Rakentaminen, Koti, Mökki, Vapaa-aika Rakentaminen, Koti, Mökki, Vapaa-aika Polttopuu urakointia kaikenkokoisesta puusta Pieni kirjapaino maalla Esitteet Lomakkeet Kortit Kalenterit, vihkot Tekstiili painatukset Kilpailunumerot Anu-Liisa 040 679 4056 Hannu 044 291 2216 Markku 040 571 1542 Talvisillantie 321, 31400 Somero info@ylihingisto.fi Liiketie 1, Somero • p. Paljon nähtävää ja koettavaa! Luvassa myös messuohjelmaa, lounasta ja kahvia. Paljon nähtävää ja koettavaa! Luvassa myös messuohjelmaa, lounasta ja kahvia. Perjantai 10.4.2026 102. Aarne Tenkanen Liput 15€ ovelta somero.fi/someronmessut somero.fi/someronmessut 13.6.2026 klo 10-16 13.6.2026 klo 10-16 Someron Monitoimitalo Someron Monitoimitalo Kiiruuntie 6, 31400 Somero Kiiruuntie 6, 31400 Somero Someron Messut Someron Messut Elävä maaseutu Elävä maaseutu Elävä maaseutu Elävä maaseutu Paljon nähtävää ja koettavaa! Luvassa myös messuohjelmaa, lounasta ja kahvia. Paljon nähtävää ja koettavaa! Luvassa myös messuohjelmaa, lounasta ja kahvia. vuosikerta Nro 28 Irtonumero 3,10 € Urpolan tilapuoti TILAPUODISTA KEVÄÄSEEN! Avoinna ma-la klo 12-18 Isoniituntie 518, 31520 Pitkäjärvi, Somero Emäntä 0400 877 992 @urpolantilapuoti Villalangat Villashaalit Käsityöt Lampaantaljat Karitsanliha www.urpolantila.fi lauantaina 18.04. klo 12-15 LAMPOLAN AVOIMET OVET Turuntie 1, FORSSA koskenniska.fi Rosen karaoke ke, pe, la 04:ään La 11.4. 02 748 6390 Ma-pe 8-16.30, sesonkilauantaisin 9-13 info@someronrengas.fi 0400 417 993 Seuraa meitä somessa @someronrengas ja olet aina ajan hermolla tapahtumistamme!
KIRA KAUPPI Poliisilla iso operaatio ja täysvarustus pääsiäislauantaina Somerolla – yksi henkilö otettiin kiinni S-marketin pihalla Tuomas Reinikainen POLIISILLA oli iso operaatio Someron keskustassa myöhään pääsiäislauantaina. – Kaupungille paras ratkaisu olisi, että kiinteistöt ostaisi joku, joka myös ylläpitäisi niitä tässä tarkoituksessa. Teoriassa se olisi mahdollista, että ne sijoitetaan koululle, joskin remontointikulut varhaiskasvatuskäyttöön ovat todennäköisesti niin isot, ettei se kannata. Lounais-Suomen poliisilaitoksen viestinnästä vahvistetaan, että sillä on ollut tehtävä Someron keskustan alueella lauantaina puolenyön aikaan. Silmännäkijän mukaan poliisi saapui Somerolle seitsemän partion voimin, ja poliiseilla oli päällä täysvarustus. Koulun sulkeminen jatkuu kaupunginjohtaja Sami Suikkasen mukaan suunnitellusti. Keskeneräinen esitutkinta on salassa pidettävää, eikä poliisi anna asiasta yksityiskohtaisempia tietoja. Kaupunginvaltuuston katsotaan käyttäneen sille kuuluvaa harkintavaltaa linjatessaan kunnan palveluverkon järjestämisestä. Kaupunginjohtaja väläyttää myös mahdollisuutta, jossa Oinasjärven koulu voisi toimia tulevaisuudessa varhaiskasvatuksen yksikkönä. Kaupunginhallitus katsoo yksimielisesti valituksen olevan aiheeton ja vastaa hallinto-oikeudelle, että päätös on syntynyt lainmukaisessa järjestyksessä ja asian valmistelu on täyttänyt hallintolain vaatimukset. Silminnäkijän mukaan yksi henkilö otettiin kiinni S-marketin pihalla olleesta autosta. Tiedolla viitataan epäilyyn