Kuka lähtee mun kanssa keikalle. Osaamista testataan ja valvotaan. Ehkä tätäkin osaamista tulisi jotenkin hallita ja valvoa.. Keikalle lähtevät kaverit ovat kuitenkin vähentyneet. On määritelty, kuinka nopeasti täytyy lähteä keikalle ja mitä siellä pitää osata. Kaikki työ perustuu ennalta opetteluun ja varautumiseen. Olisi hyvä, jos joku vastasisi siitäkin, että osaava ja työkykyinen väki pitää asemien pyöröovet oikeansuuntaisessa liikkeessä
PÄÄTOIMITTAJA Marko Partanen, 0400 674 208, marko.partanen@systole.fi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Oksanen 0400 704 466 tuomas.oksanen@ensihoidontiedotus.fi TOIMITUSSIHTEERI Jarmo Turva 0400 704 467, jarmo.turva@systole.fi TOIMITTAJAT Dimitri Lisitsyn ILMOITUSMYYNTI Maria Salo, puh. 0400 504 678, maria.salo@sanomapaja.fi TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, PERUUTUKSET JA KIRJATILAUKSET Jukka Juutinen 0400 896 363 tilaukset@ensihoidontiedotus.fi JULKAISIJA Suomen Ensihoidon Tiedotus Oy WWW.SYSTOLE.FI 22-31 IlosaarirockSuu virneessä – turvallisuus tehtynä 35. VUOSIKERTA AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 0784-3062 Systole ja Palokuntalainen yhteisnumero
VUOSIKERTA AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 1798-2685 Väsynyt lanssari 58 Lantiovyö sairaalassa 71-73 32-39 PTT syntyi onnistuneella traumakeikalla TAITTO Maria Salo Sanomapaja PAINO Grano Oy KANNEN KUVA Marko Partanen KUVAPANKKI Freepik Pääkirjoitus 9 sisältö 44-49 Loukkaantunut retkeilijä löytynyt tunturista Lingottua 43 68-70 Väliasu ”Erotiikantappaja” Maija tuori: Koillismaalla on eri meininki 40-42 64-67 Ruovesi. Ollikainen TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi ILMOITUSMYYNTI, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, PERUUTUKSET JA TALOUS Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja WWW.PALOKUNTALAINEN.FI palokuntalainen BRANDKÅRISTEN vakiopalstat Pääkirjoitus Letkut solmussa Aarne & Dave Ledare 7 84 85 82 Robottimummo pakenee paikalta – ”Tämän on pakko olla jokin kannanotto” 60-63 Liekinheittäjä 86 74-77 Vihreä ambulanssi 50-55 SEHL 22. PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 TOIMITTAJA Silvio Hjelt AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko, Lauri Turtola OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H
• Helposti liikuteltava, täysin automaattinen paloletkun pesuja huoltolaite • Heti käyttövalmis kentällä • Oma vedenkierrätysjärjestelmä, 250 litran suodatin puhdasvesisäiliöllä • Tehokas, kustannustehokas ja ympäristöystävällinen • Suunniteltu mahdollisimman huoltovapaaksi, kestää kovaa käyttöä jopa vuosia Pituus: Leveys: Korkeus: Kokonaispaino (kärry + Hose Master): 660 cm 220 cm 278 cm 2 300 kg Tekniset mitat:. Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi HOSE MASTER MOBILE HELPOSTI LIIKUTELTAVA JA TÄYSIN AUTOMAATTINEN LETKUNHUOLTOLAITE Hose Master Mobile on helposti liikuteltava kevytyksikkö, joka on suunniteltu tehokkaaseen letkuhuoltoon vaikeissakin kenttäolosuhteissa. Hose Master Mobile kulkee helposti pitkiäkin matkoja ja voidaan tarvittaessa siirtää nopeasti asemalta toiselle, myös julkisilla teillä. Saavuttuaan määränpäähän, se voidaan asettaa toimintaan välittömästi. 6 systole & palokuntalainen Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Hose Master Mobilella on oma vedenkierrätysjärjestelmä, joka sisältää edistyneen suodatinjärjestelmän 250 litran puhdasvesisäiliöllä. Hose Master Mobilen käyttö on sekä ympäristöystävällistä että taloudellista pienen vedenja sähkönkulutuksensa ansiosta. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti
Artikel på svenska på sidan 82. Miksi edes pitäisi. Se tuskin vaatisi itselleen sukupuolija seksuaalivähemmistön kokemaa syrjintää, piilottelun tarvetta ja heikompaa asemaa. Vähemmistökin on tehnyt juhlansa itse, eikä se ole saanut karnevaalia hopeisella vadilla tarjoiltuna, kuten enemmistö taitaa odottaa. Monesti äänekkäimmät mielipiteet ovat myös negatiivisia ja niillä on taipumus saada suhteettoman suuri näkyvyys verrattuna siihen, miten mielipiteet oikeasti jakautuvat. SEKÄ TYÖNANTAJAN EDUSTAJAN ETTÄ PRIDEN PUOLESTAPUHUJAN TARINAT ovatkin hyviä esimerkkejä siitä, että äänekkäät mielipiteet huomataan, edustivatpa ne mitä tarkoitusperää tahansa. 7 Ilo saa ihmiset puolelleen TYÖNANTAJAN EDUSTAJA totesi Pride-viikon alla jotenkin niin, että juhlan aika on vasta sitten, kun heteroilla on oma päivä. Systolessa tämä on hankalaa, sillä välillä tuntuu, että emme pysty seuraamaan riittävästi ensihoitoasioitakaan. pääkirjoitus MARKO PARTANEN Päätoimittaja Systole. Onkin oivallinen tapa juhlia avoimesti positiivisen asian puolesta kuin asettua vakavamielisinä ja vihaisina poteroihin vaatimaan. Sekin oli aluksi mielenosoitus, mutta vuosien saatoissa väki päätyi ajamaan asiaansa karnevaalihengessä. Palautteen antaja oli sitä mieltä, että pelkän postauksen tekeminen on jotenkin arveluttavaa, jos asiaa ei aja konkreettisesti ja pidä sitä säännöllisesti keskustelussa läpi vuoden. Tuli sellainen tunne, että pelkän yksittäisen postauksen tekeminen on väärin tuettu! Pitäisi siis seurata ja puuttua Pride-asioihin aktiivisesti läpi vuoden, jotta saisi valtuutuksen tukea asiaa Pride-viikolla. Ilo ja karnevaalihenki on vaikea muuri murrettavaksi ja sitä vastaan on vaikea taistella. Tämä on kovin musta-valkoinen tapa suhtautua yhdenvertaisuutta ajavaan iloiseen karnevaaliin. Negatiivisuus harvemmin vie asioita eteenpäin. KUN PRIDE AJAA YHDENVERTAISUUTTA, niin mitä enemmistö ajaisi. Ne ovat asioita, joille ei maailmassa tulisi olla sijaa. PRIDEN PUOLESTAPUHUJA ei kelpuuttanut Systolen Pridestä tekemää somepostausta sellaisenaan. Enemmistön on toki mahdollista liputtaa juhlapäiväänsä siinä missä vähemmistökin – siitä vaan karnevaalit pystyyn ja kadulle. Saamansa suosion perusteella se näyttää toimivan paremmin kuin mielenosoitus. Ilo saa ihmiset puolelleen. SIKSI PRIDE onkin poikkeuksellinen ja esimerkillinen tapa ottaa kantaa
8 systole & palokuntalainen
Tässä on osittainen totuuden siemen, sillä Suomen hyvinvointialueet ovat hyvin erilaisia. HYVINVOINTIALUEET VALMISTELEVAT omia sopimuskuvioitaan, ja sopimuspalokuntien todelliset vaikutusmahdollisuudet suurien ja mahtavien hyvinvointialueiden suuntaan voivat tuntua vähäisiltä. VASTA VUOSI 2025 NÄYTTÄÄ, millainen on ”lopullinen ratkaisu”. 