani idea, jolla yhteiskunta voisi hieman tulla vastaan meitä, jotka teemme vastikkeetta työtä pelastustoimessa. ”Harrastushan tämä on”. Niin minä ajattelenkin, myös omaa etuani. Tuo suojaosa valitettavasti on nyttemmin yhtä tasapuolisesti kaikilta poistettu, mutta kenties silti sopimuspalokuntavähennyksenkin voisi laajentaa koskemaan mitä tahansa yhteiskunnalle merkityksellistä vapaaehtoistyötä koskevaksi. ”OMAA ETUAAN SE TAAS AJATTELEE,” miettii varmasti moni. Verotuksessa ilmoitetut vastikkeettoman työn tunnit pitäisi myös tietenkin voida tarkastaa – ja nehän kyllä pelastuslaitoksille tai SPEK:lle toimitetuista tilastoinneista selviävät
28 2 011 201 2 20 13 20 14 20 15 2 1 6 2017 2 018 2 019 2 20 20 21 20 2 2 20 23 20 24 20 25 Palokuntalaisen numerossa 125 oli avoin kirje pelastusalan päättäjille. Sopimuspalokuntabarometri luo kokonaiskuvaa ja ennakoi tulevaisuuden tarpeita Suomen Sopimuspalokuntien Liitto on tutkinut Sopimuspalokuntabarometrissä 2014, 2017, 2020 ja 2023 sopimuspalokuntalaisten käsityksiä mm. Olemme tukeneet rekrytointia markkinointimateriaalilla, työkaluilla sekä Sopimuspalokuntaviikoilla. Palokuntien rekrytointia pönkitettiin SPEKissä Täyttä toimintaa -tapahtumilla ja kahdella suurella kiertueella 2011. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ja Suomen Palopäällystöliitto ovat tehneet paljon töitä palokuntatoiminnan elinvoimaisuuden parantamiseksi. Se saattaa johtaa ajatukseen, että asioita olisi tehty riittämättömästi. Barometrin avulla luodaan laaja kokonaiskuva tämänhetkisestä sopimuspalokuntatoiminnasta sekä ennakoidaan toimintaan liittyviä tulevaisuuden muutosja kehittämistarpeita. Vaikka maassamme on hyvinvoivia ja aktiivisia palokuntia, kaikilla ei mene hyvin. SPEK on tuottanut palokuntalaisille palveluja ja työkaluja yhteisöllisyyden ja identiteetin vahvistamiseen (24365-kiertue 2015), yhdistystoiminnan elinvoimaisuuden lisäämiseen (Palokuntasi parhaaksi SPEK, SPPL, SSPL: Palokuntia on tuettu toimintaohjelmalla, työkaluilla ja vaikuttamistyöllä -verkkoluentosarja 2016), jäsenmäärän kasvattamiseen ja osaamisen kehittämiseen (Presidents’ Forum useana vuonna) sekä toiminnan tavoitteelliseen kehittämiseen (Kipinä-, Liekkija Pikku-Kipinä-työkalut 2019–2023). palokuntatoiminnasta, pelastuslaitosyhteistyöstä, työhyvinvoinnista, työturvallisuudesta sekä palokuntatoiminnan tarvitsemasta tuesta. Toimintaohjelman laatiminen oli yhteinen ponnistus Laajamittaiseen toiminnan kehittämiseen laadittiin Palokuntatoiminnan toimintaohjelma, josta sovittiin Yleisessä Palokuntalaiskokouksessa 2014 ja joka valmistui 2016. Suomen Palopäällystöliiton hankkeilla on edistetPelastusalan vaikuttajien kommentteja Markku Leinosen vuonna 2011 julkaistuun oraakkelimaiseen kirjoitukseen (Uusintajulkaisu numerossa 125, ilm. SPEK teki sen yhdessä eri järjestöjen kanssa. Järjestöissä toimimme aina tulevaisuutta ennakoiden, mutta on tärkeä muistaa, että toimintaympäristön kaikkiin muutoksiin ei voi vaikuttaa. Turvallisesti palokunnassa -materiaali julkaistiin epäasiallisen käytöksen ehkäisemiseksi 2021. Barometrit toimitettiin palokuntiin, sisäministeriöön, Pelastusopistolle, pelastusalan järjestöille ja alueellisille pelastusliitoille. Vuoden 2023 Barometrin tekivät yhdessä SSPL, SPEK, SPPL, Hyvil Oy ja sisäministeriö. Sopimuspalokuntien tilanne ei näytä kovin ruusuiselta. Joissakin palokunnissa jäsenmäärä vähenee; jäsenet eivät halua sitoutua tai muuttavat muualle, uusia jäseniä ei saada, nuoria ei siirry riittävästi hälytysosastoon, väki ikääntyy. viikko 10, sivu 15).. Siinä pyydettiin palaamaan Markku Leinosen 2011 kirjoittamaan tekstiin, jossa pohdittiin sopimuspalokuntien tilannetta vuonna 2020
SPEK, SSPL, SPPL ja pelastuslaitosten Kumppanuusverkosto on tehnyt vaikuttamistyötä tuottamalla vaalitavoitteet viime vuosien eduskunta-, alueja kuntavaaleihin sekä hallitusohjelmatavoitteet. Viikkoharjoituspankki perustettiin 2021 lisäämään osaamista ja helpottamaan kouluttajien työtä. 29 2 011 201 2 20 13 20 14 20 15 2 1 6 2017 2 018 2 019 2 20 20 21 20 2 2 20 23 20 24 20 25 ty sopimuspalokuntien toimintamahdollisuuksia ja suorituskykyä. Palokuntanuorten osallisuutta ja aktiviteettia on vuosien varrella kasvatettu ja tuettu SPEKissä eri tavoin. SPEK täydensi vuoden 2015 uudistuksessa palokuntakoulutukseen lähiopetuksen ohelle monimuotoisuutta, kuten etätehtäviä ja harjoittelua viikkoharjoituksissa. Toisaalta korona vähensi palokuntien nuorisotoimintaa 65 %. SSPL kiersi myös palokuntakenttää Suomessa ja kokosi tilannekuvaa päättäjille. Vaikuttamistyöllä on tuettu sopimuspalokuntien jatkuvuutta Vuonna 2022 SSPL julkaisi Sopimuspalokuntalaisten siviiliosaaminen ja hyödyntäminen pelastustoimessa -hankkeen tutkimusraportin. Pelastusopiston kanssa yhteinen hanke sammutustekniikoista ja -taktiikoista on kerännyt yli 22 000 osallistujaa. Raportin tekivät yhdessä SSPL, SPEK, SPPL, Hyvil Oy, sisäministeriö ja Pelastusopisto. Vuonna 2022 käynnistettiin palokuntanuorten koulutusjärjestelmän uudistaminen. Se toimitettiin palokuntiin, sisäministeriöön, Pelastusopistolle, pelastusalan järjestöille ja alueellisille pelastusliitoille. Esimerkiksi hankkeessa Sammuvaa, kytevää vai liekehtivää annettiin lukuisia kehittämissuosituksia liekehtivän toiminnan puolesta. Uusin on SPEKin julkaisema SROI-työkalu. Nyttemmin on tuotettu apuohjaajia varten perehdytysmateriaaleja, jotta harjoituksiin voitaisiin ottaa enemmän nuoria. Liiton kautta sopimuspalokunnat saavat myös kansainvälistä ulottuvuutta. Sen avulla palokunnat voivat osoittaa tekemänsä työn yhteiskunnallista arvoa ja viestiä siitä. SPEK Marko Hasari SPPL Ari Keijonen SSPL Ari Maskonen. Näissä tavoitteissa tärkeänä viestinä päättäjille on ollut, että sopimuspalokuntien jatkuvuus on varmistettava. Palokuntien omaan käyttöön on tuotettu useita työkaluja ja materiaaleja. Palopäällystöliiton sopimuspalokuntien toimintaan keskittynyt Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaosto järjestää säännöllistä täydennyskoulutusta sopimuspalokuntien päällystölle, antaa lausuntoja sopimuspalokuntien näkökulmasta ja ottaa kantaa sopimuspalokuntien toimintamahdollisuuksien puolesta. Viikkoharjoituksilla ja täydennyskoulutuksilla lisää osaamista Palokuntakoulutuksen osalta SPEK päätti jo 2011 käynnistää koulutusjärjestelmän uudistuksen. Perustettiin valmistelutyöryhmä ja järjestettiin kehittämisseminaari. Pelastusopisto vahvisti opetussuunnitelman 2013, ja palokuntakoulutus siirtyi Pelastusopistolle 2019
Suurin piirtein puolet noin 14 300 sopimushenkilöstöön kuuluvasta saa korvauksen koulutusja hälytystoimintaan osallistumisesta. Viimeisin selvitys palokuntayhdistysten johdon osaamisen kehittämisestä ja palokuntanuorisotyön vahvistamisesta valmistui hiljattain, ja siinä esitetyt näkemykset otetaan huomioon jatkotyössä. Sopimuspalokuntatoiminnan jatkuvuuden turvaaminen on yksi pääministeri Orpon hallitusohjelman tavoitteista. Säädöksissä määritellään muun muassa pelastustoimintaan osallistuvan työntekijän vastuista ja kelpoisuusvaatimuksista. Viimeisimpien sopimuspalokuntabarometrien mukaankin halu auttaa ihmisiä ja yhteisöllisyys olivat tärkeimmät motivaatiotekijät palokuntatoiminnassa mukana ololle. Opetussuunnitelmien ja kurssien kehittäKommentti Palokuntalainen-lehden esille nostamiin huoliin sopimuspalokuntatoiminnan tilasta 20 1 1 2012 2013 2 01 4 20 15 2 1 6 20 17 2 01 8 20 1 9 2020 20 21 20 22 2 23 20 24 2 2 5. Raha ei ole kaikilla toimintaan sitoutumisen perustana. Pelastustoimi on tällä hetkellä monella tavalla uuden äärellä. Vuonna 2011 ei ollut vielä näköpiirissä hyvinvointialueuudistusta, jossa pelastustoimi olisi mukana. Sodan jälkeisen ajan suurin julkisen hallinnon uudistus haastaa tällä hetkellä toimialan talouden kehyksiä toden teolla alueilla. 30 Suuresti arvostetun palokuntapäällikön Markku Leinosen ennuste vuodelle 2020 on ollut monilta osiltaan tarkkanäköinen jo vuonna 2011. Pelastusopiston tehtävänä on kehittää ja ylläpitää sopimushenkilöstön opetussuunnitelmia ja kurssien sisältöä. Toimintaympäristömme muutos on merkittävä, ilmastonmuutos, sään ääri-ilmiöt ja kansainvälinen tilanne alleviivaavat järjestelmän kykyä toimia kansallisesti ja kansainvälisesti. Valtioneuvostotasolla toiminnasta kannetaan huolta. Vaatimukset näille muodostuvat tehtävien mukaisesti. Pelastustoimintaan sisältyy monenlaisia tehtäviä, ja pelastustoimessa on tarve ja tehtäviä erilaisille toimintakyvyille ja osaamisille. Valtaosa sopimushenkilöstöstä toimii vapaaehtoisten palokuntayhdistysten nimissä. Sisäministeriö on asettanut tänä keväänä vapaaehtoisja sopimuspalokuntatoiminnan kehittämistyöryhmän, jossa on edustus niin toimialan viranomais-, koulutuskuin järjestöorganisaatioistakin. Riittävien kehyksien puolesta tehdään lujasti työtä niin ministeriöiden välisissä neuvotteluissa kuin hyvinvointialueillakin. Pelastustoimintaa johtavalla tulee olla selvää, mitä tehtäviä pelastushenkilöstö voi työturvallisesti tehdä. Pelastustoimintaan osallistutaan yli pelastuslaitosten rajojen, ja siksi on tärkeää, että pelastustoimessa on yhtenäiset toimintatavat ja etteivät osaamisja toimintakykyvaatimukset poikkea merkittävästi alueittain. Lisäksi on noin 200 sivutoimisen henkilöstön palokuntaa, joissa henkilöstö on suorassa työsopimussuhteessa pelastuslaitoksiin. Pelastustoiminta on työtä, jonka tekemistä ohjaavat useat lait ja asetukset. Toimialalla kuitenkin aito vapaaehtoisuus elää vielä vahvana voimavarana. Työn tekeminen turvallisesti edellyttää riittävää koulutusta, osaamista, terveydentilaa ja toimintakykyä. Ryhmän tavoitteena on muodostaa kansallinen kehittämisohjelma, jolla tartutaan ajankohtaisiin haasteisiin. Pelastustoimi on paitsi paikallinen ja alueellinen järjestelmä, myös valtakunnallinen järjestelmä. Pelastustoimen yhdistystoiminta on moninaista. Keskusteluissa on ollut lainsäädännön muutostarpeiden tunnistaminen, palokuntayhdistystoiminnan toimintaedellytysten parantaminen ja osaamisen kehittäminen vastaamaan todellisia tarpeita. Yhteiskunnan rakennemuutokset keskittävät väestöä voimakkaasti kasvualueille ja samalla harva-alueiden palveluista ja suorituskyvyistä on välttämätöntä pitää kiinni. On totta, että palokuntien toimintaa haastavat tässä ajassa monet asiat kuten ikäluokkien pieneneminen, yhdistystoiminnan hiipuminen ja kilpailu ihmisten vapaa-ajasta
Koulutusjärjestelmän ja opetussuunnitelman kehittämistyö on saanut tukea myös pelastustoimen sopimushenkilöstön koulutuksen kehittämisverkostolta. Suomessa sopimuspalokunnat ovat pelastustoimen ja väestönsuojelujärjestelmän erinomainen, sisäänrakennettu ominaisuus. Kimmo Kohvakka pelastusylijohtaja Pelastusalan vaikuttajien kommentteja Markku Leinosen vuonna 2011 julkaistuun oraakkelimaiseen kirjoitukseen (Uusintajulkaisu numerossa 125, ilm. viikko 10, sivu 15). Kehittämisverkostossa on mukana edustus pelastuslaitoksista ja sopimuspalokunnista, koulutusten järjestäjistä ja alan järjestöistä, mikä on mahdollistanut monialaisen osallistumisen ja näkemysten huomioimisen. Järjestelmä tuo kustannustehokasta joustavuutta ja tehoa suorituskykyihimme, mutta jota on jatkuvasti myös kehitettävä toimintaympäristömme ja ajan vaatimusten mukaisesti. 31 mistä tehdään muun muassa toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin vastaamiseksi. 20 1 1 2012 2013 2 01 4 20 15 2 1 6 20 17 2 01 8 20 1 9 2020 20 21 20 22 2 23 20 24 2 2 5
Sähköliedestä tai -uunista sai alkunsa 820 tulipaloa, valaisinpaloja oli 180 ja kiuaspaloja 100. Viime vuonna eniten Linkki: https://julkaisut.valtioneuvosto. Pienelektroniikan akku tai laturi oli merkitty syttymissyyksi 110 tapauksessa. Sähköpalot kirjataan PRONTO-tietokantaan, johon merkitään myös palon syttymislähde, jos se on tiedossa. 32 Uusi Toimintavalmiuden suunnitteluohje ilmestynyt Helmikuussa julkaistu pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje perustuu edeltäviin toimintavalmiuden suunnitteluohjeisiin. Sähköpalolla tarkoitetaan tulipaloa, joka saa syttymisenergiansa suoraan sähköstä, esimerkiksi liedestä, kiukaasta, kylmälaitteesta, valaisimesta tai sähköasennuksesta. Edellinen ohje oli voimassa kolmetoista vuotta. Uutta ohjetta on täydennetty ja tarkennettu siten, että toimintavalmiuden suunnittelu ja toteuman seuranta asettuu yhtenäisemmäksi osaksi toimintaympäristöja riskianalyysiä sekä onnettomuuksien ehkäisytyötä. Valaisimista sai alkunsa 180 paloa, sähköjohdoista ja kaapeloinneista 110, sähkökiukaista 100, mikroaaltouuneista 80, pyykinpesukoneista 60 ja lämmityslaitteista 60. Pienelektroniikan akuista ja latureista syttyneitä paloja kirjattiin PRONTOn viime vuonna noin 110 kpl. fi/bitstream/handle/10024/166129/ SM_2025_2.pdf?sequence=1&isAllowed=y sähköpaloja syttyi tietokannan mukaan sähköliesistä tai -uuneista (820). 029 5052 460 etunimi.sukunimi@tukes.fi Lähde: Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes) Viime vuonna 2340 sähköpaloa. Lisätiedot: ylitarkastaja Jukka Lepistö p. Sähkölaitteesta tai sähköasennuksesta alkaneita tulipaloja kirjattiin viime vuonna pelastustoimen PRONTO-tietokantaan 2340 kpl. Tavoitteena on myös, että toiminnan ja tietojen seuranta olisi valtakunnallisesti yhdenmukaista
