Automaattisen paloletkujen pesuja huoltojärjestelmä Hose Masterin avulla paloletkujen huoltotyön vaatima aika ja kustannus pienenevät huomattavasti ja työnteko on entistä turvallisempaa, koska letkua ei tarvitse käsitellä prosessin aikana. Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Huollamme Esteri-pumput, TR-vesitykit, Tohatsumoottoriruiskut, Hose Master -letkunhuoltolaitteet, Holmatro-, Cobra-, Paratech-tuotteet sekä CAFS-laitteet/One Seven. MUISTA LAITTEIDEN ENNAKKOHUOLTO!. Jukka Vartiainen • +358 50 3593307 • jukka.vartiainen@esterigroup.fi Antti Kalliomäki • +358 40 487 8023 • antti.kalliomaki@esterigroup.fi ASIANTUNTEVAA HUOLTOA YMPÄRI SUOMEN Esteri Groupin asiantuntevat huoltopalvelut ovat käytettävissäsi joustavasti koko Suomessa. Soveltuvin osin ja tapauskohtaisesti myös muiden valmistajien merkit. Huolto on tuotteidemme valmistajien kouluttama ja sertifioima, mikä takaa työturvallisen laitteen, pienemmät ylläpitokustannukset, luotettavan toiminnan sekä takuun voimassaolon. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. HUOM! Myös jo käytössä oleva Hose Master voidaan päivittää 110-versioon. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti
Toivomme lukijoillemme aurinkoista ja koronatonta loppukevättä ja kesää! Toimitus. Ollikainen TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi TAITTO, ILMOITUSMYYNTI, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA TALOUS Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi PAINO Euraprint Oy KANNEN KUVA Pekka Koivunen KUVAPANKIT Freepik, Depositphoto JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja WWW.PALOKUNTALAINEN.FI palokuntalainen BRANDKÅRISTEN vakiopalstat Avtalsbrandkårsbarometern 2020 Lingottua Pääkirjoitus Jälki-istunto Tahtoo tietää Letkut solmussa Liekinheittäjä 28-30 Jyväskylän VPK:sta tuli ”Palokan VPK” 5 43 35 51 52 54 Ensihoidon erityistilanneyksikkö epi 081 36-37 44-45 mielipide: Koulutukseen satsattava tai sukupuutto uhkaa 46-47 Vaajakosken VPK VPK elää ammattiasemalla 24-27 Hose master 21. Odotamme edelleen palokuntien Pelle Pelottomilta innovaatioita. PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 TOIMITTAJA Silvio Hjelt AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jarkko Kangas, Jaakko Linko, Lauri Turtola OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Kiitämme kenttää vastaamisesta kuntavaaliehdokkaita koskevaan kyselyy! Saalis oli hyvä, vaikkakaan ei täydellinen. VUOSIKERTA AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 1798-2685 Turtola 23 12-13 kuntavaalit: ehdokkaina palokuntalaisia ja ammattihenkilöstöä Brandkåristen 48 Ledare 47 sisältö Toimitukselta Kun taustoitimme paloasemien sijainnista kertovaa artikkelia, ilmeni useita asioita, jotka vaativat lisäselvityksiä. Rohkeasti vaan tietoa meille! Laadimme jutun, kunhan saamme perustiedot ja kuvat. Kaavoituskiemurat, kunnallipolitiikka, liikennejärjestelyt … Siksi siirrämme luvatun artikkelin julkaisua lähitulevaisuuteen
Kuivadesin ointi poistaa tehokkaasti viruksia, bakteereita ja PAH-yhdisteitä. 4 palokuntalainen PK101 Topper on nyt osa Image Wearia Suomen kattavin ensivasteen ja ensihoidon vaatemallisto suoraan verkkokaupasta www.topper. Testattu, tehokas & turvallinen desin?ointimenetelmä ensihoidon työvaatteille www.hygio. C M Y CM MY CY CMY K LANSSI-by-Topper-HYGIO-Palokuntalainen-ilmoitus-2-2021-205x275mm.pdf 1 8.4.2021 9:02:06
SSPL:n rahkeet eivät ulotu alueiden omien ongelmien ratkaisemiseen. VPK-yhdistysten lisäksi palomiesyhdistyksien ja -kerhojen kannattaa nopeasti selvittää, mitä lähivuosina on edessä. SOPIMUSPALOKUNTIEN LIITTO työskentelee valtakunnallisten suurten linjojen kanssa päätehtävänään lainsäädäntöön, ohjeistuksiin ja valtakunnallisiin linjauksiin vaikuttaminen. Suomesta löytyy vain kourallinen pelastusjohtajia, jotka eivät hyväksy sopimuspalokuntajärjestelmän kurjistamista. PALOKUNTAKENTTÄ varautuu pelottavan heikosti lähitulevaisuuden hallinnollisiin haasteisiin. Siihen tarvitaan alueellista vahvaa palokuntayhdistysten yhteistyötä. Mutta se ei riitä. SUOMEN SOPIMUSPALOKUNTAJÄRJESTELMÄ on uhattuna. Omaehtoinen etujen valvonta on näissä käytännössä mahdotonta, koska juhlapuheista huolimatta pelastuslaitokset harjoittavat käytännössä sanelupolitiikkaa. Ikävä kyllä emme voi luottaa tähän tunteeseen, tosiasiat todistavat toista. Valtakunnallista sopimusjärjestelmää ei ole näköpiirissä, vaan mahdolliset hyvinvointialueet tai maakunnat tulevat neuvottelemaan palokuntien ehdoista. PALOKUNTAYHDISTYSTEN YHTEISTYÖ toimii kunnolla muutamalla alueella, joillakin alueilla se on olematonta. PALOKUNTAYHDISTYSTEN on ryhdistäydyttävä. Niiden toiminnan perusta vaihtelee suuresti. Tai sanelemaan ne. VOI TUNTUA VAIKEALTA SUUNNATA VOIMIA hallinnollisiin kamppailuihin käytännön pelastustoiminnan sijasta. VOI TUNTUA MAHDOTTOMALTA AJATUKSELTA, että mikään tai kukaan edes tietämättömyyttään ajaisi sopimuspalokuntiin perustuvan järjestelmän romuttamista. Valmistautuminen myös pelastustointa myllertävän sotepe-pöydän käytännön vääntöihin on palokuntatasolla vaarallisen vähäistä. Kaikkia palokuntayhdistyksiä yhdistäviä tekijöitä on vain vähän. 