• Käyttäjäystävällinen ohjauspaneeli. HOSEMASTER: 100 % AUTOMAATTINEN LETKUNHUOLTOJÄRJESTELMÄ Esittelykäytössä ollut Hosemaster 76 myytävänä! Nopea toimitus ja tiukka hinta, kysy lisää!. • Puhdas työympäristö. • Alhainen melutaso. 2 LETKUONGELMIA. ESTERI GROUP AUTTAA! Täysautomaattisen paloletkujen pesuja huoltojärjestelmä Hosemasterin avulla paloletkujen huoltotyön vaatima aika lyhenee huomattavasti ja työnteko on entistä turvallisempaa. HYÖDYT • Vähäisempi altistus letkujen lialle ja karsinogeeneille. • Vähemmän fyysistä rasitusta. Letkujen pesu, koeponnistus, kuivaus, merkintä ja kelaus tapahtuvat yhtäaikaisesti ja täysin automatisoidusti
3 ESTERI GROUP tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. · Vaippa: 100 % polyesterilanka, vahvistettu. · Sopiva vedelle, merivedelle ja useille kemikaaleille. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. · Sisäpinta: korkealaatuista, täyssynteettistä EPDM-kumiseosta. OMINAISUUDET · Otsonin, sään, UV-säteilyn ja hapettumisen kestävä. Tarjoamme asiakkaillemme mahdollisuutta tuoda tai lähettää letkunsa huollettavaksi Turkuun. Malliston letkut ovat 100 % polyesterikudosta, EPMD-kumioituja ja MED-hyväksyttyjä 3F-letkuja. Samalla letkujen liittimet ja sidonta voidaan tarkistaa sekä uusia kotimaisilla Esteri-liittimillä Tarvittaessa voimme myös tuoda Hosemaster-mobiiliyksikkömme toivomaanne paikkaan, ja huoltaa letkut paikan päällä. Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi PATU NORDIC: ERITTÄIN KESTÄVÄÄ LAATUA Todella hyvin kulutusta kestävät Patu Nordic T -paloletkut ovat saatavilla meillä valmistetuilla ja sidotuilla RPL-paloliittimillä. · Erinomainen hinta–laatusuhde. Pesemme, koeponnistamme sekä kuivaamme letkut ja toimitamme ne takaisin rullattuina tai kiepitettyinä. OTA YHTEYTTÄ: Timo Kaasinen • +358 40 052 2150 • timo.kaasinen@esterigroup.fi Antti Kalliomäki • 358 40 487 8023 • antti.kalliomaki@esterigroup.fi HOSEMASTER NYT MYÖS PALVELUNA!
03 3142 1565 LAHTI Ansiokatu 2 p. 03 3142 1507 HÄMEENLINNA Parolantie 10 p. 03 3142 1530 VANTAA Tikkurilantie 68 p. 03 3142 1505 ESPOO Koskelontie 15 p. 03 3142 1555 PORI Satakunnankatu 38 p. 03 3142 1560 TAMPERE Kuokkamaantie 4 p. vakiopalstat Brandkåristen p p p PEITE SÄHKÖAUTOPALOIHIN Sammutuspeite ammattilaisille äärimmäisiin tilanteisiin Bridgehill Car Pro X sammutuspeite • Sammuttaa ja eristää polttomoottori autojen palot sekunneissa • Eristää sähköautojen palot sekunneissa • Välitön myrkyllisten kaasujen ja savun eristys • Estää palon leviämisen • Suojaa sivullisia altistumiselta • Voidaan käyttää autopaloihin jopa 30 kertaa • Vihrein tapa kontrolloida autopaloja • Koko: 6 x 8 m • Paino: 28 kg • Käsittely: 2 henkilöä • Sulamispiste: ± 2500 °C • Pitkäkestoinen: ± 1500 °C www.tamrex.fi TAMREX OY TAMPERE Turvesuonkatu 7 p. 03 3142 1545 TURKU Leipäläntie 71 p. 03 3142 1550 pp Ihanteellinen tiloihin, joissa useita autoja • Pysäköintialueet ja -hallit • autolautat • huoltoasemat • autokorjaamot • autoliikkeet • tunnelit. 03 3142 1522 JYVÄSKYLÄ Alasinkatu 5 p
