On voitava ja pystyttävä tekemään yhteistyötä. On hyvä yrittää katsoa yhdessä samaan suuntaan. Palomiehet puolesaan ovat pitkään työskennelleet ambulanssissa. Kuva Dimitri Lisitsyn. Lääkärikopterissa työskentelevät ensihoitajat perehtyivät pintapelastukseen ja monitoimiyksiköissä työskentelevät ensihoitajat kouluttautuivat monenlaisin pelastustoimen kurssein. Tehdään yhteistyötä ”Kukaan muu kuin ensihoitaja ei voi tehdä ensihoitajan töitä.” ”Kukaan muu kuin palomies ei voi tehdä palomiehen töitä.” Edellä mainitut ääriajattelutavat joutavat romukoppaan. Asioita on voitava tehdä yhteiskunnan ja avuntarvitsijan edun mukaisesti
PÄÄTOIMITTAJA Marko Partanen, 0400 674 208, marko.partanen@systole.fi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Oksanen 0400 704 466 tuomas.oksanen@ensihoidontiedotus.fi TOIMITUSSIHTEERI Jarmo Turva 0400 704 467, jarmo.turva@systole.fi TOIMITTAJAT Juha Jormakka,Janne Kähkönen ja Dimitri Lisitsyn ILMOITUSMYYNTI Maria Salo, puh. VUOSIKERTA AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 0784-3062 Systole ja Palokuntalainen yhteisnumero. 0400 504 678, maria.salo@sanomapaja.fi TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, PERUUTUKSET JA KIRJATILAUKSET Jukka Juutinen 0400 896 363 tilaukset@ensihoidontiedotus.fi JULKAISIJA Suomen Ensihoidon Tiedotus Oy WWW.SYSTOLE.FI 24-33 Säteilyn kanssa selvitään 34
Ollikainen TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi ILMOITUSMYYNTI, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, PERUUTUKSET JA TALOUS Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja WWW.PALOKUNTALAINEN.FI palokuntalainen BRANDKÅRISTEN vakiopalstat Om skogsbränder och brandkårister Lämpökameramies Pääkirjoitus Turtola Letkut solmussa Sammutusmies Aarne & Dave Ledare 7 19 67 87 77 89 80 ensihoitomarsalkka: aika poistua rivistä 62 Palopuhe 90 34-39 Viranomaisten välistä kemiaa 40-49 Kympe 52-59 SEHL 21. VUOSIKERTA AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 1798-2685 Väsynyt lanssari 50 secapp 70 16 kirja-arvio: Lääkäri nimeltä Kalma Brandkåristen 82 TAITTO Maria Salo Sanomapaja PAINO Grano Oy KANNEN KUVA Dimitri Lisitsyn KUVAPANKIT Freepik, Depositphoto Pääkirjoitus 9 sisältö 60 lääkenurkka: Opioidimyrkytykseen antidoottia Lingottua 49 Laki 64 68 Katso tarkkaan: summin yössä ”Hälytysviesteistä poistetaan tehtäväkoodi, kohteen osoite ja yksiköt” 20. PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 TOIMITTAJA Silvio Hjelt AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko, Lauri Turtola OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H
Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Lasse Moisio • +35840 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi NYT SAATAVILLA 12 UUTTA MALLIA! • Markkinoiden nopeimmat akkutoimiset pelastustyökalut • Entistäkin tarkempi nopeuden säätely • Älykäs akkujen hallinta • Loistava pito levitettäessä ja puristaessa • Älykkäät virransäästöominaisuudet • Parannettu, iskunkestävä etukahva • Voidaan käyttää myös veden alla • Akkujen lataus onnistuu suoraan työkalussa • Aiempaa isompi akku RAJOITTAMATONTA TEHOA. 6 systole & palokuntalainen UUDET, NOPEAT PENTHEON-TUOTTEET NYT SAATAVILLA ESTERI GROUP tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti
Niistä ionisoiva eli solurakenteita rikkova on vaarallisempaa. 7 Säteilyä, ensihoitaja Tötterström VARMAAN TIESITKIN, että kun hälytys tulee koodilla 456, 457 tai 458, niin tehtävä liittyy ydinvoimalaonnettomuuteen. SÄTEILYSTÄ ON HYVÄ TIETÄÄ ainakin perusasiat, sillä säteilylle altistuminen voi tapahtua minkä hälytyskoodin takaa tahansa. Mutta muuallakin pitää osata, sillä erilaisia säteilylähteitä kuljetetaan maan jokaiseen kolkkaan. Toiminta ja suojautuminen tällaisessa tilanteessa on hyvä selvittää etukäteen, sillä säteilyä saanuttakin potilasta tulee hoitaa asianmukaisesti. Siltikin, vaikka maailmanlaajuisesti katsottuna yksi suurimpiin ydinvoimalaonnettomuuksiin lukeutuva Tshernobyl sattui aika lähellä meitä. Huokaisu johtui tietämättömyydestä, sillä säteilyä on joka paikassa jonkun verran. Ydinvoimalaankin voidaan lähettää apua kaatumiskoodilla, mikä paljastuu vasta myöhemmin säteilyonnettomuudeksi. Kun säteilystä tietää, niin osaa toimia, eikä sitä tarvitse pelätä. Onnettomuudesta on toki jo yli 35 vuotta aikaa. AKTIIVISIMMIN SÄTEILYAIHEISIA KOULUTUKSIA pidetään alueilla, joissa on ydinvoimala. Siellä säteilee jatkuvasti. Erityisesti