5 PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Suuret muutokset putoavat syliin Vain yhteistyö pelastaa palokunnat Artikel på svenska på sidan 47 pääkirjoitus KUN PANDEMIA on vienyt politiikan ja julkisuuden huomion, valtakunnallinen sote-uudistus näyttää voivan vihdoin muuttua uudeksi lainsäädännöksi. ALUEELLISTA YHTEISTYÖTÄ VAIKEUTTAA se, että palokunnat ovat todella heterogeeninen joukko yhdistyksiä. Haasteet voivat kuulostaa etäisiltä ja paperisilta, mutta ne iskevät suoraan palokuntatoiminnan ytimiin. PALOKUNTIEN ALUEELLINEN EDUNVALVONTA on monin paikoin lapsen kengissä. Pykälien valmistuttua alkaa niiden soveltaminen. Nyt on käsillä kuitenkin hetki, jolloin palokuntien on joukkona suojattava ensin itsensä, jotta pystymme tulevaisuudessa jatkamaan hyvää työtä toisten auttamiseksi.. On esimerkkejä täysin pelastuslaitosten talutusnuorassa olevista palokuntien ”yhteistyöelimistä”. Muuten ne joutuvat pian kylmän sanelupolitiikan kohteiksi ja altavastaajiksi sopimusneuvotteluissa. Nyt on myös juuri oikea aika jaksaa osallistua SSPL:n kautta valtakunnalliseen vaikuttamiseen. Alueelliset rivit on saatava suoriksi yhteisten tavoitteiden taakse
Sopimuspalokuntatoiminnan kehittämisessä ote on perinteitä kunnioittava eikä toiminnan uudistamisen mahdollisuuksiin juurikaan tartuta. Päätöksenteon ja hallinnon toimintaympäristö Kansallinen ote pelastustoimea koskeviin asioihin on suhteellisen heikko, ja aluetason päätöksiä tehdään vahvalla viranomaisohjauksella. Erityisesti kiihtyvä jäsenkato ja jäsenten ikääntyminen syövät palokuntien elinvoimaisuutta. Kansallista tahtotilaa sopimuspalokuntatoiminnan kehittämiselle ei ole löytynyt, ja eri toimijat, kuten ministeriö, alueviranomaiset ja pelastuslaitokset sekä järjestötoimijat tekevät toisistaan riippumattomia kehittämishankkeita omista lähtökohdistaan. Sopimuspalokunnat ovat heikossa neuvotteluasemassa paloKuva Anssi Kumpula TUULILASIRAPORTTI: Ansiokas katsaus sopimuspalokuntien tulevaisuuteen. 6 palokuntalainen PK102 Sopimuspalokunt atoiminnan vaihtoehtoiset tulevaisuuskuvat vuoteen 2035 S U O M E N P A L O P Ä Ä L L Y S T Ö L I I T T O SAMMUVAA, KYTEVÄÄ VAI LIEKEHTIVÄÄ. Yhdistystoiminnassa on niukasti tuloja, ja rahaa toiminnan pyörittämiseen on vähän. Palokunnat ovat korostuneesti paikallisia toimijoita, ja niiden toiminnan ylläpitämiseksi kampanjoidaan paikallisesti. Aluetasolla palveluiden saatavuuden näkökulmat ovat tärkeässä roolissa, mutta julkisen talouden heikko tilanne ja vahva budjettikuri ohjaavat vahvasti toimintaa. Ratkaisut esimerkiksi sopimuksista ja tuotettavista palveluista vaihtelevat merkittävästi alueellisesti. Sopimuspalokunnilla on edelleen keskeinen rooli julkisten pelastuspalveluiden tuottajina, ja pelastustehtävät ovatkin kiinteä ja tärkein osa palokuntayhdistysten toimintaa. SKENAARIO 2 — ”KYTEVÄT” Kytevien sopimuspalokuntien Suomi Keskeiset muutosvoimat: yhdistystoiminnan hiipuminen, päätöksenteon hajautuminen, toiminnan eriytyminen Yhdistyspohjainen palokuntatoiminta taistelee olemassaolostaan haasteiden, kuten järjestötoiminnan hiipumisen ja väestön ikääntymisen ja vähenemisen, keskellä. Toiminnan kehittäminen ja suunnitteleminen vaihtelee merkittävästi myös alueittain pelastuslaitoksista ja palokunnista riippuen. Palokuntatoiminnan perinteistä pidetään kuitenkin vahvasti kiinni. 74 OSA 3: TULEVAISUUS SAMMUVAA, KYTEVÄÄ VAI LIEKEHTIVÄÄ
