vakiopalstat Brandkåristen UUTUUS, JOLLA TURVAAT TERVEYTESI! Tiedät varmasti, että PAHyhdisteet aiheuttavat syöpää. KUINKA PALJON PAH-YHDISTEITÄ JÄÄ IHOLLE PESUN JÄLKEEN: Dekontaminaatiopyyhkeet 1 > 77 % Saippua 1 > 56 % Pak-ex < 4 %. Saksalainen uutuus Pak-ex on tehokas puhdistusaine PAH-yhdisteille. Koska saippuat ja desinfiointiaineet avaavat ihohuokosia, ne itse asiassa edistävät aineiden imeytymistä verenkiertoon. Toimi heti – taistele tehokkaasti sekä tulta että syöpää vastaan! Lisätietoa ja tilaukset: info@turvata.fi Palomiehet syöpää vastaan -järjestön tukema 1 Keir JLA et al. Se on saippuaton, dermatologisesti testattu ja pH-neutraali, joten se sopii myös herkälle iholle sekä hiustenkin pesuun. Pelastustoimen henkilöstö altistuu näille vaarallisille yhdisteille savusukelluksessa, maastopalossa, palopaikan jälkiraivauksessa, palatessaan palopaikalta varusteissaan asemalle sekä varusteiden huollossa. Etenkin pelastajan kasvot, kaula ja niska, kädet, nivuset ja polvitaipeet altistuvat vaarallisille yhdisteille. doi: 10.1080/15459624.2022.2150768 DermaPurge c/o Leibniz Institute for Polymer Research e.V. Päästessään iholle, PAHyhdisteet imeytyvät sen läpi verenkiertoon. 2023 Jan 23:1-11. Hyg
1.7.2024. Juttu Marko Palokankaasta löytyy Palokuntalaisen numerosta 121, ilm. Marko Palokankaan kirjoituksia on julkaistu useassa mediassa. Toimituksessa uskomme, että Marko tuo kolumneissaan tuoreita keskustelun aiheita pelastusalan kentälle ja päättäjille. Ollikainen TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi TAITTO, ILMOITUSMYYNTI, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA TALOUS Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi PAINO Grano Oy KANNEN KUVA Etelä-Savon pelastuslaitos KUVAPANKIT Freepik, Depositphoto JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja WWW.PALOKUNTALAINEN.FI palokuntalainen BRANDKÅRISTEN vakiopalstat Brandstationen – ett slutet rum, eller.... Toimitus 28-35 Venetoimintaan uutta potkua Saimaalla Lingottua 13 Mielipide 62. Pääkirjoitus Letkut solmussa 7 68 48-51 Pihlavan VPK:n nuoriso-osasto 24. VUOSIKERTA AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN ISSN 1798-2685 Liekinheittäjä 70 Brandkåristen 66 Ledaren 65 Tervetuloa, Marko! Savusukeltava sotilasprofessori Marko Palokangas aloittaa tässä numerossa lehtemme kolumnistina. Työ Puolustusvoimien palveluksessa ja pitkä kokemus sopimuspalokuntatoiminnasta antavat hienon kaikupohjan Markon ajatuksille. Hän on vieraillut kommentaattorina myös television ja radion ohjelmissa, myös Markon podcastit ovat suosittuja ajankohtaiskatsauksia. 5 8-13 etelä-Savon pelastuslaitos PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 TOIMITTAJA Silvio Hjelt KOLUMNISTIT Jaakko Linko, Marko Palokangas OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H
03 3142 1555 HÄMEENLINNA Parolantie 10 p. Hyväksyntä EN 659.. Resorikaulus. Kämmen kulutusta kestävää nappanahkaa. SEIZ XL LE Palokäsine pehmeää ja kestävää hirvennahkaa. 03 3142 1545 TURKU Leipäläntie 71 p. 03 3142 1507 PORI Satakunnankatu 38 p. Leveä kaulus ripustuslenkillä. Kosteussuojakalvo. Vesipesu 40ºC. Vesipesu 40ºC. SEIZ FIRE-FIGHTER PREMIUM S PBI Palokäsineessä selkämys PBImateriaalia, rystyssuojat. SEIZ SUPERSOFT Edullinen palokäsine pehmeää naudan pintanahkaa. Vesipesu 60ºC. Kosteussuojakalvo. 03 3142 1550 SEIZ SUPERSOFT Edullinen palokäsine pehmeää naudan pintanahkaa. Kämmen Kevlar, silikonipinnoitteella. Goretex kalvo. Vesipesu 30ºC. Resorikaulus Nomex. Vesipesu 40ºC. SEIZ XL LE Palokäsine pehmeää ja kestävää hirvennahkaa. Kosteussuojakalvo. Hyväksyntä EN 659. Hyväksyntä EN 659. Selkämys tulenkestävää modakryylikuitua, rystyssuojat. Hyväksyntä EN 659. Hyväksyntä EN 659. Leveä kaulus heijastimella. Leveä kaulus ripustuslenkillä. Vesipesu 60ºC. Leveä Nomex kaulus heijastimella. Kosteussuojakalvo. 03 3142 1530 TAMPERE Turvesuonkatu 7 p. Hyväksyntä EN 16073-4, EN 388 ja EN 407. Vesipesu 40ºC. TAMREX OY VANTAA Tikkurilantie 68 p. Kaksi tarrakiinnitysnauhaa rannekkeessa, ripustuslenkki. Goretex kalvo. Amara-nahkaa. Hyväksyntä EN 659. Pinnoitettu neopreeniresori tarrakiinnityksellä. Hyväksyntä EN 659. www.tamrex.. 03 3142 1505 ESPOO Koskelontie 15 p. Hyväksyntä EN 388. Kämmenselässä ja rystysissä vahvikkeet. 6 Suojaa sinäkin kätesi SEIZ käsineillä! SEIZ FIRE-FIGHTER PREMIUM PBI Palokäsineessä selkämys PBImateriaalia, rystyssuojat. Kämmen Kevlar, silikonipinnoitteella. SEIZ JF Palokäsineen malliin valmistettu käsine palokuntanuorille. Vesipesu 30ºC. 03 3142 1560 TAMPERE Kuokkamaantie 4 p. 03 3142 1522 LAHTI Ansiokatu 2 p. SEIZ MAGNUS Käsine teknisiin pelastustehtäviin ja maastopaloihin. Leveä kaulus heijastimella. Kosteussuojakalvo. SEIZ XF LE S Palokäsine pehmeää ja kestävää hirvennahkaa