tällöin tehtävään saattaa liittyä säteilyn vaara. POTILAASI VOI OLLA säteilyn vaikutuksen alaisena ja hän tarvitsee henkeä pelastavan toimenpiteen. Säteilyä jaotellaan toisellakin tavalla: ionisoivaan ja ionisoimattomaan. Pripyatin kaupungissakaan, jossa Tshernobylin ydinvoimala sijaitsi, ei asu vieläkään ketään. Artikel på svenska på sidan 80. Sinne järjestetään kuitenkin lyhytkestoisia turistimatkoja. Eettisesti katsoen hän ei poikkea muista potilaista mitenkään. pääkirjoitus MARKO PARTANEN Päätoimittaja Systole. Aiheesta annetut koulutukset voivat vähentää siihen liittyvää mystiikkaa. Hiukkassäteily on ionisoivaa, mutta myös jotkut sähkömagneettiset säteilyt ovat ionisoivia. Merkittävämpää onkin, että kuinka ison annoksen säteilyä lopulta saa. Siinä ajassa asiat unohtuvat ja aika kultaa muistot, silti säteilyn vaara ei ole muuttunut tuosta ajasta mihinkään. SÄTEILY ON VAARA, joka on ollut aina läsnä, mutta monille se on edelleen kovin kaukainen asia. Se voidaan tehdä turvallisesti, koska säteilyannos jää lyhyen alttiina oloajan takia vähäiseksi. SÄTEILYSTÄ ON HYVÄ TIETÄÄ ja sen riskit on hyvä tunnistaa. Säteilyturvakeskuksen asiantuntija Antero Kuusi sanookin, että vakavan säteilyonnettomuuden mahdollisuus on pieni, mutta mahdollinen riippumatta siitä missä päin maata ollaan. JOKU SAATTOI HUOKAISTA HELPOTUKSESTA: Alueellani ei ole ydinvoimalaa. Tällöin laki velvoittaa varautumaan ja harjoitteleman. Asiasta tekee vaikean se, että säteilyä ei pysty aistimaan millään tavalla, olipa tarjolla oleva annos terveydelle haitallista tai ei. Tiedät varmaankin myös, että säteilyä on kahdenlaista, sähkömagneettista ja hiukkassäteilyä
(03) 3142 1522 TAMPERE Aunankorvenkatu 7 p. (03) 3142 1545 PORI Satakunnankatu 38 p. Tuli on vaarallinen vastustaja! Tarvitset asianmukaisen suojan ihmishenkien pelastamisessa ja tulipalojen sammutuksessa. Runsaasti taskuja. 8 systole & palokuntalainen www.tamrex.. Asu on varustettu tuuletusaukoilla, takki ja housut yhdistettävissä vetoketjulla. Sartec Sartec on ns. (03) 3142 1560 TURKU Leipäläntie 71 p. TAMREX OY TAMPERE Turvesuonkatu 7 p. (03) 3142 1565 Dynamate Plus Parallon Dynamate Plus Parallon on laadukas ja ergonomisesri muotoiltu palopuku uusimmilla innovaatioilla ja GORE® PARALLON™ kosteussuojakalvolla. (03) 3142 1555 LAHTI Ansiokatu 2 p. Varmistamme, että saat korkean suorituskyvyn suojavaatteet, teknologiset innovaatiot ja asiantuntevan palvelun. Hyväksyntä EN 469:2005 Xf2, Xr2, Y2, Z2. Ergonominen muotoilu parantaa käyttömukavuutta. Ranger 2.0 Ranger 2.0 on erityisesti metsäpaloihin tarkoitettu kevyt ja hengittävä palopuku. (03) 3142 1550 HÄMEENLINNA Parolantie 10 p. Hyväksyntä EN 15384 ja EN ISO 11612. Saksalainen S-Gard valmistaa laadukkaat palopuvut 130 vuoden kokemuksella korkealuokkaisista materiaaleista. Hyväksyntä EN 469:2005 Level 1.. (03) 3142 1530 JYVÄSKYLÄ Alasinkatu 5 p. kevytasu erilaisiin tehtäviin varsinaista savusukellusta lukuun ottamatta
Luulisi vaiheessa jonkun virkamiehistä kiinnostuneen pelastusresurssien hälyttämisestä ja tilannekuvan kehittämisestä, mutta näin ei ole päällikkövirastossa päässyt käymään. Ongelma on ollut ja on, että pelastuslaitokset eivät muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta tunnista kaksisuuntaisen ja reaaliaikaisen henkilöstöresurssien hallintajärjestelmän etuja. Hänen edeltäjänsä Koskinen ja Partanen eivät piitanneet asiasta ainakaan käytännön tasolla. Hälyttämisjärjestelmästä on puhuttu aktiivisesti 2000-luvun puolivälistä alkaen. SISÄMINISTERIÖN PELASTUSOSASTON suhtautuminen on ollut yhtä nuivaa. Kansliapäällikkö seuraa ministerin esimerkkiä. Hän ei ole asiaa vienyt eteenpäin. PALVELUITA, jolla pelastushenkilö voi omalla kännykällään ilmoittaa, onko hälytettävissä, osallistuuko tehtävään ja milloin saapuu asemalle. Tämä ei ole mainos, vaan järkipuhetta: Suomessa on lukuisissa organisaatioissa käytössä kotimainen Secapp-järjestelmä, joka sopisi valtakunnalliseksi resurssien hallintaja hälyttämisjärjestelmäksi vaikka heti. Esimerkiksi. Se on tulossa, ja sen pitäisi siirtää Suomi taas maailman eturiviin pelastustoimen viestinnässä. Pelastusalan johtoon kuuluvat eivät näytä ymmärtävän, mitä tarkoittaa ja merkitsisi kansallinen, kaikkien pelastustoimen resurssien ajantasainen tilannekuva ja hallinta. Palveluita, joilla pelastustoiminnan johtaja tai tilannekeskus voi nähdä, kuinka monta henkilöä on missäkin palokunnassa valmiudessa, kuka lähtee tehtävään ja mitä kukin osaa. Ei tuollaista haluaisi uskoa todeksi, mutta täydellinen tuloksettomuus puhuu puolestaan. Mutta esimerkiksi suomalaista Secapp-järjestelmää vastaavia palveluita se ei tällä tiedolla tule sisältämään – ei ainakaan pelastushenkilön omassa kännykässä. PELASTUSOSASTOLLA on yli viisikymmentä virkamiestä. 