Joensuun koulun huonosta sisäilman laadusta, joka tutkimustulosten perusteella ei sitä ole. – Tehtävälle osallistui useita partioita, ja tehtävällä otettiin kiinni yksi henkilö. Suikkasen oman näkemyksen mukaan olisi hyvä, jos rakennukset saataisiin turvattua pysymään kyläläisten harrastusja kokoontumispaikkana. – Yksi koulun tulevaisuuteen vaikuttava asia on varhaiskasvatuspalvelujen järjestäminen alueella pitemmällä aikavälillä. Poliisi ei myöskään kertonut, mistä rikosepäilystä asiassa on kyse.. Olemme neuvotteluvalmiudessa, jos joku paikallinen taho tähän ryhtyisi. Kira Kauppi OINASJÄRVEN koulun sulkemisesta laadittu valitus hallinto-oikeuteen on parhaillaan käsittelyssä. SOMERO 2 Perjantaina 10.4.2026 Hyviä juttuja läheltä sinua somerolehti.fi Oinasjärven koulun sulkeminen etenee ■ Koulurakennus voisi muuntua jatkossa varhaiskasvatuksen yksiköksi Koulun sulkemisesta järjestettiin kuulemistilaisuus, jonka aikana käydyt keskustelut kirjattiin muistioon. – Hallinto-oikeus ei ole kieltänyt koulun sulkemisen täytäntöönpanoa valituksen käsittelyn ajaksi, sitä on lupa jatkaa, ei tarvitse odotella, joten asia etenee. – Lämmitysjärjestelmä toimii niin, että erottaminen ei olisi välttämättä paras ratkaisu. KOULURAKENNUSTEN jatkokäyttö on parhaillaan kartoituksen alla. Suikkasen mukaan koulurakennusta ja liikuntasalin rakennusta ei olisi ehkä yksinkertaisinta erottaa toisistaan erillisiksi myyntikohteiksi. Kiinniotto liittyy keskeneräiseen tutkinnassa olevaan asiaan, viestinnästä kerrotaan. Somerniemeläisiä vanhempia valitti kaupungin päätöksestä sulkea koulu. Vanhemmat perustelevat valitustaan sillä, että päätös olisi syntynyt virheellisessä järjestyksessä, sen valmistelu olisi ollut puutteellista, kuuleminen asiassa näennäistä, päätös rikkoisi luottamuksensuojan periaatetta ja että päätöksenteon taustoituksessa olisi jätetty esittämättä olennainen tieto
Uimahallin aukiolojen on katsottu vaativan kaksi päätoimista asiakaspalvelijaa ja yhden osa-aikaisen asiakaspalvelijan. Sijaisuus täytettiin määräaikaisesti 5.8.2024 alkaen. saakka. Asiakaspalvelija vastaa kysymyksiin, osaa neuvoa liikuntapalveluihin ja tiloihin sekä oikean henkilön luokse. Tämän lisäksi hän hoitaa kahviota sekä kokousja syntymäpäivätilauksia. PANTTI 1,20 1,21/L PACK SIS. Asiakaspalvelija hoitaa uimahallin ja kuntosalin lipunmyyntiä sekä liikuntasalien tilavarausjärjestelmää. Hän myös seuraa tiloissa yleistä järjestystä ja siisteyttä. Perjantaina 10.4.2026 SOMERO 3 Esakallion kausi alkaa esakallio.fi fb.com/esakallio Salontie 40, Somero Perjantaisin iltatanssit klo 19-0:15 17.4. Ennen irtisanoutumista hän oli opintovapaalla. Somerolla menetys on 38 000 euroa tälle vuodelle. (02) 748 5821 Av. Sivistysjohtaja ehdotti muutoksia, koska opetushallitus päätti runsas vuosi sitten aamuja iltapäivätoiminnan perusteiden muuttamisesta. Reima Anolin (kd.) kannatti. Tarjoukset voimassa PE-SU v.15 PARASTA PALVELUA, PARAS VALIKOIMA, JOKA PÄIVÄ EDULLISESTI! PARASTA PALVELUA, PARAS VALIKOIMA, JOKA PÄIVÄ EDULL ISESTI! PARASTA PALVELUA, PARAS VALIKOIMA, JOKA PÄIVÄ EDULLISESTI! KG 95 95 