6 bar, 250 l/min. Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. 8 bar • Maksimi-imukorkeus 9 metriä • Öljytön alipaineimulaite • Ruostumaton polttoainesäiliö • Sähkökäynnistys • EFI polttoaineensuihkutus HOLMATRO CCU10 MINI-/POLJINLEIKKURI TOHATSU VE500AS MOOTTORIRUISKU UUTUUKSIA VUODELLE 2023! Holmatro CCU10 on akkukäyttöinen mini-/poljinleikkuri. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Leikkuri soveltuu muun muassa ohjauspyörän, polkimien, niskatukien, kaltereiden ja ketjujen leikkaamiseen Tohatsu VE500AS on kompakti ja tehokas moottoriruisku.. Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi • Kevyt (4,9 kg käyttökunnossa) • Mahtuu ahtaisiin paikkoihin (litteä keskipultti ja kallistetut leikkuuterät) • 59 mm avauma terissä, teoreettinen leikkuuvoima 220 kN/22,4 t • Terien nopeuden säätö käyttöpainikkeella • IP 54 -suojattu • LED-valot helpottavat työskentelyä • Akun latausaika noin 30 minuuttia • Jopa 70 leikkausta yhdellä akulla • Toimitetaan kahdella akulla • CAS-yhteensopiva akku • EN13204-standardin mukainen työkalu • Kevyt (56 kg käyttökunnossa) • Helppo käyttää • Korkea suorituskyky • 90 astetta kääntyvä painepää • Pumpun suorituskyky (3 m korkeudessa) 525 l/min. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja
Me Palokuntalainen-lehden toimituksessa haluamme lukijoilta vinkkejä alan murroskauden (jatkuva) ilmiöistä ja niiden vaikutuksista palomiehen tai palokuntalaisen arkeen. Koronaepidemia, Venäjän hyökkäyssota, energiakriisi, kasvava inflaatio. Rohkeasti nakit näppäimille ja meiliä osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi Rauhallista joulun odotusta! Toimitus 18-19 Kiertueella nuorisotoimintaa näkyväksi Vanheneva sammutusmies 51 32-41 Palokunnissa 130 etäohjattua ilma-alusta Lingottua 29 Mielipide 48. 3 PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 TOIMITTAJA Silvio Hjelt AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Siinä ilmiöitä saamaan pelastusalan kirjat sekaisin. VUOSIKERTA AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN ISSN 1798-2685 Lämpökameramies 31 Brandkåristen 63 Ledaren 53 sisältö Maailmankirjat sekaisin Tämä vanha sanonta pitää tänään hyvin paikkansa. Hyvinvointialueisiin siirtyminen, koulutusuudistus, henkilöstöpula, pelastustoimen edelleen jatkuva sirpaleisuus. Ollikainen TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi TAITTO, ILMOITUSMYYNTI, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA TALOUS Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi PAINO Grano Oy KANNEN KUVA Satakunnan pelastuslaitos KUVAPANKIT Freepik, Depositphoto JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja WWW.PALOKUNTALAINEN.FI palokuntalainen BRANDKÅRISTEN vakiopalstat Ett färskt dykarinstruktionsutkast var ute på runda Pääkirjoitus Letkut solmussa Liekinheittäjä 5 64 66 20-29 ahvenanmaan pelastustoimi 22. Siinä muutama jokaisen kansalaisen arkeen vaikuttavista ilmiöistä
Alushuppu Protect 2-kerros Protect 2-kerroksinen palomiehen alushuppu tarjoaa optimaalisen suojan laajennetun kaulaja niska-alueen ansiosta. (03) 3142 1505 S-Gard valmistaa laadukkaat palopuvut eri käyttötarkoituksiin 130 vuoden kokemuksella korkealuokkaisista materiaaleista. Erityispitkien resoreiden ansiosta ei painetta saappaita käytettäessä. 