palokuntalainen BRANDKÅRISTEN IRTONUMERO 10 € · VIIKKO 10 · 2024 · ISSN 1798-2685 119 TOIMINTA-ALUEELTAAN SUOMEN SUURIN PELASTUSLAITOS
2 LETKUONGELMIA. • Puhdas työympäristö. HOSEMASTER: 100 % AUTOMAATTINEN LETKUNHUOLTOJÄRJESTELMÄ Esittelykäytössä ollut Hosemaster 76 myytävänä! Nopea toimitus ja tiukka hinta, kysy lisää!. • Vähemmän fyysistä rasitusta. • Käyttäjäystävällinen ohjauspaneeli. ESTERI GROUP AUTTAA! Täysautomaattisen paloletkujen pesuja huoltojärjestelmä Hosemasterin avulla paloletkujen huoltotyön vaatima aika lyhenee huomattavasti ja työnteko on entistä turvallisempaa. Letkujen pesu, koeponnistus, kuivaus, merkintä ja kelaus tapahtuvat yhtäaikaisesti ja täysin automatisoidusti. • Alhainen melutaso. HYÖDYT • Vähäisempi altistus letkujen lialle ja karsinogeeneille
Samalla letkujen liittimet ja sidonta voidaan tarkistaa sekä uusia kotimaisilla Esteri-liittimillä Tarvittaessa voimme myös tuoda Hosemaster-mobiiliyksikkömme toivomaanne paikkaan, ja huoltaa letkut paikan päällä. Pesemme, koeponnistamme sekä kuivaamme letkut ja toimitamme ne takaisin rullattuina tai kiepitettyinä. · Erinomainen hinta–laatusuhde. · Vaippa: 100 % polyesterilanka, vahvistettu. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Tarjoamme asiakkaillemme mahdollisuutta tuoda tai lähettää letkunsa huollettavaksi Turkuun. · Sopiva vedelle, merivedelle ja useille kemikaaleille. Malliston letkut ovat 100 % polyesterikudosta, EPMD-kumioituja ja MED-hyväksyttyjä 3F-letkuja. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. · Sisäpinta: korkealaatuista, täyssynteettistä EPDM-kumiseosta. OMINAISUUDET · Otsonin, sään, UV-säteilyn ja hapettumisen kestävä. 3 ESTERI GROUP tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. OTA YHTEYTTÄ: Timo Kaasinen • +358 40 052 2150 • timo.kaasinen@esterigroup.fi Antti Kalliomäki • 358 40 487 8023 • antti.kalliomaki@esterigroup.fi HOSEMASTER NYT MYÖS PALVELUNA!. Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi PATU NORDIC: ERITTÄIN KESTÄVÄÄ LAATUA Todella hyvin kulutusta kestävät Patu Nordic T -paloletkut ovat saatavilla meillä valmistetuilla ja sidotuilla RPL-paloliittimillä
vakiopalstat Brandkåristen MULLISTAVA UUTUUS AKKUTYÖKALUIHIN Uusi SMART-FORCE akkukäyttöisten työkalujen sarja aloittaa digitaalisen mullistuksen pelastustyökalujen markkinoilla. Enemmän kuin vain pelastustyökalu! READY TO START!. Suurempi liikenopeus, tehokas ja MILWAUKEE yhteensopiva 18 V akku, intuitiivinen muotoilu ja useita älyominaisuuksia pakattuna kestävään ja vesitiiviiseen (IP68) runkoon
Selvitystyön kuluessa kävi ilmi, että teollisuuspalokunnan määritelmä ei olekaan aivan yksiselitteinen. 12-17 toiminta-alueeltaan suomen Suurin pelastuslaitos: Lapin pelastustoimi osa 1 Lingottua 19 Mielipide 62 MULLISTAVA UUTUUS AKKUTYÖKALUIHIN Uusi SMART-FORCE akkukäyttöisten työkalujen sarja aloittaa digitaalisen mullistuksen pelastustyökalujen markkinoilla. Ollikainen TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi TAITTO, ILMOITUSMYYNTI, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA TALOUS Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi PAINO Grano Oy KANNEN KUVA Freepik, kuvamuokkaus Maria Salo KUVAPANKIT Freepik, Depositphoto JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja WWW.PALOKUNTALAINEN.FI palokuntalainen BRANDKÅRISTEN vakiopalstat Äntligen har vi blivit personifierade Pääkirjoitus Letkut solmussa 7 68 46-50 Pyhäsalmen Vpk 24. Toisaalta heräsi kysymys, onko esimerkiksi kaksi sammutustoimintaan palon sattuessa koulutettua henkilöä palokunta. Enemmän kuin vain pelastustyökalu! READY TO START!. VUOSIKERTA AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN ISSN 1798-2685 Lämpökameramies 70 Brandkåristen 66 Ledaren 65 Terveisiä toimitukselta Lupasimme tässä lehdessä julkaista sisäministeri Mari Rantasen haastattelun. Suurempi liikenopeus, tehokas ja MILWAUKEE yhteensopiva 18 V akku, intuitiivinen muotoilu ja useita älyominaisuuksia pakattuna kestävään ja vesitiiviiseen (IP68) runkoon. 