95 9 99 FILEOITUNA 10,95/KG FILEOITUNA 10,95/KG FILEOITUNA 10,95/KG SILAKKAPIHVIT SILAKKAPIHVIT SILAKKAPIHVIT 95 95 95 KG 14 14 14 19 19 19 KG 95 95 95 99 99 99 99 99 99 6 66 RIMPSURIMPSULUUT LUUT RIMPSULUUT PORSAAN PORSAAN PORSAAN KG 99 99 99 12 12 12 99 99 99 6 66 PORSAAN PORSAAN KASSLER KASSLER PORSAAN KASSLER KG KOKONAISENA FILEPIHVIT FILEPIHVIT FILEPIHVIT NAAPURIN NAAPURIN MAALAISKANA MAALAISKANA NAAPURIN MAALAISKANA 570-690G 570-690G 570-690G 99 99 99 5 55 9,82-10,50KG 9,82-10,50KG 9,82-10,50KG 3 33 59 59 59 KPL 0,72/KG PENTIN PENTIN PERUNA PERUNA 5KG PUSSI 5KG PUSSI PENTIN PERUNA 5KG PUSSI 1 11 PARSAPARSAKAALI KAALI 300G 300G PARSAKAALI 300G HYVÄ HYVÄ SUOMALAINEN SUOMALAINEN ARKI JUUSTOT ARKI JUUSTOT 625-750 G 625-750 G HYVÄ SUOMALAINEN ARKI JUUSTOT 625-750 G (6,65-7,98/KG) 99 99 99 KPL 4 44 99 99 99 KPL 1 11 HUILUNTUHTI HUILUNTUHTI GRILLIMAKKARAT GRILLIMAKKARAT 300-400G 300-400G HUILUNTUHTI GRILLIMAKKARAT 300-400G 69 69 69 KPL 5,63/KG 2 22 99 99 99 RISTORANTE RISTORANTE PIZZAT PIZZAT RISTORANTE PIZZAT 50 50 50 5 55 69 69 69 1 11 ATRILLI ATRILLI GRILLIGRILLIMAKKARA MAKKARA 400G 400G ATRILLI GRILLIMAKKARA 400G KOTIRUOKA KOTIRUOKA VALMISVALMISATERIAT ATERIAT 320G 30G KOTIRUOKA VALMISATERIAT 320G 2 22 NYHTÖPOSSU NYHTÖPOSSU TAI KANA TAI KANA 215-250G 215-250G NYHTÖPOSSU TAI KANA 215-250G 3 33 MUMMON MUMMON TIKKUPERUNAT TIKKUPERUNAT 900G 900G MUMMON TIKKUPERUNAT 900G VARHAISVARHAISKAALI KAALI VARHAISKAALI 00 1 11 SAVUSTETTU SAVUSTETTU LOHIFILE LOHIFILE SAVUSTETTU LOHIFILE AHTI AHTI PERINTEINEN PERINTEINEN SIPULISILLI SIPULISILLI 240/150G 240/150G AHTI PERINTEINEN SIPULISILLI 240/150G 2 22 YLIKYPSÄ YLIKYPSÄ UUNIKYLKI UUNIKYLKI YLIKYPSÄ UUNIKYLKI 14 1 14 KAALIKAALIKÄÄRYLE KÄÄRYLE KAALIKÄÄRYLE 13 13 13 99 99 99 J o e n s u u n t i e 5 , 3 1 4 S o m e r o p . ark. Lakimuutoksessa korotetaan aamuja iltapäivätoiminnan asiakasmaksujen enimmäismääriä. Irtisanoutumisen jälkeen sijaisen määräaikaisuutta jatkettiin kuluvan vuoden 14.6. 4 7 1 8 6 2 1 4 P a l v e l e m m e : m a l a 8 2 1 s u 1 2 1 TUORE TUORE TUORE ERÄ ERÄ ERÄ KIRJOLOHI KIRJOLOHI KIRJOLOHI OMASTA UUNISTA OMASTA UUNISTA OMASTA UUNISTA HE RK KU TOR ILTA PRK 19,93/KG 99 99 99 NAUTA-SIKA NAUTA-SIKA JAUHEJAUHELIHA LIHA NAUTA-SIKA JAUHELIHA KG 9 99 HÄRKÄTIEN HÄRKÄTIEN PIHVIT PIHVIT HÄRKÄTIEN PIHVIT KG RAS 95 95 95 KG KG GRILLISTÄ GRILLISTÄ GRILLISTÄ KORVAKORVAPUUSTI PUUSTI 5 KPL 5 KPL KORVAPUUSTI 5 KPL Rosten Rosten Rosten 2 22 69 69 69 KG MUNKKIMUNKKIBOXI BOXI 4 KPL 4 KPL MUNKKIBOXI 4 KPL 5 55 49 49 49 KPL 4X100G 13,73/KG ARTESAANI ARTESAANI MONIVILJA MONI9IL-A SIEMENSIEMENLEIPÄ 400G LEIPÄ 400G ARTESAANI MONIVILJA SIEMENLEIPÄ 400G Primula Primula Primula 2 22 29 29 29 9,97/KG 7,85/KG KG 89 89 89 KG IRTO IRTO SIPULI SIPULI IRTO SIPULI 99 99 99 KG POHJOIS-MAKEDONIA SUOMI ESPANJA APPELSIINI APPELSIINI APPELSIINI PLUSSAKORTILLA JOKIOISTEN JOKIOISTEN MUNKKIPUSSI MUNKKIPUSSI 5 KPL 5 KPL JOKIOISTEN MUNKKIPUSSI 5 KPL 3 33 29 29 29 PKT 7,48-10,97/KG PLUSSAKORTILLA PALVATTU PALVATTU POSSUN P2SSU1 SISÄSISÄFILE FILE PALVATTU POSSUN SISÄFILE 13 13 13 99 99 99 KG DR OETKER 2 KPL 7,75-8,59/KG