P P P P palokuntalainen BRANDKÅRISTEN IRTONUMERO 9 € · VIIKKO 10 · 2023 · ISSN 1798-2685 113
· Sopiva vedelle, merivedelle ja useille kemikaaleille. · Erinomainen hinta-laatusuhde. OMINAISUUDET · Otsonin, sään, UV-säteilyn ja hapettumisen kestävä. SAATAVILL A HETI VARASTOS TA!. Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Timo Kaasinen • +358 40 052 2150 • timo.kaasinen@esterigroup.fi ERITTÄIN KESTÄVÄÄ LAATUA Todella hyvin kulutusta kestävät Patu Nordic T -paloletkut ovat saatavilla meillä valmistetuilla ja sidotuilla RPL-paloliittimillä. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. vakiopalstat Brandkåristen Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Malliston letkut ovat 100 % polyesterikudosta, EPDM-kumioituja ja MED-hyväksyttyjä 3F-letkuja. · Vaippa: 100 % polyesterilanka, vahvistettu. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. · Sisäpinta: korkealaatuista, täyssynteettistä EPDM-kumiseosta
Olemme keränneet tähän lehteen tavalla tai toisella pelastusalaan kytkeytyvien eduskuntavaaliehdokkaiden nimiä. VUOSIKERTA AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN ISSN 1798-2685 Lämpökameramies 33 Brandkåristen 48 Ledaren 46 sisältö Vaikutamme, vaikuta sinäkin! Palokuntalainen-lehti on jo yli 20 vuotta ollut näkyvä vaikuttaja pelastusalalla. Sinä voit vaikuttaa, onko heitä Arkadianmäellä vai ei. Oletamme nimen tulleen siitä, että jutuilla on ollut vaikutusta myös Kirkkokadulla. Käytä ääntäsi! Toimitus 18-21 Paloasemien neliöhinnoissa selittämättömiä eroja Vanheneva sammutusmies 45 9 Ukrainaan sammutusautoja, ambulanssi ja säiliöauto Lingottua 35 Mielipide 42. Valtavirrasta poikkeavatkin näkemykset ovat saaneet palstatilaa. Ollikainen TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi TAITTO, ILMOITUSMYYNTI, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA TALOUS Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi PAINO Grano Oy KANNEN KUVA Maria Salo KUVAPANKIT Freepik, Depositphoto JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja WWW.PALOKUNTALAINEN.FI palokuntalainen BRANDKÅRISTEN vakiopalstat Samma folk – nya benämningar Pääkirjoitus Letkut solmussa Liekinheittäjä 5 50 54 36-37 Sähköinen apuväline johtamisen tueksi 23. Entinen pelastusylijohtaja Pentti Partanen nimesi jo vuonna 2007 lehtemme ”Pelastusalan Seiskaksi”, mistä nimityksestä toimitus on edelleen ylpeä. 3 PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 TOIMITTAJA Silvio Hjelt AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Sinulla on myös mahdollisuus vaikuttaa, lehtemme tarjoaa siihen foorumin. On erinomaisen hyvä asia, mikäli tulevassa parlamentissa on pelastusalaa tuntevia ehdokkaita. Ja aina ei ole kunnian kukko kaikkialla laulanut. Teroita kynä ja anna palaa! Jos et kuitenkaan halua julkisesti osoittaa kantaasi, tee se 2.4.2023 äänestämällä eduskuntavaaleissa
Hyväksynnät: EN 15090:2012, F2A. Holikin uuden sukupolven sammutusjalkineet ovat saapuneet. Lue lisää osoitteesta www.turvata.?. Ne ovat ergonomisia ja suomalaiselle lestille muotoiltuja. Iskunvaimennettu, antistaattinen, luistamaton ja rullaava pohja kestää öljyä, happoja ja polttoaineita. Komposiittiset naulanastumissuojat, TPU-suojatut kärkikupit sekä vedenpitävät PU-kalvot tekevät jalkineista kevyitä ja talviystävällisiä. Vettä hylkivä, lehmännahasta tehty päällinen tukee ja suojaa jalkoja. Koot: 37-50. Hyvät kahvat sivuilla Tukeva rakenne Vetoketju sivulla parantaa huollettavuutta ja käytettävyyttä Kestävät kahvat nopeuttavat pukeutumista Nauhoilla säädetään sopiva tiukkuus Parempi jousto nilkoissa Joustava rakenne nilkoissa Lesna GII Zlin GII Lipa GII. Oiva valinta sinulle, joka arvostat jalkineen istuvuutta ja pukemisen helppoutta. Jalkoja ja selkää tukeva jalkine perinteisen mallin ystäville. Pohjallinen on irrotettava ja antistaattinen. ”Latinkiystävällinen”, enemmän kuin perusmalli. ”Latinkiystävällinen”, vähemmän laskettelumonomaisuutta, enemmän tukea jaloille ja selälle. 4 palokuntalainen PK113 KERRANKIN HYVÄKSYTTÄVÄ SYY PITÄÄ KATSE SIELLÄ KENGÄNKÄRJISSÄ! Palvelemme alan ammattilaisia sekä suoraan että Palokamu-ketjun välityksellä ja yrityksiä ja kuluttajia Turvanasi-ketjun kautta