Katsauksen pohjatyö on tehty perusteellisesti ja analysointi on ollut asiantuntevaa. Yhtä osa-aluetta lukuunottamatta väitteet pitävät paikkansa. Sopimuspalokunnilla on edelleen keskeinen rooli julkisten pelastuspalveluiden tuottajina, ja pelastustehtävät ovatkin kiinteä ja tärkein osa palokuntayhdistysten toimintaa. HYVIN TEHTY, MUTTA … ”Sopimuspalokuntien tulevaisuuskatsaus tarjoaa tutkittua tietoa sopimuspalokuntatoimintaa koskevan päätöksenteon tueksi ja avaa näkökulmia palokuntien mahdollisiin kehityskulkuihin. Kansallista tahtotilaa sopimuspalokuntatoiminnan kehittämiselle ei ole löytynyt, ja eri toimijat, kuten ministeriö, alueviranomaiset ja pelastuslaitokset sekä järjestötoimijat tekevät toisistaan riippumattomia kehittämishankkeita omista lähtökohdistaan. Ratkaisut esimerkiksi sopimuksista ja tuotettavista palveluista vaihtelevat merkittävästi alueellisesti. Sopimuspalokunnat ovat heikossa neuvotteluasemassa paloKuva Anssi Kumpula LIEKEHTIVÄT SOPIMUSPALOKUNNAT-SKENAARIO Sopimuspalokunnat ovat vahva osa pelastustoimen järjestelmää. Sopimuspalokuntatoiminnan kehittämisessä ote on perinteitä kunnioittava eikä toiminnan uudistamisen mahdollisuuksiin juurikaan tartuta. Aluetasolla palveluiden saatavuuden näkökulmat ovat tärkeässä roolissa, mutta julkisen talouden heikko tilanne ja vahva budjettikuri ohjaavat vahvasti toimintaa. Monet näistä ovat jo pitkään olleet sanoja alan juhlapuheissa, mutta nyt niille on tutkittua pohjaa. Talousasioiden vaikutus sopimuspalokuntajärjestelmään on niin merkittävä, että rahasta pitää pystyä puhumaan. Muutamissa suurimmissa kaupungeissa, joissa kansalaistoiminnan periaatteisiin nojautuvaan palokuntatoimintaan löytyy vielä osallistujia, sopimuspalokunnat ovat 2030 erikoistuneet tiettyihin, ammattipalokuntia täydentäviin tukitoimiin Muualla Suomessa sivutoiminen pelastushenkilöstö täydentää ammattipalokuntien toimintaa. 7. Palokuntatoiminnan perinteistä pidetään kuitenkin vahvasti kiinni. Erityisesti kiihtyvä jäsenkato ja jäsenten ikääntyminen syövät palokuntien elinvoimaisuutta. Niiden toiminta on monipuolistunut ja sopimuspalokuntien toimintaa tukevat isot, alueelliset yhdistykset sekä kansalliset kattojärjestöt. Palokunnat ovat korostuneesti paikallisia toimijoita, ja niiden toiminnan ylläpitämiseksi kampanjoidaan paikallisesti. Johtopäätöksissä ja kehittämissuosituksissa kuulutetaan parempaa kokonaiskuvaa, kansallista tahtotilaa, yhteistyötä, toimintaedellytysten turvaamista ja joustavia toimintamalleja. Sopimuspalokunt atoiminnan vaihtoehtoiset tulevaisuuskuvat vuoteen 2035 S U O M E N P A L O P Ä Ä L L Y S T Ö L I I T T O SAMMUVAA, KYTEVÄÄ VAI LIEKEHTIVÄÄ. Toimintaa ohjataan ja suunnitellaan kansallisten toimintamallien ja käytänteiden kautta, mutta operatiivista toimintaa sovitetaan alueellisiin tarpeisiin vastaten. Päätöksenteon ja hallinnon toimintaympäristö Kansallinen ote pelastustoimea koskeviin asioihin on suhteellisen heikko, ja aluetason päätöksiä tehdään vahvalla viranomaisohjauksella. 7 Ovatko sopimuspalokunnat tulevaisuudessa sammuvia, kyteviä vai liekehtiviä. Ainut suuri miinus katsauksessa on talousasioiden täydellinen puuttuminen. 74 OSA 3: TULEVAISUUS SAMMUVAA, KYTEVÄÄ VAI LIEKEHTIVÄÄ. Tulevaisuuskatsaus luo pohjaa yhteiskunnalliselle keskustelulle sopimuspalokuntatoiminnan tulevaisuudesta.” Näin katsausta markkinoinaan. SKENAARIO 2 — ”KYTEVÄT” Kytevien sopimuspalokuntien Suomi Keskeiset muutosvoimat: yhdistystoiminnan hiipuminen, päätöksenteon hajautuminen, toiminnan eriytyminen Yhdistyspohjainen palokuntatoiminta taistelee olemassaolostaan haasteiden, kuten järjestötoiminnan hiipumisen ja väestön ikääntymisen ja vähenemisen, keskellä. Yhdistystoiminnassa on niukasti tuloja, ja rahaa toiminnan pyörittämiseen on vähän. KYTEVÄT SOPIMUSPALOKUNNAT-SKENAARIO Palokuntayhdistykset ovat perinteisiä toimijoita pelastustoimen palveluiden tuottamisessa Sopimuskäytänteet ovat alueellisia tai paikallisia, ja osassa maata toiminta perustuu henklökohtaisiin sopimuksiin pelastuslaitoksen ja palokuntalaisen välillä. Onko raha-asioiden täydellisen unohtamisen syynä se, että katsauksen teettäjä SPPL marssii pitkälti pelastusjohtajien määräämässä tahdissa. Tähän kysymykseen huhtikuun lopussa julkistettu, PSR:n tuella tehty SPPL:n tulevaisuuskatsaus antaa kolme skenaariota. Tilannehan on tällä hetkellä se, että sopimuspalokuntien korvauksiin kohdistuu kovaa painetta pelastuslaitosten taholta. Toiminnan kehittäminen ja suunnitteleminen vaihtelee merkittävästi myös alueittain pelastuslaitoksista ja palokunnista riippuen. Kun nyt on tehty erinomaisen kattava selvitys ja katsaus skenaarioineen, on syytä nostaa kissa pöydälle ja puhua myös rahasta. Lainaukset ovat skenaarioiden lopputilannearviosta vuonna 2035: SAMMUVAT SOPIMUSPALOKUNNAT-SKENAARIO Yhdistyssopimuksiin perustuva sopimuspalokuntatoiminta on lähes kokonaan hiipunut