5 8-11 Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka: Yhteistyössä parannettavaa PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 TOIMITTAJA Silvio Hjelt AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Tässä lehdessä esiteltävä KIP:n teollisuuspalokunta on palokunta millä mittarilla tahansa mitattuna, kuten olivat myös aiemmin esitellyt Sunilan ja Harjavallan teollisuuspalokunnat. Kiireisen ministerin aikatauluun haastattelu ei kuitenkaan sopinut ennen lehden painoon menemistä. Elämme toivossa, että vappuna ilmestyvässä lehdessä saamme julkaista sisäministerin ajatuksia pelastustoimesta ja myös kokonaisturvallisuudesta Suomessa. Selvitystyö jatkuu ja tuloksia nähdään tulevissa numeroissa. Rajaus pelkästään päätoimista henkilökuntaa sisältäviin palokuntiin osoittautui liian tiukaksi. Tarkoituksenamme oli julkaista luettelo Suomen teollisuuspalokunnista
• PVAT 3 -täydennyskoulutus (jatko) | 26.10. • Kattotyöskentelyn täydennyskoulutus | syyskuu • PVAT 2 -täydennyskoulutus (jatko) | 28.9. 2024 | Sopimushenkilöstön TÄYDENNYSKOULUTUKSET • Sisäpalosimulaattorin kouluttajakoulutus 1 | 20–21.4. Tarjoamme ainutlaatuisen todentuntuiset olosuhteet täydennyskoulutuksiin. • PVAT 1 -täydennyskoulutus | 11.5. Kokeneet kouluttajamme varmistavat, että olet valmistautunut kaikista vaativimpiinkin pelastustehtäviin. • Vaarallisten aineiden täydennyskoulutus | 27.4. 6 Ilmailuopistontie 226 28540 Pori turvallisuuskeskus.fi Tiedustelut: aleksi.vihtila@pori.fi +358 44 701 8252 Safety and Security Center, Finland Turvallisuuskeskus on Suomen suurin ja monipuolisin turvallisuuden harjoittelualue. • Savusukelluksen täydennyskoulutus | 24.5. • Tieliikennepelastamisen täydennyskoulutus | 8.5. • Sisäpalosimulaattorin kouluttajakoulutus 2 (jatko) | syksy Varaa paikkasi täydennyskoulutuksiimme tai pyydä räätälöity tarjous ryhmällesi! turvallisuuskeskus.fi /koulutuskalenteri
Ajattelua alkoivat ravistella myös ulkomaiset kokemukset ja tutkimuksiet eri sammutustaktiikoista ja -tekniikoista. Arto Latvalan uraauurtava työ konservatiivisten vaikuttajien silmien avaajana oli myös merkittävä. 7 PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Sammuttaja saa käyttää järkeä, hukkuvan pelastaja ei Artikel på svenska på sidan 65. pääkirjoitus PIENPISARAHURMOS SAMMUTUSTOIMINNASSA syttyi 1990 luvun alussa. Normaalikuntoisten ja koulutettujen, ei-savusukeltavien sopimuspalokuntalaisten pitää varusteineen ja Rescatai Hansa-lauttoineen katsella rannalta ja odottaa ammattilaisia, kun ihminen hukkuu silmien edessä. Vaatimus monopolisoi hädässä olevien ihmisten auttamisen pelastussukelluskelpoisille ammattilaisille. PELASTUSOPISTO onkin jo muutaman vuoden ajan tuottanut pienpisarahurmoksesta vapaata tietoa ja koulutusta. Webinaarisarjan on rahoittanut Palosuojelurahasto. Kaikki muu on ollut ”hameväen hommaa” – suora lainaus varttuneen pelastusalan ammattilaisen suusta jokin aika sitten. IRVOKKAANA ESIMERKKINÄ vaatimusten kiristämisestä on pintapelastajille asetettu kolmostaso. JÄRKI HOI, KOHVAKKA JA PELASTUSOSASTO! Tämä moka kannattaa oikaista ennen kuin joutuu selittelemään jonkin onnettomuuden onnettomia seurauksia iltapäivälehdille. Onko savusukeltaminen ja hyökkäävä sisältä sammuttaminen ainut vaihtoehto toimia. SAVUSUKELTAJIEN MÄÄRÄ SOPIMUSPALOKUNNISSA on viime vuosina vähentynyt. Silloin on toivotonta yrittää piiloutua pykälien taakse. KEITÄ KIRISTYVÄT VAATIMUKSET PALVELEVAT. Kahdentoista osan sarjassa kuullaan asiantuntijaluentoja rakennuspalon sammutuksesta sekä uusista energiamuodoista liikennevälineissä ja energiavarastoissa. Se on tullut tarpeeseen. UUSIEN MENETELMIEN laajamittainen käyttöönotto parantaa sammutuksen tehokkuutta ja lisää työturvallisuutta. Savusukelluskelpoisuutta vaaditaan joissakin laitoksissa jopa kaikilta sopimuspalokuntalaisilta. VIIME VUOSIKYMMENELLÄ Pelastusopistolla herättiin. Syy tähän on pelastussukelluksen kuntovaatimusten kiristäminen. Vaihtoehtoiset, täydentävät tai uudet sammutustekniikat – aivan sama miksi niitä kukin haluaa kutsua – ovat kaikkien onneksi tulevaisuuttamme.. Näin erityisesti vähäväkisillä alueilla. Esitysten tallenteet on julkaistu suomeksi ja ruotsiksi tekstitettynä Palopäällystöliiton YouTube-kanavalla. ONNEKSI PELASTUSTOIMINNAN SUUNTA KÄÄNTYY. Vastuuviranhaltijoita, jotka haluavat suojella kansalaisten sijasta ensin itseään. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, kestää muutamilta laitoksilta kuitenkin useita vuosia jalkauttaa uusi osaaminen esimerkiksi sopimuspalokuntien käyttöön, vaikka niiden piirissä tarve uudistumiselle on suurin. Hitaasti mutta varmasti järki voittaa tottumukset. Melkein kolme vuosikymmentä alalla on vannottu savusukelluksen ja hyökkäävän sisältä sammuttamisen erinomaisuuden nimiin. HIENO ESIMERKKI KEHITYKSESTÄ on Suomen Palopäällystöliiton ja Pelastusopiston julkaisu ja webinaarisarja ”Sammutustekniikka ja -taktiikka rakennusja liikennevälinepaloissa”. Miten sammuttamisen riskejä voidaan vähentää. Uudet ajatukset ja tuorein tieto tehokkaasta ja turvallisesta sammuttamisesta ovat saaneet sijansa opiston oppimateriaaleissa ja opetussuunnitelmissa
8 Teksti Pekka Koivunen Kuva Heikki Räisänen
Täytyy kuitenkin huomauttaa, että mikään ei ollut yhden satraapin työtä, vaan teimme sen porukalla. ?. Määrärahan hankkimisessa koulutusresurssien lisäämiseen Kohvakan panos oli merkittävä. Jos haluaa saada asioita eteenpäin, taktiikkana pitää olla samaan maaliin pelaaminen. Kimmo Kohvakka kuuluttaakin avoimempaa keskustelua ja tiiviimpää yhteistyötä. – Puhalsimme tässä asiassa yhteen hiileen ja saimme tavoitteemme pääosin läpi. Kysyttäessä onnistumisista, Kimmo Kohvakka ottaa esiin hyvinvointialueuudistuksen pelastustoimen kannalta – mutta vähättelee omaa osuuttaan siinä. Viestinnässä on varmasti ollut ja on korjattavaa. Koulutuksen kokonaisuudistus tulossa Pelastusalan koulutuksen kehittämisessä plussat ja miinukset ovat todennäköisesti vallinneissa olosuhteissa olleet hänen osaltaan tasan. Ei alan sisällä eikä naapuriorganisaatioiden kesken. vointialueuudistusta lukuun ottamatta lähellekään sitä, mitä sen olisi pitänyt olla. Kun kentältä tulee kommentteja malliin ”Mitähän se pelastusosasto ja Kohvakka tuumailee?”, ei voi kuin katsoa peiliin. – Ei ole rakentavaa itsetarkoituksellisesti kritisoida toistemme tekemisiä. – Tämä on toteutunut ja ministeriön asema on aiempaa selvempi, eli ohjausjärjestelmä on aiempaa suoraviivaisempi. 9 Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka: Yhteistyössä parannettavaa Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakan toinen viisivuotiskausi alkoi viime marraskuussa. Yhteistyö on kangerrellut Vaikka Kimmo Kohvakka katsoo ensimmäisen viisivuotiskautensa pääosin onnistuneen, löytää hän petrattavaakin. Kuitenkin hän itse katsoo osittain epäonnistuneensa koulutuksen kehittämisessä. – Yhteistyö ei ole ollut tuota mainitsemaani hyvin. Totuus löytynee näiden äärimielipiteiden välistä. Eduskunnan tahto hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä pelastustoimen osalta oli, että valtio säätää, ohjaa, johtaa ja valvoo pelastustointa – ja uutena asiana rahoittaa. Tässäkin Kohvakka katsoo pelastusosaston onnistuneen. Mitä mieltä mies on itse. Alan rahoituksen riittävyys on kuitenkin edelleen krooninen ongelma. Ensimmäisen kauden perusteella arviot Kohvakan viranhoidosta vaihtelevat välillä ”ei ole saanut mitään aikaan” – ”osaavin ylijohtaja vuosikymmeniin”
10 – Tunnen, että koulutuksen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen olisi pitänyt pureutua viime kaudellani tarmokkaammin. – Jokainen pelastaja ja sopimushenkilö on elintärkeä poikkeusoloissa, Riittävätkö määrälliset ja laadulliset resurssimme. Pelastajien koulutustarpeen viimeisin ministeriön toimesta toteutettu kartoitus tehtiin vuonna 2022. Tämä on otettava vakavasti nyt, kuten myös henkilöstön rekrytoinnin tehostaminen. Kohvakka haluaa, että tilannetta tarkastellaan erityisesti nopeassa muutoksessa olevaa toimintaympäristöä vasten. – En ota tässä kantaa paljon julkisuudessa olleisiin koulutuksen käytännön järjestelyihin, mutta olen melko varma, että esimerkiksi nykyiset tutkintoajat eivät riitä, koska pelastustoiminnan laadulliset vaatimukset ovat kasvaneet. Kaikkiaan koulutettavin tarve on noin 2300. – Vuoteen 2032 mennessä pitäisi kouluttaa 1160 pelastajaa eläköityvien tilalle. tiukKa linja kelpoisuusvaatimuKsissa Erityisesti sopimushenkilöstön piirissä huolta on aiheuttanut kelpoisuusvaatimusten nousu. Iso ongelma on kuitenkin uusien menetelmien ja teknologioiden jatkokehittäminen ja lopulta jalkauttaminen hyötykäyttöön. Kohvakka jättää vastaamatta kysymykseen, mikä on pelastettavan prioriteetti hätätilanteessa. – Meillä