Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. HOLMATRO CCU10 MINI-/POLJINLEIKKURI Akkukäyttöinen leikkuri soveltuu muun muassa ohjauspyörän, polkimien, niskatukien, kalterei den ja ketjujen leikkaamiseen. Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. COLDCUT COBRASAMMUTINLEIKKURI Uudistunut peitsi tekee Cobrasta entistä parem man pienpisarasammutus menetelmän. Alan luotetuimmat tuotteet takaavat, että työssä voi keskittyä siihen tärkeimpään. FLIR-LÄMPÖKAMERAT Suurimman ja kokeneimman valmistajan laatua sekä kestävyyttä pelastustoiminnan tukemiseen. TURVAAMASSA AMMATTITAIDOLLA Esteri Group valmistaa korkealaatuisia työvälineitä pelastusalan ammattilai sille. CAFS Suomalainen ja huoltovarma palopumppu nykyaikaisella, tarkalla ja tehokkaalla vaahdotus järjestelmällä. MEILTÄ MYÖS NOSTOTYYNYT JA MUUT ERIKOISTYÖKALUT! TOHATSU VE500AS-MOOTTORIRUISKU Tohatsun uusi, kompakti ja tehokas moottoriruisku EFIpolttoaineensuihkutuksella.. HUOLTOPALVELUT Laaja huoltopalvelumme varmistaa, että välineet toimivat ja varaosia on saatavana aina. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti
3 PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 TOIMITTAJA Silvio Hjelt AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Käytännössä ensihoitoon liittyvät artikkelit löytyvät jatkossa Pelastustiedosta Marko Partasen siirtyessä Pelastustiedon toimittajaksi. VUOSIKERTA AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN ISSN 1798-2685 Lämpökameramies 17 Brandkåristen 62 Ledaren 61 sisältö Uudet ympyrät Suomen näkyvimmän ja käytännössä ainoan ensihoitoalaan keskittyneen lehden, Systolen toiminta itsenäisenä julkaisuna päättyy. Nykyiset tilaajat saavat Pelastustiedon tilauskautensa loppuun saakka. Palokuntalainen-lehden toimitus kiittää päätoimittaja Marko Partasta pitkästä yhteistyöstä ja toivottaa menestystä uusissa ympyröissä. Ollikainen TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi TAITTO, ILMOITUSMYYNTI, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA TALOUS Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi PAINO Grano Oy KANNEN KUVA Kristian Eloluoto, Varsinais-Suomen pelastuslaitos KUVAPANKIT Freepik, Depositphoto JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja WWW.PALOKUNTALAINEN.FI palokuntalainen BRANDKÅRISTEN vakiopalstat Staten borde stå för utbildningen av brandkåristerna direkt Pääkirjoitus Letkut solmussa Liekinheittäjä 5 64 66 28-46 esittelyssä varsinais-suomen pelastuslaitos 22. Toimitus 18-19 Pohjois-Karjalan pelastuslaitos arvioi ison keikan Vanheneva sammutusmies 59 20-27 Laitosten tiedottaminen Lingottua 47 Mielipide 58
(03) 3142 1560 ESPOO Koskelontie 15 p. TAMREX OY TAMPERE Turvesuonkatu 7 p. 4 palokuntalainen PK112 www.tamrex.. 03 3142 1507. Materiaalit serti?oitu EN ISO 11612 ja EN 1149-5 mukaisesti. Hyväksyntä EN 13911:2017. (03) 3142 1530 HÄMEENLINNA Parolantie 10 p. 03 3142 1522 JYVÄSKYLÄ Alasinkatu 5 p. (03) 3142 1522 TAMPERE Aunankorvenkatu 7 p. Materiaalit: 80 % merinovilla, 20 % polyamidi. (03) 3142 1550 JYVÄSKYLÄ Alasinkatu 5 p. 03 3142 1545 TURKU Leipäläntie 71 p. Hyväksyntä EN ISO 15384:2020. Alushuppu Protect 2-kerros Protect 2-kerroksinen palomiehen alushuppu tarjoaa optimaalisen suojan laajennetun kaulaja niska-alueen ansiosta. (03) 3142 1555 PORI Satakunnankatu 38 p. Tilaa nyt hyvissä ajoin ensi kesän metsäpaloihin! TAMPERE Kuokkamaantie 4 p. Asuissa on kaikki merinovillan hyvät ominaisuudet; hyvä lämmöneristyskyky ja kosteuden siirto pois iholta. 03 3142 1565 LAHTI Ansiokatu 2 p. Hyväksyntä EN 13911:2017. 03 3142 1550 www.tamrex.. 03 3142 1555 PORI Satakunnankatu 38 p. (03) 3142 1545 TURKU Leipäläntie 71 p. (03) 3142 1505 S-Gard valmistaa laadukkaat palopuvut eri käyttötarkoituksiin 130 vuoden kokemuksella korkealuokkaisista materiaaleista. 03 3142 1530 HÄMEENLINNA Parolantie 10 p. Alusvaatteet Comazo palosuojattu Comazon palosuojatuissa alusvaatteissa on käyttömukavuutta parantavat litteät saumat. (03) 3142 1565 LAHTI Ansiokatu 2 p. (03) 3142 1507 VANTAA Tikkurilantie 68 p. 03 3142 1505 ESPOO Koskelontie 15 p. Alushuppu Protect kalvolla Protect 2-kerroksinen palomiehen alushuppu kalvolla tarjoaa integroidun kalvon ansiosta suojan hiukkasilta, bakteereilta, viruksilta, nesteiltä ja kuumalta höyryltä. Materiaalit: 48,5 % Aramidi, 48,5 % Viskoosi / Lenzing FR®, 3 % Hiilikuitu / Belltron®. Woolpower Merino Lite Woolpowerin Merino Lite alusvaatteiden materiaali on Ullfrotté Original, joka kehitettiin Ruotsissa 1970-luvun alussa yhdessä armeijan, lääkäreiden ja selviytymisasiantuntijoiden kanssa. Parasta päälle ja alle! S-Gard Ranger 2.0 metsäpaloasu Luotettava suoja-asu metsäpaloihin. Kevyt, hengittävä ja hyvän liikkumisvapauden tarjoava asu monipuolisilla toiminnallisuutta parantavilla yksityiskohdilla. TAMREX OY TAMPERE Turvesuonkatu 7 p. Erityispitkien resoreiden ansiosta ei painetta saappaita käytettäessä. 03 3142 1560 VANTAA Tikkurilantie 68 p. Litteiden saumojen ansiosta ihanteellinen käyttömukavuus