Erityisesti tämä tulee näkymään raskaan kaluston hankinnan vaikeutumisena. ON JAKSETTAVA pitää pelastustoimen merkitys ja tavoitteet esillä. PELASTUSLAITOSTEN SUURIN KUSTANNUSERÄ on henkilöstö. OSASSA LAITOKSIA on onnistuttu kasvattamaan vahvuuksia, mutta raakaa totuutta on pakko katsoa silmiin. Tutun moniäänisesti, mutta samoilla nuoteilla.. JOS TUOLLAINEN KEHITYS JATKUU, mihin silloin tarvitaan vpk-yhdistyksiä. Kirkkokatu ja Kimmo Kohvakka ovat hiljaa. JOILLAKIN PELASTUSLAITOKSILLA on leikkauspaineita myös vpk-muotoisten sopimuspalokuntien korvauksiin. Tämä kysymys on jo kuultu joidenkin hyvinvointialueiden päättäjien keskuudesta. Esimerkiksi Etelä-Savossa pelastuslaitoksen pitäisi nirhaista ensi vuoden 14 miljoonan budjetista miljoonan verran pois. Se on kallista. Kuluvan vuoden aikana on kuultu vain joitakin ponnettomia puheenvuoroja. 7 PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Taisteluun pelastusalan pelastamiseksi Artikel på svenska på sidan 65. Yhden henkilön lisääminen vuoron vahvuuteen on tarkoittanut ja tarkoittaa tulevaisuudessakin viiden viran perustamista. ALAN VAIKUTTAJAT ovat olleet suhteellisen hiljaa. Muutaman viime vuoden aikana pelastuslaitokset ovat pyrkineet lisäämään ammattihenkilöstöä. JOS ON PELASTUSLAITOSTEN KÄYTTÖTALOUSPUOLELLA leikkauspaineita tässä ja nyt, investoinneista tinkiminen vaikuttaa merkittävästi laitosten tulevaisuuteen. Monille laitoksille on jo asetettu vaatimuksia kustannusten leikkaamiseksi. Lähivuodet näyttävät, ajetaanko suomalaista vpk-toimintaa hiljalleen alas siirtämällä loputkin vapaaehtoispalokuntien hälytysosastojen jäsenistä hyvinvointialueiden osa-aikaisiksi työntekijöiksi. Se on vaarallista. Pelastusalan vaikuttajien ja kentän tulee työskennellä yhdessä sen varmistamiseksi, etteivät nyt elettävän vaikean vaiheen kululeikkaukset ja muut haitalliset seuraukset jää pysyviksi. Tämän ovat osaltaan aiheuttaneet myöhäisheränneet aluehallintovirastot, jotka ovat kiristäneet toimintavalmiutta koskevia tulkintojaan. Merkittävä osa hälytysosastojen jäsenistä on jo laitosten palveluksessa. Kenties periaatteella valtiovarainministeriön pelko on virkamiehen viisauden alku ja loppu. VAIKKA VALTIONTALOUDEN TASAPAINOTTAJIEN sakset leikkelevät ja kirveet heiluvat, alamme ei saa antaa periksi tulevaisuudestaan. pääkirjoitus HYVINVOINTIALUEIDEN TALOUS on kuralla, ja tämä vaikuttaa suoraan myös pelastuslaitoksiin. Riittävän kovaan ääneen, kun tarvetta on. Elinkaarensa lopussa olevien paloasemarakennusten korvaaminen käy sekin entistä hankalammaksi. Se on paljon
Mikkeli on maakunnan keskus, Pieksämäki ja Savonlinna ovat kaksi muuta kaupunkia. Niiden lisäksi laitoksella on 27 sopimuspalokuntaa. Alue on ”kolminapainen”. 8 Teksti Pekka Koivunen Kuvat Pekka Koivunen ja Etelä-Savon pelastuslaitoksen arkisto Etelä-Savon pelastuslaitos on yksi Saimaan vesistöalueen neljästä pelastuslaitoksesta. Tunnusomaista alueelle on vesistöjen ja saarten suuri lukumäärä. Näissä kolmessa kaupungissa on ammattiasemat. Etelä-Savon pelastuslaitos Asukkaat harvassa, vesistöjä vaikka muille jakaa
Johtaminen Seppo Lokka kertoo Etelä-Savon hyvinvointialueella päätöksenteon poikkeavan jonkin verran yleisestä. Siihen kuuluvat henkilöstön edustaja, sopimushenkilöstön edustaja, kolme palopäällikköä, pelastuspäällikkö, riskienhallintapäällikkö, viestintäasiantuntija, talouskontrolleri. Tiettyinä sesonkiaikoina palvelutasopäätöksen mukaisesti (esimerkiksi Oopperajuhlat) pelastustoiminnan johtaja päivystää myös Savonlinnassa tai Pieksämäellä. Kesäaikana varallaolovahvuutta saatetaan nostaa riippuen paikallisista olosuhteista. – Muutosneuvottelut ovat käynnissä ja ratkaisuja odotetaan lähiaikoina.??. – Ammattihenkilöstön ohella sopimushenkilöstöllä on merkittävä osuus valmiudessamme. Suuri osa alueemme 45000 vapaa-ajan asunnosta on tuolloin käytössä. Näiden kolmen ammattiaseman ympärille on kullekin muodostettu oma paloasemaryhmänsä, joissa on yhteensä 27 paloasemaa. Riittävästi haastetta pelastustoimelle ja –toiminnalle. Moniammatiliset yksiköt ovat 24/7-valmiudessa Puumalassa, Sulkavalla ja Punkaharjulla Pääsääntöisesti näissä yksiköissä työskentelee ensihoitaja ja palomies –pari. – Kuitenkin tilannepaikanjohtajana toimii pääosin ensimmäisenä kohteeseen ehtivän yksikön esimies. Päivystävä palomestari liikkuu kentällä melko harvoin. Operatiivinen johtaminen tapahtuu Mikkelissä sijaitsevan päivystävän palomestarin toimesta. – Lisäksi meillä on sopimuspalokunnissa noin 519 pelastustoimintaan osallistuvaa henkilöä, kertoo Seppo Lokka. – Kutsun sitä kausiväestöksi. – Meillä yhdeksänjäseninen turvallisuuslautakunta valmistelee pelastustoimen ja ensihoidon palvelutasopäätöksen, mutta esimerkiksi talousarvioehdotuksen valmistelu ei kuulu lautakunnalle. Pelastuslaitoksen käytännön asioista käsittelee kerran kuukaudessa kokoontuva johtotiimi. Etelä-Savon Pelastuslaitos työllistää päätoimisesti 146 henkilöä, joista 18 määräaikaista. Pelastustoimen hälytystehtäviä pelastuslaitoksella oli vuonna 2023 yhteensä 2785 kappaletta. Kesällä maakuntamme väkiluku kasvaa merkittävästi. Näistä 24/7-asemia ovat Mikkeli, Savonlinna ja Pieksämäki. Lautakunta kylläkin antaa lausunnon talousarvioehdotuksesta. 