03 3142 1505 ESPOO Koskelontie 15 p. Alusvaatteet Comazo palosuojattu Comazon palosuojatuissa alusvaatteissa on käyttömukavuutta parantavat litteät saumat. Tilaa nyt hyvissä ajoin ensi kesän metsäpaloihin! TAMPERE Kuokkamaantie 4 p. 03 3142 1555 PORI Satakunnankatu 38 p. Hyväksyntä EN 13911:2017. (03) 3142 1550 JYVÄSKYLÄ Alasinkatu 5 p. Materiaalit serti?oitu EN ISO 11612 ja EN 1149-5 mukaisesti. Litteiden saumojen ansiosta ihanteellinen käyttömukavuus. Parasta päälle ja alle! S-Gard Ranger 2.0 metsäpaloasu Luotettava suoja-asu metsäpaloihin. Materiaalit: 48,5 % Aramidi, 48,5 % Viskoosi / Lenzing FR®, 3 % Hiilikuitu / Belltron®. Kevyt, hengittävä ja hyvän liikkumisvapauden tarjoava asu monipuolisilla toiminnallisuutta parantavilla yksityiskohdilla. (03) 3142 1530 HÄMEENLINNA Parolantie 10 p. (03) 3142 1560 ESPOO Koskelontie 15 p. 03 3142 1530 HÄMEENLINNA Parolantie 10 p. (03) 3142 1545 TURKU Leipäläntie 71 p. 03 3142 1507. TAMREX OY TAMPERE Turvesuonkatu 7 p. 03 3142 1522 JYVÄSKYLÄ Alasinkatu 5 p. Asuissa on kaikki merinovillan hyvät ominaisuudet; hyvä lämmöneristyskyky ja kosteuden siirto pois iholta. 03 3142 1560 VANTAA Tikkurilantie 68 p. Alushuppu Protect kalvolla Protect 2-kerroksinen palomiehen alushuppu kalvolla tarjoaa integroidun kalvon ansiosta suojan hiukkasilta, bakteereilta, viruksilta, nesteiltä ja kuumalta höyryltä. Hyväksyntä EN ISO 15384:2020. Woolpower Merino Lite Woolpowerin Merino Lite alusvaatteiden materiaali on Ullfrotté Original, joka kehitettiin Ruotsissa 1970-luvun alussa yhdessä armeijan, lääkäreiden ja selviytymisasiantuntijoiden kanssa. (03) 3142 1507 VANTAA Tikkurilantie 68 p. 03 3142 1565 LAHTI Ansiokatu 2 p. Materiaalit: 80 % merinovilla, 20 % polyamidi. Hyväksyntä EN 13911:2017. (03) 3142 1565 LAHTI Ansiokatu 2 p. TAMREX OY TAMPERE Turvesuonkatu 7 p. 03 3142 1550 www.tamrex.. 4 palokuntalainen PK111 www.tamrex.. (03) 3142 1522 TAMPERE Aunankorvenkatu 7 p. (03) 3142 1555 PORI Satakunnankatu 38 p. 03 3142 1545 TURKU Leipäläntie 71 p
Muutama laitos ylläpitää edelleen VHF-järjestelmää. Mobiilidatapohjaiset hälytysjärjestelmät kaatuvat, jos netti kaatuu. Ovatko pelastuslaitokset varautuneet siten, että polttoainetta riittää, vaikka polttoaineiden jakelussa tapahtuisi blackout, eivätkä pumput toimisi. Suurin osa varautumisesta liittyy kuitenkin hyvin arkisiin ja mahdollisiin tapahtumiin ja on julkista. Niiden tarpeesta tiedämme puhutun jo viime keväänä, mutta missä pelastusajoneuvojen paperikartat ovat. pääkirjoitus JO KUUKAUSIEN AJAN olemme saaneet kuulla poliitikkojen ja virkamiesten kehuvan, kuinka meillä on vahva puolustuskyky ja kuinka hyvin olemme varautuneet poikkeusoloihin. VHF-pohjaiset hakulaitteet toimivat, jos VHF-verkko toimii. VIRVE-VERKKO TOIMINEE JOTENKUTEN, mutta jos esimerkiksi Peken GPS-palvelut kaatuvat ja samanaikaisesti matkapuhelinverkkojen sijaintipalvelut ovat poissa käytöstä, ainut apu ovat paperikartat. OSALLA PALOASEMISTA VARAVOIMAJÄRJESTELYT on saatettu kuntoon. OSA PELASTUSTOIMEEN LIITTYVÄSTÄ varautumisesta tapahtuu julkisuudelta salassa. Näin esimerkiksi Virve-verkon varavoimajärjestelyt. Ilman toimivia viestiyhteyksiä pelastustoiminta ontuu. Se on toimintavarma, mikäli sähköä riittää ja radiotaajuuksia ei häiritä. YHTEISKUNTA TOIMII, JOS SÄHKÖÄ RIITTÄÄ. Toiset on varustettu aggregaateilla, jotka turvaavat virran, kunnes vikaantuvat tai polttoaine loppuu. Toisissa varavirtaa riittää muutamiksi tunneiksi. Eivät ainakaan käytettävissä. Yhteiskunnan toimintakyvyn turvaamiseksi pitäisi tehdä kaikki mahdollinen nyt, kun suunnittelu ja harjoittelu ovat mahdollisia normaaleissa olosuhteissa. ONKO KAIKISSA PELASTUSAJONEUVOISSA radiovastaanotin ja henkilöstöllä tieto viranomaistiedotteiden taajuuksista. Noin puolentoistatuhannen tukiaseman varustaminen pitkän sähkökatkon varalle on kuitenkin toiveajattelua, joten tukiasemia on priorisoitu. Valistunut arvio on, että suurella osalla Suomen vajaasta 900:stä paloasemasta on tässä suhteessa vielä paljon parannettavaa. TEKSTIJA PUHEVIESTEIHIN PERUSTUVA hälytysjärjestelmä ei toimi, jos kaupallisten operaattoreiden tukiasemat pimenevät. Mutta kuinka käy, jos kohtaamme laaja-alaisen ja pitkäkestoisen sähkökatkon. Myös pelastuslaitokset tehostavat varautumistaan, mutta mitä ilmeisimmin liian laiskasti. Kaikilta löytyy toki hienojakin suunnitelmia, mutta liian usein ne ovat vain papereita tai powerpointteja, joiden yhteys reaalimaailmaan on tarkistamatta ja harjoittelematta. 