Hikeä valuu maastopaloissa joka kesä tuhansia litroja. Toinen ongelma on se, että useissa Maastopalokausi on alkanut Tiedustelun tärkeyttä ei vieläkään ymmärretä täysin laitoksissa päivystävät palomestarit toimivat myös lennättäjinä ja yrittävät samalla johtaa tilannetta. Letkuselvitysten yhteispituutta voi vain arvailla. Edelleen on hyvin yleistä se, että maastopaloon ensimmäisenä mennään sammutusautolla vahvuudella 1+3-5 ja tiedustelu tehdään yksikön esimiehen voimin. Niiden sammuttamiseen käytetään joka kesä kymmeniä tuhansia henkilötyötunteja. Tämä on käytäntö joidenkin laitosten alueilla, mutta ei kaikkialla. Toimituksen tiedossa on muun muassa noin kilometrin pääjohtolinjan selvitys aivan turhaan syystä, että tilannepaikan johtajalla ei ollut selvää tilannekuvaa. Usein tapahtuu niin, että selvitykset aloitetaan samantien ja pian huomataan, että olisi ollut paljon järkevämpää tehdä selvitys toisesta paikasta – jos olisi ollut tietoa palon laajuudesta, etenemissuunnasta, soveltuvista rajoituslinjoista, vedenottopaikoista, uhattuna olevista rakennuksista tms. Onneksi muutaman laitoksen alueella RPAS-toiminta on annettu esimerkiksi sopimuspalokuntien hoidettavaksi. Osoite on toimitus@palokuntalainen.fi. Toimituksemme ottaa mielellään vastaan tietoja maastopalojen sammutusoperaatioista, joissa tiedustelun puutteiden vuoksi henkilöstö on joutunut tekemään turhaa työtä. 8 palokuntalainen PK102 Suomessa on ollut keskimäärin 3118 maastopaloa vuodessa (Pronto-tilasto 2017-2019). Liikenneilmailussa tämä tarkoittaisi, että pilotti johtaa samanaikaisesti vaikkapa firman ongelmien ratkaisua. RPAS-järjestelmät ovat hieman parantaneet tiedustelutilannetta, mutta niiden verkosto on vielä liian harva. Nopea ja helppo apu tiedustelun tehostamiseksi on tiedustelijan tai -parin lähettäminen kohteeseen etukäteen kevyellä ajoneuvolla. Jokaisessa palokunnassa löytyy esimerkkejä puutteellisen tiedustelun aiheuttamista ylimääräisitä hikilitroista maastopaloissa. Noudatamme lähdesuojaa eli haluttaessa emme julkaise ilmoittajan tietoja tai maastopalon sijaintia.
Työpakettien tuloksia ja väliaikatietoja on esitelty useissa webinaareissa. Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALissa odotetaan, että hanke tavoitteensa mukaisesti johtaa pelastustoimessa yhdenmukaisiin toimintamalleihin. Suorituskykyhanke perustuu vuosina 2015–2018 sisäministeriön johtamalle pelastustoimen uudistushankkeelle, jossa työryhmät tuottivat lähes sata kehittämisehdotusta. 9 Sisäministeriössä käynnissä olevassa Pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskyky ja suunnitteluperusteet -hankkeessa tavoitellaan pelastustoimeen yhdenmukaisia toimintatapoja, joilla voidaan vastata toimintaympäristön ja riskien muutoksiin. Tärkeää on myös se, että pelastuslaitoksilla on mahSPAL: Suorituskykyhankkeen on yhtenäistettävä pelastustoimea dollisuus kehittää tilastotietojen ja asiakastarpeiden keräämistä ja hyödyntämistä, toiminnan jatkuvaa analytiikkaa sekä ennakoivaa henkilöstösuunnittelua. Sisäministeriö julkaisee tulevien webinaarien ajankohdat ja linkit menneiden webinaarien tallenteisiin hankesivulla.. Hankkeessa on yhdeksän varsinaista työpakettia eli osahanketta sekä kymmenes työpaketti, joka vastaa hankkeen johtamisesta ja viestinnästä. Työpaketeissa valmistellaan muun muassa pelastustoimen suorituskykyvaatimukset valtakunnalliselle, alueellisella ja paikalliselle tasolle sekä kehitetään riskimalleja ja onnettomuusennusteita, onnettomuuksien ehkäisyä, varautumista ja väestönsuojelua sekä talousja kustannuslaskentaa. Hankkeen toimikausi ulottuu vuoden 2021 loppuun asti. – Tarvitsemme pelastustoimeen työkaluja, joilla entistä paremmin osoitamme perustelut resurssitarpeillemme, kuten sille miksi edelleen tarvitsemme pelastusalan ammattilaisia välittömään lähtövalmiuteen, sanoo SPALin johtaja Kim Nikula
Maallikkoelvytyksessä noudatetaan ensisijaisesti em. Painelun tulee olla laadukasta ja keskeytyksetöntä, lisäksi tärkeää on uskaltaa elvyttää: Maallikoiden on turvallista aloittaa elvytys potilaalle jota epäillään elottomaksi, sillä tästä ei aiheudu potilaalle haittaa. Mikäli puhalluksia ei pystytä maallikkoelvyttäjän toimesta toteuttamaan, edetään suoraan paineluelvytykseen. Peruselvytys pohjautuu myös uusissa ohjeissa edelleen tuttuun 30 painalluksen ja kahden puhalluksen periaatteeseen. Ohjeiden pohjalta on julkaistu myös uusi elvytyksen Käypä hoito -suosituksen luonnos, joka on kommentoitavissa verkossa. 