5 PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Sopimuspalokunnilla edessä totuuden hetket Artikel på svenska på sidan 61. pääkirjoitus VALISTUNEEN ARVION MUKAAN osa nykyisistä vpk-muotoisista sopimuspalokunnista ei ole vuoden 2025 jälkeen enää varsinaisia sopimuspalokuntia. SYNKKIIN ARVIOIHIN on monia syitä. Tämä on kaikkien osapuolten kannalta myönteistä ja yhteiskunnallisesti tehokasta, eikä tätä vankkaa perustaa saa hukata hallintohimmeleihin vuoden 2025 jälkeenkään.. Tämä tarkoittaa noin 700 palokuntaa ja 14500 hälytyskelpoista henkilöä sekä näiden lisäksi suurta joukkoa tuki-, nais-, nuorisoja veteraanitoimintaan osallistuvia. Vastaus on täysi arvoitus erityisesti vuoden 2025 jälkeen. Ne muuttuvat pelastuslaitoksia avustaviksi vapaaehtoisjärjestöiksi, joita kutsutaan Vapepan tapaan apuun tarvittaessa. KAIKEN EDELLÄ MAINITUN LISÄKSI sopimuspalokuntien tulevaisuutta varjostaa epätietoisuus siitä, mitä pelastustoimen uusi hallinnollinen asema merkitsee tulevaisuudessa. MYÖS NYKYISET henkilökohtaisiin sopimuksiin perustuvat (toimenpidepalkkaiset, osa-aikaiset) palokunnat kohtaavat vaikeuksia. Kuinka käy suuren ja mahtavan hyvinvointialueen kainalossa erityisesti ulkopuolisten tahojen kanssa tehtäville palvelusopimuksille. Suurin ongelma on väen väheneminen ja monin paikoin todennäköisiin tehtäviin suhteutettuna kohtuuttoman korkeat koulutusja kelpoisuusvaatimukset. NYT TARVITSEMME niin valtakunnallisella kuin alueellisella tasolla tiukkoja ja selkeäsanaisia neuvottelijoita, jotta synkät uhat saadaan torjuttua ja sopimuspalokunnat sovitettua uuteen järjestelmään niiden ansaitsemalla ja yleisen turvallisuuden vaatimalla tavalla. Tätäkin on väläytelty, vaikka se merkitsisi uskomattoman näköalatonta ja haitallista pykälien tulkintaa. UHKA KOSKEE KOKO SOPIMUSPALOKUNTAKENTTÄÄ – sekä täysin vapaaehtoisuuteen perustuvia palokuntia että niitä, joiden henkilöstölle maksetaan palkkaa kaikkine lisineen. JO VARALLAOLON ALASAJO on vähentänyt kiinnostusta olla suorassa sopimussuhteessa pelastuslaitokseen. KULUVA VUOSI sujunee vanhalla vauhdilla, mutta jo 2024 neuvotellaan tulevista vuosista. Vaikka työryhmien selvityksiä ja raportteja on syntynyt, sopimuspalokuntien toimintaympäristön kehittäminen ontuu pahasti. Niitä ei enää hälytetä päivittäisiin tehtäviin. Palokunnissakin on elelty ruususen unessa. Kuten kovenevat terveysja kuntovaatimukset, pitkä koulutusputki, ikääntyminen, väen väheneminen, ongelmat päivälähdöissä, pieni tehtävämäärä, nuorisotoiminnan laiminlyönti, pelastuslaitosten välinpitämättömyys ja niin edespäin. Tämä kielteinen kierre olisi katkaistava sen sijaan, että sitä vauhditettaisiin. Vuonna 2025 ovatkin vastassa oman alamme kohtalon hetket. Nykyiset sopimuspalokunnat ovat lähipalvelua parhaimmillaan. VALTAKUNNALLISTEN JA ALUEELLISTEN pelastusalan järjestöjen kannanottoja sopimuspalokuntia todennäköisesti koskevista uhista ei ole juuri nähty. Omalaatuinen ongelma on myös tulkinta, että pelastustoimintaan ei saisi osallistua, jos on hyvinvointialueen muun toimialueen palveluksessa. Valtiovalta ei ole tehnyt vakaan tulevaisuuden hyväksi mitään konkreettista
6 palokuntalainen PK112
Ensihoitoanalyysien ylläpito nykymuodossaan ei ole tarkoituksenmukaista. Operatiiviseen käyttöön uusi ensihoitoanalyysi pyritään saamaan joulukuussa 2023.. Operatiiviseen käyttöön uudistettava ensihoitoanalyysi tulee näillä näkymin joulukuussa 2023. Kokonaisuuden toteutus edellyttää päivystäjille perusasioiden kertaamista, uusien asioiden opettelua sekä vanhoista toimintamalleista poisoppimista, sosiaalija terveystoimen toimialapäällikkö Ari Ekstrand Hätäkeskuslaitokselta kertoo. Ensihoitoanalyysiin on toivottu uudistusta sekä ensihoidon että hätäkeskuspäivystäjien puolelta. – Työkalun teknisen rakenteen muutoksen lisäksi työkalua tulee kehittää siten, että se mahdollistaa nykyistä paremmin riskinarvion laadukkaan suorittamisen. Hätäkeskuspäivystäjien koulutus uuden ensihoitoanalyysin