Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Cobra on pelastajan työkalu, jossa turvallisuus ja tehokkuus yhdistyvät vähäisiin ympäristövaikutuksiin.. Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi • Markkinoiden nopeimmat akkutoimiset pelastustyökalut • Entistäkin tarkempi nopeuden säätely • Älykäs akkujen hallinta • Loistava pito levitettäessä ja puristaessa • Älykkäät virransäästöominaisuudet • Parannettu, iskunkestävä etukahva • Voidaan käyttää myös veden alla • Akkujen lataus onnistuu suoraan työkalussa • Aiempaa isompi akku PENTHEON – RAJOITTAMATONTA TEHOA COBRA – TURVALLISEMPI, PUHTAAMPI, TEHOKKAAMPI YLIVOIMAISTA SUORITUSKYKYÄ PELASTUSTEHTÄVIIN Esteri Group myy Cold Cut Systemsin valmistamaa Cobrasammutinleikkuria
Tahtoo tietää 65 Turtola 35. Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi • Markkinoiden nopeimmat akkutoimiset pelastustyökalut • Entistäkin tarkempi nopeuden säätely • Älykäs akkujen hallinta • Loistava pito levitettäessä ja puristaessa • Älykkäät virransäästöominaisuudet • Parannettu, iskunkestävä etukahva • Voidaan käyttää myös veden alla • Akkujen lataus onnistuu suoraan työkalussa • Aiempaa isompi akku PENTHEON – RAJOITTAMATONTA TEHOA COBRA – TURVALLISEMPI, PUHTAAMPI, TEHOKKAAMPI YLIVOIMAISTA SUORITUSKYKYÄ PELASTUSTEHTÄVIIN Esteri Group myy Cold Cut Systemsin valmistamaa Cobrasammutinleikkuria. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Tässä numerossa pelastusalan aluevaaliehdokkaiden nimien lisäksi Pelastusopiston tuottama laaja artikkeli savusukelluksesta ja lukuisat kalustoon liittyvät jutut iskevät suoraan lukijoiden tajuntaan. Ollikainen TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi TAITTO, ILMOITUSMYYNTI, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA TALOUS Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi PAINO Grano Oy KANNEN KUVA Maria Salo, Freepik KUVAPANKIT Freepik, Depositphoto JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja WWW.PALOKUNTALAINEN.FI palokuntalainen BRANDKÅRISTEN vakiopalstat Brandutbildning på svenska argument i debatten Lingottua Pääkirjoitus Letkut solmussa Liekinheittäjä 50-51 Rosenbauer haastaa kotimaiset päällirakentajat 5 55 72 74 Aluevaalit 38-45 Savusukelluskurssille vaadittava fyysinen toimintakyky 21. 3 PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 TOIMITTAJA Silvio Hjelt AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko, Lauri Turtola OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Samoin käy pelastussähköautojutulle. VUOSIKERTA AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN ISSN 1798-2685 Lämpökameramies 47 24-26 Vaalit tulossa, valitse viisaasti! Brandkåristen 69 Ledaren 68 sisältö Viime lehdessä lupaamamme juttu Jokilaaksojen pelastuslaitoksesta ja Kalajoen palon jälkimainingeista siirtyy seuraavaan lehteen. Rauhallista ja turvallista vuotta 2022. Molemmat aiheet tarvitsevat lisätaustoitusta. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Toimitus 30-35 Matille toinen elämä Vanheneva sammutusmies 57 60-65 Aluevaaliehdokkaiden mietteitä Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Cobra on pelastajan työkalu, jossa turvallisuus ja tehokkuus yhdistyvät vähäisiin ympäristövaikutuksiin. Niin uskomme
4 palokuntalainen PK106 www.saurus.fi www.nordicrescuegroup.com 24/7 päivystyksen ja teknisen tuen huoltoja varaosapalvelun liikkuvan huoltoautotoiminnan takuuja vuosihuoltosopimukset elinkaaripäivitykset kolarikorjaukset Asiantunteva ja ammattitaitoinen huoltopalvelumme kattaa: Avaamme keväällä 2022 uuden huoltokeskuksen Säynätsalon tehtaamme yhteyteen. SAURUS INVESTOI HUOLTOVARMUUTEEN Saurus Oy on osa kotimaista pelastusajoneuvojen valmistukseen keskittynyttä Nordic Rescue Group Oy – NRG-konsernia
