palokuntalainen BRANDKÅRISTEN IRTONUMERO 9 € · VIIKKO 9 · 2022 · ISSN 1798-2685 UUSI PELASTUSTOIMEN PÄÄTTÄJÄ 107 ERIKOISNUM ERO ALUEVALTUUT ETUILLE TÄMÄ LEHTI ON SINULLE
ONESEVEN® CAFS -PAINEVAAHDON KIISTATTOMAT EDUT: Nopea sammutus Pienempi vaahtolisäaineen kulutus vähentää ympäristön rasitusta (esim. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. AIHEUTAMME TULELLE PAINEITA! One Seven® CAFS -sammutus One Seven® on edistyksellinen CAFS (compressed air foam system) -painevaahtojärjestelmä, jonka sammutusteho perustuu veden, ilman ja vaahdon yhteiskäyttöön. Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi. Korkealaatuinen ja tasainen sammute vaikuttaa nopeasti kiinnittymällä pintoihin, jäähdyttämällä, tukahduttamalla sekä estämällä pyrolyysin. Menetelmällä pystytään myös suorittamaan tehokas alkusammutus kohteen ulkopuolelta, luoden savusukeltajille turvallisemmat olosuhteet. Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. fluorittoman A-vaahdon sekoitussuhde on vain 0,3 %) Pienempi vedenkulutus vähentää sammutuksen likaista valuvettä Tasalaatuinen vaahto Hyvä liikuteltavuus kevyiden letkujen ansiosta Hyvä vaahdon kiinnittyvyys Luotettavuus järjestelmän eri komponenttien jatkuvan valvonnan ansiosta Sammutteen liikkuvuus letkuissa pienen vastapaineen ansiosta Monipuolisuus: sama laite tuottaa sammutusja kuivavaahtoa sekä vettä OneSeven® CAFS -laitteet ovat CE-merkittyjä One Seven® CAFS on asennettavissa kaikentyyppisiin pelastusajoneuvoihin, myös jälkiasennuksena. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti
Hallinnollisten asioiden ja lukujen lisäksi tuomme vahvasti esiin myös pelastusalan kaupallisten toimijoiden näkökulmaa. Toimitus 10-21 suomen pelastustoimi Vanheneva sammutusmies 81 66-71 Evito AIHEUTAMME TULELLE PAINEITA! One Seven® CAFS -sammutus One Seven® on edistyksellinen CAFS (compressed air foam system) -painevaahtojärjestelmä, jonka sammutusteho perustuu veden, ilman ja vaahdon yhteiskäyttöön. fluorittoman A-vaahdon sekoitussuhde on vain 0,3 %) Pienempi vedenkulutus vähentää sammutuksen likaista valuvettä Tasalaatuinen vaahto Hyvä liikuteltavuus kevyiden letkujen ansiosta Hyvä vaahdon kiinnittyvyys Luotettavuus järjestelmän eri komponenttien jatkuvan valvonnan ansiosta Sammutteen liikkuvuus letkuissa pienen vastapaineen ansiosta Monipuolisuus: sama laite tuottaa sammutusja kuivavaahtoa sekä vettä OneSeven® CAFS -laitteet ovat CE-merkittyjä One Seven® CAFS on asennettavissa kaikentyyppisiin pelastusajoneuvoihin, myös jälkiasennuksena. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Korkealaatuinen ja tasainen sammute vaikuttaa nopeasti kiinnittymällä pintoihin, jäähdyttämällä, tukahduttamalla sekä estämällä pyrolyysin. Toivomme, että pieni kahden prosentin alamme saa sinun huomiosi, kun olet päättämässä alueesi pelastustoimen tulevaisuudesta. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Haluamme antaa sinulle perustietoja Suomen pelastustoimesta. Tarjoamme sinulle foorumin tuoda esiin ajatuksiasi ja mielipiteitäsi hyvinvointialueiden ja erityisesti pelastusalan asioista tulevissa numeroissamme. VUOSIKERTA AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN ISSN 1798-2685 Lämpökameramies 63 6-9 Aluevaalien yhteenveto Brandkåristen 86 Ledaren 85 sisältö HYVÄ ALUEVALTUUTETTU Tämä lehti on toimitettu erityisesti sinua ajatellen. Menetelmällä pystytään myös suorittamaan tehokas alkusammutus kohteen ulkopuolelta, luoden savusukeltajille turvallisemmat olosuhteet. Ollikainen TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi TAITTO, ILMOITUSMYYNTI, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA TALOUS Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi PAINO Grano Oy KANNEN KUVA Tomi Vastamäki, Maria Salo KUVAPANKIT Freepik, Depositphoto JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja WWW.PALOKUNTALAINEN.FI palokuntalainen BRANDKÅRISTEN vakiopalstat Avtalsbrandkåren – en del av ”nätverket” Pääkirjoitus Letkut solmussa Liekinheittäjä 46-51 PohjoisPohjanmaan pelastuslaitos syntyy 5 88 90 22-45 pelastusalan yrityksiä 22. 