VIRVE 2.0 tulee olemaan merkittävä harppaus viestinnässä. Ruohonjuuritasolla muutokset ovat olleet toistaiseksi pieniä. Artikel på svenska på sidan 46. Jos se otetaan vastaan ohjesääntönä, on riski, että sinänsä erinomaisen sovelluksen käyttö rapauttaa omaehtoista ajattelua. TILANNEKESKUKSET ovat tulleet jäädäkseen toisin kuin muutama pelastusjohtaja vielä 2010-luvun alussa varomattomasti ääneenkin ajatteli. Nyt tehdyt päätökset eivät riitä tyydyttämään henkilöstötarvetta. PALOMIEHIÄ JA SAMMUTUSMIEHIÄ tarvitaan lisää. TERMISTÄ VAIHTOEHTOISET SAMMUTUSMENETELMÄT on luovuttu, eikä ihme, kun termistä syntyvää mielikuvaa hallitsevat terveyden vaihtoehtoiset eli uskomushoidot. 5 PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Muutos on elämänkumppani Muutosten jälkeistä aikaa on turha odottaa. Kaavailtu siirtyminen viiteen tilannekeskukseen olisi muutos taaksepäin. Sitä ennen pitää kuitenkin ehtiä uusia ja jaksaa maksaa noin 50 000 päätelaitetta. Nimityksellä ei lopulta ole niin väliä, mutta välineiden ja menetelmien jalkauttamisessa tosikäyttöön on paljon toivomisen varaa. Tulemme edelleen puhumaan palomiehistä ja sammutusmiehistä. Perinteisten nimikkeiden muutoshankkeet eivät koske Palokuntalainen-lehteä. Tämä vaatii ensimmäiseksi muutosta rahoittajan suhtautumisessa välttämättömyyteen. Vuonna 2025 viimeistään nähdään, miten pitkään ja hartaasti valmisteltu uudistus toimii. Muutoksia on siis tulossa lakikirjaankin. pääkirjoitus HYVINVOINTIALUEISIIN SIIRTYMINEN on järisyttänyt – ja järisyttää edelleen – erityisesti pelastuslaitosten terävintä kärkeä. Vain joissakin laitoksissa uudet tuulet ovat puhaltaneet myös organisaatioiden alemmille tasoille. P.S. PELASTUSALAN KOULUTUSUUDISTUSTA on puuhattu vuodesta 2017. Niin, ja paloasemista.. PELASTUSLAKI vuodelta 2011 on jo remontissa, mikä kuulostaa rakennusalalta lainsäädäntötyöhön levinneeltä hutiloinnilta. Uusi koulutusjärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2025 aikana. PTJ-KÄSIKIRJASOVELLUS on mielenkiintoinen apuväline, jonka tavoite on yhtenäistää ja selkiyttää operatiivista johtamista Suomen pelastuslaitoksissa. Sitä ei tule. Tilalle ovat tulleet täydentävät sammutusmenetelmät
Sovelluksella voi käyttää samoja puheryhmiä ja esimerkiksi lähettää samoja tilaviestejä kuin nykyisellä Virve-puhelimella. Laitteet hankitaan leasing-sopimuksilla, niiden ylläpito ja elinkaaren hallinta sisältyvät Erillisverkkojen päätelaitepalveluun. Perinteisen ryhmäpuheen rinnalle tulee mahdollisuus välittää dataa ja liikkuvaa kuvaa. Palvelussa käytetään nykyistä laajempaa kirjoa päätelaitteita eri käyttötarkoituksiin. Siirtymäkauden jälkeen siirrytään yksinomaan Virve 2 -palveluiden käyttöön. Virve 2 -palvelussa nykyisten Virve-puhepalveluiden rinnalle on tulossa videokuvaa ja muita laajakaistaisia mobiilipalveluita. Päätelaite voi olla esimerkiksi matkapuhelin, sensori, tietokone tai reititin. 6 palokuntalainen PK113 Virve 2 siirtymävaihe alkamassa Käyttöönotto lähestyy – massiivinen muutos edessä Virve-viranomaisverkko muuttuu vaiheittain laajakaistaiseksi Virve 2 –palveluksi, joka tarjoaa käyttäjille nykyistä laajempia ja toimintaa tehostavia käyttötapoja. Nykyiset Virve-palvelut, joita tarjotaan myös Virve 2 -palveluina • Ryhmäpuhepalvelut • Paikannus • Lyhytsanomaliikenne • Yksilöpuhelut • Hätäkutsupainike • Päivystystyöasema Uudet palvelut • Reaaliaikainen videokuva • Tiedostojenjako • Rikastetun todellisuuden sovellukset • Tekoäly • Sensoridatan välitys (IoT) Vuosia kestävä siirtymävaihe alkoi vuonna 2022 ja tuolloin on tarjolla rinnakkaiset nykyiset Virve-palvelut ja Virve 2 -palvelut. Virve 2 -palvelu on käytettävissä Erillisverkkojen hyväksymillä päätelaitteilla, jotka tukevat viranomaisten etuoikeustoiminteita. Kaikki nykyiset noin 50 000 päätelaitetta joudutaan korvaamaan uusilla. Virve 2 -päätelaitteiden toimitukset alkavat kuluvan vuoden aikana. Elinkaarensa päähän tuleva nykyinen Tetra-teknologia korvautuu uudella. Nykyisen Virven palvelut korvataan älypuhelimeen asennettavalla Virve 2 Ryhmäpuhesovelluksella. Virve 2 -palvelualue laajenee nykyistä Virveä vastaavaksi vuoteen 2024 mennessä. Lisätiedot: Suomen Erillisverkot Oy Jarmo Vinkvist Liiketoimintajohtaja jarmo.vinkvist@erillisverkot.fi Harri Virtanen asiakkuuspäällikkö, pelastustoimi harri.virtanen@erillisverkot.fi