sisällöstä ja käytöstä on tarkoitus aloittaa lokakuussa 2023. Lisäksi analyyseissä on paljon korjauksia vaativia yksityiskohtia, jotka hankaloittavat hätäkeskuspäivystäjän työtä. Yliopistopiirien ensihoidon, Hätäkeskuslaitoksen ja STM:n yhteistyökokous (Ensihoitojaos) antoi viime lokakuussa sosiaalija terveystoimen ERICA-hätäkeskustietojärjestelmän pääkäyttäjäryhmälle tehtävän valmistella ja esitellä yhdessä Hätäkeskuslaitoksen kanssa terveystoimen tehtävänkäsittelyohjeeseen ja ERICA:n analyysityökaluun tarvittavat muutokset, joiden avulla hätäilmoituksen riskinarvion osuvuutta parannetaan. Käytännössä tämä tarkoittaa muutoksia toimialan tehtävänkäsittelyohjeeseen, joka mahdollistaa päivystäjän harkinnan lisäämistä. Uudistusta valmistellaan vaiheittain kuluvan kevään aikana ja sen tekemiseen osallistuu sosiaalija terveystoimen lisäksi Hätäkeskuslaitoksen työryhmä. 7 Hätäkeskuslaitos: Ensihoitoanalyysi uudistuu – riskinarvio kehittyy Hätäkeskuspäivystäjän tärkeä työkalu hätäilmoitusten ja niistä muodostuvien tehtävien käsittelyyn on eri toimialoilta tulevat tehtävänkäsittelyohjeet ja riskinarviotyökalu eli analyysit
4: Pelastustoimella on välitön kyky toimia suunnitellusti kaikissa turvallisuustilanteissa, ja se säilyy turvallisuuden lähipalveluna. Kiitos kaikille pelastustoimen toimijoille aktiivisesta osallistumisesta tavoitteiden laadintaan, sanoo sisäministeri Krista Mikkonen. Vahvistetut tavoitteet ovat ensimmäiset pelastustoimen järjestämisestä annetun lain mukaiset tavoitteet, ja ne ovat keskeinen osa pelastustoimen kansallista ohjausta. Tavoitteissa huomioidaan kansalliset, alueelliset ja paikalliset tarpeet pelastustoimelle sekä onnettomuusuhat. 9: Pelastustoimen hallintoja ohjausjärjestelmä on selkeä. 8: Pelastustoimen investoinnit tukevat palvelutuotannon vaikuttavuutta. 0295 488 420, janne.koivukoski@govsec.fi. Tavoitteet tulevat voimaan 1.1.2023. Pelastustoimen uudistus jatkuu lainsäädännön tarkistuksilla, joista osa on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.Lisätiedot: pelastusneuvos Janne Koivukoski, p. Pelastustoimen valtakunnallisilla strategisilla tavoitteilla halutaan muun muassa säilyttää pelastuspalvelut turvallisuuden lähipalveluina jatkossakin. Tavoitteiden tarkoituksena on varmistaa pelastustoimen palvelujen järjestäminen laadukkaasti, yhdenmukaisesti ja kustannusvaikuttavasti. 5: Pelastustoimen alueellinen ja valtakunnallinen valmius sekä varautuminen mahdollistavat väestön suojaamisen kaikissa olosuhteissa. Valtioneuvosto vahvistaa tavoitteet joka neljäs vuosi. Kun hätä on suuri, on avun oltava lähellä. 8 palokuntalainen PK112 Valtioneuvosto vahvisti valtakunnalliset strategiset tavoitteet pelastustoimen järjestämiselle vuosille 2023-2026. 6: Pelastustoimen kansainvälinen toiminta on aktiivista, suunnitelmallista ja kytkeytyy pelastustoimen kansallisiin rakenteisiin. PELASTUSTOIMEN VALTAKUNNALLISET STRATEGISET TAVOITTEET VAHVISTETTU Pelastustoimen valtakunnalliset strategiset tavoitteet 2023-2026 1: Pelastustoimen palvelutaso toteutuu yhdenvertaisesti ja laadukkaasti sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. 7: Pelastustoimen palveluiden ja tehtävien valtakunnallinen suunnittelu, toteu-tus ja kehittäminen perustuvat tiedolla johtamiseen ja yhtenäiseen tiedonhallintaan. 2: Pelastustoimen henkilöstöresurssit ovat riittävät ja henkilöstö on osaavaa ja hyvinvoivaa. 3: Pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisy on järjestetty riskiperusteisesti, yhdenmukaisesti ja vaikuttavasti
Palolaitos varoittaa akkujen ylilataamisesta joka aiheuttaa kuumenemista ja pahimmassa tapauksessa akun syttymisen tuleen.. Palolaitoksen mukaan näissä tulipaloissa on kuollut kuusi ja loukkaantunut 140 henkeä. Yhdentoista ensimmäisen kuukauden aikana akkupaloja on ollut 87 enemmän kuin kahdentoista kuukauden aikana vuonna 2021.” NYFD:n (palolaitoksen) mukaan paloissa on kyse erityisesti sähköpyörien ja sähköpotkulautojen akuista. 9 Huolestuttava uutinen New Yorkista Akkupalot lisääntyvät rajusti New York times 1.12.2022: ”Tammikuusta alkaen melkein neljä kertaa viikossa – miltei joka toinen päivä – palomiehet New Yorkissa ovat kohdanneet uuden ja huolestuttavan ilmiön, litium-akun aiheuttaman tulipalon. Asiantuntijoiden mukaan akkupaloissa on usein kyse vanhoista tai vioittuneista akuista ja niiden latauslaitteista. Kaupungissa onkin herännyt vaatimuksia kieltää kyseisten kulkuvälineiden ja niiden akkujen säilytys ja lataus asuinhuoneistoissa
