/ 1” ruots. Ominaisuuksina mm.: radiotasku, rintaja povitasku, monofoni-pidikkeet, hihataskut, housun ja takin yhdistävä vetoketju, helmataskut, lahkeissa kiristykset ja pukemista helpottavat vetoketjut. kynsiliitin SUNDSTRÖM-MOOTTORIMASKI SR500 / SR200 Hyväksynnät: EN16471 / EN16473 / EN12492 / EN 1385 / PAS028 ALKU-MOOTTORIRUISKU 6.0 H 510 ltr@6bar / Honda GX390 WATERAX MINI-STRIKER -MOOTTORIRUISKU 120 ltr@4bar / Honda GXH50 PROTEK 309 -METSÄPALOPUTKI Maksimivirtaus 115 l /min. Värit: HiViz-keltainen/tummansininen/ hiekka, HiViz-keltainen/tummansininen. kynsiliitin / 1” Storz-liitin / 2” kotim. kynsiliitin / 1” Storz-liitin / 2” kotim. Materiaali: Nomex TFX. Uutuutena tositoimiin Sundströmin moottorimaski turvallisen hengitysilman takaamiseksi. EN 16689:2017 EN ISO 15384:2020 EN 1149-5:2018 TÄNÄKIN KESÄNÄ VARUSTAUDUTAAN METSÄRETKILLE YKSISSÄ TUUMIN KEVYESTI! ALKU-JAKOLIITIN 1” 1-111 DAFO PERMEX 3F -PALOLETKU 25 mm, 20 m, valk. vakiopalstat Brandkåristen TEXPORT FIRE RECON THL Maastoja metsäpalojen sekä teknisen pelastuksen kevytasu. NYT YHD EN TUU MAN KAL UST O MET SÄÄ N MSA F2XR -KEVYTKYPÄRÄ Hyväksynnät: EN16471 / EN16473 / EN12492 / EN 1385 / PAS028 Tiedustelut ja tilaukset info@turvata.?. kynsiliitin Eli operoidaan yhden tuuman metsäpalokalustolla ja pukeudutaan hybridiasuun. / 1” ruots
VUOSIKERTA AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN ISSN 1798-2685 Liekinheittäjä 67 Brandkåristen 62 Ledaren 61 Kohti syksyä Suomen kesä on juuri nyt parhaimmillaan. Syksyllä yksi lehtemme missioista on viedä pelastuksen ilosanomaa sote-toimijoille. Me kerromme niistä lukijoillemme. Pääkirjoitus Letkut solmussa 7 64 32-35 teiskon VPK 24. Ollikainen TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi TAITTO, ILMOITUSMYYNTI, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA TALOUS Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi PAINO Grano Oy KANNEN KUVA Marko Palokangas KUVAPANKIT Freepik, Depositphoto JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja WWW.PALOKUNTALAINEN.FI palokuntalainen BRANDKÅRISTEN vakiopalstat Räddningsväsendets frälsning hänger på titlarna, eller... Seuraamme myös pelastuslaitosten toimintaa Jos sinulla on tiedossa mielenkiintoisia ihmisiä ja palokuntayhteisöjä, kerro siitä meille. Haluamme kertoa heille monipuolisesti mitä Suomen pelastustoimi on käytännössä – ja erityisesti, mitä se on ruohonjuuritasolla. Aurinkoista heinäkuuta! Toimitus 26-29 Riihimäen VPK Lingottua 15 Mielipide 58. 5 8-13 marko palokanagas PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 TOIMITTAJA Silvio Hjelt AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Tulemme kertomaan ammattija sopimuspalokunnista ja ihmisistä niissä. Palokuntalainen-lehden porukka lomailee heinäkuun, mutta palaa sorvin ääreen jälleen elokuun alussa
Hyväksyntä EN 659. www.tamrex.. Hyväksyntä EN 16073-4, EN 388 ja EN 407. SEIZ FIRE-FIGHTER PREMIUM S PBI Palokäsineessä selkämys PBImateriaalia, rystyssuojat. Amara-nahkaa. Leveä kaulus heijastimella. 03 3142 1560 TAMPERE Kuokkamaantie 4 p. Leveä kaulus ripustuslenkillä. SEIZ MAGNUS Käsine teknisiin pelastustehtäviin ja maastopaloihin. Vesipesu 30ºC. 03 3142 1505 ESPOO Koskelontie 15 p. Vesipesu 30ºC. SEIZ XF LE S Palokäsine pehmeää ja kestävää hirvennahkaa. SEIZ XL LE Palokäsine pehmeää ja kestävää hirvennahkaa. 03 3142 1545 TURKU Leipäläntie 71 p. Kosteussuojakalvo. SEIZ SUPERSOFT Edullinen palokäsine pehmeää naudan pintanahkaa. Kosteussuojakalvo. Goretex kalvo. Hyväksyntä EN 388. Kämmenselässä ja rystysissä vahvikkeet. Vesipesu 40ºC. Kosteussuojakalvo. Vesipesu 40ºC. Leveä kaulus ripustuslenkillä. Kämmen Kevlar, silikonipinnoitteella. Hyväksyntä EN 659. TAMREX OY VANTAA Tikkurilantie 68 p. Selkämys tulenkestävää modakryylikuitua, rystyssuojat. Goretex kalvo. Vesipesu 60ºC. Vesipesu 60ºC. Pinnoitettu neopreeniresori tarrakiinnityksellä. Hyväksyntä EN 659. Hyväksyntä EN 659. SEIZ JF Palokäsineen malliin valmistettu käsine palokuntanuorille. Leveä Nomex kaulus heijastimella. 6 Suojaa sinäkin kätesi SEIZ käsineillä! SEIZ FIRE-FIGHTER PREMIUM PBI Palokäsineessä selkämys PBImateriaalia, rystyssuojat. Kosteussuojakalvo. 03 3142 1555 HÄMEENLINNA Parolantie 10 p. 03 3142 1530 TAMPERE Turvesuonkatu 7 p. 03 3142 1507 PORI Satakunnankatu 38 p. 03 3142 1522 LAHTI Ansiokatu 2 p. 03 3142 1550 SEIZ SUPERSOFT Edullinen palokäsine pehmeää naudan pintanahkaa. Resorikaulus Nomex. Leveä kaulus heijastimella. Kosteussuojakalvo. Kaksi tarrakiinnitysnauhaa rannekkeessa, ripustuslenkki. Hyväksyntä EN 659. Kämmen Kevlar, silikonipinnoitteella. Resorikaulus. Vesipesu 40ºC. SEIZ XL LE Palokäsine pehmeää ja kestävää hirvennahkaa. Kämmen kulutusta kestävää nappanahkaa. Hyväksyntä EN 659. Vesipesu 40ºC. Hyväksyntä EN 659.