KESKUSTELU KIIHTYNEE siirryttäessä hyvinvointialueisiin ja valtion rahoittamaan pelastustoimeen. ESIMERKIKSI harvaan asutuilla alueilla pelastuslaitokset tulee yksinkertaisesti velvoittaa ottamaan käyttöön täydentäviä sammutusmenetelmiä. PELKÄLLÄ AMMATTIHENKILÖSTÖN lisäämisellä ei harva-alueilla pitkälle pötkitä. Toimintavalmiusohje (A:71, 2003) ja sen korvannut Toimintavalmiuden suunnitteluohje (21/2012) ovat kohta kaksi vuosikymmentä olleet pelastustoimen resurssien määrittelyn raamattuja – molemmat käytännössä lakiin rinnastettavia teoksia. ”Jos noudatan kirjaimellisesti säädöksiä ja unohdan maalaisjärjen käytön, olen hyvä viranhaltija ja minulla ei ole huolta virkani säilymisestä.” Hyvä niin, mutta järjen käyttökin olisi joskus suositeltavaa. Tärkeää on uusia toimintavalmiuden määrittelyperusteet nykyisen tutkimustiedon mukaisiksi. Pelkkien numeroiden lisäksi tulee perusteissa huomioida myös sammutusja pelastusteknisten ja taktisten menetelmien ja käytäntöjen kehittyminen. Yhden lisäpalomiehen sijoittaminen asemalle vaatii käytännössä viisi virkaa. Vaikkapa aluehallintovirastojen suhtautumisessa eri pelastuslaitosten toimintaan. Virkojen lisääminen on vain osaratkaisu. PELASTUSTOIMEN MITOITUKSESSA normit ovat hyvät olemassa. Ongelmia tulee olemaan myös kasvukeskuksissa. SUOMESSA USKO SÄÄDÖKSIIN on vankkumaton varsinkin kuntien ja valtion viranhaltijoiden kohdalla. pääkirjoitus SUOMESSA PELASTUSTOIMINNAN resurssien kohdentamista on parin vuosikymmenen ajan ohjattu sisäministeriön ohjeilla. TOIMINTAVALMIUTTA koskevat ohjeet ja erityisesti niiden perusteet on päivitettävä nykyhetken vaatimusten ja olosuhteiden tasolle. Miten turvataan mahdollisimman tehokkaat ja kansalaisille tasapuoliset palvelut niin ”kuuden minuutin” alueilla (nykyinen riskiluokka I) kuin nelosriskialueilla, joilla ei ole määritelty tavoiteaikaa. Totuus löytynee jostain välimaastosta. Esimerkiksi Lounais-Suomen aluehallintovirasto on nyt valinnut tiukan linjan Satakunnan pelastuslaitoksen toimintaa kohtaan, vaikka kolme vuotta sitten kansalaisen kantelusta seurasi Satakunnan laitokselle vain hellää päänsilittelyä. TIKUNNOKKAAN ovat viime aikoina nousseet näyttävästi Helsinki ja Satakunta. Silti Helsingin pelastuskomentaja Jani Pitkänen kyseenalaisti voimakkaasti ohjeistuksen ja tulkinnat julkisuudessa joulukuun puolivälissä. Ammattitutkinnon suorittaneista pelastajista on pulaa jo nyt ja näillä näkymin myös tulevaisuudessa. Nykyään vain muutama laitos varustaa ja kouluttaa savusukellukseen kykenemättömiä palokuntia. Tässä lehdessä oleva Jari Larikan mielipidekirjoitus taas puolustaa voimakkaasti nykyisenkaltaista mitoitusta. 5 PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Pelastustoiminnan perusteet uusiksi Artikel på svenska på sidan 68. Vuosina 1985–1995 tapahtui valtava harppaus erityisesti pelastustoiminnassa. Kysymykseen ei ole helppoa vastausta. Kuluva vuosikymmenkin voi näyttäytyä kunnon harppauksena eteenpäin, jos niin halutaan.. KOKO SUOMEN PELASTUSTOIMEN ja erityisesti pelastustoiminnan paketti tulisi avata ja päivittää perinpohjaisesti
Pelastusmuodostelman tavoitteena on vastata suorituskyvyltään EU:n pelastuspalvelumekanismin vaatimuksia. Hankkeen rahoitus tulee EU:n pelastuspalvelumekanismin pelastuspalvelupoolista ja rahoituksen myötä Suomi sitoutuu osallistumaan pelastuspalvelupoolin toimintaan seitsemäksi vuodeksi. Lähimmät vastaavat pelastusmuodostelmat ovat tällä hetkellä Ranskassa ja Puolassa. 040 636 1484 Lisätietoja hankkeesta, pelastuspalvelumekanismista ja kansainvälisestä pelastustoiminnasta Pekka Tiainen, erityisasiantuntija, sisäministeriö, pelastusosasto, p. Rahoituksen saanut pelastusmuodostelma aloittaa toimintansa vuoden 2023 alusta. Pelastusmuodostelma on nopeasti toimintavalmis erikoispelastusmuodostelma, joka koostuu 55 henkilöstä ja useista ajoneuvoista. Sitä voidaan käyttää metsäpalojen sammutukseen ja veden kuljetukseen sekä Suomessa että laajemminkin Euroopassa. EU:n hätäavun koordinaatiokeskus voi lähettää pelastusmuodostelman metsäpalotilanteen pelastustehtäviin, jos jossakin Euroopan maassa tarvitaan apua. Lisätietoja: Jani Kareinen, pelastuspäällikkö, Etelä-Karjalan pelastuslaitos, p. Hankkeen kokonaisarvo on noin 1 553 000 euroa, josta EU:n rahoitusosuus on noin 1 165 000 euroa. Lisäksi pelastusmuodostelmaa voidaan käyttää tulvivilla alueilla veden suurtehopumppaukseen. 6 palokuntalainen PK106 Arctic Ground Forest Firefighting using Vehicles EU-rahoitusta metsäpalojen sammutukseen Euroopan komissio on myöntänyt osarahoituksen Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Kymenlaakson pelastuslaitosten yhteishankkeelle metsäpalojen sammutukseen tarvittavan pelastusmuodostelman erikoiskaluston hankkimiseksi. Pelastusmuodostelma parantaa Suomen varautumista suuriin metsäpalotilanteisiin ja on tarvittaessa käytettävissä myös muualla Euroopassa. 050 456 4477, pekka.tiainen@govsec.fi. Pelastusmuodostelma on osa Suomen Finn Rescue Team -kokonaisuutta ja on kansainväliseltä nimeltään Arctic Ground Forest Firefighting using Vehicles