10 palokuntalainen PK112 Vuonna 2022 tilitetty palosuojelumaksu tulee olemaan ensi kertaa yli 12 M€ (noin 12 200 000 euroa). . vuosittain myönnettävä Innovaatiopalkinto Palkintosumma yhteensä 50 000 euroa. tutkimusja kehittämishankeavustuksia kaikille hakijoille Haku vuoden 2023 ensimmäiselle hakukierrokselle on päättynyt. Tutkimusja kehittämishankkeisiin on mahdollista hakea avustusta kaksi kertaa vuodessa. Mahdollisesti korotus avustusprosenttiin 40 %–50 %. . pienavustuksia (enintään 20 000 euroa , sis. Hakemuksen allekirjoittaa Haeavustuksia.fi -palvelussa sellainen henkilö / henkilöt, kenelle yhdistyksen säännöissä on määritelty oikeus toimia yhdistyksen puolesta (nimenkirjoittajat). . ?kalustohankeavustuksia (yli 20 000 euroa) sopimuspalokuntien kalustohankkeisiin Uutta: Mahdollisesti korotus avustusprosenttiin 40 % – 50 %. Uusi hallitus aloittaa toimintansa 1.3.2023 alkaen. Palomiesyhdistyksille myönnetään avustuksia samoin perustein, kuin sopimuspalokunnille. avl) sopimuspalokunnille. Haku vuodelle 2023 on avattu. Hakeminen edellyttää Haeavustuksia.fi -palveluun tunnistautumista ja Suomi.fi valtuuksien hakemista. Haku vuodelle 2023 on avattu. Yhdistyksellä tulee olla voimassa oleva sopimus alueen pelastuslaitoksen kanssa tuettavan toiminnon osalta. Vuonna 2023 haku toteutetaan kokonaan uudessa järjestelmässä. . On tärkeää, että sopimuspalokunnat hakevat tarvittavat valtuudet ajoissa. rakennushankeavustuksia kunnille paloasemien ja harjoitusalueiden peruskorjaushankkeisiin sekä sopimuspalokunnille paloasemien peruskorjaushankkeisiin, uudisrakennuksiin ja laajennuksiin. Haku päättyy 31.3.2023.. Rahasto kohdistaa avustuksia erilaisiin käyttökohteisiin vuonna 2023 seuraavasti: rakennusja kalustohankeavustuksiin yhteensä noin 3 700 000 euroa, tutkimusja kehittämishankkeisiin noin 3 750 000 euroa, yleisavustuksiin 3 850 000 euroa, pienavustuksiin noin 700 000 euroa sekä Innovaatiopalkintoon 50 000 euroa. Haku vuodelle 2023 on avattu. Uutta: Maksimiavustus on noussut 350 000:een euroon. PSR:n avustushaut siirtyvät portaittain Haeavustuksia.fi-palveluun vuoden 2023 aikana. yleisavustuksia pelastusalan järjestöille ja muille vastaaville yhteisöille Vuoden 2023 haku on päättynyt. RAHASTON AVUSTUSTOIMINTA 2023 Vuodesta 2023 alkaen Palosuojelurahasto voi myöntää harkinnanvaraisia avustuksia seuraavasti: . Myös laitospalokunnille, teollisuuspalokunnille, sotilaspalokunnille tai muille pelastusalalla toimiville yhteisöille, joilla on pelastuslain (379/2011) 25 §:ssä tarkoitettu sopimus oman alueensa pelastustoimen kanssa. Sopimuspalokuntien pienavustukset sekä kalustoavustukset haetaan Haeavustuksia.fi-palvelun kautta vuodesta 2024 alkaen. Uutta: nuoriso-osaston hankintoihin 75 % avustus. Lisäksi rahasto tukee muun muassa tasa-arvon toteutumista rakennushankkeissa (naisten ja miesten sosiaalitilojen remontit). Palosuojelurahasto jakaa 12 miljoonaa vuonna 2023 Rahasto myöntää 1.1.2023 lähtien yleisavustusta ja erityisavustuksia hakukriteerit täyttäville pelastusalan järjestöille ja muille vastaaville yhteisöille sekä erityisavustuksia kunnille, hyvinvointialueille ja sopimuspalokunnille
Dessalle PSR:n innovaatiopalkinto 2022 PALOSUOJELURAHASTON INNOVAATIOPALKINTO jaetaan vuosittain tunnustuksena pelastustoimeen kohdistuneesta ansiokkaasta innovaatiosta. Innovaatiopalkinnon tarkoituksena on kannustaa yrityksiä, yhteisöjä, pelastusalan henkilöstöä ja yksityisiä henkilöitä kehittämään uusia tehokkaampia ja turvallisempia laitteita, toimintatapoja ja työmenetelmiä sekä parantamaan pelastusalan näkyvyyttä ja arvostusta yhteiskunnassa. 11 Palosuojelurahaston Innovaatiopalkinto myönnettiin kehitteillä olevalle pelastustoimen päätöksenteon tukijärjestelmälle DESSA. Vuoden 2022 Innovaatiopalkinnon sekä 20 000 euron palkintorahan saivat DESSA-järjestelmällä teollisuuspalopäällikkö Marko Hottinen, väitöskirjatutkija Joonas Lahelma, dosentti Hilla Nordquist ja erityisasiantuntijat Tommi Luhtaniemi ja Teemu Veneskari. Lisätiedot: Palosuojelurahaston pääsihteeri Johanna Herrala, puh. 0295 488 460, johanna. herrala@govsec.fi K uv at P alo su oje lu ra ha st o. Jaetun kolmannen sijan ja 7 000 euron arvoisen rahapalkinnon saivat Etelä-Karjalan pelastuslaitos ja Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri kehittämällään paloriski-ilmoituskanavalla sekä Marko Hassinen ja Jari Mikkonen innovaatiollaan akkupalon rajoituspeite pienille ja keskisuurille litiumioniakuille. Lisäksi