Valitettavasti. TOSIASIA ON SE, että pääosa sopimuspalokunnista harjoittelee yksin tai joskus naapuripalokunnan kanssa. Useat uudet uhkakuvat vaativat toteutuessaan erikoisosaamista – ja runsaasti henkilöresursseja, niin ammattilaisia kuin sopimushenkilöstöä. Räväkät ideat ja ajatukset torpataan herkästi, kun suojelukohteena on ennen kaikkea oma virka. pääkirjoitus HYVINVOINTIALUEIDEN ALOITTAESSA sisäministeriön pelastusosaston sanottiin vahvistavan pelastuslaitosten ohjausta. Kokemuksesta kuitenkin tiedämme, että julkisuus on ainoa keino saada tärkeitäkin uudistuksia tapahtumaan. Hän voisi jyrähtää ja komentaa palokunnat harjoittelemaan malliin ”Tämä asia on saatava kuntoon, aikaa yksi vuosi. TÄMÄ ON YKSI SELLAINEN: Ammattilaisten ja sopimuspalokuntalaisten yhteinen harjoittelu erityisesti uusien uhkien varalta. MITÄ TEKEE PELASTUSYLIJOHTAJA, jolla olisi valtaa ja keinoa puuttua puutteisiin. Toimikaa.” MUTTA PELASTUSYLIJOHTAJA ei ilmeisesti koe omaavansa mandaattia komennella. Tämä on Suomen pelastustoimessa virkamiesten maan tapa. POHJIMMILTAAN KYSYMYS ON MYÖS ASENTEISTA. VALITETTAVASTI HARJOITTELUN PUUTE johtuu siitä, ettei harjoittelua ei katsota tarpeelliseksi. TULOKSELLISTA JA VAIKUTTAVAA YHTEISTYÖTÄ ei synny, jos sitä harjoitellaan vain hälytystehtävissä. NIINPÄ HYSSYTTELY JATKUU. Päätoimisten kanssa harjoitellaan vain pienillä ammattiasemilla, joilla on vahva sopimushenkilöstö tukena. Siitähän voisivat pelastuslaitosten eri ryhmät ottaa itseensä, jopa loukkaantua. Joissakin laitoksissa ei ole harjoiteltu yhdessä muuten kuin julkisuudessa seksikkäissä suuronnettomuusharjoituksissa. Keskisuurten ja suurten kaupunkien ammattija sopimuspalokuntien yhteiset harjoitukset ovat liian harvinaista herkkua. Pelastusjohtajatkin ovat arkajalkoja käskemään. Esimerkiksi varautumisessa uusiin uhkakuviin tällaista ohjausta ei ole ainakaan julkisuudessa ollut havaittavissa. Käytännössä tämä tarkoittaa määrätietoista varautumista ja sen elementtien harjoittelua ennakkoluulottomassa yhteistyössä.. Ne ovat käsikirjoitettua teatteria, joissa yksikköjä siirrellään kohteessa paikasta toiseen, mutta suorittavalla tasolla ei tehdä yhdessä yhtään mitään. Valitettavasti. ON VALITETTAVA TOSIASIA, että yhteisharjoittelu jopa normaaliajan tehtävien hoitamiseksi on hyvin vähäistä, usein olematonta. Valitettavasti harjoittelun vähäisyys johtuu myös siitä, että harjoituksille ei löydy aiheita, aikaa ja paikkaa – eikä vetäjää. UUDET UHKAKUVAT vaativat uutta avointa ja rohkeaa asennetta pelastustoimen henkilöstöltä. 7 PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Varautuminen vaatii yhteisiä harjoituksia Artikel på svenska på sidan 61. Sellaisestahan voisi joku keksiä syyttää virkavirheestä. KENTIES TÄSTÄ AIHEPIIRISTÄ ei haluta huudella julkisuudessa
8 Teksti Pekka Koivunen Kuva Maanpuolustuskorkeakoulu / Puolustusvoimat Sotilasprofessori, everstiluutnantti, palokuntalainen SAVUSUKELTAVA RYHMÄNJOHTAJA MARKO PALOKANGAS, 51 Helsinkiläisestä Marko Palokankaasta ei koskaan pitänyt tulla sotilasta. ??. Hän halusi opiskella historiaa ja valmistua opettajaksi. Seurasi aliupseerikoulu, reserviupseerikoulu ja kesävänskän homma Uudenmaan jääkäripataljoonassa. Pari viikkoa alokkaana Savon prikaatissa vuonna 1993 kuitenkin riitti vakuuttamaan Markon, että historian opiskelu saa odottaa
9 Yleisesikuntaeverstiluutnantti Marko Palokangas palvelee Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitoksella yleisen sotataidon sotilasprofessorina.
