vakiopalstat Brandkåristen Oman Hose Masterin hankinta on letkuille paras vaihtoehto, huoltopalve lumme toiseksi paras! ONKO LETKUPYYKKINNE PÄÄSSYT KERTYMÄÄN. HOSE MASTER NYT MYÖS PALVELUNA! Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Letkujen käsittely Hose Masterilla on nopeaa, tehokasta sekä altistumista vähentävää, mutta aina ei ole mahdollisuutta tai kapasiteettia hoitaa itse kaikkea letkupyykkiä. Pesemme, koeponnistamme sekä kuivaamme letkut ja toimitamme ne takaisin rullattuina tai kiepitettyinä. Tarvittaessa voimme tuoda Hose Master -mobiiliyksikkömme toivomaanne paikkaan, ja pestä sekä huoltaa letkut paikan päällä. Esteri Group • (02) 216 2112 • esteri@esterigroup.fi Timo Kaasinen • +358 40 052 2150 • timo.kaasinen@esterigroup.fi Antti Kalliomäki • 358 40 487 8023 • antti.kalliomaki@esterigroup.fi Tarjoamme nyt asiakkaillemme mahdollisuutta tuoda tai lähettää letkunsa huollettavaksi Turkuun. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Letkujen liittimet ja sidonta voidaan tarvittaessa tarkistaa sekä uusia kotimaisilla Esteri-liittimillä.
Näitä ja monia muita päivänpolttavia asioita seuraamme tarkasti. Haluamme myös kuulla lukijoidemme ajatuksia pelastuslaitoksen nykytilasta ja lähitulevaisuudesta. Miten käy investointien, entä käyttötalousmenojen. Laita viestiä osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi Syysterveisin Toimitus 30-33 ”Onks toi sun ’kypärä?” Vanheneva sammutusmies 64 22-29 Hyvinvointialuejohtajat alueidensa pelastustoimesta: järkevää! Lingottua 17 Mielipide 62. Ollikainen TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi TAITTO, ILMOITUSMYYNTI, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA TALOUS Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi PAINO Grano Oy KANNEN KUVA Pekka Koivunen KUVAPANKIT Freepik, Depositphoto JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja WWW.PALOKUNTALAINEN.FI palokuntalainen BRANDKÅRISTEN vakiopalstat Även brandkårerna har skäl att förbereda sig på värre Pääkirjoitus Letkut solmussa Liekinheittäjä 5 68 70 38-43 Vaasan VPK: Elämänmittainen matka palokuntalaisena 23. Seuraamme tarkkaan taloustilanteen kehittymistä ja erityisesti sen vaikutusta pelastuslaitosten arkeen. Suurimpana huolena niin pelastusjohtajilla kuin hyvinvointialueen johtajilla on talouden synkät näkymät. 3 PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 TOIMITTAJA Silvio Hjelt AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Nimellä tai anonyymisti. Tässä lehdessä 13 hyvinvointialueen johtajat paljastavat mietteitään pelastustoimesta osana hyvinvointialueita. Minkälaisia ovat pelastustoimelta eri laitoksissa vaadittavat leikkaukset. VUOSIKERTA AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN ISSN 1798-2685 Lämpökameramies 59 Brandkåristen 66 Ledaren 65 sisältö Edellisessä numerossa pelastusjohtajat kertoivat ajatuksistaan oelastuslaitoksen toiminnasta hyvinvointialueympäristössä
SEMCON NUORISOSAAPPAAT Turvakärki ja -pohja, öljynkestävä. Koot: S, M, L, XL ja XXL. Lue lisää osoitteesta www.turvata.fi.. Hyväksynnät: EN16471 / EN16473 / EN12492 / EN 1385 / PAS028 Palvelemme alan ammattilaisia sekä suoraan että Palokamu-ketjun välityksellä ja yrityksiä ja kuluttajia Turvanasi-ketjun kautta. MSA:N PELASTUSKYPÄRÄ F2XR Pikasäätö, integroitu silmäsuoja, laaja lisävarustevalikoima. SEMCON NUORISOVÄLIASU Vastaava kuin hälytysosaston väliasu. 4 palokuntalainen PK116 MSA:N SUOJAKYPÄRÄ V-GARD HPDE Pikasäätö, heijastin, 4-piste-leukahihna. 125 195 cm. NÄISSÄ BILEISSÄ ON SITTEN MUUTEN PUKUPAKKO! Nuoriso-osastolle parhaat harjoitusasut ja varusteet! HOLIKIN NUORISOHANSKA TINA PLUS Haljasnahkaa, vuori puuvillaa. Useita värivaihtoehtoja. Koot: 36–42. 120 cm – 190 cm SEMCON ORION-NUORISOPUKU Nuorisopuvut valmistetaan samalla tekniikalla kuin viralliset pelastajan sammutusasutkin, laadusta ja viimeistelytasosta tinkimättä