10 palokuntalainen PK102 Euroopan Elvytysneuvosto (ERC) on julkaissut uudet elvytysohjeet. Elvytys aloitetaan aina 5 puhalluksella, jonka jälkeen sitä jatketaan 15 painalluksen ja kahden puhalluksen rytmillä. Ammattilaisten suorittaman hoitoelvytyksen kulmakivenä korostetaan toimivaa tiimityötä, jossa aktiivisesti myös etsitään mahdollisesti hoidettavissa olevia syitä elottomuudelle. Elvytysosaamisella on yhteiskunnallista merkitystä, sillä on tärkeää että kansalaiset ymmärtävät asian tärkeyden ja osaavat ja haluavat auttaa kohdatessaan äkillisesti elottomaksi menevän henkilön. elvytysohjetta, mutta myös 30:2 sykliä voidaan käyttää, jotta vaihtojen ja taukojen määrä voidaan minimoida. Myös hätäkeskuspäivystäjillä on tärkeä rooli kannustamisessa elvytyksen aloittamiseen. Lasten elvytysohje koskee kaikkia lapsia 16 vuoden ikään asti, lukuun ottamatta vastasyntyneitä. ERC:n englanninkieliset elvytysohjeet löytyvät verkosta osoitteesta https://www.cprguidelines.eu/ Uuden elvytyksen Käypä hoito -suosituksen luonnos on luettavissa osoitteessa https://www.kaypahoito. fi/xmedia/hoi/elvytys_luonnos_2021.pdf Lähde Elvytysneuvosto ry:n tiedote 25.3.2021 Uudet elvytysohjeet julkaistu
Hankkeen tarkoituksena oli selvittää ja arvioida kokonaisvaltaisesti pelastustoimen lainsäädännön muutostarpeet, jotka johtuvat muun muassa pelastustoimen järjestämisvastuun siirtymisestä hyvinvointialueille. 0295 488 289, jussi.korhonen@intermin.fi (varautuminen ja väestönsuojelu) hallitusneuvos Ilpo Helismaa, p. Esitetyistä muutostarpeista on tehty perustellut ehdotukset sekä arviot niiden vaikutuksista ja kiireellisyydestä. Esiselvitys pelastuslain uudistamisesta lausunnoille Sisäministeriö asetti 30.12.2019 esiselvityshankkeen pelastuslain uudistamistarpeista. 11 Uutiskooste Sisäministeriö on lähettänyt lausunnoille pelastuslain muutostarpeita tarkastelleiden työryhmien arviointimuistiot. . Työryhmien ehdotukset ovat lausuntokierroksella 8.4.-31.5.2021. Valmistelu etenee lausuntopalautteen pohjalta Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaan pelastustoimen järjestäminen siirretään hyvinvointialueiden tehtäväksi ja pelastuslaki uudistetaan kokonaisvaltaisen selvityksen pohjalta. Lisäksi selvitettiin ja arvioitiin, mitä lainsäädännön muutostarpeita pelastustoimen järjestämisvastuun siirtyminen hyvinvointialueille aiheuttaa niin sanotun Sote100-lakipaketin muutosten lisäksi. Tämä on ensimmäinen kerta, kun lakia tarkasteltiin kokonaisvaltaisesti, kertoo lainsäädäntöjohtaja Mika Kättö. Esiselvityshankkeessa pelastuslain mahdollisia muutostarpeita tarkasteltiin onnettomuuksien ehkäisyn ja valvonnan, pelastustoiminnan, varautumisen ja väestönsuojelun sekä lain rakenteen ja yhteisten säännösten näkökulmista. Esiselvityksessä arvioitiin pelastuslain säännösten toimivuutta, selkeyttä ja ajantasaisuutta. 0295 488 432, kirsi.rajaniemi@intermin.fi (onnettomuuksien ehkäisy ja valvonta) pelastusneuvos Janne Koivukoski, p. 0295 477 413, mika.katto@intermin.fi neuvotteleva virkamies Kirsi Rajaniemi, p. Lisätietoja: lainsäädäntöjohtaja Mika Kättö, p. helismaa@intermin.fi (lain rakenne ja yhteiset säännökset). 0295 488 420, janne.koivukoski@intermin.fi (pelastustoiminta) varautumisjohtaja Jussi Korhonen, p. Lausuntokierrokselle lähetetyissä työryhmien arviointimuistioissa käydään läpi voimassa olevan pelastuslain nykytila ja toimivuus sekä esitellään työryhmien ehdotukset pelastuslain muuttamiseksi. Työryhmien esitykset valmisteltiin laajassa yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Pelastuslaki on tarkoitus uudistaa vastaamaan paremmin pelastustoimen toimintaympäristöä, tulevaisuuden kehitystä sekä valmisteilla olevaa hyvinvointialueuudistusta. Mahdolliset lakimuutokset valmistellaan esiselvityksen ja lausuntopalautteen pohjalta erikseen asetettavassa lainsäädäntöhankkeessa. 0295 488 422, ilpo
– 8.6.2021! Keräsimme eri puolilta valtakuntaa tietoja kuntavaaleissa ehdokkaina olevista palokuntalaisista ja ammattihenkilöstöstä. Luettelo ei ole täydellinen, koska kaikilta alueilta ei saatu vastauksia tiedusteluumme. Tiedot ovat ajalta ennen 26.4.2021 ja on mahdollista, että alalla toimivia ehdokkaita tulee vielä lisää. Kuntavaalit 2021 * yhteislista Uutiskooste. Vaikuta kuntavaaleissa 13.6.2021 tai jo ennakkoon 26.5. Molemmissa tapauksissa on tärkeää, että päättäjien joukosta löytyy pelastusalaa tuntevia henkilöitä. 