on noin 15000 hälytyskelpoista sopimuspalokuntalaista. Epäselväksi jää aloitetaanko uudistuksen valmistelut hänen kaudellaan eli ennen vuotta 2029. Entä pelastuslaitosten hallinnon. – Tarvitsemme Suomeen kansallisen teknologiaohjelman, joka on riittävästi resurssoitu. Kohvakka painottaa erityisesti poikkeusolojen henkilöstötarvetta. Koulutuksen kokonaisuudistus onkin Kimmo Kohvakan mukaan edessä.. Se, että vaatimustason nousulla sopimushenkilöstön määrään on suora vaikutus, ei näytä pelastusylijohtajaa pahemmin huolettavan. Näitä lukuja on tarkasteltu matkan varrella ja tarkastellaan edelleen. – Koulutuksen sisällön, laadun ja keston pitää olla jatkuvassa tarkkailussa. Kimmo Kohvakka ottaa esille harvoin julkisuudessa esillä olleen näkökulman. Minusta pitäisi keskustella asiantuntemuksen ja osaamisen riittämisestä kaikilla pelastustoimen tasoilla. – Ei kuitenkaan ole oikein, että kaikilta sopimuspalokuntalaisilta vaadittaisiin pelastussukelluskelpoisuus, pehmentää Kimmo Kohvakka tiukkaa linjaansa kelpoisuusvaatimuksiin. Suomen pelastustoimessa Kohvakka näkee suuren osaamisja innovaatiopotentiaalin. – Henkilöstön osaamista, vahvuuksia ja myös paikallisuutta olisi pitänyt, ja pitää jatkossa tuoda enemmän esiin. Mikä on esimerkiksi alipäällystön ja päällystön määrällinen ja laadullinen tilanne vuonna 2030. Nyt on keskitytty lähinnä koulutettavien määrään. Eipä ole näistä pahemmin keskusteltu! Pelastusosastolla huolta aiheuttaa myös sopimushenkilöstön tulevaisuus. Alalta pois siirtyminen ja eläköityminen aiheuttavat merkittävän lisäkoulutustarpeen lähivuosina. – On hienoa, että PSR:n innovaatiopalkinnosta kisailee yhä suurempi joukko alan ihmisiä. Uudistus tulee kuitenkin tehdä lähivuosina, kunhan näistä vaikeista ajoista selvitään. – On puhuttu vain pelastajien määrällisestä koulutustarpeesta. Kun yhteiskunnan resursseja jaetaan, on hyvä, että meidät tunnetaan. osaamisen monimuotoinen hYödyntäminen tärKeää Kohvakka tuntee, että alan ykkösmiehenä hänen olisi pitänyt enemmän painottaa osaamisen hyödyntämistä kaikilla pelastustoimen tasoilla. Se perustuu pelastuslaitosten antamiin arvioihin ja lukuihin. – Ohjeet on tehty ensisijassa työturvallisuuden varmistamiseksi, koska ykkösasia on pelastajan työturvallisuus. Paikalliselle innovoinnille pitää olla tilaa, mutta Kimmo Kohvakka kaipaa enemmän
Periaatteena on ollut, että valtio hoitaa perusinvestoinnit ja käyttäjät maksavat kulut. Hän haluaa, että myös itse tajuamme merkityksemme. Osa tästä menee ICT-hankkeisiin, joita julkisuudessa on paljon kritisoitu. 11 pelastustoimessa lähes 600 miljoonaa käytettävissä Hyvinvointialueet saavat valtiolta rahoitusta toimintaansa noin 23 miljardia euroa. Tästä summasta pelastustoimen osuus on hieman yli kaksi prosenttia. Olemme yrittäneet viime vuosina rakentaa hyvässä yhteisymmärryksessä valtakunnallisia tietojärjestelmiä naapuriorganisaatioiden kanssa. Hyvinvointialueiden on itse päätettävä mihin 511 miljoonan euron laskennallinen rahoitus vuonna 2024 käytetään. työtämme arvostetaan, ja meidän pitää osata arvostaa sitä mYös itse. – Me pelastusosastolla emme voi päättää pelastuslaitosten taloudesta, mutta pidämme pelastusalan rahoitustarvetta esillä. arvon mekin ansaitsemme Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka pitää pelastustointa nopeimmin toimintaan saatavana ja tehokkaimpana organisaationa Suomessa. pelastustoimen laajuus ja monipuolisuus on mahtava voimavara. Työtämme arvostetaan, ja meidän pitää osata arvostaa sitä myös itse. – Pelastustoimen laajuus ja monipuolisuus on mahtava voimavara. ” ”. Pelastustoimen operatiivisissa tai niitä sivuavissa tehtävissä pyörii noin 22000 ihmistä ja siihen päälle vielä veteraanit, tukiosastolaiset ja nuoret. Valtion pelastustoimen menot ovat noin 60 miljoonaa euroa. Toivotamme Kimmo Kohvakalle onnea tehtävässään ja jäämme mielenkiinnolla seuraamaan hänen toista kauttaan pelastusylijohtajana.. tästä on hYvä jatKaa. Miksi pelastustoimi ei ole enemmän puuttunut esimerkiksi hankkeiden viivästymiseen, kysytään kentällä. – Tähän meillä on yksi luonnollinen selitys: esimerkiksi Kejo ei ole ollut voimavarasyistä ykkösprioriteettimme pelastusosastolla. Tästä on hyvä jatkaa. Jos järjestelmät ovat viivästyneet tai niitä ei ole saatu kuntoon, vaikutukset ovat olleet jopa dramaattisia. Kohvakan mielestä ei ole hyväksyttävää, että turvallisuusalan toimijoiden yhteistyö ei toimi kunnolla, mikä näkyy erityisesti juuri ICT-hankkeissa. pelastustoimen operatiivisissa tai niitä sivuavissa tehtävissä pYörii noin 22000 ihmistä ja siihen päälle vielä veteraanit, tukiosastolaiset ja nuoret