Haluamme parantaa lehden luettavuutta entistä paremmalla kuvakerronnalla ja vakio-osastoinnilla. Otamme mielellämme vastaan juttuvinkkejä kenttää kiinnostavista ilmiöistä ja henkilöistä. Vink, vink, ja hyvää loppukevättä! Toimitus 14-22 viitasaaren lukio Lukiosta vahva pohja pelastusalalle Lingottua 27 Mielipide 74. Ollikainen TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi TAITTO, ILMOITUSMYYNTI, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA TALOUS Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi PAINO Grano Oy KANNEN KUVA Pekka Koivunen KUVAPANKIT Freepik, Depositphoto JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja WWW.PALOKUNTALAINEN.FI palokuntalainen BRANDKÅRISTEN vakiopalstat Hälsningar från FSBR Pääkirjoitus Letkut solmussa 7 80 56-61 Liedon Vpk 24. 5 8-9 Sisäministeri Mari Rantanen: Turvallisemman Suomen puolustaja PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 TOIMITTAJA Silvio Hjelt AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. VUOSIKERTA AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN ISSN 1798-2685 Liekinheittäjä 82 Brandkåristen 78 Ledaren 77 Lisää informaatiota Vuonna 2002 eräs tunnettu palokuntajohtaja lausui: ”Lehdeltänne loppuu aiheet parissa vuodessa.” Tämä ennustus ei ole pitänyt alkuunkaan paikkaansa. Osastojen artikkeleilla pyrimme lisäämään lukijoiden tietoutta näiden instituutioiden arjesta. Tässä lehdessä ja tulevissa numeroissa on oma osasto Pelastusopistolla, Palosuojelurahastolla, Palopäällystöliitolla ja Sopimuspalokuntien liitolla. Tänään pelastusalalla tapahtuu paljon ja kirjoitettavaa riittää. Olisipa lehtemme päätoimittaja lyönyt tuolloin kunnon vedon. Myös alan uutuustuotteet saavat tarvittaessa palstatilaa
6 PALOTURVALLISUUTTA KAIKKIALLE SUOMEEN MYÖNNÄMME AVUSTUKSIA NOIN 12 MILJOONAA EUROA VUOSITTAIN TUTKIMUSJA KEHITTÄMISHANKEAVUSTUKSET KALUSTOHANKEAVUSTUKSET RAKENNUSHANKEAVUSTUKSET SOPIMUSPALOKUNTIEN PIENAVUSTUKSET KATSO LISÄÄ WWW.PSR.FI Kuva: Helsingin pelastuslaitos INNOVAATIOPALKINTO TUTKIMUSJA KEHITTÄMISHANKEAVUSTUKSET KALUSTOHANKEAVUSTUKSET RAKENNUSHANKEAVUSTUKSET SOPIMUSPALOKUNTIEN PIENAVUSTUKSET KATSO LISÄÄ WWW.PSR.FI INNOVAATIOPALKINTO
Enempää alueita ei tarvita. pääkirjoitus PELASTUSTOIMEN VALTIOLLISTAMINEN on aika ajoin noussut keskusteluun, mutta viime vuosina aiheen ympärillä on ollut hiljaista. 7 PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Valtiollistamisen pitää palata agendalle Artikel på svenska på sidan 77. Sitä vastustavia korkea-arvoisia ääniä riittää. Nyt on tarpeen jatkaa pohdintaa valtion roolista, koska kokemuksia hyvinvointialueiden alaisuudessa toimivista pelastuslaitoksista alkaa karttua. Nyt on oikea hetki keskustella.. PELASTUSTOIMEN SIIRTÄMINEN valtion vastuulle vaatisi sisäministeriön alaisuuteen pelastushallituksen ja kentälle viisi pelastusaluetta. VUOSINA 2004–2022 voimassa olleen alueellisen pelastustoimen sirpaleisuus jatkuu nykyisessäkin organisaatiossa. Ammattija sopimuspalokunnat ovat lähipalvelua parhaimmillaan. HUOLIMATTA vasta käyttöön otetun sotepen käynnistysvaiheesta ongelmineen pelastustoimen on katsottava eteenpäin ja analysoitava myös muita vaihtoehtoja asemansa järjestämiseksi. Turvallisuusviestintä paikallistasolla, eri ikäryhmien osallistaminen ja palokunnan läsnäolo ovat erittäin tärkeitä elementtejä sekä konkreettisen turvallisuuden että kansalaisten turvallisuudentunteen kannalta. VALTIOLLISIIN TURVALLISUUSTOIMIJOIHIN siis sijoitetaan veroeuroja, mutta pelastustoimen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ei. Tällaisen kehityksen uhka on kuitenkin myös syy siihen, että alalta ei valtiollistamista puoltavia puheenvuoroja ole juuri kuulunut. Nämä kannattaa suhteuttaa siihen, miten on