Osa pelastuslaitosten talousarvioista vuodelle 2022 on tätä kirjoitettaessa esityksiä, mutta ne eivät ole lopullisessa hyväksymisprosessissa paljoakaan muuttuneet. Kasvua on 19 pelastuslaitoksessa ja samalla tasolla talousarvio on kahdessa laitoksessa ja yhdessä laitoksessa kuluvan vuoden arviota pienempi. Pelastuslaitosten vuoden 2022 talousarvioesitysten investoinnit säilyvät kuluvan vuoden tasolla 14 laitoksessa, kasvavat viidessä laitoksessa ja laskevat kolmessa. Laitosten vertailua ei siksi tässä tehdä. 7 Siirryttäessä hyvinvointialueisiin pelastuslaitoksen talouden tason määrittelyssä käytetään hyväksi muun muassa kuluvan vuoden 2021 toteutumaa ja vuoden 2022 talousarviota. Toimintavalmiutta parannetaan eri toimin 13 laitoksessa, muissa toimintavalmius pidetään kuluvan vuoden tasolla. Kuluvan vuoden talousarvion tämän hetkistä toteutumaa tai toteutumaennustetta ei kysytty. PALOKUNTALAINEN KYSYI ??. Kyselyyn vastasivat kaikki 22 pelastuslaitosta. Pelastuslaitosten vuoden 2022 talousarvioissa toiTA 2022 vs. Tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina, koska muu muassa pelastuslaitosten kulurakenteissa on eroja. TA 2021 TOIMINTAMENOT KASVAVAT PELASTUSLAITOKSISSA mintamenot ovat selvässä kasvussa suhteessa kuluvan vuoden lukuihin. Toimintavalmiuden parannustoimenpiteinä ovat lähinnä suorittavan tason henkilöstön lisääminen ja uusien paloasemien rakentaminen
Tapahtumat järjestää Messukeskus toimeksiantajinaan FinnSec-messuilla Finnsecurity ry ja Kiinteistö-messuilla Isännöintiliitto ja Suomen Kiinteistöliitto. Turvallisuus-messujen toimeksiantaja Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys sopi tapahtuman siirtymisestä myöhemmäksi Messukeskuksen kanssa. Sulautumisen tarkoituksena on toimitusjohtaja Iivari Kalliomäen mukaan selkeyttää konsernin rakennetta ja mahdollistaa asiakkaiden palveleminen yhden yhtiön kautta. Uutta ajankohtaa paloja pelastustoimen Turvallisuus-messuille ei ole vielä sovittu. 040 556 8906, timo.kangasniemi@vema.fi Turvallisuus 2022 -messut siirtyy tulevaisuuteen ulkopuolella. Timo Kangasniemi, puh. Paloja pelastusalan Turvallisuus-messut oli tarkoitus järjestää ensimmäistä kertaa samaan aikaan FinnSec-messujen kanssa ja Helsingissä. – Tässä tilanteessa meille on tärkeätä siirtää tapahtuma, sillä pelastusalan ammattilaisille suunnattua tapahtumaa on juuri nyt erittäin hankala järjestää ja viranomaisten mahdollisuutta osallistua messuihin ei voida varmistaa, kertoo Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Timo Kangasniemi. 8 palokuntalainen PK106 Turvallisuus 2022-messuja ei järjestetä tammikuussa samanaikaisesti FinnSec 2022 ja Kiinteistö 2022 -messujen kanssa. Tapahtumiin voi rekisteröityä veloituksetta: www.finnsec.fi www.kiinteistomessut.fi Lisätietoja Messukeskus, tiedottaja Teija Armanto, 050 376 0804, teija.armanto@messukeskus.com Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys, hallituksen pj. Turvallisuus-messujen toimeksiantaja pitää ajankohtaa nyt huonona, sillä tapahtuma on puhtaasti viranomaisille suunnattu. Sulautuminen ei tule merkittävästi näkymään yhtiön na 2022. – Toimipaikat Turku-Kaarina-Kuopio-Katrineholm ja kaikki työntekijät sekä toiminnot jatkavat kuten aiemminkin, vakuuttaa Kalliomäki. – Siirryimme jo kolme vuotta sitten käyttämään ESTERI Group markkinointinimeä, joka on Veikko Nummela Oy aputoiminimi. Turvallisuusala kokoontuu tammikuussa Pohjoismaiden merkittävimpään turvallisuusteknologian ja -palveluiden tapahtumaan, FinnSec-messuille. FinnSec 2022 ja Kiinteistö 2022 järjestetään keskiviikosta torstaihin 12.–13.1.2022. Lisätiedot: Iivari Kalliomäki Toimitusjohtaja Veikko Nummela Oy Kalliomäki yhdistää yrityksensä. Emme tule kuitenkaan järjestämään niitä vuonTurkulais-kaarinalaisfirmat Rauplan Oy, TR Vesitykit Oy ja Veikko Nummela Oy sulautuvat yhdeksi yhtiöksi. – Mietimme nyt uutta ajankohtaa Turvallisuus-messuille. FinnSec ja Kiinteistö järjestetään 12.–13.1.2022 Messukeskuksessa Helsingissä