3 PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 TOIMITTAJA Silvio Hjelt AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko, Lauri Turtola OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi. Voit lähestyä toimitustamme osoitteessa toimitus@palokuntalainen.fi. Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. ONESEVEN® CAFS -PAINEVAAHDON KIISTATTOMAT EDUT: Nopea sammutus Pienempi vaahtolisäaineen kulutus vähentää ympäristön rasitusta (esim
Hyväksyntä EN 13911:2017. (03) 3142 1522 TAMPERE Aunankorvenkatu 7 p. Varmistamme, että saat korkean suorituskyvyn suojavaatteet, teknologiset innovaatiot ja asiantuntevan palvelun. (03) 3142 1555 PORI Satakunnankatu 38 p. Erityispitkien resoreiden ansiosta ei painetta saappaita käytettäessä. oitu EN ISO 11612 ja EN 1149-5 mukaisesti. Serti. (03) 3142 1545 TURKU Leipäläntie 71 p. (03) 3142 1560 ESPOO Koskelontie 15 p. Asuissa on kaikki merinovillan hyvät ominaisuudet; hyvä lämmöneristyskyky ja kosteuden siirto pois iholta. Litteiden saumojen ansiosta ihanteellinen käyttömukavuus. Hyväksyntä EN 13911:2017. Alusvaatteet Comazo palosuojattu Comazon palosuojatuissa alusvaatteissa on käyttömukavuutta parantavat litteät saumat. (03) 3142 1565 LAHTI Ansiokatu 2 p. Materiaalit: 80 % merinovilla, 20 % polyamidi.. TAMREX OY TAMPERE Turvesuonkatu 7 p. Alushuppu Protect 2-kerros Protect 2-kerroksinen palomiehen alushuppu tarjoaa optimaalisen suojan laajennetun kaulaja niska-alueen ansiosta. 4 palokuntalainen PK107 Parasta päälle ja alle! Tarvitset asianmukaisen suojan ihmishenkien pelastamisessa ja tulipalojen sammutuksessa. (03) 3142 1530 HÄMEENLINNA Parolantie 10 p. (03) 3142 1505 S-Gard valmistaa laadukkaat palopuvut eri käyttötarkoituksiin 130 vuoden kokemuksella korkealuokkaisista materiaaleista. www.tamrex.. (03) 3142 1550 JYVÄSKYLÄ Alasinkatu 5 p. Woolpower Merino Lite Woolpowerin Merino Lite alusvaatteiden materiaali on Ullfrotté Original, joka kehitettiin Ruotsissa 1970-luvun alussa yhdessä armeijan, lääkäreiden ja selviytymisasiantuntijoiden kanssa. Materiaalit: 48,5 % Aramidi, 48,5 % Viskoosi / Lenzing FR®, 3 % Hiilikuitu / Belltron®. (03) 3142 1507 VANTAA Tikkurilantie 68 p. Alushuppu Protect kalvolla Protect 2-kerroksinen palomiehen alushuppu kalvolla tarjoaa integroidun kalvon ansiosta suojan hiukkasilta, bakteereilta, viruksilta, nesteiltä ja kuumalta höyryltä
OMAN ALUEEN pelastustoiminnan huoltovarmuuden turvaaminen lienee aluevaltuutettujen työlistan häntäpäässä, jos on listalla ollenkaan. KOTIMAISTEN yritysten huomioiminen alueiden hankinnoissa parantaa osaltaan maamme huoltovarmuutta. Osa näistä on kansallisten, osa alueellisten toimijoiden vastuulla, mutta hyvinvointialueen korkeimman päättävän elimen kannettavana on tälläkin sektorilla painavin vastuu. Kilpailutusten tulee tapahtua reilusti ja pelisääntöjä noudattaen, mutta ei ole kiellettyä antaa painoarvoa toimitusvarmuudelle ja huollon jatkuvuudelle. Huoltovarmuuden turvaaminen tulee ottaa kunnolla esille aluevaltuustoissa ja -hallituksissa, sillä sote-puolen toimivuuden kannalta huoltovarmuuden turvaaminen on vielä suurempi asia kuin pelastustoimessa. MIKROSIRUPULA JA KANSAINVÄLISEN TAVARALOGISTIIKAN HÄIRIÖTILA ovat yllättäneet meidät. Käytännön esimerkki ongelmista on pelastusautojen alustojen toimitusaikojen pidentyminen useilla kuukausilla sirupulan vuoksi. pääkirjoitus SUOMEN HUOLTOVARMUUDEN toimivuutta ihmeteltiin – ja jopa kiiteltiin – koronapandemian alkuvaiheessa useissa kansainvälisissä julkaisuissa. Maailma ei välttämättä toimi niin hyväntahtoisesti ja saumattomasti kuin toivomme. Vaikka meillä esiin tulleissa ongelmissa oli kyse pienestä osasta Huoltovarmuuskeskuksen toimintaa, episodi loi tumman varjon koko laitoksen ja Suomen huoltovarmuuden ylle. Koronapandemia on tuonut esiin lukuisia epäkohtia maamme kyvyssä selviytyä poikkeustilanteista. Tämä on valitettava uhkakuva. 