käynyt sisäministeriön alaisen poliisin ja Rajan sekä valtionvarainministeriön alaisen Tullin määrärahoille tällä vuosikymmenellä. Yksi hallinnon porras, hv-alue, jäisi pois. Uusi hallituskausi alkaa viimeistään vuonna 2027. Mitään äkkidramaattista ei ole ilmennyt, mutta pitkällä aikavälillä vahingolliset erot pelastuslaitosten välillä näyttävät edelleen kasvavan – niin taloudessa, hallinnossa kuin ydintehtävien tuotannossa. Pelastusalueiden oma hallintokin kevenisi – tai ainakin siihen avautuisi mahdollisuus. Monien asiantuntijoiden mukaanhan viisi olisi myös hyvinvointialueiden toimivin määrä. Viime vuonna päätetyt lisäykset henkilöstön koulutukseen ovat pikkurahoja. Ajatus tuntuu olevan, että löytäkööt ja riidelkööt rahat hv-alueiden käytännössä supistuvasta kokonaispotista. Valtiollistaminen aiheuttaisi supistuksia erityisesti pelastuslaitosten johdossa ja hallinnossa, mikä vapauttaisi varoja arjen työn ytimeen. NYKYINEN HVA-RAHOITUSHIMMELI on monimutkainen. SUORA SADAN PROSENTIN RAHOITUS valtiolta viidelle pelastusalueelle selkiyttäisi merkittävästi tilannetta nykyiseen verrattuna. KOKEMUKSET EIVÄT OLE pelastustoimen kannalta rohkaisevia. Puolustusvoimien resursseihin on panostettu merkittävästi lisää yhteiskunnan varoja. Onko nykyinen asema soten kainalossa paras vaihtoehto. Ei huonosti. Meillä on edelleen yli kaksikymmentä pelastuslaitosta, ja ne poikkeavat monin tavoin toisistaan. VALTIOLLISTAMINEN VAATII alueiden ominaispiirteiden ja lähipalveluiden merkityksen tunnustamisen. Seuraavan hallitusohjelman kaavailut ovat jo alkaneet. RAHOITUKSEN RIITTÄVYYS valtion hoitamassa pelastustoimessa herättää epäilyjä. Vaikka pääosa hv-alueiden päättäjistä onneksi ymmärtää pelastustoimen tärkeyden, leikkauspaineet ovat silti säälimättömiä. Myös Suomen palokuntajärjestelmän muut kuin operatiiviset palvelut tulee tunnistaa
Orpon hallituksen sisäministerinä hän aloitti 20.6.2023. Hän asuu Helsingissä puolisonsa ja tyttärensä kanssa. Mari Rantanen on ollut Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 2017 lähtien. Koulutukseltaan Rantanen on poliisi, ensihoitaja (amk), sairaanhoitaja (amk) ja lähihoitaja. Eduskunnassa hän on ollut jäsenenä hallintovaliokunnassa, liikenneja viestintävaliokunnassa, lakivaliokunnassa ja tiedusteluvalvontavaliokunnassa. 8 Mari Rantanen syntyi 29.3.1976 Lappeenrannassa. Rantanen valittiin eduskuntaan ensimmäisen kerran vuonna 2019. Teksti Pekka Koivunen Kuva Sisäministeriö
Sisäministeri Mari Rantanen, 48 TURVALLISEMMAN SUOMEN PUOLUSTAJA Työ, terveys ja turvallisuus ovat sisäministeri Mari Rantasen mukaan asioita, joista ei voi tinkiä. Puolustan voimakkaasti asioita, jotka koen tärkeiksi. – Hallitus päätyi pitämään hva-mallin, jotta alueille saatiin työrauha. – Hyvinvointialueilla on rahoitusongelma. Olen jo vuosia sitten esittänyt, että kaikkien sinivilkkujen tulisi olla samassa paikassa sisäisen turvallisuuden viranomaisina. Siinä kysymys, johon pitää löytyä pelastustoimen kannalta positiivinen vastaus. Ministeriä askarruttaakin hyvinvointialueiden lähivuosien talous erityisesti pelastustoimen kannalta. Mutta on selvää, että meidän on tarkoin seurattava, toimiiko nykyinen malli. Tai oikeammin kriisi. ”Henkilöstön riittävyyteen satsattava” Sisäministerin toimialalla ovat rajaturvallisuusasiat olleet viime aikoina tärkeysjärjestyksessä kärjessä. – Tämä asia täytyy selvittää. Nykyiset