9 Etelä-Savon hyvinvointialue ”Eloisa” / Etelä-Savon pelastuslaitos OSA 1 P elastusjohtaja Seppo Lokka kuvailee Etelä-Savon maakuntaa pelastustoimen näkökulmasta kolmella ominaisuudella: – Vesistön rikkoma, kauttaaltaan harvaan asuttu ja vähän raskasta teollisuutta. – Juvalla, Mäntyharjulla ja Kangasniemellä päivystää yksi palomies ympäri vuorokauden. Pelastuslaitoksella on 30 paloasemaa. Miljoonan leikkaus tehtävä Pelastuslaitoksen 14,3 miljoonan käyttötalousbudjetista pitää Seppo Lokan mukaan leikata yksi miljoona. Lokka ottaa esiin myös erityispiirteen, joka on otettava huomioon pelastustoiminnan valmiuksia suunniteltaessa. Siinä ne. Puheenjohtajana toimii pelastusjohtaja Seppo Lokka. Resurssit jaettu kattavasti Pelastuslaitoksen resurssit on jaettu mahdollisimman kattavasti alueelliset erityispiirteet huomioon ottaen
– Olemme vahvasti mukana Itäja Kaakkois-Suomen pelastuslaitosten maastopalomuodostelman (GFFF-V) toiminnassa. Seppo Lokka pitää siirtymistä kuntien ylläpitämään alueelliseen pelastustoimeen vuonna 2004 helpompana kuin siirtymistä hyvinvointialueisiin. Maastopalontorjuntaan satsattu Osoituksena käytännön kansallisesta yhteistyöstä on esimerkiksi maastopalojen sammutukseen modifioitu metsäkone ”Mörkö”. – Pyrimme näissäkin hankinnoissa yhteistyöhön muiden pelastuslaitosten kanssa. – Nyt käytämme investointeihin 2,8 miljoona euroa. Laitos omistaa yhden ja operoi tarvittaessa toista, Itä-Savon koulutuskuntayhtymän omistamaa konetta. Siksi jatkamme asianmukaisten varusteiden ja hengityssuojainten hankintaa. Yhteistyö hyvinvointialueen puitteissa on Seppo Lokan mukaan lähtenyt liikkeelle hyvin. – Valtuudesta riippuu paljon se, saammeko esimerkiksi raskaan kaluston keski-iän pysymään edes kohtuullisella tasolla. – Myö yhessä! Etelä-Savon hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen ja pelastusjohtaja Seppo Lokka pelastuslaitoksen talonpolttoharjoituksessa Kangasniemellä keväällä 2024.. – Olemme olleet vuosien varrella mukana hankintayhteistyössä useiden laitosten kanssa. Tulevaisuuteen pelastusjohtaja Seppo Lokka kuitenkin katsoo luottavaisin silmin. – Tuolloin vajaa 150 henkilöä siirtyi Mikkelin kaupungin palvelukseen. Viime vuosina on paljon puhuttu sammutushenkilöstön suojavarusteista maastopaloissa. Itä-Suomen pelastuslaitosten tilannekeskusyhteistyö ”Istike” on edelleen voimissaan. Nyt muutos on koskenut useita organisaatioita ja 8000 työntekijää. Miten menee, Seppo. – Varautuminen arjen häiriötilanteisiin ja väestönsuojelu vaativat edelleen aktiivista yhteistyötä kuntien ja myös kolmannen sektorin kanssa. Yhteistyöhakuinen laitos Useista pelastuslaitoksista poiketen Etelä-Savon pelastuslaitos tunnettiin jo 2000-luvulla tiiviistä yhteydenpidosta kuntiin. Pelastusalan yhteistyökuvioista Lokka mainitsee muutaman. –Jonkin verran on tiettyjä jännitteitä erityisesti kolminapaisuudesta johtuen ollut, mutta niistä kyllä selvitään. Seppo Lokan mukaan myös muuta erikoiskalustoa on tulossa enemmän. – Maastopalojen sammutus on fyysisesti kuormittavaa ja savukaasujen ja pienhiukkasten kannalta terveydelle vaarallista. Tällä kerralla muutoksen mittakaava on ollut paljon isompi. Jotta jatkossa investoinnit olisivat mahdollista Eloisa tulee hakemaan lainanottovaltuutta. Tänään varautuminen maastopalojen torjuntaan niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla on tärkeä painopistealue. Näistä jännitteistä näkyvin esimerkki on alueen kahden keskussairaalan ongelma. 10 Investointitilanne ollut pelastuslaitoksella kuitenkin ollut hyvä johtuen siitä, että vuoden 2023 investoinnit jäivät erinäisistä syistä välistä. Hankintalistalle kuuluvat muun muassa puomitikas, raivausauto, säiliöauto, sammutusauto, radiokalustoa ja aluksia