5 PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Aluevaltuustoilla on painava vastuu huoltovarmuudesta Artikel på svenska på sidan 85. PELASTUSTOIMEN huoltovarmuuden elementtejä on kehittyneessä ja monimutkaisessa yhteiskunnassa lukematon määrä – kuten viestiyhteyksien toimivuus, paloasemien varavirta, polttoja voiteluaineet, pelastusajoneuvojen ja -laitteiden varaosat ja paljon muuta. On myös kokemuksen vahvistama tosiasia, että ellei kotimainen yritys voita ensin tilauksia kotikentällään, sen on turha yrittää saada jalansijaa vientimarkkinoilta.. Karu totuus valkeni nopeasti. KOTIMAINEN PELASTUSALAN teollisuus on viime vuosina kiinnittänyt aiempaa enemmän huomiota huoltovarmuuteen. Voi tuntua vähäiseltä harmilta, mutta jossakin tilanteessa se voi johtaa vakaviin seurauksiin. On valvottava ja resursoitava se, että alueen huoltovarmuudesta huolehditaan niin sotekuin pelastustoimessa. Myös alan maahantuojat ovat parantaneet valmiuksiaan mahdollisten poikkeustilanteiden varalta. Ne ovat ennen kokemattomia tilanteita, jotka ovat haitanneet tuntuvasti normaalia elämänmenoa
Työtä valtuutetuilla tulee olemaan vaikka muille jakaa. 6 palokuntalainen PK107 Suuri osa valtuustoista järjestäytyy ja aloittaa työnsä maaliskuun aikana. Toisin on aluehallituksessa ja lautakunnissa, joissa sovelletaan niin sanottua yhteisöjääviä ja palvelussuhdejääviä. Aluevaltuutettu ei ole esteellinen kaksoisroolin perusteella, koska valtuutettuun ei sovelleta hallintolain esteellisyysperusteita. Äänestysprosentti vaaleissa oli 47,5. Eduskuntapuolueista eniten ehdokkaita asetti SDP, 1 632 ehdokasta ja vähiten RKP, 306 ehdokasta. ”Tuplavaltuutetun” on pohdittava jääviyttään, kun päätettävänä on häntä itseään tai hänen läheistään henkilökohtaisesti koskeva asia, kuten kunnan luottamutehtävissä. Hyvinvointialuelain esteellisyyssäännökset vastaavat kuntalain esteellisyyssäännöksiä. Hyvinvointialueilla on suuri valta päättää omasta organisaatiostaan. KAKSOISROOLI LÄHES 80 PROSENTILLA ALUEVALTUUTETUISTA Kysymykseen ”Miten meni?” on useita vastauksia. Näin tullee myös tapahtumaan nimitettäessä erilaisia lautaja johtokuntia sekä työryhmiä. Rekisteröidyistä puolueista 19 asetti vaaleissa ehdokkaita, valitsijayhdistysten asettamiaehdokkaita oli 61 . Asetetuista ehdokkaista 111 oli istuvia kansanedustajiaja ja 3 346 istuvia kunnanvaltuutettuja. ”Henkilö on kuitenkin esteellinen, jos hyvinvointialueen edut ovat ristiriidassa liikelaitoksen tai hyvinvointiyhtymän etujen kanssa taikka asian tasapuolinen käsittely edellyttää, ettei henkilö osallistu asian käsittelyyn.” Lähde: Laki hyvinvointialueesta Aluevaaleissa oli yhteensä 10 584 ehdokasta. Molemmissa sovelletaan hallintolain esteellisyysperusteita. Tämä koskee osallistumista aluevaltuuston päätöksentekoon. Pelastusalaa lähellä olevia ehdokkaita oli 201. Jos tarkastellaan valtuutettujen taustoja, asiantuntemusta sotepe-sektorilta löytyy, mutta keskusteluun ovat nousseet mahdolliset jääviysongelmat. Aluevaltuusto päättää aluehallituksen kokoonpanosta ja asettaa hyvinvointialueen muut toimielimet sekä valitsee hyvinvointialuejohtajan. Näistä valittiin 39. Lain mukaan pakollisia toimielimiä ovat Aluevaltuusto Aluehallitus Tarkastuslautakunta Kansalliskielilautakunta (kaksikielisillä hyvinvointialueilla) Saamen kielen lautakunta (Lapin hyvinvointialueella). Valtuustojen ja erilaisten hallintoelinten kokoonpanot selvinnevät lopullisesti syksyyn mennessä. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tilastoon aluevaalien 2022 ehdokasasettelusta.. Valtuutettujen kolmevuotinen toimikausi alkoi 1.3.2022 Startti puhtaalta pöydältä Tammikuun aluevaaleissa valittiin 10 584 ehdokkaan joukosta 1379 valtuutettua 21 hyvinvointialueen korkeimpaan päättävään elimeen. Suuri osa ehdokkaista oli tavalla tai toisella sidoksissa sosiaalija terveydenhuoltoalaan. Kaksoisrooli syntyy hyvinvointialueen toimielimissä kun valtuutettu on kunnan tai kuntayhtymän luottamushenkilö, viranhaltija tai työntekijä. Ehdokkaista miehiä oli 5 778 ja naisia 4 806