arviot voivat vuosien varrella muuttua riippuen henkilöstön vaihtuvuudesta ja eläköitymisestä. Mitä kelpoisuusvaatimusten kiristäminen palvelee, ja millaisia vaikutuksia sillä on esimerkiksi hälytysosastojen vahvuuksiin. ”Pelastustoimi ei saa olla alijäämien paikkaaja” Pelastustoimen rahoitusongelmien perussyy on Rantasen mukaan muualla kuin pelastustoimessa. Sitä tulee jatkossa tarkastella, minne pelastustoimi kuuluu. – Miten taataan, ettei pelastustoimesta tehdä alijäämien paikkaajaa. ”Ryhtiä valtion hallintoon” Kysyttäessä ministerin näkemystä Palokuntalainen-lehden numerossa 118 esiintuodusta sirpaleisen alueellisen hallinnon problematiikasta, vastaus on yllättävä. – Rahoituksen riittävyyttä pitää tarkastella jatkuvasti. Nykyisestä kahden oppilaitoksen mallista Mari Rantanen löytää mielenkiintoisen näkökulman. Pelastustoimessa on laadukkaan koulutuksen lisäksi kilpailuvalttina kaksi toimipistettä. – Avoimuus on tärkeää. Tällä hetkellä muutoksia ei kuitenkaan ole valmisteilla. Alan koulutuksen järjestäminen mahdollisimman tehokkaaksi vaatii sekin toimia. Kyseessä on melkomoinen himmeli. Sopimushenkilöstön kelpoisuusvaatimusten kiristämisestä on viime aikoina keskustelu paljon. Jos tutkitaan tilannetta tarkemmin, kriisi johtuu sote-kustannuksista ei pelastustoimesta. Koulutukseen on Rantasen mukaan lisätty rahoitusta kuluvalle hallituskaudelle. Samoista henkilöistä kilpailevat poliisi, puolustusvoimat, raja ja tulli. Pelastusosaston ja pelastuslaitosten vaihtelevista suhteista Rantasella on selvä mielipide. – Nyt pitää huomata se, että meillä on kilpailutilanne. Ei olisi ollut järkevää heti purkaa juuri aloittanutta hallintomallia. Teksti Pekka Koivunen Kuva Sisäministeriö. Valtiollistamisen osalta Mari Rantanen arvelee, että asia saattaa nousevan esiin. Pelastustoimi ei kuitenkaan ole jäänyt Rantasen agendassa taka-alalle. – Ihmettelen, että kenelläkään eivät ole kellot vielä soineet. – Minä haluan tehdä työtä turvallisemman ja paremman Suomen eteen. Hän kannattaa päätöksentekoa, jossa tärkeimpinä asioina ovat perusturva ja turvallisuustoiminnot suomalaisille. – Ammattija sopimushenkilöstön riittävyyden turvaamiseksi vaaditaan lisää toimenpiteitä. Vanha läänijako tai 5-6 alueen järjestelmä, jos niissä olisi kaikki valtiolle kuuluvat toiminnot, olisi hallinnon kannalta paljon selvempi kuin nykyinen malli. Kaikkien alalla pitäisi pelata samaan suuntaan. 9 Mari Rantasen aiempi työkokemus ambulanssista, sairaaloiden vuodeosastoilta, päivystyspoliklinikoilta, hätäkeskuksesta ja poliisista antaa vahvan pohjan sisäministerin tehtäviin
ALL IN RESCUE. 010 616 1400 www.saurus.fi Kansallinen huoltovarmuus toimintamme keskiössä. 10 Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo | Puh
kilpailukykyisen palkan edistäminen, pelastajien eläkeikään vaikuttaminen sekä paikallinen sopiminen. Erottaminen astui voimaan välittömästi. – Paikallisen sopimisen osalta on syytä olla tarkkana sekä sopimusten sisällön että sopijaosapuolten osalta. Toimialoilla on vielä paljon tehtävää, joten tervetuloa edunvalvonnan yhteisrintamaan.” SPALin liittokokous pidetään 16.5.2024 Porissa. Edunvalvonnalla vaikutetaan sekä työehtosopimuksiin että paikallisiin työehtoihin kuten myös edistetään ammatillista edunvalvontaa ja alan työhyvinvointia. SPAL on ottanut käyttöön muun muassa sairauskuluja koulutusrahaston, kun yhteiskunta ja