LAPIN PELASTUSTOIMI OSA 1. LAPPIIN MAHTUISI 16 KYMENLAAKSOA Pelastusjohtaja Markus Aarto johtaa Suomen toiminta-alueeltaan ylivoimaisesti suurinta pelastuslaitosta. 12 19 vuotta sitten tämän lehden edeltäjä Sopimuspalokuntalainen vieraili Lapissa. ?. Kokonaispinta-alaltaan 100 000 km²:n Lapin maakuntaan mahtuisi väestöltään yhtä suuri Pohjanmaan maakunta 12 kertaa tai Kymenlaakso 16 kertaa, kun vesialueita ei oteta huomioon. ”Lapissa on paljon toisin” artikkeli oli lehdessänumero 10. Mittakaavaeron lisäksi Lapin maakunta eroaa muusta Suomesta monin tavoin, samoin Lapin pelastuslaitos
P30 kasarmoitu Rovaniemi Operaatiokeskus Rovaniemi P31osin kasarmoitu, osin varallaolossa Kemi – siirretään täysin kasarmoiduksi lähiaikoina Jollakin harva-alueen asemalla P32 P5 ammattihenkilö yhdeksällä paloasemalla Lähiaikoina pyritään runkoasemilla (asemaryhmän paloasema) minimissään kahden vahvuuteen i. 13 LAPPI Kokonaispinta-ala 100 366,85 km² – maa-alue 92 673,82 km² – sisävesi 6 309,84 km² – merialue 1 383,19 km² LAPIN PELASTUSLAITOS 42 paloasemaa ja palotallia, joista 24h-ammattiasemia Rovaniemi, Kemi ja Tornio ja 8 24h-asemaa vahvuudella 1 9 paloasemaryhmää
Posio 9. Muonio 29. Karesuvanto 31. Sinettä 15. Aarto kertoo Kittilän ja Ivalon lentoasemien olevan myös vilkkaassa käytössä varsinkin matkailusesonkeina. Myös lämpötilat ovat varsinkin talvella eteläistä Suomea alemmat. Räisälä 20. Sirkka 36. Kittilä 35. Äkäslompolo 27. Pelkosenniemi 24. – Maakunnallamme on raja kolmen naapurivaltion kanssa. Ylläsjärvi 28. Inari 39. Ivalo 38. Sodankylä 33. Enontekiö 30. Meltaus 16. Esimerkkinä voin mainita, että Rovaniemen lentoasema on matkustajamäärältään Suomen toiseksi vilkkain lentoasema Helsinki-Vantaan lentoaseman jälkeen. Tornio 2. Savukoski 34. Karigasniemi 42. Simo 6. Ihmisen kädenjälki näkyy Aarton mukaan monessa. Karunki (VPK:n asema) 5. Markus Aarto kertoo Lapin olevan paljon muuta. Kansainvälisyys on myös yksi Lapin erityispiirre, joka ilmenee muun muassa jatkuvasti lisääntyvinä ulkomaisten matkailijoiden määrinä. 14 Eteläisessä Suomessa Lappi tunnetaan tunturikeskusten ja joulupukin maakuntana. Salla 21. Saarenkylä 13. Kivitaipale 18. LUONTO MÄÄRITTÄÄ PALJON Pitkien välimatkojen lisäksi Aarto nostaa esiin luonnonolosuhteet. Nuorgam. Kolari 26. Rovaniemi 12. Pekkala 14. Pyhätunturi 25. Utsjoki 41. RISKEJÄ JA HAASTEITA RIITTÄÄ Lapin pelastuslaitos on Suomen mittakaavassa kesPelastusasema ja VPK:n asema Pelastusasema Kalustotalli 42 30 36 27 15 17 21 19 22 31 40 41 38 37 39 29 28 25 34 35 26 32 33 20 10 9 4 3 5 7 6 16 14 12 13 8 18 24 23 1 2 11 1. Pello 11. Viime vuonna sen kautta kulki 735 000 lentomatkustajaa. Ylitornio 10. Esimerkiksi Torniosta Nuorgamiin on linnuntietä 500 kilometriä ja autolla hieman yli 600. Saariselkä 40. Hautajärvi 22. Keminmaa 4. Raattama 37. Yhteistyö Venäjän kanssa on nyt poikki, mutta Norjan ja Ruotsin kanssa jatkuu vilkkaana. Kilpisjärvi 32. Tervola 7. Ranua 8. – Lapista löytyy kaivoksia ja suurteollisuutta, mutta matkailu on tänään suurin työllistäjä. – Talvi on onneksi meillä vielä talvi ja siksi lunta riittää. Kursu 23. Kemijärvi 19. – Meillä Lapissa etäisyydet ovat aivan toista luokkaa kuin etelässä. Asumattomia laajoja erämaita meillä riittää, kuten myös sisävesiä ja jonkin verran merialuettakin, mitä ei usein muisteta. Kemi 3. Muurola 17