Näitä tahoja ovat hätäkeskukset, aluehallintovirastot, ELY-keskukset, hyvinvointialueet, sosiaalija terveydenhuollon yhteistyöalueet (YTA), pelastuslaitokset, poliisilaitokset, Rajavartiolaitos, tullilaitos, Puolustusvoimat ja kunnat. KAIKILLE HYVINVOINTIALUEILLE on määrätty velvollisuus perustaa normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa (valmiuslaki ja puolustustilalaki) johtokeskus, jossa ylläpidetään alueellista tilannekuvaa. Rakenteita, resursseja ja osaamista on. Huoltovarmuudenkin väitetään olevan nyt huippuluokkaa. Onko paikallisilla viranomaisilla riittävät toimivaltuudet tehdä päätöksiä. Missä ovat riittävän kokoiset tilat alueelliselle yhteistoiminnalle ja eri viranomaistahoille. Liian moni oleellinen kysymys jää selkeää vastausta vaille. MONISTA NÄKÖKULMISTA tarkastellen asiat ovatkin hyvin. VIRANOMAISTEN YHTEISTOIMINNAN kiitetään olevan Suomessa aivan toisella tasolla kuin esimerkiksi Keski-Euroopan maissa. SEURAAVASSA NUMEROSSA Palokuntalainen tarkastelee perusteellisesti edellä esitettyjä kysymyksiä. Kartalle piirtyy pelottava ryteikkö. Kuinka hyvin henkilöresurssit on varattu ja perehdytetty tehtäviin. POIKKEUSOLOJEN OPERATIIVISTA JOHTAMISTA uhkaavat ongelmat selviävät asettamalla eri toimialojen vastuuviranomaisten maantieteelliset rajat päällekkäin kartalle. ARKINEN KOKEMUS kertoo ensi silmäyksellä, ettei poliitikkojemme luoma hallinnollinen sekamelska kykene vastaamaan velvollisuuksistaan. Piirrämme kuvan varautumisen mallimaasta, jonka valmiudet ovat suuressa vaarassa eksyä hallinnolliseen labyrinttiin.. SUOMEN EI PIDÄ TUUDITTAUTUA varautumisen ihmemaan rooliin niin kauan kuin johtamisen edellytykset hallinnon eri tasoilla näyttävät epämääräisiltä. Nyt itsetuntoa hivelevää tunnustusta on tullut myös ulkomailta. Kuka vastaa johtamisesta milläkin tasolla ja alueella. Valitettavasti nuo kaikki jäävät tyhjän päälle ilman laadukasta johtamista. pääkirjoitus VIIMEKSI PANDEMIAN yhteydessä olemme vakuutelleet itsellemme, että Suomessa on varauduttu poikkeusoloihin erinomaisesti. 5 PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Hallinnollinen sekamelska uhkaa poikkeusolojen johtamista Artikel på svenska på sidan 65. UKRAINAN SODAN alkamisen jälkeen omakehu varautumisen erinomaisuudella on vain jatkunut. KUNTIEN JA HYVINVOINTIALUEIDEN TEHTÄVÄJAKO normaaliolojen häiriötilanteissa hakee vielä muotoaan sekä toiminnallisesti että säädöspohjaltaan. Jos jokin yllättävä, vakava ja laaja-alainen tapahtuma vie Suomen poikkeusoloihin, on edessä kriittinen johtamisja koordinointiongelma. Mitä nyt hässäköinti maskikaupoissa pudotti pilvistä hieman lähemmäs maan pintaa, mutta se on kaikki jo unohtunut. Tähän johtokeskukseen kunnat ja yhteistoimintaviranomaiset turvaavat tilannekuvan hallinnassa, tilannetiedon saamisessa sekä tietojen välittämisessä molempiin suuntiin. Miten toimii viestintä
03 3142 1555 PORI Satakunnankatu 38 p. 03 3142 1560 TAMPERE Kuokkamaantie 4 p. 03 3142 1565 LAHTI Ansiokatu 2 p. 6 p p p PEITE SÄHKÖAUTOPALOIHIN Sammutuspeite ammattilaisille äärimmäisiin tilanteisiin Bridgehill Car Pro X sammutuspeite • Sammuttaa ja eristää polttomoottori autojen palot sekunneissa • Eristää sähköautojen palot sekunneissa • Välitön myrkyllisten kaasujen ja savun eristys • Estää palon leviämisen • Suojaa sivullisia altistumiselta • Voidaan käyttää autopaloihin jopa 30 kertaa • Vihrein tapa kontrolloida autopaloja • Koko: 6 x 8 m • Paino: 28 kg • Käsittely: 2 henkilöä • Sulamispiste: ± 2500 °C • Pitkäkestoinen: ± 1500 °C www.tamrex.fi TAMREX OY TAMPERE Turvesuonkatu 7 p. 03 3142 1505 ESPOO Koskelontie 15 p. 03 3142 1545 TURKU Leipäläntie 71 p. 03 3142 1530 VANTAA Tikkurilantie 68 p. 03 3142 1507 HÄMEENLINNA Parolantie 10 p. 03 3142 1550 pp Ihanteellinen tiloihin, joissa useita autoja • Pysäköintialueet ja -hallit • autolautat • huoltoasemat • autokorjaamot • autoliikkeet • tunnelit. 03 3142 1522 JYVÄSKYLÄ Alasinkatu 5 p