rahasto myönsi kaksi 3 000 euron kunniamainintaa: Palomies Ari-Jukka Kalliomäelle sammutusauvasta ja Aki Kultalalle VPK Apuri –sovelluksesta. DESSA tulee olemaan valmiina tuotteena mobiililaitteeseen ladattava applikaatio ja tietokoneella käytettävä selainsovellus. Järjestelmä myös tukee rajallisten resurssien kohdistamista ja pelastustoimen tehokkuutta. Toinen sija ja 10 000 euron palkintoraha myönnettiin palomies Jukka Pölläselle innovaatiostaan paukkuliivi, joka toimii kantolaitteena pintapelastustyössä tarvittaville varusteille, säilyttäen silti pelastusliivin ominaisuudet. Palkinto voidaan myöntää yrityksen, yhteisön tai yksityisen henkilön kehittämälle innovaatiolle, joka on huomattavasti edistänyt mainittuja tavoitteita. Innovaatio tukee pelastustoimen päätöksentekoa analysoimalla kerättyä tietoa ja mahdollistaa tutkitun tiedon hyödyntämisen osana päätöksentekoa. Palkinto voi olla laite, väline tai kone, työmenetelmä, toimintatapa tai vastaava muu uusi keksintö
Tutustu kampanjasivuihin, lataa materiaalia ja ilmoita omat kampanjatapahtumat mukaan www.112-paiva.fi! Paikallistapahtumat ovat tärkeä osa 112-päivän kampanjaa ja perinteitä, mutta teemapäivän voi ottaa huomioon verkossa tai ilman yleisöä. 12 palokuntalainen PK112 Valtakunnallinen 112-päivä on perinteisesti eri turvallisuusviranomaisten, järjestöjen sekä vapaaehtoistyöntekijöiden yhteinen tapahtuma. vietettävään 112-päivään. Tapahtumia on järjestetty vuosittain eri puolilla Suomea ja somessa kampanjointi on ollut aktiivista. Vuonna 2023 kampanjaa vietetään teemalla ”Varautuminen on arjen pieniä tekoja”. 112-päivän ja hätänumeroviikon teema on VARAUTUMINEN ON ARJEN PIENIÄ TEKOJA. Kampanjassa turvallisuustoimijat sekä esimerkiksi koulut, työpaikat, harrasteseurat ja yhdistykset voivat jakaa arvokasta turvallisuustietoutta. Hätänumero-viikolla 6.–12.2.2023 ihmisiä opastetaan varautumaan erilaisiin häiriöja poikkeustilanteisiin sekä ennaltaehkäisemään vaaratilanteita. Hätänumeroviikko huipentuu lauantaina 11.2. Lisäksi jokainen meistä voi parantaa omaa ja läheistensä turvallisuutta kiinnittämällä huomion pieniin arjen tekoihin ja valintoihin
Lue lisää 112.fi-tiedotteesta: Marika Sahlberg on Vuoden hätäkeskuspäivystäjä 2022. Lue lisää 112.fi-tiedotteesta: PRO 112 -palkittu Lasse Matilainen: Hätäkeskus on yhteiskunnan hermokeskus. – Työssä jaksaa paremmin positiivisella asenteella. Kun asenne on oikea ja mieli on avoin uuden oppimiselle, muut asiat oppii varmasti. Työssään Hätäkeskuslaitoksessa Lasse on panostanut erityisesti toiminnan ja menetelmien kehittämiseen, päivystäjien ammatinhallintaan sekä viranomaisyhteistyöhön. 13 PRO 112 -palkittu Lasse Matilainen: Hätäkeskus on yhteiskunnan hermokeskus PRO 112 -palkinto myönnettiin Hätäkeskuslaitoksen johtokeskuksen päällikkö Lasse Matilaiselle. Hätäkeskustoiminnan moniosaajana Lassella on kattava näkemys 112-toimintaympäristön eri tehtävistä. Omasta jaksamisesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Hätäkeskuspäivystys ja sen tukitoiminnot sekä viranomaisyhteistyö edellyttävät tiivistä yhteistyötä ja jaettua tilannekuvaa. Työ vaatii yhteistyötä sekä tietojen yhdistämistä ja koordinointia. Hän on tiedonhaluinen ja omaa laajan tietämyksen Hätäkeskuslaitoksen ja yhteistyöviranomaisten toiminnasta sekä niiden vaikutuksista yhteiskuntaan. Olen tehnyt parhaani. Työ on kokonaisvaltaisesti kuormittavaa. HÄTÄKESKUS PALKITSI 2022:. Vuoden 2022 hätäkeskuspäivystäjä on Marika Sahlberg Hätäkeskuslaitos valitsee ja palkitsee vuosittain hätäkeskuspäivystäjän, joka on työssään osoittanut huomattavaa ammatillista osaamista, ammattitaitoa ja asiakaspalvelutaitoa niin hädässä olevien kuin yhteistyöviranomaistenkin kanssa. Hätäkeskuspäivystäjän uraa miettiviä Marika muistuttaa oman asenteen merkityksestä. Vuoden 2022 hätäkeskuspäivystäjäksi valittiin Marika Sahlberg Kuopion hätäkeskuksesta. Kun voin itse hyvin, voin tehdä hätäkeskuspäivystäjän työtä paremmin ja laadukkaammin – jaksan kohdata soittajien hätäja kriisitilanteita. Onkin tärkeää, että huolehtii omasta fyysisestä ja henkisestä jaksamisesta sekä palautumisesta niin töissä kuin vapaa-ajalla. Voin olla tyytyväinen, jos työvuoron jälkeen mikään asia ei jää painamaan mieltä. Hätäkeskuspäivystäjän kolmivuorotyö, joka on monesti pakkotahtista, on henkisesti raskasta. Palkinto on osoitus hätäkeskustoiminnan ja hätänumeron 112 hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä
Yhteiselle kehittämistyölle on vallitsevassa tilanteessa yhtä suuri tarve kuin aiemminkin ja huomiota tulee kiinnittää erityisesti pelastustoimen palvelujen kehittämisen edellytyksiin sekä yhdyspintojen toimivuuteen hyvinvointialueiden sisäisissä rakenteissa sekä ulkoisissa yhdyspinnoissa erityisesti valtion ja kuntien suuntaan. Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston strategiassa vuodelle 2023 on otettu huomioon, että myöhemmin valmisteltava hyvinvointialueyhtiön palvelustrategia vaikuttaa kumppanuusverkoston toimintaan. Kumppanuusverkoston palvelualueiden puheenjohtajat vuonna 2023 ovat: – pelastustoiminta pelastusjohtaja Ville Mensala (Keski-Suomen pelastuslaitos) – tukipalvelut pelastusjohtaja Mika Kontio (Pirkanmaan pelastuslaitos) – turvallisuuspalvelut Juhani Carlson (Kymenlaakson pelastuslaitos) – ensihoito Jani Pitkänen (Helsingin pelastuslaitos). Yhtiön toimitusjohtajana toimii määräajan johtava lakimies Johanna Sorvettula Kuntaliitosta. Kumppanuusverkoston toiminta jatkuu Hyvinvointialueyhtiö Oy Kuntaliitto perustaa Hyvinvointialueyhtiö Oy:n, jonka avulla luodaan edellytykset mm. sote-muutostuen jatkumiselle, neuvontapalveluiden säilymiselle, lainsäädäntötyön edunvalvonnalle sekä tarjoaa hyvinvointialuelähtöiselle edunvalvonnalle toimivan verkostoalustan takaamaan hyvinvointialueille siirtymävaiheen palvelut. Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston hallituksessa puheenjohtajana jatkaa Harri Setälä (Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos).Varapuheenjohtaja on pelastusjohtaja Seppo Lokka (Etelä-Savon pelastuslaitos). Yhtiön perustamissopimus on allekirjoitettu perjantaina 28.10.2022. Kun hyvinvointialueet ovat merkinneet yhtiön osakkeita ja ovat tulleet Hyvinvointialueyhtiön omistajiksi, he valitsevat yhtiön varsinaisen toimitusjohtajan ja hallituksen. Yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi on valittu Pirkanmaan muutosjohtaja Jukka Alasentie.. Kokous katsoi, että ratkaisu turvaa parhaalla mahdollisella tavalla kumppanuusverkoston palvelujen ja yhteistoiminnan jatkuvuutta. 14 palokuntalainen PK112 Pelastusjohtajien kokous marraskuussa hyväksyi Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toiminnan liittämisen Hyvinvointialueyhtiön (katso Info) osaksi
15 Yleisimmin lahjoitukset on sopimuspalokunnissa ohjattu palokuntanuorisotyöhön. LähiTapiola on vuosien saatossa ollut mukana myös muutamissa paloasemaja paloautohankkeissa. LähiTapiolan juuret ovat 1700-luvun pitäjäkohtaisissa palovakuutusyhdistyksissä. – Sopimuspalokunnat rahoittavat nuorisotoiminnan pääasiassa itse, joko erillisen sopimuskorvauksen kautta, varsinaisesta palokuntasopimuksesta varoja ohjaamalla tai erilaisilla talkootöillä. Tänä päivänä ryhmä muodostuu 19 alueyhtiöstä sekä valtakunnallisista yhtiöistä. – Suomi on iso maa, jossa alueelliset toimijat voivat parhaiten tuntea toimintaympäristön ja varautua Sopimuspalokunta-tunnustus LähiTapiolalle Suomen Sopimuspalokuntien Liitto on myöntänyt Sopimuspalokunta-tunnustuksen LähiTapiola-ryhmälle. Erilaiset rahalahjoitukset mahdollistavat Maskosen mukaan ajanmukaisten ja riittävien varusteiden hankinnan sekä esimerkiksi vuosittaisten palokuntanuorisoleirien omavastuuosuuksien maksamisen tai huomattavan pienentämisen. Tunnustuksen saamisen edellytyksenä on pitkäjänteinen toiminta, joka tukee sopimuspalokuntia mahdollisimman laajasti. Sopimuspalokunta-tunnustus on aiemmin jaettu Suomen Palopäällystöliitolle ja Etelä-Karjalan pelastuslaitokselle. Tunnustus jaetaan korkeintaan vuosittain, edellisen kerran tunnustus on jaettu vuonna 2019.. Tänä päivänä ryhmä muodostuu 19 alueyhtiöstä sekä valtakunnallisista yhtiöistä. Vuonna 2021 LähiTapiola-ryhmä tuki palokuntaja pelastustoimintaa noin 250 000 eurolla. sen riskeihin. – Työ sopimuspalokuntien toiminnan ja turvallisuuden edistämiseksi on jatkunut huomattavan pitkään, mikä on yksi tunnustuksen myöntämisperusteista, sanoo SSPL:n toiminnanjohtaja Ari Maskonen. LähiTapiolan juuret ovat 1700-luvun palovakuutusyhdistyksissä. Paikallisuus leimaa LähiTapiolan pääjohtaja Juha Koposen mukaan vahvasti niin sopimuspalokuntien kuin lähitapiolalaisten toimintaa. Ryhmän yhtiöt ovat pitkään tukeneet paikallista turvallisuustyötä erilaisten kohdennettujen avustusten muodossa. Sopimuspalokunnat lisäävät monin tavoin arjen turvallisuutta niin maaseudulla kuin taajamissa, ja tätä me haluamme tukea. Vuonna 2021 LähiTapiola-ryhmä tuki palokuntaja pelastustoimintaa noin 250 000 eurolla