Pekossa oppilaalla on kylläkin mahdollisuus suorittaa kaksi virallista ammattitutkintoa: pelastaja ja lähihoitaja. Ensihoitajan tutkinto on AMK-tasoinen 240 opintopisteen tutkinto ja sitä ei Pelastuskoulu tarjoa, mutta käyttää markkinoinnissa ensihoitaja-termiä. Sen sijaan tutkintonimikkeen suhteen valvova viranomainen ei ole tehnyt mitään. Helsingin kaupungin pelastuskoulu käyttää tutkintonimikettä ”pelastaja-ensihoitaja”, joka ei ole virallinen – käytännössä sitä ei ole olemassa. 7 Pelastuskoulun hämäävä ”tutkintonimike” PELASTAJAENSIHOITAJA Suomessa julkisen sektorin ammattitutkintonimikkeiden tulee perustua lainsäädäntöön. Sisäministeri Maria Ohisalon allekirjoittamassa Pelastuskoulun toimiluvassa(VN/26040/2021 VN/26040/2021-SM-4) mainitaan muun muassa ”Pelastuskoulun henkilöstön kelpoisuuteen, oppilaitoksen antamaan koulutukseen, opetukseen ja tutkintoihin sekä opiskelijan oikeuksiin ja velvollisuuksiin sovelletaan Pelastusopistosta annettua lakia.” Viime syksynä koulun hakukriteereissä oli eroja opiston vastaaviin, mutta nämä erot on nyt korjattu, kun sisäministeriö valvovana viranomaisena puuttui asiaan. Teksti Pekka Koivunen Kuva Maria Salo. Pelastuskoulu markkinoi edelleen omatekoista ”Pelastaja-ensihoitaja”-tutkintoa, jota ei virallisesti ole olemassa
Pirkanmaan pelastuslaitoksen lahjoittamat ajoneuvot: Sammutusauto Scania vm 1992, palvellut viimeksi Urjalan Menosten VPK:lla. 05 680 7700 // info@teknosafe.fi // www.TEKNOSAFE.FI Vas. Lisäksi autojen mukana on pieni määrä käsityökaluja (lapiot, kanget ym) sekä moottorisaha. (Molemmat palokunnat ovat saaneet tämän vuoden autokierrossa uudemmat autot.) Autojen varustuksena on 5 kVA irtoaggregaatti ja toisessa autossa myös hydrauliset pelastusvälineet. Molemmat maahantuojat laittoivat mukaan myös varaosa/huoltopaketit. Sammutusauto Mercedes Benz vm 1991, 4x4, oli viimeksi Sastamalassa Tyrvään VPK:n Myllymaan osastolla. Säiliöauto Scania vm 2002, säiliö 10 000l Ambulanssi Mercedes-Benz Sprinter vm 2014 Suomen Scania ja Veho osallistuivat talkoisiin lahjoittamalla autoihin huollot ennen autojen toimitusta Vantaalle. Keski-Uudenmaan pelastuslautakunnan puheenjohtaja Mika Kasonen, apulaispelastusjohtaja Jussi Rahikainen, sisäministeri Krista Mikkonen ja Ukrainan suurlähettiläs Olga Dibrov.. Tilaisuudessa kuultiin myös sisäministeri Krista Mikkosen ja Ukrainan suurlähettiläs Olga Dibrovan puheenvuorot. Mukana on myös letkuja ja muuta pienkalustoa sekä vaahtolaitteet. Auto on varustettu hydraulisilla pelastusvälineillä, moottorisahalla, sekä laikkaleikkurilla. lämpökamerauutuus nyt meiltä Lue lisää: Teknosafe Oy // Tiedonkatu 4, 55420 Imatra // Puh. Aiemmin Suomesta on lähetetty Ukrainaan muun muassa hätämajoitusta, lääkkeitä, pelastustoimen ajoneuvoja ja kalustoa sekä energiasektorin laitteita. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen lahjoittamat ajoneuvot: Sammutusauto Scania vm 2000. Lähde: Sisäministeriö ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialue Sisäministeriö, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos ja Pirkanmaan pelastuslaitos kertoivat helmikuun puolivälissä siivilipuolen materiaaliavun tarpeesta Ukrainassa ja sinne toimitettavasta kalustosta ja sen käytöstä. 9 Keski-Uudenmaan ja Pirkanmaan pelastuslaitokset: Ukrainaan sammutusautoja, ambulanssi ja säiliöauto Suomi on tukenut Ukrainaa siviilipuolen materiaaliavulla helmikuusta 2022 lähtien. Myös 58 kappaletta vanhoja Nomex-sammutusasuja lähti autojen mukaan
Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi palovaroittimien, automaattisten paloilmoittimien ja sammutuslaitteistojen tarkistusja varmistustehtävät. 10 palokuntalainen PK113 Pelastustoimen hälytystehtäviä oli Suomessa vuonna 2022 noin 100 700, joista kiireellisiä tehtäviä oli noin 66 600. Pelastustoimen reaaliaikaiset tilastot ovat kaikille saatavilla pelastustoimen Pronto-järjestelmän online-tilastoista. Tehtävien kokonaismäärä on hivenen alle aikaisempien vuosien keskiarvon. Tulipaloja tehtävistä oli 11 856 ja liikenneonnettomuuksia 16 210. Esimerkiksi vuosina 2018-2020 hälytystehtäviä oli keskimäärin yli 107 000 vuodessa. Pelastustoimen hälytystehtävien yleisin tehtävälaji oli aiempien vuosien tapaan tarkastusja varmistustehtävä, joita oli 30 911. Vuorokaudessa pelastustoimen hälytystehtäviä oli Suomessa viime vuonna keskimäärin noin 276. Pelastustoimen ensimmäisen yksikön keskimääräinen kohteeseen saapumisaika siitä, kun pelastuslaitos saa hälytyksen oli vuonna 2022 yhdeksän minuuttia 19 sekuntia. Toiseksi yleisin oli terveystoimeen kuuluvat ensivastetehtävät, joita oli viime vuonna 16 904. Viime vuonna yli 100 000 hälytystehtävää Kuva Freepik kuvapankki
ASUMISEN TURVALLISUUTTA ON PARANNETTAVA • Kotona asuvien, toimintakyvyltään rajoittuneiden ihmisten turvallisuuden kehittämiseksi on laadittava toimenpideohjelma. • Julkisen sektorin työntekijöiden osallistumismahdollisuutta hälytystehtäviin on vahvistettava. • Väestönsuojelulle on osoitettava riittävät resurssit. • Kaikkeen palveluasumiseen on määriteltävä kriteerit, jotta siihen käytettävät rakennukset ovat poistumisja muun turvallisuuden osalta riittävän turvallisia. Tavoitteet on luettavissa järjestöjen verkkosivuilla. 11 TIIVISTELMÄ TAVOITTEISTA: SPEK – SPPL – SSPL – Kumppanuusverkosto JÄRJESTÖJEN HALLITUSOHJELMATAVOITTEET Pelastusalan järjestöt ovat saattaneet puolueiden tietoon hallitusohjelmatavoitteensa. PELASTUSALAN LÄHIPALVELUT ON VARMISTETTAVA • Pelastusalan riittävästä palvelukyvystä on huolehdittava myös pitkäkestoisissa ja laaja-alaisissa • häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. • Kattavaa paloasemaverkostoa on ylläpidettävä. Alan houkuttelevuudesta huolehditaan parhaiten elinvoimaisella sopimuspalokuntatoiminnalla. Osaamista huoli-ilmoituksesta on lisättävä. • Kansalaisten turvallisuutta ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä on tuettava vahvistamalla kansalaisten omatoimista varautumista.. VÄESTÖNSUOJELUA JA VARAUTUMISTA ON KEHITETTÄVÄ • Valtioneuvoston on tehtävä periaatepäätös väestönsuojelun järjestämisestä osana ulkoja turvallisuuspoliittista selontekoa. Omaishoitajille on tarjottava turvallisuuskoulutusta. Viranomaisten ja järjestöjen yhteistä häiriötilanneja kriisiharjoittelua on lisättävä. • Päätoimisten pelastajien määrää on nostettava tuhannella vuoteen 2030 mennessä. • Sote-henkilöstön turvallisuusosaaminen on varmistettava turvallisuuskoulutuksella. • Valtakunnalliset varautumisharjoittelun skenaariot ja periaatteet on määriteltävä. • Huoli-ilmoitukseen tarvitaan yhtenäinen ilmoitusjärjestelmä, ja siihen liittyvä käsitteistö on yhdenmukaistettava
Paloristiin liitettävä erikoistunnuksia on annettu 9 kappaletta.. Paloristit ja erikoistunnukset luovutetaan myöhemmin Säätytalolla järjestettävässä tilaisuudessa. Paloristit annetaan vuonna 1942 säädetyn asetuksen nojalla. Paloristejä on annettu vuodesta 1944 lukien aikaisemmin yhteensä 243 kappaletta. 