10 Lauttasaaren VPK:n ensimmäinen varapäällikkö ja yksikönjohtaja vuosittaisessa lämpimässä savusukellusharjoituksessa lokakuussa 2023. Marko on yhä savusukelluskelpoinen ja kaikki testit läpäissyt yksikönjohtaja.
Samoin sotilaan ammatti. Upseerin virkauraan Markolla mahtuu useita hyvin erilaisia johtamistehtäviä ja -kokemuksia. 11 Maavoimien valmiusyhtymästä, lyhyen esikuntatehtävän jälkeen siirtyminen Maanpuolustuskorkeakouluun opettajaksi vuonna 2003 oli hänelle askel uuteen maailmaan. Tosin sotakoulun ympäristö on antanut hyvän mahdollisuuden verkostoitua, oppia sekä toimia osana aktiivista työyhteisöä ja asiantuntijaorganisaatiota. Molemmat isoäidit olivat lottia. Palvelustehtäviin mahtuu yhteensä noin kymmenen vuotta joukko-osastopalvelusta varusmieskoulutuksen parissa, vajaa 10 vuotta sotakouluissa opiskelua ja noin 10 vuotta erilaisia muita asiantuntijatehtäviä, sekä noin vuoden verran palvelusta kriisinhallinnassa ja kansainvälisessä toiminnassa. M arkon palokuntaura alkoi paljon ennen sotilasuraa. Päälliköstä varapäälliköksi Lauttasaaren VPK:n päällikkönä Marko Palokangas toimi kahdeksan vuotta. – Palvelus opettajana ja tutkijana Maanpuolustuskorkeakoulussa on ollut erityisesti joukko-osastoon verrattuna hyvin erilaista aikaa. Nuoriso-osastossa kului viisi vuotta. Vein sinne hyväksi koettuja käytänteitä Lauttasaaren VPK:sta ja toin sieltä vastaavia meille hyödynnettäväksi. – Vaimoni Johanna on Puolustusvoimien historiallisen kuva-arkiston päällikkö. – Pakkohan se oli liittyä, koska vanhemmat pojat ehdottivat ja sanoivat, että se ei maksa mitään. Sotilasprofessuurin Palokangas sai vuonna 2020. Samaan aikajaksoon sijoittuu myös rauhan aikaisen perusyksikön päällikkyys, jossa erilaisia johtamishaasteita kyllä riitti.. Länsimaiseen sotataitoon ja sen historiaan liittyvät opinnot Yhdysvaltojen maavoimien sotilasakatemiassa (USMA, West Point) vuonna 2005 ja itämaisen sotataidon tutkimusmatkat Japaniin vuosina 2006–2007 antoivat lukuisia vertailukohtia suomalaiselle sotilaskulttuurille. – Kenties kasvattavin johtamiskokemus oli noin kuuden vuoden ajanjakso, minkä aikana sain toimia kymmenissä sota-, taisteluja ampumaharjoituksissa Karjalan prikaatissa vuosina 1998–2003. Palokuntatoiminnan ja historian lisäksi hän harrastaa metsästystä, vapaa-ajan asunnon korjausrakentamista ja kirjoittamista. Marko Palokangas asuu vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa Helsingissä. Tällä hetkellä hän on palokunnan 1. Markon isä, Markku, toimi Sotamuseon johtajana eläköitymiseensä saakka. Marko on palvellut yli 30-vuotisella sotilasurallaan yli 20:ssä erilaisessa tehtävässä. Eikä tässä vielä kaikki. – Valkealan vuodet auttoivat ymmärtämään harva-alueiden problematiikkaa. ?. – Viimeisimpinä tehtävinä ennen sotilasprofessuuria palvelin vuoden 2016 Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitoksen tutkimusryhmän johtajana eli asiantuntijaorganisaation esimiestehtävässä ja vuosina 2017–2018 tykistörykmentin komentajan tehtävässä Kainuun prikaatissa. Marko Palokankaan molemmat isoisät olivat ammattisotilaita ja haavoittuivat sodassa. Sukurasitus, jota paremmaksi on vaikea panna Palokuntalaisuus kulkee usein suvussa. Palvellessaan Karjalan prikaatissa Marko toimi Valkealan Jokelankylän VPK:ssa yksikönjohtajana ja koulutuspäällikkönä. Viime aikoina hän on ollut paljon julkisuudessa kommentoimassa Venäjän hyökkäyssotaa. Lopuksi Marko paljastaa viimeisen kortin. varapäällikkö. Kokemusta Markolla on myös nuoriso-osaston johtamisesta, koulutuspäällikön tehtävistä ja hälytysosasto varajohtajuudesta. Sitten oli aika käydä tarvittavat kurssit, ja siirryin hälytysosastoon vuonna 1991. Kesävänskästä everstiluutnantiksi Uudenmaan jääkäripataljoonan jälkeen seurasi kadettikoulu ja kuuden vuoden pesti Karjalan prikaatissa. Hän liittyi Lauttasaaren VPK:n nuoriso-osastoon jo vuonna1988