9 PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Palokuntalainen Pelastustoimen johto vähät välittää resursseistaan PUHUTAAN VIRVE 2.0:STA. Erimielisyys on rahasta, mutta ei siitä kuinka paljon järjestelmä maksaa, vaan kuka sen maksaa. pääkirjoitus. P.S. Kumppanuusverkosto vähät välittää yleisistä ja yhtäläisistä linjauksista, koska jokainen laitos haluaa tehdä oman ratkaisunsa hälyttämiseen. SISÄMINISTERI OHISALO pysyttelee ilmeisesti aivan liian kaukana pelastustoimen viestinnän ongelmista, vaikka asia koskee yli 20000 hälytystehtäviin soveltuvaa henkilöä – ja 5,5 miljoonan kansalaisen turvallisuutta. Puhtaaksi viljeltyä byrokratiaa siis. Oleellisia tietoja, voisi ajatella. Sisäministeriön ei siis tähän tarpeeseen tarvitsisi käynnistää jälleen uutta, miljoonia maksavaa ja ikuisuuden kestävää it-hanketta. Suomen pelastustoimen sirpaleisuudesta sekä Hätäkeskuslaitoksen ja pelastuslaitosten erimielisyyksistä johtuen kansallista tilannekuvaa pelastustoimen, ja tarvittaessa myös vapaaehtoissektorin, resursseista ja käytöstä ei ole. JOS PELASTUSOSASTON JA PELASTUSLAITOSTEN virkamiesten kunniaa on loukannut, että esitys kansallisesta pelastustoimen ammatti-, sopimusja vapaaehtoishenkilöstön hälyttämisjärjestelmästä on tullut ikään kuin väärästä suunnasta, pitää jonkun aikuisen puuttua asiaan. Artikel på svenska på sidan 81. PELASTUSYLIJOHTAJA KIMMO KOHVAKALLE on asiasta puhuttu koko hänen virkakautensa ajan
10 systole & palokuntalainen PÄÄTOIMITTAJAN KYSYMYS Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka, oletko koskaan miettinyt, jos näitä satojen hehtaarien tilanteita olisikin ollut useampi samaan aikaan Suomessa. . Puheista tekoihin! Terveisin Pekka K. Sinun pitäisi nyt viimein ottaa hosa kauniiseen käteesi, koska olet mitä ilmeisimmin ainut henkilö, jolla on virtaa vanttuussa saada jotain konkreettista tapahtumaan valtakunnallisesti. Pelastusalall a riittää puimista vuosiksi KALAJOEN KUOHUT TUTKITTAVA Teksti Pekka Koivunen Kuvat Jokilaaksojen pelastuslaitos
JOHTAMINEN Johdettiinko operaatiota kaikilla tasoilla tehokkaasti. RAHOITUS Mikä taho rahoittaa onnettomuudet, kun kustannukset karkaavat. KALUSTO Oliko tehtävään sopivaa erikoiskalustoa riittävästi. ”VAPAAEHTOISET PYÖRIVÄT JALOISSA” Mediassa näkyi taas tuo vapaaehtoinen-termin käytön vaarallisuus. HUOLTO Miten toimi henkilöstön ja kaluston huolto. Tämä ei tarkoita sitä, että Kalajoella olisi menty sammutusoperaatiossa metsään, vaan voidaan sanoa kaikkien tahojen ja henkilöiden antaneen parhaansa, oli kyseessä tavallinen rivimies, pelastustoiminnan johtaja tai vaikka pelastusjohtaja Jarmo Haapanen. 11 TYÖAIKA, LEPOAJAT, JAKSOTUS Teetettiinkö henkilöstöllä säädösten mukaisia työvuoroja. VALTAKUNNALLISET RESURSSIT Olisiko valtakunnallinen lisäresurssien hälyttäminen toiminut paremmin, jos sopimuspalokunnista olisi etukäteen muodostettu valtakunnallinen resurssipankki, kuten on vuosikausia ehdotettu. YHTEISTYÖ Miten toimivat yhteistyökuviot muiden tahojen kanssa. Savun hälvettyä on tullut aivan selväksi, että pelastusalalla on paljon töitä, jotta maastopaloihin varautuminen saataisiin nykyistä paremmalle tasolle. TIEDOTUS Miten tiedotus onnistui tehtävässään. Olisiko valtakunnallinen kalustoresurssien etukäteiskoordinointi helpottanut operaation kalustotilannetta. ???. VARUSTEET Olivatko henkilöstön asut sopivia maastopalotehtävään. Kalajoen palo oli osoitus siitä, että maastopalojen sammutus on rankkaa puuhaa ja silloin usein unohdetaan ennen kaikkea henkilöstön terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät asiat. Hyvä niin! Kaikella on kuitenkin kääntöpuolensa. Kalajoen palon kokonaisuutta tarkasteltaessa löytyy operaatiosta kuitenkin kohtia, joihin tulisi kiinnittää jatkossa huomiota. Tiedotusvälineet sekoittavat vapaaehtoiset palokunnat ja pelastustoimen muut vapaaehtoiset ja vapaaehtoiset kansalaiset hyvin herkästi.Pelastusalan palokuntien tulisi lopettaa vapaaehtoisuudella ylpeily, koska se ei ole vallitseva totuus sopimuspalokunnissa kun puhutaan sopimuksenvaraisesta toiminnasta. Valtakunnan