työnantaja ei ole vastannut eläkeratkaisun seurauksiin. JHL on hoitanut menestyksekkäästi pelastusalan edunvalvontaa ja muun muassa avustanut palomiehiä useassa varallaolokiistassa. Erottamisen johdosta SPAL ry:llä ei ole enää ollut oikeutta toimia tai esiintyä Sote ry:n nimissä. – Unioni valmistelee, valvoo ja kehittää sopimuksia liiton toimijoiden kanssa, toteaa Pelastusja ensihoiTaistelu pelastusja ensihoitoalan ammattilaisista käynnissä toalan unioni JHL:n puheenjohtaja Petteri Häyrinen. JHL:n ei tee sopimuksia kuin pääsopimuksen mukaisten sopijaosapuolten kesken, JHL:n sopimusasiantuntija ja lainopillinen erityisasiantuntija Hannu Moilanen toteaa. Lisää hämmennystä aiheutti JHL:n 23.4.2024 julkaisema tiedote, josta alla lyhennelmä: JHL vahvistaa toimintaansa pelastusja ensihoitoalalla JHL nostaa ensihoidon yhä vahvemmin osaksi pelastustoimen edunvalvontaansa ja näkyy vahvemmin myös somessa. Koska ensihoidon ammattilaisten rooli on tullut yhä keskeisemmäksi unionin toiminnassa, on unionin nimi päätetty nyt päivittää muotoon ”Pelastusja ensihoitoalan unioni JHL”. Kim Nikula: ”Hienoa, että JHL vahvistaa pelastusja ensihoidon edunvalvontaa. Pelastusja ensihoitoalan ammattialaisten edunvalvonta on sitä vahvempaa, mitä useampi alalla työskentelevä on ammatillisesti järjestäytynyt, eli kuuluu oman alansa ammattiliittoon. Pääsopijajärjestö Sote ry päätti 19.9.2023 erottaa jäsenjärjestönsä SPAL ry:n. JHL kokoaa hyvinvointialueilla työskentelevät samaan vahvaan ammattiliittoon. Pelastusja ensihoitoalan unionin edunvalvonnassa keskeisiä teemoja ovat mm. Myös JHL:n neuvottelijat ja asiantuntijat ammattialalta osallistuvat unionin toimintaan. Unionin jäseniä ovat JHL:n yhdistykset pelastusja ensihoitoalalta. Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry on viimeiset 30 vuotta ajanut pelastus-, ensihoitoja hätäkeskusammattilaisten etuja ja oikeuksia. Kysyimme Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALin järjestön johtaja Kim Nikulalta, miten SPAL suhtautuu JHL:n 23.4. kannanottoon. Kokouksessa todennäköisesti tehdään merkittäviä päätöksiä yhdistyksen jatkosta.. Olemme edistäneet tasapuolista ja tehtävän vaativuuteen perustuvaa palkkausta, 24 h työaikajärjestelmää ja kokonaispalkkausta, puhdas paloasema protokollaa ja ASA-rekisteröintiä sekä alempaa eläkeikää ja työuria. 11 Pelastusalaa on viime syksystä saakka hämmästyttänyt Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALin tilanne
12 Tapani Saarela Neljän rehtoriN aikana PelastusopistoN palveluksessa Teksti Pekka Koivunen Kuvat Pelastusopisto
Pelastusopistossa pyrimme yhdenmukaiseen opetuskalustoon, koska silloin esimerkiksi kädentaitojen opetus on helpompaa ja turvallisempaa.. Saarela oli mukana myös erilaisissa rakennusprojekteissa. Tulevaisuus näyttää Saarelan mukaan hyvältä, vaikka pelastajaopiskelijoiden lisäykset aiheuttavat järjestelyjä opetuksen, suojavarusteiden, harjoituspaikkojen ja kaluston suhteen. Itse vastasin pienkalustohankinnoista. Raskaan kaluston asennuspuolelta kertyi oppia ja kokemusta Jalasjärven ammatillisessa kurssikeskuksessa ja sen jälkeen raskaankaluston asentajana ja dieselasentajana Scanialla Kristiinassa. Eläkepäivinään Tapani Saarela aikoo mökkeillä aiempaa enemmän. Sitä ennen hän oli ollut vuoden määräaikaisessa virassa. Minun aikana tekniset päälliköt Antti Silvennoinen ja Antti Rissanen toteuttivat isommat