Tänään Seppo Lokan virallinen virkanimike on toimialajohtaja/pelastusjohtaja. Hallintotieteiden maisterin tutkinnon hän suoritti Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa. Siitä alkoi yhä jatkuva ura pelastusalalla. Palomieskurssin Lokka kävi Espoossa. Päällystökurssilta (3) hän Pelastusjohtaja Seppo Lokka, 55 Jo yli 20 vuotta pelastusjohtajana valmistui 1997. Hän osallistui parin vuoden ajan myös alueellisen pelastustoimen valmisteluun. Ennen vuotta 2003 alkanutta pelastusjohtajan virkaa Seppo Lokka toimi palomiehenä, Mikkelin aluehälytyskeskuksen viestimestarina ja Etelä-Savon pelastusalan liiton toiminnanjohtajana. Sopimuspalokuntalaisena Lokka pääsi kesämieheksi Mikkelin paloasemalle. 11 Yksi pisimpään pelastusjohtajana tähän mennessä Suomessa toiminut on Etelä-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Seppo Lokka. ??. Hyötyliikunnan lisäksi Seppo Lokka käy kahdesti viikossa kuntosalilla ja talvella hiihtää. Lokka asuu luokanopettajana toimivan puolisonsa kanssa Mikkelissä. Mikkelin maalaiskunnan sijaitsevaan Otavan VPK:n nuoriso-osastoon hän liittyi 1980-luvun alkupuolella. Perheen kaksi poikaa ovat jo maailmalla. Varusmiespalveluksen Seppo Lokka suoritti Karjalan prikaatissa Vekaranjärvellä. Tällä hetkellä hän on reservin kapteeni
. 12 OSA 2 JULKAISTAAN 1.11.2024 ILMESTYVÄSSÄ LEHDESSÄ NUMERO 123. Etelä-Savon uusin paloasema sijaitsee Savonlinnan Laitaatsillassa. ETELÄ-SAVON HYVINVOINTIALUE ELOISA Eloisa tuottaa, kehittää ja järjestää sosiaalija terveyspalveluja sekä pelastustoimen palveluja 12 kunnan alueella 130 000 Etelä-Savon maakunnan asukkaalle. ETELÄ-SAVON MAAKUNTA Kokonaispinta-ala 17 099,02 km² – josta maa-aluetta 12 651,54 km² – josta sisävesiä 4 447,48 km² Vapaa-ajan asunnot 45903 (2023) Väkiluku 130 057 – väestötiheys 10,28 as./km² 12 kuntaa, joista kolme on kaupunkeja (Mikkeli, Savonlinna ja Pieksämäki). Työntekijöitä 8000 Aluevaltuusto: 59 jäsentä Aluehallitus: 13 jäsentä Toimialat: Terveyspalvelut, Sosiaalipalvelut, Ikääntyneiden palvelut, Pelastusja turvallisuuspalvelut, Konsernipalvelut Hyvinvointialueen johtaja Santeri Seppälä, varahenkilö pelastusjohtaja Seppo Lokka. Turvallisuuslautakunnassa yhdeksän jäsentä
Liian harvoin näistä kuitenkaan muistetaan kertoa niille sopimuspalokunnille, joiden hälyttämiseen muokkaukset vaikuttavat. VAAN MINKÄS TEET, jos silti huolettaa! Mikäli huoli nousee vain silkasta keikkakateudesta, sen joutaakin ohittaa olankohautuksella. Kyllä ei taas ollut mitään järkeä, vain xx1, xx1 ja xx3! Selvästi suositaan naapuripalokuntaa näissä, ovat taas roplanneet jotain noissa vasteissa…” Tutunkuuloista kiukuttelua. Toisinaan kiukuttelu muuttuu myös sopimuspalokuntalaisten palautteeksi pelastuslaitosten viranhaltioiden suuntaan. Mutta kun hälytysvasteita muokataan siten, että yksittäisen palokunnan tehtävämäärät kääntyvät joko jyrkkään laskuun tai harvinaisissa tapauksissa nousuun, on huolenilmaus jo perustellumpi sopimushenkilöstön motivaation näkökulmasta. Riittävä määrä tehtäviä pitää sopimushenkilöstön valppaana ja valmiina, sekä motivoituneena harjoittelemaan. Avoimesta keskustelusta ja sopimuspalokuntalaisten mietteiden vakavasti ottamisesta hälytysvasteita ja yksiköiden kyvykkyyksiä säädeltäessä tuskin seuraisi suurta katastrofia. 13 kolumni ”MIKSI MEITÄ EI OLLUT VASTEESSA. Aina keskitytään vain omien keikkatilastojensa kiillotukseen. Sopimuspalokunnille arkipäiväisemmät pikkutehtävät ovat kuitenkin tärkeitä, niillä kun rakennetaan rutiinia ja osaamista tiukempiin paikkoihin. Olenpa kuullut tällaisessa tilanteessa sopimushenkilöstölle lausutun, ettei ole laisinkaan heidän asiansa kantaa huolta hälytysvasteiden muodostumisesta. Ymmärrän kyllä, että viranhaltijoista voi tuntua mitättömältä sopimuspalokunnan yksikön putoaminen pois jostakin tehtäväluokkaan ”pieni” kuuluvasta vasteesta. HÄLYTYSVASTEIDEN MUODOSTUMISEEN tehdään pelastuslaitoksilla jatkuvasti säätöjä ja muokkauksia. VIELÄ TÄTÄKIN VAKAVAMMIN tulisi ottaa huoli hälytysvasteiden kummallisuudesta silloin, kun se on aiheuttanut ongelmia apua tarvitsevan ihmisen näkökulmasta. Mutta mikseivät tehtävämäärät tunnu vieläkään palautuneen tasolle, jossa ne olivat ennen aikaa, jolloin ruokakaupan kassajonossa ei voinut yskähtää saamatta osakseen kauhistuneita katseita. Lopputulemana on ärsyyntymistä puolin ja toisin. Monesti merkityksettömiä pikkujuttuVastekiukuttelua ja. Jos joskus naapuripalokunta vie keikan nenän edestä, niin toisella kertaa käy toisinpäin. Pandemia-aikana ensivasteen hälyttämisessä alettiin ehkä perustellustikin kitsastella. LINGOTTUA JAAKKO LINKO sopimuspalokunnan varapäällikkö, ensihoitajaopiskelija (AMK). Saattaisipa joskus tapahtua palvelun parantumista jopa hädässä olevan ihmisen kannalta. Tämä lisää epäluuloisuutta ja jopa salaliittoteorioiden syntymistä. Jos esimerkiksi lähin ensivasteyksikkö jää jatkuvasti hälyttämättä kiireelliselle ensihoitotehtävälle, voi olla aiheellista miettiä, leikitäänkö hälytysvasteissa jo ihmishengillä. Palautteen antaminen ja etenkin sen vastaanottaminen on taitolaji, jossa epäonnistutaan usein