9 PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Palokuntalainen Vain neljä kuukautta sotepe-starttiin HYVINVOINTIALUEIDEN VALMISTELU on edennyt niin, että muutama alue siirtynee uuteen järjestelmään melko sujuvasti. Vaikka odotettavissa olisikin sanelupolitiikkaa, sopimuspalokuntien edunvalvojineen kannattaa silti seurata tarkasti ensihoidon järjestämistä eri alueilla, pelastuslaitosten rahoituskuvioita sekä varsinkin hallintohenkilökunnan muutoksia ja sopimuspalokuntien asemaa. PELASTUSLAITOKSILLE ei tule suuria ongelmia liittymisessä uuden hva-organisaation osaksi. Pelastusylijohtaja Kohvakan osastoa sisäministeriössä asia on kiinnostanut vain näennäisesti juhlapuheissa sekä muutaman työryhmän ja toimikunnan raporteissa, jotka eivät ole johtaneet käytännön toimenpiteisiin. Artikel på svenska på sidan 83. Suurella osalla valmistelu on kuitenkin enemmän tai vähemmän kesken. Sitten ovat vielä ne, jotka kannattavat osittaista yhteiseloa. Reagointi väärään suuntaan johtaviin päätöksiin ei ole koskaan myöhäistä. Toisten mielestä pelastustoiminta on kannattavaa ja tehokasta vain, jos oma porukka hoitaa koko homman ja siis myös ensihoidon. Kun startti tapahtuu 1.1.2023 klo 00.00, lähtötelineet eivät ole samalla viivalla kuten pikajuoksijoilla. Paradoksaalista, sopimuspalokuntien tilanne on aivan toinen. pääkirjoitus. SOPIMUSPALOKUNTIEN kohdalla sirpaleinen käytäntö siis jatkuu. Voidaan ajatella, että hyvää tulee, kun jokainen alue voi rakentaa itse omat käytäntönsä. ENSIHOIDON SIIRTYMINEN hyvinvointialueiden terveyssektorin itse tuottamaksi palveluksi on yhä todennäköisempi lähivuosien skenaario. Valtakunnallista sopimusmallia ei saatane aikaan, vaan hyvinvointialueet tulevat tekemään palokuntasopimukset oman mielensä ja mallinsa mukaan. Joillakin hyvinvointialueilla on jo tehty alustavat linjaukset ensihoidon palvelukokonaisuuksista muutaman vuoden tähtäimellä, mutta joillakin alueilla päätöksiä tehdään vasta aloitusvuoden 2023 aikana. Ei myöskään monikanavainen yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Niiden asema osana hyvinvointialueen palvelutuotantoa on mitä todennäköisimmin kehittymässä eri alueilla eri suuntiin. KYSYMYKSESSÄ SIITÄ, kuka ensihoitaa ja kuljettaa potilaita, on äärimielipiteiden sovittaminen yhteen käytännössä mahdotonta. Erot ovat suuria, mikä tekee tilaa hajota ja hallitse -politiikalle. Jotkut pelastuslaitokset Helsingin johdolla pitävät kuitenkin kynsin hampain kiinni ensihoitopalveluiden tuottamisesta. Ammattilaisten edut turvaa koko Suomen kattava sopimusjärjestelmä. Alan liitot eivät puolestaan ole olleet kunnolla valmistautuneet vaikuttamisen aikaikkunaan, joka on jo käytännössä kiinni. Sen suuntaisia esimerkkejä sairaanhoitopiirien ratkaisuista on viime vuosilta jo kymmenkunta. Toiset taas kannattavat pelastustoimesta täysin eriytettyä ensihoitopalvelua. Tilanne on valitettava ja vakava, vaikka monet pelastusalan vaikuttavat toista puhuvat. Mitä todennäköisimmen tulemme näkemään useita erilaisia malleja ja käytäntöjä
10 systole & palokuntalainen
Tulevissa numeroissa selvitämme tarkemmin ensivasteen tilaa ja syitä tehtävämäärien merkittävään laskuun. Vuonna 2021 tehtävämäärä väheni jälleen, koko Suomessa 20% kolmen edellisen vuoden keskiarvoon verrattuna. Alla olevassa taulukossa on tiedot pelastustoimen ensivastetehtävistä pelastuslaitoksittain.. Vähennystä ei selitä pelkästään koronaepidemia. 