12 palokuntalainen PK113 Viidelletoista paloristi ja kahdelle erikoistunnus Paloristi myönnetään kunnostautumisesta sammutusja pelastustyössä sekä ansiokkaasta palveluksesta palokunnassa tai muussa palontorjuntatyössä. Erikoistunnus voidaan myöntää myös liitettäväksi aikaisemmin annettuun paloristiin. Paloristin voi saada myös henkilö, joka on asiantuntemuksellaan tai muulla tavalla tehokkaasti avustanut palontorjuntatyötä. Paloristin erikoistunnukset myönnettiin kahdelle paloristin aiemmin saaneelle henkilölle: Helsingin pelastuskomentajan työstä eläköitynyt Rainer Alho ja Pirkanmaan pelastusjohtajan työstä eläköitynyt Olli-Pekka Ojanen. Sisäministeri Krista Mikkonen on myöntänyt pelastusalan paloristejä ja paloristin erikoistunnustuksia 15.2.2023 seuraaville henkilöille: • varautumisjohtaja Jussi Korhonen sisäministeriö • yksikön johtaja Pasi Ryynänen sisäministeriö • johtaja Tommi Laurinen Etelä-Suomen aluehallintovirasto • johtaja Ilkka Horelli Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirasto • johtaja Taina Rautio Itä-Suomen aluehallintovirasto • pelastusjohtaja Peter Johansson Itä-Uudenmaan pelastuslaitos • pelastusjohtaja Markus Viitaniemi Pohjois-Karjala pelastuslaitos • hallituksen puheenjohtaja Päivi Nerg Palosuojelurahasto • johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskus • toimitusjohtaja Marko Hasari Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö • valiokuntaneuvos Henri Helo eduskunnan hallintovaliokunta • valtiokuntaneuvos Minna-Liisa Rinne eduskunnan hallintovaliokunta • kenraaliluutnantti Pasi Kostamovaara Rajavartiolaitos • poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen Poliisihallitus • päätoimittaja Esa Aalto Pelastustieto-lehti Erityisen suurista ansioista paloristi voidaan myöntää erikoistunnuksin
• Suunnittelija Mikko Oinonen Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta käsitteli esityksessään tietoturvaa. • Siviiliosaamisen selvittämishanketta esittelivät SSPL:n Ari Maskonen ja Aleksi Peurala. • Palosuojelurahaston Johanna Herrala ja Paula Junnola tutustuttivat seminaariväen rahaston uusiin linjauksiin. Verkon kautta ohjelmaa seurasi 400 katsojaa. Seuraavassa pääpiirteittäin esitelty seminaarin sisältö joka on tilattavissa SSPL:n uutiskirjeen kautta. • Monipuolisia näkökulmia uuteen digitaaliseen pelastustoimen johtamisen käsikirjaan antoi Pelastusopiston yliopettaja Matti Honkanen. • Työturvallisuuden näkökulmaa toi esille juontaja Elina Ravantti. • Pirkanmaan pelastuslaitoksen uusimmat kuulumiset kertoi pelastusjohtajana hiljattain aloittanut Mika Kontio. Pelastustoimessa tietoturva on nousemassa entistä tärkeämpään rooliin. Liiton 22. Teksti ja kuvat Arto Papunen. Iltapäivän kohokohtana oli palokuntapaneeli, jossa neljä sopimuspalokuntalaista neljältä eri alueelta keskusteli erilaisista toimintakulttuureista alueillaan. • Seminaarin avauksen jälkeen pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka kertoi uusimmat uutiset sisäministeriön pelastusosastolta. 13 SSPLajankohtaisseminaari palasi Tampere-talolle Suomen Sopimuspalokuntien Liiton ajankohtaisseminaari järjestettiin kahden vuoden tauon jälkeen perinteisessä paikassa Tampere-talolla. • Terveisiä eduskunnasta toi eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mari Rantanen. Seminaarin päätteeksi kuultiin pirkanmaalaisilta eduskuntavaaliehdokkailta ajatuksia pelastustoimen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Tilaisuuden juonsi Elina Ravantti. vuosipäivänä järjestettyyn tilaisuuteen osallistui paikan päällä sata henkilöä. • SSPL:n varapuheenjohtaja Juho Luukko esitys käsitteli häirintätilanteita palokunnissa sekä yhdenvertaisuusja tasa-arvoteemoja
Lähde: www.spal.fi, Kunta10-mediainfon materiaali ja kyselytutkimus Kunta-alan työ ja työhyvinvointi tulokset. Työyhteisön osalta, asteikolla 15 koetaan, että oma työyhteisö on yhteistyökykyinen ja tavoitteellinen ja työpaikan ilmapiiri on hyvä (3,7). Mukana tutkimuksessa on 11 kaupunkia ja noin 90 000 työntekijää. Työyhteisön kehittämismyönteisyys ja innovatiivisuus koetaan hieman pienemmäksi. Työnantajan vaihtoa on harkinnut reilu puolet vastaajista. Kysely on jaoteltu neljään osioon: Työ, Työssä jaksaminen, Työyhteisö ja Johtaminen ja esimiestyö. Myös uhkaja väkivaltatilanteet työssä nousevat esille negatiivisena ilmiönä. Tutkimuksessa palomiehet ja vartijat oli yhdistetty yhdeksi vastaajaryhmäksi.Vastaajia ryhmässä oli 