hankinnat esimerkiksi ajoneuvokaluston ostot. Tapani Saarela kertoo raskaan kaluston kiertoajan opistolla olleen 15-20 vuotta. Veri veti kuitenkin vielä hetkeksi Etelä-Pohjanmaalle Teuvalle. Lisäksi rivissä oli yksi raivausauto ja kaksi säiliöautosammutusautoa. Tämän jälkeen häet nimitettiin palomiehen virkaan Teuvalle poikkeusluvalla vuonna 1984. Kesäkessuna Säkylässä vierähti kaksi vuotta. Vuonna 1993 Saarela suoritti alipäällystökurssin, ja seuraavan vuoden elokuussa hänet nimitettiin määräaikaiseen opettajan virkaan Pelastusopistolla. Hänen vastuualueena oli liikennepelastaminen. – Viimeisenä työpäivänäni 10.4.2024 laskin sammutusautoja olevan opistolla 18 kappaletta. Unelmahommastaan eläkkeelle jääneen eteläpohjalaaseen mielipidettä savolaisilta on kysynyt moni, malliin ”Kuinka sä tuut toimehen savolaasten kans?” – Kyllä niiren kans päriää kun osaa olla. Hän aloitti opistolla vakinaisessa virassa vuonna 1996. Terveydellisistä syistä Saarela siirtyi vuonna 2004 PeO:n tekniset palvelut-yksikön kalustomestariksi. Puolitoista vuotta on kuitenkin lyhyt aika palomiesten kouluttamiseksi. Ambulansseja oli kahdeksan. Saarela palveli Jurvassa armeija-aikaan saakka. – Kalustohankinnoissa laitteiden speksit ja vaatimukset saatiin opetushenkilöstöltä. Saarelaa askarruttaa opettajien saatavuuden lisäksi pelastajakurssille hakevien määrä ja laatu tulevaisuudessa. 13 Pitkään Pelastusopiston palveluksessa ollut kalustomestari Tapani Saarela jää eläkkeelle. – Lähiaikojen suurimmat haasteet ovat kuitenkin opetuksen järjestämisessä, puhumattakaan kaluston huollon järjestämisestä. Alun perin jurvalainen Tapani Saarela aloitti palokuntauransa Jurvan poikaosastossa ja sopimuspalomiehenä. Vuonna 2012 hän sai tehtäväkseen harjoitusalueen töiden organisoinnin ja alihankkijoiden työohjauksen yhdessä teknisen päällikön kanssa. – Kädentaitojen opetuksessa on menty huimasti eteenpäin ja siinä mielessä valmistuneiden valmiudet kädentaidoissa ovat parantuneet. Vuonna 1996 Tapani Saarela nimitettiin Pelastusopiston vakinaiseen virkaan pelastustoiminnan yksikön opettajaksi. – Mielipuuhiani ovat klapihommat ja mökin kunnostaminen, päättää pitkän päivätyön tehnyt Tapani Saarela. Saarela teki viimeisen työpäivän huhtikuussa ja viettää nyt rästiin jääneitä lomapäiviä, kunnes eläkepäivät koittavat 1.7.2024
Ensimmäiset ylioppilaat lukion pelastusja turvallisuuslinjalta valmistuivat viime vuoden toukokuussa. 14 Viitasaaren lukion pelastusja turvallisuuslinja LUKIOSTA VAHVA POHJA PELASTUSALALLE Suomen ainoa lukio, joka tarjoaa pelastusalan koulutusta sijaitsee Viitasaarella Keski-Suomessa. ?. Teksti Pekka Koivunen Kuvat Viitasaaren kaupunki, Viitasaaren lukio, Pekka Koivunen, Heidi Hämäläinen, Anssi Partanen
15
V iitasaaren lukio toimii koulukampuksella, jossa ovat lukion lisäksi monitoimihalli Viitasaari aAreena, uimahalli Simmari, yleisurheilukenttä, jääkiekkokaukalo, skeittiparkki ja street workout-telineet, kirjasto, nuorisotalo, musiikkiopisto sekä teatteri. Voidaan hyvällä syyllä sanoa, että pelastusja turvallisuuslinjan opiskelijoille olosuhteet ovat parhaat mahdolliset niin kampuksella kuin linjan koulutuspaikalla, Viitasaaren uudella paloasemalla. Hyvä fyysinen kunto on eduksi, mutta ei välttämätöntä. PELASTUSJA TURVALLISUUSLINJA ON AINUTLAATUINEN KOKONAISUUS Linjalle ei vaadita aikaisempaa kokemusta palokuntatoiminnasta. Linjan