11 Ensivasteen tehtävämäärä ROMAHTANUT 2021 2018-2020 keskiarvo Muutos % HELSINKI 855 758 12,80 LÄNSI-UUSIMAA 1252 1470 -14,83 KESKI-UUSIMAA 1202 1636 -26,53 ITÄ-UUSIMAA 583 559 4,29 VARSINAIS-SUOMI 962 1670 -42,40 KANTA-HÄME 423 882 -52,04 PÄIJÄT-HÄME 930 931 -0,11 KYMENLAAKSO 402 546 -26,37 ETELÄ-KARJALA 645 594 8,59 ETELÄ-SAVO 408 715 -42,94 KESKI-SUOMI 504 777 -35,14 PIRKANMAA 1189 1749 -32,02 SATAKUNTA 792 1273 -37,78 ETELÄ-POHJANMAA 1279 1330 -3,83 POHJANMAA 341 465 -26,67 KESKI-POHJANMAA 228 333 -31,53 POHJOIS-SAVO 629 1010 -37,72 POHJOIS-KARJALA 652 974 -33,06 JOKILAAKSOT 1214 1036 17,18 KAINUU 292 249 17,27 OULU-KOILLISMAA 1209 1041 16,14 LAPPI 495 611 -18,99 KOKO SUOMI 16486 20611 -20,01 Palokuntien tekemien ensivastetehtävien määrä koki ensimmäisen merkittävän laskun vuonna 2013
Puhalluksista ja kapillaariverinäytteistä saatujen tulosten epäsuhta vähensi nopeasti ensihoitajien miePromillemittausta B-gluk-tyyliin. 12 systole & palokuntalainen Idea veren alkoholipitoisuuden saamisesta samasta pistosta verensokerin kanssa viehätti. Ensimmäisistä mittauksesta alkaen kävi ilmi, että alkometrin ja Albion tulokset eroavat toisistaan. Ajatus alkoholipitoisuuden mittaamiseen nopeasti verestä on kiinnostava ajatus, joten Systole kokeili laitetta. Valmistaja kertoo, että kapilaarinäytteen alkoholipitoisuus ei nouse uloshengitysilmasta mitattavan pitoisuuden kanssa yhtä nopeasti. Siksi alkoholipitoisuus tulisikin mitata mieluummin laskimoverestä kuin kapillaarista. Suurin, 1,49 promillen heitto saatiin potilaan puhaltaessa 2,35 promillen lukemat, jolloin kapillaariverinäytteestä saatu lukema oli 0,86. Mittari kotiutui hyvin ambulanssin hoitoreppuun muiden tutkimusvälineiden kaveriksi. Kaikki mittaukset tehtiin kapillaariverestä, joka koettiin työn kannalta mielekkäämmäksi tavaksi kuin potilaan PAL Finland Oy on tuonut markkinoille verensokerimittaria muistuttavan Albio-laitteen, joka mittaa veren etanolipitoisuuden nopeasti. Henkilöstö briiffattiin laitteen käytöstä ja käytännönkokeilu alkoi. Albio on helppokäyttöinen ja pienikokoinen mittari, joka kertoi tuloksen promilleina. Testijaksolle sattui yksi epäselvä tajuttomuus, jossa alkoholi pystyttiin poissulkemaan Albiota käyttämällä. Näyte on saatava vapaasta verestä, eikä niin sanotusti lypsämällä. Loput mittaukset suoritettiin alkoholia käyttäneille potilaille verensokerin mittaamisen yhteydessä, minkä lisäksi heidät puhallutettiin yksikön alkometrillä. Pienimmillään heitto oli 0,36 promillea, jolloin Albion tulos oli 0,56 ja puhallustestin 0,92 promillea. Testiliuskat on pakattu 25 liuskan pakkauksiin, jotka on käytettävä 30 vuorokauden sisällä siitä, kun paketti on avattu. kanyloiminen veren alkoholipitoisuuden selvittämiseksi. Valmistaja PAL Finland opastaa ottamaan näytteen kokoverestä joko laskimosta tai kapillaarista. Albio antoi pienempiä arvoja kuin käytössä ollut puhallukseen reagoiva alkometri. Mieleen tuli monia tilanteita, joissa päätöksentekoa helpottaisi, jos puhaltamaan kykenemättömältä potilaalta saataisiin jo kohteessa selville tarkempikin alkoholipitoisuus kuin mitä spontaanista uloshengityksestä voidaan mitata. Laitetta voidaan käyttää 18 – 35 °C lämpötilassa. Tämä on ongelmallista, kun halutaan selvittää, onko tajuttomuuden aiheuttajana yksin alkoholi vai onko taustalla muutakin. Kokeilun perusteella vaikutti siltä, että kapillaariverinäytteessä ja hengitysilmassa olevan alkoholipitoisuuden ero kasvoi sitä suuremmaksi, mitä korkeammaksi promillet nousivat