800, joista 85% palomiehiä. Työstressiä kokee viidennes ryhmän vastaajista. Tutkimuksen tuloksia käytetään kunnissa henkilöstön hyvinvoinnin ja työelämän kehittämiseen. Vastausprosentti on ollut kolmessa viimeisimmässä kyselyssä 71–72 prosenttia. Tulokset ilmenevät kahden vuoden välein toteutettavasta Kunta10-kyselytutkimuksesta. Noin neljää prosenttia vastaajista oli uhattu aseella. Johtamista ja esimiestyötä arvioitiin niin ikään asteikolla 15. Eniten mainittiin lähiesimiehen oikeudenmukainen toiminta (4,7). työolojen ja työssä tapahtuvien muutosten vaikutuksia työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin sekä yhteyteen vaikuttavia mekanismeja. Työnantajan vaihtoa on harkinnut 53,3% palomies-vastaajaryhmässä. Lähes 62% suosittelisi työpaikkaa ystävilleen. Vajaa neljännes kokee työn jatkuvuuteen liittyvän epävarmuutta. Tutkimusaineistoa hyödynnetään laajasti tieteellisessä tutkimuksessa, jossa tutkitaan mm. 14 palokuntalainen PK113 Kunta-alan työ ja työhyvinvointitutkimus: Palomiestä huolettaa työssä jaksaminen eläkeikään asti Palomies-vastaajaryhmässä vain noin kolmannes vastaajista uskoo jaksavansa työssä eläkeikään saakka. Vähiten mainintoja sai puolestaan oikeudenmukainen päätöksenteko (2,9) ja työn mielekkyys (3,5) Kehityskeskustelut, täydennyskoulutus ja vaikutusmahdollisuudet muutoksiin -kysymysryhmässä 65% kanssa on käyty yksilökehityskeskustelut, mutta vain vajaa 34% pitää keskustelua hyödyllisenä. Työssä jaksaminen-osioon vastanneista vain 35,7% uskoo voivansa jatkaa työssään eläkeikään saakka. Oma työn osalta lähes puolet palomies-vastaajaryhmässä kokee voivansa vaikuttaa työaikoihinsa. Uhkaja väkivaltatilanteita sekä henkistä vakivaltaa asiakkaan puolelta on kokenut reilu puolet ryhmän vastaajista. Eläkettä harkitsee 19,7%. Vastaajista 71% kokee, että täydennyskoulutus on ollut riittävää ja 66% mielestä työpaikalla tehtäviin muutoksiin on voinut vaikuttaa. Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimus on maan laajin ja pitkäaikaisin kunta-alan henkilöstöön kohdistuva tutkimus. Tutkimus toteutetaan kahden vuoden välein. Työn hallinnan tunnetta kokee yli puolet ryhmän vastaajista
15 Vain 35,7% uskoo voivansa jatkaa työssään eläkeikään saakka
Lahti Häme Venla Väli-Torala Kok. Heinola Häme Harri Pikkarainen Vas. 16 palokuntalainen PK113 KÄYTÄ ÄÄNIOIKEUTTAS I! Eduskuntavaali t 2023 VAALIPIIRI EHDOKAS PUOLUE KUNTA Helsinki Mari Rantanen PS Helsinki Häme Kristiina Ruuskanen Vihr. Kivijärvi KeskiSuomi Janne Luoma-Aho PS Jyväskylä Oulu Jarmo Haapaniemi SDP Kempere Oulu Tuomas Kettunen Kesk. Siksi on tärkeää, että pelastusalan äänestäjät huomioivat tämän tehdessään valintaa, kenelle äänensä antavat. Imatra KaakkoisSuomi Markku Pakkanen Kesk. Lahti Häme Tarja KirkkolaHelenius Vas. Kuhmo Oulu Pirkko Mattila Kesk. MänttäVilppula. Oulu (Ei kirjoilla) Oulu Markku Oikarinen SDP Kajaani Pirkanmaa Marika Puolimatka PS Tampere Pirkanmaa Erja Pelkonen PS Ylöjärvi Pirkanmaa Arto Pirttilahti Kesk. Hämeenlinna Häme Päivi Räsänen KD Riihimäki Häme Helena Lehkonen Kok. VAALIPIIRI EHDOKAS PUOLUE KUNTA KeskiSuomi Juha Hyötyläinen SDP Jyväskylä KeskiSuomi Karoliina Saraste Kok. Kouvola KaakkoisSuomi Josefiina Nissilä SDP Rautjärvi KaakkoisSuomi Paula Werning SDP Kouvola Pelastustoimea hyvin tunteva tai siihen sidoksissa oleva kansanadustaja edistää mitä todennäköisimmin alan tulevaisuuden kannalta tärkeitä asioita ja teemoja. Hämeenlinna Häme Sami Rive Kok. Jyväskylä KeskiSuomi Jouko Nykänen Kesk. Uurainen KeskiSuomi Anne Kalmari Kesk. Muhos Oulu Sakari Kouti Vihr. Tässä listaus 17.2.2023 mennessä tietoomme tulleista, pelastusalaa tavalla tai toisella tuntevista kansanedustajaehdokkaista. Jokioinen KaakkoisSuomi Antti Pellinen Kok