Sisäministeri Mari Rantanen mainitsi puheessaan, että pelastustoimen apu vastaa noin 20% kaikesta Suomesta EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta Ukrainaan lähetetystä avusta. Ajoneuvot oli koottu neljän eri hyvinvointialueen pelastuslaitoksilta: LänsiUusimaa, Pohjois-Savo, Etelä-Karjala sekä Kymenlaakso. Edelliset lahjoitetut pelastustoimen ajoneuvot, neljä ambulanssia ja yksi sammutusauto, toimitettiin Ukrainaan kesällä., kertoo sisäministeri Mari Rantanen. – Nyt Ukrainaan lähtee yhteensä yhdeksän pelastustoimen ajoneuvoa neljältä eri hyvinvointialueelta, mutta kaikki pelastuslaitokset ovat olleet aktiivisesti mukana Ukrainan tukemisessa. 7 Pelastustoimen ajoneuvokalustoa Ukrainaan Suomi lahjoitti lokakuussa yhdeksän pelastustoimen ajoneuvoa Ukrainaan. Pelastuspalvelumekanismin kautta on annettu myös mekanismin toimintaa tukevaa asiantuntija-apua Ukrainan naapurimaihin sekä vastaanotettu Ukrainasta evakuoituja sairaanhoitoa tarvitsevia potilaita. Lisätiedot: Ansa Jokiranta, viestinnän erityisasiantuntija, Sisäministeriö 0295 488 258 etunimi.sukunimi@gov.fi Johanna Kojola, viestintäpäällikkö, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, 040 6265 170, etunimi.sukunimi@pelastustoimi.fi. Luovutustilaisuus järjestettiin 23.10.2023 Länsi-Uudenmaan keskuspaloasemalla Espoossa. Sisäministeri Mari Rantasen lisäksi luovutustilaisuuteen osallistuivat Ukrainan Suomen-suurlähettiläs Olga Dibrova, pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka sekä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki
Sosiaalija terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry erotti Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALin 19.9.2023. Erottamisen taustalla on Sote ry:n kesällä tekemä päätös menettelysäännöistä, jotka liittyivät uuteen virkaja työehtosopimusrakenteeseen ja hyvinvointialueuudistukseen. 8 Uutinen Tehy-lehti 19.9.2023: Neuvottelujärjestö Sote ry erotti Spal ry:n Neuvottelujärjestö Sote ry on tänään kokouksessaan päättänyt erottaa jäsenyydestään Spal ry:n eli Suomen pelastusalan ammattilaiset. Kirjeen mukaan Spal ry:n toiminnasta on aiheutunut haittaa Sote ry:lle ja paikallistasolla myös monille hyvinvointialueille työnantajana. Tehyn toiminnanjohtaja Else-Mai Kirvesniemi ja SuPerin edunvalvontajohtaja Anne Sainila-Vaarno kertovat erottamisesta hyvinvointialueille lähettämässään kirjeessä. Pääsopijajärjestö esimerkiksi edustaa jäsenliittojensa jäsenistöä virkaja työehtosopimusneuvotteluissa. Emme saaneet niitä lehden painoon mennessä. . TOIMITUKSEN KOMMENTTI. Kirjeen mukaan Spal ry:n toiminta ja viestintä ovat jo pitkään olleet vastoin menettelysääntöjä koskevaa päätöstä, kuntaja hyvinvointialan pääsopimusta sekä voimassa olevia virkaja työehtosopimuksia. Palaamme asiaan seuraavassa numerossa. Perusteena väitettiin, että SPAL ei ole noudattanut neuvottelujärjestön menettelysääntöjä ja on jakanut virheellistä tietoa työnantajalle ja jäsenilleen. Pyysimme Sote ry:ltä tarkennuksia väitteisiin. Sote ry:hyn kuuluvat jatkossa Tehy, SuPer ja Erto. Sote ry toimii kuntaja hyvinvointialan pääsopijajärjestönä. Erottaminen astui voimaan välittömästi
Erityisesti ensihoitoalan ammattilaisten järjestäytyminen SPALiin on herättänyt sisarjärjestössä voimakkaita tunnekuohuja ja niitä on selvitelty matkan varrella. SPAL on sidottu työja virkaehtosopimuksiin sopimuskauden loppuun asti, joten jäsenten työja virkaehtosopimusedut on turvattu. Kim Nikula järjestön johtaja Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL. Prosessi käynnistyi keväällä 2023, kun Sote ry:n sisarjärjestöt muuttivat neuvottelujärjestön menettelysääntöjä, jota SPAL vastusti. Laki kunnan ja hyvinvointialueen työja virkaehtosopimuksista tulee päivittää siten, että hyvinvointialueilla on erillinen pääsopimus. Toisaalta episodi osoittaa sen, että kunnanja hyvinvointialan työja virkaehtosopimuslainsäädäntö on 1970-luvulta eikä vastaa hyvinvointialueiden neuvottelutarpeeseen. SuPer ja Tehy yrittivät menettelysäännöillä estää sen, että Sote/SPALin pääluottamusja luottamusmiehet eivät saa neuvotella hyvinvointialueilla eivätkä allekirjoittaa paikallistai keskustason sopimuksia. SPAL ei hyväksynyt jäsenistönsä etujen heikentämisyrityksiä tai yhdistyslain vastaista menettelysääntöja erottamispäätöstä. Sote ry:n jäsenliitot valmistautuivat neuvottelukierrokseen ns. Päätöksistä on kanneltu Helsingin käräjäoikeuteen ja haettu täytäntöönpanokieltoa. Kun neuvottelukierroksen umpisolmua ei saatu avattua ja jäsensegmenteistä ei päästy yhteisymmärrykseen, oli Sote ry:n vaihtoehtona SPALin erottaminen. Menettelysäännöissä on määräykset muun muassa neuvottelujen käymisestä, edustuksista ja luottamusmiesjärjestelmästä. oma sopimus edelläperiaatteella. 9 Kim Nikula: SPAL kiistää perättömät väitteet Totuus selviää aikanaan tuomiolauselmasta, mutta esitän SPALin version tapahtumien kulusta. Toinen peruste on se, että Sote ry:n jäsenliitot kilpailevat samoista henkilöstöryhmistä. Kunnallisia työnantajia oli 50 vuotta sitten yli 800, kun tänä päivänä hyvinvointialueita on 21 ja Helsinki. SuPer ja Tehy ovat pitkään havitelleet sote-sopimuksesta eikä edellinen liittokierros poikennut aiemmista yrityksistä