pelastuslaitoksissa ja palokunnissa nousi ”Kalajoen henki” ja palo saatiin laantumaan isolla porukalla. Niin Palopäällystöpäiville kuin muihinkin alan tapahtumiin Kalajoelta löytyy runsaasti ohjelma-aiheita. VIESTILIIKENNE Mitä petrattavaa oli viestiliikenteessä. Ikävä esimerkki tästä on se, että paikallista palomestaria siteerataan yhdessä lehtijutussa virheellisesti niin, että hänen mukaansa ’vapaaehtoiset pyörivät jaloissa ja haittaavat ammattilaisten toimintaa’. Neljä viikkoa ennen Kalajoen maastopaloa tämän lehden (nro 103) pääkirjoituksessa ”Maastopalojen sammutuksessa on paljon petrattavaa” käsiteltiin useita asioita, joista osa realisoitui Kalajoella heinäkuun lopussa. ALTISTUMISEN ESTO Käytettiinkö säädösten mukaisia hengityssuojaimia
400-sivuinen vaikuttava jättiteos Oulun palokunnasta aluepelastuslaitokseksi 1920-2020 Oulun pelastuslaitoksen juhlakirjan sisältö on selvästi jaettu helposti luettaviin artikkeleihin, joissa asioiden, ilmiöiden ja tapahtumien lisäksi useat eri henkilöt saavat oman äänensä esille. Kuusiston mukaan uudet tilat ovat pitkä harppaus yritykselle. – Oman koulutustarjonnan lisäksi uusissä tiloissa tullaan pitämään kursseja Treko Oy:n toimesta. Kolmesataa ensimmäistä sivua käsittelevät kahta jaksoa: aikaa ennen vakinaisen palokunnan perustamista ja palolaitoksen aikaa 1920-2003. – Erkkilänkadun toimistorakennuksen tuleva saneeraus olisi vaatinut meitä etsimään väistötilan jopa kuukausiksi. Kari Kuusisto toivottaa ensihoitoja pelastusalan ammattilaiset ja sopimushenkilöt tervetulleiksi poikkeamaan Tuomaalankadulla. Parhaan kokemuksen kirjasta saa, kun varaa sen lukemiseen useita lukuhetkiä ja kunnolla aikaa. 12 systole & palokuntalainen Tammed Oy uusiin tiloihin Valtakunnallisesti toimiva tamperelainen ensihoitoja ensiaputarvikkeiden erikoisliike Tammed Oy muutti elokuussa uusiin toimitiloihin Tampereen Leinolassa. Siitä löytyy mielenkiintoista luettavaa niin alan ihmisille kuin tavallisille kansalaisillekin. Myös logistiikkatoiminnot helpottuvat uuden varaston myötä. Kähkösen teos asettaa uuden mittapuun pelastuslaitosten historiajulkaisuille.. Kirja etenee pääosin kronologisesti. Koska liiketoimintamme on hyvässä kasvuvauhdissa, päädyimme uusiin ja aiempaa suurempiin tiloihin. – Puhelinsoitto muutamaa minuuttia ennen, että saamme tarjolle tuoretta kahvia. – Myyntinäyttely, toimisto sosiaalitiloinen, neukkari, koulutustila ja varasto. Alueelliselle pelastuslaitokselle on omistettu 90 sivua ja selventäville liitteille loput. Kirjan artikkeleista nauttii parhaiten muutamasta osiosta kerrallaan. Tietokirjailija Martti Kähkösen perusteellista tutkimusja kirjoitustyötä tukee graafikko Matjas Jumiskon suunnittelema upea ulkoasu, myös painotuotteen laatu on huippuluokka. Kuusisto kertoo uusien tilojen mahdollistavan myös koulutustoiminnan laajentamisen. Kirjan on sisällöltään yksi monipuolisimmista palokuntien juhlakirjoista kautta aikojen. Toimitusjohtaja Kari Kuusisto kertoo muuton olleen välttämätön. Uudisrakennuksessa Tammedin käyttöön tulee noin 300 m 2 tila. Näissä tiloissa hoituvat niin asiakasneuvottelut kuin koulutukset kätevämmin kuin aiemmissa tiloissa. Uusi toimitila sijaitsee Leinolan kaupunginosassa Tuomaalankadulla
Lähde: pelastusalan.ammattilainen.fi. 13 @breathemobilesolutions Valitse sopivimmat tehtävät laajasta tehtävävalikoimasta Lähetä koulutukset käyttäjien mobiililaitteisiin Kouluttajana näet tulokset helposti verkkopalvelun kautta Luo omia koulutuskokonaisuuksia Lisätietoja löydät verkkosivuiltamme ja ottamalla yhteyttä sähköpostitse contact@breathe-mobile.com Varaa esittelyaika verkkotapaamisena Mahdollisuus ilmaiseen koekäyttöön organisaatiollenne Kiinnostuitko. Esimerkiksi Turussa huhti–kesäkuussa 2021 oli 687 ensihoitotehtävää enemmän kuin huhti– kesäkuussa 2020. Korona on näkynyt myös ensihoitotehtävien kestojen pidentymisenä. Covid-19-pandemia lisäsi ensihoidon rutiinitöiden määrää ja pidensi tehtävien kestoa. Huhtikuussa oli 800 tehtävää enemmän kuin vuoden 2020 huhtikuussa. Työtaakan lisääntymisen lisäksi työssä jaksamista on heikentänyt jatkuva kasvosuojainten käyttö. Pohjois-Savossa ensihoitoyksiköille tuli hälytyksiä tänä vuonna huhti–kesäkuussa 1976 enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Ambulanssin ja työvälineiden puhdistamisen, erilaisten kertakäyttövälineiden täydentämisen ja itsensä huoltamisen lisäksi aikaa kuluu koronalta suojautumiseen. Esimerkiksi