Vuoden Palomies valinnan tekee vuosittain toimikunta, johon kuuluu edustaja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä (SPEK), Suomen Palopäällystöliitosta (SPPL), Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta (JHL) ja Suomen Sopimuspalokuntien Liitosta (SSPL). Hän painottaa, ettei pelastusala ole vielä valmis työturvallisuuden osalta, vaikka paljon onkin saatu aikaan. valle pelastajalle jaettava pelastajan ammattitutkintomerkki eli Pelastajamerkki ovat osoituksia Höökin tekemästä pelastusalan arvojen mukaisesta työstä. Kiinnostus pelastusalan työturvallisuuteen heräsi oman, ensihoitotehtävällä tapahtuneen työtapaturman jälkeen. Juha Höökillä on vuosikymmenten kokemus pelastusalalta. Haluan omistaa huomionosoituksen niille kollegoille, jotka ovat menettäneet henkensä tai terveytensä työssään, Höök sanoo. Juha Höökin pelastusalan arvojen eteen tekemä konkreettinen työ mainitaan myös perusteluissa. Hän aloitti jo nuorena poikana vapaaehtoisen palokunnan riveissä ja on vuosien saatossa kasvanut vakinaisen pelastustoimen ammattilaiseksi. Lisäksi hän on tehnyt opinnäytetyönsä pelastustoimen työturvallisuudesta sekä toiminut uhkatilanteiden työturvallisuuden pääkouluttajana Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella. 9 Juha Höökin mukaan pelastusalan henkilöstö kohtaa työssään haastavia ja uhkaavia tilanteita, joihin on tärkeää valmistautua etukäteen. www.vuodenpalomies.fi K uv a: Es a A al to. – Valinta Vuoden palomieheksi vetää nöyräksi. Olen kuitenkin iloinen, että pelastusalan silmät ovat auenneet työturvallisuudelle ja aiheesta puhutaan ja toimintaa kehitetään, sillä työturvallisuus on meitä kaikkia yhdistävä tekijä pelastusalalla. Esimerkiksi Pelastusopiston aulaa koristava Pelastusalan muistotaulu ja jokaiselle valmistuVuoden palomies 2021 on Juha Höök, LUP Vuoden palomieheksi valittu Juha Höök on kehittänyt pelastusalan työturvallisuutta jo kahdella vuosikymmenellä. Vuoden Palomies on valittu vuodesta 1982 lähtien. – Alan vaaranpaikat ja riskit on tunnistettava, sillä työturvallisuus koskee meitä kaikkia, eikä terveyden tai hengen menettäminen kuulu työnkuvaan, vaikka toimitaankin keskimääräistä vaarallisemmissa tehtävissä. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen paloesimies tunnetaan etenkin uhkaja väkivaltatilanteiden työturvallisuusasiantuntijana ja kouluttajana. Höök on toiminut monissa valtakunnallisissa työturvallisuutta kehittävissä työryhmissä, kuten PeO:n ja SM:n työturvallisuushankkeissa. – Työtä riittää esimerkiksi valtakunnallisen poikkeamaraportointijärjestelmän työstämisessä sekä työturvallisuuskoulutuksen yhtenäistämisessä. Höökin valintaa Vuoden palomieheksi perustellaan hänen ansiokkaalla työllään pelastusalan työturvallisuuden hyväksi
10 palokuntalainen PK106 VEHOLA Päärakennus10549 m 2 Väestösuojaja jätepisterakennus 309 m 2 Pesuhalli 562 m 2 Myyntipäällikkö Pekka Paananen ja myyntijohtaja Mikko Nurmi Veho Vehkalan korjaamon henkilökunta toivotti ensimmäisen asiakkaan tervetulleeksi 15.11.2021.
– Ajoneuvojen pesuja katsastuspalvelut ovat luonnollinen osa täyden palvelun keskusta, sanoo erikoisajoneuvojen myyntijohtaja Mikko Nurmi. – Meiltä löytyy myös ravintola, joka palvelee niin asiakkaita kuin henkilökuntaakin. Näistä Nurmi mainitsee muun muassa asiakaspalvelukoulutusohjelman, huoltohenkilöstön neljä yhtä vahvaa tiimiä sekä prosessija asiakaspalvelukoulutuksen pakettija kuorma-autohuollon esimiehille. lämpöä talvella, viilentää kesällä ja vaimentaa ääntä, selvittää Mikko Nurmi katon hyödyntämistä. Henkilökuntaa toimipisteessämme on 140. Näistä korjaamohenkilöstöä on noin 100. Korjaamosta löytyvät korjaamopaikat 15 pakettiautolle ja 30 kuorma-autolle. – Toimiaksemme yhtenä tiiminä aidolla asiakas ensin –asenteella, olemme ottaneet käyttöön useita uusia toimenpiteitä. Aiemmin kahdessa paikassa sijainneet vuokra-ajoneuvopalvelut on nyt keskitetty Vehkalaan. Pinta-alaltaan 14 jalkapallokenttää vastaavalle tontille on sijoitettu kaikki, mitä hyötyajoneuvojen myynnissä, varustelussa, huollossa ja korjaamisessa tarvitaan. Mersuja nyt Vantaan Vehkalasta. Katto hyötykäytössä Uuden toimipisteen päärakennuksen vesikatolla on aurinkovoimalan lisäksi viherkattoalue. Asiakkaille on lisäksi odotusja rentoutumistilat. Vehkalassa kaikki palvelut saman katon alla Uuden toimipisteen henkilökunta on viritetty toimimaan tiiminä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. 