Ajattelutavan pitää muuttua, jos haluamme selvitä tulevaisuuden haasteista. Vaatimustaso Marko Palokangas pitää jonkin aikaa jatkunutta keskustelua sopimushenkilöstön vaatimustasosta aiheellisena. – Pelastustoimi olisi valtiollisena ja itsenäisenä toimijana entistä paremmin osana selontekomenettelyssä, kuten poliisi ja Raja, eli hallituskauden puolivälissä määriteltäisiin seuraavan neljän vuoden rahoituskehykset. Palokangas kertoo aika ajoin joutuvansa vastaamaan kysymykseen ”Millä villoilla puhut?” – Minä puhun kansalaisena, palokuntalaisena, virkamiehenä ja sotilaana. Mielenkiintoisena seikkana Palokangas mainitsee globalisaation ja keskinäisriippuvuuden tehostavan uhkavaikutuksia. Esimerkiksi sopimuspalokuntalaisten pelastussukellustesti on kovempi kuin vastaava kuntotesti puolustusvoimissa. Jos ulkoistamme vastuun esimerkiksi vain viranomaisille, olemme hävinneet pelin. Valtio joutuu melko todennäköisesti resurssoimaan miljardeja hyvinvointialueille. 12 Uhkien kirjo on laaja Sotilasprofessori Marko Palokankaan mukaan kansalaiset ymmärtävät hyvin perinteiset uhat, kuten arjen kriisit, väkivallan, tuhotyöt ja sodan. Varautuminen, varautuminen, varautuminen Turvallisuusuhat ovat sotilasprofessori Marko Palokankaan mukaan laaja-alaisia, mitä ei yleensä ymmärretä. Palokangas pohtii pelastustoimen rahoitusta, jos pelastustoimi olisi valtion vastuulla. Tilanne olisi mitä todennäköisimmin pelastustoimen kannalta parempi kuin nykytilanne. Pelastustoimen resurssointi on valinkauhassa Marko Palokangas on kansalaisena huolissaan pelastustoimen resursseista. – Kaikki toimijat, myös kansalaiset, ovat vastuussa varautumisesta. Se, paljonko näistä rahoista kohdistetaan pelastustoimelle, on viime kädessä hyvinvointialueiden päätettävissä. – Ympäristöonnettomuudet, ilmastonmuutos, sään ääri-ilmiöt, kriittisten toimintojen lamautuminen ja viime kädessä sota ovat uhkia, joihin tulisi erityisesti varautua. Kaikkea leimaa tänään monimuotoisuus, jota pahantekijät hyödyntävät. – Väestön ikääntyminen, hallitsematon muuttoliike, ja kansantalouden heikentyminen ovat tuttuja uhkia, samoin kyberrikollisuus. Sen sijaan autoritääristen toimijoiden rikollisuutta tai ei-valtiolliset toimijoiden, kuten Wagner, toimintaa ei mielletä uhaksi. – Kansalaiset ja myös valtiot eivät ole kuitenkaan pysyneet mukana uhkakuvien lisääntymisessä. – Ilmassa on niin erilaisia väitteitä, että selvitys olisi paikallaan. Vastuu turvallisuudesta ja varautumisesta on Palokankaan mielestä jakamaton. Palokankaan mukaan asia tulisi puolueettomasti tutkia. Tämän päivän turvallisuusympäristöä leimaavat lukumääräisesti ja laadullisesti paljon suuremmat uhat kuin aiemmin. Sotilas varautuu, virkamies varautuu ja palokuntalainen varautuu, entä tavallinen kansalainen. – Pelastustoimen resurssointi on valinkauhassa. Palokangas luettelee lisää uhkakuvia. – Sopimuspalokuntalaisena koen, että vaatimustaso on noussut. Sen pitäisi riittää. Uhkiin valmistauduttava Marko Palokangas haluaa pelastushenkilöstön varautuvan kaikkiin uhkiin, ei vain pelastustoimen uhkiin. Palokangas toivoo myös harjoittelua ammattilaisten ja muiden viranomaisten kanssa.. – Uhat ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa ja ne ovat pääosin ennakoimattomia
Sotilasprofessori Marko Palokangas uskoo, että yksinkertaisilla teoilla voimme tehdä huomisesta turvallisemman. – Miksi pitäisi keksiä pyörä uudelleen. Valtakunnallisen resurssin muodostamisvastuu pitää olla valtiolla. – Sopimuspalokuntien henkilöstöstä koottava resurssi olisi missä tahansa kohteessa Suomessa 12 tunnin sisällä hälytyksestä. Nykyaikaa leimaa Marko Palokankaan mukaan paljon se, että ei osata hyödyntää kansallista perintöä ja toimivia järjestelmiä. Palokangas pitää valitettavana, että sopimuspalokuntalaisiin suhtaudutaan yleistäen samanlaisena massana. Tällaisista henkilöreserveistä löytyy valmiita esimerkkejä Välimeren maista, USAsta ja Kanadasta. – Meidät pelastaa vain varautuminen ja valmiuksien luominen. – Jos saamme puolet sopimuspalokunnista sitoutumaan vaikkapa neljän henkilön lähettämiseen, on koossa jo puolisentoistatuhatta henkilöä. Nopean toiminnan kansallisen turvallisuuden henkilöreservi Esimerkkinä edullisesta varautumisesta äkillisiä ja laajoja poikkeustilanteita varten Palokangas esittää nopean toiminnan henkilöreservin luomista. Kyse on siis henkilöistä, jotka alistettaisiin toimintaa kohteessa johtavan viranomaisen alaisuuteen. Kun turvallisuus on omissa käsissä, mitään ei ole menetetty, pitää vain ryhtyä sanoista tekoihin. Sopimuspalokuntalaisia Palokangas pitää erinomaisena resurssina. – Reservi on todella helppo organisoida. 13 – Sopimushenkilöstön raivauskykyä tulee kehittää, samoin valmiutta kohdata CBRNE-tehtävät. – Ymmärretäänkö johtoportaissa vieläkään, kuinka suuri yksilötason osaamisresurssi sopimusyksikössä voi olla. ?