PLUSSAKORTILLA PKT 4,23/KG 99 99 99 RAS 9,34/KG SAARIOINEN SAA5I2I1E1 SAARIOINEN 49 49 49 PRK 13,96-16,23/KG 99 99 99 2 22 PS 3,32/KG RAPEAT RAPEAT RAPEAT 1 11 99 99 99 PS 13,26/KG PIZZAPIZZAJUUSTOJUUSTORAASTE RAASTE 150G 150G PIZZAJUUSTORAASTE 150G AHVENANMAAN MEIJERI AHVENANMAAN MEIJERI AHVENANMAAN MEIJERI VILLI VAHVA VILLI VAHVA VICHY 0,33L VICH< L 12-PACK 12-PACK VILLI VAHVA VICHY 0,33L 12-PACK 5 55 99 99 99 ERÄ ERÄ ERÄ 99 99 99 5 55 OLVI OLVI VICHY JA VICHY JA PÄÄRYNÄPÄÄRYNÄVICHY VICHY 12X0,33L 12X0,33L OLVI VICHY JA PÄÄRYNÄVICHY 12X0,33L PLUSSAKORTILLA PACK SIS. Sivistysjohtaja Minna Mäkelä-Rönnholm arvioi, että valtionosuudet putoavat merkittävästi. Liikuntapalveluiden talousarviossa on varattu määrärahat liikuntapalveluiden asiakaspalvelijan tehtävään. Sivistyslautakunta päätti yksimielisesti, ettei kerhojen aukioloaikoja muuteta. Sivistysjohtaja Minna Mäkelä-Rönnholm sanoo, että tehtävä tulee olemaan täytettynä väliaikaisin järjestelyin siihen saakka, kunnes ulkoistamisselvitykset saadaan tehtyä. Toinen muutosehdotus oli, että aamuja iltapäivätoiminnan kuukausimaksuja korotetaan 10 eurolla aamukerhosta, kello 13–16 kerhosta 90 eurosta 100 euroon ja kello 13–17 kerhosta 110 eurosta 125 euroon. Antti Ahopelto ja Pirita Niemenmaa 1.5. Kyösti Mäkimattila & Ajaton sointu ja Hurma Perjantaisin lipun hintaan sisältyy tanssikurssi klo 17:45 18:45 Ks tarkemmat tiedot Keskiviikkoisin iltapäivätanssit klo 13-16:45 15.4.Kalle Jussila & Quattro 22.4.J.Eskelinen & Onnenkulkurit 29.4.Ari Nylund yhtyeineen 6.5.Tomi Markkola & Jari Puhakan orkesteri Tervetuloa rengasasioille! Myös kausisäilytys! Varaa aikasi nyt ja aja kesään turvallisesti! Uudet renkaat, renkaiden vaihdot, aurauskulmien tarkastukset ja tasapainotukset. LIIKUNTAPALVELUIDEN asiakaspalvelun toinen vakituinen asiakaspalvelija irtisanoutui tehtävästään viime vuoden marraskuussa. Ja nyt liikuntapalveluiden asiakaspalvelijan vakituiseen tehtävään oli tarkoitus anoa kaupunginhallitukselta täyttölupaa 1.8.2026 lähtien. Iltapäiväkerho kello 13–16 kuukausimaksu on 95 euroa (ennen 90) ja kello 13–17 iltapäiväkerho 120 euroa (ennen 110). Keiski ja ENO sekä Taikakuu 24.4. Maksuja korotetaan, mutta maltillisemmin kuin sivistysjohtaja oli ehdottanut. Täyttöluvan kannalla olivat keskustan Eevi Haho ja Jarno Lehtimäki, vihreiden Kirsi Helin ja demareiden Marja-Liisa Mäkäräinen. Elokuusta lähtien aamukerho kello 7–9 maksaa 45 euroa kuukaudessa (ennen 40 euroa) ja kello 8–9 kerho 30 euroa (25 euroa). Lautakunnan jäsen Riitta Lehtinen (sit., Someron Edistys) ehdotti, että laitetaan valmisteille uimahallin kahvion ulkoistamisselvitys eli kahvion tehtäviä hoitaisi kaupungin sijasta ulkopuolinen firma. PANTTI 1,20 1,21/L. Samanaikaisesti koululaisten aamuja iltapäivätoiminnan järjestämiseen kohdennettavaa valtionosuusrahoitusta on vähennetty. Leif Lindeman & Rosette ja Hariolax 8.5. Aamuja iltapäiväkerhojen kuukausimaksuihin maltilliset korotukset Merja Ryhtä SIVISTYSJOHTAJA ehdotti sivistyslautakunnalle, että alakoulujen aamupäivätoimintaa järjestettäisiin ensi elokuusta lähtien kello 8–9, eikä