Tavoite on, että eri puolilla Suomea olisi käytössä mahdollisimman yhdenmukainen toimintamalli ja käytännöt erilaisten normaaliolojen häiriötilanteiden ja poikkeusolojen hallintaan. Tilannekuva tukee johtamista Hankkeessa selvitetään myös, miten häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin liittyvä tilannekuvatoiminta olisi tarkoituksenmukaista järjestää. Loppuraportin on määrä valmistua 30.8.2025 mennessä. Kehittämishankkeessa käynnistetään alueelliset pilottihankkeet, joista saatuja havaintoja hyödynnetään yhtenäisen toimintamallin määrittelyssä ja valtionohjauksen kehittämisessä. Varautuminen, häiriötilanteet ja niiden johtaminen edellyttävät aina kattavaa tilannekuvaa, jossa tarvitaan useiden eri toimijoiden välistä tehokasta tiedonkulkua ja yhteistyötä. Viime vuosina erilaiset kriisit ja muutokset turvallisuusympäristössä ovat haastaneet kaikkia toimijoita. Hankkeessa selvitetään muun muassa teknisiä järjestelmiä, viestintäkanavia ja tiedonvaihtoon liittyviä käytäntöjä. Varautumisesta on tullut entistäkin tärkeämpää, kun häiriötilanteiden hallinta on muuttunut vaativammaksi. Hankkeessa tehdään ehdotus alueellisen yhteistyön toimintamallista ja sen ohjauksesta. Kunnilla, kaupungeilla, hyvinvointialueilla, valtion alueellisilla ja keskushallinnon toimijoilla, huoltovarmuuskriittisillä yrityksillä ja kolmannella sektorilla on keskeinen rooli alueellisessa varautumisessa. Tavoitteena yhtenäinen toimintamalli Nykyisin alueilla ja toimialoilla on erilaisia alueellisen varautumisen yhteistoimintarakenteita ja käytäntöjä. Osana valmistelua laaditaan lisäksi malli kriisitilanteiden alueelliseen koordinaatioon ja johtovastuisiin sekä valtion ohjauksen kehittämiseen. Selvityshankkeessa on tarkoitus arvioida, miten varautumisen alueellista yhteistyötä, koordinaatiota ja yhteistä tilannekuvatoimintaa tulisi kehittää. Lähde: SM, VM 16.8.2024 Alueellisen varautumisen kehittämistarpeet selvitetään. 14 Sisäministeriö ja valtiovarainministeriö ovat käynnistäneet laajan selvityksen alueellisen varautumisen ja tilannekuvatoiminnan kehittämistarpeista
Työryhmä tekee ohjeluonnokseen tarvittavat muutokset lausuntojen perusteella. Ohjeen perusteluja kuvataan lisäksi perustelumuistiossa, joka täydentyy lausuntopalautteen perusteella. Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen tavoite on ohjata pelastustoiminnan palveluiden suunnittelua ja järjestämistä niin, että pelastustoiminnan palvelutaso toteutuu yhdenvertaisesti ja laadukkaasti koko maassa, eri alueiden riskit ja uhat huomioiden. Ohjeluonnos on valmisteltu laajassa yhteistyössä Ohjeluonnos on valmisteltu sisäministeriön asettamassa työryhmässä, jossa on Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen luonnos lausunnoille jäseniä pelastuslaitoksista, aluehallintovirastosta ja Pelastusopistosta. Lausuntoja ohjeluonnoksesta voi jättää 27.9. Uudessa ohjeessa keskeisimpiä muutoksia ovat uudet mallit palveluiden tarpeen arvioinnissa ja toimintavalmiuden rakentamisessa. 0295 488 464, etunimi.sukunimi@gov.fi pelastusylitarkastaja Tommi Luhtaniemi, p. Aiempi toimintavalmiuden suunnitteluohje on vuodelta 2012, jonka jälkeen pelastustoimen toimintaympäristössä on tapahtunut merkittävästi muutoksia. Sisäministeriö järjestää ohjeluonnoksesta infotilaisuuden syyskuussa 5.9. asti. 0295 488 387, etunimi.sukunimi@gov.fi Lähde: SM. Pelastustoiminnan toimintavalmiuteen vaikuttavat henkilöstön ja kaluston määrä ja laatu, ennalta tehdyt suunnitelmat, johtamisen organisointi sekä pelastustoiminnan toimintavalmiusaika. Ohjeen käyttöönotosta päätetään erikseen sisäministeriössä. Lisäksi valmisteluun on osallistunut työryhmän ulkopuolisia asiantuntijoita pelastuslaitoksista ja aluehallintovirastosta. Ohje tukee hyvinvointialueita pelastustoiminnan palvelutason suunnittelussa, järjestämisessä ja mitoituksessa. Lisätiedot: pelastusylitarkastaja Olli Ryhänen, p. 15 Sisäministeriö on lähettänyt pelastustoiminnan toimintavalmiuden suunnitteluohjeen luonnoksen lausunnoille keskeisille sidosryhmille