5 PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Pelastustoimi ei osaa tai viitsi varautua poikkeusoloihin Artikel på svenska på sidan 53. Niin ammattilaisten kuin sopimuspalokuntalaisten kannattaa selvittää oman palokuntansa tilanne ennen kuin käteen jää jälkiviisaus: olisi pitänyt.. VIRVE-VERKON VÄITETÄÄN TOIMIVAN jonkin aikaa pitkäkestoisenkin sähkökatkon oloissa. SÄHKÖN JA POLTTOAINEIDEN SAANNIN sekä viestiyhteyksien varmistamisen ohella on monia muitakin osa-alueita, joiden kohdalla pelastuslaitosten varautumisessa poikkeusoloihin on järkyttävän suuria eroja
010 616 1400 www.saurus.fi | nordicrescuegroup.com Huoltovarmuutta 24/7/365 SAURUS ® ALL IN RESCUE. 6 palokuntalainen PK111 Saurus Oy | Member of Nordic Rescue Group Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo | Puh
Rahaston hallitus pitää vuosittain kuusi kokousta. Sopimuspalokuntien pienavustusten hakuilmoitus vuodelle 2023 hyväksytään kokouksessa 8.12.2022. Seuraava infotilaisuus sopimuspalokunnille järjestetään 14.12.2022 klo 18-19. mennessä. Rahasto tähdentää, että hakuilmoitusten huolellinen lukeminen on tärkeää, sillä avustusehdot sekä muutokset avustuslinjauksissa kerrotaan vuosittaisissa hakuilmoituksissa. Pienavustuspäätöksiä tehdään kaikissa rahaston hallituksen kokouksissa. Hakuaika päättyy 31.3.2023. Rahasto järjestää sopimuspalokunnille infotilaisuuksia avustusten hakemisesta ja käytöstä, joihin kannattaa osallistua. Sopimuspalokunnat voivat myös jatkossa hakea avustusta kalustoja rakennushankkeisiin sekä pienavustuksiin, myös tutkimusja kehittämishankeavustusten hakeminen on mahdollista. 7 Palosuojelurahaston TULEVAT AVUSTUSHAUT Hakuehtoihin tulee joitain tarkennuksia vuoden 2023 alusta lukien. Päätökset rakennushankkeisiin tehdään alkukeväällä 2023. Kalustohankkeiden haku avataan rahaston hallituksen kokouksessa 8.12.2022. Uudet hyvinvointialueet aloittavat tällöin toimintansa. Innovaatiopalkintoa voivat lisäksi kaikki hakijatahot tai yksittäiset henkilöt hakea. Palosuojelurahaston hallitus avaa rakennushankehaun vuodelle 2023 kokouksessaan 11.11.2022. Päätökset kalustohankkeisiin tehdään keväällä 2023. Palkitut julkistetaan pelastustoimen ajankohtaispäivillä syksyllä 2023. Tilaisuuden liittymislinkki löytyy rahaston hallituksen sivustolta (kokouspäivien alta).. Rahaston hallituksen kokouksessa 11.11.2022 avataan myös vuoden 2023 Innovaatiopalkintohaku. Kysymyksiä tilaisuuteen voi lähettää etukäteen osoitteeseen psr.sm@govsec.fi 12.12
8 palokuntalainen PK111
SPEK tutkii 28. Heikoin tilanne on kotihoidossa, jonne painottuvat myös iäkkäiden palokuolemat, Ojala sanoo. – Esimerkiksi lähihoitajilla tai kotihoidon henkilöstöllä ei ole aina mahdollisuutta osallistua edes alkusammutusharjoituksiin, saati laajempaan turvalSPEK selvitti Tulipalot lisääntyneet hoitoalan rakennuksissa lisuuskoulutukseen. Toisaalta pelastustoimen ja sosiaalija terveysalan rajapinnassa on edelleen useita paloturvallisuutta heikentäviä tekijöitä, kuten palvelujen piirissä olevien asiakkaiden tai potilaiden aiempaa heikompi kunto, mutta myös henkilöstön määrän niukkuus ja kiire. https:// www.spek.fi/wp-content/ uploads/2022/08/SPEK_ tutkii_28.pdf.. Paloriskin tilastopohjaisten tietojen päivitys. Molemmat aineistot perustuvat pelastustoimen resurssija onnettomuustietokanta PRONTOn tietoihin. Tietoa sosiaalija terveysalan paloturvallisuudesta on saatavilla esimerkiksi Suomen Palopäällystöliiton ja SPEKin järjestämässä Sosiaalija terveysalan Turvallisuusfoorumissa 8.11.2022. Kiireen vuoksi vaarojen arviointi voi jäädä toteutumatta, mutta alalla on todettu myös paloturvallisuuskoulutuksen ja alkusammutuskoulutuksen puutteita. Vuosien 2001–2007 tulokset on esitetty VTT:n vuonna 2009 julkaisemassa raportissa. Vuosien 2014–2020 tiedot ja tulosten vertailu ovat vasta julkaistusta Timo Rantamäen tutkimuksesta (SPEK tutkii 28). 