11 Veholaksi kutsutussa toimipisteestä löytyvät kuorma-, pakettija linja-autojen sekä erikoisajoneuvojen myynti ja huoltopalvelut. – Vesikatolla sijaitsevan aurinkovoimalan vuosituotoksi ennakoidaan 140 MWh. Tämä tarkoittaa lupausta pyrkiä tekemään kaikkemme varmistaaksemme, että asiakkaidemme ajotehtävät jatkuvat kaikissa tilanteissa päättää Mikko Nurmi. – Sen tarkoituksena on sitoa sadevettä, jolloin hulevedet eivät rasita viemärijärjestelmiä. Se suojaa kattorakenteita ja pidentää katon käyttöikää, eristää Vehon uusi, marraskuussa avattu toimipaikka löytyy Kehä III:n pohjoispuolelta Vantaan Vehkalasta. – Mercedes-Benz Trucksin asiakaslupaus on kuorma-autoja, joihin voit luottaa
2021 hyväksymistestauksiin. Hyväksymistestausten jälkeen tuote lähtee valmistukseen ja myyntiin 2022. Palosuojelurahaston Innovaatiopalkinto 2021 julkistettiin Oulussa pelastustoimen ajankohtaispäivillä 17.11.2021. Innovaatiosta on tehty kaksi prototyyppiä ja kolmas, valmistuksessa oleva kappale tulee loppuvuoden PSR:n 14. 12 palokuntalainen PK106 Akkupalot ovat haasteellisia sammuttaa, niistä vapautuu paljon myrkyllisiä sekä erittäin herkästi syttyviä kaasuja. Lisätiedot www.psr.fi. Uudessa sammutuspeitekonseptissa peitteen rakenne muodostaa veden avulla altaan, johon kertyvä vesi tekee peitteestä kaasutiiviin. Innovaatiopalkinnon toinen sija jaettiin kahden työryhmän kesken. Molemmat tahot saivat 5 000 euron palkintorahan. Lisäksi sammutuspeittoon yhdistetyt ”suuttimet” suihkuttavat vettä ajoneuvon päälle, mikä jäähdyttää itse ajoneuvoa, mutta sitoo myös myrkyllisiä kaasuja. Innovaatiopalkinto SUODATTAVA SAMMUTUSPEITE AJONEUVOPALOHIN Palosuojelurahaston vuoden 2021 Innovaatiopalkinnon sekä 12 000 euron palkintorahan saivat erikoistutkija Marko Hassinen, tutkija Juha Laitinen ja tuotepäällikkö Jari Mikkonen suodattavan sammutuspeitteen kehittämisestä ajoneuvopaloille. Lisäksi myönnettiin neljä kunniamainintaa. Palkinnon luovuttivat rahaston hallituksen puheenjohtaja Päivi Nerg ja Innovaatiopalkintoraadin puheenjohtaja Jaakko Pukkinen. Kaasutiiveyden ansiosta akkupalossa syntyvät myrkylliset kaasut saadaan ohjattua suodatinjärjestelmään. Palkinto myönnettiin sähköautojen alustasprinklerin sekä litiumakkupalojen sammuttamiseen tarkoitettujen sammutusaltaiden kehittäjille. Sammutustehtävät ovat huomattavasti pitkäkestoisempia kuin polttomoottoriautojen paloissa. Innovaatio parantaa työja paloturvallisuutta, sillä se vähentää sammuttajien ja sivullisten altistumista vaarallisille kemiallisille yhdisteille sekä hillitsee palon leviämistä muihin ajoneuvoihin tai ympäristöön
Käsikirja julkaistiin joulukuussa sähköisenä julkaisuna. Palvelukokonaisuushanke maaliin Pelastustoimen palvelukokonaisuuksien kuvaaminen -hankkeen pohjalta on julkaistu Pelastustoimen palvelukokonaisuudet -käsikirja. Se kokoaa yhteen muun muassa pelastustoimen palveluihin, asiakassegmentteihin ja näkökulmiin liittyvää tietoa. Käsikirjan kohderyhmänä ja hyödyntäjinä ovat pelastuslaitokset sekä hyvinvointialueilla palveluiden järjestämisestä ja suunnittelusta vastaavat tahot. Alueen toiminta alkoi vähentyä jo ennen koronaa toteaa Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen. TTHA:n sopimuskumppaneina on ollut eri alojen yrityksiä, julkistoimijoita, oppilaitoksia sekä toimialajärjestöjä ja -liittoja. 13 Pelastusjohtajat valitsivat marraskuun kokouksessaan uusiksi hallituksen jäseniksi ja palvelualueiden puheenjohtajiksi pelastusjohtaja Jani Pitkäsen (ensihoitopalveluiden palvelualueen pj.) sekä pelastusjohtaja Juhani Carlsonin (turvallisuuspalveluiden palvelualueen pj.). Toimintaympäristön yllättävät muutokset ja koronapandemia ovat tuoneet myös omat haasteensa toimintaan. Alue on sopimuskumppanien käytössä vielä tulevan vuoden. Hallituksessa jatkavat vuoden 2022 ajan jäseninä pelastusjohtaja Markus Aarto (pelastustoiminnan palvelualue) sekä pelastusjohtaja Jukka Koponen (tukipalveluiden palvelualue). TTHA ajetaan alas Kuopiossa TTHA:n toimintaa ei ole saatu kannattavaksi