Pirkanmaalla tehtävien määrät ovat nousseet huomattavasti. Toukokuussa tehtäviä oli lähes 1000 enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, peräti noin 4500.Pirkanmaan lisäksi ensihoitotehtävien määrät ovat olleet kasvussa ainakin Helsingissä, Jyväskylässä, Oulussa ja Turussa sekä Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Ensihoidon palveluntarjoajille ja oppilaitoksille Aja keikkaa puhelimella Ajasta ja paikasta riippumatonta koulutusta Realistisia potilaankohtaamisja hoitotilanteita Toimii Androidja iOS-laitteilla — ei vaadi uusia laitehankintoja stayandplay.breathe-mobile.com breathe-mobile.com/fi Koulutustyökalu Tehtävämäärät jälleen kasvussa Ensihoitajien työtaakka kasvanut Ensihoidon tehtävämäärät vähenivät viime vuonna koronapandemian myötä, mikä toi helpotusta ensihoitajien työtaakkaan. Korona näkyy myös ensihoitotehtävien kestojen pidentymisenä. Tänä vuonna ensihoitotehtävät ovat lisääntyneet ihmisten lähdettyä liikkeelle kodeistaan. Keski-Suomessa tänä vuonna huhti–heinäkuussa ensihoitotehtäviä oli 1814 enemmän kuin viime vuonna. Ensihoitajien työtaakka on kasvanut, kun koronasta johtuva suojautuminen ja puhdistaminen on lisännyt työn määrää
On tullut erilaisia kiireettömän ja kiireellisen hoidon yksiköitä, kuten alue-ensihoitaja, Päivystys pirtissä, päivystykselliset lähipalvelut, Combilanssi, VATIyksiköt, kenttäjohtajajärjestelmä tai FinnHEMS -uudistus, joista yhdessä hoidosta vastaa ensihoitaja. Näillä keinoin pyrimme olemaan herkällä korvalla mukana vaihtuvassa ensihoidon työelämässä, mutta riittääkö se. VUOSIEN VARRELLA ensihoitajan toimenkuvakin on muuttunut monin tavoin. Viime aikoina on julkaistu useita mielenkiintoisia tutkimuksia, esimerkiksi kotiin jättämisen turvallisuudesta. Ensihoidon ammattikorkeakoulututkinnon valtakunnallista yhtenäisyyttä pyrkii ohjailemaan kaikkien ensihoitokoulujen opettajien muodostama verkosto, joka muun muassa laatii kysymykset valtakunnalliseen tenttiin, pyrkii osaltaan vaikuttamaan ensihoitajatutkinnon laillistamiseen ja miettii yhdessä amk ja yamk -koulutusten sisältöä. Monia asioita on heitetty ilmaan, joihin olisi hyvä saada ajatuksia. Syksyllä 1998 starttasi ensimmäinen amk -koulutus viidessä ammattikorkeakoulussa. Toki iso osa sairaanhoitajatutkintoon kuuluvasta opetuksesta voidaan opettaa ”ensihoidon silmien kautta”, jolloin opetusta voidaan kohdentaa ensihoitoon. Tulisiko niihin liittyen lisätä koulutusta. Ensihoitajatutkinnon 240 opintopisteestä sairaanhoitajatutkinto imee periaatteessa 180 opintopistettä. OSA HEISTÄ on lähtenyt jatko-opiskelemaan joko ensihoitoa, lääketiedettä tai jotain muuta alaa. Sen oli tarkoitus olla vain väliaikainen opetussisältö, jolla ensihoidossa jo työskentelevät sairaanhoitajat saisivat pätevyyden ensihoitoon. Jukka Kettunen jukka.kettunen@metropolia.fi Kirjoittaja on Metropolia ammattikorkeakoulun ensihoidon lehtori. Osa on vaihtanut alaa kokonaan. Ensihoidon opettajien, jolla tarkoitan vain amk-verkostoa, keskuudessa on jonkin verran vaihtuvuutta. TERVEYDENHUOLTOLAIN ensihoitoasetus mainitsee myös sairaanhoitajilta vaaditun 30 opintopisteen ensihoidon täydennyskoulutuksen. Onko täydennyskoulutukselle edelleen käyttöä vai tulisiko siitä luopua. Mutta pitäisikö tähän loppuosaan, 60 opintopisteeseen, saada jotakin lisää. Ensihoitajat käyttävät vieritestauslaitteita, ventilaattoreita, runsaasti erilaisia lääkkeitä anesteetit mukaan lukien. Osa työskentelee edelleen ensihoidossa tai hoitotyössä. ENSIHOITAJA AMK -TUTKINTO sisältää sairaanhoitajatutkinnon. Sen jälkeen on valmistunut useita satoja ensihoitajia seitsemästä eri ammattikorkeakoulusta ympäri Suomea. Palvelemmeko hyvin koko maata vai ovatko tutkintomme liian urbaaneja. Jossain päin suturoidaankin ja toisaalla tehdään lastoja. Saammeko 30 opintopisteellä rakennettua riittävän osaamisen. Osa opettajista koettaa pysyä kolumni mukana kliinisissä tehtävissä kesätöiden ja keikkatöiden avulla, minkä lisäksi on osa-aikaisiakin opettajia. Jokainen koulu on kuitenkin itsenäinen yksikkö, jonka opetussuunnitelmaan vaikuttaa myös koulun sisäiset asiat. Ensihoitaja amk -koulutuksen on tärkeää vastata modernin työelämän haasteisiin mahdollisimman monipuolisesti. Ottakaa yhteyttä alueenne ammattikorkeakoulun tuttuun lehtoriin tai laittakaa minulle viestiä. ON HYVÄ KYSYMYS, onko ensihoitajakoulutus pysynyt vaatimusten perässä. Monella alueella kokeillaan puhelinpalveluita hoidon tarpeen arviossa, mikä olisi ensihoitajan rooli niissä. Tai mistä voimme jo luopua. Se sitoo ensihoitajien koulutusta muun muassa erilaisten harjoittelujaksojen sisältöjen osalta, sillä niiden tulee täyttää EU -standardoinnin vaatimukset. 15 ENSIHOITAJIEN AMK -KOULUTUSTA on nyt järjestetty maassamme hiukan vajaa 23 vuotta. Tämä kuvaa hyvin sitä, miten ensihoitajien toimenkuva on tullut yhä vaativammaksi. Täydennyskoulutus on kuitenkin edelleen käytössä vaihtoehtoisena reittinä hankkia pätevyys ensihoidon hoitotasolle