Pelastuslaitos on vähentänyt varallaoloa viime vuosina portaittain ja lähtövalmiustilannetta seurataan aktiivisesti. Toimenpiteet ovat myös osa pelastuslaitoksen kuluvan vuoden säästötoimenpiteitä osana hyvinvointialueen talouden sopeuttamista. Pelastustoiminnanjohtaja seuraa pelastustehtäville lähtöä ja niihin osallistumista. Liittokokouksessa valittiin myös SPALin uusi liittohallitus kaudelle 2025 2029. – Kokonaisuutena toimenpiteillä ei ole ollut vaikutusta pelastustoimen palvelutasoon tai onnettomuuskohteen tavoittamisaikoihin, joten maakunnan asukkaiden ei siis tarvitse olla muutoksista huolissaan ja pelastuslaitokselta saa apua jatkossakin, pelastusjohtaja Markus Viitaniemi toteaa. – Nämä asiat nähdään nousevana riskinä pelastustoiminnan ylläpitämisen kannalta nimenomaan pienillä paikkakunnilla, kertoo pelastusjohtaja Markus Viitaniemi. huhtikuuta pidetyssä SPALin liittokokouksessa. Lisätiedot: Jari Koivuluoma, p. Pelastustoiminnan varallaolo loppuu tämän kevään aikana Polvijärvellä, Kesälahdella ja Valtimolla. Näillä pelastusasemilla on pelastushenkilöstöä töissä ympäri vuorokauden. Seudullisesti lähtövalmius varmistetaan päivystäviltä pelastusasemilta, joita on Pohjois-Karjalassa tällä hetkellä viisi, Joensuun Noljakka ja Pekkala, Nurmes, Lieksa, Outokumpu, Kitee ja Ilomantsi. Koivuluoma aloittaa tehtävässään 1. 044 901 8465. Mikäli henkilöstöä ei saavu vapaalta pelastustoimen hälytystehtävälle on mahdollista, että yksikkö ei aina lähde liikkeelle lähimmältä pelastusasemalta, vaan apu saapuu kohteeseen seuraavaksi lähimmältä pelastusasemalta. Järjestön johtajana kuluvan vuoden loppuun saakka toimi Pasi Jaakkola. Jari Koivuluoma SPALin puheenjohtajaksi Pelastaja, OTM Jari Koivuluoma on työskennellyt SPALissa neuvotteluasiantuntijana viime vuoden syyskuusta alkaen. Liiton varapuheenjohtajiksi valittiin Petteri Broström Varsinais-Suomesta ja Pekka Pajala Helsingistä. Kehityskulku vaikuttaa myös sivutoimisen henkilöstön määrään. – Pelastustoimen hälytyksille on jo ollut haasteita saada tekijöitä esimerkiksi Polvijärvellä. toukokuuta 2025. Pelastuslaitoksen sivutoiminen henkilöstö vähenee pienillä paikkakunnilla. Pelastustoimen palvelutasopäätöksessä on linjattu, että pelastusasemakohtaisesta varallaolosta luovutaan nykymuodossaan palvelutasokauden aikana. Varallaolosta luopumisen taustalla ovat työtuomioistuimen ratkaisut, joissa varallaolo on tulkittu työajaksi sekä haasteet ylläpitää kattavaa varallaolojärjestelmää koko maakunnan alueella. Näkisin vastaavan riskin nostavan päätään tulevaisuudessa myös muilla pienillä pelastusasemilla. 33 Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun sote: Pienten pelastusasemien lähtövalmiudet nähdään riskinä pelastuslaitoksella Toimintaympäristön muutokset kuten väestön ikääntyminen ja vähentyminen sekä varallaolosta luopuminen nähdään Pohjois-Karjalassa riskinä erityisesti pienten pelastusasemien lähtövalmiuksien osalta. Valinnat tehtiin Helsingissä 24
Yhteistyön myötä Voimatelin asiakkaat saavat käyttöönsä maailman tehokkaimmat sekä puhtaimmat aerosolipohjaiset palontorjunnan ja sammutusautomaation ratkaisuja elinkaaripalveluineen. Samaan aikaan julkisen talouden säästöjen nimissä tehdään päätöksiä, jotka heikentävät ensilinjan auttajien toimintaa. Tämän kevään neuvottelukierroksella erityisen räikeää välinpitämättömyyttä on osoittanut valtiotyönantaja, joka kieltäytyy maksamasta edes yleisen linjan mukaisia palkankorotuksia. Ratkaisuissa hyödynnetään aerosolikaasua, joka ei sisällä PFAS-yhdisteitä. Yhteistyösopimuksen myötä Voimatel ja Salgrom vastaavat teollisuuden kasvavaan tarpeeseen uudenlaisista ja turvallisista palontorjuntaratkaisuista. – Ostovoimaa vahvistava, vakaa palkkakehitys luo edellytykset pelastus-, ensihoitoja hätäkeskusalan työvoiman saatavuudelle ja pysyvyydelle. Hyvinvointialueiden ja valtion toteuttama säästöpolitiikka rapauttaa pelastuspalveluita, henkilöstön hyvinvointia ja työturvallisuutta. Tilanneja johtokeskus parantaa Pohjois-Suomen pelastustoiminnan johtamisjärjestelmää Pelastustoimen tilanneja johtokeskustoiminta uudistui alkuvuodesta. www.salgrom.fi ww.voimatel.fi Kuvassa Voimatelin kaupallinen johtaja Antti Näykki (vas.) ja Salgromin toimitusjohtaja Mikko Kannelsuo. Lisätiedot: Pasi Jaakkola, järjestön johtaja, SPAL 045-8541989 Lyhennelmä tiedotteesta SPAL 24.4.2025. Aerosolilaitteisto on hyväksytty käytettäväksi myös jatkuvasti miehitetyissä tiloissa. Kansalaisten turvallisuudesta ja työntekijöiden hyvinvoinnista tinkiminen on vastuutonta. Tilanneja johtokeskus on palvellut tiistaista 1.4.2025 lähtien Pohjois-Suomen yhteistyöalueen pelastuslaitoksia, joihin kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan lisäksi Lapin, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan pelastuslaitokset. Tilanneja johtokeskus toimii myös rajapintana yhteistoimintaviranomaisten ja muiden sidosryhmien suuntaan. Lisäksi se tukee pelastustoimintaa ja tarvittaessa johtaa toimintaa suuronnettomuuksissa. SPAL ja Jyty: Pelastusalan ammattilaisille on turvattava vakaa palkkakehitys Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ja Ammattiliitto Jyty vaativat, että pelastustoimen, hätäkeskusten ja ensihoidon työntekijöille turvataan vakaa palkkakehitys tuleviksi vuosiksi. Ilman sitä pelastusalan henkilöstöpula syvenee entisestään ja kansalaisten turvallisuus vaarantuu, SPAL ja Jyty muistuttavat. Suomeen on muodostettu viisi yhteistyöaluetta, joilla kullakin on oma alueellinen tilanneja johtokeskus. Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos vastaa koko Pohjois-Suomen yhteistyöalueen pelastustoiminnan tilanneja johtokeskuksen kehittämisestä ja toiminnasta. 34 Voimatel ja Salgrom yhteistyöhön Voimatel ja Salgrom Technologies ovat solmineet yhteistyösopimuksen Salgromin palontorjuntaratkaisujen myynnistä, huollosta ja asennuksesta kriittisen digitaalisenja sähköisen infrastruktuurin toimijoille Suomessa. Tilanneja johtokeskus seuraa aktiivisesti toimintaympäristön muutoksia ja auttaa ennakoimaan sekä hallitsemaan erilaisia häiriötilanteita
Ennen ruokailua ohjelmassa oli palokuntanuorten CTIF-kilpailun ja -kaluston sekä palokuntanuorten koulutukseen soveltuvan turvallisuusviestintäkaluston toiminnallinen esittely. Ilmoittautuneita nuorisotyöntekijöitä oli paikalla järjestelyporukan lisäksi 72 ja CTIF joukkue eli reilusti yli 80 henkeä. Tapahtumapäivän päätteeksi siirryttiin viettämään iltaa Porin VPK:lle. Valtakunnallinen palokuntanuorisoleiri Hälyn esittelyn jälkeen tutustuttiin Turvallisuuskeskuksen tiloihin ja erilaisiin toimintamahdollisuuksiin. Pelastusjohtaja Pekka Tähtisen avattua tapahtuman, kuultiin esitys ja keskusteltiin palokuntanuorten työturvallisuudesta. Edustajia oli jokaiselta alueelta Kaakkois-Satakunta Sastamala, Pohjois-Satakunta, Porin alue ja Rauman alue. Tapahtuman tavoitteena oli huomioida ja kiittaä nuorisotyön tekijöitä sekä antaa heille eväitä nuorisotyön tekemiseen ja Turvallisuuskeskuksen hyödyntämiseen. Porissa Satakunnan pelastuslaitos järjesti satakuntalaisten palokuntanuorten kouluttajille lauantaina 5.4.2025 Kevätpäivän, joka pidettiin Länsi-Suomen Turvallisuuskeskuksessa. ??. 35 Palokuntanuorisotyön Keva?tpa?iva
”Päivä meni nopeasti, kun oli mielenkiintoiset aiheet ja tutustuminen hienoon alueeseen. Enkä ollut väärässä! Asiat olivat sekä tärkeitä, että ajankohtaisia ja osuivat erinomaisesti nuorten kouluttajien arkeen. 36 KEVÄTPÄIVÄSSÄ VAHVA SISÄLTÖ Kun tästä tapahtumasta ensimmäisen kerran kuulin, piti minun nipistää itseäni ja varmistaa etten uneksinut. Tämä tiivis briiffaus toimi hyvänä alkupalana, ennen alueelle jalkautumista. Oli perin ennenkuulumatonta, että pelastuslaitos tällä tavoin ja tässä laajuudessa nuoriso-osastojen kouluttajia huomioi. Noormarkun VPK:n hallituksen puheenjohtaja ja nuoriso-osaston kouluttaja Joni Leino piti erinomaisen esitelmän työturvallisuudesta ja turvaohjeista nuorten kanssa toimiessa. Selvästi olivat joskus ennekin tehneet, sen verran määrätietoisin ottein homma näytti hoituvan. On hyvä, että se meille myös toisinaan kerrotaan, koska läheskään aina sitä ei muista tai tiedosta. Itseasiassa pöytäseurueen kanssa asiasta keskustelimme ja silloin kuultu toteamus on mielestäni erittäin kuvaava: ”Wau, täällähän on vaikka mitä. En ollut aiemmin edes ymmärtänyt miten ainutlaatuinen mahdollisuus meillä Satakunnan palokuntalaisilla on. Myöhemmin vielä kuulimme Porin VPK-talolla Pekankin palokuntapolun sieltä aikoinaan alkaneen. Itseäni kiinnosti eritoten nähdä demonstraatio esitys CTIF-kilpailun kalustoviestistä, jonka Noormarkun VPK:n nuoret erinomaisesti suorittivat. Kiitokset koko työryhmälle valtavan hyvistä järjestelyistä! Tämän kaiken edellä kuvatun johdosta innostan muut 19 pelastusjohtajaa ja yhden pelastuskomentajan miettimään: Millä tavoin olen voinut osoittaa palokuntanuorten kouluttajille kiitollisuutta, siitä merkittävästä ja valtavasta työstä, mitä he palokunnissaan ja alueellisti tekevät. Olisin voinut kirjoittaa keskipitkän novellin tarjotuista ruuista, koska sen verran runsaat antimet meille oli katettu. Sitten puhuttiinkin tovi siitä, ettei kinkkukiusauksessakaan mitään vikaa ole, mutta kävi hyvin selväksi, että tämän päivän tarjoiluihin oli laitettu aikaa, vaivaa ja resursseja. Näköjään sitä vanhakin yllättyy. Ennen aluekierrokselle lähtöä Turvallisuuskeskuksen edustaja esitteli harjoituspaikkojen varaamisen ja koulutuspakettien räätälöinnin mahdollisuuksia. Tässä oli esimerkki Satakunnasta. Yleensä palokunnan hommissa tarjottu lämmin ruoka on kinkkukiusausta”. Lisäksi saimme kuulla HÄLY 2026 valtakunnallisesta palokuntanuorisoleiristä, sekä meneillään olevasta palokuntanuorten koulutusuudistuksesta. Mitä luultavimmin jokainen osallistuja sai siitä myös jotain tiedollisia eväitä omaan palokuntaan vietäväksi. Lyhyesti voin sanoa, että ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Hän kertoi hyvin vahvaan kokemukseen pohjaten, millaisia kasvattiseuroja palokuntien nuoriso-osastot todellisuudessa ovat olleet ja tulevat olemaan vastedes. Terveisin Länsi-Suomen kasvattama palokuntalainen Juuso Virta. Oli erittäin silmiä avaavaa oppia turvallisuuskeskuksen alueesta ja kaikesta siitä, mitä se mahdollistaa. Se herätti varmasti jokaisen kuulijan pohtimaan, millä tolalla oman palokunnan asiat ovat. Siinä oli hyvät aiheet ja puhujat. Tilaisuuden avasi pelastusjohtaja Pekka Tähtinen, jonka puheenvuorosta tuli ilmi pyyteetön kiitollisuus. Kutsussa esitelty ohjelma vaikutti varsin asiallisesta. Hän puhui siitä mittaamattoman tärkeästä työstä, jota palokunnissa oikein teemme. Toivottavasti järjestetään jossain mittakaavassa myös uudestaan.” Näin totesi eräs palokuntalainen maakuntamme jääkiekkopääkaupungista
GREAT STARS 2025!. Myös luennoista oli hyötyä jatkoa ajatellen. Anu Koivumäki Nuoriso-osaston johtaja Jämijärven VPK Taru Vienola, Kankaanpään VPK, Anu Koivumäki, Jämijärven VPK, Anne-Mari Heiskala LSPeL:n Porin toiminta-alueen nuorisotyönohjaaja Mikä upea tapahtuma ja kunnianosoitus meille nuorisotyön tekijöille. Hän tukee ja arvostaa palokuntanuorisotyötä ja sen tekijöitä uskomattomalla tavalla. Nyt vasta oikeasti tajusin, kuinka iso alue on kyseessä ja mitä kaikkea mahdollista siellä on. Kuten päivässä todettiin, nuorissa on meidän tulevaisuus ja kyllä me kouluttajat siihen ollaan pääosassa. Saimme myös tilaisuuteen teetetyn haalarimerkin, jollaista muualta ei saa. 37 JATKOA KAIVATAAN! Päivä oli aurinkoinen, mutta tuulinen. Oli mielenkiintoista päästä katsomaan mitä kaikkea pelastusharjoitusalueella pääsee tekemään. Paras anti kuitenkin oli mielestäni yhteenkuuluvuuden ja arvostuksen tunne, joka välittyi koko päivän ajan. Toiveena olisi, että jatkossakin vastaavia päiviä järjestettäisiin. Me Satakunnan pelastuslaitoksen alueen nuorisotyöntekijät haluamme antaa myös kiitosta ja kunnioitusta tähdelle, nimittäin pelastusjohtaja Pekka Tähtiselle. Hienoa, että pelastuslaitos huomioi myös nuorten kouluttajat. Kuten avauspuheessaan Pelastusjohtaja Pekka Tähtinen sanoi; nuoret, joita koulutamme ovat tulevaisuuden suuria tähtiä, me nuorisotyötä tekevät olemme suuria tähtiä mahdollistamalla ja antamalla aikaamme nuorisotyön eteen. Olisi mielenkiintoista päästä tutustumaan eri paikkoihin, eli ei aina samassa paikassa, vaan jotenkin esimerkiksi kiertävästi erilaisissa kohteissa käyden. Tällä kertaa ei ollut tarjolla kinkkukiusausta tai jauhelihasoppaa, vaan upea noutopöytä, joka tuki tilaisuuden ajatusta, kiitosta ja kunnioitusta meille nuorisotyöntekijöille. Great stars-päivän aikana saimme kuulla nuorten koulutusuudistuksesta, nuorten työturvallisuudesta, tutustua Turvallisuuskeskukseen ja turvallisuusviestintäkalustoon sekä näkemään nuorten CTIF kilpailun kalustoa ja kilpailua. Kiitos! Anne-Mari Heiskala LSPeL:n Porin toiminta-alueen nuorisotyönohjaaja ?. Itse en aiemmin ole alueella vieraillut muuten, mutta pyörähdysautoa ollaan pari kertaa palauteltu sinne
Tähtisen mukaan nuorisotyössä tärkeimpänä pitäisi pitää antia nuorelle, eli mitä hän harrastuksesta saa. ?. 38 Pelastusjohtaja Pekka Tähtinen: NUORISOTYÖSSÄ KOULUTTAJILLA RATKAISEVA ASEMA Pelastusjohtaja Pekka Tähtisen mukaan sopimuspalokuntatoiminta on Suomessa elintärkeää. Toiseksi tärkeimpänä pidän nuorisotyötä, ja siinä kouluttajien osuus on ratkaiseva. Pelastusjohtaja Tähtinen ottaa esiin myös sen, että nuorisotoiminta saattaa johdattaa jotkut myös turvallisuusalan ammattiin pelastajaksi, ensihoitajaksi, hätäkeskuspäivystäjäksi, poliisiksi ja niin edelleen. Lähes sivutuotteena voisi pitää kasvatustyötä palokunnan riveihin eli juniorityötä. – Siinä tärkeintä on pelastustoiminta eli hälytysosasto. Satakunnan pelastuslaitos halusi tukea ja kannustaa nuorten kouluttajia työssään järjestämällä Kevätpäivän. – Tavoitteena oli mukavan tilaisuuden lisäksi antaa kouluttajille eväitä nuorisotyön tekemiseen muun muassa esittelemällä käytettävissä olevaa turvallisuusviestinnän kalustoa ja Turvallisuuskeskuksen mahdollisuuksia, sanoo Pekka Tähtinen. – Ehkä keskeisintä on elinikäinen turvallisuusosaaminen ja -asenne, jonka myötä jokainen nuori säteilee turvallisuutta omaan elinympäristöönsä