– Alusta alkaen olen arvostanut täkäläistä tervettä vuoropuhelua. – Ratkaisu voisi olla esimerkiksi uuden pelastustoimen sukellusja pintapelastustoimintaohjeen aluemäärittelymallin mukainen vyöhykemalli useampaan eri onnettomuustyypppiin, joissa kelpoisuusvaatimukset olisi sidottu onnettomuuspaikan erilaisiin vyöhykkeisiin ja niissä vaadittavaan fyysiseen suorituskykyyn. – Keski-Pohjanmaalla on ollut tosi vahva kuntarakenne, mikä on aiheuttanut haasteita alueellisen pelastustoimen kehittämisessä. Kuntapohjasta johtuen on vuosien varrella aiheutunut rajua investointija korjausvelkaa, varsinkin raskaan ajoneuvokaluston osalta. Ongelmiakaan Marko Hottinen ei haluta peitellä. Tulevaisuutta rakentava henki Uusi pelastusjohtaja otettiin hyvin vastaan viime keväänä. Hyvistä, mutta myös kehitetettavistä asioista puhutaan vapaasti. Hänen mielestään Keski-Pohjanmaalla vallitsee ”tulevaisuutta rakentava henki”. 10 Marko Hottinen on huolissaan sopimushenkilöstöän fyysisestä kunnosta. Ei ole mitään mieltä, että kuusikymppiseltä työssäkäyvältä rekkakuskilta evätään pääsy palokunnan riveihin vaikkapa konemieheksi. – Ei ole olemassa yksittäistä laastaria, miten homma saataisiin kuntoon. Koska kyse on julkisen sektorin ongelmasta, haluamme myös poliitikkoja mukaan hankkeeseen. Keski-Pohjanmaalla sopimushenkilöstön elinvoimahankkeella etsitään kokonaisvaltaista ratkaisua niin henkilöstön saatavuuteen, pitovoimaan kuin fyysiseen kuntoonkin. Hän ei kuitenkaan pidä kategorisesta hälytystoiminnasta poisulkemisesta fyysisen kunnon lievien puutteiden vuoksi. Kaikki eivät ole vielä ymmärtäneet, että maakunta on yksi alue, jonka resursseja tarkastellaan kokonaisuutena. Pelastusjohtaja Marko Hottinen, Keski-Pohjanmaan pelastuslaitos: Vyöhykemalli käyttöön sopimushenkilöstön arvioinnissa Varsinais-Suomen Vahdolla vuonna 1977 syntynyt pelastusjohtaja Marko Hottinen kuuluttaa uutta ajattelua sopimushenkilöstön arviointiin ja kelpoisuusvaatimuksiin. Uusi hyvinvointialuejärjestelmä on edesauttanut siirtymistä kuntapainotteisuudesta kohti alueellista ajattelua. Teksti ja kuvat Pekka Koivunen. Keski-Pohjanmaalla on törmätty tosiasiaan, että sopimushenkilöiden kunto on heikentynyt viime vuosina ja saatavuus heikentynyt
Keski-Pohjanmaan hyvinvointilueella on kymmenjäseninen turvallisuusja pelastuslautakunta. – Turvallisuuslautakunnan ja aluehallintoviranomaisen käsittelyn jälkeen asiakirja viedään aluevaltuuston päätettäväksi 13.11.2023, kertoo Marko Hottinen. Taloudesta hänellä on positiivista kerrottavaa – mutta vain kuluvan vuoden osalta. Jos hallitusohjelmassa määritellään tavoitteita, niin myös pitää antaa myös eurot, jyrähtää pelastusjohtaja Marko Hottinen.??. Tällä hetkellä tehdyt sopeutustoimet eivät riitä edes ensi vuodeksi, mikä näkyy tulevan palvelutason päätöksessä kehittämisasioiden pysähtymisenä henkilöstöresurssien lisäämisen poistamisena ennen käsittelyä taloudellisen reunaehtojen puitteissa. Palvelutasopäätös osallistavassa valmistelussa Palvelutasopäätöksen valmistelu aloitettiin virkamiestyönä, Somipushenkilöstön ja päätoimisten edustajat olivat jo tässä vaiheessa mukana valmistelussa. – Iso ulkoinen haaste on ulkoisten kulujen kasvu nopeammin kuin tehtävien sopeutustoimenpiteiden vaikutus. Tulevien vuosien taloustilannetta Marko Hottinen pitää synkkänä. – On hyvä, että lautakunnassa mukana on muutama kokenut kuntapoliitikko, joilla on ymmärrystä ja näkemystä myös alueellisesta toiminnasta. – Tästä vuodesta on tulossa positiivinen, koska jotkut ICT-hankkeet lykkääntyvät ja palvelutarpeet ovat vähentyneet muualla kuin päätöimisen palvelupisteen alueella. Vastaavasti alueella ei kuluvana vuonna ole ollut laajoja maastopaloja tai muita paljon resursseja vaativia tehtäviä. Toisessa vaiheessa kerättiin 150-sivuiseen dokumenttiin kommentit kunnista ja kriittisiltä sidosryhmäiltä. 11 – Pelastustoimen kannalta on erinomaista, että olemme täällä rinnasteinen toimiala eli yhdenvertaisia sotepe-pöydässä