Potilaiden etua ja eläinten oikeuksia puolustava Kinnunen jakaa ylpeänä vuosien varrella saamansa moitteet poikkeuksellisista toimistaan, joissa on katsonut yhdistäneensä lääketieteellisen osaamisensa ja maalaisjärkensä potilasta hyödyttävällä tavalla. Kirja sopii ytimekkään kerrontansa vuoksi luettavaksi kaikille ensihoitotyöstä kiinnostuneelle. Se tarjoilee myös näkymän hoitohenkilöstön näkökulmaan Kaakkois-Aasiaan iskeneen tsunamin auttamistyöhön. Teoksessa käydään samalla läpi ensihoidon innovatiivista lähihistoriaa. Kustantaja: Suomen Ensihoidon Tiedotus Oy Hinta 27,50€ + toimituskulut 5€/kirja tai 10€/2 kirjaa tai enemmän.. Teos saakin lukijan miettimään itselleen tärkeiden asioiden puolustamista sekä järjenvastaisten säädösten kyseenalaistamista. Tilaa teos tästä tai tilaukset@endihoidontiedotus.fi Teksti Kalle Kaivola LÄÄKÄRI NIMELTÄ KALMA Kirjoittajat: Ari Kinnunen, Harri Bäckman, Juri Forsbom ja Marko Partanen Pehmeä kantinen pokkari 110 sivua. Jos laki estää hoitamasta potilasta, en noudata sitä.” Teoksen ”Tarinoita ja pohdintoja keikoilta” -kohdassa kuvataan onnistuneesti, miten monia eri tunteita ensihoitotyötä tekevä henkilö joutuu kokemaan päivittäin. Usein kriittisissä tilanteissa ollut Kinnunen omaa yli 30 vuoden ensikäden kokemuksen erilaisesta hoitotyöstä. Myös ensihoidon kehittäminen on teoksessa vahvasti läsnä. Lisäksi hän perustelee monet sääntöjen rajamailla liikkuvat tekonsa oikeiksi osoittamalla, miten hän ei koskaan saanut niistä moitteita. Hän esittääkin useaan otteeseen perusteltuja tulkintojaan siitä, miten etenkin ihmishengistä riippuvassa asiat tulisi jättää ne parhaiten osaavien käsiin eikä muiden ylempien päättäjien vastuulle. 16 systole & palokuntalainen Lääkäri nimeltä Kalma OMAN TIENSÄ KULKIJA EI PIITANNUT PYKÄLISTÄ Ari Kinnunen käsittelee omaelämänkerrallisessa teoksessaan Lääkäri nimeltä Kalma (2021) pitkän työuransa keskeisimpiä vaiheita sekä pohtii, miten ensihoitotyön tärkein tehtävä tulisi aina olla potilaan paras mahdollinen hoito. Teos keskittyy pääasiassa Kinnusen työhön sekä työn lomassa alkaneisiin pohdintoihin, eikä lukija saa juurikaan kosketuspintaa tämän henkilökohtaiseen elämään. Valtadiskurssista poikkeavan lääkäri Ari Kinnusen ura puikkelehtii aina sairaalaja ambulanssilääkäristä EMA Groupin perustamiseen sekä lopulta lääkärihelikopteri Medi-Helin vastaavaksi lääkäriksi. Tavallisesta lukijasta tuntuukin lähes mahdottomalta, kuinka monessa eri elämää mullistavassa tapauksessa Kinnunen on ollut mukana ja onnistuu silti toimimaan lähes aina tyynen ammattimaisesti. Tämä ei kuitenkaan estä lukijaa asettumasta byrokratiaa vastustavan ja potilaan parasta ajattelevan Kinnusen puolelle. Monet hoitohenkilöstölle tutut, jopa rutiininomaiset tapaukset kun sattuvat potilaille tai heidän omaisilleenkaan lähinnä vain kerran elämässä. Teos kaappaa lukijan mukaansa aivan hoitotyön toiminnan ytimeen. Olen aina ollut sitä mieltä, että maailmassa on järjenvastaisia lakeja. Edustamiensa alojen pioneerina toiminut Kinnunen onnistuukin taitavasti käsittelemään persoonaansa hyödyntäen pelkästään työtään: ”Viis veisasin pykälistä. Tapahtumasarja vie lukijan tilanteeseen, jossa Kinnusen ”Kalma” -lempinimi keksittiin. Parhaiten tätä synkkää arkea kuvaakin Kinnusen ensimmäinen itsenäinen vuoro ambulanssilääkärinä