Laitoksen mukaan PH20-malli voidaan tarvittaessa laajentaa myös muihin viranomaisiin, mikäli sen vaikutukset osoittautuvat riittävän neutraaleiksi.. Näin siis Päijät-Hämeessä. Lähettäjä oli Tulipalokuntalainen-lehden kirjeenvaihtaja, joka oli bongannut paikallisesta mediasta häkellyttävän uutisen. Tämä tarkoittaa, että kiireellisissäkin tilanteissa operatiivinen henkilökunta saa enemmän vapautta päättää itse ilman, että johto häiritsee turhilla ohjeilla. “Tämä on looginen askel kohti kustannustehokkuutta. Täyspassiivinen päällikkö toimii periaatteella, jossa päätöksiä ei tehdä liian nopeasti, ellei ole aivan pakko. Lämpökameramies odottaa mielenkiinnolla muiden kirjeenvaihtajien raportteja. Mallin tavoitteena on vähentää aktiivisten johtajien määrää ja korvata heidät täysin passiivisella johtamisella, mikä tuo merkittäviä säästöjä pelastustoimen budjettiin. 39 Lämpökameramies sai huhtikuun alussa viestin Päijät-Hämeestä. Ensimmäiset testit ovat jo käynnissä, ja alustavien tulosten mukaan järjestelmä ei ole vielä aiheuttanut merkittäviä ongelmia – mutta ei myöskään ratkaissut yhtään. Täyspassiivinen päällikkö on käytännössä huoltovapaa ja maksaa vain 5000 euroa viikossa”, kertoo laitoksen edustaja Ani Jaaltonen. “Johtaminen voi joskus olla liian aktiivista, joten olemme päättäneet kokeilla, miten pelastuslaitos toimii ilman johtamista”, toteaa P-V Saarikallio. Uutinen kuului näin: Raportti Päijät-Hämeestä LÄMPÖKAMERAMIES Tulipalokuntalainen-Lehden päätoimittaja Pekka Mäntynen toteaa menettelyn olevan odotusten mukainen tässä tilanteessa ”sehän tiedetään mihin hiiret hyppii, kun kissa on poissa”, hän sanoo. kolumni Haloo Suomi, täällä Lahti! Päijät-Hämeen pelastuslaitos siirtyy täyspassiivisiin päälliköihin säästösyistä! Päijät-Hämeen pelastuslaitos ottaa 1.4.2025 alkaen käyttöön uuden, innovatiivisen johtamismallin: PH20-täyspassiiviset päälliköt
Rakennusalan ammattilainen voisi arvioida palaneen rakenteen turvallisuutta, mutta hänen tietämystään ei välttämättä hyödynnetä järjestelmällisesti. Sopimushenkilöstöä tarvitaan erityisesti haja-asutusalueilla, mutta myös kaupungit turvautuvat sopimuspalokuntalaisten tukeen. Puhutaan normiohjauksesta ja lainsäädännöllisestä regulaatiosta, joka kuulostaa varsin paperinmakuisen byrokratialle. Täkillä eli pelastusajoneuvon miehistö muodostui lääketieteen dosentista, tekniikan tohtorista, insinööristä ja ensihoitajasta. Oma kokemukseni kotipalokunnastani oli se, että pelastusyksikön ryhmänjohtajana saattoi keikalla toimia suuren yrityksen tietohallintojohtaja, jolla oli osaamisrekisterissään myös sairaanhoitajan tutkinto. He tuovat pelastustoimeen monipuolista tietoa ja taitoa, mutta hyvinvointialueiden SOTEPE-talouskurimukseen ajautunut pelastustoimen järjestelmä ei osaa hyödyntää sitä täysimääräisesti. Keikkapaikalla tämä henkilöstö kaikkine osaamisineen sai kunnian hoitaa rakennuspalon jälkeisen vartioinnin ja pienimuotoisen raivauksen sekä JVT-yrityksen ohjeistamisen. Kaikki eri alojen ammattilaiset muuttuvat sammutusasun päälle puettuaan ”siniseksi” pelastajien massaksi. Esimerkiksi ensihoidossa työskentelevä sopimuspalokuntalainen voisi tuoda lisäarvoa onnettomuustilanteissa, mutta hänen roolinsa jää usein perinteiseen sammuSopimuspalokuntalaisten siviiliosaaminen on hukattu voimavara tusja raivaustyöhön. Ajoneuvon kuljettajana ja konemiehenä toimi yksityisyrittäjä ja kokenut monialaosaaja. Tämä on tarpeellista, mutta samalla se luo jäykkyyttä, joka estää sopimuspalokuntalaisten täysimittaisen hyödyntämisen. Sinällään asia menee oikein, mutta olisiko näissä tilanteissa mahdollisuus hyödyntää tuon pelastusyksikön laaja-alaista kompetenssia enemmän kuin rajoittuen vain pelastustoimen peruskursseilla opittuihin taitoihin. Järjestelmän tulisi olla joustavampi ja tunnistaa paremmin sopimuspalokuntalaisten yksilölliset vahvuudet.. Vaikka sopimuspalokuntalaiset tekevät samaa työtä kuin vakinaiset pelastustoimen ammattilaiset, heidän mukanaan tuoma ”siviiliosaaminen” jää valitettavan usein hyödyntämättä. Heidän taustansa ovat moninaiset: sairaanhoitajia, insinöörejä, opettajia, tutkijoita, logistiikan ammattilaisia, sähköasentajia, tietotekniikkaosaajia – lista on loputon. Tämä on valtava menetys paitsi pelastustoimelle, myös koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Näkymättömät moniosaajat keskuudessamme Sopimuspalokuntalaiset ovat lähtökohtaisesti osa-aikaisia palokuntalaisia, jotka osallistuvat pelastustoimen tehtäviin ja niiden edellyttämään säännölliseen harjoitteluun muun työnsä tai opintojensa ohella. Nykyinen käytäntö käsittelee sopimuspalokuntalaisia lähinnä harrastuspohjaisina pelastajina, joiden lisäosaaminen jää huomioimatta. 40 Suomen pelastustoimi nojaa vahvasti sopimuspalokuntien – niin sopimuksen tehneiden vapaaehtoisten palokuntien, kuin puolivakinaisten palokuntien – työpanokseen sekä osaamiseen. Toisinaan kessuna toimi turvallisuusviranomaisena palveleva upseeri ja professori. Pelastustoimi kaipaa joustavuutta Pelastustoimi perustuu tarkasti säädeltyihin tehtäviin ja vastuualueisiin. Tämä asetelma on Suomen pelastustoimelle välttämättömyys
Kolmanneksi, tarvitaan kulttuurimuutos. kolumni ALARMNISTI MARKO PALOKANGAS Everstiluutnantti ja dosentti, palokunnan ryhmänjohtaja. On ymmärrettävää, että ammattipelastajat haluavat pitää kiinni omasta asiantuntijaroolistaan, mutta tämän ei pitäisi estää lisäosaamisen hyödyntämistä. Sairaanhoitaja voisi osallistua joustavammin myös ensihoitotehtäviin, insinööri teknisiin arviointeihin ja logistiikkaosaaja suuronnettomuuksien resurssienhallintaan. Valtamediakin sortuu alati toistamaan sopimuspalokuntalaisista harhaanjohtavaa termiä ”vapaapalokunnat”, joka kalskahtaa enemmän käyneen siman ryydittämien vappumarssien mielikuvasta Retuperän Wapaapalokunnan ansiokkaasta viihdesoittokunnasta. Liian usein yhä vieläkin kuulee pelastusalan vakinaisilta ammattilaisilta suustaan halventavan sanan ”veparit”. 41 Voisiko järjestelmässä olla esimerkiksi erikoistumisjärjestelmä, jossa sopimuspalokuntalaiset voisivat toimia rooleissa, jotka hyödyntävät paremmin myös heidän siviiliosaamistaan. Toinen askel on ottaa käyttöön erikoistumismalli, jossa sopimuspalokuntalaisille tarjotaan lisäkoulutusta heidän oman osaamisensa pohjalta. Asennehorisontissa uhka vai mahdollisuus. Tämä ei tarkoittaisi ammatillisten raja-aitojen purkamista, vaan järkevämpää osaamisen hyödyntämistä pelastustoimen sisällä. Myös pelastusalalla vallitseva hierarkinen johtamiskulttuuri voi estää sen, että “ulkopuolisten” osaamiseen suhtauduttaisiin avoimesti. Tämä ei tarkoittaisi päällekkäisyyttä vakinaisten tehtävien kanssa, vaan lisäarvon tuomista pelastuslaitosten toimintaan. Ratkaisuksi strateginen kehittäminen ja olemassa olevat järjestelmät Miten tilanne voisi parantua. Päinvastoin, sopimuspalokuntalaisten siviilitaidot voisivat täydentää vakinaisten pelastajien osaamista ja lisätä koko pelastustoimen tehokkuutta. Monesti sopimuspalokuntalaisia pidetään lähinnä apukäsinä, vaikka heidän osaamisensa voisi tarjota vakinaiselle henkilöstölle merkittävää tukea. Sopimuspalokuntalaisia ei tule nähdä vain sammutushenkilöstönä, vaan arvokkaina moniosaajina, joiden taustat ja taidot voivat parantaa koko pelastustoimen suorituskykyä. Ongelmana ei ole pelkästään järjestelmän jäykkyys, vaan osin myös asenteet. Miksi hukata tätä resurssia, joka on jo olemassa. Ensimmäinen askel on tunnistaa ja kartoittaa sopimuspalokuntalaisten siviiliosaaminen järjestelmällisesti. Pelastustoimi elää jatkuvassa muutoksessa, ja sen resurssit ovat tiukilla. Kaikenlaista turhaa byrokratiaa tulisi välttää, joten tässä voidaan hyödyntää jo olemassa olevia tietojärjestelmiä, kuten HAKA:aa. On myös syytä kysyä, pelkäävätkö vakinaiset pelastajat sopimushenkilöstön siviiliosaamisen korostamisen heikentävän omaa asemaansa. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi osana rekrytointia ja koulutusta
42 Palokunnalle miehistöauto Ford, Mersu, Renu, Toyota vai Volkkari?
Hankittavan ajoneuvon kokonaisuus rakennetaan melkein poikkeuksetta valitsemalla halutut ominaisuudet kymmenistä alustaja varustevaihtoehdoista. Suomessa pelastuslaitosten ja palokuntien käytössä on satoja miehistöautoja. 43 Pyysimme miehistöautoksi soveltuvien automerkkien maahantuojia esittelemään tarjontansa sopivista 1+8-hengen autoista tai ”aihioista”. Palokunta voi hankkia ”alustan” tai ”aihion” ja rakennuttaa haluamansa kokonaisuuden suomalaisilla korinrakentajilla. Siksi tässä artikkelissa mainitut esimerkkiautojen ominaisuus– ja hintatiedot ovat vain suuntaa-antavia. https://palokuntalainen. Pyysimme maahantuojia täyttämään esimerkkiautoista taulukon, jossa on tietoja kyseisen merkin/ mallin saatavilla olevista ominaisuuksista. fi/2025/04/30/palokunnalle-miehistoauto-ford-mersu-renu-toyota-vai-volkkari/. Viisi otsikossa mainittua merkkiä tarttui koukkuun. Miehistöautolla kaksi mahdollista hankintatapaa 1. Kotimaisiin korinrakentajiin perehdytään lehden numerossa 129, joka ilmestyy 1.11.2025. Ladattavissa olevat taulukot löytyvät osoitteesta www.palokuntalainen.fi/ Autojen viimeisimmät ominaisuusja varustelutiedot kannattaa tarkistaa maahantuojilta. Palokuntalainen-lehti ei vastaa maahantuojien antamien tietojen oikeellisuudesta. Yleinen tapa on hankkia tehdasvalmis 1+8-paikkainen, M1-luokan ajoneuvo, johon asennetaan Suomessa säädösten mukaiset tunnukset sekä viestija hälytyslaitteet tai 2. Käytämme vertailussa Suomeen tuodusta ja täällä pelastusajoneuvoksi varusteltavasta autosta selvyyden vuoksi nimitystä pakettiauto. ?. Miehistöautolla käsitetään tässä artikkelissa enintään 3500 kg:n kokonaismassaista, henkilökuljetukseen varustettua pelastusajoneuvoa, jossa on kuljettajan lisäksi istuimet kahdeksalle henkilölle, ja se on varustettu asianmukaisin tunnuksin ja hälytyslaittein. Nyt myös Toyota ja Renault ovat haastamassa kärkikolmikkoa. Markkinoita ovat hallinneet jo vuosia Mercedes-Benz ja Volkswagen, kannoillaan Ford. Seuraavien merkkien maahantuojat eivät vastanneet kutsuun: Citroën, Fiat, Nissan, Opel ja Peugeot. Ominaisuusviidakko Pyysimme maahantuojilta ”tarjouksen” esimerkkiautosta, jotta miehistöautohankintaa suunnittelevat palokunnat saisivat yleiskuvan tarjolla olevista vaihtoehdoista, ja voisivat alustavasti vertailla autojen ominaisuuksia ja varustelua. Tärkeä huomautus! Palokuntien kommentit perustuvat muutaman viime vuoden aikana hankittuihin autoihin, ei välttämättä juuri maahantuojan esimerkkiautoon. Rajaus: Tässä artikkelissa ei käsitellä kokonaismassaltaan yli 3500 kg:n pelastusajoneuvoiksi rekisteröitäviä autoja, joita käytetään kalustoja henkilökuljetukseen. Ajoneuvon tiedot Jokaiseta autosta on maahantuojan antamien tietojen mukaan tehty lyhyt esittely ja kuva sekä palokunnilta kerättyjä kommentteja kyseisestä merkistä ja mallista
Nelivetoisen auton vaihteistona on kahdeksanportainen automaatti. YHTEYS Sami Jääskeläinen Ford Pro Special Vehicles – Ford Finland HYA-myyntipäällikkö, korirakenteet +358 50 309 4656 sjaaskel@ford.com Ford Tourneo Custom 320 L2 Trend 136hv A8 AWD LISÄTIETOJA AUTOSTA https://palokuntalainen.fi/ ford-tourneocustom-320-l2trend-136hv-a8-awd/ MAAHANTUOJA https://www.ford.fi/hyotyajoneuvot. 44 Tourneo Custom – tehdasbussivalikoima käsittää neljä varustetasoltaan erilaista perusmallia: Trend, Titanium, Active, Titanium X, joista Ford tarjoaa miehistöauton aihioksi Trend-mallia. Kokonaismassa 3300 kg Omamassa 2381 kg Hyötykuorma kalustolle 246 kg Vetokyky 2400 kg Maavara 16,7 cm Kääntösäde 12,1 m Huoltoväli 2 vuotta / 40 tkm Takuu 5 vuotta / 150 tkm Hinnat alkaen 51 450 € Huom! Hinta on ilman viestija hälytyslaitteita, työvaloja sekä teippausta. Auto on varustettu yhdellä tai kahdella liukuovella, ja saranoiduilla takaovilla tai takaluukulla. Moottorin teho on 136 hv (saatavana myös 170 hv malli). Edessä on kaksi tai kolme istuinpaikkaa ja takana 6 istuinpaikkaa Tourneo Custom mallissa
Moottorin teho on 150 hv. Kokonaismassa 3500 kg Omamassa 2581 kg Hyötykuorma kalustolle 552 kg Vetokyky 3500 kg Maavara 16,2 cm Kääntösäde 13,3 m Huoltoväli 60 tkm Takuu 2 vuotta / rajoittamaton km Hinnat alkaen 65 400 € Huom! Hinta on ilman viestija hälytyslaitteita, työvaloja sekä teippausta. Mercedes-Benz Sprinter YHTEYS Tero Huovinen myyntipäällikkö, Erikoisajoneuvot +358 10 569 3670 +358 50 087 4708 tero.huovinen@veho.fi Pekka Paananen myyntipäällikkö, Ensihoitoja pelastusajoneuvot +358 10 569 3628 +358 50 307 8999 pekka.paananen@veho.fi LISÄTIETOJA AUTOSTA https://palokuntalainen.fi/ mercedes-benz-sprinter/ ?. Esimerkkiauto on takavetoinen, vaihteistona yhdeksänportainen automaatti momentinmuuntimella. Sprinter on saatavilla diesel-moottorilla, ja myyntiin on tullut myös uusi täyssähköinen eSprinter. MAAHANTUOJA https://www.mercedes-benz.fi/ vans/van-models/ sprinter-tourer-fl-805/. Autossa on yksi tai kaksi liukuovea ja takana pariovet. Edessä on vakiona kolme istuinpaikkaa, mutta saatavilla myös kahdella. 45 Mercedes-Benz Sprinter on muunneltavissa palokunnan tarpeiden mukaisesti: saatavilla on takavetoisiaja nelivetoisia malleja ja kolmea eri koripituutta
Esimerkkiauto on nelivetoinen vaihteistona yhdeksänportainen automaatti momentinmuuntimella. Kokonaismassa 3200 kg Omamassa (sis. kuljettajan) 2200 kg Hyötykuorma kalustolle 432 kg Vetokyky 2500 kg Maavara 12 cm Kääntösäde 13,7 m Huoltoväli 40 tkm Takuu 2 vuotta / rajoittamaton km Hinnat alkaen 57 900 € Huom! Hinta on ilman viestija hälytyslaitteita, työvaloja sekä teippausta. Autossa on yksi tai kaksi liukuovea ja takana pariovet tai takaluukku. Mercedes-Benz Vito YHTEYS Tero Huovinen myyntipäällikkö, Erikoisajoneuvot +358 10 569 3670 +358 50 087 4708 tero.huovinen@veho.fi Pekka Paananen myyntipäällikkö, Ensihoitoja pelastusajoneuvot +358 10 569 3628 +358 50 307 8999 pekka.paananen@veho.fi LISÄTIETOJA AUTOSTA https://palokuntalainen.fi/ mercedes-benz-vito/ MAAHANTUOJA https://www.mercedes-benz.fi/vans/ van-models/vito-tourer-fl-805/. Edessä on vakiona kolme istuinpaikkaa, mutta saatavilla myös kahdella. Moottorin teho on 120 hv. 46 Mercedes-Benz Viton uudistuneessa malliversiossa ulkonäköä, varusteita ja palveluita on kehitetty verrattuna aiempaan malliversioon. Mallistosta löytyy niin takavetoisia kuin nelivetoisiakin malleja ja käyttövoimista valittavissa on diesel tai sähkö. Miehistöautoksi on tarjolla 1+8-paikkainen Vito