eikä Pelastusopiston voimavaroja voi suunnata sen toimintaan lakisääteisten tehtävien kustannuksella. Tässä taloudellisessa tilanteessa joudumme keskittymään lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Taloudellisesti kestävää ratkaisua toiminnan jatkamiseksi ei ole löytynyt, minkä vuoksi toiminta ajetaan alas vuoden 2022 loppuun mennessä. Kumppanuusverkosto: Puheenjohtajaksi Harri Setälä, Palvelukokonaisuus -käsikirja julkaistu Uudeksi kumppanuusverkoston puheenjohtajaksi 2022 alkavalle kaudelle on valittu pelastusjohtaja Harri Setälä Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselta. Pelastusjohtajien kokous hyväksyi hallituksen esityksen siitä, että turvallisuuspalveluiden palvelualueen sihteerin tehtävät toteutetaan alkavalla kaudella siten, että sihteerin tehtäviin palkataan päätoiminen palvelualueen sihteeri. Kuopion Korvaharjussa sijaitsevalla Työturvallisuuden harjoitusalueella on ollut mahdollista kouluttaa ja harjoitella käytännön työturvallisuustaitoja oikeita työtilanteita jäljittelevissä harjoituskohteissa. – Koulutukset ovat pitkälti siirtyneet verkkoon ja alueen käyttö vähentynyt. Edellisenä puheenjohtajana toiminut pelastusjohtaja Pekka Tähtinen Satakunnan pelastuslaitokselta siirtyy seuraavaksi vuodeksi varapuheenjohtajan tehtäviin. Pelastusopiston harjoitusalueen yhteydessä olevan Työturvallisuuden harjoitusalueen (TTHA) toiminnan hallittu alasajo toteutetaan vuoden 2022 aikana. Käsikirjassa on määrittelytietojen lisäksi kuvattuna pelastustoimen palvelukartta, joita voidaan hyödyntää myös hyvinvointialueiden viitearkkitehtuurin tulevissa versioissa. Palvelukokonaisuus -käsikirjaan on kuvattuna tulevien hyvinvointialueiden palveluiden järjestämisen tueksi muun muassa esimerkkejä palvelukokonaisuuksien mallintamisesta yli toimialarajojen sekä kuvauksia pelastustoimen palveluiden ohjauksesta. Alueesta saadut kokemukset hyödynnetään muun toimintamme kehittämisessä, toteaa rehtori Mervi Parviainen.
Kuormatilaan on sijoitettu letkulaatikot paloletkuille ja hyllystöt kalustolle. Uusi yksikkö tulee vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin toiminnallisilta ja kalustollisilta ominaisuuksiltaan aiempaa pumppuyksikköä tehokkaammin. TAMLANS-MYYNTITIIMI UUDEN TYYPPINEN PUMPPUYKSIKKÖ ERILAISIIN VEDEN PUMPPAUSJA SIIRTOTEHTÄVIIN. 14 palokuntalainen PK106 Tuomo Sertti Myyntijohtaja, Hälytys ja erikoisajoneuvot 040 532 9584 tuomo.sertti@tamlans.fi Turo Pusa Yksikön esimies 0400 970 684 turo.pusa@tamlans.fi Toteutimme yhteistyössä Tammisalon VPK:n kanssa uuden tyyppisen pumppuyksikön. Mercedes-Benz Sprinter Tamlans on neliveto. Varustelun osalta yksiköstä löytyy miehistö-, kalustoja kuormatilat. Auton vasemmalta puolelta löytyy lisää tilaa sammutuskalustolle. Ajoneuvossa on paikat neljälle ja palaverin pito miehistötilassa onnistuu kääntyvän apukuljettajan penkin avulla kätevästi
– Emme edelleenkään tiedä, kuka tai ketkä ovat meitä ehdottaneet. Olemme erittäin kiitollisia tästä muistamisesta. Tarvittaessa saadaan lisäresursseja vahvistukseksi Saksassa sijaitsevasta Polygonin suurvahinkokeskuksesta noin 48 tunnin sisällä. Palveluun kuuluu sekä jälkivahinkojen torjunta että kokonaisvaltainen palosaneeraus. Sievin PVPK:n ja Ylivieskan VPK:n naisosastojen aktiivit kertovat, että Kalajoen maastopalo oli kokemuksena opettavainen. Turvallisuus & Riskienhallinta -lehti haluaa nostaa Vuoden turvallisuusteko -palkinnolla esiin esimerkillistä turvallisuustoimintaa ja turvallisuusinnovaatioita. Yhdistämällä yhtiöiden voimat Polygon pystyy tarjoamaan entistä vahvemmat henkilöja kalustoresurssit suurvahinkojen hoitamiseen. 