Nurmijärvi Uusimaa Mika Kasonen Kok. VAALIPIIRI EHDOKAS PUOLUE KUNTA Satakunta Jari Lepistö Kesk. Pori Satakunta Petri Huru PS Pori Satakunta Anne Holmlund Kok. Kurikka Vaasa Hanna-Lea Ahlskog KD Kokkola VarsinaisSuomi Rami Kakonen Vihr. Kiuruvesi SavoKarjala Juha Pitkänen Vas. Loimaa VarsinaisSuomi Lotta Laaksonen Vas. Masku VarsinaisSuomi Timo Furuholm Vas. Turku VarsinaisSuomi Maarit Koivisto Vas. Pori Satakunta Mika Aho Vas. Ulvila SavoKarjala Mikko Hiltunen SDP Lapinlahti SavoKarjala Rauno Pikkarainen Vas. Vaasa Vaasa Ulpu Keränen PS Kokkola Vaasa Anders Norrback RKP Närpiö Vaasa Sami Keskinen Kok. Salo. Tuusniemi SavoKarjala Tommy Häyrynen RKP Kuopio Uusimaa Tuire Kaimio Vihr. Vantaa Uusimaa Tere Sammallahti Kok. Myrskylä Uusimaa Anssi Aura Kok. 17 EDUSKUNTAVAALIT 2023 Ennakkoäänestys käydään keskiviikosta tiistaihin 22.–28.3.2023. Vantaa VAALIPIIRI EHDOKAS PUOLUE KUNTA Vaasa Toni Syrjälä SDP Perho Vaasa Antti Kurvinen Kesk. Vantaa Uusimaa Olga Gibert Vihr. Espoo Uusimaa Satu Lindgren Kok. Vantaa Uusimaa Thomas Blomqvist RKP Raasepori Uusimaa Kenneth Morelius Liik. Tulokset vahvistetaan keskiviikkona 5.4.2023. Parainen VarsinaisSuomi Åsa Gustafsson RKP Kaarina VarsinaisSuomi Laura Riski Liik. Äänestyspaikat ovat avoinna varsinaisena vaalipäivänä sunnuntaina 2.4.2023 kello 9.00–20.00. Karvia Satakunta Jukka Heinonen Vas
18 palokuntalainen PK113 Lukijalle: Tässä artikkelissa käytetyt rakennusten pinta-alaja kustannustiedot perustuvat julkisiin lähteisiin, päätöspöytäkirjoihin, rakennuttajatahojen antamiin suullisiin tie-toihin sekä rakennusfakta.fi-sivuston tietoihin. palokuntalainen tutkii KONALA, JÄTKÄSAARI, LAITAATSILTA … JA VIISI MUUTA Paloasemien neliöhinnoissa selittämättömiä eroja Laitaatsilta, Savonlinna Teksti Pekka Koivunen Kuvat Helsingin pelastuslaitos, Helsingin VPK, Etelä-Savon hyvinvointialue
Jätkäsaaressa ei ole pakokaasunpoistojärjestelmää. Konalan pelastusasemassa on kyse kolmen pelastusajoneuvon ja enimmillään 13 henkilön ympäri vuorokauden toimivasta asemasta. Onko Helsinki taitamaton ostaja. Savonlinnan Laitaatsillassa sijaitsevan uuden paloaseman neliökustannukset olivat 2700 euroa. Konalassa on erillinen ajoneuvojen pesuhalli. Myös paineilmajärjestelmä kuuluu kummankin infraan. Sähköinen kulunvalvonta löytyy molemmilta asemilta. – Vaikea nähdä muita syitä suurelle hintaerolle kuin osaamattomuus kilpailutuksessa ja projektin val-vonnassa. Savonlinnassa uudelta asemalta (4600 m2) löytyvät kaikki edellä mainitut herkut; tilat ja tekniikka. Konalassa on kiinteä varavoimajärjestelmä, Jätkäsaareen tulee vain syöttöliitäntä ulkoiseen varavoimalähteeseen. Eroa ei selitä minkään laskuopin mukaan Helsingin merkittävästi korkeampi kustannustaso. Autopaikkoja asemalla on 12 ja niiden lisäksi korjaamo ja pesuhalli. 19 Helsingin kaupungin pelastuslaitos otti tammikuussa käyttöön uuden pelastusaseman Konalassa. Helsingin VPK:n asema valmistuu Jätkäsaareen kuluvan vuoden syksyllä, neliöhinta tulee olemaan noin 3070 euroa. Asemissa on eroja Merkittäville neliöhintaeroille löytyy muutamia selityksiä. Hankkeen rakentamiskustannukset neliötä kohden olivat noin 6200 euroa ilman arvonlisäveroa. Paloasemalla on kahden ajoneuvon tilat myös Savonlinnan VPK:lle. Konalan tontti on aidattu ja varustettu kahdella kauko-ohjattavalla portilla. Konalan ja Jätkäsaaren asemilla on varusteiden pesuja kuivaustilat. Jätkäsaaren 2,3 miljoonan rakentamiskustannuksista vastaa yksin Helsingin VPK Palo-suojelurahaston avustuksen olleessa hankkeelle 220000 euroa. Jätkäsaaren asema on Helsingin VPK:n itselleen rakentama ja rahoittama rakennus. Konalassa on kiinteä polttoainesäiliö ja tankkausjärjestelmä. Karkeasti pääkau-punkiseudun rakentamisen neliökustannusten sanotaan asiantuntijoiden mukaan olevan noin 1000 euroa muuta maata korkeammat. Asemalla on myös autonosturi ja letkunpesujärjestelmä … ja paljon muuta. Puuttuuko Helsingin kaupungilta taito kilpailuttaa rakennushankkeita, kysyy pitkän kokemuksen rakennuttamisesta ja rakentamisesta omaava asiantuntija. Rakennusten kokoero ja varustelu eroavat toisistaan, mutta hintaerot ovat aiheuttaneet vilkasta keskustelua erityisesti Helsingissä. ??. Neliöhintaero Helsingin ja Savonlinnan asemien