044 761 0376 https://www.sppl.fi/koulutukset/koulutushaku/ sosiaali-_ja_terveysalan_turvallisuusfoorumi_2022.1264.html Lähde: Rantamäki Timo (2022). Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. 9 SPEKin julkaisema vertailututkimus tehtiin vuosien 2001–2007 ja 2014–2020 välillä. – Heikentynyt tilanne on hämmentävä, sillä sosiaalija terveysalalla on tehty määrätietoisia toimenpiteitä paloturvallisuuden parantamiseksi, SPEKin erikoistutkija Tarja Ojala toteaa. Lisätiedot: Erikoistutkija Tarja Ojala, tarja.ojala@spek.fi, puh
Työstä suoriutuminen edellyttää vahvaa sitoutumista ja motivaatiota. Tämän kustannuksen maksavat niin operatiivinen henkilöstö omalla hyvinvoinnillaan kuin pelastuslaitokset ja näin koko yhteiskunta laajemmin suurina sairauspoissaoloja työkyvyttömyyseläkekustannuksina. Yhdistettynä pahenevaan työvoimapulaan tilanne on huolestuttava. Hankkeen budjetti noin 213 000 €, josta Palosuojelurahasto rahoittaa noin 106 000 €. Hankkeen tulokset julkistetaan vuonna 2024. 10 palokuntalainen PK111 Palomiehen ammatti on vaativa sekä fyysisesti että psyykkisesti. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen käynnistämässä hankkeessa tutkitaan ja kehitetään toimintamalleja pelastajien fyysisen toimintakyvyn tukemiseen. LISÄTIEDOT Sami Maunonen Projektipäällikkö, Palomies on taktinen urheilija -hanke Keski-Uudenmaan pelastuslaitos +358 40 617 5329 sami.maunonen@vantaa.fi www.pelastustoimi.fi/keski-uusimaa Turbiinitie 14, 01530 Vantaa Palomies on taktinen urheilija. ”Palomies on taktinen urheilija”-hankkeen tavoitteena on kansallisella tasolla kestävien, käytännöllisten, kustannustehokkaiden sekä helposti monistettavien ja skaalattavien ratkaisujen löytäminen helpottamaan niin yksilöitä kuin organisaatioitakin. Hankkeen tuotoksena valmistuva materiaali sisältää koulutuskäyttöön soveltuvan kuvitetun manuaalin sekä valokuvaja videomateriaalia. Hankkeen tarkoituksena on toimia avauksena uudenlaiselle lähestymistavalle edistettäessä pelastusalan operatiivisen henkilöstön fyysistä toimintakykyä ja työssä jaksamista. Hankkeeseen osallistuvat kolme vapaaehtoista työvuoroa (interventioryhmä), kontrolliryhmä, projektipäällikkö, liikunnanohjaaja, ulkopuoliset asiantuntijat sekä moniammatillinen ohjausryhmä. Vaativan työn suorittaminen laadukkaasti tapahtuu kuitenkin tällä hetkellä suurella kustannuksella
Tällöin koulutusaika olisi noin 2-3 vuotta. Vaihtoehto 1 Pelastustoimen perustutkinto ammattikorkeakoulututkinnoksi Pelastustoimea koskevassa ensimmäisessä vaihtoehdossa peruskoulutus muuttuisi nykyisestä ammattitutkinnosta alemmaksi korkeakoulututkinnoksi (AMK). Päällystötutkinto olisi puolestaan jatkossa ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK). Lähde: Pelastusosaston tiedote 18.10.2022. Lisäksi ensihoidon osuus opinnoissa laajenisi. Lausuntokierros kestää 14.11.2022 saakka. Fyysiset pääsyvaatimukset säilyisivät ennallaan, ja sopimuspalokuntakoulutus huomioitaisiin perusopinnoissa. 11 Sisäministeriö on lähettänyt lausunnolle esitysluonnoksen pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan tutkintokoulutuksien tasoista ja koulutusjärjestelmästä. Tällöin koulutusaika pidentyisi nykyisestä 1,5 vuodesta noin 3,5 vuoteen. Pelastusopistosta tulisi muutoksen myötä ammattikorkeakoulu. Lausuntojen huomioimisen jälkeen pelastusylijohtaja luovuttaa lopulliset esitykset pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutusmuutoksista sisäministerille vuoden 2022 aikana. AMK-tutkinnossa kaikki opiskelijat suorittaisivat yhteiset perusopinnot, joiden jälkeen suuntauduttaisiin esimerkiksi pelastustoimintaan, onnettomuuksien ehkäisyyn, siviilivalmiuteen tai tilannekeskustoimintaan. Fyysiset