– Käytännön sopeutustoimenpiteitä ovat muun muassa harjoitustauko viikkoharjoitusten osalta, yhdistykselle maksettavan korvauksen ja palokuntien omistamien ajoneuvojen km-korvausten alentaminen aiempaan sopimukseen verrattuna. 14 toimista pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien välillä käytiin syksystä 2023 alkaen. Neuvotteluita sopimuksen uusimisesta ja sopeutusSOPIMUS. Sopimustekstiin tehtiin lähinnä tekstitarkennuksia, ja osa asioista siirrettiin sopimuksesta erillisiin liitteisiin, joita on jatkossa helpompi ylläpitää. Lisätiedot sopimuspalokuntien osalta: Ville Hirvonen Puheenjohtaja, Sopimuspalokunnat Etelä-Karjala Ville.hirvonen@tirilanvpk.com Lisätiedot pelastuslaitoksen osalta: Juuso Punnonen Pelastuspäällikkö Juuso.punnonen@pelastustoimi.fi ETELÄKARJALAAN UUDET SOPIMUKSET Etelä-Karjalan sopimuspalokunnat allekirjoittivat toukokuussa uudet palokuntasopimukset, jotka tulivat voimaan 1.6.2024. Tätä suunnitelmaa on tarkoitus jatkossa seurata vuosittain palokuntien kanssa käytävissä vuosineuvotteluissa yhdessä pelastuslaitoksen kanssa. – Vaikka neuvotteluissa jouduttiin käsittelemään myös sopeutustoimenpiteitä, käytiin keskusteluja koko ajan hyvässä yhteishengessä niin, että sopimuspalokuntien toimintaedellytykset voidaan varmistaa myös jatkossa. Näillä kompensoidaan Hirvosen mukaan sopimuspalokuntalaisten palkkojen harmonisoinnista johtuvien kulujen nousua. Edelliset sopimukset olivat voimassa 17 kuukautta. Toimintaedellytysten varmistamiseen liittyen Etelä-Karjalassa on aloitettu sopimuspalokuntastrategian laatiminen, jossa tavoitteena on laatia muun muassa sopimuspalokuntien toiminnan kehittämissuunnitelma. – Kuten vuonna 2023 voimaan tulleissa sopimuksissa, tapahtuu jatkossakin suurin osa sopimuspalokuntien toiminnasta henkilökohtaisella työsopimuksella hyvinvointialueen kanssa, kertoo Etelä-Karjalan sopimuspalokuntien puheenjohtaja Ville Hirvonen Määräaikaisia sopeutustoimia Uusien sopimusten laatimisen yhteydessä Etelä-Karjalassa sovittiin myös määräaikaisista sopeutustoimista sopimuspalokuntien osalta
Satuin juuri olemaan käymässä keskellä kaupunkia sijaitsevalla VPK:n paloasemalla, kun puhelimeen kilahti viesti. ) LINGOTTUA JAAKKO LINKO paloasemabongari. Omassa perheessäni on jo totuttu hieman huvittuneina (tai kyllästyneinä) siihen, että kaikenlaisiin kyliin ja taajamiin eksyessämme, ajan helposti jonkun omituisen mutkan ja, kappas vaan, paloaseman ohi. Palokuntatoveri toisesta maakunnasta lähetti minulle kuvan asemamme tallinovista. Kovin pitkään ei oven tarvinnut olla auki, kun sisään pelmahti lapsia ihastelemaan paloautoja vanhempien vähän noloina katsellessa taustalla. ”Tulkaa vaan kurkkaamaan”, rohkaisin. (KOLUMNISTIN PUOLISON EHDOTTAMA LISÄHAASTE: Mikäli satuit loma-aikana vierailemaan useammalla kuin yhdellä muulla kuin omalla paloasemallasi ja raahasit joka kerta mukaan perheesi tai puolisosi, olet velvollinen viemään heidät syömään. Enemmän tarvitsisimme vertaistukea ja verkostoja, jotta näemme tai ehkä jopa löydämme uudestaan palokuntatouhun mielekkyyden. 15 kolumni NYKYISESSÄ KOTIKAUPUNGISSANI oli kesäisenä päivänä käynnissä tapahtuma, jonka myötä paikkakunnalla pyöri väkeä eri puolilta Suomea. Luulenpa, että monesti tällainen yllätysvieras saisi iloisen vastaanoton. Seuraavan samaan tapaan kadulta paloasemalle sisään jo hieman reippaammalla tyylillä keinahtaneen lapsiperheen isä sattuikin sitten olemaan minulle entuudestaan tuntematon palokuntalainen, jälleen toisesta maakunnasta. Jos ketään ei näy, niin voit olla myös rohkea, googlettaa yhteystiedon ja tiedustella, voisiko tulla ihan mielenkiinnosta piipahtamaan ja vaihtamaan palokuntakuulumisia. Ehkä jokaisella kerralla ei mielettömiä visioita ja uusia näkökulmia palokuntalaisuuteen aukea, mutta tulisipa monelle varmasti hyvä mieli samankaltaisten sankarien törmätessä toisiinsa ja osoittaessaan kiinnostusta ja arvostusta toistensa tekemisiä kohtaan. Voisi olla ihan terveellistä uskaltautua ottamaan kontaktia entuudestaan tuntemattomiin ihmisiin näissä kuvioissa, vaikka se vähän epäsuomalaiselta tavalta tuntuisikin. Kehotin kääntymään takaisin ja tulemaan sisään. IHAN LIIKAA PUURRAMME näitä hommia omissa