12 palokuntalainen PK102 Sipoo Hans-Peter Lindgren RKP Sipoo Peter Lindgren RKP JOKILAAKSOT Pyhäjärvi Jarmo Halonen KESK Pyhäjärvi Timo Karsikas VAS KANTA-HÄME Hattula Ville Viitanen SDP Jokioinen Timo Heikkilä KESK Riihimäki Silja Nurmi SDP KESKI-POHJANMAA JA PIETARSAARI Kokkola Markus Anttila KESK Kokkola Reino Herlevi KESK Kokkola Jani Hohenthal KESK Kokkola Timo Sillanpää PS Kruununpyy Malin Åminne RKP Lestijärvi Osmo Haasiomäki KESK Luoto Jan-Ole Haglund RKP KESKI-SUOMI Jyväskylä Juha Vimpari KESK Keuruu Ari Kakkuri SDP Äänekoski Timo Pulli SDP KESKI-UUSIMAA Kerava Erkki Kauranen KOK Kerava Simon Knapas KOK Nurmijärvi Teemu Kumpulainen KESK Nurmijärvi Aarre Laitila PS Nurmijärvi Esa Penttilä PS ETELÄ-KARJALA Lappeenranta Tero Forsman SDP Lappeenranta Jouni Kemppi KESK Lappeenranta Jani Pöyhönen SDP Lappeenranta Marko Vainikka KOK Parikkala Heini Kosonen SDP Parikkala Kare Kosonen SDP Parikkala Eero Nykänen KOK Parikkala Petri Putkinen KOK Rautjärvi Josefina Nissilä SDP Rautjärvi Vesa Ruotsalainen PS ETELÄ-POHJANMAA Isokyrö Petri Niemi KESK Isokyrö Jaakko Pukkinen KOK Kauhava Tapani Kauppi KOK SIT ETELÄ-SAVO Mikkeli Hanne Vainio SDP Mikkeli Tuomas Tiusanen KOK Mäntyharju Johanna Halme SIT Savonlinna Kari Jääskeläinen VAS HELSINKI Helsinki Arto Dahlman SDP Helsinki Jussi Sahlberg KOK Helsinki Pertti Villo PS ITÄ-UUSIMAA Sipoo Matti Hyhkö VIHR Lähiaikoina pitkään valmisteltu sote-uudistus saattaa toteutua tai sitten ei
13 Tuusula Eemi Vaherlehto KOK KYMENLAAKSO Kotka Tero Flink PS LAPPI Enontekiö Sirpa-Liisa Korva Enontekiöläisten ääni * Enontekiö Jarmo Näkkäläjärvi Enontekiöläisten ääni * Enontekiö Iisko Palojärvi Enontekiöläisten ääni * LÄNSI-UUSIMAA Espoo Geraldina Girs Feministinen puolue Espoo Ilkka Taivassalo KOK Kauniainen Jens Tegengren RKP Vihti Harri Hampori KESK OULU-KOILLISMAA PIRKANMAA Akaa Aki Andersson PS Hämeenkyrö Esa Järvenpää SDP Hämeenkyrö Kalle Vaskelainen SDP Lempäälä Heikki Havukainen SDP Nokia Toni Kuittinen PS POHJANMAA Mustasaari Emma Dahl RKP Vaasa Tobias Simon VIHR POHJOIS-KARJALA POHJOIS-SAVO Kuopio Esa Kokki SDP PÄIJÄT-HÄME Hartola Jyrki Tarhonen KOK Heinola Kristiina Mattila-Nousiainen KOK Heinola Jani Neiglick SDP Hollola Jarkko Niemi SDP Lahti Jan Ahonen KOK Lahti Rauno Grönroos SDP Padasjoki Ari Rantanen SIT "kuntalaisten Padasjoki” Padasjoki Eetu Reiman SIT "kuntalaisten Padasjoki” Padasjoki Antti Räsänen KOK Sysmä Mika Järvinen KOK SATAKUNTA Eura Kimmo Hirvelä KOK Eura Teemu Jumpponen KOK Eura Timo Nurminen SDP Eurajoki Soile Holmström KESK Eurajoki Teppo Uusi-Uola KESK Eurajoki Janne Väkiparta SDP Huittinen Ilkka Riuttamäki PS Karvia Jyrki Koivumäki KOK Karvia Marko Lähdekorpi KESK Karvia Jari Lepistö KESK Karvia Jori Louhisuo KESK Karvia Rami Marttila KESK SIT Kokemäki Arto Perttula PS Kokemäki Yrjö Ruohonen SDP Pomarkku Virpi Jokela PS Pomarkku Jani Valli KOK Pori Mika Aho VAS Pori Petri Huru PS Pori Ari Jalonen SIN Pori Jarno Joensuu SDP Pori Tuomas Klimoff SDP Siikainen Taisto Salo SDP Säkylä Marko Karonen PS Säkylä Sami Kukkonen KESK Säkylä Vesa Mäenpää KESK Säkylä Mika Männistö KESK Säkylä Hannu Rantala KESK Säkylä Harri Salonen SDP Säkylä Kari Simula KESK Ulvila Tero Järvelä PS VARSINAIS-SUOMI Kustavi Sirpa Koskinen SDP Lieto Pertti Tenhunen KOK Pyhäranta Tino Halminen Yhteinen Pyhäranta Pyhäranta Jyrki Nurmi Yhteinen Pyhäranta Pöytyä Ilkka Rantala KOK Pöytyä Jyri Vartio KESK Rusko Antti Jussila KESK Rusko Antti Mattila KESK Rusko Pietari Salminen KOK Rusko Mikko Simola KESK Sauvo Max Lundström VAS Sauvo Pertti Niemelä VAS Sauvo Niko Reponen VAS Uusikaupunki Juhani Konttinen SDP Uusikaupunki Reija Pietikäinen SDP SIT Uusikaupunki Riikka Riihijärvi SDP Uusikaupunki Paavo Tyykilä KOK SIT Uusikaupunki Sami Virtanen PS Uusikaupunki Veli-Matti Virtanen KESK SIT Uutiskooste
Hätäkeskustietojärjestelmällä ja sen kehittämisellä on tärkeä merkitys yhteiskunnan muuttuessa ja hätäkeskuspalveluiden vaatimusten kasvaessa. Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys on mukana järjestämässä tapahtumaa. Hätäkeskuslaitos on kehittänyt Instan kanssa pitkäjänteisessä yhteistyössä ERICA-hätäkeskusjärjestelmän, joka on palvellut suomalaisia jo kahden vuoden ajan. Suomen Palopäällystöliiton vuosipäivät ja seminaarit järjestetään Turvallisuusmessujen yhteydessä. Mukana tapahtumassa on myös useita paloja pelastusalan yrityksiä ja muita toimijoita. – Laaja-alaisella kokemuksellamme vaativista järjestelmistä pystymme jatkamaan valtakunnallisen hätäkeskusjärjestelmän luotettavaa toimintaa ja laadukasta jatkokehittämistä, toteaa Cinian toimitusjohtaja Ari-Jussi Knaapila. – Tällä järjestelyllä Insta uskoo hätäkeskuspalvelun toimivan häiriöttömästi myös tulevaisuudessa, toteaa Instan toimitusjohtaja Henry Nieminen. Yhteystiedot Cinia Oy, toimitusjohtaja Ari-Jussi Knaapila aj.knaapila(at)cinia.fi Palopäällystöpäivät ja Turvallisuusmessut lokakuussa Helsingissä Turvallisuusmessut järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 6.