Lehtonen on onnistunut rakentamaan Rantakulman VPK:aan poikkeuksellisen hyvän yhteishengen, jonka ansiosta palokunnassa on voitu toteuttaa näinkin mittavia projekteja. Palokunnan päällikön tehtävien lisäksi Lehtonen on toiminut aktiivisesti Länsi-Suomen pelastusalan liitossa erilaisissa luottamustehtävissä. Tunnustuksen tarkoituksena on kohottaa sopimuspalokuntien päälliköiden arvostusta ja kiittää tunnustuksen saajaa tekemästään työstä sekä kannustaa sopimuspalokuntien päälliköitä kehittämään aktiivisesti sopimuspalokuntien toimintaa pelastustoimen hyväksi. Lehtosen johdolla ja pääosin talkoovoimin toteutetut rakennusprojektit ovat hienoja esimerkkejä vapaaehtoisen palokuntatoiminnan mahdollisuuksista. Lehtonen on arvostettu tuomari kansainvälisessä tuomariyhteisössä. Falkenseen palokunnasta vierailee heidän ystäviään Rantakulman VPK:lla. Vuoden sopimuspalokunnan päällikkö -tunnustus jaettiin nyt kuudennen kerran. Lehtosen Vuoden sopimuspalokunnan päällikkö 2022 Kalle Lehtonen, Rantakulman VPK osallistuminen vapaaehtoiseen palokuntatoimintaan on ollut poikkeuksellisen laaja-alaista ja monipuolista. Lehtonen on ollut mukana jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan kansainvälisessä CTIF-palokuntakilpailutoiminnassa ja toiminut pitkään Suomen perinteisen palokuntakilpailun päätuomarina ja osallistunut useisiin kansainvälisiin CTIF-kilpailujen tuomaritehtäviin. Saksaan, ja vuosittain mm. Kansainvälinen toiminta on ulottunut myös Rantakulman VPK:n toimintaan ja suhteillaan Lehtonen on rakentanut ystävyyspalokuntatoimintaa mm. Lehtonen on kehittänyt myös palokunnan operaatiivista toimintakykyä, ja viimeisten vuosien aikana palokuntaan on hankittu pieni nostolava-auto ja koko Varsinais-Suomen alueella operoiva jauheauto. 16 palokuntalainen PK112 Rantakulman VPK:n päällikkönä toimiva Kalle Lehtonen on valittu Vuoden sopimuspalokunnan päälliköksi. Lehtosen aikana Rantakulman VPK:ssa on toteutettu useita isoja peruskorjausja rakennusprojekteja talkoovoimin, muun muassa vanhan paloasemarakennuksen saunaja kerhotilojen täydellinen peruskorjaus ja viimeisimpänä uuden 2021 käyttöönotetun paloasemarakennuksen rakentaminen. Lisätietoja Vuoden Sopimuspalokunnan päällikkö -tunnustuksesta: Suomen Palopäällystöliitto Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston puheenjohtaja Mikko Nurmi, mikko.nurmi@tammisalonvpk.fi, 0500849596 Kalle Lehtonen, SPPL:n toiminnanjohtaja Ari Keijonen ja SPPL:n Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston puheenjohtaja Mikko Nurmi.. Lehtosen palokuntaura on alkanut jo lähes neljäkymmentä vuotta sitten palokuntanuoriso-osastosta, ja viimeiset yli 20 vuotta hän on johtanut Varsinais-Suomessa toimivan Rantakulman VPK:n toimintaa palokunnan päällikkönä
Lämpökameramies olisi melkein valmis vakinaistamaan termin koskemaan toimenpidepalkkaista, osa-aikaista tai henkilökohtaisen sopimuksen omaavaa sopimuspalokuntalaista. Ihan samalla perusteella Lämpökameramies on jo maailman tappiin saakka päättänyt käyttää vanhaa ja kunniakasta palomies-termiä. Sitten tuli vuosikymmenien tauko, kun puhutaan kuluttajakäyttöön soveltuvista vaahtosammuttimista. VOI NÄITÄ AIKOJA, murehtii Lämpökameramies P.S. Puolentoista tuuman ja kolmen tuuman letkut Lämpökameramies pystyy jo mieltämään millimetreinä, mutta nelija kuustuumaiset ovat aivan ylivoimaisia ymmärtää.. Se johtunee siitä, että vaahtosammuttimia myytiin ainakin 1930-luvulla. … VAAHTOSAMMUTIN (JAUHESAMMUTTIMESTA). … JÄLKISAMMUTUS. Tilannetta tulee edelleen sekoittamaan kaavailut alan ammattija virkanimikkeiden ”modernisoimiseksi”. … PALOHÄLYTIN. Niitä on paljon muitekin kuin nuo yllä mainitut. 17 kolumni … VAPAAPALOKUNTA. Palohälytin on siviilin käytössä ymmärrettävä termi, mutta jos sitä käytetään palovaroittemesta tai vaikka automaattisesta paloilmoitinlaitteistosta tai ilmaisimesta tms, ollaan hakoteillä. Niinpä. Lämpökameramiehen pitänee järjestää kysely mikä nimitys sopisi kyseiselle palokuntamuodolle parhaiten. Entä pitääkö sammutuksen jälkeen vielä sammuttaa. Selittäkää nyt, mikä on palohälytin! Mikä ihmeen … LÄMPÖKAMERAMIES kolumni PELASTUSALALLA on joukko termejä, jotka pysyvät sitkeästi käytössä, vaikka voissa paistaisi. Sinänsä ihan käyttökelpoinen termi, mutta jokin siinä mättää. Vanha termi, joka lipsahtaa edelleen monien suusta – myös alan ammattilaisten. Mikä ihmeen vapaapalokunta. Nyt kaupasta saa taas vaahtosammuttimia. Kyse on vapaaehtoispalokunnasta. Mitä jälkiä palokunta sammuttaa. Jauhesammutinta suuri yleisö on vuosikymmeniä kutsunut surutta vaahtosammuttimeksi. … PUOLIVAKINAINEN. Jopa jotkut arvistetut pelastusjohtajat käyttävät julkisuudessa sanaa vapaapalokunta tiedotusvälineistä puhumattakaan