pienissä, välillä ahdistaviltakin tuntuvissa nurkissamme. Hän oli kävellyt ohi, bongannut paloaseman ja mietti, mahtaako tämä olla se palokunta, jossa minä nykyään vaikutan. Aika monella niistä olen joskus käynytkin työn puolesta tai muuten vaan. Taas kuulumisten vaihdot ja pikaiset kalustokierrokset… Vierailuhaaste MONI MEISTÄ PALOKUNTALAISISTA on liikuskellut tänäkin kesänä turistina ympäri Suomea omia arkisia ympyröitä laajemmalla alueella. Siitä huolimatta – tai ehkä juuri siksi – esitän lukijoille pienen haasteen: KUN LIIKUT VIERAALLA PAIKKAKUNNALLA ja bongaat sopimuspalokunnan paloaseman, niin käy kurkkaamassa, onko asemalla porukkaa. AVASIN TALLINOVEN HETKEKSI, kun siinä rupateltiin ja vaihdettiin kuulumisia asiaankuuluvien kalustoesittelyjen lomassa. KONTAKTIVERKOSTOMME ovat erilaisia, toiset meistä ovat vuosien varrella esimerkiksi eri tapahtumissa tutustuneet toisten paikkakuntien palokuntalaisiin laajaltikin, toisilla taas ainoat tutut lajitoverit löytyvät omasta letkuliiteristä. Monella paikkakunnalla olisi helppoa käydä moikkaamassa ihmisiäkin, kun tuttuja siellä täällä riittää
Kokemuksia uudesta sammutustekniikkakurssista Kehut kannustivat mukaan kurssille Sammutustekniikkakurssi on saanut positiivista palautetta osallistujien keskuudesta. Kuva: Tuukka Jordberg Teksti Pelastusopisto. 16 Sammutustekniikkakurssin sisältö pohjautuu Pelastustoimen sukellusja pintapelastustoiminnan ohjeen lisäksi hankkeissa tehtyihin tutkimuksiin, selvityksiin ja oppimateriaaleihin sekä pelastustoimintaa velvoittaviin säädöksiin. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella työskentelevä sammutusmies Tuukka Jordberg liittyi palokuntaan Kuvassa harjoitellaan hyökkäystä ”palavaan teollisuushalliin” vesitykillä ja työsuihkulla ison hallin vieressä. Sammutustekniikkakurssin pilotointi tehtiin yhteistyössä Lapin pelastuslaitoksen kanssa vuoden 2022 aikana. Kysyimme kurssin suorittaneilta Tuukka Jordbergilta, Emil Tikanderilta ja Aarni Takalalta mietteitä kurssista
17 noin vuosi sitten, hälytystoiminnassa hän on ollut mukana puoli vuotta. – Ehkä yllättävää oli se, että perusasioista, kuten suihkuputken käytön tekniikasta löytyi vielä uusia ahaa-elämyksiä, kun niihin kunnolla perehdyttiin ??. Kokemusten mukaan kurssi oli järjestetty hyvin, sisältäen monipuolisesti teoriaa ja harjoituksia kuin myös lähiettä etäopetusta. – Sammutustekniikkakurssia oli lähipiirissä kehuttu monesta suusta, joten pitihän se lähteä katsomaan, mikä siinä niin ihmeellistä oli, kertoo Takala. Ryhmänjohtamiseen sain hyvää oppia taktiikan valintaan liittyen, vaikka se ei kurssin tarkoitus ollutkaan, kertoo Takala. Oppimisympäristö ja harjoituskohteet olivat kaikin puolin hyviä. Ala-Kokon mukaan kokeneet ryhmänjohtajat oppivat ja jäsentävät asioita kurssilla monipuolisemmin ja syvemmin kuin vasta koulutusuransa alussa olevat sammuttajat. Savion VPK:ssa toimivalla varapäällikkö Aarni Takalalla on myös pitkä kokemus pelastusalalta. Kurssilla tuttua, uutta ja yllättävääkin Kurssilla pääsi päivittämään ja syventämään osaamistaan, mukaan tuli muun muassa uusia tekniikoita ja taktiikoita. Muilta kurssin käyneiltä kuullut kokemukset ja kehut antoivat myös intoa osallistua. Meillä oli hyvät ja pätevät kouluttajat, kertoo Tikander. Hänellä on 18 vuoden kokemus pelastusalalta, takanaan viimeisimpänä palokunnan päällikkökurssi. Kouluttajia oli kolmesta neljään, ja kaikki opettivat kiitettävillä arvosanoilla, summaa Jordberg. – Kurssi oli aika pitkä, mutta sisältää paljon tärkeitä ja käytännöllisiä osuuksia, joten kokonaisuudessaan sisältöönsä nähden kuitenkin sopiva, kertoo Tikander. – Kurssilta sai myös paljon ideoita palokunnan viikkoharjoituksiin, lisää Tikander. Pelastusopiston sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmän suunnittelija Ville Ala-Kokko kertookin, että huoltojen merkitys altistumisen vähentämisessä on huomioitu kurssin suunnittelussa. – Harjoituspäivissä oli myös varattu aikaa huoltoihin, joten raskaan kurssipäivän jälkeen ei enää tarvinnut murehtia tyhjiä paineilmapulloja tai letkulaukkuja, lisää Takala. – Juuri käydyn perusja savusukelluskurssin jäljiltä ei kauheasti tullut täysin uutta asiaa, mutta mainitsen tuuletusputken