enää kello 7–9. Samoilla linjoilla olivat Ari Korkiala (ps.), Mikko Taimela (sd.), Mika Raittila (kok.) sekä keskustan Minna Alitalo ja Elisa Kämäräinen. Äänin 7–4 heidän ehdotuksensa eteni. Kaikki palvelut samasta paikasta. Joensuuntie 3, puh. klo 7–19, la 8–18, su 9–18 Uimahallin kahvion ulkoistaminen selvitetään Merja Ryhtä SIVISTYSJOHTAJA ehdotti sivistyslautakunnalle, että se anoisi kaupunginhallitukselta täyttölupaa liikuntapalveluiden asiakaspalvelijan vakituiselle tehtävälle Someron uimahalliin
Kauppa on tyhjennetty. Vaikeuksista huolimatta Thanyaporn Deesom etenee määrätietoisesti eteenpäin. Ja tietenkin suomen kieltä pitää oppia. Bestikset aloitti toimintansa Somerolla vuonna 2023. Erilaiset huijaukset ovat lisääntyneet viime vuosina merkittävästi. pääkirjoitus Somerolla 10. Ehkä juuri harjoittelu Tokmannilla on alku hänen tulevalle uralleen Suomessa. Tänä aikana hän on käynyt suomen kielen kursseja sekä valmistunut hoiva-avustajaksi ammattikoulusta Salossa. Yrityksellä on myymälä myös Lohjalla. Aihe on tärkeä ja on hienoa, että yhdistykset ovat siihen tarttuneet. Huijaukset ikäihmisten riesana -aiheeseen pureudutaan perjantaina 17. – En vielä tiedä, kuinka kauan harjoitteluani jatketaan, mutta haluaisin jäädä tänne pidemmäksi aikaa, hän sanoo. Aiheeseen laajasti perehtynyt poliisi Pekka Mäkelä pitää asiantuntijaesityksen huijausten tunnistamisesta ja ennaltaehkäisystä. MARYNA UZUN Kahvila ja lemmikkitarvikeliike sulkivat ovensa Kira Kauppi NOIN vuosi sitten avattu Cafe Somero tiedotti Facebookissa alkuviikosta, että on jatkossa suljettu. Erityisen vaikeaa oli se, etten tiennyt kaikkien tuotteiden nimiä suomeksi. Hän sanoo, että ehkä juuri harjoittelu Tokmannilla on alku hänen tulevalle uralleen Suomessa. Somero-lehti ei ole tavoittanut yrittäjiä kommentoimaan asiaa.. Tilaisuus on suunnattu erityisesti ikäihmisille sekä heidän läheisilleen, mutta kaikki aiheesta kiinnostuneet ovat järjestäjien mukaan tervetulleita. Hänen työkaverinsa, apulaismyymäläpäällikkö Jelena Viitanen Tokmannilta, sanoo, että tärkeintä kaupan alalla on suhtautuminen asiakkaisiin. huhtikuuta 2026 Vinkkejä huijareita vastaan kotouttaminen ti es it kö , et tä ... Hän muutti tänne Thaimaasta vuonna 2021. Huijarit myös käyttävät yhä monimutkaisempia keinoja, joiden tunnistaminen ei ole helppoa. Vaikka huijarit tavoittelevat puhtaasti taloudellista hyötyä, ovat vaikutukset huijatuksi tulleelle taloudellisen menetyksen lisäksi raskaat myös henkisesti. Tilaisuudessa käydään läpi yleisimpiä huijausmuotoja sekä annetaan käytännön vinkkejä turvalliseen arkeen. Thanyaporn Deesom opiskeli viimeksi maahanmuuttajille suunnatulla Töissä Suomessa -kurssilla. Hänen mukaansa harjoittelun alussa hän jännitti paljon, kun asiakkaat tulivat kysymään jotakin. Mutta pidän suomalaisesta talvesta, ja rakastan myös kesää täällä. huhtikuuta. Asiakkaat ovat tärkeimpiä. – Laitoin tavaroita hyllyihin ja joskus juttelin asiakkaiden kanssa. – Totta kai sää on hyvin erilainen kuin Thaimaassa. THANYAPORN pitää elämästä Suomessa ja tuntee olonsa yhä enemmän kotoisaksi. Nyt Eläkeliiton