Kokonaismassa 3070 kg Omamassa (sis. Suomessa myytävä malli on aina L2H1-koripituudella, ja siihen mahtuu kuljettajan lisäksi kahdeksan henkilöä. Moottorivaihtoehtoina ovat 110 hv diesel manuaalivaihteistolla sekä 150 hv diesel automaattivaihteistolla. 47 Renault Trafic Combi on maahantuojan tarjoama vaihtoehto palokunnan pikkubussiksi. Lisäksi lisävarusteluvaihtoehdot mahdollistavat ajoneuvon räätälöinnin erityistarpeisiin. Renault Trafic Combi YHTEYS Nino Leppäsalo tuotepäällikkö, Renault tavara-autot nino.leppasalo@renault.fi LISÄTIETOJA AUTOSTA https://palokuntalainen.fi/ renault-trafic-combi/ ?. Trafic Combi on saatavana kahdella varustetasolla, joista kattavampi Nordic Edition sisältää vakiona Easy Link -multimediajärjestelmän navigoinnilla, peruutuskameran sekä pysäköintitutkat eteen, sivuille ja taakse. MAAHANTUOJA https://www.renault.fi/. kuljettajan) 2113 kg Hyötykuorma kalustolle 375 kg Vetokyky 1 630 (EDC) 2 000 (110 MT) Maavara 190 cm Kääntösäde 13.8 /14.3 m Huoltoväli 2 vuotta / 40 tkm Takuu 4 vuotta / 100 tkm (2 ensimmäistä vuotta ilman kilometrirajaa) Hinnat alkaen 55 464 € Huom! Hinta on ilman viestija hälytyslaitteita, työvaloja sekä teippausta
kuljettajan) 1977 kg Hyötykuorma kalustolle 380 kg Vetokyky 1900 Maavara ei ilm. Takaluukku Kokonaismassa 2901 kg Omamassa (sis. Palokunnan miehistöautoksi Toyota tarjoa Proace Verson 9-paikkaista Shuttle-versiota. 48 Proace Verso-malliston voimalinjavalikoima kattaa kaksi dieselmoottoria (2.0 D 145 & 2.0 D 180) ja 75 kWh akulla varustetun sähköversion. Etuveroisessa autossa on kahdeksanvaihteinen automaattivaihteisto. Kääntösäde 12,5 Huoltoväli 2 v / 50 km Takuu 3 v / 100 km Hinnat alkaen 41 470 € Huom! Hinta ilman viestija hälytyslaitteita, työvaloja sekä teippausta. Toyota Proace Verso YHTEYS Pekka Karvinen Tiedotuspäällikkö Tuotteet, palvelut & viestintä Toyota Auto Finland Oy P +358 9 8518 2546 / +358 400 669 006 LISÄTIETOJA AUTOSTA https://palokuntalainen.fi/ toyota-proace-verso/ MAAHANTUOJA https://www.toyota.fi/autot/ proace-verso
Vasen liukuovi on saatavilla, takana luukku vakiona, saatavilla myös pariovet. kuljettajan) 2421 kg Hyötykuorma kalustolle 279 kg Vetokyky 2400 Maavara 16,4 Kääntösäde 13,8 Huoltoväli 2 vuotta / joustava 40 tkm Takuu 5 vuotta / 200 tkm Hinnat alkaen 55 700 € Huom! Hinta on ilman viestija hälytyslaitteita, työvaloja sekä teippausta. YHTEYS Aki Hyvönen Product Manager/Conversion Volkswagen Commercial Vehicles 050 5756 255 aki.hyvonen@volkswagen.fi LISÄTIETOJA AUTOSTA https://palokuntalainen.fi/ volkswagen-transporterkombi-2-0tdi-110kw-4motion-aut/ ?. 49 Transporter Kombi on kaksilitraisella, 110 kW:n moottorilla ja 8-vaihteisella automaatilla varustettu tehdasvalmisteinen bussi. Volkswagen Transporter Kombi 2.0 TDI 110kW 4MOTION aut. MAAHANTUOJA https://www.volkswagen.fi/fi.html. Kokonaismassa 3300 kg Omamassa (sis
Tehdasbussina valmiiksi hankittuna kustannustehokas. Tarkenna auton käyttötarve ja vaatimukset pääpiirteittäin • Mihin autoa käytetään miehistönkuljetuksen lisäksi. Kartoita tarjonta • Selvitä alustavasti sopivat merkit ja mallit maahantuojilta 5. – Korkea hinta, mutta jälleenmyyntiarvo on muita merkkejä parempi. Neliveto toimii hyvin ja on talvella erittäin hyvä huonommillakin teillä. Suorita luovutustarkastus • Tarkista, että auto vastaa sovittua ennen käyttöönottoa Palokuntakäyttäjien kokemuksia VOLKSWAGEN TRANSPORTER (CARAVELLE) + Ketterä ja tehokas. 50 Miehistöauton (1+8 max 3500 kg) hankinnan vaiheet 1. – Edelliseen Crafteriin verrattuna sisätiloiltaan hieman pieni, mutta ajettavuudessaan parempi VOLKSWAGEN MERCEDES-BENZ SPRINTER + Alusta ja vaihteisto erinomaisia. Hyvä veneen ja trailerin vedossa. Laadi tekniset speksit • Tee yksityiskohtainen vaatimuslista tarjouspyyntöä varten 4. ?. (ensivaste, perävaunun veto yms) • Tarvittava kantavuus ja kaluston sijoittelu • Maasto-ominaisuudet: neliveto, maavara 2. Lähetä tarjouspyynnöt • Pyydä mahdollisimman monta tarjousta eri jälleenmyyjiltä/maahantuojilta 6. Selvitä rahoitusmahdollisuudet • Oma rahoitus • Avustukset: pelastuslaitos, Palosuojelurahasto, muut tahot • Leasingtai lainarahoituksen vaihtoehdot 3. Päätä hankinnasta • Vertaile tarjoukset, tee päätös ja solmi sopimus 7
Miehistötilan istuimet helposti muutettavissa. Liukukiskot. Pariovi takana. Esimerkiksi valumajälkiä maalipinnassa. – Sisätiloiltaan voisi olla suurempi. Erittäin edullinen hankintahinta. Palokuntakäyttäjien kokemuksia FORD TOURNEO + Automaatti, neliveto. – Sisätilojen, lähinnä penkkien huono muunneltavuus. Matkustamon ovet molemmin puolin. Nahkasisustan ansiosta helposti puhdistettavissa – Maavara saisi olla korkeampi. MERCEDES-BENZ VITO + Erittäin miellyttävä ajaa. Penkit saa käännettyä. Keskipenkit saa käännettyä toisinpäin. Tilava. 51 RENAULT TRAFIC COMBI + Tehokas moottori, automaatti, helppo ja hyvä ajaa. Miehistötilassa molemmilla puolilla ovet. Neliveto. Ajoneuvossa havaittu muutamia laatupoikkeamia maalipinnassa ja ulkokuoren osissa
Molemmissa palokunnissa yhdistyminen valmisteltiin huolellisesti. Teksti Pekka Koivunen Kuvat Pekka Koivunen, Länsi-Helsingin Sopimuspalokunta. Palokunnan päällikkö Kimmo Jäppinen, 53, operatiivinen johtaja (EMA Finland), palokunnassa vuodesta 1994. – Sitten Haagan VPK:n jäsenet liittyivät nimensä vaihtaneen yhdistyksen jäseniksi. Vanhan Käpylän vuonna 2012 valmistunut asema oli ja on taasen hyvässä kunnossa ja toimiva. Kuvaaja Lassi Rinne. He saivat halutessaan säilyttää myös Haagan VPK:n jäsenyyden, koska yhdistystä ei lopetettu, vaan se jää muun muassa vuokraamaan omistamaansa juhlatilaa, kertoo Molemmat voittivat Jani Winter pitää onnistunutta yhdistymistä winwin-tilanteena. Kahden toimintavuoden perusteella pitkään suunniteltu yhdistyminen on onnistunut, kertovat palokunnan puheenjohtaja Jani Winter ja päällikkö Kimmo Jäppinen. Kuvaaja Lassi Rinne. – Haagan VPK:n paloasema ei vastannut enää nykyisiä vaatimuksia. – Paitsi käymässä ahtaaksi, muistuttaa Jani Winter palokunnan positiivisesta ongelmasta. 52 Onnistumisen edellytyksenä on ollut heidän mielestään hyvin tehty pohjatyö. Käytännössä yhdistyminen lähti liikkeelle Vanhan Käpylän VPK ry:n nimen muutoksesta Länsi-Helsingin Sopimuspalokunta ry:ksi. – Koko prosessi suunniteltiin ajan kanssa, ja kaikki yhdistymisvaiheet kirjattiin sopimukseen. Länsi-Helsingin Sopimuspalokunta Kaksi vuotta ja hyvät fiilikset Vanhan Käpylän VPK ja Haagan VPK muodostivat yhdessä Länsi-Helsingin Sopimuspalokunnan vuonna 2023. tumista. Suullisin sopimuksin emme halunneet edetä, kertoo Kimmo Jäppinen. Vuonna 2012 valmistunut paloasema Vuonna 2012 valmistunut paloasema odottaa laajennussuunnitelmien valmisodottaa laajennussuunnitelmien valmistumista
Tämä ikään liittyvä ongelma ratkesi kertaheitolla. Winter ja Jäppinen katsovat luottavasti palokuntansa tulevaisuuteen. Länsi-Helsingin Sopimuspalokunta ry Krämertintie 8, 00620 Helsinki palokunta@lhsp.fi www.lhsp.fi • Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen tukipalokunta • 103 jäsentä 1.1.2025 • Hälytyskelpoisia 25, joista savusukeltajia 12 • Hälytyksiä 50-60 vuodessa • Kolme nuorisoryhmää, joissa yhteensä noin 50 nuorta • Operatiivinen toiminta, nuorisotoiminta, riskienhallinta, palokuntatoiminta • Yksi neljästä Helsingin HEPULI-sopimuspalokunnasta (HEnkilöPUhdistusLInja) Kalusto: • HE431 Scania • HE4312 Sisu • HE347 Vito • HE3472 Vito • HE1395 eläinpelastusyksikkö (ylläpito) • Kaksi kuomuperävaunua. Jaamme mielellämme kokemuksiamme yhdistämistä harkitseville palokunnille. Tätä pyrittiin välttämään niin, että ensimmäisen vuoden hallitukseen valittiin sama määrä jäseniä molemmista palokunnista, mutta jo toinen vuosi alkoi ilman kyseistä järjestelyä ”puhtaalta pöydältä”. – Osa ei-operatiivisessa toiminnassa olevien varusteista on jo jouduttu sijoittamaan konttiin. Vanhan Käpylän VPK:ssa henkilöstön ikääntyminen aiheutti harmaita hiuksia palokunnan johdolle. – Te ja me -ajattelu on loistanut poissaolollaan. Nyt aidot asiat kilpailevat keskenään, ei se, miltä taholta asioita on esitetty tai minkä palokunnan riveihin joku on aikanaan kuulunut, vakuuttaa Jani Winter. – Haagassa oli nuoria miehiä, meillä keski-ikä oli melko korkea. Fiilikset ovat hyvät. Suosittelemmekin kaikenlaisen yhteistyön laajentamista palokuntien kesken – myös yhdistämistä. – Uudistuminen antoi uutta virtaa palokunnallemme. Uusia jäseniä ja uutta virtaa Puheenjohtaja Jani Winter kertoo yllättyneensä yhdistyksen jäsenmäärään lisääntymisestä. 53 Puheenjohtaja Jani Winter,52, DI, palokunnassa vuodesta 1992. He kannustavat palokuntia pohtimaan olisiko tiiviimmästä yhteistoiminnasta naapurin kanssa hyötyä. Yllättävänä asiana yhdistymisessä puheenjohtaja ja päällikkö pitävät nurkkakuntaisuuden poissaoloa. – Yhdistymisen myötä uudistunut yhdistys sai nelisenkymmentä uutta jäsentä Haagan VPK:sta, mutta tämän lisäksi olemme saaneet aivan uusia jäseniä palokuntien ulkopuolelta, kertoo Kimmo Jäppinen – Uskon, että poikkeuksellinen maailmantilanne on osaltaan lisännyt kiinnostusta palokuntatoimintaan
Juttua varten haastateltiin vuosina 2023, 2021/2019 ja 2017 Palosuojelurahaston Innovaatiopalkinnon voittaneita henkilöitä. Työryhmä simuloi painekaapilla tulipalotilannetta kerrostalossa. Tällä hetkellä päätavoitteena on parantaa paloturvallisuutta taloyhtiö kerrallaan, kertoo Kinnunen. 54 Vuonna 2023 PSR myönsi Innovaatiopalkinnon vanhempi konstaapeli Anssi Kinnusen, vanhempi rikoskonstaapeli Sami Kaskismaan ja tuotannon työnjohtaja Henri Rahmin innovaatiolle Pisla Paloturva. Painekaapilla testattiin, mikä on painearvo, jolla ovi saadaan auki. Kaksilehtisiä ovia on Kinnusen mukaan Suomessa arviolta edelleen noin miljoona. Palosuojelurahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto. Vaarana oli, että tuli olisi levinnyt kopin seinämiin ja pian koko autotalli olisi ollut tulessa. Palosuojelurahasto on sisäministeriön hoidossa ja valvonnassa. Haastateltavien mukaan yhteistyökumppanit ovat keskeisessä asemassa innovaation kehittämisessä. Pisla Paloturva on kehitetty tasaamaan tulipalon aikana syntyvää ylipainetta asunnon sisäpuolella ja kaksilehtisen välioven välitilan välillä. PSR:n Innovaatiopalkinto jaetaan tunnustuksena pelastustoimeen kohdistuneesta ansiokkaasta innovaatiosta. Kun tuotetta oli kehitetty tarpeeksi omien testien pohjalta, innovaatio vietiin tuotetestaukseen erikoistuneen Eurofins Expert Services -yrityksen arvioitavaksi. Tällä hetkellä keksijät etsivät rinnalleen toimijaa, joka voisi auttaa heitä markkinoinnissa. Paloturvallisuutta taloyhtiö kerrallaan. Oivalluksesta syntyi Kaskismaan luotsaama Pointseven Oy, joka myy Pisla Paloturvaa taloyhtiöille asentamispalvelun kera. Kinnunen kertoo, että kehitystyössä testaaminen oli avainasemassa. Havaitsimme, että niinkin pieni tulipalo tuotti niin suuren paineen, ettei kopin ovi meinannut aueta. Kerran teimme tiiveystestiä, kun testikopissa ollut pingispallo syttyi palamaan. Testaustoimintaa tehtiin aluksi kodin autotallissa, eikä kommelluksilta aina vältytty: – Ensimmäinen testikaappi oli tehty vanerista ja laudoista. Kinnunen pohtii, että tietoisuutta kaksilehtisiin oviin liittyvästä paloriskistä on edelleen kasvatettava kansallisella tasolla. IDEASTA INNOVAATIOKSI Teksti Siru Huusko, Palosuojelurahasto Mikä on Palosuojelurahasto. Saatuaan testilausuman, työryhmä päätyi aloittamaan yhteistyön Pisla Oy:n kanssa, jonka kautta tuote saatiin myyntiin rautakauppoihin ympäri Suomen. Tulipalojen ehkäisyn ja pelastustoiminnan edistämiseksi on Suomessa olevasta palovakuutetusta kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta vuosittain suoritettava palosuojelumaksu, joka tuloutetaan Palosuojelurahastoon. Pian innovaation kaupallistamisen jälkeen heräsi ajatus tuotteen viemisestä suoraan taloyhtiöihin. Lakiin on kirjattu kielto kaksilehtisistä ovista vuoden 2018 jälkeen rakennetuissa kerrostaloissa. Tulipalo saattaa synnyttää huoneistoon ylipaineen, joka tekee oven avaamisen mahdottomaksi asunnoissa, joissa on ulko-oven lisäksi sisäänpäin aukeava väliovi. – Kaksilehtiset väliovet ovat kokonaisten taloyhtiöiden ongelma. Jaossa on vuosittain enintään 50 000 euroa. Lopulta tilanne saatiin hallintaan ja autotallikin on vielä olemassa, naurahtaa Kinnunen. Kolme pelastustoimen innovaatioiden kehittäjää kertoo, kuinka he ovat saattaneet keksintönsä idean tasolta käytäntöön. Rahaston hallinnosta sekä talouden ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii ministeriön asettama hallitus. Kinnunen on optimistinen innovaation tulevaisuuden suhteen
Kaskismaa hitsaamassa autotallissa toisen testikopin kehikkoa. Kuva: Anssi Kinnunen
Kuva: Timo Ääritalo. Työryhmän kehittämä palonestoaine perustuu niin sanottuihin sulfeeniamideihin, jotka estävät palamista ylläpitävien kemiallisten prosessien syntymistä. Eristemateriaalit ovat älyttömän iso markkina ja tavallaan meillä on positiivisia indikaatioita, että ehkäpä päästäisiin sinne. Yksityishenkilöllä ei ole varaa tehdä kauhean montaa patenttia. Se, Professori Wilén laboratoriossa. Wilén uskoo, että ympäristöystävällisen palonestoaineen iso läpimurto odottaa vielä tulevaisuudessa: – Moni olemassa oleva aine tullaan ennen pitkää kieltämään. – On tärkeää, että on voinut luottaa siihen, että patenttiasiantuntija osaa tehdä hyvää työtä. Esimerkiksi PSR:n palkitsemalle palonestoaineelle on hankittu maailmanlaajuinen patentti. Seuraavaksi tavoitteena on löytää myös suomalaisia partnereita, jotka voisivat auttaa liiketoiminnan laajentamisessa ja kohdentamisessa. Tuotteen halogeenittomuus tekee siitä ympäristöystävällisen. – Meillä on useampi innovaatio tällä saralla. Kuva: Timo Ääritalo josta me saimme PSR:n palkinnon, on edennyt sillä tavalla mukavasti, että sitä myydään tänä päivänä maailmanlaajuisesti joitain tonneja vuositasolla. Wilén kertoo, että ympäristöystävällistä palonestoainetta lähdettiin kehittämään, kun eteen alkoi tulla artikkeleita palonestoaineiden määrän laajuudesta luonnossa ja ravintoketjuissa. Tutkimusryhmään kuuluivat professori Carl-Eric Wilén, tohtorikoulutettava Teija Tirri ja projektitutkija Melanie Aubert. Wilén kokee myös varhaisessa vaiheessa aloitetun yritysyhteistyön tärkeänä innovaation kehittämisen ja tuotteistamisen kannalta. Esimerkiksi palkitun innovaation on kaupallistanut korealainen yhtiö, joka myös maksaa lisenssiä innovaatiosta. Wilen kertoo, että yliopistolla on kehitetty palonestoaineita verrattain pitkän ajan. Teija ja Melanie. – Kyseessä on verrattain iso kansainvälinen toimija näissä muovija lisäaineissa, joten heillä on myös hyvä ja iso verkosto, mikä edesauttoi sitten kapasiteettia tehdä tätä isolla skaalalla. Wilénin mielestä innovoijien on hyvä panostaa patentointiin aikaisessa vaiheessa. Silloin pakotetaan uusiin vaihtoehtoihin. 56 Ympäristöystävällinen palonestoaine tähtää maailmalle Vuonna 2017 Palosuojelurahasto myönsi Innovaatiopalkinnon Åbo Akademin kemiantekniikan laitoksen tutkimusryhmälle uuden ympäristöystävällisen paloestoaineen kehittämisestä. Patentin pitää olla hyvä, että raha ei mene hukkaan