7 ETELÄ-KARJALAN HYVINVOINTIALUE Tero Forsman, SDP, Lappeenranta Josefina Nissilä, SDP, Rautjärvi ETELÄ-POHJANMAAN HYVINVOINTIALUE Sami Keskinen, Kok, Kurikka Antti Kurvinen, Kesk, Kauhava Jaakko Pukkinen, Kok, Isokyrö ETELÄ-SAVON HYVINVOINTIALUE Ville Remes, Kok, Pieksämäki ITÄ-UUDENMAAN HYVINVOINTIALUE Janne Turunen, SDP (sit.), Porvoo KAINUUN HYVINVOINTIALUE Markku Oikarinen, SDP, Kajaani KANTA-HÄMEEN HYVINVOINTIALUE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINTIALUE Reino Herlevi, Kesk, Kokkola Matti Kalliokoski, Ps, Kälviä Timo Sillanpää, Ps, Kokkola KESKI-SUOMEN HYVINVOINTIALUE Sari Hovila, Kesk, Joutsa Juha Hyötyläinen, SDP, Äänekoski Marko Kolula, Ps, Jyväskylä Janne Luoma-Aho, Ps, Jyväskylä Jorma Poti, SDP, Jämsä Jouko Nykänen, Kesk, Uurainen KESKI-UUDENMAAN HYVINVOINTIALUE Kenneth Morelius, Liike Nyt, Nurmijärvi KYMENLAAKSON HYVINVOINTIALUE Jari Larikka, Kok, Kouvola Markku Leinonen, SDP, Kouvola Markku Pakkanen, Kesk, Kouvola Vesa Parkko, Kok, Kotka Paula Werning, SDP, Kouvola LAPIN HYVINVOINTIALUE LÄNSI-UUDENMAAN HYVINVOINTIALUE Tapio Karjalainen, Kok, Vihti Veronica Rehn-Kivi, RKP, Kauniainen PIRKANMAAN HYVINVOINTIALUE Kirsi Kaivonen, SDP, Tampere POHJANMAAN HYVINVOINTIALUE Karl-Gustav Svedjebäck, RKP, Närpiö POHJOIS-KARJALAN HYVINVOINTIALUE Jari Ruokolainen, SDP, Nurmes Jarmo Tanninen, SDP (sit.), Joensuu PELASTUALALLA TOIMIVAT ALUEVALTUUTET UT POHJOIS-POHJANMAAN HYVINVOINTIALUE Jarmo Haapaniemi, SDP, Kempele Markus Jaatinen, Kesk, Ylivieska POHJOIS-SAVON HYVINVOINTIALUE Tiina Kaartinen, SDP, Kuopio PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIALUE Juha Halme, SDP, Lahti Miina Harmaala, Kesk, Lahti Antti Räsänen, Kok, Padasjoki SATAKUNNAN HYVINVOINTIALUE Petri Huru, Ps, Pori Maaret Vainio, SDP, Eura Jarkko Viljanen, SDP, Ulvila Mika Aho, Vas, Pori VANTAA-KERAVAN HYVINVOINTIALUE VARSINAIS-SUOMEN HYVINVOINTIALUE Tanja Raisto-Elo, Kesk, Laitila
Keskeinen osa alaa ovat sopimuspalokunnat, jotka osallistuvat noin 200 hälytykseen joka päivä. Oletko esimerkiksi tullut miettineeksi, että keskeinen kilpakumppanimme on aika. 8 palokuntalainen PK107 Pelastustoimi on lähipalvelua – aika on kilpakumppanimme Palopäällystöliitto onnittelee valittuja aluevaltuutettuja ja muistuttaa samalla pelastusalan ainutlaatuisesta merkityksestä. Onnettomuuksia tapahtuu kaikkialla, missä on ihmisiä ja elämää. Palokunnat hoitavat pelastuslaitosten tukena pelastusja ensivastetehtäviä ja onnettomuuksien ehkäisyä. Mikäli onnettomuustilanteissa avun saamiseen kuluva aika pidentyy, myös onnettomuuksien laajuus voi kasvaa ja lisäonnettomuuksien riski suurentua. Toiminnan jatkuvuuden varmistaminen on kustannustehokasta yhteiskunnalle. Oikea aika tukea palokuntia on nyt. Turvallisuuden luominen edellyttää päättäjiltä käsitystä pelastustoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Pelastustoimella on myös vahva rooli varautumisen ja valmiussuunnittelun asiantuntijana ja yhteensovittajana. Sopimuspalokuntien yhteiskunnallinen hyöty on merkittävä Pelastustoimella on vaikutusta yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen ja ihmisten henkeen, terveyteen ja työntekoon. Turvallisemman toimintaja asuinympäristön puolesta toimit, kun huolehdit pelastustoimen toimintaedellytyksistä. Onnettomuus ei katso etäisyyksiä. Henkilöstövaje koskee monilla alueilla myös sopimuspalokuntia. On tärkeää turvata avunsaanti ja se, että palvelut ovat jatkossakin riittävän lähellä silloin, kun niitä tarvitaan. MARKO HASARI Toimitusjohtaja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ARI KEIJONEN Toiminnanjohtaja Suomen Palopäällystöliitto SPPL Alan järjestöjen terveiset aluevaltuutetuille. Pelastuslaitokset tekevät oleellisen tärkeää onnettomuuksien ehkäisytyötä. Hiipuvan toiminnan elvytys vie enemmän yhteisiä resursseja