Toiveena olisi samalla, että liuskoista saataisiin verensokeriliuskojen tapaan yksittäispakattuja, mikä vähentäisi hävikkiä. 13 lekkyyttä mitata laitteella, minkä vuoksi kokeilukerrat jäivät vähäiseksi. Mutta toisaalta kapillaariverinäyte on se tapa, joka kiehtoo ensihoitajaa eniten vaivattomuutensa vuoksi. Kun kapillaariverestä saatua tulosta voidaan pitää puhalluskokeeseen verrattavana, laitteesta saataisiin ensihoidossa enemmän hyötyä irti. Teksti ja kuvat Janne Kähkönen INFO Albio veren alkoholipitoisuusmittari Hinta: 350€ Liuskat: 25kpl/125€ Jälleenmyyjä: Pamark Group Oy Tilaa oma lehtesi ...ja tiedät mitä alalla tapahtuu 6 lehteä 49€ sis. alv 10% Tilaa sähköpostilla tilaukset@palokuntalainen.fi DIGILEHTI MAKSUTTA LEHDEN TILAAJILLE palokuntalainen BRANDKÅRISTEN IRTONUMERO 9 € · VIIKKO 9 · 2022 · ISSN 1798-2685 UUSI PELASTUSTOIMEN PÄÄTTÄJÄ 107 ERIKOISN UMERO ALUEVALT UUTETUIL LE TÄMÄ LEHTI ON SINULLE. Kokeilussa saatua tulosten epäsuhtaa selittää valmistajan ilmoittama viive alkoholipitoisuuden nousemisesta kapillaarivereen
Sanankolumni Teksti Antti Niittylahti vapaus kuuluu ns. Toisaalta lukija voi kysyä itseltään, luottaako enemmän suomalaiseen vai venäläiseen mediaan Ukrainan sotaan liittyvässä uutisoinnissa. Tässä kohdin se tarkoittaa vapautta valtion harjoittamalta ennakkosensuurilta. En ota kantaa yksittäisen kansalaisen motiiveihin kuvata onnettomuuspaikkaa tai sen uhreja. Sen sijaan tarkastelen, mistä kuvaamisessa on kysymys oikeudellisessa mielessä. Tekstissä ehdotetaan, että onnettomuusja rikospaikalla onnettomuuteen tai rikoksen uhriksi joutuneen tai ruumiin kuvauksesta seuraisi sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi. Ilman kuvamateriaalia tuhotuista kaupungeista, loukkaantuneista ja kuolleista, myös suomalaisten mielipiteet Ukrainan sodasta saattaisivat olla vähemmän kriittisiä. Kolikon toinen puoli on perusoikeutena turvattu yksityisyyden suoja, joka määritelmällisesti käsittää useita eri oikeuksia. Kansanedustaja Mari Rantanen on vienyt asiaa eteenpäin lakialoitteen muodossa, jossa ehdotetaan rikoslakiin uutta säännöstä. KUVAAMINEN ON SANANVAPAUTTA Kuvaamisessa on kysymys kaikille perusoikeutena turvatun sananvapauden käyttämisestä. KUVAA ELÄMÄÄ – ÄLÄ ONNETTOMUUSPAIKKAA. Onnettomuuden kuvaamiseen liittyen huolta herättänee eniten yksityiselämänsuoja ja siihen mahdollisesti kohdistuvat loukkaukset. Aihe on laaja, joten kokonaisuus jää auttamatta pintaraapaisuksi. 14 systole & palokuntalainen Kuvaa elämää – älä onnettomuuspaikkaa -hankkeen nettisivujen mukaan kolme neljästä suomalaisesta pitää onnettomuuspaikkakuvien jakamista sosiaalisessa mediassa paheksuttavana. Tälläinen on esimerkiksi lasten suojeleminen väkivaltaiselta ja pornografiselta kuvamateriaalilta. Perusoikeuksia ei ole asetettu toisiinsa nähden etusijajärjestykseen, mistä seuraa sananvapauden ja yksityiselämän suojan välinen jännite. Jokaista kuvaustilannetta tuleekin arvioida erikseen, mikä painoarvo annetaan sananvapauden käyttämiselle ja yksityisyyden suojan tarpeelle. Tarkemmin sanottuna oikeudesta vastaanottaa tietoa. Onnettomuuspaikan kuvaamisen rajoittamista on tarkasteltu Oona Englundin opinnäytetyössä, jonka osana on ollut kansalaisaloite rajoittavan lainvalmistelun aloittamiseksi. Ennakkosensuuri on vahva vallankäytön väline, millä kuitenkin on myös hyödyllisiä käyttökohteita. negatiivisten vapauksien joukkoon eli vapautta jostakin