toteuttavat yhteistyössä Viitasaaren lukio, Keski-Suomen pelastuslaitos ja Keski-Suomen pelastusalan liitto. Koulutus sisältää FireFit menetelmän mukaisen kuntotestauksen, jonka yhteydessä opiskelijalle laaditaan yksilöllinen kunto-ohjelma. Tärkeintä on halu auttaa toisia ja motivaatio nostaa fyysistä kuntoa. Kolmannella vuosikurssilla opiskelijan on mahdollista liittyä Viitasaaren palokuntaan, ja täytettyään 18 vuotta, hän voi päästä mukaan hälytystehtäville. Linjalla opiskellaan valtakunnallisen koulutusjärjestelmän mukaisia palokunnan peruskursseja ja kursseilla opittuja asioita harjoitellaan monipuolisissa harjoituksissa. Hälytyksiin osallistuminen on vapaaehtoista ja siitä maksetaan korvaus. Vasemmalta: Niko Saastamoinen (Viitasaari), Jussi Jaakkola (Jyväskylä), Juho Puranen (Äänekoski), Santeri Puustinen (Viitasaari), Miisa Tikkanen (Kannonkoski), Tiia Markkanen (Tervo) ja Elma Nieminen (Kannonkoski)
Marjaana Juntunen kutsuu keväisin oppilaat koolle antamaan palautetta linjan toiminnasta. ??. Keväällä 2023 valmistuivat ensimmäiset linjan ylioppilaat. Ensimmäiset kolme oppilasta tulivat linjalle 2019. Kakkosella on kolme.opiskelijaa ja kolmosella kuusi opiskelijaa. Petu-linjalaiset tekevät myös ekskursioita pelastusja turvallisuusalan kohteisiin. Suunnitelmissa on vierailu Vaasan hätäkeskukseen. Viitasaaren lukio on yhteishaun piirissä, ja pelastusja turvallisuuslinjalle hakiessaan opiskelijan pitää laatia motivaatiokirje. – Toissa vuonna kävimme Pelastusopistolla ja viime vuonna olimme Jyväskylässä tutustumassa muun muassa Sauruksen paloautotehtaalla ja Finavialla. – Pyrimme säätämään opetussuunnitelmaa ja käytännön järjestelyitä opiskelijoilta saamiemme toiveiden mukaan. – Oppilaat saavat väliasun ja täydellisen sammutusasun. Motivaatio on tärkein. Korona vaikeutti liikkeelle lähtöä, mutta sittemmin toiminta on kehittynyt positiivisesti. – Meillä on viikossa viisi opetustuntia, joista yksi on liikuntaa. – Opiskelun voi aloittaa nollasta eli pelastusja turvallisuusalan taustaa ei tarvitse olla. – Linjan idea syntyi vuonna 2018 työryhmässä, jossa pohdittiin keinoja saada lukioon oppilaita myös muualta. Tällä hetkellä lukion ykkösellä on kuusi opiskelijaa, joista neljä on muualta kuin Viitasaarelta. Palaute on pääosin ollut hyvin positiivista. Kaikki opetus tapahtuu Viitasaaren uudella paloasemalla. Pelastuslaitos on antanut linjan käyttöön oman varustetilan. 17 OPETTAJA MARJAANA JUNTUNEN KOORDINOI PETU-LINJAN TOIMINTAA Lukion historian opettaja, FM Marjaana Juntunen toimii pelastusja turvallisuuslinjan koordinaattorina. Linjalle tulevien on muista lukioon tulevista poiketen käytävä lääkärintarkastuksessa. Marjaana Juntunen kertoo oppilaiden opiskelevan erikoisalaa, jolloin varusteiden ja oppimisympäristön pitää olla viimeisen päälle. Esimerkiksi koeviikoilla ei linjalla ole opetusta. Seuraamme opiskelijoiden jaksamista ja pyrimme rytmittämään opetusta tarvittaessa