Someron yhdistys ja Someron Eläkkeensaajat ovat tarttuneet aiheeseen ja järjestävät tilaisuuden sen tiimoilta. Thanyaporn Deesom tuntee olonsa Suomessa yhä enemmän kotoisaksi. Opintojen jälkeen hän suoritti pitkän työharjoittelun vanhusten hoivakodissa. Harjoittelunsa hän teki Tokmannilla. Pidin tästä harjoittelupaikasta, hän kertoo. – En vielä osannut suomea kovin hyvin ja olin huolissani, kun en aina pystynyt auttamaan. Tykkään kalastaa. Töissä Suomessa -kurssi päättyi, mutta Deesom aikoo jatkaa harjoittelua Tokmannilla. Hymyile. – Ole iloinen. Asiakas on aina etusijalla. Myös lemmikkieläinten omistajia palvellut liike Lemmikkitarvike Bestikset on sulkenut ovensa. Askel askeleelta eteenpäin Suomessa Maryna Uzun THANYAPORN Deesom on asunut Suomessa jo viisi vuotta
– Ja katso mitkä maisemat täältä mäeltä on järvelle. Heidän mielestään näkymät ovat nyt alueen arvon mukaiset. Kun kaupunki teki hakkuita, niin täältä mäeltä näkee nyt myös vesistön yli Somerniemelle. Lenkittää pyöräreittejä Someron kylistä toiseen ja Suomen kaupungista toiseen. KAUPUNGIN ja Hovimäen vuokraajan välinen sopimus tulee olemaan kuusivuotinen ja sen lisäksi on neljä optiovuotta. Aiemmin niitä on lähetetty yhteensä 16. – Meistä Hovimäen sijainti on hyvä. – Meidän lisäksi palkkaamme varmaan pari ihmistä töihin, suunnittelee Vainio. TOMMI PALOMÄEN ALBUMI Sivut 10–11 Kolmikko ryhtyy kehittämään Hovimäkeä Jouni Savolainen ja Merja Vainio kiittävät Someron kaupunkia, että Hovimäessä tehtiin raivausta. Someron ja muidenkin klubien nimikkoambulanssit perillä Ukrainassa. Lviv-kaupungissa otetussa kuvassa poseeraavat Kimmo Raitanen (vas.) ja Tommi Palomäki. Palomäki kiittelee vuolaasti neljää somerolaisyritystä, Someron Säästöpankkia, Someron Peltipintaa, Jaatimetia ja Kartia, jotka ambulanssia lähtivät kustantamaan. Vainio toteaa, että nykyisten mökkien varaan ei toimintaa voi laskea. – Se on kova juttu, että Someron kokoiselta paikkakunnalta saadaan oma ambulanssi. Liikennepuiston asvalttiin kyllä maalataan kunnon tiemerkit jo tälle kesälle. Tänä päivänä pyöräillään paljon. Nyt tämä on hieno puistomainen yhdeksän hehtaarin ulkoilualue. Hovimäessä on vankka karavaanarijoukko kesät talvet, luettelee Vainio. Hän sanoo, että esiintyjiin, bändeihin ja iltaohjelmaan satsataan paremmin tulevina kesinä. Merja Vainio arvelee, että Veikka Savolainen on varmaankin kolmikosta eniten paikalla Hovimäessä. – Mökit kaipaavat päivitystä ja uusiakin mökkejä tarvitaan. Tänä vuonna vuokra puolitetaan, kun vuokraaja pääsee aloittelemaan kautta vasta kesäkuussa. Paljon on tehtävänä ja haettavana, kuten elintarvikeja anniskeluluvat, palotarkastukset ja pelastautumissuunnitelmat. Rantasauna lämpiää, tulee olemaan kuntalaisten käytössä ja vuokratakin sitä saa. Someroa ympäröivät asvaltoidut tiet. Vainio komppaa Savolaista. – Meillä on nurmikenttä, joka kestää. MERJA Vainio on ollut vetäjänä projektissa, jossa Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijat perustivat osuuskuntia. Täällähän on monenlaista nähtävää: Häntälän notkot, Paimionjoki, järvet, tapahtumia..., visioi Jouni