Pohjois-Savon pelastuslaitos ja Suonenjoen paloasema ovat testanneet konkreettisesti Hassisen innovaatioita. Hassinen oli vuoden 2025 Palopäällystöpäivillä Tampereella esittelemässä suunnattavaa pistosuihkuputkea. Tuotetta on myyty Suomeen, Hollantiin ja Unkariin. 57 Intohimona pelastustoimen innovaatiot Erikoistutkija Marko Hassinen sai Palosuojelurahaston vuoden 2019 Innovaatiopalkinnon jaetun ensimmäisen sijan sammutustähystimen kehittämisestä. Vuonna 2021 Hassinen sai yhdessä tutkija Juha Laitisen ja tuotepäällikkö Jari Mikkosen kanssa PSR:n Innovaatiopalkinnon suodattavan sammutuspeitteen kehittämisestä sähköajoneuvojen paloille. Sammutustähystimen avulla voidaan tutkia rakennuksen ulkopuolelta sammutettavaa kohdetta. Käytännössä innovaation kehittäminen lähtee liikkeelle prototyypin luomisesta. Hassinen on kehittänyt uransa aikana lukuisia pelastustoimen innovaatioita – ensin Pelastusopiston tutkijana ja nyt oman Fire And Rescue Innovation Finland Frif Oy -yrityksen kautta. Sieltä tuli ensimmäinen prototyyppi. – Paras osa koko paletista tuli lopulta tuotteeksi, summaa Hassinen. Ajoneuvopaloihin suunnitelluista sammutuspeitteistä on jalostettu pienempiin akkupaloihin tarkoitetut tavalliselle kuluttajalle suunnatut peitteet. Hassiselle on tärkeää, että hänen kehittämänsä innovaatiot kehittyvät jatkuvasti. Pitää löytää markkinasiivu, että saa paitsi niitä käyttökokemuksia, myös sen verran pääomaa, että pystyy sitä jatkokehitystyötä tekemään. Hassinen korostaa, että käyttökelpoinen innovaatio edellyttää usein lukuisten prototyyppien luomista. PSR järjestää 27.5.2025 klo 12–16.00 innovaatioseminaarin kaikille innovaatioiden kehittämisestä kiinnostuneille. Hassinen antaa esimerkin uusimman innovaationsa alkutaipaleesta: – Piirsin vähän paperille ja 3D-tulostimella tulostelin osia. Ideasta on kuitenkin jäänyt elämään nykyään markkinoilla oleva suunnattava pistosuihkuputki. Sammutusosan sisältävän tähystyslaitteen tuotteeksi kehittäminen on puolestaan osoittautunut toistaiseksi turhan kalliiksi projektiksi. Kuva: Frif Oy. Lisäksi tuotekehityksen ytimessä on palaute. Hassinen pohtii, että olisi tärkeää saada tuotteet aikaisessa vaiheessa myös puhtaaseen markkinakäyttöön: – Sehän jalostaa sitä tuotetta. Sitten menin paikalliselle metallipajalle muovipussi kädessä, joka oli täynnä tulostamiani osia. Lisätietoja seminaarista löytyy PSR:n verkkosivuilta www.psr.fi.. – Koen hyvin tarpeelliseksi, ja oikeastaan välttämättömäksi, että omaa ideaa voi sparrata muiden kanssa, kertoo Hassinen. Esimerkiksi PSR:n palkitsemista innovaatioista markkinoille on päätynyt parannellut versiot
Olemmeko oikeasti varautuneet siihen, että meidän pitäisi esimerkiksi yhtäkkiä alkaa kouluttamaan kasamäärin lisää sopimushenkilöstöä. ENTÄ MATERIAALIPUOLI, onko moottorisahan teriä, polttoainetta ja varasahoja tarpeeksi edes uutta Tapaninmyrskyä varten, miten on varaviestiyhteyksien, varavoiman ja ajoneuvopolttoaineen laita. Tosin, ei meiltä varmaan noissa poikkeusoloissa tulla peruskurssin todistuksia kyselemään, joten palokunnat kouluttavat sitten vaan itselleen ”nostoväkeä”. Sopimuspalokuntapuolella kuitenkin valitettava tosiasia on suurimmaksi osaksi se, että meitä ei auta tai muista kukaan, ainakaan yleisesti. TOIMINTAVALMIUSAJAT PAUKKUVAT ja etenkin isojen kaupunkikeskustojen ulkopuolella sopimuspalokuntalaiset ovat käymässä vähiin. Miten eteenpäin. Kaikki me tiedämme, että päivittäisetkin resurssit ovat koetuksella, hyvinvointialueet supistavat ja leikkaavat, investointeja ei tehdä, kalusto vanhenee ja asemat ovat tuuliajolla. TARKKAA KOOTTUA TIETOA EI VARMAAN OLE KELLÄÄN, mutta esimerkiksi puolustustila vienee merkittävän osan jo nytkin ohuesta päivittäisrerussistamme. Ei ole enää haihattelua sanoa, että meidän pitää pelastustoimena olla valmistautunut tilanteeseen, jossa yhteiskuntamme kriittisiin toimintoihin vaikutetaan jatkuvasti erilaisin hybridioperaatioin, mutta meillä pitää olla ajatusmalli, sekä mielellään myös valmius puolustustilan aikaiseen toimintaan. Apua toiminnan kehittämiseen, kouluttamiseen ja rekrytointiin on eri tahoilta kyllä saatavissa, ainakin henkistä tukea, sitä täytyy kuitenkin osata pyytää.. AIEMMIN VIITATUT KESKUSTELUNAVAUKSET lähtevät siitä, että tehdäänkö tällä hetkellä liian vähän ja liian hitaasti. 58 Mitä pelastustoimi tarvitsee juuri nyt. Saamme jatkuvasti käytännön esimerkkiä Euroopan laidalta, ei lainkaan niin kaukana täältä. Entä varakalusto ja väistötilat hajauttamista varten, tai henkilökohtaiset suojavälineet erilaisia asevaikutuksia varten. Onko koulutus, suunnittelu ja eritoten näiden jalkauttaminen kunnossa, vai odotetaanko maakuopassa, että joku tietävä ja osaava tulee kertomaan mitä tehdään. Toivottavasti se ei ole näin. Sopimuspalokuntien ja sopimuspalokuntalaisten on oltava itse aktiivisia. Varautuminen, sananhelinää. NAAPURIMAASSAMME VIROSSA on näkymän mukaan kansallisesti jo tartuttu toimeen pelastustoimen kriisivalmiuksin nostamiseen, tehdään käytännön tekoja suunnittelun ohessa. VALLITSEVA TURVALLISUUSTILANNE VAATII meitä viimeistään nyt heräämään ja kehittämään valmiuttamme alati muuttuvan toimintaympäristön mukaan. USEAMMASSA YHTEYDESSÄ on noussut esiin huoli pelastustoimen suorituskyvystä erilaisissa kriisitilanteissa. Olisiko se tässä asiassa parempi verrokki kuin ainainen vertaamineen länsinaapuriin Ruotsiin, maatiede kun ei aina tue sinne tähyämistä
Sooloilu ei ole hyvästä, sen me kaikki tiedämme, mutta sopimuspalokuntien laaja potentiaali tulee käyttää hyödyksi siellä, missä sitä on. Varautuminen poikkeusoloihin ja normaaliolojen poikkeaviin kriiseihin on myös keino varautua päivittäistehtäviin, kunhan se varautuminen on muutakin kuin kassakaapissa pölyttyvä punainen mappi ja kaksi satelliittipuhelinta. HAASTAMMEKIN KAIKKI PELASTUSLAITOKSET viimeistään nyt ottamaan sopimuspalokunnat aidosti ja oikeasti mukaan toimintanne kehittämiseen ja varautumiseen. Pelastuslaitosten päättäjien ja virkahenkilöstön kokonaisuudessaan tulisikin ohjata ja tukea tätä toimintaa, ei rajoittaa. 59 VALOPILKKUNA PIMEYDESSÄ ovat ne sopimuspalokunnat, jotka ennakkoluulottomasti ja välillä päätäänkin seinään hakaten kehittävät toimintaansa ja haluavat kehittyä. Jopa sen uhalla, että joku saisi ansionsa mukaan. Teksti ja kuva Aleksi Peurala. Osoittakaa siihen riittävästi ja kykeneviä resursseja, tutkimuksen mukaan sopimuspalokuntapanostukset tulevat noin 13-kertaisina takaisin
Varautumisen seminaarissa käsiteltiin sitä, miten yritykset, yhteisöt ja yksilöt varautuvat toimimaan vastuullisesti ja kriisinkestävästi poikkeusoloissa. Perinteiseen tapaan päivät käynnistyivät Varautumisen seminaarilla. Keskustelua luotsasi Harriet Lonka Suomen Palopäällystöliiton Varautuminen ja väestönsuojelu -jaoston johtokunnasta. Palopäällystöpäivillä oli erityisesti pelastustoimintaan liittyviä sisältöjä kolmessa eri salissa. Tapahtuman järjestäjänä on Suomen Palopäällystöliitto. huhtikuuta. Teksti Terhi Kallio, viestintäpäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto Kuvat Joel Kauppinen ja Terhi Kallio Palopäällystöpäivien yksi tärkeimmistä anneista on mahdollisuus tavata tuttuja ja verkostoitua alan kollegoiden kanssa.. 60 Palopäällystöpäivien ja Varautumisen seminaarin antia Palopäällystöpäivät on pelastusalan suurin ja tärkein vuosittainen tapahtuma, joka kokoaa yhteen ajankohtaisten aiheiden äärelle satoja osallistujia pelastusja turvallisuusalalta, varautumisen ammattilaisista ja näiden sidosryhmistä. Yrittäjä Kirsi Jaakkola (vas.) Jaakkolan Tukku Oy:stä, polttoainehankinnan johtaja Antti-Jussi Halminen Tampereen Energialta sekä hallituksen puheenjohtaja Timur Kärki Gofore Oyj:stä keskustelivat, mitä tarkoittaa ja kuinka tärkeää on, kun varautuminen on osana yrityksen johtamista ja strategiaa. Tänä vuonna Palopäällystöpäivät pidettiin Tampere-talolla 8.–10
Sähköautopalot puhuttivat myös Palopäällystöpäivillä ja se oli useamman ohjelman teemana. Inhimillisistä tekijöistä ja tilannekomennoista mukana olivat keskustelemassa myös palomestari Mauri Salo Keski-Suomen pelastuslaitokselta ja aluepäällikkö Eemu Hyvönen Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta. Heitä haastatteli toimittaja-juontaja Riika Raitio. Tampere-talon iso Sorsapuistosali oli aamusta täynnä, kun yhteiskuntasuhdejohtaja Jenni Ruokonen toi Pirkanmaan hyvinvointialueen tervehdyksen päivien osallistujille. Palopäällystöpäivien avausnumerossa alan kuulumisista yleisölle puhuivat pelastusjohtajien puheenjohtaja Seppo Lokka (vas.) Pelastuslaitosten kumppanuusverkostosta ja pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka sisäministeriön pelastusosastolta. ??. Useiden vuosien tutkimisen jälkeen Hollannissa on päädytti siihen, että pelastustoiminnan johtamisprosessin tulisi olla joustavampi monimutkaisissa ja arvaamattomissa tilanteissa. Kansainvälistä osaamista ohjelmaan toi Alankomaista kouluttaja Arjan Bruinstroop (vas.) The Netherlands Academy for Crisis Management and Fire Service’stä. Hubert Springer Upper Austrian Firebrigade Associationista kertoi, miten akkupalojen tuomia haasteita on Itävallassa pyritty taklaamaan. Paloesimies Iiro Wennberg (kesk.) Pirkanmaan pelastuslaitokselta on koonnut mittavan setin erilaisia akkuja ja sähköautotekniikan rakenteita, joihin pääsi päivien aikana tutustumaan
Merkkaapa jo kalenteriisi! sppl.fi/ppp #PPP2026 . Tähän toivottiin lisää yhteistyötä, viestintää ja aiesopimuksia pienyrittäjien ja viranomaisten välille, kun aiheen tiimoilta paneelissa olivat yrittäjä Mika Oksman (vas.) Suomen DPF-pesusta, toimitusjohtaja Janne Rahunen Kata Safety Oy:stä ja Mikroja yksinyrittäjät MYRY ry:n puheenjohtaja Kari I. huhtikuuta 2026 niin ikään Tampere-talossa. Mikroyrityksistä löytyy monella eri alalla pienyrittäjiä täysvalmiudessa toimimaan aina tarvittaessa, jotta yhteiskunta ja sen huoltovarmuus toimii. 62 Päivien aikana vedettiin kuusi noin 1,5 tunnin mittaista pelastustilanteiden johtamisen simulaatioharjoitusta 3–4 eri osallistujan kesken kuvassa näkyvän pienoismallikaupungin avulla. Palomestarit Mauri Salo (kuvassa) ja Joonatan Partanen Keski-Suomen pelastuslaitokselta vetivät simulaatioharjoitukset. Kaikki harjoitukset myös tallennettiin tekoälyllä analysoitavaksi, jotta jatkossa opittaisiin arvioimaan keikan onnistumista ja osaamisen kehityskohtia tekoälyn avulla. Paneelikeskustelua veti hankejohtaja Harriet Lonka Kokonaisturvallisuuden klusterista Pohjois-Savon liitosta.. Vuoden päästä Palopäällystöpäivät 2026 ja Varautumisen foorumi pidetään 14.–16. Mattila
sales@vema.fi
T-sarja tarjoaa kaiken, mitä Mercedes-Benz tila-autolta voi odottaa. Auton suunnittelussa on huomioitu käytännönläheisyys; auton molemmilla puolilla olevat liukuovet tekevät autoon menosta ja poistumisesta vaivatonta. Kompakti tila-auto kätkee sisäänsä monikäyttöiset sisätilat, jotka ovat vaivattomasti muunneltavissa pelastustoimen eri käyttötarkoituksiin. Nyt myynnissä esittelykäytössä ollut valmiiksi varusteltu pelastusajoneuvo erikoishintaan, kysy lisää! Veho Erikoisajoneuvot Tero Huovinen, puhelin 010 569 3670 Pekka Paananen, puhelin 010 569 3628 •. 64 34 900 € T-sarja 180 d normaali L1 pelastusajoneuvo (autoveroton/alv 25,5 %) Lisäksi mahdollinen autovero 6 166,83 euroa (arvio). Kaikki tämä on saavutettu laadusta tinkimättä. T-sarja – monipuolinen ajoneuvo pelastustoimen tehtäviin
Yhtiön referenssilista on pitkä. 65 ”Salamaniskun eliminointi on mahdollista” Näin väittää italialainen Euthalia-yhtiö. Sen mukaan yhtiön kehittämä ratkaisu purkaa salaman muodostumiselle välttämättömiä mikrolatauksia suojatun kohteen yltä, joten salama ei voi muodostua. – Erikoisosaamiseemme on salamaniskun tuhoriskien kokonaisvaltainen eliminointi, kertoo Euthaliaa Pohjoismaissa edustava Kim Lerche. – Suojauksemme on ollut käytössä yli 70 vuotta ja se ei ole pettänyt kertaakaan. Lerchen mukaan Euthalian järjestelmä eliminoi kokonaan salamaniskun mahdollisuuden, ja suojaus kattaa niin suorat kuin myös epäsurat salamaniskuvauriot. – Suojauksemme sopii suojamaan miltei minkä tahansa rakennelman, johon salama voi iskeä niin maalla kuin merellä. Suojauksen toimintaperiaate on yksinkertainen ja hyvin erilainen, kun vertaa sitä perinteiseen ukkosenjohtimeen. LST Service Oy www.lst.fi https://www.euthalia.com/ en/ingelva-antimpattolightning-protectionsystem/ Lisätiedot : Kim Lerche area manager Nordics k.lerche@euthalia.com +358-(0)40-500 7191. – Ratkaisemme koko ongelman ihan eri suunnasta kuin perinteinen, vuonna 1752 kehitetty ukkosenjohdin. Jos suojauksemme sattuisi pettämään, asennuksiimme kuuluu aina asiakkaalle ilmainen Allianz-vakuutus aina 10 miljoonaan euroon saakka. Euthalia suojaa ilmoituksensa mukaan kiinteistöjä, kirkkoja, teollisuusinfraa, voimaloita, sotilaskohteita, sairaaloita, museoita, lentokenttiä, heliportteja jne. Kim Lerche kertoo, että Euthalian suojauksella laitteet eivät joudu salaman valtavien voimien kanssa tekemisiin. – Perinteinen ukkosenjohdin yrittää kesyttää juuri näitä voimia, ja tehtävä onkin melko mahdoton. Vakuutuskorvauksia ei tähän mennessä kuitenkaan ole ikinä tarvinnut hakea, päättää Kim Lerche