9 ARI MASKONEN Toiminnanjohtaja Suomen Sopimuspalokuntien Liitto SSPL KIM NIKULA Järjestön johtaja Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL Kansa on puhunut, kääritään hihat Aluevaaleja voi luonnehtia kirjaimellisesti sote-vaaleiksi, koska merkittävä määrä lääkäreitä ja hoitajia nousi aluevaltuustoihin. Aluevaltuutetut ovat paljon vartioita ja odotan, että henkilöstö otetaan mukaan muutostyöhön, pelastustoimen ja ensihoidon rahoitus ja henkilöstöresurssit varmistetaan, pidetään huolta työntekijöiden pitoja vetovoimatekijöistä sekä kehitetään turvallisuusja henkilöstöjohtamista. Terveiset aluevaltuutetuille Onnea valinnasta tärkeään tehtävään. On hyvä muistaa, että myös sopimuspalokunnat muodostavat merkittävän roolin pelastustoimessa. Vaalit on pidetty ja on aika kääriä hihat. Toivottavasti teillä, uusilla tärkeillä päättäjillä riittää korvaa sopimuspalokuntien asialle sekä aikaa ja mielenkiintoa vierailla lähimmällä sopimuspalokunnan asemalla tutustumassa tärkeään toimintaamme ja tapaamassa keskeisiä sisäisen turvallisuuden vaikuttajia. Ilahduttavaa on myös se, että 32 pelastusmyönteistä ehdokasta sai valtuustopaikan. Mikä tärkeintä, vuoden 2023 budjetti sisältää myös meidän osuutemme, mistä pyydän teitä erityisesti pitämään huolen.. Pelastustoiminnan lisäksi ne huolehtivat muun muassa turvallisuusviestinnästä ja nuorison kouluttamisesta vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi, sopimuspalokuntalaisiksi ja ammattipelastajiksi. Pelastusmyönteisten aluevaltuutettujen osuus on 2,34 %, mikä vastaa pelastustoimen rahoitusosuutta. Alueet huolehtivat SOTEPELA-asioista
10 palokuntalainen PK107 10 palokuntalainen 107 suomen pelastusala pähkinänkuoressa
Siihen helppous loppuukin. Palomiehet tunnetaan kuten myös hätänumero 112. Keräsimme pelastustoimesta tietopaketin, jonka avulla on mahdollista kurkistaa sinivilkkujen maailmaan.. Mitä näiden takaa löytyy. 11 Suomen pelastusala PÄHKINÄNKUORESSA Punaiset autot sinisine vilkkuineen ovat kaikille tuttuja. Helppo vastaus on ”Suomen pelastustoimi”
12 palokuntalainen PK107 Pelastusala on Suomessa hyvin monimuotoinen, jopa kirjava. Uusille päättäjille lohduttava tieto pelastustoimesta on se, että nykyiset pelastuslaitokset muodostuivat yhdistämällä 446 kuntien paloja pelastuslaitosta 22 alueelliseksi organisaatioksi. 4 4 6 6 22 22 21 21 20 20 19 19 16 16 18 18 17 17 10 10 11 11 12 12 13 13 5 5 77 2 2 15 15 14 14 9 9 8 8 3 3 11 Nykyiset pelastuslaitokset 1 Helsingin kaupungin pelastuslaitos 2 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 3 Keski-Uudenmaan pelastuslaitos 4 Itä-Uudenmaan pelastuslaitos 5 Varsinais-Suomen pelastuslaitos 6 Kanta-Hämeen pelastuslaitos 7 Päijät-Hämeen pelastuslaitos 8 Kymenlaakson pelastuslaitos 9 Etelä-Karjalan pelastuslaitos 10 Etelä-Savon pelastuslaitos 11 Keski-Suomen pelastuslaitos 12 Pirkanmaan pelastuslaitos 13 Satakunnan pelastuslaitos 14 Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos 15 Pohjanmaan pelastuslaitos 16 Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos 17 Pohjois-Savon pelastuslaitos 18 Pohjois-Karjalan pelastuslaitos 19 Jokilaaksojen pelastuslaitos 20 Kainuun pelastuslaitos 21 Oulu-Koillismaan pelastuslaitos 22 Lapin pelastuslaitos 12 palokuntalainen 107 suomen pelastusala pähkinänkuoressa. Tässä infopaketissa joitakin asioita on tilan puutteen vuoksi toimituksellisesti pelkistetty. Nyt päättyvä kuntavetoinen kausi on kestänyt hieman vajaa kaksikymmentä vuotta. Kahta samanlaista laitosta ei ole. Siksi olemme merkinneet verkko-osoitteet tietolähteille. Yli kahteenkymmeneen pelastuslaitokseen on kuhunkin muodostunut oma toimintakulttuurinsa. Valtiolta tuleva rahapotti jaetaan aluevaltuutettujen päätöksin sosiaali-, terveys, ja pelastuspalveluille. Alkuvuosien synnytystuskat ovat taakse jäänyttä elämää ja laitosten toimintakunto on kohtalaisen hyvä, osin jopa erinomainen. Ohjaukseen on tulossa uusi, kaikille tuttu keino, raha. Kokemusta alueellisesta yhteistoiminnasta on siis paljon. Vuoden 2023 alusta alkaa Suomen pelastustoimessa uusi aikakausi. Eroja on hallinnossa, taloudessa, organisaatiossa, toimintamenetelmissä, johtamisessa, virkanimikkeissä jne. Uuden aikakauden päättäjät istuvat aluevaltuustoissa ja sisäministeriössä. Aluevaltuutetuilta odotetaan viisaita päätöksiä, ja valtion ohjauksesta odotetaan vahvempaa kuin mitä se on ollut aluepelastuslaitosten kaudella. Ainut kaikkia yhdistävä tekijä ovat nuo sinivilkut