Mikä siellä sattuu jotain tavanomaista vakavampaa, välittömät ja välilliset vaikutukset saattavat olla hyvinkin merkittävät. Tehtävistä noin 60% kohdistuu keskusaseman yksiköille. – Meillä pitää olla valmiudet tehtävien hoitoon kaikissa näissä. Toisin on kunnissa, joissa työpaikat ovat kunnan ulkopuolella. ”. 12 Neljä toimintaympäristöä Keski-Pohjanmaan pelastuslaitoksella on Hottisen mukaan neljä erilaista toimintaympäristöä: meri, suurteollisuus, kuntien taajamat ja harva-alue. – Se on meille hyvin vaativa ympäristö. Pelastustoimi Suomessa tarvitsee remonttia Pelastusjohtaja Marko Hottisen arvio Suomen pelastustoimesta ei ole kovinkaan mairitteleva, varsinkaan nykyisen rahoitusmallin mukaan. ”Meidän pitää itse muuttua tai muut muuttavat meidät. Tulipalojen määrän puolittamisen sijaan tulisi Hottisen mielestä puhua tulipalojen tai onnettomuuksien vaikutusten vähentämisestä. Niissä tulisi huomioida siviilivalmiuden yhteiskunnan tarpeet – ja miten palvelut tuotetaan erilaisissa häiriötilanteissa vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. Suurteollisuuspuistolla (Kokkola Industry Park KIP) on Keski-Pohjanmaan elinvoimaan suuri merkitys. – Meidän pitää itse muuttua tai muut muuttavat meidät. Sopimushenkilöstön saatavuus virka-ajan ulkopuolella on kohtalaisen hyvä, mutta päivälähtöongelma (07 – 17) on meilläkin. 700 tehtävää. Hyvinvointialueen muutoksien myötä alueelta poistui kolme kuntaa, ja n. Vuodessa noin 1100 tehtävää Keski-Pohjanmaan pelastuslaitoksella on noin 1100 tehtävää vuodessa. – Toisin on, kun olemme yrittäneet löytää päteviä hakijoita palomestarin ja pelastuspäällikön tehtäviin. Tulemme tarvitsemaan yhä laajempaa suorituskykyyn perustuvaa suunnittelua, resurssitietoista johtamista, henkilöstön osaamisen laajentamista vastaamaan toimintaympäristön riskien aiheuttamaan palveluntarpeeseen sekä tulevaisuuteen katsovaa näkemystä muun muassa digitalisaation tuomista hyödyistä. – Alueen yrityksillä on jonkin verran omaa pelastustoiminnan valmiutta 1+3 ja 0+2, mutta me olemme kuitenkin nostamassa omaa minimivahvuutta varsinkin virka-aikana palvelutarpeen takaamiseksi koko Keski-Pohjanmaan alueella mahdollisia resurssien hajauttamisen peruaatteella. Pelastuslaitos on käynyt vuoropuhelua KIP:n kanssa jo pitkään. Suorituskyvyt tulisi selvittää ja määrittää yhdenmukaisesti. – Virka-aikana on esitetty uudessa palvelutasopäätöksen Kokkolan paloaseman vahvuudeksi 1+1+5. – Pelastustoimea ja pelastustoimintaa pitäisi suunnitella pitkällä tähtäimellä. Kunnissa, joissa on työpaikkoja, päivävahvuudet ovat yleensä hyvät. Kaikkia sen riskejä ei ole valitettavasti tunnistettu. Keski-Pohjanmaalla on pelastajan virkoihin ollut hakijoita
Sitten tie vei Kuopioon. Keväällä 2020 kävi kutsu sisäministeröön materiaalisen varautumisen erityisasiantuntijaksi. 23-vuotiaana Hottinen valmistui pelastajakurssilta. 2011 vuoden edessä oli paluu juurille eli Oulu-Koillismaan laitokselle vuoropalomestariksi, jonka aikana opiskeltiin lisää työelämä valmiuksia insinöörimäisellä linjalla niin YAMK kuin DIopintojen muodossa. Lukion ja varusmiespalveluksen jälkeen seurasi lyhyt vierailu Postin hommissa. 13 CeeVee Vahdon VPK:n nuoristo-osastoon Marko Hottinen liittyi vuonna 1991. Hangon, Raision ja Uudenkaupungin pelastuslaitosten työrupeamien jälkeen oli vuorossa ”Kalakukkokurssi” Helsingin pelastuskoulussa vuonna 2002 ja siellä työskenteli palomies-sairaankuljettajana 2005 asti samalla opiskellen päällystökurssia, jonka jälkeen siirtyi palomestarin viransijaisuuteen Hämeenlinnaan 2007 asti. Hälytysosastossa ura alkoi vuonna 1995. ?. Pelastusjohtajan pesti alkoi huhtikuun alussa. Marko Hottinen asuu viikonloput Oulussa ja arkipäivät Kokkolassa. Vuonna 2007 alkoi ura Oulu-Koillismaalla. Vuoden 2022 alusta 2023 maaliskuuhun asti Hottinen toimi Securitaksen teollisuuspalopäällikkönä Oulu-Laanilan teollisuuspuistossa Huhtikuussa 2023 oli viimein Keski-Pohjanmaan vuoro. Vuosi valmiina palomestarina Kuusamossa, ja sitten syrjähyppy Pohjois-Suomen sotilasläänin pelastuspäälliköksi pariksi vuodeksi