Markus Aarto viittaa erityisesti pitkien etäisyyksien asettamiin haasteisiin. 15 kisuuri. 200 ammattilaista ja 850 sopimushenkilöä. Pyrimme tekemään kaikista paloasemistamme ”omavaraisia”. Neljässä vuodessa tilanne on saatu muuttumaan radikaalisti. – Olemme Pohjois-Savon ja Satakunnan pelastuslaitosten kanssa tehtävämäärissä saman suuruiset, mutta näitä erityisolosuhteita meillä lienee enemmän kuin etelän kollegoilla. – Vuosina 2021–2022 Lapissa oli auki 30 virkaa. – Matkailun kasvu ja sen aiheuttamat valmiustoimet, erityiskohteet ja pelastustoiminnan turvaaminen myös harva-alueilla. Aarto ottaa esimerkiksi Lapin olosuhteista johtuvan maastopelastuksen. Siihen on varauduttu niin kalustollisesti kuin henkilökuntaa kouluttamalla. Viime vuosien aikana talosta on siirtynyt muihin tehtäviin ??. On myös tärkeää, että lähimmällä apuun ehtivällä yksiköllä on välinehallinnan lisäksi hyvä paikallistuntemus. Kysyttäessä pelastusjohtajalta hänen laitoksensa suurimmista haasteista, vastaus tulee nopeasti. – Työntekijäryhmien keskinäinen luottamus oli huono, samoin työilmapiiri. Vain tiettyyn tehtävään erikoistuminen on laitoksessamme harvinaista. Se on puolittunut neljässä vuodessa. Tietysti infran saattaminen kuntoon ja rahoitus. Paloasemia ja palotalleja on 42, joista varsinaisia 24h-ammattiasemia on kolme. – Hyvä mittari on sairauspoissaolojen määrä. – Jokaisen paloaseman suorituskykyyn kuulu maastopelastus. Onhan niitä. HENKILÖSTÖ VOI HYVIN Kun Markus Aarto aloitti vuonna 2020, aiemmin tehdyt organisaatiorukkaukset olivat epäonnistuneet. Kaikkiin löysimme ammattihenkilöt. Lapin pelastuslaitoksessa on hyvinvointialueen parhaat työhyvinvointiluvut, kehaisee Aarto. – Yksittäisiä virkavapaita on anottu ja myönnetty muiden laitosten tehtäviin tutustumiseksi. Paloasemien väli on Lapissa 80-100 kilometriä. – Meillä jokaisen paloaseman on valmistauduttava hoitamaan kaikki eteen tulevat tehtävät. Myös henkilökunnan rekrytointi on onnistunut. Myös henkilökunnan pysyvyys on Aarton mukaan hyvä
Olemme myös mukana tukemassa, jos palokunta haluaa perustaa nuoriso-osaston. Yhteistyö toimii suoraan naapurimaan toimijoiden kanssa, sisäministeriö ei ole onneksi välissä. Ongelmana vain on se, että hyvinvointialueen mahdollisuudet investoida ovat rajalliset ja valtion luoma investointiprosessi byrokraattinen. Saamme tänä vuonna kolme neljä sammutusautoa ja nostolavan, mikäli valtiovarainministeriö hyväksyy hyvinvointialueen talouden sopeuttamisohjelman. – Viime vuosi oli meille erinomainen monessa mielessä. – Hyvinvointialueella on ymmärretty ongelmamme ja suhtautuminen investointeihimme on ollut positiivista. Vanhimmat autot ovat 30-40 vuotta vanhoja. Naapurimaakunta Pohjois-Pohjanmaan suuntaan Lapin pelastuslaitoksen yhteistyö rajoittuu operatiivisiin avustaviin tehtäviin maakunnan eteläosassa. – Länsinaapurien kanssa se on arkipäiväistä ja välitöntä. Aarto kertoo tilapäistä apua kalustotilanteeseen tulleen viime vuonna tehdyillä päätöksillä. Vaikka tehtäviä oli paljon, kalliita maastopaloja ei ollut, sijaisia saimme hyvin, pystyttiin säästämään ylityökustannuksissa ja kaiken kaikkiaan jäimme plussalle. Pelastusjohtaja Markus Aarto joutuu painimaan myös kaluston vanhenemisen kanssa. Hyvinvointialueella on myös hyväksytty periaate, että säästötoimenpiteet eivät saa vaarantaa pelastustoimen valmiutta. Jouduimme nostamaan autojen tavoiteikää 20:stä 25:een jo useita vuosia sitten. Investoinnit ovat 4 miljoonaa euroa. Elinvoimaisilla alueilla rekrytointitulokset ovat hyviä, taantuvilla alueilla on haasteita. Markus Aarto kertoo palokuntien nuoriso-osastojen menestymisen olevan Lapissa myös laitoksen asia. Samoin poliisin kenttähenkilöstön kanssa olemme päivittäin tavalla tai toisella tekemisissä. – Jonkun verran on yhteistyötä teemme myös sopimuspalokuntalaisten koulutuksessa. – Haluamme tukea nuorisotoimintaa eri tavoin, koska näemme osastot tärkeinä rekrytointikanavina. – Alueelliset erot ovat kasvamaan päin. Itänaapurin kanssa ei tällä hetkellä ole kontakteja. Lievästi nouseva trendi investoinneissa mahdollinen. – Tuolloin tilattiin tälle vuodelle viisi raskasta autoa. – Meillä on 70 raskasta ajoneuvoa, joiden korjaukseen menee 800000 euroa vuodessa. INFRA RAPISTUU Jos henkilöstöllä menee Lapissa hyvin, rakennuksilla ei – korjausvelkaa on paljon. – Rovaniemi, Ivalo ja Kemijärvi ovat uusien asemien listalla kärjessä samoin Pellon ja Ylitornion asemien peruskorjaus. – Myös yhteistyö Ruotsin SOS-Alarmin kanssa ja rajapalokuntien yhteiset puheryhmät toimivat erinomaisesti.. YHTEISTYÖ PELAA Lappi on jo pitkään ollut tiennäyttäjänä viranomaistahojen yhteistoiminnassa Suomessa. Markus Aarto kertoo käytännön esimerkkeinä yhteistyöstä olevan rajakuntien hälytystehtävien hoidon ja Norjan helikopterit. 16 alle yhden käden sormien määrä. Pelastuslaitos on esittänyt hyvinvointialueen päättäjille viiden raskaan ajoneuvon hankintaa vuosittain. Sopimushenkilöstön tilannetta Aarto pitää haasteellisempana. Pelastuslaitoksen budjetti on noin 26 miljoonaa euroa, josta henkilöstökulut ovat 65%. Kansainvälinen yhteistyö toimii Aarton mukaan äärimmäisen hyvin. – Rajan ja Puolustusvoimien kanssa meillä on jo pitkään ollut tiivistä yhteistyötä. Lapin paloasemat, jotka ovat pääosin kunnilta vuokrattuja, mutta myös yksityisrahoitteisia, ovat keskimäärin huonossa kunnossa