13 KÄSITTEITÄ PELASTUSTOIMI on tehtäväala, joka koostuu tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisystä sekä pelastustoiminnasta. Työpaikkapalokunta voi olla myös sopimuspalokunta. (Paloja pelastussanasto, 2006). VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA (Huom! EI vapaapalokunta) on palokuntatoimintaa varten perustettu yhdistys. Sopimus voi olla yhteisön tekemä palokuntasopimus tai henkilön ja pelastuslaitoksen välinen työsopimus. PELASTUSALAN PÄÄPELURIT VALTIO Valtiovarainministeriö RAHOITTAA Sisäministeriö SÄÄTÄÄ, OHJAA Aluehallintovirastot VALVOO Pelastusopisto KOULUTTAA, TUTKII Hätäkeskuslaitos VÄLITTÄÄ TEHTÄVÄT Palosuojelurahasto RAHOITTAA __________ HYVINVOINTIALUE VASTAA PELASTUSTOIMESTA ALUEELLAAN __________ PELASTUSLAITOS PELASTUSTOIMEN ORGANISAATIO HVA:LLA __________ JÄRJESTÖT Valtakunnalliset ja alueelliset järjestöt Palokuntayhdistykset. PALOKUNTA on pelastustoimen tehtäviä varten varustettu, järjestettyä apua antava yhteisö, jonka henkilöstö on saanut koulutuksen tehtäviinsä. PELASTUSTOIMINTAAN kuuluu hälytysten vastaanottaminen, väestön varoittaminen, uhkaavan onnettomuuden torjuminen, onnettomuuden uhrien ja vaarassa olevien ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen sekä tulipalojen sammuttaminen ja vahinkojen rajoittaminen. SOPIMUSPALOKUNTA muodostuu myös siten, että joukko yksittäisiä henkilöitä tekee henkilökohtaisen sopimuksen alueen pelastustoimen kanssa. PELASTUSLAITOS on pelastustoimen tehtäviä hyvinvointialueella hoitava organisaatio. TYÖPAIKKAPALOKUNTA on palokunta, jonka henkilöstö osallistuu lähinnä oman työpaikkansa pelastustoimen tehtäviin. (Paloja pelastussanasto, 2006). SOPIMUSPALOKUNTA on pelastuslaitoksen kanssa pelastustoimeen kuuluvien tehtävien hoidosta sopimuksen tehnyt, järjestettyä apua antava palokuntayhteisö. PALOKUNTASOPIMUS on sopimus, jonka palokuntayhdistys tai työpaikkapalokunta tekee alueen pelastustoimen kanssa säädösten mukaisten palokunnan toimialaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta (Paloja pelastussanasto, 2006). Näillä sopimuspalokuntalaisilla on useimmiten oma palomiesyhdistys tai -kerho, jossa tehdään myös vapaaehtoistyötä
LUVUT KERTOVAT 14 palokuntalainen 107 suomen pelastusala pähkinänkuoressa. Näistä henkilökohtaisessa toimenpidepalkkaisessa työsuhteessa oli 3016 henkilöä. (KEVA) Edellä mainittujen lisäksi palokuntayhdistyksissä toimii noin 20000 henkilöä tuki-, nuoriso-, nais-, veteraanija muissa osastoissa. Pelastuslaitosten asukaskohtaiset kustannukset ovat vaihdelleet 65 ja 110 euron välillä. Palomestarin koulutus (AMK) kestää keskimäärin kolme vuotta Sopimushenkilöstön koulutuksen kesto riippuu tavoitetasosta alkaen perehdytksineen kolmesta kuukaudesta eteenpäin. Suomessa on 153 ympäri vuorokauden miehitettyä paloasemaa ”Päiväpaloasemia”, joissa työskentelee päätoimista henkilökuntaa, mutta ei ole täyttä 24 tunnin päivystystä, on 124 Sopimushenkilöstöä (vpk tai hspk) toimii 688 asemalta VPK-sopimuspalokuntia on 491, jotka toimivat 504 asemalta. Ensivastetta tuottavien paloasemien kokonaismäärä on noin 558 KOULUTUS Pelastajatutkinnon tutkintonimikkeet ovat palomies tai palomies-sairaankuljettaja ja pelastaja. Hälytyskelpoisia sopimushenkilöitä on 14247. Tehtävien neljä kärjessä: Liikenneonnettomuudet 16987 Automaattiset paloilmoitukset, tarkistustehtävät 16712 Ensivastetehtävät 16483 Tulipalot 12208 KUSTANNUKSET Pelastustoimen kokonaiskustannukset Suomessa ovat noin 470 miljoonaa euroa. Paloesimieheksi kouluttaudutaan keskimäärin yhdessä vuodessa. Pääasiassa muissa kuin pelastustehtävissä toimii noin 2000 ammattilaista. 