käytön ja kuinka sillä saadaan luotua savusukeltajille nopeasti paremmat olosuhteet työskentelyyn rakennuksen sisällä, kertoo Jordberg. – Varaamme aikaa ohjattuihin huoltoihin, jotta ”Puhdas paloasema -mallia” voidaan jatkossa toteuttaa omassa palokunnassa parhaalla mahdollisella tavalla, kertoo Ala-Kokko. Kurssille Jordbergia, Tikanderia ja Takalaa kannusti tietojen ja taitojen syventäminen sekä uuden oppiminen. Tulee kuitenkin pohtia, pitäisikö laatia omat oppimistavoitteet, jos kurssin suorittaa täydennyskoulutuksena, miettii Ala-Kokko. Sen ei kuitenkaan tule tuosta enää kasvaa, huomauttaa Takala. – Asiaa tuli välillä tiiviisti ja paljon. Emil Tikander toimii palokunnan päällikkönä Loviisan VPK:ssa. En silti kokenut kurssia liian kuormittavaksi. Kurssilla oli monipuolisesti teoriaa sekä harjoituksia. Muun muassa myös kouluttajat, aikataulutus ja oppimisympäristöt saivat kiitosta. Osallistujien mielestä kurssi tuntui sopivan pitkältä eikä liian kuormittavalta, vaikka asiaa oli paljon. – Kurssin oppimistavoitteessa ei ole huomioitu, että suorittaako kurssin perusvai täydennyskoulutuksena. – Aikataulullisesti kurssi oli suunniteltu hyvin arki-illoille ja harjoitukset viikonlopuille. Hän liittyi palokuntaan vuonna 2008, jonka jälkeen hän 15 vuoden aikana eteni peruskurssien kautta palokunnan päällikkökurssille. – Kurssi oli järjestetty hyvin. Kurssin pituus oli mielestäni sopiva. – Yllätyksenä tuli ehkä se, että kuinka huolellisesti autopalo pitää sammuttaa, ettei se syty itsekseen uudestaan. Kurssin tuomat yllätykset liittyivät Jorbergin mukaan muun muassa autopaloihin ja suihkuputken käyttöön. – Sammuttajana opin käyttämään erilaisia suihkuputkia monipuolisemmin sekä valitsemaan sen käyttötarkoituksen mukaan
18 teoriassa ja vielä uudelleen harjoituspäivinä, kertoo Takala. – Hyvä tekemisen meininki oli läpi koko kurssin! kiteyttää Tikander. Kuva: Aarni Takala Kuvaaja: Janne Eklöf.. Tekemällä nämä asiat kuitenkin lopulta opitaan, kertoo Takala. – Valitusta aiheesta hankitaan tietoa, jonka perusteella laaditaan kirjallinen esitys ja kuvataan video. Kärkisijoille kurssilaisten mielessä pääsivät teorian ja käytännön harjoittelun tasapaino, erilaiset tekniikat rakennuspalossa sekä kurssilla käytetyt opetusmenetelmät. Siitä jäi käteen paljon syvää tietoa, joka johti toimintatapamuutokseen omassa palokunnassa, kertoo Takala. Myös Pelastusopisto suosittelee sammutustekniikkakurssia kaikille pelastustoimintaan osallistuville. Kaikki mukaan sammutustekniikkakurssille! Tikander, Jordberg ja Takala suosittelevat sammutustekniikkakurssia jokaiselle palokuntalaiselle. Oppimistekniikat ovat tälläkin saralla kehittyneet ja erityisesti pidinkin itseoppimistehtävästä. Lopuksi työ vertaisarvioidaan, ja työparit esittelevät omat tuotoksensa muulle kurssille, avaa Ala-Kokko. Sammutustekniikkakurssin oppimistehtävässä perehdytään parityönä palokunnan omaan sammutuskalustoon, esimerkiksi tiettyyn sammutusvälineeseen. – Kiitos jälleen kerran huippukouluttajille ja muille järjestelyihin osallistuneille. – Kurssissa oli paljon hyvää, joten vaikea sanoa yhtä parasta. – Ehdottomasti! Kurssilla tehtävät harjoitteet eivät monestikaan ole palokunnan viikkoharjoituksissa mahdollisia. Kuvassa Aarni Takala ja kouluttaja. Kurssi soveltuu hyvin sekä koulutusuran alkuvaiheen peruskoulutukseen että jo kokeneempien täydennyskoulutukseen. Nämä ovat tärkeitä kursseja sopimushenkilöstölle, kiittää Jordberg. Itä-Uudellamaalla järjestetyn sammutustekniikkakurssin harjoituksesta, jossa harjoitellaan kouluttajan ”tiukassa otteessa” lämpökameralla palavan tilan tiedustelua sekä ovelta sammutusta