Väestön omatoimisen varautumisen viestintä sai rahoitusta alkuvuoden lisätalousarviosta. Tämä selviää esimerkiksi valtioneuvoston kanslian Kansalaispulssi-kyselystä sekä vuonna 2022 julkaistusta pelastustoimen väestökyselystä ja -segmentoinnista. Lisäksi omatoimisen varautumisen viestintää tehdään monikanavaisesti nuorten suosimissa sovelluksissa, kuten Snapchatissä ja TikTokissa. Kampanjalähtöjä toteutetaan vuodenvaihteen molemmin puolin aina helmikuun loppuun asti. 14 Nuorille aikuisille suunnattu sisäministeriön viestintäkampanja on käynnissä. Teemoina ovat 72 tunnin varautumissuositus, kotivaran sisältö sekä kodin turvallisuus. Väestön rooli aktiivisena toimijana varautumisessa häiriöja kriisitilanteisiin korostuu. Viestimme valituissa kanavissa myös ruotsiksi ja englanniksi, Koistinen kuvailee. Hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on parantaa väestön omatoimista varautumista kaikissa väestöryhmissä. Samalla viranomaiset saavat enemmän aikaa toimia esimerkiksi sähkökatkon sattuessa, toteaa sisäministeriön viestintäjohtaja Eriikka Koistinen. Kampanjassa mukana ovat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) ja Huoltovarmuuskeskus (HVK). SPEK koordinoi viranomaisten ja järjestöjen 72 tunnin varautumissuositusta, jota HVK rahoittaa. Vuodenvaihteen molemmin puolin ajoittuvien kampanjalähtöjen sisällöt ovat suunnattu erityisesti 18-25-vuotiaille kaupungeissa asuville nuorille. Tiedote: SM 24.10.2023. – Mitä paremmin yksilöt ovat varautuneita erilaisiin häiriöja kriisitilanteisiin, sitä vahvemmin myös yhteiskunta sietää näitä tilanteita. Viestintäkampanjoiden kanavavalikoimassa on huomioitu tarkasti kohderyhmä. Vuoden 2024 loppupuolelle suunniteltavissa viestintäkampanjoissa kohderyhmää laajennetaan. Tietoa omatoimisesta varautumisesta Nuoret aikuiset kohteena Nuoret kaupunkilaiset ensisijaisena kohderyhmänä Kaupungeissa asuvat nuoret aikuiset korostuvat monissa kyselyissä kohderyhmänä, joka on vähiten varautunut häiriöja kriisitilanteisiin arjessaan. – Sisäministeriö tekee yhteistyötä YouTubessa suositun Iha Just Imus –kanavan kanssa
Keski-Suomen pelastuslaitoksessa viime vuosien tehtävät antavat hänen mielestään hyvän pohjan pelastusjohtajan työhön. Saariolla on vahva tausta pelastusjohtajan viran hoitamiseen. – Olen ollut myös kehittämässä Keski-Suomen pelastuslaitokseen komentotoimistojärjestelmää, joka vastaa koko laitoksen henkilöstöresursseista ja työvuorosuunnittelusta. Haasteita tulee kyllä olemaan erityisesti taloudessa, kuten muillakin alueilla. Se minulle on aiemmissa tehtävissä kirkastunut. Mainittujen tehtävien lisäksi Juha Saario on ollut mukana useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä projektiluontoisissa tehtävissä. Siitä on hyvä jatkaa laitoksen kehittämistä. Hän siirtyi Kainuun hyvinvointialueen palvelukseen Keski-Suomen pelastuslaitoksen palopäällikön virasta. Viime aikoina hän on ollut määräaikaisena projektipäällikkönä Keski-Suomen pelastuslaitoksella ja hänen tehtävänään on ollut laatia hyvinvointialueelle pelastustoimen riskianalyysi, palvelutasopäätös ja oma-valvontaohjelma. Juha Saario asuu vaimonsa kanssa tällä hetkellä Jyväskylässä. Myös työkokemus on vankka. Saario toimi nuoruudessaan Ranuan VPK:ssa. Hän harrastaa liikuntaa, pääasiassa juoksua ja kuntosalia.. Käsitykseni mukaan Kainuun pelastuslaitoksessa on osaavaa henkilöstöä ja siellä vallitsee hyvä henki. Juha Saario, 51, aloitti Kainuussa JOHTAMINEN ON PALVELUTEHTÄVÄ Saariolla on kokemusta päätoimisena opettajana Pelastusopistossa noin kuuden vuoden ajan. – Tehtäviini kuului opistolla hallinnon ja johtamisen opetus ja sen kehittäminen ammattikorkeakouluja ammattitutkinto-opiskelijoille. Hän myös uudisti valtakunnallisen palokuntakoulutuksen peruskurssin sähköiseen muotoon 2008-2011. Aiemmin opetin myös sammutusja pelastustekniikkaa. – Johtaminen on palvelutehtävä. Vaasassa syntyneellä Juha Saariolla on monipuolinen koulutus pelastusalan tehtäviin. – Kysessä on pieni hyvinvointialue, kahdeksan kuntaa ja 71000 asukasta. 15 HTM, insööri Juha Saario aloitti syyskuun alussa Kainuun pelastuslaitoksen pelastusjohtajana. Juha Saario lähtee Kainuuseen positiivisin mielin. Hän on myös tuottanut opetusmateriaalia pelastusalan ammattija sopimushenkilöstölle