välillä on huima: karkeasti 6200 vastaan 2700. Konalan pelastusasema on rakennettu Helsingin verovaroilla koko-naishintaan 7,8 miljoonaa euroa. – Ajankohtaiseksi tämä tulee viimeistään lähitulevaisuudessa, kun kolmen uuden aseman hankkeet Helsingissä käynnistyvät. Helsingin kaupungin tulisi nimettömänä pysyvän asiantuntijan mielestä tutkituttaa rakennushankkeensa perinpohjaisesti – ja myös puuttua todennäköisesti löytyviin epäkohtiin. Jätkäsaaressa yksi autopaikka toimii ajoneuvojen pesutilana. Majoitustilaa on 13 henkilölle. Vertailtaessa Konalan aseman kustannuksia Savonlinnan asemaan, ero on jo järkyttävä. Joissakin tapauksissa rakennuspaikkojen kustannukset poikkeavat merkittävästi, mutta sekään ei selitä näitä hintaeroja. Savonlinnan 9,5 miljoonan aseman rahoittavat kaupungin veron-maksajat. Kustannuksissa on jo Helsingin kahden aseman kohdalla suuri ero, joka on jossain määrin ymmärrettävä, koska 24 h – aseman vaatimukset poikkeavat vpk-aseman vastaavista. Hinnoissa on isoja eroja Helsingin kaupungin kallis paloasemarakentaminen pistää silmään. Varavoimajärjestelyissä on suuri ero. Asema pihalta löytyy rakennus, jossa on pienkoneiden polttoainevarasto, polkupyörävarasto ja jätepiste. Jätkäsaaressa on luokkaja sosiaalitilat sekä kuntosali. Konalassa voidaan majoittaa 13 henkilöä yhden ja kahden hengen huoneissa
AITA, COR-TEN, SÄÄNKESTÄVÄ TERÄS PUNERTAVAN RUSKEA 07. RAPPAUS, KEIM 9182 TIILENPUNAINEN 02. t s i . Hankkeen rakentamiskustannukset ovat arvonlisäverottomana yhteensä 9 500 000. Aseman bruttopinta-ala on 1272 m2. Rakennustyöt alkoivat vuonna 2021. LASI, KIRKAS 06. Neliöhinta on noin 3070 €. LASITIILI, SILEÄ, MATTA 15. f i w w w . Neliöhinta on noin 2700 €.. IKKUNAKARMIT, RAL 7026 HARMAA, TUMMA (GRANITE GREY) 05. Asemalle tulee neljä autopaikka, joista yksi toimii pesuhallina. VESIPELLIT, RR 23 HARMAA, TUMMA 04. HELSINGIN VPK: JÄTKÄSAARI, 3070 € / M2 Helsingin VPK:n uusi paloasema valmistuu Messipojankujalle Jätkäsaaressa. METALLILEVY/-PUTKI, RR 23 HARMAA, TUMMA 13. PELLITYKSET, RR 750 TIILENPUNAINEN 03. 9 8 5 6 9 5 5 3 3 e m a i l : i n f o @ t s i . 20 palokuntalainen PK113 Messipojankuja 5 1 5 5 7 3 4 11 3 2 12 LT TT SPL aita +14.45 +10.64 (N A AP U R IK IIN TE IS TÖ ) 7 SPL KP KP KP TO N TI N R AJ A TO N TI N R AJ A 26000 10 01. Asema valmistuu syksyllä 2023. Kalustohallin osuus tilasta on 250 m2. 7.2 02 2 15 .4 9.1 1 Pääpiirustus 20 / Jätkäsaari 026 9 UUDISRAKENNUS 08.07.2022 HELSINGIN VPK PALOASEMA Julkisivu, väri Luode 1:100 005-002 väri ETRS-GK25 / N2000 Tunnus Muutos Päiväys KP KATTOPOLLARI LT LIPPUTANKO SPL SAVUNPOISTOLUUKKU ST SYÖKSYTORVI TT TALOTIKAS HELSINGIN KAUPUNGIN PELASTUSLAITOS: KONALA, 6200 € / M2 Helsingin kaupungin rakennuttama Konalan pelastusasema otettiin käyttöön kuluvan vuoden tam-mikuussa. METALLIRITILÄ, RAL 7026 HARMAA, TUMMA (GRANITE GREY) 10. BETONI, KEIM 9182 TIILENPUNAINEN 11. METALLIRITILÄ, RR 23 HARMAA, TUMMA 14. Paloasemasta tulee osin kaksikerroksinen pinta-alaltaan 750 m2. SAVONLINNAN KAUPUNKI: LAITAATSILTA 2700 € / M2 Laitaatsillan uusi paloasema otettiin käyttöön viime vuoden syksyllä. Savonlinnan kaupungin rakennuttaman aseman bruttopinta-ala on 3530 m2. Neliöhinta on noin 6200 €. METALLI/RITILÄ, RAL 3009 TIILENPUNAINEN,TUMMA (OXIDE RED) 08. Konalan aseman jälkeen pelastuslaitokselle on lähivuosina tulossa useita pelastusja ”kevytasemia” lisää. KUMIBITUMIKATE HARMAA RAL 3009 KEIM 9182 RR 750 RAL 7026 RR 23 (lasi) COR-TEN, SÄÄNKESTÄVÄ TERÄS Kaupunginosa / Kylä Kortteli / Tila Tontti / Rno A R K K I T E H T I T O I M I S T O T U O M O S I I T O N E N V e n e e n t e k i j ä n t i e 1 2 2 1 H e l s i n k i p u h . f i Tasokoordinaattijärjestelmä / Korkeusjärjestelmä 8. URITETTU BETONI, RAL 7026 HARMAA, TUMMA (GRANITE GREY) 12. Hankkeen rakentamiskustannukset ovat arvonlisäverottomana yhteensä 7 785 000 euroa marraskuun 2019 kustannustasossa. Hankkeen kustannusarvio on 2 300 000 euroa, josta Palosuojelurahaston avustus on noin 220000 euroa