Myös pelastusalan rahoituksesta hän on esittänyt syvän huolensa. Hän on kannanotoissaan kuuluttanut myös iskunkestävyyttä. Aarton mielestä pelastustoimen ohjaus on irtautunut todellisuudesta. Huolta Aarto on kantanut myös sopimuspalokuntien hyvinvoinnista. Suoritettuaan oikeustieteen lisensiaatin tutkinnon Lapin yliopistossa vuonna 2001 hän jäi yliopistoon opettajaksi. Aluksi Järvenpään VPP:ssä ja sitten sopimuspalomiehenä rovaniemeläisessä Saarenkylän VPK:ssa parikymmentä vuotta. Markus Aartolla on vankka sopimuspalokuntatausta. Sillä matkalla hän on edelleen. ?. Valtakunnallista tilannekeskushanketta hän pitää järjettömänä tuhlauksena ja valtiollistamista hän ei pidä hyvänä ratkaisuna pelastustoimen ongelmiin. 17 MIKÄ MIES ON PELASTUSJOHTAJA MARKUS AARTO. Pelastussukelluksen kuntotesteissä Markus ei ole käynyt pariin vuoteen, mutta suunnittelee suorittavansa ne lähitulevaisuudessa. Yliopiston hallintojohtajana hän toimi 2009-2020. Koko sopimuspalokuntalaisen koulutusputki on hänellä takana. Markuksella ja hänen syyttäjänä toimivalla vaimollaan on kaksi lasta, 14-vuotias tytär ja 16-vuotias poika. VAHVOJA KANNANOTTOJA Markus Aarto on kuuluttanut pelastustoimelle modernia johtajuutta. Harrastuksikseen Markus mainitsee sisäministeriön ärsyttämisen lisäksi urheilun eri muodoissaan ja lenkkeilyn koirien kanssa. Markus Aarto haluaa pelastusalan henkilöstön asioiden olevan kunnossa. Järvenpäässä syntynyt ja koulunsa käynyt Markus Aarto, 47, suuntasi asepalveluksen jälkeen Lappiin
MSA:N PELASTUSKYPÄRÄ F2XR Pikasäätö, integroitu silmäsuoja, laaja lisävarustevalikoima. 120 cm – 190 cm SEMCON ORION-NUORISOPUKU Nuorisopuvut valmistetaan samalla tekniikalla kuin viralliset pelastajan sammutusasutkin, laadusta ja viimeistelytasosta tinkimättä. NÄISSÄ BILEISSÄ ON SITTEN MUUTEN PUKUPAKKO! Nuoriso-osastolle parhaat harjoitusasut ja varusteet! HOLIKIN NUORISOHANSKA TINA PLUS Haljasnahkaa, vuori puuvillaa. SEMCON NUORISOVÄLIASU Vastaava kuin hälytysosaston väliasu. Hyväksynnät: EN16471 / EN16473 / EN12492 / EN 1385 / PAS028 Tiedustelut ja tilaukset info@turvata.fi. 18 MSA:N SUOJAKYPÄRÄ V-GARD HPDE Pikasäätö, heijastin, 4-piste-leukahihna. Useita värivaihtoehtoja. SEMCON NUORISOSAAPPAAT Turvakärki ja -pohja, öljynkestävä. Koot: S, M, L, XL ja XXL. Koot: 36–42. 125 195 cm
Voi toki hakea päällystöopintoihin ”nuorisolinjalle”, mutta monimuotototeutusta ei siinä vaihtoehdossa tunneta. Kun tarpeeksi kauan asioita kelailin, tajusin, mikä minulle on tuntunut vuosien varrella erilaisissa palokunnissa toimiessani omimmalta. Matka ensihoitajaksi on alkanut aivan hoitotyön perusteista, mutta silti ei ole tuntunut tylsältä. Uskon, että minulla on siihen mahdollisuudet ja jotakin annettavaakin omana itsenäni. Hyväksynnät: EN16471 / EN16473 / EN12492 / EN 1385 / PAS028 Tiedustelut ja tilaukset info@turvata.fi. Sopimuspalokuntalaisuus sentään jää, mutta se on kaupunkipalokunnassa kovin toisenlaista kuin mihin aikoinaan ensilähdön palokunnissa henkilökohtaisella sopimuksella toimiessani totuin. Ja niinhän siinä kävi, että tämä takavuosina varsin usein ensivastetehtävillä puuhastellut keski-ikäinen ”palopaappa” päätyi ammattikorkeakouluun ensihoidon opiskelijaksi! Oppimisiässä MONIMUOTOTOTEUTUKSENA opiskelua on pystynyt melko kivuttomasti aloittelemaan työn ohessa. Enkä ole suinkaan ainut ”aikuisopiskelija” ryhmässämme, en edes kaikkein vanhin. SAA NÄHDÄ, toteutuuko haaveeni päästä opiskelujeni jälkeen, harmaalla sävyttyvä parta kasvoillani, tekemään ensihoitotyötä kentälle. Koot: S, M, L, XL ja XXL. Elämänkokemuksesta on hyötyä ja olisi pelastusalallakin. UUTTA TYÖELÄMÄNLANKAA etsiskellessä kävi nopeasti selväksi, että haluaisin pysyä mahdollisimman lähellä pelastusalaa ja ensilinjan auttamistyötä. SEMCON NUORISOSAAPPAAT Turvakärki ja -pohja, öljynkestävä. 