Puhuminen kannattaa aina HENKISEN JAKSAMISEN ASIOISSA on menty pelastusalalla valtavasti eteenpäin. Työnohjaus ja työyhteisöjen hyvinvoinnin tukeminen eivät ole enää täysin tuntemattomia käsitteitä. Tällaisia ryhmätyönohjausta muistuttavia foorumeita sopimuspalokuntalaisille on vain auttamattomasti liian vähän, ja ne ovat vain pienen joukon tavoitettavissa. Nykyaika mahdollistaa keskustelut näppärästi verkossakin, sopimuspalokuntalaisten työnohjausryhmät eivät vaatisi välttämättä pitkien matkojen kulkemista saman pöydän ääreen. 17 kolumni VUOSIA SITTEN minut kutsuttiin puhumaan sopimuspalopäällikköseminaarilaisille puolisoineen otsikolla ”Lähisuhteet voimavarana”. Hiljattain sain kokea saman uudestaan seuraavan seminaarin kanssa. Traumaattisten tilanteiden jälkipurkujen lisäksi on kehitelty posttraumatyöpajoja ja vähitellen aletaan puhua muustakin kuin traumaattisesta stressistä nousevista jaksamisen haasteista. Niissä palokuntien vastuunkantajat saavat vertaistukea arkiseen jaksamiseen sivutoimisessa tai vapaaehtoisessa työssään. Voisivatko pelastuslaitokset tai alueelliset pelastusliitot herätä järjestämään tällaista toimintaa. Yhä pienenevät joukot pitävät yllä yhteiskunnallemme korvaamattoman tärkeää sopimuspalokuntatoimintaa. Työnohjausosaamista pelastusalan sisältäkin jo löytyisi. JÄLKIPURKUJEN KOHDALLA sopimushenkilöstö on päässyt kohtuullisesti mukaan nauttimaan kehityksen hedelmistä, mutta miten tuettaisiin jaksamista tavallisessa palokunta-arjessa. Jopa loputtomiin venyvää ja reipasta sopimushenkilöstöä kannattaisi tukea henkisen jaksamisen asioissa ennen kuin tapahtuu tarpeeksi dramaattisia ja traumaattisia asioita. SOPIMUSPALOPÄÄLLIKKÖSEMINAARIN kaltaiset foorumit ovat tärkeitä. VÄITETÄÄN, että jopa omista tunteista puhuminen kannattaa. Ajatusten jakamista ja syvällekin sukeltavaa keskustelua syntyi. KESKUSTELUT JA VERTAISTUKI eivät synny itsestään, vaan tarvitsevat johdattelijansa. Eikä puhuminen edes osoittaudu vaikeaksi silloin, kun sille syntyy avoin ja luottamuksellinen, psykologisesti turvallinen ilmapiiri. LINGOTTUA JAAKKO LINKO sopimuspalokuntalainen ja työnohjaaja ari kertaa mukana kisannut ihmettelijä. Onnistuin. Oma mukavuudenhalu pyrkii toisinaan väittämään vastaan, mutta totta se vaan on. Pappina ja palokuntalaisena minut kai nähtiin sopivaksi henkilöksi juttelemaan asiantuntevasti aiheesta. Vaikken itseäni esimerkillisenä viisaudenjakajana pitänyt tuolloinkaan, uskaltauduin ottamaan haasteen vastaan toivoen osaavani synnyttää keskustelua. Ajatellaanko, ettei jaksaminen palokunnissa voi olla koetuksella, koska kyse on ”vain harrastuksesta” ja lopettaa voi milloin haluaa. Turvallisessa tilassa syntyy ihmeen vaivattomasti vertaistuellista keskustelua aivan kuten ryhmätyönohjauksessa parhaimmillaan. Palokuntalaisten ymmärtäväiset lähiyhteisöt ja palokuntien hyvähenkinen yhteisöllisyys ovat valtavia voimavaroja, muttei niitäkään saa itsestäänselvyytenä pitää
19 Reijo Ronkanen teki 40-vuotisen uran Helsingin kaupungin pelastuslaitoksessa, jääden eläkkeelle 2018. Kaikkien muiden keikkojen lopputulos kirjassa selviää, mutta Reijon privaattikeikka vantaalaisen kylpylän uima-allasosastolla ei. Ensiselailun jälkeen seuraa kuitenkin valtava pettymys; missä kuvat. Vuonna 1985 hänet valittiin Vuoden palomieheksi. Kannattaa kuitenkin lukea muutama kymmenen sivua alusta läpi, jotta saa pohjustuksen tulevaan ja pääsee sisään kerronnan tyyliin. Kirja on tilattavissa kovakantisena kotimaisista verkkokaupoista. Reijon hälytystehtävien määrä on Suomen huippua, 20 000. ERINOMAINEN TEOS PALOMIEHEN MONIPUOLISESTA TYÖSTÄ kirja-arvio. Eikö juuri Reijolla pitänyt olla paljon kuvia uransa varrelta. Lyhyttä ja napakkaa tekstiä. Kyseessä on pelastusalan helppolukuisin teos tähän mennessä. Kirjassa on vain muutama mustavalkoinen, osin jopa tuhruinen kuva. Yli 400-sivuisen kirjan kerronta imaisee lukemaan. Reijo Ronkanen (s. Se on saatavilla myös äänikirjana. Hälytysajossa-kirja on hieno ja huolellisesti tehty kuvaus palomiehen monipuolisesta työstä. Yksinkertaista, mutta värikästä suomen kieltä alusta loppuun. Vinkki niille, jotka eivät syystä tai toisesta jaksa lukea kirjaa alusta loppuun yhdellä istumalla: Teoksessa on 45 tarinaa, joista suurimman osan voi lukea vaikka yksi kerrallaan. 