66 SCANIA PALOJA PELASTUSAJONEUVOT Scania Suomi Oy Petri Surakka puh. 010 555 5273 petri.surakka@scania.com www.scania.fi
010 555 5273 petri.surakka@scania.com www.scania.fi. – Tehokkaimman WATERAX-pumpun paineentuotto on yli 30bar. Maahantuonti: Turvata Oy Ab Tiedustelut ja tilaukset: info@turvata.fi SCANIA PALOJA PELASTUSAJONEUVOT Scania Suomi Oy Petri Surakka puh. Kiviojan mukaan esimerkiksi MARK-3® Watson Edition-pumpun käyttö ei vaadi pitkissäkään selvityksissä erillistä paineenkorotuspumppua. Pumppu selkään, varusteet rinkkaan tai reppuun, ja näin vain kaksi henkilöä voi hoitaa sammutustyön ensitoimet, kehaisee Petteri Kivioja. 67 Kevyet kanadalaiset pumput nyt Suomessa Kanadalainen moottoriruiskuvalmistaja Waterax on erikoistunut kannettavien moottoriruiskujen valmistukseen. – Mallistosta löytyy versiot myös alusta-asennuksiin, esimerkiksi kärkiyksikköön asennettavaksi, kertoo myyntipäällikkö Petteri Kivioja. Turvata Oy tuo Suomen markkinoille aluksi viisi eri pumppumallia. – Sen lähtöpaine 26,2 bar, mikä mahdollistaa pienempien letkujen käytön, ja näin ollen kalustoa tarvitaan vähemmän
68 GLOBAALIA VARUSTELUOSAAMISTA YLI 20 VUODEN KOKEMUKSELLA Tamlans Hälytysajoneuvot tarjoaa ensiluokkaista varustelua pelastusalan eri ajoneuvoihin. 040 532 9584 tuomo.sertti@tamlans.fi HÄLYTYSAJONEUVOT www.tamlans.fi. TAMLANS HÄLYTYSAJONEUVOT Tuomo Sertti Myyntijohtaja puh. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti sekä suunnittelemme ajoneuvon yhteistyössä asiakkaan kanssa vastaamaan jokaisen käyttäjän yksilöllisiä tarpeita. Tamlans tarjoaa yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa koko maan kattavan huoltoverkoston,16 pisteessä pääkaupunkiseudulta Rovaniemelle
Sammutin heitettiin keskilattialle. Jäljelle jäänyt hehkupalo sammutetaan kastelemalla. Heittosammutinta käytettäessä näkyvyys menetetään, mikä pitää ottaa huomioon taktisessa toiminnassa. GreenPort FST-heittosammutin • Estää palon kemialliset ketjureaktiot molekyylitasolla poistamatta happea • Hyväksytty käytettäväksi tiloissa, joissa on ihmisiä • Säilyvyysaika on 15 vuotta • Paino noin 5 kg • Ei ympäristöhaittoja, ODP % (The ozone depletion potential), GWP % (Global warming potential) Lisätiedot: Hannu Kahila turvallisuusasiantuntija EST Paloturva hannu.kahila@estpalvelut.fi +358 503528267 http://www.estpalvelut.fi/ GLOBAALIA VARUSTELUOSAAMISTA YLI 20 VUODEN KOKEMUKSELLA Tamlans Hälytysajoneuvot tarjoaa ensiluokkaista varustelua pelastusalan eri ajoneuvoihin. Testissä ovi pidettiin auki kuvausteknisistä syistä. 040 532 9584 tuomo.sertti@tamlans.fi HÄLYTYSAJONEUVOT www.tamlans.fi. Normaali tilanteessa se pyritään aina sulkemaan. TAMLANS HÄLYTYSAJONEUVOT Tuomo Sertti Myyntijohtaja puh. Tilavuudeltaan noin 33 m 3 huoneen nurkkaan sytytettiin alkupalo ja palon annettiin kehittyä kunnolla. Ennen sammuttimen toimintaa huoneen ylempien osien lämpötila oli 640 °C ja sammuttimen tyhjentyessä lämpötila putosi nopeasti 160 °C:een. Tamlans tarjoaa yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa koko maan kattavan huoltoverkoston,16 pisteessä pääkaupunkiseudulta Rovaniemelle. Kohteena oli vanha hirsirunkoinen omakotitalo. 69 Heittosammutin testissä Lämpötilan lasku 400 °C GreenPort FST-heittosammutinta testattiin talon polton yhteydessä Etelä-Savossa maaliskuussa. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti sekä suunnittelemme ajoneuvon yhteistyössä asiakkaan kanssa vastaamaan jokaisen käyttäjän yksilöllisiä tarpeita
Fox 4 lavalle Vielä auton ollessa varustelussa Pihlavan VPK hankki Rosenbauer Fox 4-moottoriruiskun lavalle asennettavaksi. Fox asennettiin lavalle niin, että sitä voidaan käyttää sekä lavalla tai maassa lavalta pois nostettuna, kertoo Tomi Pirhonen. Hälytysvalot, työvalot, Virve ja Peke asennettiin myös Arcticin toimesta. Lava-katteen etuseinään asennettiin reikälevyä, johon saa ripustettua armatuurikalustoa sekä muuta tarpeellista pienkalustoa. Uudelle autolle asetettiin tiukat vaatimukset: neliveto, automaattivaihteisto, paikat vähintään 1+4:lle ja 3500 kg vetokyky. Pitkä projekti Pihlavalaisten projekti on ollut pitkä ja välillä hankalakin, mutta tulos on osoittautunut erinomaiseksi jo tässä vaiheessa, vaikka projekti on vielä hieman kesken. Vääntöä löytyy 600 Nm. Suurtehopumppu painaa lähes 3500 kg trailerin ja varusteiden kanssa. Autoksi valikoitui Ford Ranger, jossa moottorina on 240 hv:n 3.0-litrainen V6. – Peke on tässä ajoneuvossa lähes välttämätön laadukkaan vesihuollon tuottamisen helpottamiseksi. – Autoon haettiin inspiraatiota Varsinais-Suomesta Kuusiston VPK:lta, jolla on ollut samantyylinen auto jo jokusen vuoden ajan. – Sekä pumppu, että imuletkut on suunniteltu niin, että ne voidaan ottaa lavalta helposti ja nopeasti pois, jos autoa tarvitsee käyttää muihin tehtäviin, joissa ei vedentai veneen kuljetusta tarvita. Keulaan asennettiin vinssipuskuri ja 10000 lb:n vinssi. – Tämän asentamisen teimme itse talkootyönä. Auton värityksellä, huomioteippauksilla sekä hälytysvaloilla pihlavalaiset halusivat parantaa työturvallisuutta ja saada auto näkymään mahdollisimman hyvin tehtävillä. Auto on rekisteröity N2G-luokan kuorma-autoksi 3500 kg vetopainolla. Muutostyöt Arctic Trucksilla Rangerin muutostyöt tehtiin Sipoossa Arctic Trucksilla, joka on erikoistunut maastoautojen rakentamiseen. Tämän kanssa saadaan tehokkuutta ja ennen kaikkea turvallisuutta vesihuollon tuottamiseen, päättää autohankintaryhmän vetäjä Tomi Pirhonen.. – Ajoneuvon lopullinen kalustaminen päätettiin tehdä itse, kun aivan täyttä varmuutta ei ollut, mitä kaikkea ajoneuvoon sijoitettaisiin. – Autoon tuli AT35-muutossarja, jossa autoa korotettiin ja asenettiin 35” mutarenkaat maasto-ominaisuuksien parantamiseksi. – Olemme saaneet aikaiseksi erittäin mieluisan ja näyttävän paketin. Pihlavan VPK:n vesihuoltoyksikkö SA1573 Pelastuslaitos sijoitti porilaisen Pihlavan VPK:n asemalle perävaunutrailerilla olevan suurtehopumpun ja palokunta päätti hankkia sille kunnon vetoauton, jota voisi käyttää myös VPK:n hankkiman veneen veturina. – Aika nopeasti huomattiin, että pelkästään täysi vetopaino ja neliveto rajaa auton käytännössä suoraan lava-autoon, kertoo autohankintaryhmää vetänyt ryhmänjohtaja Tomi Pirhonen. 70 Ennen lava-auton hankintaa palokunnan vetoautona oli takavetoinen ja manuaalivaihteinen VW Crafter. Lavan päälle tuli umpinainen alumiinikate avattavilla sivuja takaluukuilla ja lavalle ulosvedettävä kelkka sekä 2 kW:n invertteri. Tomi Pirhosen mukaan muutoksien ansiosta he saivat juuri sopivan työkalun käyttöönsä
71
Myös oikeudelliset vastuut ja kustannukset saattavat olla merkittävät varsinkin niissä päästötapauksissa, joita vakuutukset eivät korvaa kiellettyjen PFAS yhdisteiden takia. Korvaava vaahdote on valittava ja varmistettava sen sopivuus laitteiston kanssa. Jaakko Valtonen • Insinööri AMK, Pelastusalan päällystötutkinto • 35 vuoden kokemus kemianteollisuuden palontorjunnasta • 18 vuotta kansainvälisen LASTFIRE-järjestön ohjausryhmässä ja johtoryhmässä • Suomen kansallisen PFAS asiantuntijaryhmän jäsen Suomen Riskianalyysiseuran johtoryhmän jäsen Lisätiedot: Farsol Oy Jaakko Valtonen +358 50 458 6804 jaakko.valtonen@farsol.fi www.farsol.fi. Miksi vaahdot pitää vaihtaa. JV: Vaihdettava on esimerkiksi C8-kalvovaahdot, jotka on valmistettu ennen vuotta 2016 ja vuoden 2016 jälkeen valmistetut C6-kalvovaaahdot. Jotkut näistä yhdisteistä ovat pysyviä, myrkyllisiä ja kerääntyvät ravintoketjuun. Tarkemmat tiedot PFAS pitoisuuksista saa vaahdotteen valmistajilta tai PFAS analyyseillä. Vaahtojärjestelmiin ja vaahdon käyttöön liittyvän ohjeistus tulee päivittää. Millaiset vaahtonesteet pitää vaihtaa. Tulevaisuudessa kaikki fluoripitoiset kalvovaahdot on poistettava siirtymäaikojen puitteissa. JV: Kalvovaahdotteet sisältävät PFAS-fluoriyhdisteitä, joiden valmistusta ja käyttöä rajoitetaan eurooppalaisilla ja kansainvälisillä säädöksillä. Lopuksi laitteiston toiminta ja vaahdon laatu tulee varmistaa uudella vaahdotteella Tässäkö kaikki. Saastuneen maaperän ja vesien puhdistustoimet käyvät kalliiksi. Kysyimme häneltä, mistä on kysymys. JV: C8-kalvovaahdot poistettava 4.7.2025 tai viimeistään 3.12.2025 mennessä, jos valmisteltu lykkäys astuu voimaan. Miksi ne kannattaa vaihtaa. JV: Ei aivan. Milloin nesteet on vaihdettava. Sitten on suunnitelman ja aikataulutuksen paikka. Laitteisto on puhdistettava huolellisesti ja varmistettava puhtaus PFAS-analyyseillä. Miten vaahdot tulee vaihtaa. JV: Ensin pitää kartoittaa tilanne. 72 VA A H T O J E N VA I H T O V I I K O T A L K A M A S S A Eväitä muutoksen hallintaan Farsol Oy:n Jaakko Valtosella on pitkä kokemus vaahtonesteistä. JV: Tietysti tärkeintä on vastuullisuus ympäristöstä ja terveydestä. Käyttäjät tulee myös kouluttaa uuden vaahtonesteen ominaisuuksiin ja käyttötekniikkaan. Vanha vaahdote ja huuhteluvedet tulee käsitellä ja hävittää vaarallisena jätteenä. Muutoksenhallinnassa kannattaa käyttää kokenutta ja osaavaa asiantuntijaa, jotta muutos voidaan tehdä vastuullisesti, ajoissa ja kerralla oikein. Lisäksi ne aiheuttavat vakavia ympäristöja terveyshaittoja. C6-kalvovaahdot on poistettava pelastuslaitosten käytöstä 10.4.2026 mennessä. Muutoksen vaiheet tulee dokumentoida
Suomessa toimivien satojen yritysten ja pelastuslaitosten on siirryttävä käyttämään PFAS-vapaita, fluorittomia sammutusvaahtoja. Analyysi varmistaa muutoksen tarpeellisuuden Helmisen mukaan ennen muutosprosessiin ryhtymistä kannattaa nykyisen vaahtonesteen toimivuus ja PFAS-yhdistepitoisuus varmistaa. Perusanalyysissä testataan minkä tahansa vaahtonesteen nykyinen toimintakunto. Tämänhetkisen tiedon mukaan PFOA-vaahtojen käytöstä tulee luopua 3.12.2025 mennessä. Se on edullinen tapa selvittää, tuleeko vaihtoprosessi aloittaa. – Kestävää kehitystä ja turvallisuutta edistävä laki on ehdoton, kertoo Anna Helminen Teknosafe Oy:stä. Tyypillisesti fluorivapaat vaahdot toimivat tehokkaasti vain tietyillä polttoaineilla, eivätkä välttämättä toimi yhtä hyvin muiden polttoaineiden kanssa.” Anna Helminen • DI • Suomen kansallisen PFAS asiantuntijaryhmän jäsen • SFS SR231 Palontorjunta -työryhmän puheenjohtaja Lisätiedot: Anna Helminen Teknosafe Oy anna.helminen@teknosafe.fi +35840 548 3790 VA A H T O J E N VA I H T O V I I K O T A L K A M A S S A. 73 Sammutusvaahtoja koskeva lainsäädäntö on muuttumassa. – Jos et tiedä, sisältääkö käytössäsi oleva vaahto lakimuutoksessa kiellettäviä PFAS-yhdisteitä, lähetä vaahtonestenäyte analysoitavaksi. – Kun lainsäädäntö on voimassa ja vaahtonesteen raja-arvot ylittyvät, on järjestelmä lainvastainen, eikä sitä saa käyttää. Nykyinen vaahto kannattaa testata Uutta PFAS-vapaata vaahtonestettä valittaessa on olennaisinta kartoittaa, mitä palavaa ainetta pitää pystyä sammuttamaan ja minkälaisessa toimintaympäristössä ollaan. PFAS-analyysissä analysoidaan 13 fluoriyhdistettä, myös PFOSsekä PFOA-pitoisuudet
OLEMME NYKYÄÄN hyvin itsekeskeisiä ja itsetiedostavia yksilöitä ja tämä huolestuttaa ihan oikeasti. YHDISTYKSESSÄ TULEE HETKIÄ, jolloin nallekarkit eivät mene tasan tai jollekin tulee paha mieli. Karttakeppiä nakeille! SUOMESSA PITÄISI ALOITTAA laajemmat osaamisen kartoitukset sopimuspalokuntien osalta. Nykymallissa palokunnanpäällikkö on eräänlainen muinaisjäänne, linkki hallituksen ja hälytysosaston välillä. Päällikön harteille jää vastuu siitä, että sääntöjä noudatetaan ja näin ylläpitää omalta osaltaan ryhmäkoheesiota operatiivisessa toiminnassa. Ryhkolumni Pikku-Ville. Johtaminen ei perustu arvomerkkeihin, vaan omaan tekemiseen, päivittäisiin valintoihin ja omaan vuorovaikuttamiseen. Ensivasteen osalta en tiedä millainen nykymalli on, mutta kentältä kantautuneiden huhujen perusteella jotakin seurantaa vielä on. Samalla moni osaava päällikkö pystyy näyttämään osaamistaan ja näin parantamaan sopimuspalokuntien asemaa suomalaisessa pelastustoimessa. LAIT, SÄÄNNÖT JA OHJEET LUOVAT PERUSTAN linjaorganisaatiolle, johon pelastuslaitoksen toiminta hälytystehtävillä perustuu. Joukon luottamus joko ansaitaan tai ei. Nykymallilla osaamista kartoitetaan lähinnä ryhmänjohtajilta ja savusukeltajilta. Tämän päätöksen tekee joukko, ei sen johtaja. Rehellisyys, avoimuus ja tosiasiain tunnustaminen ovat olennainen osa johtajuutta. Palokunta ei ole paikka Dunning-Kruger-ihmiselle, jolla universumi kiertää henkilön omaa erinomaista navan ympärystä. VALTA KORRUPTOI ja tekee monesti henkilöistä sokeita omille virheilleen. Päällikön valitsee yhdistyksen kokous, mutta kyllä hyvinvointialueen pelastuslaitoksen pitäisi katsoa palokuntien perään. JOUKON JOHTAJAN, pitää olla kykenevä noudattamaan niitä sääntöjä, joita palokunta kirjoittaa itse tai saa suoraan pelastuslaitokselta. 75 mänjohtajien ja palokunnanpäällikön harteilla makaa vastuu siitä, että oma ryhmä tai yksikkö toimii, kuten on opetettu. Näissä asioissa palokunnanpäällikön pitää olla valvova esitaistelija, ettei touhu lähde laukalle. OSAAMISEN KARTOITTAMINEN pitäisi ehdottomasti laajentaa sopimuspalokuntien päälliköihin. ENNEN VANHAAN moneen opinahjoon oli pääsyvaatimuksena, tai vähintäänkin edesauttavana tekijänä, varusmiespalveluksessa suoritettu johtajakoulutus. Pelastustoiminnan johtajalla ei ole aikaa katsoa yhdenkään kinastelevan yksikön perään. Aliupseeritai reservinupseerikurssi ei tee ketään autuaaksi, mutta se antaa ensimmäiset askeleet tärkeisiin asioihin ihmisten johtamisessa. Loppujen lopuksi toimintaa ohjaa Pelastuslaki ja Yhdistyslaki. Heikon johtajan tunnistaa siitä, että ote yhdistyksen jäseniin lipeää. Mitä tulee sääntörikkomuksiin, niin moni yhdistys ja sen hallitus lipsuu vastuustaan liian helposti. Mikäli asioista ei osata puhua niiden oikeilla nimillä, syyllinen löytyy yleensä peilistä. Olen liian monta kertaa itsekin todistanut, niin asemalla kuin hälytystehtävällä, selkeiden ja toteuttamiskelpoisten käskyjen kyseenalaistamista, jopa niiden laiminlyömistä. SIKSI EHDOTANKIN osaamisen näyttämistä ja sen toteamista palokunnanpäälliköiden osalta pelastuslaitoksille