14 palokuntalainen PK107 PALOASEMAT, PALOKUNNAT Suomessa on 784 paloasemaa. HENKILÖSTÖ Operatiiviseen toimintaan osallistuu 3923 päätoimista henkilöä. Muutamalla vpk:lla on useampi asema. Suomessa on noin 800 pelastusalan ammattilaista lähtövalmiudessa paloasemilla tai hälytystehtävissä juuri nyt. Koulutus kestää 1,5 vuotta. TEHTÄVÄT Vuonna 2021 Suomessa oli 103360 pelastustoimen tehtävää, joista kiireellisiä 68478. Lukuun ei sisälly meriasemia tai vastaavia
Suomen Palopäällystöliitto kehittää jäsenistönsä osaamista ja ammatillista yhteisöllisyyttä sekä toimii asiantuntijana yhteiskunnan turvallisuuden edistämiseksi. Vuoden 2020 lopussa Palopäällystöliitto muodostui noin 2000 henkilöjäsenestä ja noin kahdestakymmenestä yhteisöjäsenestä. SPEKin jäseninä ovat alueelliset pelastusliitot sekä 29 valtakunnallista turvallisuusalan toimijaa. SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO RY (SPPL) Suomen Palopäällystöliitto on pelastusja turvallisuusalan sekä pelastuspalvelun piirissä työskentelevän palopäällystön sekä johtavassa asemassa olevien muiden pelastusja turvallisuusalalla toimivien henkilöiden aatteellinen yhdistys. SUOMEN SOPIMUSPALOKUNTIEN LIITTO FINLANDS AVTALSBRANDKÅRERS FÖRBUND RY (SSPL) Liiton tarkoituksena on toimia valtakunnallisena palokuntatoiminnan ja pelastustoimen edistäjänä. Liitolla on kaksi päätoimista työntekijää, toiminnanjohtaja ja järjestöpäällikkö. Jäseniä on yhteensä 485 palokuntayhdistystä (2021), joihin kuuluu yli 20 000 henkilöä. Työnjako on selvä PELASTUSALALLA ON USEITA VAHVOJA JÄRJESTÖJÄ www.spek.fi spekinfo@spek.fi www.sspl.fi toimisto@sspl.fi www.sppl.fi toimisto@sppl.fi. Liitolla on jäsenenä sekä vpkettä palomiesyhdistyksiä ja muutama tehdaspalokunta. SSPL:lla on alueellisesti ja palokuntien erilaisiin toimintaolosuhteisiin nähden mahdollisimman kattavasti koottu liittohallitus, jossa on puheenjohtaja ja kahdeksan varsinaista jäsentä ja kahdeksan varajäsentä, jotka myös osallistuvat hallitustyöskentelyyn. SPEK kehittää asumisen ja arjen turvallisuutta sekä tukee palokuntia ja muita pelastusalan toimijoita. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton alueellinen toiminta hoidetaan liiton alueosastojen kautta. 15 SUOMEN PELASTUSALAN KESKUSJÄRJESTÖ RY (SPEK) Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö on varautumisen, onnettomuuksien ehkäisyn ja pelastusalan asiantuntijajärjestö, joka tekee tutkimustoimintaa ja turvallisuusviestintää, tarjoaa koulutusmahdollisuuksia ja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun
16 palokuntalainen PK107 16 palokuntalainen 107 suomen pelastusala pähkinänkuoressa
Lisäksi kuntaliitto tukee kuntien toimintaa muun muassa antamalla ohjeita erilaisissa käytännön asioissa. SUOMEN KUNTALIITTO RY Kuntien yhteistoimintajärjestö Kuntaliitto valvoo kuntasektorin etuja alueen pelastustoimen suuntaan. 17 Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry:n jäsenistö koostuu pelastustoimen, ensihoidon ja hätäkeskusten henkilöstöstä. AMMATTIJÄRJESTÖT Julkistenja hyvinvointialojen liitto ry (JHL) on julkisella ja yksityisellä hyvinvointipalvelualalla työskentelevien ammattiliitto. SPAL edistää jäsentensä ammatillisia ja taloudellisia etuja, työhyvinvointia ja työturvallisuutta sekä vaikuttaa yhteiskunnassa ja päätöksenteossa. Alueellisia pelastusliittoja ovat Etelä-Savon Pelastusalan Liitto, Finlands svenska brandoch räddningsförbund, Helsingin Pelastusliitto, Hämeen Pelastusliitto, Kaakkois-Suomen Pelastusalanliitto, Keski-Suomen Pelastusalan Liitto, Lapin läänin Pelastusliitto, Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto, Oulun läänin Pelastusliitto, Pohjanmaan Pelastusalan Liitto, Pohjois-Karjalan Pelastusalanliitto, Pohjois-Savon Pelastusalan Liitto ja Uudenmaan Pelastusliitto. ALUEELLISET PELASTUSLIITOT Alueellisen pelastusliiton tarkoituksena on toimia kuntien, palokuntien, yhteisöjen ja yritysten järjestönä paloja pelastustoimen, pelastuspalvelun ja väestönsuojelun kehittämisessä ja koulutuksessa. https://www.spek.fi/tietoa-spekista/toiminta-ja-organisaatio/Ajasenet-ja-pelastusliitot/ www.jhl.fi www.kunnat.net www.spal.fi