1958) on eläkkeellä oleva entinen ylipalomies, joka teki 40-vuotisen työuransa Helsingin keskuspelastusasemalla. Loppusanoissa Reijon kuvaama tapahtuma jää avoimeksi. Yhteistyössä poikansa Laurin kanssa tuotettu kirja ”Hälytysajossa – Elämää, kuolemaa ja palomies-ensihoitajan arkea” sisältää vahvan kuvauksen Reijon monipuolisesta työurasta. Jo muutaman sivun lukemisen jälkeen selviää, että tekijöiden ratkaisu jättää kuvitus vain muutaman kuvan varaan on tässä tapauksessa aivan oikea. Kirjan tulisikin kuulua jokaisen ammattipalomiehen ja sopimuspalokuntalaisen lukemistoon
Perusteina Rautialan valinnalle Vuoden Palomieheksi mainitaan pitkäjänteinen ja päivittäinen pelastajan työ sekä hyvä asenne. Myös Vuoden Palomies -tunnustuksen perusteluissa todetaan, että hänen tekemässään työssä näkyy pelastajan ammatin peruselementti eli ihmisläheinen auttamisen halu. Valinnan tekee vuosittain toimikunta, johon kuuluu edustaja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä (SPEK), Suomen Palopäällystöliitosta (SPPL), Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta (JHL) ja Suomen Sopimuspalokuntien Liitosta (SSPL). Vantaankosken pelastusasemalla työskentelevä Rautiala tekee työtä pitkäjänteisellä ja ihmisläheisellä asenteella. Pelastusalalle tarvitaan vetoja pitovoimaa Rautialan mielestä haastavinta ammatissa on pysyä mukana muuttuvan maailman vauhdissa. 09 41 9140 Tiedote: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Arto Soini, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. Vuoden Palomies on valittu vuodesta 1982 lähtien. – On tullut seurattua aikaisempia tunnustuksen saajia ja arvostan heitä todella paljon. – Suuret asiat, kuten palkkaus ja eläkeikä vaikuttavat varmasti suosioon. Lähes 30-vuotisella uralla on ollut niin paljon keikkoja, että Rautialan on vaikea nostaa yhtä, joka olisi jäänyt erityisesti mieleen. Hän toivoo, että pelastusalan vetoja pitovoimaa saataisiin tulevaisuudessa kehitettyä. Lisätiedot: Sari Rautiala/ Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen Tilannekeskus p. – Tällä alalla pääsee lähelle ihmistä ja oman työn merkityksen pystyy näkemään. – Ihan pienetkin asiat ihmisten kohtaamisessa on voineet jäädä mieleen – niin hyvässä kuin pahassa. Hän valmistui vuonna 1995 Pelastusopiston pelastajatutkinnosta ensimmäisenä naisena. Lisäksi hän on tuonut pelastusalalle ja tasa-arvolle myönteistä näkyvyyttä sekä arvonantoa valtakunnallisesti. Rautialan uraa on seurattu kiinnostuksella, sillä pelastajatutkinnon suorittaneita naisia on lukumäärällisesti vähän. 20 Vuoden Palomieheksi 2023 valittu Sari Rautiala on pitkän uransa aikana tehnyt palomiestyötä tunnetuksi ja lisännyt pelastusalan myönteistä julkisuutta. – Pelastusala kehittyy koko ajan ja pitäisi keretä ylläpitämään omaa osaamista. Sari Rautiala kertoo, että häntä motivoivat halu auttaa sekä työn vaihtelevuus. Ala kuitenkin tarvitsee lisää nuoria, Rautiala jatkaa. Lisäksi työ on usein hektistä ja jokainen työpäivä on erilainen, Rautiala toteaa. Tunnustus tulee pitkäjänteisestä työnteosta ja näkyvyydestä pelastusalalla. Tuntuu, että voiko Vuoden Palomiehen työ on tuonut pelastusalalle myönteistä julkisuutta olla todellista, että olen samassa porukassa. Vuoden Palomies -tunnustus kertoo esimerkillisyydestä Vuoden Palomies on tunnustuksenosoitus esimerkillisestä toiminnasta, erityistä tunnustusta ansaitsevan pelastustehtävän suorituksesta tai muusta teosta, joka kohottaa pelastusalan, pelastuslaitosten tai palokuntien arvonantoa. Vuoden Palomies 2023 julkistettiin Turvallisuusmessuilla 11.10. Tuntuu, että nykyään palomiehen ammatti ei ole niin haluttu. Tunnustuksen saaminen on Rautialalle suuri kunnia. – Kun itse hain Pelastusopistoon, hakijoita oli paljon