Mitä nopeammin auttaja pääsee auttamaan, sitä vähemmällä vahingolla potilas toipuu, jos on toipuakseen. GDPR:n (EU 679/2016) keskeiset periaatteet käsittävät mm. Arvokkaita minuutteja on tuhlattu matkailuun. Yksi veruke on ”vastuu”. Eräänä tiedonpanttausverukkeena on käytetty eurooppalaista tietosuojadirektiiviä, nk. Siitä enemmän tulevassa lehdessä. Ruotsissa samanlaista järjestelmää ollaan nyt rakentamassa myös tulipalojen alkusammutukseen. Siitä on mukavasti viljelty vaikka millaisia virheellisiä tulkintoja kaikenlaisten päämäärien ajamiseksi, tai vain tietämättömyydestä. Nopeasti perille on valttia! Tekniikka ja vastuu Teknisesti osoitetiedon välittäminen vain valituille henkilöille ei ole ongelma. Kamppailu aikaa vastaan Palokunnan kiireellisen tehtävän luonteeseen kuuluu se, että vahinkokehitys on ainakin alkuvaiheessa eskaloituva. Perataanpa se. Jos käy huonosti potilas vammautuu tai menehtyy. 76 Jos kohde sattuukin sijaitsemaan matkalla pelastusyksikköä muodostamaan, on palokuntalainen kulkenut siitä ohi. henkilön oikeutta omiin tietoihinsa, selkeää loogista yhteyttä henkilötietojen rekisteröinnin ja rekisteröintitarpeen välillä, tietojen käsittelyn turvallisuutta ja läpinäkyvyyttä, henkilön turvallisuuden huomioimista ja yleisen edun vaatimuksia. Sydänpysähdyspotilaiden toipumisennuste taas huononee nopeasti. Jos käy hyvin potilas siitäkin selviää. Suomessa sen sijaan pantataan hälytystieto, milloin mihinkin verukkeeseen viitaten. Sekä Tanskassa että Ruotsissa tähän on jo valjastettu maallikotkin, eli vapaaehtoiset naapurit, jolloin lienee pelastettu joitakin tuhansia henkiin ja täyspainoiseen ja tuottavaankin elämään (kts. Sopimushenkilöstö lähtökohtaisesti taas päivystää, tai ei päivystä, samaten välittömässä valmiudessa mutta ”muualla”. Pantataan jopa hälytyksiäkin. Tulipalo usein nopeastikin yltyy käsivoimin hallittavasta savusukeltajien työpanosta vaativaksi. Ja joskus ne toipumiseen tarvittavat ensitoimenpiteet eivät vaadi ”pelastajia bussillisen”, kunhan yksi osaaja on riittävän nopeasti tekemässä oikeita asioita. Se muu on sitten vaikkapa koti, työpaikka, kauppa, illanviettotai harrastuspaikka. Mitä se GDPR siis oikeasti sanoo. Jopa niin, että osoitetieto välitetään vain niille, joiden matka suoraan potilaan luo on maantieteellisesti lyhyempi kuin aseman kautta kiertäen. Tai jos hälytetään, niin kohteen osoitetieto jätetään viestittämättä hälytyksen saaneille henkilöille, joille se valkenee vasta asemalla. Tarkemmin sanottuna vastuu on niillä henkilöillä, jotka vääristynyttä byrokratiaa tuottavat ja soveltavat! Vakinainen henkilöstö päivystää välittömässä valmiudessa paloasemalla. Joskus kohde sijaitseekin sitten matkan varrella, jolloin palokuntalaisella olisi mahdollisuus vaikuttaa kohteessa heti. Entäs GDPR. 13). sivu 18-27) tapahtuu, että ensivastesopimuspalokuntia jätetään hälyttämättä myös ilmiselviin A-luokan tehtäviin. Joskus joku näistä on paloasema, mutta useimmiten ei. Tässä yhteydessä voidaan erityisesti viitata 6. Jos niin käy siksi, että apua ei hälytetä tai apuun rientävä palokuntalainen onkin hallinnollisista syistä joutunut ensin kiertämään paloaseman kautta, niin vastuu on yhteiskunnalla. Vaikkapa vielä niin, että matkalla haetaan lähin deffa, jonka osoitetietokin on vain hallintoa ja tekniikkaa, kuten on muille tieto että ”Kalle menee suoraan potilaan luo”. artiklan kohtaan 1, jonka mukaan tietojen käsittely on lainmukaista jos … d) käsittely on tarpeen rekisteröidyn tai mielipide Ihmishenkiä uhrataan byrokratian alttarille Ensivasteen kotitekoiset hälyttämiselementit Tehdyn kyselyn mukaan (kts. Kun hälytys viestintävälineen kautta tulee, palokuntalainen jättää muut toiminnot ja kiireesti suuntaa paloasemalle pelastusyksikköä muodostamaan. Tulipalon usein näkeekin, mutta ensivastetta odottavaa potilasta ei. Vahinko kasvaa ajan kuluessa. Hälytyksen tullessa palokuntalaisetkin siis yleensä saapuvat asemalle eri suunnista. s. GDPR. Aivan kuin sopimuspalokuntalaiselle ei olisi pystytty määrittämään vaitiolovelvollisuus hälytystiedon ehdoksi. Sopimuspalokuntalainen yleensä saapuu hälytykseen sieltä, missä hän kulloinkin sattuu olemaan.
Samalla kasvatetaan ensivastehenkilöstön sekä osaaminen että motivaatio. EU-tason laillista estettä osoitetiedon lähettämiseen hälytysviestinä ”tarkoituksenmukaisille” palokuntalaisille siis ei ole. yhdistys saa rekisteröidä, kunhan rekisteröinti koskee vain nykyisiä tai entisiä jäseniä ja rekisteröintiin löytyy yhdistyksen tarkoitukseen liittyvä syy-yhteys). Reviiriväännöt. Piiloagenda. Silvio Hjelt DI, eläkkeellä Ensivasteen ajallinen havaintokuva Ensivastehenkilöstö saapuu paloasemalle eri suunnista. Eihän kaikkia voida pelastaa Tietenkin eteen tulee tapauksia, missä sairaan ihmisen saattaminen takaisin tuottavaan toimintaan ei lääketieteellisesti onnistu. Etenkin jos olisi edes vähäinen pelko siitä, että ensivastetta panttaamalla yritettäisiin päästä joistakin ongelmapotilaista eroon. Ja moitittavin on tietenkin sellainen tilanne, että jossain on asia pohdittu, pelikirja sovittu ja toteutus tehtäväksi annettu, ilman että asiaa olisi ”vaikeutensa” takia uskallettu tuoda julkisuuteen. Välinpitämättömyys. Muut syyt osoitetiedon panttaamiseen Kun teknisesti, laillisesti tai moraalisesti hyväksyttävät perusteet yllä olevan mukaan puuttuvat, kääntyy katse vääjäämättä ei-hyväksyttäviin syihin. Silloinkin on hyvä muistaa, että myös eläkeläinen kuluttaa hyödykkeitä ja saattaa maksaa veroja. Jos kyseessä ei ole valtakunnan tason salaisuus jää lopuksi vain poliittinen taktikointi ja puhdas pelkuruus. Mieleen tulee sellaisia sinänsä inhimillisiä virikkeitä kuin: Ymmärtämättömyys. Muut ovat ihmisille luonteenomaisia piirteitä, joille ei välttämättä mahda mitään. Näistä kaksi viimeistä ovat ehkä moitittavimmat. Moraalisesti lähimmäisen auttaminen mahdollisuuksien mukaan taas kuuluu järjestäytyneen yhteiskunnan perusteisiin, jotka on kirjattu mm. Vaillinainen priorisointikyky. Epävirallinen poliittinen tahtotila. 77 mielipide toisen luonnollisen henkilön elintärkeiden etujen suojaamiseksi. Molemmat ovat kriisitilanteessa kansallisen resilienssin eräs kulmakivi. Piiloagendakin on toki inhimillinen, mutta sellaisen soveltaminen tilanteissa missä pelinappulana on kanssaihmisten henki, on selvästi moraalitonta. 9. Empatiavaje. Vastuun välttäminen. Sellaisesta äänestäjienkin kuuluisi olla tietoisia. Mutta silloinkin inhimillisyydelle pitää antaa tilaa, hälyttämällä potilaan luokse vaikkapa kädestä pitävät kädet. Ja kaikkihan me joskus kuolemme. artiklan 2 kohdan alakohdan c mukaan tämä koskee myös henkilön terveyttä koskevia tietoja (joita saman artiklan alakohdan d mukaan myös esim. Matkalla oleva palokuntalainen saattaa ohittaa hädässä olevan potilaan.. Ahneus. Näiden osalta henkilöillä toki on ”oikeus tulla unohdetuksi”, mutta se oikeus tuskin on sovellettavissa, kun sairaskohtauksen saanut henkilö pyytää hätäkeskukselta apua lähetettäväksi kotiin. Puuttuva siviilirohkeus. Kaikki eläkeläiset eivät ole veroteknisesti nolla-arvoisia. Muu on sitten taas tekniikkaa. Väärä ihminen on vain väärässä paikassa. Puuttuva johtamiskyky. Se ei paljonkaan maksa. rikoslakiin, pelastuslakiin ja tieliikennelakiin
Tutustu lisää: www.vehotrucks.. Yhteistyössä päällirakentajakumppaniemme kanssa tarjoamme Mercedes-Benzin paloja pelastusautomallistosta monipuoliset ratkaisut pelastusalan ammattilaisille. 78 . Siitä lähtien olemme kasvaneet henkilöautojen ja hyötyajoneuvojen laajaksi palvelu verkostoksi. Veho ja Mercedes-Benz – luotettavaa kumppanuutta. Ambulanssija pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 Puhelun hinta 010-numeroihin 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (sis. alv. VEHO VEHKALA Vehkalantie 10 01730 Vantaa 010 56916 VEHOTRUCKS.FI. Vehon hyötyajoneuvojen palveluverkosto kattaa 14 omaa huoltokorjaamoa, joita täydentää laaja itse näisten valtuutettujen korjaamoiden verkosto. 24 %). Suomen suurin autoalan toimija, perheyhtiö Veho, on perustettu Mercedes-Benzin maahantuontiin vuonna 1939. Paloja pelastusajoneuvojen huoltoon vaadittavat tiukat laatustandardit, varaosien oma keskusvarasto Suomessa ja vahvat 24 h huoltoautopalvelut varmistavat autojen toiminnan kaikissa tilanteissa
För dagliga normalsituationer räcker de nuvarande styrkorna till. Pressen har av tjänsteinnehavare erhållit utlåtanden i stil med att: ”Vi har god beredskap, för i släckningsbilarna finns det utrustning för att rädda ur ruiner”. Av någon obegriplig orsak som för länge sedan levat ut sin tid övar yrkesmän och avtalspersonal i praktiken inte tillsammans. Endast ett fåtal räddningsdirektörer har skridit till konkreta åtgärder för att utbilda sina styrkor med tanke på exceptionella situationer.. Räddning ur ruiner lyckas inte utan avtalspersonal FÖR TRE ÅR SEDAN pratade man om vikten av ruinräddning. 79 PEKKA KOIVUNEN Chefredaktör ledaren HELSINGFORS RÄDDNINGSKOMMENDÖR Jani Pitkänen är orolig för räddningsväsendets reserv, som enligt honom saknas. Dock inte inför något okänt. På några få undantag när har avtalsbrandkårister tyvärr inte utbildats för dessa krävande specialinsatser. I LEDNINGEN FÖR RÄDDNINGSVERKEN finns det personer som är utomordentligt skickliga på att få folk att tro att svart är vitt. INOM RÄDDNINGSAVDELNINGEN är tiotals projekt på gång, men endast ett fåtal av dem syns på fältet. Även beredskapen beträffande redskap är skäligen bra. Om man hamnar med en kris i famnen visar sig de talen värdelösa. Man har hört utländska sakkunniga och Räddningsinstitutet har till och med ordnat ett webinarium. För dem finns det ingen reserv som skulle ha fått ens grundutbildning för släckningsoch räddningsverksamhet. Men så icke. JAVISST. Antalet yrkesmän inom räddningsbranschen och beredskapen för ruinräddning räcker inte på långa nejder, så ifall ett skarpt läge kommer på så skulle släckningsenheterna behöva hjälpande händer. Vad har hänt. I huvudsak klarar man till och med av någon enstaka storolycka. Vi har 4000 professionella räddare och 13500 avtalsbrandkårister. Måhända är det ett alltför krävande projekt för räddningsavdelningen att skapa en reserv med tanke på räddningsverksamheten, trots att man i Finland med ett projekt på ett par tre år skulle kunna bygga upp en reserv som skulle klara av räddningsverksamhet. Alltså om man vill, men vi vet inte om Kimmo Kohvakka vill ha en reserv eller om han kränger över uppgiften på räddningsverkens ansvar. Det lönar sig att läsa rapporten ”Ukrainan opit” (ungefär ”Vad lära av Ukraina”) – även mellan raderna. Det finns ingen reserv, men det bekymrar inte räddningsavdelningen VAR OCH EN SOM KÄNNER TILL RÄDDNINGSVERKSAMHET vet att med utrustningen i en släckningsbil kommer man inte långt, och att det finns väldigt lite av den tunga utrustning som behövs för verkliga insatser. VISST HAR MAN VID RÄDDNINGSBRANSCHENS evenemang hållit föredrag om räddning ur ruiner. Utöver Helsingfors stads räddningsverk har endast en handfull verk systematiskt börjat utveckla en ruinräddningsberedskap i fråga om personal och utrustning. IFALL SITUATIONEN I VÅRT LAND skulle vända och bli exceptionell, såsom har skett i Ukraina, står vi inför något nytt. I EN VERKLIG SITUATION skulle man utan vidare behöva avtalsbrandkårister med i röjningsarbetet, så det skulle på alla sätt vara meningsfullt att öva tillsammans
Med utnyttjande av befintliga resurser som ibland även innefattar hög medicinsk sakkunskap. Allt från att nödstarta hjärtan till att hålla en döende i handen. Om ingen kan eller vill svara på frågor kan det bero på att ingen faktiskt vet. Eller om den är det, så tyder det på långt framskriden okunskap bland dem som är satta att bära ansvaret. IVPA I Väntan På Ambulansen. Kvar finns alltså bara gissningar. Åtminstone positiva sådana. Befolkningens hälsa har knappast plötsligt blivit drastiskt bättre, antalet tillgängliga ambulanser torde inte ha drastiskt ökat och antalet nödcentralskontakter ser inte ut att ha minskat, så allt tyder på en enda sak: nödcentralernas benägenhet att alarmera ut avtalsbrandkårer på IVPA-alarm tycks ha minskat av andra skäl. Trots risken för att sprida konspirationsteorier kan man inte undgå tanken att välfärden trots en irrationell fasad styrs av rationellt tänkande. Så benämner man i Sverige det som i Finland kallas första delvård eller första respons. Systemet lyder inte under det som räddningslagen definierar som räddningsarbete, med undantag för att IVPA även inbegrips i räddningslagens 103 § (där man på svenska använt den något kryptiska termen ”första insatsen”). Detta medan man väntar på att större medicinsk sakkunskap skall ta ställning. 80 brandkåristen Eftersom kostnaderna för en utryckning är marginella är problematiken sannolikt inte ekonomisk. Man skall inte skylla på nödcentralerna, för de arbetar enligt instruktioner från välfärdsområdena. Krisen däremot är helt synlig.. Brandkåristerna är ett mångsidigt släkte. Men det kan även handla om ren okunskap – det Det handlar i sista hand inte om teknik eller pengar – det handlar om moral IVPA – första delvården i kris En enkät bland brandkårerna talar sitt tydliga språk: första delvården är i kris. Eller på att man inte vågar svara, eftersom svaret kunde vara politiskt ohållbart. Antalet alarm har minskat drastiskt. Numera lyder de under samma tak. Alltså ett av samhället organiserat system för att se till att en patient med kritiska symptom så snabbt som möjligt skall få den vård som även lekmän kan erbjuda. ”Det frågtes blott, det gavs ej svar” Så slutar en av stroferna i Runebergs dikt ”Sveaborg”. Dessvärre är det sannolikt inte så enkelt. Det handlar om den svåra frågan moral. Det tänkandet har skattebetalarna rätt att känna till. Det som styr är lagstiftningen om socialoch hälsovårdsväsendet. Meningen med det var att utnyttja synergieffekter, vilka tills vidare tycks ha uteblivit. Om det handlar om attityder bör saken hanteras med hårdhandskar. För det har man långtgående utnyttjat avtalsbrandkårssystemet, där ungefär hälften av avtalsbrandkårerna har erbjudit sin hjälp. Att antalet IVPA-alarm minskat är ett faktum, men ”varför” vet tydligen ingen. Tvåhundra år senare gäller samma regel: det är svårt att få klara svar om vad som skall gälla beträffande IVPA. Avtalsbrandkårernas andra avtalspart är då inte räddningsväsendet utan hälsovården. Av någon orsak är alarmeringsinstruktionerna inte offentliga, så man kan endast gissa. Det kallas politisk styrning, med politiskt ansvar bakom. Att man dessutom ur alarmet lämnar bort adressuppgifter gör inte saken bättre