On pakko todeta, että vuosituhannen alussa, kun olin tuore sairaankuljettaja, saattoi vatsassani joskus kouristaa, kun Ari vastasi konsultaatiopuheluun. Itse luin sen nopeasti läpi, ja olisin mielelläni lukenut enemmänkin. Luin Kinnusen kirjoittaman ”Lääkäri nimeltä Kalma” -kirjan. Hän oli silloisen lääkärihelikopteri Medi-Helin lääkäri. Vaikka Ari ei ollut 80-luvulla ollut yksin, niin saattaisi olla, että ilman häntä sota olisi jäänyt kaipaamaan yhtä miestä. Muistellessaan uraansa Kinnunen vie lukijan mukanaan ensihoidon kehitysvaiheisiin ja keikoille niin ambulanssin kuin helikopterinkin kyydissä. Kirjassa Kinnusen oma tsunamikertomus on otsikoitu: “Tehkää nyt helvetissä jotakin!” Käsky oli osoitettu Suomen viranomaisille. Teksti Mats Stenström Ensihoitolääkäri Ari ”Kalma” Kinnunen tuli ambulanssihenkilöstölle tutuksi kehittäjänä, opettajana ja vahvana persoonana. Urani alkuvuosina, siirtoja D-palveluntuottajien palkkalistoilla Helsingissä, tunsin miehen vain nimeltä. Niin olisi voinut käydä ilman Kinnusen kaltaisia ihmisiä. Kiitos tarinoista, Ari. Yksi ”ei lääketieteellinen” -asia oli tiimityöajatus, jossa hoitohenkilökunta ei muodostunut enää ”kolmesta kerroksesta” lääkärikunnan alapuolella. Lääkäri nimeltä Kalma -kirja on helposti lähestyttävä myös vähemmän lukevalle. Ari ei toki ollut ainoa tätä ideologiaa kannattava lentävä lääkäri, mutta tämän asian muistan hyvin. Alalla olevien olisi hyvä tietää, miten ensihoito on Suomessa kehittynyt ja miten tuore ala tämä oikeasti on. 1990-luvulla hän oli käynnistämässä Suomen ensimmäistä lääkärihelikopteria, Medi-Heliä, ja työskenteli sen vastaavana lääkärinä. 17 “Tehkää nyt helvetissä jotakin!” Ari Kinnunen saattaa olla kiistanalainen henkilö, mutta hänen roolinsa suomalaisen ensihoidon yhtenä suurena kehittäjänä ei ole. Ihmisenä, joka sanoo asiat niin kuin ne ovat niin hyvässä kuin pahassakin. Ja täytyy sanoa, että värikartta hänestä sai paljon uusia sävyjä. Harvoin Ari lankoja pitkin tuli, mutta jos ei ollut tyytyväinen kuulemaansa, niin sen sai kyllä tietää. Se kostuu suurilta osin melko lyhyistä tarinoista, eikä kirja itsessäänkään ole kovin pitkä. Jutut hänestä olivat välillä melko värikkäitä. Reilu 20 vuotta sitten työskennellessäni läntisellä Uudellamaalla Kinnunen tuli hyvin tutuksi. Niissä tilanteissa olen oppinut paljon. Kirjan lopussa Juri Forsbom ja Harri Bäckman kertovat kokemuksistaan vuoden 2004 tsunamin suomalaisuhrien pelastamisessa, operaatiossa, jossa Kinnunen oli vahvasti mukana lääkintäpalveluja tuotttaaneen EMA-yrityksen toimitusjohtajana. Toimintaa Kaakkois-Aasian tsunamissa (2004) Kinnunen muistelee Harri Bäckmanin ja Juri Forsbomin kanssa. Ei ole lopulta kovin isoista asioista kiinni, että suomalainen ensihoito saattaisi olla tämänhetkistä todellisuutta jäljessä. Se ei vain kuvasta Aria hyvin, vaan se pääsi aikoinaan myös valtakuntamedaan asti. Moni meistä hieman vanhemmista ensihoitajista (ainakin Uudellamaalla) on tehnyt Arin kanssa töitä, ja moni muu on istunut hänen loistavilla luennoillaan. Olen hoitanut hänen kanssaan monia kipeitä veronmaksajia. Myös sairaalan suunnalta silloin tullut kova vastarinta on hyvä tiedostaa. 1980-luvulla hän työskenteli Helsingin vastaavana ambulanssilääkärinä, kun ensihoito kehittyi isoin askelin. LÄÄKÄRI NIMELTÄ KALMA Ari Kinnunen A ri K in n u n en Lä ä k ä ri n im elt ä K a lm a kannet.indd 1 kannet.indd 1 14.5.2021 12.01.11 14.5.2021 12.01.11 KIRJAUUTUUS. Tartuin siihen innokkaasti, ja suosittelen, että ainakin kaikki ensihoitoalalla työskentelevät tekevät saman, työvuosien määrästä riippumatta. Muistan Arin suorasanaisena tekijänä, joka kulki omia polkujaan
Huollettavuus: Koko Dräger PSS® AirBoss -laitteisto on konepestävä. Yhdisteltävyys: PSS® AirBoss Connect on varustettu usealla anturilla jäljellä olevan paineen-, pelastajan liikkumattomuudenja lämmön valvontaan. Sisäänrakennetut letkut ja monikiinnityspisteet kangaslenkkien sijaan, minimoivat riskin kiinni jäämiseen. Turvallisuus: Dräger PSS® AirBoss on varusteltu korkean näkyvyyden LED -valoilla. Kaikki tieto välitetään FireGround Appiin. Lisäksi, kangashihnastojen vähyys kantojärjestelmässä mahdollistaa paineilmalaitteen nopean kuivaamisen. Kysy lisää: Dräger Suomi Oy I 0207 119 600 I asiakaspalvelu@draeger.com I www.draeger.fi Uusi standardi paineilmalaitteille: Lue lisää täältä: Dräger PSS ® Airboss. 18 systole & palokuntalainen Uusi Dräger PSS® AirBoss tarjoaa ylivoimaista ergonomiaa ja turvallisuutta! Käytettävyys: Kolmivaiheinen korkeuden säätö takaa yksilöllisen istuvuuden, liukumekanismi asettaa paineilmalaitteen oikealle paikalle selässä ja kantojärjestelmän kehys tuo painopisteen lantiolle