044 5305 199 Kuva: Paula Hyvönen Polygonille suurvahinkotiimi Polygon Finland Oy:n ydinliiketoimintaan kuuluu veden, tulen ja ilmaston aiheuttamien kiinteistövahinkojen hallinta ja korjaus. Yhtiö on perustanut Danotec Oy:n ja Tehokuivaus Oy:n kanssa isoihin kiinteistövahinkoihin keskittyvän suurvahinkotiimin. Tiimin resursseihin kuuluu yhtiöiden eri toimipaikoista koottu erikoisammattilaisten ryhmä, joka mobilisoidaan kohteeseen tapauskohtaisessa laajuudessa. Tällä on suuri merkitys koko Jokipelastuksen alueella toimiville naisja tukiosastoille, jotka antoivat oman panostuksensa Kalajoen maastopaloon, sanoo Susanna Suvanto. Lisätietoja: Ylivieskan VPK:n naisosaston puheenjohtaja Sari Pelttari, puh. Suurvahingon tapahtuessa aina vähintään kaksi tiimin ydinjäsentä vastaa kohteen haltuunotosta jälkivahinkojen torjunnan yhteydessä. Vuoden turvallisuusteko -kunniamaininnan vastaanottivat Paula Hyvönen (vas.) ja Aino Suomala Sievin PVPK:sta sekä Sari Pelttari ja Susanna Suvanto Ylivieskan VPK:sta LISÄTIETOJA: toimitusjohtaja Tom Jaatinen 040 570 9299 tom.jaatinen@polygongroup.com www.polygongroup.fi. 15 Vuoden turvallisuusteko kunniamaininta Sieviin ja Ylivieskaan Turvallisuus & Riskienhallinta –lehden myöntämän palkinnon vastaanottiva t Sievin PVPK:n Paula Hyvönen ja Aino Suomala sekä Ylivieskan VPK:n Sari Pelttari ja Susanna Suvanto. Palkinto tuli nelikolle yllätyksenä. Se myös loi yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä tiivisti porukkahenkeä. Hyvönen, Suomala, Pelttari ja Suvanto haluavat kiittää niitä naisia Keski-Suomesta, Keski-Pohjanmaalta, Oulu-Koillismaalta sekä oman alueen vapaaehtoisia, jotka tulivat virka-avun kautta tueksi Kalajoen maastopalon aikana. Sen resursseihin kuuluu noin 3000 vahinkoalan ammattilaista sekä 30 varusteltua suurvahinkorekkaa. Kiireellisten vesija palovahinkojen varalta päivystetään 24/7 numerossa 020 7484 00. Suurvahinkotiimin jäsenet ovat tahoillaan tehneet pitkän ja monipuolisen uran erilaisten ja erikokoisten vesija palovahinkojen hoidossa. Suurvahinkotiimillä on käytössään Polygonin, Danotecin ja Tehokuivauksen valtakunnalliset kalustoresurssit
– Viranomaissektori on meille edelleen tärkeä kohderyhmä, mutta jatkossa haluamme tarjota palveluitamme yhä enemmän myös yrityksille, joille koulutukset muokataan aina heidän tarpeidensa mukaan. Myös uusi korkealta pelastamisen simulaattori otettiin käyttöön. Tällä hetkellä olemme mukana kahdessa yritysturvallisuuteen liittyvässä projektissa: Yritysturvallisuuden kehittämisohjelma-hankkeessa sekä SataDiLogis-hankkeessa. Tarjoamme erinomaiset puitteet, ja pitää vielä mainita, että kouluttajamme ovat pelastusalan esimiestason ammattilaisia. LISÄTIEDOT: Aleksi Vihtilä Säätiön asiamies Länsi-Suomen Pelastusharjoitusalue Ilmailuopistontie 226 28540 Pori aleksi.vihtila@pori.fi +358447018252. Harjoittelu pysyy tehokkaana, kun kaikki tarvittavat palvelut löytyvät alueelta, kertoo Aleksi Vihtilä. Aluetta uudistetaan jälleen monin tavoin tavoitteena kehittyä kansalliseksi turvallisuuskeskukseksi. – Investoimme myös uuden puhdas paloasema –konseptilla toimivan rakennuksen suunnitteluun. – Panostamalla majoitusrakennukseen, haluamme tarjota muun muassa kauempaa saapuville asiakkaille mahdollisuuden suunnitella useamman päivän harjoituksia. Näiden lisäksi Länsi-Suomen pelastusharjoitusalue on mukana kansainvälisessä MELODY-hankkeessa, jossa tarkoituksena on luoda koulutuspohjaa viranomaisille vaarallisten aineiden onnettomuksiin liittyen. Sen yhteyteen tulee kolme modernia koulutusluokkaa, savuinen ja puhdas pesutila sekä sauna kabinetteineen. – Toivotamme pelastuslaitosten ammattilaiset ja sopimuspalokuntalaiset tervetulleiksi käyttämään monipuolisia palveluitamme. Myös majoituspalveluita kehitetään edelleen. Länsi-Suomen pelastusharjoitusalue: UUDISTUKSILLA PAREMPAAN PALVELUUN Porin lentokentän kainalossa sijaitseva Länsi-Suomen Pelastusharjoitusalue on kymmenen toimintavuoden aikana kehittänyt systemaattisesti palveluitaan. 16 palokuntalainen PK106 Pelastusharjoitusalueen käyttäjät ovat tähän mennessä olleet lähinnä viranomaistahoja, mutta painopistettä ollaan alueen asiamies Aleksi Vihtilän mukaan siirtämässä myös yrityssektorille. Vuoden 2022 aikana alueelle rakennetaan uusi rauniopelastusalue, polttokenttä ja harjoitteluun tarkoitettu huoltoasema. – Länsi-Suomen pelastusharjoittelualueen omistavan säätiön tavoitteena on luoda monipuolisia palveluita yritysten ja viranomaisten tarpeisiin vastaava harjoitteluja koulutuskeskus, valottaa Vihtilä meneillään olevaa uudistushanketta. Vuoden 2021 aikana Länsi-Suomen pelastusharjoittelualuetta saneerattiin rakentamalla majoitustiloihin uudet vesikatot
17 Aleksi Vihtilä