–7.10.2021. Luovutuksella ei ole henkilöstövaikutuksia, henkilöt siirtyvät vanhoina työntekijöinä Cinian palvelukseen ja toiminta jatkuu toistaiseksi nykyisissä Instan Sarankulman tiloissa Tampereella. Muutos ei vaikuta 112-palveluun. Se on turvallisuusviranomaisten yhteiskäyttöinen järjestelmä, jolla on vaikutusta myös kriisivalmiuden ylläpitämiseen. – Olemme tehneet Cinia Oy:n kanssa aiemminkin yhteistyötä ja hätäkeskustietojärjestelmän kehittämistyön osalta luottamuksemme on vahva, Hätäkeskuslaitoksen johtaja Taito Vainio sanoo. Messujen ohjelma tarkentuu lähempänä tapahtuma-aikaa. 14 palokuntalainen PK102 ERICA Cinia Oy:lle Cinia Oy ja Insta Response Oy ovat sopineet liiketoimintakaupasta, jolla Cinia hankkii oikeudet hätäkeskustietojärjestelmään ja tulee vastamaan sen kehittämisestä ja ylläpidosta. Samanaikaisesti järjestettävät FinnSec 2021 ja Turvallisuus 2021 muodostavat laajan tapahtumakokonaisuuden yritysturvallisuudesta sekä paloja pelastustoimesta vastaaville. Cinia kasvaa noin 45 huippuasiantuntijan verran Insta Response Oy:n henkilöstön siirtyessä lähes kokonaisuudessaan liiketoimintakaupan myötä Cinialle. Uutiskooste. Tapahtuma kerää paloja pelastusalan ammattilaiset saman katon alle. Liiketoimintakauppa astui voimaan 3.5.2021
Tämä ei ole yhden henkilön projekti, vaan tarvitaan laajaa yhteistyötä”, Jokilaaksojen alueelle paluumuuton tehnyt Ylikauppila kertoo.. Lisätiedot: Projektipäällikkö Jenika Ylikauppila 044 4296 221, jenika.ylikauppila@jokipelastus.fi. Hankkeen projektipäälliköksi on valittu Jenika Ylikauppila Jokilaaksojen pelastuslaitokselta. Hankkeen kokonaiskustannus on noin 230.000 euroa mistä omarahoitusosuus on noin 44.000 euroa. Palosuojelurahasto on myöntänyt hankkeelle 185.766 euron avustuksen. Hankkeessa hyödynnetään laajasti aikaisempia eri toimijoiden sopimuspalokuntatoimintaan liittyviä tutkimuksia ja hankkeita pyrkien konkretisoimaan niitä alueja paikallistason kehittämisohjelmaksi ja toimenpiteiksi. Paikalliset ja alueelliset, mahdollisimman konkreettiset keinot, jotka ottavat huomioon kunkin palokunnan olosuhteet, ovat keskeisessä osassa kehittämisohjelmaa. Hankkeessa keskitytään erityisesti Pohjoisja Itä-Suomelle tyypillisiin toimintaympäristöihin, joissa sopimuspalokuntien merkitys on suuri. Hankkeessa tuotetaan tietoa myös Sisäministeriön pelastustoimen suorituskyky-hankkeelle ja vastaavasti pyritään hyödyntämään siitä saatavaa tietoa. Ylikauppilalla on sopimuspalokuntataustaa Oulaisista ja Kalajoelta. Hanke liittyy vahvasti pelastustoimen suorituskykyyn päivittäisissä tilanteissa, häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa. – Nykypäivän haasteena sopimuspalokunnilla on väestön ikääntyminen, sopimuspalokuntalaisten työt tai opiskelu toisella paikkakunnalla ja muuttotappiot kunnissa”, toteaa Ylikauppila. Hankkeen myötä on mah-dollista tuottaa paikallisen ja alueellisen tason syötteitä sekä tietoa sopimuspalokuntien kansalli-seen. – Projektin tarkoituksena on löytää työkaluja sopimuspalokunnille ja selvittää toimenpiteitä, joilla pelastuslaitos voisi tukea sopimuspalokuntien toimintaa. Alan päällystötehtäviin kouluttautumisen jälkeen Ylikauppila on toiminut palomestarina Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella. Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Jokilaaksojen pelastuslaitos: Sopimuspalokuntien kehittämishanke käynnistyi Kainuun, Oulu-Koillismaan ja Lapin pelastuslaitokset, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK, Suomen Palopäällystöliitto SPPL ja Suomen Sopimuspalokuntien liitto SSPL sekä edustus sisäministeriöstä. Hanke päättyy tammikuussa 2023. 15 Uutiskooste Jokilaaksojen pelastuslaitos on käynnistänyt sopimuspalokuntatoiminnan elinvoimaisuuden kehittä-mishankkeen
Lisäksi hankkeen tavoitteena on varmistaa koordinaatio ja sisällön riittävä yhteensovittaminen uusintahaun hankekokonaisuudessa sekä muiden alueellisen kehittämisen hankkeiden kanssa. Vastaavat kouluttajat saavat kurssit käyttöönsä oman alueensa vastuuhenkilön kautta. Hanke toteutetaan ajalla 1.5.2021 31.12.2021 ja päävastuullisena pelastuslaitoksena hankkeessa toimii Etelä-Savon pelastuslaitos. 