pääsyvaatimukset säilyisivät pelastustoiminnan suuntautumisvaihtoehtoon hakeutuvilla. Esitysluonnos sisältää kaksi vaihtoehtoa pelastustoimen koulutuksesta ja yhden hätäkeskuskoulutuksesta. Sopimuspalokuntakoulutus huomioitaisiin yhteisissä perusopinnoissa, mikä mahdollistaisi myös avoimet ammattikorkeakouluopinnot. Lisäksi ensihoidon osuus opinnoissa laajenisi. Hätäkeskuspäivystäjän perustutkinnon jälkeen erikoistumiskoulutusta Hätäkeskuspäivystäjän perustutkintoa esitetään säilytettäväksi nykyisen kaltaisena ammattitutkintona. Sisäministerin päätöksen perusteella käynnistetään kaksivuotinen koulutusten lainsäädäntöhanke (sisäministeriö) ja toteutushanke (Pelastusopisto). Lisäksi pelastusalan ammattikorkeakoulututkinto antaisi pätevyyden alipäällystön ja päällystön tehtäviin. Koulutuksen järjestäminen pysyisi ennallaan Pelastusopistolla. Tutkinto antaisi pätevyyden myös alipäällystön tehtäviin. Esihenkilöja asiantuntijatehtäviä varten opiskeltaisiin jatkossa hätäkeskusalan erikoistumiskoulutus, joka antaisi kelpoisuuden toimia esimerkiksi ylipäivystäjänä ja vuoromestarina. KOULUTUSMUUTOSESITYKSET LAUSUNNOILLE Vaihtoehto 2 Pelastustoimen perustutkinnosta erikoisammattitutkinto Pelastustoimen toisessa vaihtoehdossa perustutkinto muuttuisi ammattitutkinnosta siten, että se vastaisi erikoisammattitutkintoa
Useampi, kuin joka neljäs vastaaja (27,6 %) arvioi, ettei pelastustoimen ulkopuolista, henkilökohtaista osaamista hyödynnetty pelastustoimessa lainkaan. 12 palokuntalainen PK111 Palosuojelurahaston rahoittama selvittämishanke “Sopimuspalokuntalaisten siviiliosaaminen ja hyödyntäminen pelastustoimessa” toteutettiin kaksivaiheisena. Yleisesti ottaen henkilökohtaisen erityisosaamisen hyödyntämistä vastaajat pitivät palokuntatoiminnassa melko välttävänä, sillä kaikista vastaajista yhteensä 27,4 % katsoi, että sopimuspalokuntalaisten pelastustoimen ulkopuolista erityisosaamista hyödynnettiin palokuntatoiminnassa melko huonosti tai ei lainkaan. Hankkeen tuloksia esitellään Tulimeri-risteilyllä 20.21.1.2023 ja SSPL:n ajankohtaisseminaarissa Tampere-talolla 4.2.2023. Kaikista vastaajista noin viidesosa (20,6 %) ilmoitti, että vastaajan omaa henkilökohtaista erityisosaamista hyödynnetään jo hyvin pelastustoimessa. Tutkimuksen kyselyvaiheeseen osallistui määräaikaan mennessä 2 029 vastaajaa. Kuitenkin 93,1 % kaikista vastaajista arvioi, että SSPL:n ainutlaatuinen selvittämishanke päätökseen Siviiliosaamista voisi hyödyntää palokunnissa paljon nykyistä enemmän heillä oli palokuntatoiminnan ulkopuolelta hankittua erityisosaamista, joka tuki tai joka voisi tukea palokuntatoimintaa. Ensimmäisessä vaiheessa kerättiin tietoa kyselylomakkeen muodossa, toisessa vaiheessa vapaaehtoisista ilmoittautuneista kerättiin joukko puhelinhaastatteluja varten. Seminaaria voi seurata myös verkossa.. Välttävästi osaamista arvioi hyödynnettävän 45,1 % vastaajista. Laaja 96-sivuinen raportti on perusteellisuudessaan mielenkiintoista luettavaa. Se on 8.11.2022 alkaen saatavilla pdf-muodossa osoitteesta www.sspl.fi. Tuloksista voi vetää johtopäätöksen, että Suomen pelastuslaitoksilla ja palokunnilla on niin halutessaan mahdollisuus kehittää merkittävästi toimintaansa hyödyntämällä yhä useamman sopimuspalokuntalaisen siviilissä hankittua osaamista