Tunnustuksen saaminen on Raskille suuri kunnia, jonka hän ottaa ilolla vastaan. 16 VUODEN PALOMIES ON VARAUTUMISEN ASIANTUNTIJA Vuoden Palomieheksi 2024 valittiin varautumisen ja väestönsuojelun asiantuntija Tomi Rask, joka on tehnyt työtä näiden asioiden parissa vuosikymmenten ajan. Vuoden Palomies on valittu vuodesta 1982 lähtien.. – Kansainvälinen yhteistyö painottuu esimerkiksi väestönsuojien esittelyihin ja keskusteluihin asiantuntijoiden ja päättäjien kanssa Suomen ja erityisesti Helsingin väestönsuojelun järjestelyistä. Varautumisen opettajana toimiva Rask on tuonut suomalaista väestönsuojelua näkyväksi niin Suomessa kuin maailmalla. Toki nyt varautumisen opettajana tavoitteellisemmin kuin uran alkuvuosina, Rask kertoo. – Aiemmin keskusteluja käytiin vertaisten, kuten muiden asiantuntijoiden kanssa, mutta nyt keskustelemme median ja päättäjien kanssa, Rask toteaa. Perusteina Raskin valinnalle Vuoden Palomieheksi mainitaan pitkäjänteinen työ pelastustoimen väestönsuojelun hyväksi. Tomi Rask Helsingin on tehnyt lähes 30-vuotisen uran Helsingin kaupungilla, ja niistä parikymmentä väestönsuojelun parissa. – Olo on hämmästynyt ja otettu. ENNÄTYSYLEISÖ PELASTUSTOIMEN AJANKOHTAISPÄIVILLÄ Elokuun lopussa järjestetyt kaksipäiväiset Pelastustoimen ajankohtaispäivät keräsivät noin 200 alan vaikuttajaa kuulemaan pelastusalan ja erityisesti varautumisen ilosanomaa. Rask on monelle tuttu kasvo eri medioista, sillä väestönsuojelu ja väestönsuojat ovat olleet pinnalla maailmanpoliittisen tilanteen takia. Palkinnon perusteluissa mainitaan lisäksi Raskin tekemä kansainvälisesti merkittävä työ väestönsuojelun parissa. – Varautuminen ja väestönsuojelu ovat kulkeneet mukana jo pitkään, ja olen niitä kouluttanutkin lähes koko urani ajan. Pitkä ura väestönsuojelun parissa on tehnyt Raskista alansa asiantuntijan, jonka asiantuntijuudelle on ollut viime aikoina kysyntää. Kuva: SPEK Vuoden Palomies-valinnan tekee vuosittain toimikunta, johon kuuluu edustaja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä (SPEK), Suomen Palopäällystöliitosta (SPPL), Suomen pelastusalan ammattilaisista (SPAL), Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta (JHL) ja Suomen Sopimuspalokuntien Liitosta (SSPL). – Tällä porukalla on hienoa tehdä töitä yhdessä kansalaisten turvallisuuden eteen, Rask sanoo. – Uskon, toivon ja teen kaikkeni, ettei työmme tuloksia koskaan tarvita, vaan työmme varautumisen ja väestönsuojelun parissa näkyy yhteiskunnan toimivuutena normaalioloissa, Rask huomauttaa ja lisää, että yhteiskunnan pystyssä pitämiseen ja kansalaisten turvaamiseen on kuitenkin keinot, mikäli normaalioloista joudutaan poikkeamaan. Helsingin kaupungin isännöimässä, pelastusosaston järjestämässä tapahtumassa julkistettiin muun muassa Vuoden palomies 2024 ja esiteltiin Palosuojelurahaston innovaatiopalkinnon saajat. Hän haluaa kuitenkin muistuttaa, että työtä ei tehdä yksin, vaan tiiviisti pelastuslaitoksen ydintiimin, kaupungin ja vapaaehtoisten kanssa. Hienoon seuraan pääsin, kun katsoo edellisten vuosien palkittuja, Rask iloitsee
Likaisten letkujen pesuvedet voidaan kerätä talteen jatkokäsittelyä varten. QR-koodi -koulutuskortti Toinen Innovaatiopalkinnon jaettu kolmas sija sekä 4 000 euron palkintoraha myönnettiin pelastusryhmänjohtaja Erno Nikolai Välijoen innovaatiolle QR-koodi -koulutuskortti. INNOVAATIOPALKINTO Palosuojelurahaston Innovaatiopalkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena pelastustoimeen kohdistuneesta ansiokkaasta innovaatiosta. Kunniamaininta: Valmiudessa oleva telakaivinkone Palosuojelurahaston kunniamaininta sekä 2 000 euron palkintoraha myönnettiin Pirkanmaan vapaaehtoinen palokunta ry:n innovaatiolle telakaivinkone lisälaittein pelastustoimessa. Sukeltajan Sonar Palosuojelurahaston vuoden 2024 Innovaatiopalkinnon ja 25 000 euron palkintorahan saivat palomies Jukka-Pekka Vuorinen, paloesimies Niko Vainio ja palomestari Janne Taskinen sukeltajan Sonarin kehittämisestä. Palkinto voidaan myöntää yrityksen, yhteisön tai yksityisen henkilön kehittämälle innovaatiolle, joka on huomattavasti edistänyt mainittuja tavoitteita. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella kokeiltiin pelastuslauttaan kiinnitettävää akkumoottoria. 3. Akkumoottori pelastuslauttaan Innovaatiopalkinnon toinen sija sekä 15 000 euron palkintoraha jaettiin pelastusryhmänjohtaja Vesa Soisalon ja vanhempi pelastaja Aki Nummin innovaatiolle akkumoottori pelastuslauttaan. Se on kehitetty tehostamaan pelastusalan työntekijöiden osaamisen kehittämistä sekä osaamisen aktiivista ylläpitämistä tietotekniikan avulla. Laitteen käyttämä vesi saadaan paloauton vesisäiliöstä erillisellä letkulla. 17 PSR:N INNOVAATIOPALKINTO 2024 1. Pirkanmaan vapaaehtoisen palokunta ry:n jäsenistö kehitti ratkaisun, jolla voidaan luoda uusi työturvallinen työtapa pelastustoimeen. Laite on kannettava ja tehty teräksestä. Näistä on palkittu 55. 