– Harjoituksien sisältönä on suihkuputken, vesitykin, järeän suihkun, pistosuihkuputkien sekä sammutustuuletusputken tehokas, turvallinen ja tavoitteellinen käyttö. Sammutustekniikkakurssilla sen sijaan keskitytään erityisesti rakennusja liikennevälinepalojen sammutustekniikoihin ja -taktiikoihin. Savusukeltajien peruskoulutusvaatimus muuttuu ensi vuoden alusta, jolloin savusukelluskurssille hakijan tulee olla hyväksytysti suorittanut pelastustoiminnan peruskurssin lisäksi myös sammutustekniikkakurssin.?. Kolmipäiväisessä kouluttajakoulutuksessa tulevat vastaavat kouluttajat syventävät osaamistaan, miten eri sammutustekniikoilla toteutetaan sammutustaktiikan nelikenttämallin eri taktiikoita. Savusukellus on yksi työskentelymenetelmä sammutusja pelastustyössä. Tämän vuoksi työtä saa tehdä vain siihen pätevä ja henkilökohtaisten edellytystensä puolesta työhön soveltuva työntekijä. Lisäksi harjoituksiin kuuluu alkusammutustiedustelu, erilaisten sammutustekniikoiden yhdistäminen ja hallipalon sammutus, kertoo Ala-Kokko. 19 Sammutustekniikkakurssin vastaavien kouluttajien koulutusta järjestetään Pelastusopistolla Kurssia varten Pelastusopisto järjestää sammutustekniikkakurssin vastaavan kouluttajan koulutusta. Savusukelluskelpoisuus muodostuu terveydentilaan, toimintakykyyn, koulutukseen ja osaamiseen liittyvistä vaatimuksista. Jotta savusukeltaminen on turvallista ja tehokasta, tulee savusukellustyötä tekevällä henkilöllä olla laajaa tiedollista ja taidollista osaamista sammutusja pelastustyöstä. Lisäksi sammuttajien työn on todettu olevan syöpävaarallista. Sisäministeriön ohjeessa (2023) kerrotaan edelleen, että sammutustoiminnassa tulee käyttää erilaisia sammutustekniikoita, -menetelmiä ja -välineitä, jotta sammutus on tehokkaampaa, turvallisempaa ja altistuminen vähenee. Kuva: Pelastusopisto Sammutustekniikkakurssi mahdollistaa osaamisen kehittymisen vastaamaan nykyajan tarpeita Sisäministeriön ohjeessa pelastustoimen sukellus ja pintapelastustoimintaan (2023) todetaan, että savusukellus on erityistä vaaraa aiheuttavaa työtä, jossa on erityinen tapaturman tai sairastumisen vaara. – Harjoitusten tavoitteena on muun muassa se, että vastaavat kouluttajat osaavat toteuttaa sammutustekniikkakurssin osaamistavoitteita tukevia harjoituksia sekä huomioida altistumista vähentävät toimintatavat harjoituksissa ja niihin liittyvissä huolloissa, Ala-Kokko lisää. Kurssilla opitaan työturvallisia ja tehokkaita sammutustapoja ja -menetelmiä. Viimeisin kouluttajakoulutus järjestettiin huhtikuussa Pelastusopistolla. Savusukelluskurssilla keskitytään savusukellusja sisäsammutustekniikkaan, mikä on vain yksi osa sammutustyötä. Pelastustoiminnan peruskurssi ja savusukelluskurssi eivät anna sisäministeriön ohjeen edellyttämää riittävää osaamista savusukellukseen. Yliopettaja Ismo Huttu havainnollistaa lämpökameran tärkeyttä sammutuksen apuvälineenä myös ulkosammutuksessa sammutustekniikkakurssin vastaavien kouluttajien koulutuksessa Pelastusopiston harjoitusalueella. Esimerkiksi palokohteen jäähdyttäminen ulkoa päin tai sammutuksen yhteydessä tehty sammutustuuletus parantaa olosuhteita rakennuksen sisällä. IARC eli kansainvälinen syöväntutkimuskeskus on luokitellut palomiesten työn korkeimpaan syöpävaarallisuusluokkaan 1.7.2022, kertoo Ala-Kokko. Sammutustekniikkakurssi mahdollistaa kaikkien sammutustoimintaan osallistuvien osaamisen kehittymisen vastaamaan nykyajan tarpeita
Valinnalle ei ole olemassa yksioikoisia kriteerejä, vaan huomionosoitus annetaan kokonaisuutta tarkastellen. Palokuntia on ollut kaupungeista, maaseudulta ja saaristosta, isoja ja pieniä, nuoria ja vanhoja. Teemme lisäksi itse selvitystyötä ja etsimme hyviä ehdokaspalokuntia. Suomessa on noin 700 sopimuspalokuntaa, jotka jokainen ansaitsisivat tämän tunnustuksen jollain perusteella, siksi valinta onkin vuosittain aina vaikea. Vuoden 2024 sopimuspalokuntaa voit käydä ehdottamassa osoitteessa www.sspl.fi/vuoden-sopimuspalokunta Kunniamaininnan ovat aiemmin saaneet 2003 Heinäveden VPK 2004 Konginkankaan VPK ja Äänekosken VPK 2005 Sodankylän VPK 2006 Nurmon VPK 2007 Hitis FBK (Hiittisten VPK) 2008 Harjunalustan VPK 2009 Taivassalon VPK 2010 Anjalan VPK 2011 Kauhavan palokunta 2012 Tirilän VPK 2013 Punkaharjun VPK 2014 Porin VPK 2015 Pyhäsalmen VPK 2016 Kustavin VPK 2017 Virojoen VPK 2018 Lappajärven palokunta 2019 Piikkiön VPK 2020 Hämeenlinnan VPK 2021 Wessö FBK 2022 Valkeakosken VPK 2023 Taivalkosken VPK Teksti ja kuvat SSPL. Suomen Sopimuspalokuntien Liitto on valinnut Vuoden Sopimuspalokunnan jo vuodesta 2003 saakka. 20 Vuoden sopimuspalokunta 2024. Esitettäessä vuoden sopimuspalokuntaa, toivomme mahdollisimman kattavia kuvauksia ja perusteluita. Valinta on osunut ympäri maan hyvin erilaisille palokunnille