125 195 cm. Minulla on tehtaan palopäällikön pestiä jäljellä enää alle puoli vuotta. NÄISSÄ BILEISSÄ ON SITTEN MUUTEN PUKUPAKKO! Nuoriso-osastolle parhaat harjoitusasut ja varusteet! HOLIKIN NUORISOHANSKA TINA PLUS Haljasnahkaa, vuori puuvillaa. Koot: 36–42. Pelastusalalla kyllä puhutaan paljon siitä, miten tärkeää olisi saada alalle monipuolisesti koulutettua henkilöstöä, mutta koulutusjärjestelmämme ei ajatusta tue. SEMCON NUORISOVÄLIASU Vastaava kuin hälytysosaston väliasu. MSA:N PELASTUSKYPÄRÄ F2XR Pikasäätö, integroitu silmäsuoja, laaja lisävarustevalikoima. Nuorison rekrytointiin satsaaminen toki kantaa pitkälle tulevaisuuteen, mutta ehkä meitä aikuisiakaan ei kannattaisi unohtaa. LINGOTTUA JAAKKO LINKO ikääntyvä sopimuspalokuntalainen ja pian entinen teollisuuspalopäällikkö, ensihoitajaopiskelija (AMK) MSA:N SUOJAKYPÄRÄ V-GARD HPDE Pikasäätö, heijastin, 4-piste-leukahihna. JO YHDEN YLEMMÄN KORKEAKOULUTUTKINNON aikoinaan suorittaneena uutena AMK-opiskelijana on noussut mieleen ihmetys, miksei pelastusalallakin voisi opiskella näin. Sivusta seuranneena olen myös huomannut, ettei monessakaan pelastuslaitoksessa ilman pelastajataustaa ole kovinkaan helposti asiaa töihin, joissa oltaisiin tekemisissä kentällä pelastustoiminnan johtamisen kanssa. Varttuneempikin voi olla aivan hyvä uusi alan ammattilainen, uudesta sopimuspalokuntalaisesta puhumattakaan. Monimuotototeutuksena, alanvaihtajana ja aikuisemmalla iällä. Toki esimerkiksi peruselvytys ja verenpaineen mittaus ovat jo aikoinaan sen verran syöpyneet selkärankaan, että kertaamattakin on näillä käytännön harjoitustunneilla pärjännyt. 19 kolumni TEHDASPALOKUNTA käy tarpeettomaksi, mikäli tehdas, jota se palvelee, päätetään lopettaa. Useita värivaihtoehtoja. Työ ilman keikkaa ja edes satunnaista sinisen valon välkähdystä tuntuisi erikoiselta ajatukselta. 120 cm – 190 cm SEMCON ORION-NUORISOPUKU Nuorisopuvut valmistetaan samalla tekniikalla kuin viralliset pelastajan sammutusasutkin, laadusta ja viimeistelytasosta tinkimättä. Ainakaan näin päin, että muu kuin pelastusalan koulutus ja vuosien työkokemus olisi ennen päällystötutkinnon suorittamista hankittua
PUOMITIKKAAN KULJETTAJAKURSSI 3.-6.6.2024, Kuopio. PUTOAMISVAARALLISELLA ALUEELLA TYÖSKENTELYN JATKOKURSSI 10.-14.06.2024, Kuopio. Haku päättyy 1.8. Osallistujat syventävät pelastajakoulutuksessa opittuja taitoja. Kurssi antaa valmiudet puomitikkaan turvalliseen ja tehokkaaseen käyttöön. Haku päättyy 8.4. Kurssi on tarkoitettu pelastuslaitosten, sopimuspalokuntien sekä teollisuuslaitosten operatiiviselle henkilöstölle. Kurssi on tarkoitettu pelastuslaitosten, sopimuspalokuntien ja teollisuuslaitosten operatiiviselle henkilöstölle. Kurssilla harjoitellaan henkilökohtaisia POIMINTOJA PELASTUSOPISTON VUODEN 2024 TÄYDENNYSKOULUTUSTARJONNASTA. Kurssi on tarkoitettu pelastuslaitosten metsäpalovastuuhenkilöille ja metsäalan toimijoille. Kurssilla perehdytään puomitikkaan käyttämiseen erilaisissa sammutusja pelastustilanteissa. Haku päättyy 2.4. Kurssilla käsitellään yleisimpien vaarallisten aineiden torjuntamenetelmiä. Kurssi antaa valmiuksia teollisuushallipalojen ja muiden vastaavien varastopalojen sammutustaktiikkaan ja -tekniikkaan. Kurssin tavoitteena on jalkauttaa Metsäpalovarautuminen pelastuslaitoksilla 2025 – MPV25 -hankkeen tuloksia käytäntöön. 02.-06.09.2024, Kuopio. HALLITYYPPISTEN LAAJOJEN KOHTEIDEN PALOT-KURSSI 20.-21.5.2024, Kuopio. Kurssilla perehdytään sammutustaktiikan nelikenttämalliin sekä hallityyppisten teollisuuskohteiden sammutustoimenpiteisiin, teollisuushallien rakenteelliseen paloturvallisuuteen sekä teknisiin ratkaisuihin. 20 MAASTOJA METSÄPALON SAMMUTUS-KURSSI 23.-24.4.2024, Kuopio. Kurssi sisältää pelastussukellusohjeen (48/2007) mukaiset kemikaalisukellustaitoa ylläpitävät harjoitukset. Kurssi on tarkoitettu pelastuslaitosten ja teollisuuden operatiiviselle henkilöstölle. Haku päättyy 19.4. Haku päättyy 29.4. Haku päättyy 13.3. Kurssi antaa valmiuksia toimia vaarallisten aineiden onnettomuustilanteissa. VAARALLISTEN AINEIDEN PERUSKURSSI 14.-16.5.2024, Kuopio