Teksti ja kuvat Pohjois-Karjalan pelastuslaitos. 18 palokuntalainen PK112 POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS ARVIOI ISON KEIKAN Joensuun Käpykankaalla suksivoidetehtaassa 30.11.2021 syttynyt tulipalo sai mediassa paljon näkyvyyttä. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos teki syksyllä 2022 perinpohjaisen selvityksen toiminnastaan kyseisessä tehtävässä
– Selvitys vahvisti aiempaa käsitystä siitä, että tämänkaltainen suuri rakennuspalo vaatii heti alkuvaiheessa riittävästi voimaa ensi-iskuun niin, että voimakas tulipalo kyetään saamaan hallintaan ja sammuttamaan, pelastusjohtaja Markus Viitaniemi tuumaa. Lähialueella olevien ihmisten korkeaa tiedontarvetta ei pystytty riittävällä tavalla turvaamaan. Onnettomuudessa loukkaantuneen hoitaminen ensihoidossa oli tehokasta ja siihen oli käytössä riittävä resurssi. Pelastuslaitoksen saama palaute huomioiden voidaan todeta, että lähialueen yrityksiä olisi tullut kyetä informoimaan kohdennetusti yleisen vaaratiedotteen lisäksi. – Henkilöja kalustoresurssien lisäksi tarvitaan myös runsaasti sammutusvettä. Kehitettävää löytyi Kokonaisuutena tulipalon leviäminen, resurssien ohjaaminen ja viestintäpaine olivat pelastustoiminnan johtajalle ylikuormittava. – Kehittämisehdotuksia ovat muun muassa ontelopalojen sammutukseen sopivan sahausja pistosuihkuputkikaluston täydentävät hankinnat, tarkennukset johtamistoiminnan koulutukseen ja harjoitteluun sekä onnettomuuden aikaisen viestinnän tehostamiseen. – Selvitys osoitti selkeästi, että väestön varoittamiseen ja informointiin sekä toimintaohjeiden antamiseen on panostettava entistä enemmän. Lisäksi edelleen tarvitaan vapaalta hälytettävää pääja sivutoimista pelastushenkilöstöä, mikä edellyttää hälytyskorvauskannustimien kehittämistä. Selvityksen lopuksi pelastuspäällikkö Ville-Petteri Pulkkisen johtama työryhmä teki useita kehittämisehdotuksia. Kehittämisen lisäksi selvityksessä annettiin kiitoksia ensihoidolle. Alueen sammutusvesijärjestelmä ei ollut riittävän helposti käyttöönotettavissa pitkän välimatkan vuoksi. Siksi kehittämistoimenpiteet kohdennetaan ennen kaikkea auttamisvalmiuden parantamiseen ja toimintamallien kehittämiseen unohtamatta kuitenkaan henkilöstön koulutuksen ja suuronnettomuusharjoittelun tärkeyttä, pelastusjohtaja Markus Viitaniemi summaa. Selvitys osoitti myös sen, että rajua tulipaloa sammuttanut pelastushenkilöstö teki vaativassa tilanteessa parhaansa niillä resursseilla, mitä palon sammuttamiseen oli käytettävissä. pelastuspäällikkö 013 330 4516. Viestintää on tehtävä aktiivisesti sekä monikanavaisesti. Pelastuslaitoksen taktiset toimenpiteet olivat kuitenkin oikein suunnattuja, jotka yhdessä rakennuksen rakenteellisten ratkaisujen kanssa estivät palon leviämisen toiseen rakennusosaan, vaikkakin pelastuslaitoksen kalustossa ei ole parhaita mahdollisia välineitä katto-onteloissa etenevien palojen sammuttamiseen. Henkilöstöresurssien turvaamiseksi pelastustoimen päätoimista resurssia lisätään tulevina vuosina välittömään lähtövalmiuteen päivystäville pelastusasemille. Näillä toimenpiteillä pelastustoimen palvelut pyritään Viitaniemen mukaan tulevaisuudessa saamaan lakisääteiselle tasolle sekä vahvistamaan myös pelastuslaitoksen suuronnettomuusvalmiutta. Osa toimenpiteistä vaatii kuitenkin pidemmän aikavälin toteutuksen ja esimerkiksi rahoituksen tai laajempaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Johtopäätös sammutustyöstä oli, että tulipalon nopea kehittyminen herkästi höyrystyvien ja palavien aineiden johdosta vähensi pelastustoiminnan onnistumistodennäköisyyttä merkittävästi. Lisätiedot: Markus Viitaniemi pelastusjohtaja 050 511 8342 Ville-Petteri Pulkkinen vs. Alkuvaiheessa johtamiseen oli käytössä liian kevyt organisaatio. Lisäksi alkuvaiheessa ensimmäisen pelastusryhmän liian pieni kokoonpano hidasti tehokkaan sammutustoiminnan aloittamista. 19 Selvitys tehtiin saadun palautteen ja kokonaisuuden hahmottamisen vuoksi. Pelastuslaitoksen oma vedenkuljetuskyky onkin turvattava kalustohankintojen avulla ja lisäksi on kehitettävä riskikohteiden sammutusvesijärjestelmiä yhteistyössä vesihuollon kanssa
20 palokuntalainen PK112 Onnettomuustiedottaminen PELASTUSLAITOSTEN TIEDOTTAMISESSA VAIN VÄHÄN EROJA