Kuvaaminen ja kuvamateriaalin jakaminen ovat kaksi eri asiaa. Siinä missä kansalaisen kuvaamista ja ennen kaikkea kuvien julkaisemista arvioidaan jälkikäteen rikosoikeudellisesta näkökulmasta, ensihoitajan tulee jo etukäteen varmistaa potilastietojen korkeatasoinen suoja. Ensihoitaja tarvitsee potilaalta luvan kuvaamiseen, otetut kuvat on liitettävä potilaskertomukseen ja kuvien käsittelyssä tulee noudattaa toimintatapoja, joilla huolehditaan potilastietojen eheydestä ja käytettävyydestä koko niiden säilytysajan. Android puhelin, Google kuvat ja Whats Up eivät ole potilastietojen suojan varmistamiseen soveltuva yhdistelmä. Maalliset murheet eivät häntä enää koske. Yksityiselämän suojaa ei ole myöskään vainajilla. Onnettomuuspaikalla työskentelevät eivät nauti samanlaista yksityiselämänsuojaa kuin loukkaantuneet. Tieliikennelaki kieltää jo nyt sellaisen teknisen laitteen käyttämisen ajoneuvossa, mikä voi haitata tai vaarantaa ajamista. Rikosoikeudellisella sääntelyllä ei kuitenkaan ole sellaista merkitystä kansalaisten käyttäytymiseen, jota kriminalisoinnilta oletetaan olevan. Sen sijaan tulkintaongelmia voisi tulla siinä, tulisiko kameran kanssa touhuavalle lintubongarille antaa sakot liikenneturvallisuuden vaarantamisesta vai onnettomuuspaikan kuvaamisesta. Onnettomuuden uhrit eivät ole kuvaajalle vapaata riistaa, sillä kuvamateriaalin julkaisua voidaan jälkikäteen arvioida rikosoikeudellisin keinoin. Kirjoittaja on ensihoidon kenttäjohtaja ja oikeustieteen vapaa harrastelija.. Edes pitkät vankeusrangaistukset tai kuolemantuomiot eivät ole estäneet rikollista käyttäytymistä missään kulttuurissa. Sen sijaan tiedon lisääminen ja sen vaikutus asenteisiin toimii, vaikka välillä hitaastikin. Tälläisen tiedon levittäminen voi johtaa kunnianloukkauksena rikosoikeudelliseen seuraamukseen. Työja toimintatapojen tulee onnettomuuspaikalla olla sellaiset, että ne kestävät julkisen arvioinnin. ENSIHOITAJA KAMERAN TAKANA Ensihoitajan kuvatessa onnettomuudessa loukkaantunutta, sovelletaan terveydenhuoltoa ohjaavaa lainsäädäntöä. Oikeudettoman, kuvatun yksityisyyttä loukkaavan kuvamateriaalin jakaminen yleisölle on jo kriminalisoitu, joten herää kysymys, mitä lisäarvoa uudella säännöksellä saavutettaisiin ennakkosensuurin lisäksi. Joissain kulttureissa tosin uskotaan, että jokainen valokuva vie palan kuvattavan sielusta, mutta tätä ei voitane pitää relevanttina perusteena uudelle rikoslain säännökselle. 15 PITÄÄKÖ LAKIA KORJATA. Jos vainajan kuvaaminen onnettomuuspaikalla kriminalisoitaisiin, kenen oikeushyvää tällä suojeltaisiin. Onnettomuuspaikan ulkopuolinen kuvaaminen voikin johtaa pelastustyötä tekevän ryhdin paranemiseen, mikä edistää alan julkikuvaa. Jos erittäin harvinainen kaksisiipinen nokkalintu lentelee onnettomuuspaikan läheisyydessä, miten erotetaan kuvauskohde ja sen perusteella sovellettava laki. Palatakseni vielä Kuvaa elämää – älä onnettomuuspaikkaa hankkeeseen, on todettava sen olevan tärkeällä asialla. Kuollut ei ole oikeussubjekti, joten kuolleella ei ole oikeuksia, joita voi loukata. Kuollut vähät välittää, mitä hänestä