Savolainen. Vainio ohjasi opiskelijoita, jotka hoitivat osuuskuntana Venesillan leirintäaluetta Tammelassa joitakin vuosia sitten. Ennen täältä ei oikein nähnyt järveäkään. Puhumme siis kirjaimellisesti merkityksellisestä auttamisesta, Palomäki sanoo. Joka mökissä on oltava kunnon vessat ja suihkut. MERJA Vainio kuuli Hovimäestä entiseltä työkaveriltaan Jouni Savolaiselta, Hämeen ammattikorkean ajoilta. – Täytyy tehdä yhteistyötä muiden paikkakuntien kanssa. Nyt Ukrainaan matkasi 12 auton letka. Hän sanoo, että ensimmäinen kesä menee laitellessa paikkoja kuntoon. – Päätöksellä on kahden viikon valitusaika meneillään. Kyseessä oli kolmas kerta, kun suomalaiset leijonat lähettävät ambulansseja Ukrainaan. Hovimäki voisi olla yksi kohde heidän kierroksillaan. – Mutta kyllä meiltä kahvia ja pikku purtavaa saa; grilliruokaa, ehkä myöhemmin keittoja ja muutakin. – Hovimäki on kaikkien käytössä; se on kuntalaisten olohuone, toteaa Jouni Savolainen. Turvallisuussyistä auton tarkkaa toimitusaikaa ei paljastettu etukäteen, mutta nyt auto on perillä. Vuokra on 10 000 euroa vuodessa. Kuvasta puuttuu Hovimäen tiimin kolmas henkilö, Veikka Savolainen. Yhtä ambulanssia varten tarvitaan keskimäärin 15 000 euroa. Hän oli keskustellut Someron paikallisoppaiden kanssa. – Jo aiemmin toimitettujen 16 ambulanssin avulla on pelastettu lähes 10 000 ihmishenkeä. Yleensä yhtä ambulanssia on ollut hankkimassa kaksi tai useampikin klubi yhdessä, Palomäki kertoo. Pintojen kunnossapito kuuluu vuokraajalle ja peruskorjaukset kaupungille. Agronomi Merja Vainio on ollut viisi vuotta eläkkeellä yritystalouden ja markkinoinnin lehtoriudestaan Hämeen ammattikorkeakoulusta, Mustialasta. Perjantaina 10.4.2026 SOMERO paikallislehti LC Someron nimikkoambulanssi on perillä Ukrainassa Sari Merilä LIONS Club Somero keräsi viime vuoden lopulla varoja ja lahjoituksia, joilla hankki nimikkoambulanssin Ukrainan Kiovaan. – Pidämme pari kertaa vuodessa palaverin siitä, missä mennään, mitä on tulossa ja mitä pitää kehittää ja mahdollisesti korjata. Matkasta järjestetään esittelytapahtuma torstaina 7. MERJA RYHTÄ. Sen ajoivat sinne hankkeen puuhamies, lion Tommi Palomäki apureinaan leijonat Kimmo Raitanen ja Reijo Laine. Jouni Savolainen vähiten, kun hänellä on töitä riskienhallintaasiantuntijana LähiTapiolassa, opetustöissä ammattikorkeassa Lepaalla ja myös oluenpanijana. Se on saman tien varrella kuin Somerniemen Kesätori. Tekninen johtaja Esko Vuolukka sanoo Someron kaupungin olevan tyytyväinen, että Hovimäelle saadaan aktiiviset vetäjät, joilla on innostusta kehittää aluetta. Jos valituksia ei tule ja kaikki menee hyvin, niin Hovimäki avaa kesäkuun alussa, laskee Merja Vainio. Tämä on tapahtumille hyvä alue. Vaunualue on vahvuus. – Vaati hakkuut, että maisema pääsee oikeuksiinsa. Merja Ryhtä TEKNINEN lautakunta valitsi neuvottelumenettelyn ja työryhmän esityksen pohjalta Hovimäen leirintäalueen uudeksi toiminnanharjoittajaksi ja vuokralaiseksi yhtiön, jossa ovat mukana Merja Vainio Forssasta sekä somerolainen isä ja poika, Jouni ja Veikka Savolainen. toukokuuta Kiiruun koulun auditoriossa. Lapsille pitää olla tekemistä, tuumaa Vainio