3. Sopimuspalokunnan tehtävänä on tuottaa Pirkanmaan hyvinvointialueelle raskaan pelastamisen valmiutta. n. Sukeltajan Sonar on yhdistelmä laitteesta, työmenetelmästä ja toimintatavasta, jonka avulla veden alle vajonnut tai hukkunut voidaan tavoittaa moninkertaisesti aiempaa nopeammin. QR-koodin voi skannata oman älypuhelimen kameralla ilman erikseen asennettavaa sovellusta. Letkujen esipesuja keräyslaite Innovaatiopalkinnon jaettu kolmas sija sekä 4 000 euron palkintoraha myönnettiin palomies Tero Nurmen ja yrittäjä Mikko Soinin kehittämälle innovaatiolle letkujen esipesuja keräyslaite. Palkinnon voi saada laite, väline tai kone, työmenetelmä, toimintatapa tai vastaava muu uusi keksintö. Innovaatiosta on hyötyä etenkin sellaisilla sukellustehtävillä missä kohteen tarkka sijainti ei ole tiedossa tai näkyvyys pinnan alla on huono. Kortin ydinajatuksena on, että koulutusvideo seuraa pelastuskalustoa ja kaluston käyttäjä voi kehittää omaa osaamistaan siellä, missä pelastuskalustoa säilytetään tai käytetään. Lautan nopeus on noin 2–3 kertainen uimiseen verrattuna. Raskaalla pelastamisella tarkoitetaan telakaivinkoneella toteutettavaa pelastustoimintaa. Vuodesta 2007 on PSR:lle tullut 305 palkintoesitystä. 2. Letkut pystytään esipesemään jo tilannepaikalla, jolloin palopaikalta ei kuljeteta palojäämiä paloasemalle. Akkumoottori keventää pintapelastajan kuormitusta lautan kuljettamisessa varsinkin pidemmillä matkoilla. Palkitut ryhmäkuvassa
Suomen kansallisen turvallisuusstrategian tulee olla kattava ja mukautuva, jotta se voi vastata muuttuviin uhkiin. Koko. Yhteisen johtamisen näkökulma tarkoittaa sitä, että valtioneuvoston tasolla tehtävät päätökset ovat johdonmukaisia ja perustuvat ajantasaiseen tietoon ja tilannekuvaan. Venäjän pyrkimykset vaikuttaa muiden maiden sisäisiin asioihin ja käyttää hybridisodankäynnin keinoja ovat herättäneet laajaa huolta naapurimaissa, mukaan lukien Suomessa. Viranomaisten välinen yhteistyö, kuten poliisin, Puolustusvoimien ja pelastustoimen välillä, on elintärkeää. Näihin uhkiin vastaaminen vaatii kokonaisvaltaista ja moniulotteista lähestymistapaa. Venäjän pyrkimykset edistää kansallisia intressejään kaikilla mahdollisilla keinoilla korostavat tiedonvaihdon tärkeyttä eri viranomaisten välillä. Tällainen kokemus on arvokasta nykyisessä turvallisuustilanteessa, ja se tarjoaa vankan perustan laajemmalle turvallisuusyhteistyölle. Kyky havaita ja analysoida uhkia nopeasti ja tehokkaasti on olennaista, ja se edellyttää sujuvaa tiedonvaihtoa. Hybridisodankäyntiin liittyvät uhkat, kuten kyberhyökäykset, informaatiosota ja taloudellinen painostus, ovat nousseet keskeisiksi turvallisuuskysymyksiksi. Venäjän pyrkimykset edistää kansallisia intressejään kaikin käytettävissä olevin keinoin ovat lisänneet viranomaisten välisen tiedonvaihdon ja yhteistyön merkitystä entisestään. 18 Suomen turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muututtua merkittävästi on myös kansalliseen turvallisuuteen liittyviä päätöksentekomekanismeja ollut pakko tarkastella entistä laaja-alaisemmin. Venäjän aggressiivinen toiminta, kuten Ukrainan Krimin niemimaan valtaus vuonna 2014, liittäminen sittemmin osaksi Venäjää ja vuonna 2022 aloitettu laajamittainen hyökkäyssota Ukrainassa, on muuttanut merkittävästi Euroopan turvallisuustilannetta. Integroitu lähestymistapa mahdollistaa entistä paremman tilannekuvan muodostamisen ja nopeamman reagoinnin. Vaikka perinteet ja kokemukset ovat tärkeitä, nykyaikaiset uhkat vaativat uusia toimintatapoja ja ajattelumalleja. Valtioneuvoston rooli keskeisenä koordinoivana ja johtavana elimenä korostuu. Suomella on pitkä perinne toiminnan koordinoimisessa ja yhteensovittamisessa kokonaismaan-puolustuksen ja kokonaisturvallisuuden viitekehyksissä. Tämä edellyttää sitä, että kaikki turvallisuuteen liittyvät sektorit – puolustus, sisäinen Kansallinen turvallisuus edellyttää johtamista, resurssointia, suunnittelua, toimeenpanoa ja valvontaa turvallisuus, pelastustoimi, poliisi, ravavartiolaitos, kyberturvallisuus ja taloudellinen turvallisuus – otetaan huomioon päätöksenteossa
Moni asia maailmassa on muuttunut viimeisen sadan vuoden kuluessa, mutta yksi toimintatapa ainakin Suomessa on säilynyt lähes vakiintuneena; vapaaehtoisten kansalaisten osallistuminen ja rooli yleisen turvallisuuden ylläpidossa sekä turvaamisessa. On tärkeää, että Suomen turvallisuusstrategia on kattava, joustava ja mukautuva vastaamaan nykyisiin ja tuleviin uhkiin. Kansalaisjärjestöt ovat suomalaisen yhteiskunnan ja kansallisen turvallisuuden keskeinen tukipilari. Kokonaisturvallisuuden ja kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamiseen kuuluvat julkisen sektorin, eli valtioneuvoston, valtion viranomaisten ja kuntien, ja yksityisen sektorin toimenpiteiden sekä kansalaisten vapaaehtoisen toiminnan yhteensovittaminen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi kaikissa tilanteissa. Valtionhallinnon, viranomaisten, elinkeinoelämän, maakuntien ja kun-tien lisäksi yliopistot ja tutkimuslaitokset, järjestöt, yhteisöt