Asiantuntijapankki kokoaa yhteen pelastusalan laaja-alaisen asiantuntijuuden. Pankin ylläpidosta vastaa jatkossa Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto. Asiantuntijapankista löytää pelastuslaitosten asiantuntijoita monipuolisesti ympäri Suomen, erilaisilla taustoilla ja useilta osaamisalueilta. Siirtyminen hyvinvointialueisiin muuttaa tilannetta ja siksi pelastusjohtajien kokous käsitteli lokakuussa vaihtoehtoja kumppanuusverkoston toiminnan jatkamiseksi 1.1.2023 eteenpäin. Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston tulevaisuus auki Pelastusalan asiantuntijapankki on julkaistu Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston verkkosivuilla. Onnettomuuksiin ja muihin kiireellisiin tilanteisiin liittyen mediaa palvelee tuttuun tapaan alueen pelastustoimintaa johtava viranomainen, jonka tavoittaa pelastuslaitoksen johtoja tilannekeskuksen sekä vaihteen kautta. Asiantuntijapankin ovat toteuttaneet Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto ja Pelastusopisto. Sivustolta löytyy lisäksi linkkejä pelastusalan muihin organisaatioihin, ja pankkia täydennetään ja kehitetetään tarpeiden mukaan. Se on Suomen kaikkien 22 pelastuslaitoksen vapaaehtoinen yhteenliittymä. Asiantuntijapankki palvelee tiedon tarvitsijoita kiireettömissä tilanteissa pelastuslaitosten toimintaa ja palveluita koskevissa teemoissa. 13 Pelastuslaitosten epävirallisena yhteiselimenä on vuodesta 2008 toiminut ”kumppanuusverkosto”. Yhteistyön avulla on pyritty vähentämään pelastuslaitosten päällekkäistä työtä sekä lisäämään yhteisen vaikuttamisen mahdollisuuksia. Kumppanuusverkoston tavoitteena on ollut kehittää pelastuslaitosten toimintaa siten, että palvelut kansalaisille olisivat laadukkaita, tehokkaita, taloudellisia ja perustuisivat yhdenmukaiseen tulkintaan voimassa olevista säädöksistä ja määräyksistä. Pankista löytyvät esimerkiksi varautumisen ja väestösuojelun, tapahtumaturvallisuuden, turvallisuuskoulutuksen ja palotarkastusten, eläinten pelastamisen tai vaikkapa maastoja akkupalojen asiantuntijat. Verkosto on toiminut Kuntaliiton yhteydessä. Pelastusjohtajat olivat yksimielisiä siitä, että kumppanuusverkoston toiminnan jatkuvuuden varmistaminen on nyt vaihtoehtojen valinnassa tärkein prioriteetti. Esitellyistä vaihtoehdoista kaksi todettiin sellaisiksi, jotka mahdollistaisivat verkostoyhteistyön toiminnan häiriöttömän jatkumisen muutosvaiheen yli. Lopullinen päätös edistettävästä vaihtoehdosta toiminnan jatkamiselle selvinnee viikolla 43, ja sen myötä toimeenpannaan syntyvän päätöksen vaatimat toimenpiteet toiminnan siirtämiseksi uuteen kotipesään. Lisätiedot: Terhi Virtanen, koordinaattori, Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto 043 826 7361, etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi Pelastusalan asiantuntijat yhdellä verkkosivustolla. Pankkiin nimetyt asiantuntijat toimivat pelastuslaitoksilla eri tasoilla ja tehtävissä. Tällä hetkellä pankkiin on nimetty eri asiantuntijoita pelastuslaitoksilta
Myös yksityisten omistamia paloautoja on mahdollista tulevaisuudessa tuoda näytille. Perustamiskirjan allekirjoittajina oli henkilöjäsenten lisäksi kymmenen palokuntayhdistystä. Perustajien joukosta löytyi myös mobilistien edustaja ja pari henkilöä naapurialueelta Varsinais-Suomesta. Lisätiedot: App Risto Rajala 044-7017461 risto.rajala@satapelastus.fi Kuva Pekka Koivunen. Tarkempi kartoitus tehdään, kun lokakuussa perustetun Satakunnan museopaloautoyhdistyksen toiminta käynnistyy. Pelastusjohtaja Tähtinen kertoi pelastuslaitoksen vuokranneen Porin kaupungilta kaarihallin Kruuti-Jussintieltä Ulasoorin teollisuusalueelta. Pitkään suunniteltu hanke palokuntien arvoautojen saamiseksi näytille nytkähti näin vahvasti liikkeelle. Yhdistyksessä tullaan tekemään alkuvaiheessa suunnitelma tilan käyttöperiaatteista, koska halliin ei saada mahtumaan kaikkia satakuntalaisia museopaloautoja. 14 palokuntalainen PK111 Satakuntaan museopaloautoyhdistys Satakunnassa historiallista arvoa omaavia paloautoja on arviolta vajaa 50. Ennen vuoden vaihdetta järjestettävässä jäsenten kokouksessa valitaan yhdistykselle puheenjohtaja ja kuusijäseninen hallitus sekä toimihenkilöt. Autojen omistus tulee edelleen säilymään pelastuslaitoksella ja palokuntayhdistyksillä. Yhdistyksen perustajat olivat yksimielisiä siitå, että museoon tulevat autot olisivat ajokunnossa ja niitä voitaisiin käyttää muun muassa alan tapahtumissa. Halliin on jo sijoitettu muutama auto. Aluepalopäällikkö Risto Rajalan koolle kutsuma yhdistyksen perustamiskokous veti paikalle kolmisenkymmentä museoajoneuvoista kiinnostunutta henkilöä, palokuntalaisia ja pelastuslaitoksen veteraaneja. Satakunnan museopaloautoyhdistyksen perustajat yhteiskuvassa