Den strukturella kostnaden omfattar diverse utrustning som redan finns och utbildning som givetvis kräver kontinuitet men som även stöder avtalsbrandkårernas räddningsverksamhet i form av ökad motivation. Nyttan av IVPA är mera diffus. Skall ”I Väntan På Ambulans” nuförtiden få tillägget ”förgäves”. Håller även moral på att nuförtiden bli en bristresurs. Och vi har moralisk rätt att i en krissituation få den hjälp samhället rimligtvis kan erbjuda, det må sedan handla om någon att hålla i handen i livets slutskede. För det är ju inte obestämd ”farvälfärd” vi i första hand tänkte oss då vi betalade vår skatt. pengar. Det är i högsta grad moraliskt. Här ser välfärden nu ut att bomma. Är det sådan välfärd vi skall vänta oss av framtidens trygghetssamhälle. Den statistiken vill vi och kommer vi troligen aldrig att se. Det är en diskussion som är mycket svår att föra, där det inte finns entydiga svar och där ingen vågar ta politiskt ansvar. Kommer nödställda i framtiden att dessutom få tipset: ”Ring på nytt om du är död”. Den handlar nämligen om moral. Eller krasst uttryckt om välfärdssamhällets ansvar som gentjänst för tidigare skattebetalning. 81 man inte känner till har man svårt att acceptera. Nyttan av att öka sannolikheterna för ett snabbt tillfrisknande och således minska behovet av annan sjukvård är svårare att räkna ut. Det som i dagligt tal kallas trygghet, och som i ett rättssamhälle gäller även dem som inte betalat skatt. Men, om det riktigt kniper vill man gärna ha hjälp av grannarna. Detsamma gäller den ekonomiska nyttan av att kunniga brandkårister känner sig nyttiga och motiverade. Till vilken nytta. I sista hand är den biten en fråga om samhällets krishanteringsmekanismer. Eller har vi rätt eller till och med moralisk skyldighet att ställa frågor och syna systemet djupare i sömmarna för att om möjligt få bukt på åtminstone sådana missförhållanden som kan tänkas bero på ren okunskap, udda villfarelser, förvaltningsrevirstrider, stelbent byrokrati, dolda agendor eller moralisk feghet. Närmare bestämt kostnad kontra nytta. Nyttan av att ge patienter möjlighet att leva ”i en maskin” är kanske den mest kontroversiella. Redan nu uppmanas den som lider av enklare krämpor ibland att ta taxi eller ibuprofen i stället för att vänta sig ambulans. Det är troligen den man inte vågar diskutera. Det ansvaret är inte endast tekniskt eller ekonomiskt. Närtrygghet. Men vi har moralisk rätt att veta hur det är tänkt. Medborgarna har blivit vana vid att kunna lita på att myndighetssamhället tar sitt ansvar. Mänskligt ansvar för medmänniskan. Ekonomiskt ligger ett fungerande IVPA-system helt inom den rimlighetens gräns. Bomma stort. Åtminstone delvis. I och med att samhället har övertagit räddningsväsendet har även ansvaret för närtryggheten överförts på samhället. Nyttan av att återföra goda nettoskattebetalare till arbetslivet är obestridlig. En sådan okunskap gäller t.ex. Av olika orsaker är texten återigen lika aktuell. Bra karl reder sig själv, för andra kan man ju inte alltid lita på. Det är den tjänsten avtalsbrandkårsverksamheten ursprungligen är avsedd att erbjuda. Ehrensvärd Runebergs ”Sveaborg” hänvisar till Augustin Ehrensvärd, vars inskription vid fästningens Kungsport lyder såhär: ”Eftervärd, stå här på egen botn, och lita icke på främmande hielp”. Den direkta kostnaden för ett IVPA-alarm måste anses vara marginell, varierande mellan noll och några hundra €. Silvio Hjelt pensionär
Jopa 202 tunnin käyttöaika. 82 Pelastajan parhaat kaverit ikuisella takuulla 3310PL Paristokäyttöinen LED-käsivalaisin jälkivalaisevalla rungolla. Kolme valotoimintoa: täysi teho / matala teho / alasvalo (downcast). Paristokäyttöinen. Kohde-/hajatila tuottaa jopa 3369 lumenia ilman diffuusoreita tai lisälaitteita. ATEX Zone -hyväksytty. Maahantuonti: Turvata Oy Ab Tiedustelut ja tilaukset: info@turvata.fi *Ei koske akkuja tai tahallista virhekäyttöä. Pakkaus sisältää lataustelineen ja laturin. ATEX Zone -hyväksytty. Kätevä kiinnittää kypärään. Joustavan akkujärjestelmän avulla voit valita Li-ion:in, AA-alkali:n tai AA-NiMH:in välillä. 3715Z0 Alaspäin suuntautuvat LED-valot valaisevat kulkutien. Valaisimessa lisäksi vaihdettavat takavalojen värit. Valitse piste-, haja-, piste-/hajatai vilkkuva tila löytääksesi oikean valaituksen käyttöösi. Neljän akkupaikan avulla voit maksimoida käyttöajan, ja pikavaihtoakkujärjestelmä tarkoittaa, että sinulla on jatkuva valaistus. Uudelleensuunniteltu laturijalusta tekee valaisimen kiinnittämisestä ja irrottamisesta nopeaa ja helppoa. ATEX Zone -hyväksytty. 3765Z0 Ladattava kulmamallinen LED-käsivalaisin tarjoaa jopa 194 lumenia. 3415MZ0 Paristokäyttöinen LED-käsivalaisin, jonka kulmaa voidaan helposti säätää. 9050 LI-ION Uusi PELI™ 9050 käsivalaisin on PELI High Performance -valaisimien seuraavaa sukupolvea
Laajimman vastauksen tiukkaan tehtävään antoi Marko Konttinen Ylöjärveltä: Moro, Kyseessä on mielenkiintoinen moottoriruiskuhybridi, sillä alusta on Veikko Nummelan Oy:n (nykyisen Esteri Groupin edeltäjä) valmistama ja markkinoima Kulkuri-tela-alusta, jossa ruiskuna toisen pitkäaikaisen suomalaisen pumppuvalmistajan, Veljekset Kulmala Oy:n, Esa 30 -moottoriruisku. Kulmala sen sijaa on lopettanut oman pumpputuotannon muistaakseni 90-luvun alkupuoliskolla ja siirtyi sitä myöten moottoriruiskujen maahantuojaksi. Kuvan Kulkurissa on jokin jälkiasenteinen lisälaite paineyhteen ja akun alapuolella (alumiinirunkoinen pystymallinen sylinterimäinen elin). 83 LETKUT SOLMUSSA Mikä on tämä laite ja mikä on sen kauppanimi. Hydraulimoottori oli öljysäiliön alapuolella ja veti lyhyellä ketjulla takimmaista telapyörää. Kulkuri-tela-alusta oli kohtuullisen arvokas laite, joten sen valmistusmäärä jäi aika pieneksi. Kiitämme myös muita vastaajia, jotka kaikki olivat oikeilla jäljillä. Esa 30:n moottorina oli Volkswagenin teollisuusmoottori, joka pyöritti 1600 litraa minuutissa tuottavaa yksiasteista keskipakopumppua. Tela-alustan päällä Esa 30 oli pari kymmentä senttiä korkeammalla kuin omilla pyörillään, joten painopiste oli aika korkealla ja siten laite vaati maastossa ajettaessa ”apumiehet” molemmin puolin pitämään konetta pystyssä. Tiellä tai muulla tasaisella alustalla operointi onnistui hyvin yksinkin. Lisäpisteitä tulee, jos tietää, millainen markkinointitempaus tämän laitteen myynnin edistämiseksi tehtiin vuonna 1982. Markkinointitempauksena silloisen Espoon Otaniemessä sijainneen Valtion palo-opiston palomestarikurssi ajoi Kulkuri-Esalla itsensä Guinnessin ennätysten kirjaan matkaten suomalaisen palokuntatoiminnan syntysijoilta Turusta pikiteitä pitkin Jyväskylään, tietääkseni/muistaakseni historian ensimmäisille -82 Turvallisuusmessuille. Niitä toimitettiin ainakin Palo-opistolle, Padasjoelle, Parkanoon, Kaarinaan, … Marko Konttinen, Ylöjärven VPK P.S. Tämä oli nerokas laite, joka toimi vain silloin kun pumpussa ei ollut painetta eli paine nosti imulaitteen mäntien karat irti pumpun akselilla olevasta nokka-akselista lepoasentoon. Kulkuri-alustaisiin ruiskuihin Trokomat -alkuimulaite ei aivan alusta asti ehtinyt. Kulkuri-tela-alusta on sen ikäluokan laite, että sähkökäynnistys siitä jo luonnollisesti löytyi. Alustassa oli siis vain eteen-taakse -ajon ohjaus, sekä tietysti hydraulipumpun vapaapyörintä, jolloin ruiskukäytössä vettä pumpattaessa ei tuotettu hydraulipainetta. Esteri 1000 -moottoriruiskun tuotto oli 1000 l/min. Alun perin Esa 30:ssa oli pakokaasuejektori, mutta vuonna 1981 siirryttiin käyttämään saksalaista automaattista Trokomat -mäntäimupumppua, jossa kaksi imukammiota (sylinteriä) bokserimuodossa pumpun akselin molemmin puolin. Tuolloin ahkion alla oli kuitenkin pyörät, mutta telavedolla matka tehtiin. Man kunde dra en pulka efter den för material eller transport av skadad person tex.. Tätä kysyttiin ja vastauksia tuli useita, mikä on erinomainen suoritus varsinkin, kun kysymyksessä oli vuonna 37 vuotta sitten pelastusalaa puhuttanut ilmiö: uusi hybridituote Kulkuri-Esa ja sen omaperäinen markkinointioperaatio. En pysty kuvasta katsomalla varmaksi määrittelemään sen käyttötarkoitusta tai toimintaa, mutta olisikohan alkuimuun liittyvä laite. Kulkuri-asenteisissa Esa-ruiskuissa ei ollut käsikäynnistysmahdollisuutta, sillä hydraulipumppu oli asennettu pumpusta katsoen kampiakselin toiseen päähän eli juuri siihen, johon käsikäynnistyskampi laitettiin akun tyhjennyttyä. Pumpun tässä päässä aisojen tyvessä oli myös hydrauliöljysäiliö ja venttiilistö, jota ohjattiin aisoissa olevasta vivusta tai aisojen ollessa kuljetusasentoon käännettynä pumpun päällä, toisesta ohjausvivusta suoraan venttiilistä. En tiedä, millä tasolla firmat tekivät yhteistyötä, sillä Esterillä oli kuitenkin omaa pumppuvalmistusta, ja jatkaa sitä edelleen, mutta Esterin valikoimassa ei ollut tuohon aikaan tuotoltaan riittävän isoa, aivan Esa 30:n tuottoista moottoriruiskua, joten olisiko Esan käyttö tullut siitä tarpeesta. Och vi också fått svaren från Anders von Bell Den hette Kulkuri och hade en Bachert pump som drev den framåt samtidigt som den fungerade som en motorspruta. Tela-alustassa oli hydraulivetoinen, koko alustan levyinen ja mittainen matto – siis yksi matto, ja vehjettä ohjattiin seisomalla itse ahkiossa tai koneen perässä kävellen ja sarvista kääntämällä. Alun perin Esa 30:ssä ei ollut sähkökäynnistystä, mutta vakiovaruste siitä tuli vuonna 1971
Ilmoita siitä meille: toimitus@palokuntalainen.fi . Vastaukset osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi HUOM! Eikö lehtesi saapunut perille. Täydellisin vastaus palkitaan. LETKUT SOLMUSSA. 84 Uusi visa Neljä kuvaa, mikä yksikkö
Ilmoita siitä meille: toimitus@palokuntalainen.fi seuraava lehti Seuraava lehti (nro 127) ilmestyy viikolla 28. Lava-autot esittelyssä: Amarok, Hilux ja Ranger Missä menee SPAL, Pasi Jaakkola. PELASTUSAUTOT. Kangasalan VPK, Pirkkalan VPK Helsingin pelastusliitto ry PeO, PSR, SPPL, SSPL HUOM! Eikö lehtesi saapunut perille
BYROKRATIAN KUKKANEN – ohdake – on, että mikäli tuollaisen auton haltija on hyvinvointialue, rekisteröinti onnistuu – ja on siellä täällä onnistunut. TÄMÄN VUODEN LOPUSSA todennäköisesti voimaan tulevat lakimuutokset mahdollistavat sopimuspalokunnille autoverovapaat lava-autot, mutta eivät esimerkiksi katumaastureita, joita jotkut palokunnat käyttävät ensivasteautoina. Kokonaismassaltaan yli 3500 kilon ajoneuvoille ei ole ollut eikä tule olemaan rajoitusta. PERIMÄTIETO KERTOO, että joidenkin vapaaehtoispalokuntien päälliköt hankkivat 1960-luvulla omaan käyttöönsä autoverovapaasti henkilöautoja ennen kuin lainsäätäjä kiiruhti tukkimaan porsaanreiän ja määräsi henkilöluvuksi 1+8. VAIKKA LAINSÄÄDÄNTÖÖN on tulossa helpotuksia, esi-isien väärinkäytöksistä rangaistaan sopimuspalokuntia edelleen. Muutos autoverolakiin mahdollistaa ajoneuvon hankkimisen autoverovapaasti. Mikäli eduskunta hyväksyy lakien muutokset, palokunnat voivat rekisteröidä omistamiaan avolava-autoja pelastusajoneuvoiksi. Avolava hyvä, mutta …. Palokuntayhdistys voi ostaa ja omistaa yhteiskunnallisia tehtäviä palvelevan katumaasturin, mutta ei voi rekisteröidä sitä pelastusajoneuvoksi. AIKANAAN SOPIMUSPALOKUNTIEN MAHDOLLISUUS hankkia verovapaasti ajoneuvo ja rekisteröidä se pelastusajoneuvoksi rajoitettiin alle 3500 kiloisten ajoneuvojen osalta 1+8-paikkaisiin. 86 LIEKINHEITTÄJÄ kolumni KALKKIVIIVOILLA oleva autoveroja ajoneuvolakien muutos on sopimuspalokuntien kannalta edistysaskel
Myös sahasuojattu Primus 22 CS. Turvallisest i ja mukavast i työvuoroon ! Kulmala Seiz ja Völkl Palokuntalainen Huhtikuu 2025 205x275.indd 1 4.4.2025 15.15. Sammutusjalkineet Kulmalasta. EN 15090:2012 F2A HI3 SRC CI WR HRO Leutnant Pro, Komendant Pro ja Primus 22. Kaikki Kulmalasta! Palo & Pelastus Työskentele turvallisesti Perinteinen, Innovatiivinen, Laadukas! Mallistoa palomiehille, pelastajille, vartioille, sotilaille ja poliisille. Nahkaisena ja PBI. Suojausluokka II. 87 Jalkineita ammattilaisille jo vuodesta 1926! Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. Sammutuskäsineet, tekninen pelastamisen käsineet ja käsineet maastopaloon. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi SEIZ XF-LE sammutuskäsine Hirvennahkaa, jossa on SEIZ® Heat Absorber-lämmönvaimennin
Huhtikuusta lähtien valikoimassamme on viisi maastoon tehtyä WATERAX-pumppumallia. Kanadassa pumpuilta vaaditaan suorituskykyä suurten korkeuserojen vuoksi, meillä taas paloa voidaan sammuttaa keskellä korpea, jonne isoja pumppuja on usein mahdotonta kuljettaa. Kanadalainen WATERAX on perustettu 125 vuotta sitten ja sen pumput tunnetaan suorituskyvystään, kestävyydestään ja luotettavuudestaan. 88 Tiedustelut ja tilaukset info@turvata.fi Kanadassa ja Suomessa maastopalot saattavat olla erityisen haastavia. Älä jää ilman! 125 VUODEN KEHITYSTYÖN TULOS: KANNETTAVA PUMPPU, JONKA TODELLAKIN VOI OTTAA KEVYESTI! MARK-3 Watson edition B2X-23 PXTC MINI-MARK MINI-STRIKER STRIKER 3-13P