ja yksilöt muodostavat kokonaisturvallisuuden verkoston, jossa tietoa voidaan jakaa, yhteisiä tavoitteita voidaan asettaa ja yhteistyöhön voidaan sitoutua joustavasti. Järjestöt tuottavat palveluja, koordinoivat vapaaehtoisten osallistumista viranomaisia tukevaan toimintaan ja ylläpitävät esimerkiksi valmiustoimintaan liittyvää erityisosaamista. Liian vähälle huomiolle usein kuitenkin jää ”neljäs sektori”, eli perheet, kodit ja yksittäiset kansalaiset. Suomalaisen kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamallin vahvuus on, että se kattaa kaikki yhteiskunnan tasot ja tahot. kolumni ALARMNISTI MARKO PALOKANGAS Sotilasprofessori Palokunnan ryhmänjohtaja. Tästä erinomaisena esimerkkinä toimivat sopimispalokunnat. Järjestöillä on merkittävä rooli onnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin varautumisessa. Järjestöt kanavoivat, johtavat ja koordinoivat myös järjestöihin kuulumat-tomien kansalaisten auttamishalun erilaisiin auttamistehtäviin. Suomessa yhdistysja järjestötoimintaa kutsutaan kokonaisturvallisuuden viitekehyksessä kolmannen sektorin toimijoiksi. Yhtenä esimerkkinä vapaaehtoistoiminnan laajuudesta ja vaikuttavuudesta voidaan pitää suomalaista sopimuspalokuntajärjestelmää, joka perustuu lähes yksinomaan vapaaehtoisiin henkilöihin ja omaehtoiseen yhdistystoimintaan. Hyvin monella kansalaisella on ”palava halu auttaa” ja tahto osallistua yhteisen turvallisuuden ylläpitoa tukevaan toimintaan, onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn, varautumiseen ja niin edelleen. Se vaatii kansalliseen turvallisuuteen liittyvien päätöksentekomekanismien laaja-alaista tarkastelua ja päivittämistä. 19 naisturvallisuuden käsitettä on laajennettava ja päivitettävä vastaamaan nykyisiä ja tulevia haasteita. Valtioneuvoston puolustusselonteon mukaan suomalaisen yhteiskunnan varautuminen toteutetaan kokonaisturvallisuuden periaatteella, mikä tarkoittaa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista viranomaisten, elinkeinoelämän sekä järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintana. Kokonaisturvallisuuden hallintaan eli yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseen kuu-luvat uhkiin varautuminen, häiriötilanteiden ja poikkeusolojen hallinta sekä niistä toipuminen. Suomen turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina Venäjän toimien ja uusien hybridisotaan liittyvien uhkien vuoksi. Valtioneuvostotason yhteinen johtaminen, viranomaisten välinen tiedonvaihto ja yhteistyö sekä kokonaismaan-puolustuksen ja kokonaisturvallisuuden perinteiden hyödyntäminen ovat keskeisiä elementtejä tässä prosessissa
Palomiesyhdistyksille myönnetään avustuksia samoin perustein kuin sopimuspalokunnille. Välineet toimittava taho oli mukana projektissa ja tietoinen paloja pelastustoimen erityistarpeista. Hyväksyttävät kustannukset: 18 644 euroa. . Jäsenistön toiveita kuunneltiin hankkeen aikana ja niin laitteisiin kuin äänentoistoon sai ottaa kantaa. 20 ”Sopimuspalokuntien pienavustukset on tarkoitettu sellaisille vapaaehtoisille palokunnille, laitospalokunnille, teollisuuspalokunnille, sotilaspalokunnille tai muille pelastusalalla toimiville yhteisöille, joilla on pelastuslain (379/2011) 25 §:ssä tarkoitettu sopimus oman alueensa pelastustoimen kanssa. Hanke on jo parantanut edellytyksiä jäsenten fyysisen kunnon ylläpitämiselle ja se on lisännyt salin käyttöastetta huomattavasti. Mikkelin Esikaupungin VPK:lle kuntosali. Mikkelin Esikaupungin VPK:ssa nähdään, että uusi välineistö parantaa palokunnan toimintaedellytyksiä ja siten edistää pelastustoimintaa. Yhdistyksellä tulee olla voimassa oleva sopimus hyvinvointialueen kanssa tuettavan toiminnon osalta.” Palosuojelurahaston myöntämiä pienavustuksia Palosuojelurahaston avustuspäätös 12.4.2024 päätös oli 9 322 euroa eli 50 % hyväksytyistä kokonaiskustannuksista. Sopimuspalokuntien pienavustusta on ollut mahdollista hakea kuntoiluvälineisiin vuodesta 2023. Esimerkiksi Fire-Fit -kriteerien mukainen lihaskuntotestien osuuden suorittamisen omalla asemalla on nyt mahdollista. Laitteet: Kuntovälineet Medical 14 347 euroa Avustettava hanke: Kuntosali paloasemalle Teksti Johanna Heikkilä Kuvat Mikkelin Esikaupungin Vapaaehtoinen Palokunta ry:n arkisto Mikkelin Esikaupungin VPK:n paloasemalla oli aiemmin pieni kuntoilutila ja laitteisto. Ahkerassa käytössähän nämä uudet välineet ovat. Halusimme omalle asemalle hyvät, kunnon ylläpidon ja kehittämisen mahdollistavat laitteet, kertoo huoltopäällikkö Mikko Rantanen. Laitteisto valikoitui kilpailutuksen ja asemalla tehtyjen tuote-esittelyjen kautta. Ja onhan paikkaa pikkuisen ehkä kateellisenakin käyty katsomassa, toteaa Rantanen.