Yhdistyksen jäsenet ovat Kuopioon muuttaneita, vapaaehtoisissa palokunnissa muualla toimineita sekä sopimuspalokuntien koulutuksen omaavia henkilöitä, ja joitakin Kuopion VPK:n jäseniä, jotka asuvat Kuopion eteläisellä alueella, eivätkä ehdi mukaan Kelloniemeltä käsin tapahtuvaan hälytystoimintaan. Sijainniltaan paikka on hyvä ja toimiva ja rakennus on uudisrakennus. Palokuntayhdistykselle on tarjottu pelastustoimintaan ja raskaalle kalustolle sopivaa hallitilaa osoitteesta Pienen Neulamäentie 2, Kuopio. Yhdistyksen jäsenien sopimuspalokuntien koulutustaso on hyvä (kaksi päällikkökurssin käynyttä, useita yksikönjohtaja ja savusukelluskurssin käyneitä, ykköstason savusukeltajia). Petosen pelastusasemalta ainoa vaihtoehto sammutusauton tilaksi on puolilämmin varastotila, minkä jälkeen kaikki harjoitukset ja nuorisotoiminnan tapahtumat olisivat hälytyspihalla. Yhdistyksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 15 henkilöä ja yhdistyksellä on vahva ote ja halu nuorisotoiminnan järjestämiseen ja kehittämiseen. Yhdistys on aloittamassa lisärekrytoinnin, mikäli sopimus syntyy pelastuslaitoksen kanssa. 15 KUOPIOON PERUSTEILLA UUSI VPK Pohjois-Savon pelastuslaitoksen alueella on aloittanut Kuopion palokuntayhdistys ry, jonka kanssa Pohjois-Savon pelastuslaitos on neuvotellut pelastustoimintaan osallistumisesta ja palokuntasopimuksen laatimisesta. Lähde: Pohjois-Savon aluepelastuslautakunta /esityslista 12.10.2022. Pelastuslaitos ja yhdistys ovat selvittäneet nuorisoja yhdistystoiminnan tiloja sekä eteläisen Kuopion alueelta että Petosen pelastusasemalta
Paloaseman varsinainen rakentaminen käynnistyi huhtikuussa 2019. Sopimuspalokuntana toimivan Haapajärven VPK:n hälytysosastossa on noin 25 henkilöä ja lisäksi aseUUSIA PALOASEMIA man tiloissa toimii VPK:n naisja nuorisoosastot. Haapajärven paloasema toimii yhtenä Jokilaaksojen pelastuslaitoksen päävuoroasemana, jonne on keskitetty henkilöstöä, kalustoa ja toimintoja. Raskaita pelastusajoneuvoja asemalle on sijoitettu 5 kpl ja asema toimii myös koko pelastuslaitoksen maaöljyvahinkojen torjuntakaluston keskusvarastona. Haapajärven paloaseman vihkiäisiä ja samalla Haapajärven VPK:n 85-vuotisjuhlaa vietettiin syyskuusHAAPAJÄRVI Paloaseman vihkiäisnauhan leikkasivat Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Tölli, kaupunginjohtaja Juha Uusivirta, pelastusjohtaja Jarmo Haapanen, vs. Eri saneerausvaihtoehtojen jälkeen päädyttiin kokonaan uuden paloaseman rakentamiseen keskustan tuntumaan Lastaajantielle. Päätoimista henkilöstöä asemalla työskentelee pelastustoimessa 18 henkilöä ja ensihoidossa 20 henkilöä. Tilaa asemalla on seuraavasti: Kaksikerroksisen paloaseman kerrosala on 2537 m 2 , erillinen autokatos 237 m 2 . Rakennustyöt valmistuivat 30.9.2020 ja vastaanottotarkastuksen jälkeen pelastuslaitos pääsi muuttamaan uusiin ja uljaisiin tiloihin. Nauhanleikkauksessa avustivat Haapajärven VPK:n nuoriso-osastolaiset.. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on sijoittanut paloasemalle kaksi hoitotason ensihoitoyksikköä. Jatkuva ympärivuorokautinen valmius on pelastustoimessa 2 henkilöä ja ensihoidossa 4 henkilöä. 16 palokuntalainen PK111 Haapajärven vanhan paloaseman sisäilmaongelmat pakottivat palokunnan muuttoon väistötiloihin vuonna 2016. palopäällikkö Matti Lehtinen, Haapajärven VPK:n Petri Törmänen, ensihoitaja Sakari Lohvansuu ja palomies Janne Leppänen