16 palokuntalainen PK102 Sisäministeriön pelastusosasto on myöntänyt pelastustoimen alueellisen valmistelun yhteistutkimusja kehittämistoimintaan tarkoitetusta määrärahasta pelastuslaitosten yhteishankkeelle yhteensä 901.000 euroa. Palvelukokonaisuus-hankkeen kautta luodaan yhdenmukaisia alueellisia ja paikallisia perusteita tulevaisuuden pelastustoimen palvelutasoon, tehtäviin ja rahoitukseen. Pelastuslaitokset ovat nimenneet vastuuhenkilöt sopimushenkilöstön kurssien hallinnointiin (pääkäyttäjärooli). Hankkeen kautta tuetaan lisäksi hyvinvointialueiden ja kuntien välisen yhteistyön muodostumista pelastustoimen osalta. Pääkäyttäjien tehtävänä on vastata kurssikohtaisesti käyttäjähallinnasta, kurssien kirjautumisavaimista (kurssija ryhmäavaimet), alueellisen aineiston ylläpitämisestä sekä vastaavien kouluttajien opastamisesta. Hankkeen tuotoksena laaditaan myös kuvaus siitä, miten palvelukokonaisuuksiin liittyvää tietoa jatkossa tuotetaan ja hyödynnetään. Pelastusopisto: Koulutusjärjestelmän tilanne nyt Kurssien käyttöönotto Koulumaalissa Valmiina olevista kursseista on luotu jokaiselle pelastuslaitokselle alueelliset kopiot Koulumaaliin ja ne tulee ottaa käyttöön viimeistään syksyllä 2021. Hankkeen toisena tavoitteena on luoda edellytykset pelastustoimen liittämiseen hyvinvointialueella osaksi suurempaa palvelutuotannon kokonaisuutta. Kumppanuusverkosto: Palvelukokonaisuushanke käynnistyi Uutiskooste Sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmässä on valmiina ja käyttöönotettavissa seuraavat kurssit: • Pelastustoiminnan peruskurssi • Savusukelluskurssi • Tieliikennepelastaminen henkilöauto-onnettomuuksissa • Putoamisvaarallisella alueella työskentely I (PVAT1) •Pintapelastuskurssi Ensiapuja ensivastekurssien suunnittelu on hyvässä vauhdissa ja tavoitteena on, että kursseja pilotoidaan alkuvuodesta 2022. Pelastustoimen palvelukokonaisuuksien kuvaaminen-hanke (Palvelukokonaisuus -hanke) käynnistyi huhtikuun aikana. Tavoitteena palvelukokonaisuuksien kuvaaminen Palvelukokonaisuus -hankkeen ensisijaisena tavoitteena on palvelukokonaisuuksien kuvaaminen, jotta tunnistetaan pelastustoimen palveluiden yhteiset rajapinnat hyvinvointialueiden palvelutuotannon kanssa sekä vahvistetaan yhteistä näkemystä mahdollisuuksista toimia poikkihallinnollisesti yli toimialarajojen. Hankkeen avulla pyritään rakentamaan yhteistä näkemystä pelastustoimen palvelujen mitoitusja rahoitusperusteista tulevilla hyvinvointialueilla. Ryhmänjohtajakurssin aineisto on käytettävissä vuoden 2022 alusta. Lisätietoja: Pelastustoimen kehittämispäällikkö Vesa-Pekka Tervo vesa-pekka.tervo@kuntaliitto.fi +358 9 771 2353 tai +358 40 719 7150
Luku on pienin seitsemään vuoteen. Pienelektroniikan akku tai laturi aiheutti palon tai palovaaran 48 tapauksessa. Sähköpalolla tarkoitetaan tulipaloa, joka saa syttymisenergiansa suoraan sähköstä, esimerkiksi liedestä, kiukaasta, kylmälaitteesta, valaisimesta tai sähköasennuksesta.Yleensä sähköpalon taustalla on sähkölaitteen väärä tai virheellinen käyttö, asennus tai huollon laiminlyönti. Liesipaloon liittyviä hälytyksiä oli 834 kpl. Pyykinpesukoneesta alkaneita paloja oli 50 ja astianpesukoneesta alkaneita 54. 17 Sähkölaitteesta tai -asennuksesta alkaneita tulipaloja oli vuonna 2020 vähemmän kuin aiempina vuosina. pakastin parvekkeella – laitetta käytetään, vaikka se on näkyvästi vaurioitunut – laitetta ei huolleta ohjeiden mukaisesti. Niidenkin määrä väheni noin sadalla edellisvuodesta. Lieden jälkeen toiseksi yleisimmäksi syttymissyyksi on kirjattu viime vuonna valaisimet (189). PRONTO-tietokannan mukaan pelastuslaitoksilla oli viime vuonna yhteensä noin 2200 palohälytystä, joissa syttymissyyksi oli kirjattu sähkö. Edelleen eniten sähköpaloja aiheuttanut laite oli sähköliesi ja palon syynä oli useimmiten virheellinen toiminta. Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes): Sähköpalot vähenivät viime vuonna Uutiskooste Lisätietoja: ylitarkastaja Jukka Lepistö, p. 029 5052 460, sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@tukes.fi. Esimerkkejä väärästä käytöstä ovat: – laitetta käytetään, vaikka sen toiminnassa on toistuvasti häiriöitä – laitetta käytetään paikassa, johon siitä ei ole suunniteltu, esim. Palo sai alkunsa sähköjohdoista ja -kaapeloinneista 93 kertaa, sähkökeskuksista 83 ja muusta sähköverkon osasta 75 kertaa. Viiden eniten paloja aiheuttaneiden laitteiden joukossa olivat myös muut koneet ja laitteet (187) sekä kiukaat (109)
18 palokuntalainen PK102
Sopimuspalokuntalainen) -lehden pääkirjoitukset alkaen vuodesta 2001. Lehtemme kaksikymmenvuotisen taipaleen merkeissä julkaisemme myös tulevissa numeroissa parhaita paloja vuosien varrelta. Valitettavasti. Olemme poimineet muutamia kannaottoja, jotka eivät ole vuosien saatossa juuri vanhentuneet. nro 4 /2003 ”Tiedonkulussa oli ja on edelleen ongelmia.”. Tästä kertovat osuvasti esimerkiksi Palokuntalainen (ent. 19 Tuttuja juttuja vuosien varrelta Pelastusala muuttuu ja kehittyy hitaasti. Kommentit lehden päätoimittajan
20 palokuntalainen PK102 nro 8/2004 ”Raha on ikuisuuskysymys”