julkaistaan. Halutaan jotakin konkreettisempaa, kuten onnettomuuspaikan kuvauksen kieltävää lakia. Samaa tehtävää hoitavat myös erilaiset tosi-tv formaatit. Jos kuvauksen kohde ei ole aktiivinen sosiaalisessa mediassa, voi hän jäädä onnellisen tietämättömäksi julkisuuteen levitetystä kuvamateriaalista. Kukapa ei haluaisi patsastella mediakynnyksen ylittävän tehtävän aitiopaikalla. Kuolleesta ei kuitenkaan saa esittää sellaista valheellista tietoa tai vihjausta, mikä aiheuttaa kärsimystä lähiomaiselle. Kuvaaminen itsessään ei loukkaa kenenkään yksityisyyttä. Kriminalisointi harvoin tuottaa sellaisia vaikutuksia, joita sillä ajatellaan saavutettavan. Yksittäistä ensihoitajaa keskustelu perusoikeuskollisioista tuskin juuri kiinnostaa. Vaikka kuvaamista yleisellä paikalla ei lähtökohtaisesti voi kieltää, asettaa nykyinen lainsäädäntö sille rajoituksia. Liikenneturvallisuuden vaarantaminen on sanktioitu rikoslaissa, joten liikenneturvallisuuden parantuminen kuvauskiellon perusteena ainakin jää ontoksi. Tosin vaikea uskoa, että itseään ensihoidon ammattilaiseksi kutsuva edes harkitsisi mainitun kombon käyttämistä potilastietojen käsittelyssä. Ongelmia voi tuoda kuitenkin se, että yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen on asianomistajarikos. Kysymys kuuluukin, onko lainsäädäntö niin vajavainen, että edustaja Rantasen esittämälle uudelle rikoslain säännökselle on todellista tarvetta
16 systole & palokuntalainen VALKEAKOSKEN VPK ON VUODEN 2022 SOPIMUSPALOKUNTA
Palokunnan kalustoon kuuluu Pirkanmaan pelastuslaitoksen omistamat sammutusauto ja säiliöauto sekä palokunnan omistama miehistönkuljetusauto – Ei ole ihan helppoa perustaa uutta palokuntaa käytännössä tyhjästä, mutta kun on vahvasti tahtoa, sekin onnistuu, toteaa palokunnan päällikkö Kalle Kontsas Valkeakosken VPK:sta. 17 Suomen Sopimuspalokuntien Liitto valitsee vuosittain Vuoden sopimuspalokunnan. Valkeakosken VPK toimii Valkeakosken kaupungissa, Mallasveden ja Vanajaveden järvien välissä. – Valkeakosken VPK on lajissaan harvinaisuus, sillä montaa uutta sopimuspalokuntaa ei edes vuosikymmenessä perusteta, vaikka tarvetta varmasti useamminkin olisi, toteaa Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtaja Ari Maskonen. Valinnassa painotetaan palokunta-aatteen toteutumista, toiminnan kehittämistä sekä hyvää ja varmaa pelastustoimintaa. Hälytysosastoon kuuluvia palokuntalaisia on 25. Palokunnan nuoriso-osasto aloitti toimintansa vuoden 2021 aikana ja tällä hetkellä iältään 12-17-vuotiaita nuoria osastossa on 15. Vuoden sopimuspalokunta valittiin nyt 20. Lisäksi palokunnassa toimii jo veteraaniosastokin. kerran. Aiemmat Vuoden sopimuspalokunnat: • Heinäveden VPK 2003 • Konginkankaan VPK ja Äänekosken VPK 2004 • Sodankylän VPK 2005 • Nurmon VPK 2006 • Hitis FBK (Hiittisten VPK) 2007 • Harjunalustan VPK 2008 • Taivassalon VPK 2009 • Anjalan VPK 2010 • Kauhavan palokunta 2011 • Tirilän VPK 2012 • Punkaharjun VPK 2013 • Porin VPK 2014 • Pyhäsalmen VPK 2015 • Kustavin VPK 2016 • Virojoen VPK 2017 • Lappajärven palokunta 2018 • Piikkiön VPK 2019 • Hämeenlinnan VPK 2020 • Wessö FBK 2021. Palokunnan tehtävämäärä on lisääntynyt vuosittain ja samalla sekä palokuntalaisten määrä että osaaminen on lisääntynyt. Positiivinen poikkeus on tapahtui Pirkanmaalla