Nuoriso-osastossa 15 ja veteraanit-, naisja tukiosastossa yhteensä 10 henkilöä. Maskun kunnan rakennuttaman paloaseman kustannusarvio on 950 000 €. Koski Tl:n kunnan rakennuttaman paloaseman kustannusarvio on 1 460 000 €. Vesiläntie 3:ssa 1750 m²:n tontille rakennetun aseman kerrosala on 492 m². Kalustona palokunnalla on säiliösammutusauto, miehistöauto ja vene Lisätiedot: Askaisten VPK: palokunnanpäällikkö Eetu Lehtinen, 050 446 8361 V-Spela: aluepalopäällikkö Sebastian Holm, 040 357 8137, sebastian.holm@turku.fi. Vuonna 1935 perustetun Askaisten VPK:n hälytysosastossa toimii 27 henkilöä. Paloasemakokonaisuus sisältää entisen Askaisten terveystalon tiloja, uuden kalustohallin sekä nämä yhdistävän käytävän, jossa sijaitsevat miehistön varustekaapit. Kalustona palokunnalla on sammutusauto RVS 581, säiliöauto RVS 583, ensivasteauto RVS 5879 ja mönkijä RVS 5888. Vuonna 1937 perustetun Koski Tl VPK:n jäsenmäärä on 60. KOSKI TL Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen sopimuspalokunta Kosken Tl VPK:n uuden paloaseman vihkijäisiä vietettiin lokakuussa. Lisätiedot: palokunnanpäällikkö Pasi Vuolle 050 059 4460 aluepalopäällikkö Sebastian Holm, 040 357 8137, sebastian.holm@turku.fi. Toiminta uusissa tiloissa alkoi kuitenkin jo huhtikuussa 2020. 17 ASKAINEN Maskussa sijaitsevan Askaisten uusi paloasema vihittiin käyttöön 7.10.2022. Vihkijäisjuhlassa puheita pitävät muun muassa aluepelastuslautakunnan puheenjohtaja Seppo Kos-ki, Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Juha Virto ja Koski Tl:n kunnanjohtaja Henri Partanen. Palokunnan nuoriso-osastossa on 21 ja naisja tukiosastossa 20 henkilöä. Palokunnan jäsenet osallistuivat tilojen suunnitteluun ja toteutukseen. sa. Musiikkiesityksistä vastasi Turun VPK:n soittokunta. Kalustoja huoltotilojen lisäksi rakennuksesta löytyvät toimisto-, koulutusja sosiaalitilat. Heistä hälytysosastoon kuuluu 22 henkilöä. Kahden ja puolen hehtaarin tontilla, Koskentie 41:ssä sijaitsevan aseman kerrosala on 545 m²
18 palokuntalainen PK111 KIERTUEELLA NUORISOTOIMINTAA NÄKYVÄKSI
Kiertueen järjestivät yhteistyössä Pohjois-Karjalan pelastuslaitos ja Pohjois-Karjalan Pelastusalanliitto. Myöskin harrastuksen maksuttomuus tuli monille uutena tietona, kertoo yksi tapahtuman puuhamiehistä, nuorempi sammutusmies Sakari Päivinen. Tapahtumiin saapui paljon toiminnasta kiinnostuneita nuoria, joilla ei ollut tietoa, kuinka pääsisi mukaan toimintaan. – Kiertue tuli tarpeeseen. Paikallisen nuoriso-osaston kouluttajat olivat mukana kertomassa nuorisotoiminnasta ja vastailemassa kysymyksiin. Kaksipäiväisellä kiertueella palokuntatoimintaa esitteltiin eri puolilla maakuntaa, ja se tavoitti yli 150 kävijää. Ulkona järjestetyissä tapahtumissa oli kaluston esittelyn lisäksi mahdollista kokeilla alkusammutusta ja nauttia palokuntanaisten kahvitarjoiluista. LISÄTIEDOT Sakari Päivinen 013 330 9230 (Kontiolahden pelastusasema) sakari.paivinen@ pkpelastuslaitos.fi Kuvat: Sakari Päivinen. 19 Pohjois-Karjalan palokuntanuoret järjestivät lokakuun alussa Palokuntanuoret On Tour-kiertueen. Jokaisella kiertueen paikkakunnalla paikallinen palokunta esitteli omaa kalustoaan
Maakunnassa on kaksi pelastusaluetta: Maarianhamina ja kuusi kuntaa muodostavan maakunnan eteläosien alueen (Mariehamns Räddningsverk) ja yhdeksän pohjoisosien kuntaa (Räddningsområde Ålands landskommuner) toisen alueen. 20 palokuntalainen PK111 Vårdö Sottunga Lumparland Sund Saltvik Geta Finström Jomala Mariehamn Hammarland Föglö Lemland Eckerö Kumlinge –10 m –50 m –100 m –200 m –300 m 15 m 30 m 45 m 60 m 75 m 90 m Ahvenanmaan pelastustoimi OSA 1 (seuraava osa ilmestyy keväällä 2023) Yksi maakunta, KAKSI PELASTUSALUETTA Yksi ammattiasema ja 18 sopimuspalokuntaa vastaavat Ahvenanmaan 30 000 asukkaan itsehallintoalueen pelastustoimesta. MARIEHAMNS RÄDDNINGSVERK RÄDDNINGSOMRÅDE ÅLANDS LANDSKOMMUNER Teksti ja kuvat Pekka Koivunen