19 ALALLA HUHUTTUJEN tiukkojen tietosuojatulkintojen vuoksi palokuntien hälytysviestintä höylätään niin, että Suomessa tulee jatkossa olemaan vain kaksi hälytysjärjestelmää: savumerkit ja sireenit. Miten olisi häivetekniikka. Jos sireeni (erityisesti 1930-luvulla käyttöön otettu) on jäässä, ei mennä minnekään. Hätäkeskuksen lähettämä hälytysilmoitus kulkee vastedes savumerkkeinä, siksi hätäkeskuksiin rakennetaan kunnon savupiiput. kolumni Savumerkit ja sireenit takaamaan hälytysten tietosuojan OLISIKO AMBULANSSIEN JA PALOAUTOJEN hälytyslaitteet poistettava ja väritys muutettava sellaiseksi, että kansalainen ei enää tunnista niitä. Miten olisi eksytyksen käyttö hälytysajossa. Entä erilaisten hämäystekniikoiden käyttöön otto, jotta kohdetta ja kärsivää kansalaista ei vain kukaan tunnistaisi. Hätäkeskuslaitos aikoo laskuttaa pelastuslaitoksia savun generoinnin vaatimista klapeista. Sopimuspalokuntien asemien pihoihin rakennetuista nuotiopaikoista tehdään hormillisia, jotta merkkejä voidaan lähettää myös metsäpalovaroituksen aikana. Hälytysilmoitus lähetetään vasteessa olevien yksiköiden asemille kryptattuna savupöllähdysten sarjana. P.S. Palosuojelurahasto onkin avaamassa ”Mikrokalustoavustus” -linjan palokuntien sammutuspeitehankintoja ajatellen. MYÖS ASEMIEN PELASTUSHENKILÖSTÖ edelleen hälytetään savumerkeillä. Jokaisen taajaman keskustassa tulee siis olemaan palokunnan hälyttämiseen tarkoitetut sireenit, kuten vielä 1980-luvulla. LÄMPÖKAMERAMIES. PELASTUSJOHTAJAT ovat päättäneet, että väestöhälyttimiä käytetään pelastushenkilöstön hälyttämiseen silloin, kun savumerkkien lähettäminen on esimerkiksi rankkasateen vuoksi mahdotonta, klapit ovat liian märkiä tai grillihiilet ovat loppu. Silloin kukaan ei tunnistaisi enää ketään. Vanha sireeniohjeisto otetaan käyttöön. Esimerkiksi yksi 30 sekunnin soitto, niin tehtävä on joen eteläpuolella, kaksi soittoa tarkoittaa joen pohjoispuolella ja kolmella mennään oman kunnan ulkopuolelle. EHDOTANKIN siirtymistä kansalaisen tee-se-itse-avunantoon-kaikissa-kiireellistä-viranomaisapua-tarvitsevissa-tilanteissa. PELASTUSLAITOKSET ovat määränneet, että heidän omaisuuttaan olevia sammutuspeitteitä ei kuitenkaan saa käyttää savumerkkien antoon, vaan palokunnat joutuvat hankkimaan peitteet omalla kustannuksellaan. Ammattihenkilöstön hälyttämiseen riittävät pallogrillit
Yhteydet kolmeen pelastusjohtajaan toivat lisävaloa asiaan. Tieto tehtävän laadusta ja osoitteesta on jatkossa saatavilla vain aseman virve-päätelaitteista. Asia on ’päätetty’ Hätäkeskuslaitoksessa ja se astuu voimaan 16.8.2021.” Toimituksessa alkoi tiivis asian selvittäminen. Perjantai-aamuna Hätäkeskuslaitoksen johtaja Taito Vainioon ja operatiivisen osaston johtaja Marko Niemiseen saatiin puhelinyhteys. Useat alan vaikuttajat tuomitsivat ohjeen näkemättä sitä, siis pelkästään helsinkiläisen tulkinnan perusteella. He myös täsmensivät, että lopullisen sisällön määrittely kuuluu pelastuslaitokselle. Asia oli tällöin selvä, kohun aiheuttanut tulkinta osoittautui virheelliseksi.. Hätäkeskuslaitoksen johtaja Taito Vainio läRajuilma vesilasissa elokuussa ”Hälytysviesteistä poistetaan tehtäväkoodi, kohteen osoite ja yksiköt” hetti Palokuntalaisen toimitukselle keskiviikkona kirjeen, joka osaltaan selvitti ohjeen sisältöä. elokuuta Palokuntalainen-lehti sai kentältä tiedon: ”Sopimuspalokuntalaisten hälytysviesteistä poistetaan käytännössä kaikki tieto. ”Ohje on kuulemma olemassa, mutta sitä ei ole vielä meillä nähty.” He pitivät tulkintaa täysin järjen vastaisena. Muutamassa hetkessä selvisi, että tieto oli peräisin Helsingin pelastuslaitoksen sähköpostista kaupungin sopimuspalokunnille. Ote Helsingin pelastuslaitoksen meilistä sopimuspalokunnille kiersi kuitenkin ympäri valtakuntaa ja tulkinta oli hetken ainut ”totuus” asiassa. He hämmästelivät asiaa ja ilmoittivat kantanaan, että ohje ei kiellä nykyisen kaltaista pelastustoimen hälytysilmoituksen sisältöä, koska se ei sisällä varsinaista henkilötietoa. Aluksi oli varmistuttava useammalta taholta, onko asiassa perää. Seuraavan viikon puoliväliin mennessä asiat alkoivat selvitä. 20 systole & palokuntalainen Torstaina 5. Parin esimerkin avulla huomattiin, että nykyisissä sopimuspalokuntien hälytysviesteissä ei ole henkilötietoa, jos osoite ei ole tarkka. Viestissä viitattiin Hätäkeskuslaitoksen ohjeeseen (HAK-219357: Hätäkeskustietojärjestelmän hälytysviestiyhteyksien syöttöohje toimialoille). Ilmassa leijaili hetken suuri antipatia Hätäkeskuslaitosta kohtaan, joka tässä tapauksessa osoittautui vääräksi kohteeksi. Kyse oli mitä ilmeisimmin pelastuslaitoksen omasta tulkinnasta ohjeen noudattamiseksi. Ohjetta luettiin eri tahoilla suurennuslasin avulla. Savu alkoi hiljalleen hälventyä