Valkeakoskella, jossa vuonna 2016 perustettiin Valkeakosken vapaaehtoinen palokunta ry eli Valkeakosken VPK. Suomen Meripelastusseuran Pirkanmaan Valkeakosken pelastusasema toimii Valkeakosken VPK:n kanssa samoissa tiloissa ja osittain palokuntalaiset ja järvipelastajat myös ovat samoja henkilöitä. Pirkanmaan pelastuslaitoksen sopimuspalokuntana VPK on vajaan kymmenen toimintavuotensa aikana saavuttanut vakiintuneen ja merkityksellisen aseman pelastustoimessa. Palokunnalla on vuosittain noin 70 hälytystehtävää laidasta laitaan. Onneksi ei mene sitten kuin se noin 700 vuotta, ennen kuin jokainen palokunta on ansaitsemansa tunnustuksen saanut, Maskonen jatkaa. – Suomessa on noin 700 sopimuspalokuntaa, jotka varmasti jokainen ansaitsisivat jollain perusteella tulla valituksi Vuoden sopimuspalokunnaksi, tänäkin vuonna saimme poikkeuksellisen paljon hyviä ehdotuksia. – Vesistössä toimiminen on aina oma erikoistehtävänsä ja vaatii sellaista osaamista, jota ei pelastuslaitoksilla ja sopimuspalokunnissa välttämättä ollenkaan ole jokaisella henkilöllä, kertoo Kalle Kontsas. – Tiivis yhteistyö järvipelastajien kanssa tuottaa molemminpuolista hyötyä ja toimii esimerkkinä hyvistä kumppanuuksista. – Lisäksi Pirkanmaan pelastuslaitos on ollut mukana tukemassa uuden sopimuspalokunnan syntymistä ja palvelutason parantumista Valkeakoskella koko toimintamme käynnistämisen ajan. Samoin ilman Valkeakosken kaupungin sekä monen yrityksen taloudellistakin tukea olisi palokunnan perustaminen ollut käytännössä mahdotonta. Suuri kiitos siitä kaikille jäsenillemme. Vuoden 2022 sopimuspalokunta on Valkeakosken VPK. Uusia sopimuspalokuntia on perustettu hyvin harvakseltaan, jos ollenkaan. Ihailtavaa on ollut nähdä myös yhteinen henki, miten suurella sydämellä kaikki ovat olleet mukana palokuntaa rakentamassa
Hakijalle eduksi nähdään myös sopimuspalokunnan toiminnan laaja-alainen kehittäminen ja edistäminen. Valitulle henkilölle luovutetaan tunnustuksen kiertopalkintona VEHO-Malja sekä kunniakirja. sppl.fi/sopimuspalopaallikko. Vuoden 2022 sopimuspalokunnan päällikköä voi ehdottaa osoitteessa: www. Edellytyksenä on, että henkilö toimii tai on toiminut sopimuspalokunnan päällikön tehtävässä, ja että hän on toiminut pitkään ja aktiivisesti sopimuspalokunnassa. Lisätiedot: https://www.sppl.fi/tietoa_ meista/palkinnot/vuoden_sopimuspalokunnan_paallikko_-tunnustus Tämän vuoden sopimuspalokunnan päällikön haku on nyt päällä ja SPPL toivoo palokunnilta runsaasti esityksiä tunnustuksen saajista 1.10.2022 mennessä. 18 systole & palokuntalainen Vuoden 2022 sopimuspalokunnan päällikkö haussa Suomen palopäällystöliitto on luovuttanut Vuoden sopimuspalokunnan päällikkö-tunnustuksen vuodesta 2015 alkaen ja tänä vuonna sen tulee saamaan järjestyksessään kahdeksas sopimuspalokunnan päällikkö. Suomen palopäällystö liitto on tänä vuonna päivittänyt valintaperusteita ja nyt palokunnan voivat esittää saajaksi eri henkilöitä joustavammin kuin aiemmin. Tunnustuksen tarkoituksena on kohottaa sopimuspalokuntien päälliköiden arvostusta, kiittää tunnustuksen saajaa tekemästään työstä sekä kannustaa sopimuspalokuntien päälliköitä kehittämään aktiivisesti sopimuspalokuntien toimintaa
Kun tyyli löytyy, on maailma vakaa. Kuva Hanna Gustafsson Käsipysty. 19 Miten seisot, siten maailma makaa