Tunnustuksen tarkoituksena on kohottaa sopimuspalokuntien päälliköiden arvostusta ja kiittää tunnustuksen saajaa tekemästään työstä sekä kannustaa sopimuspalokuntien päälliköitä kehittämään aktiivisesti sopimuspalokuntien toimintaa pelastustoimen hyväksi. Komulainen onkin täydentänyt osaamistaan sekä Saaristolaivurin että Rannikkolaivurin tutkinnoilla. Palokuntauransa Komulainen on aloittanut jo 1960-luvun lopulla silloisen Kuopion läänin Palokuntaliiton järjestämillä Palokuntalaisen alkeisja peruskursseilla. kerran. Lisäksi Komulainen on ollut neuvottelemassa uusinta, tänä vuonna voimaan astunutta palokuntasopimusta paikallisen pelastuslaitoksen kanssa. Palokunnan ulkopuolella Komulainen vaikuttaa parhaillaan Sopimuspalokuntien vetoa ja voimaa -toimikunnassa, joka kuuluu valtakunnalliseen Sopimuspalokuntien elivoimaisuuden kehittäminen harva-alueella -hankkeeseen. Vuoden Sopimuspalokunnan päällikkö -tunnustus jaettiin nyt 7. Lisätietoja Vuoden Sopimuspalokunnan päällikkö -tunnustuksesta: Suomen Palopäällystöliitto toiminnanjohtaja Ari Keijonen ari.keijonen@sppl.fi, 040 588 4112. Komulaisen aikaisempia luottamustehtäviä ovat olleet esimerkiksi ja Pohjois-Savon pelastuslaitoksen Kehittämisja työsuojelutoimikunnan jäsenyys vuosina 2004–2021, Alueellisen pelastustoimen valmistelun Talousja hallintojaoston jäsenyys vuosina 2002–2004 sekä Kuopion läänin Palontorjuntaliiton hallituksen jäsenyys vuosina 1977–1989. 18 palokuntalainen PK106 Sopimuspalokunnan päällikkö 2021: Jouni Komulainen, Peltosalmen VPK Jouni Komulainen on toiminut Iisalmessa sijaitsevan Peltosalmen VPK:n päällikkönä vuodesta 1977 tähän paivään asti. Pelastustoimen ulkopuolella Komulainen on Iisalmen Järvipelastusyhdistys ry:n perustajajäsen ja toiminut seuran puheenjohtajana vuosina 1988–2005. Hän on ollut merkittävällä tavalla vaikuttamassa esimerkiksi Peltosalmen VPK:n uuden paloaseman rakentamiseen ja kunnollisen ajoneuvokaluston saamiseen palokunnan käyttöön
19
20 palokuntalainen PK106 Kotitalouksien varautuminen ja resilienssi -tutkimuksessa kysyttiin tuhannelta suomalaiselta häiriötilanteisiin varautumisesta, niissä pärjäämisestä, auttamishalusta, luottamuksesta ja varautumisuskomuksista. Kaupungissa peräti kaksi kolmasosaa (63 %) kertoo varautuneensa heikosti tai ei lainkaan. Ikäryhmienkin välisiä eroja löytyy: nuoret vastaajat ovat muita harvemmin varautuneita, kun taas yli 65-vuotiaat ilmoittavat harvoin varautuneensa erittäin tai melko huonosti. – Koronakriisi on nostanut kotitalouksien kriisinkestävyyden ja omatoimisen varautumisen ajankohtaisiksi aiheiksi ja korona näkyy suomalaisten riskitietoisuudessa, sanoo SPEKi tutkimuspäällikkö Tuula Kekki. Haja-asutusalueella reilu kolmasosa on varautunut vedenjakeluhäiriöön hyvin tai erinomaisesti ja kaupungissa joka kuudes. Seitsemännen kerran tehdyn varautumistutkimuksen mukaan erityisesti sähkökatkot ja vedenjakeluhäiriöt aiheuttaisivat haasteita jo huomattavasti lyhyemmässä ajassa. Heikoiten vastaajat arvioivat olevansa varautuneita vedenjakeluhäiriöihin ja tulviin. Omakotitalossa ja maaseudulla asuvat selviäisivät kaupunkilaisia ja kerrostaloasukkaita pidempään ilman monia palveluita. Monet nuoret ja kerrostalo. Vuonna 2018 vain yhdeksän prosenttia arvioi kotivaransa riittävän yli viikon. Puolet (52 %) vastaajista arvioi, ettei selviytyisi kolmea vuorokautta ilman juoksevaa vettä ja yli kolmannes (39 %) arvioi, ettei selviytyisi sähkökatkosta yli kolmea vuorokautta. Alle puolet (41 %) vastaajista pitää omaa varautumistaan hyvänä. Parhaiten on varauduttu tulipaloihin ja kotitapaturmiin. SPEK selvitti: Kolmannes suomalaisista selviäisi häiriötilanteessa yli viikon käymättä kaupassa Lähes kolmannes suomalaisista arvioi, että selviäisi häiriötilanteessa jopa yli viikon käymättä ruokakaupassa. Suomalaisilla kotitalouksilla tulisi olla varautumissuosituksen mukaan valmius pärjätä häiriötilanteessa 72 tuntia eli kolme vuorokautta ilman viranomaisten apua. – Vaikka häiriötilanteilla viitataan yleensä laajoihin sähkökatkoihin tai vedenjakeluhäiriöihin, myös koronapandemiaa voi pitää laajana häiriötilanteena ja se on vaikuttanut asenteisiin varautumista kohtaan, Kekki toteaa. Esimerkiksi kantakaupungissa asuvista vastaajista lähes puolet (48 %) kertoo, että ei selviäisi varautumissuosituksen mukaista kolmea vuorokautta ilman sähköä, kun taas haja-asutusalueella asuvista näin kertoo neljäsosa (23 %)