– Palautteiden perusteella teemme seuraavana lukuvuonna muutoksen, jossa tieliikennepelastaminen siirtyy kevätpuolelle. Viitasaari pystyy tarjoamaan myös asuntoja muualta tuleville opiskelijoille Palomestari Anssi Partanen on ylpeä pelastusja turvallisuuslinjan yhteisöllisyydestä. AMMATTILAISET OPETTAJINA. 18 Pelastusja turvallisuuslinjan vastuuhenkilönä toimii palomestari Anssi Partanen. Päällystötutkinnon Partanen suoritti vuonna 2010, jonka jälkeen hän on toiminut eri tehtävissä Keski-Suomen pelastuslaitoksella. – Tätä konseptia on kehitetty aktiivisella porukalla ottaen myös opiskelijoiden toiveet huomioon. – Lähdimme tyhjästä lähti liikkeelle. Olemme palautteiden perusteella löytäneet hyviä käytäntöjä. Anssi Partanen pitää Viitasaaren uutta paloasemaa ja modernia kalustoa tärkeänä kilpailutekijänä. Tammi-maaliskuu on omistettu ensiapuja ensivastekoulutukselle. – Petu-linjan kouluttajat ovat Keski-Suomen pelastuslaitokselta, mutta toimivat Keski-Suomen pelastusalan liiton kautta. Kaikki kouluttajat ovat kokeneita pelastusja ensihoitoalan ammattilaisia. Hänen palokuntauransa alkoi Pohjois-Savossa Sukevan palokunnassa. Pelastusja turvallisuuslinjan vuosikurssin tavoitevahvuus on kymmenen. Linjan vetäminen on helpottunut koko ajan. Petu-linja on Anssi Partasen mukaan toiminut optimaalisesti kaksi vuotta. – Haluamme tänne opiskelijoita kaikkialta Suomesta ja siksi fasiliteettien pitää olla kunnossa. Koulutus on jaksotettu siten että syksyllä opiskellaan pelastustoimintaa. Loppukeväällä koulutus on pääosin monialaista. – Muutama lisää olisi edellisellä hakukerralla mahtunut, ja toivonkin, että syksyllä saisimme tavoitevahvuuden täyteen
Tärkeimpänä pidän kuitenkin opiskelijoiden ja kouluttajien korkeaa motivaatiota. Lisäksi linjalle on tehty joitakin täsmähankintoja, jotka mahdollistavat laadukkaan opetuksen. 19 ENSIHOITOESIMIES JANNE HILTUNEN OPETTAJANA LINJAN ALUSTA ALKAEN omainen paikka linjan opetusta ajatellen. Oppimisympäristö on niin opetuksen kuin oppimisen kannalta ihanteellinen, päättää Janne Hiltunen.?. – Teen vuorotyötä ambulanssissa ja keikkojen välissä kulutan ahneesti toimiston tuolia. Takana kouluttaja Janne Hiltunen.. Ensihoitoesimies Janne Hiltunen toimi palomies-sairaankuljettajana Viitasaarella 2002 – 2013. Keski-Suomen pelastuslaitoksen ensivastekoulutusvälineet ovat käytettävissä opetukseen. Viitasaaren paloasema on erinVasemmalta Markus Salojärvi (Viitasaari), Eero Salonen (Kotka), Siiri Laukkanen (Viitasaari), Jasmin Leppänen (Hamina) ja Elsi Leinonen (Keitele). Hiltusen voidaan katsoa olevan petu-linjan opettajana pitkän linjan ammattilainen. Opiskeltuaan sairaanhoitajaksi, Hiltunen on nykyään ensihoitoesimies ja toinen Viitasaaren ensihoitajien lähiesihenkilöistä. – Meillä on tilat, varusteet ja kalusto kunnossa. Ainakin toistaiseksi kouluttamisesta kiinnostuneita ensihoitajia on ollut helppo saada mukaan. – Olen toiminut linjan ensiapuja ensivastekouluttajana alusta alkaen. Hän toimii vuorollaan myös koko laitoksen päivystävänä esihoitoesimiehenä
– Linjalla opiskelu on ylittänyt odotukseni. On hienoa, että on päässyt tekemään jotain konkreettista. Siiri Lukkanen arvostaa petu-linjan kouluttajia. Syksyllä Siiri suoritti pelastustoiminnan peruskurssin ja nyt on meneillään ensiapu. Opiskelijana Viitasaarella. Opetus ei missään nimessä ole kuivaa. – Tänä kesänä teen palkkatyönä yleisurheilua, päättää Siiri Luukkanen arvoituksellisesti. 20 SIIRI LUUKKANEN, 17, VIITASAARI Ykkösellä opiskelevan Siiri Luukkasen äiti on lähihoitaja, mikä saattoi olla syy hänen linjavalintaansa. – He osaavat opettaa, ja tärkeää on, että he kertovat omista kokemuksistaan kentällä. Viime kesänä Siiri työskenteli kehitysvammaisten palveluyksikössä. – Varmasti sillä oli vaikutusta, kuten myös siihen, että haen opiskelemaan ensihoitoa kirjoitusten jälkeen