Useimmiten Vapepa hälytetään kadonneen ihmisen etsintään, mutta vapaaehtoisia tarvitaan myös esimerkiksi antamaan henkistä tukea, ohjaamaan liikennettä ja auttamaan evakuoinneissa. Suomen Meripelastusseura toimii vapaaehtoisten merija järvipelastusyhdistysten valtakunnallisena keskusjärjestönä. Vapepassa toimii ympäri Suomen yhteensä noin 11 000 vapaaehtoista yli 1000 hälytysryhmässä. Käytännön toimintaa ohjaa ja koordinoi pelastusjohtajien hallitus. 18 palokuntalainen PK107 Suomen Punainen Risti on Kansainvälisen Punaisen Ristin kansallinen osasto Suomessa, ja se toimii kansainvälisten säännöstöjen mukaisesti hädässä olevien auttamiseksi. MUUT PELASTUSALALLA TOIMIVAT JÄRJESTÖT Vapaaehtoinen pelastuspalvelu (Vapepa) on 54 järjestön tai muun yhteistyötahon verkosto, jonka hälytysryhmät tukevat viranomaisia onnettomuuksissa ja muissa kriisitilanteissa. Suomen Punainen Risti koordinoi Vapepan toimintaa yleisen pelastuspalvelutoiminnan osalta. Kumppanuusverkoston tavoitteena on kehittää pelastuslaitosten toimintaa siten, että tuotetut palvelut kansalaisille ovat laadukkaita, tehokkaita, taloudellisia ja perustuvat yhdenmukaiseen tulkintaan voimassa olevista säädöksistä ja määräyksistä. www.pelastuslaitokset.fi PELASTUSJOHTAJAT Pelastusjohtajat toimivat ja kokoontuvat osana kumppanuusverkoston toimintaa ja käyttävät verkoston ylintä päätösvaltaa. www.vapepa.fi www.spr.fi www.meripelastus.fi 18 palokuntalainen 107 suomen pelastusala pähkinänkuoressa. PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on Suomen 22 pelastuslaitoksen vapaaehtoinen yhteenliittymä. Suomen Meripelastusseura koordinoi vapaaehtoista meripelastustoimintaa ja Suomen Lentopelastusseura vapaaehtoista lentopelastustoimintaa
19
Hätäkeskukset ottavat vastaan pelastus-, poliisi-, sosiaalija terveystoimen toimialaan kuuluvia hätäilmoituksia sekä muita ihmisten, ympäristön ja omaisuuden turvallisuuteen liittyviä ilmoituksia ja välittää ne edelleen auttaville eri viranomaisille ja yhteistyökumppaneille. Muu sairastuminen 2. Päihtynyt henkilö 3. Hätäkeskuslaitosta tulosohjaa sisäministeriö yhdessä sosiaalija terveysministeriön kanssa. Palohälytys 2. Tehtävät jakautuivat eri toimialoille seuraavasti: ensihoito 56 %, poliisi 34 %, pelastus 6 %, ja sosiaalipäivystys 4 %. Kaatuminen 3. Hätäpuheluista 99 prosenttiin vastattiin 30 sekunnissa. 20 palokuntalainen PK107 Hätäkeskuslaitos 2 754 870 HÄTÄPUHELUA VUONNA 2021 Yleisen hätänumeron takaa löytyy vuonna 2001 perustettu valtakunnallinen virasto, Hätäkeskuslaitos. Ilkivalta ja häiriökäyttäytyminen 2. VUOSI 2021 Hätäkeskukset vastasivat 1.1.2021 31.12.2021: 2 754 870 hätäpuheluun. Laitoksen hallinto on sijoitettu Poriin ja hätäkeskukset Keravalle, Turkuun, Poriin, Vaasaan, Kuopioon ja Ouluun. Tieliikenneonnettomuus, pieni 3. Viranomaisille välitettiin 1 488 290 hälytystehtävää. Rakennuspalo, pieni SOSIAALIPÄIVYSTYS: 1. Häiritsevä meteli PELASTUS: 1. Viranomaistoimijoiden kolme suurinta hälytystehtävää olivat seuraavat: ENSIHOITO: 1. Välittömän huolenpidon tarve 3. 20 palokuntalainen 107 suomen pelastusala pähkinänkuoressa. Sen tehtävänä on vastaanottaa ja välittää hätäilmoitukset eri viranomaisille. Laitos tuottaa hätäkeskuspalvelut koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Alaikäisen katoaminen / karkaaminen Sopimushenkilöstöä koulutetaan pelastuslaitosten ja alueellisten pelastusliittojen toimesta. Rintakipu POLIISI: 1. Alaikäisen kiireellinen hoidonja huolenpitotarpeen arviointi 2