To 16.4. Pe 17.4. Ne löytyvät osoitteesta: www.someronseurakunta.fi/eta. Klo 18 nuortenilta seurakuntakeskuksen nuorisotiloissa. huhtikuuta 2026 klo 10.00. Hengitän tuoksuasi, ahmin sanojesi runsautta. Tuula Kuusela. Klemelä * 6.9.1928 † 2.3.2026 Unen ansaitset rauhaisan. klo 18 kirkkokuoro seurakuntatalossa. To 16.4. Messun jälkeen kirkkokahvit vanhalla seurakuntatalolla. Ei minussakaan aina ole uskon mahdollista kasvaa ja kukoistaa. Kiitoksen hiljaisen kauneimman. Tilaukset noudetaan Yhteisvastuukonsertista 29.4. 40:6 Lauantai 11.4. klo 10 messu. Muistaen ja kiittäen me katsomme jälkiä kättesi töiden. Varmista omasi ennakkotilaamalla 22.4. 2:2 Uusia alkuja Pääsiäisen ilo jatkuu tällä pääsiäisviikolla. Kalliollekin tipahteli osa siemenistä. Mielikuvani rehevästä rairuohosta, josta pienet pääsiäistiput kurkistelevat, ja joka kätkee sisäänsä suloisia suklaamunia, kuihtui rairuohon mukana. Ne saivat olla kunniapaikalla ikkunalla, ja niitä me puolisoni kanssa lempeästi hoivasimme suihkupullosta vettä suihkutellen. Kasvu oli kituliasta ja ruoho harvaa. Ma 13.4. 4.4.2026 Somerolla Kädet ahkerat vuoksemme uurastaneet lepoon hiljaiseen ovat vaipuneet. Joensuuntie 49. Ke 15.4. Kiitokset Katajakodin Kielon hoitajille. Ef. Hyvään maahan pudonneet siemenet tuottivat hyvän sadon. Viljamaa, Salomäenpää. Kaivaten Rami ja Outi perheineen Sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Mutta en minä pääsiäisen kylvöjäni kompostiin heittänyt. Su 19.4. Helin s. Minä en onnistunut kasvattamaan rairuohoa tänäkään vuonna. Katsellessani näitä elämässä kiinni sinnitteleviä ruohoja tunsin syvää sympatiaa niitä kohtaan. 20:20–21 Maanantai 13.4. La 18.4. Klo 11.30 Ankkapurha-riparin kaupunkipäivä 2 seurakuntakeskuksen nuorisotiloissa. Korvenoja s. Ke 15.4. Klo 12 Torstaipiiri seurakuntakeskuksessa. 1. Sari Pehkonen pappi, Someron seurakunta Lataa ilmaiseksi Somero-lehden sovellus Sydämen flanellipaita Olet täsmälleen minun oloiseni ihminen. Kuvasi silmissäni ei haalistu, käsiesi lämpö ei viilene. klo 8.30 Aamiainen yhdessä seurakuntakeskuksessa. Siitä meitä muistuttaa myös pääsiäisen ilosanoma. Ajattele minkälainen maisema meillä olisi jos kaikki noin 3 200 000 tölkkiä ja pulloa heitettäisiin luontoon. klo 13 messu. klo 12 päiväpiiri seurakuntatalossa. Kiitollinen KOTIKIRKKO TEKSTARIT 040 355 9555 Joensuuntie 23, Somero p. Su 19.4. Klo 18 Sanan ja rukouksen ilta Svenssonilla, Riittaleena Tuomi. Ilo valtasi opetuslapset, kun he näkivät Herran. 5:8–9 Sunnuntai 12.4. Hän luo minun kivikkoisesta kalliostani ja rikkakasveja rehottavasta maastani mehevää multaa. Silloinkin, kun elämäni lehvästö on harvaa ja kitukasvuista. 02 7214000 Rakkaamme Armi Anelma Linnanmäki o.s. 6.6.1937 Muolaa k. Muistotilaisuus vietetään lähiomaisten kesken. Vieraana Heidi Tiirakari. Kahdella lautasella vain pieni osa siemenistä iti ja lähti kasvamaan. Mieleeni tuli Jeesuksen vertaus Jumalan sanasta ja kylvetyistä siemenistä. Musiikki Kari Luoto. 02-748 5092, 0400-795 441 www.hautausmikkola.fi SOMERON KUKKAKESKUS JA HAUTAUSTOIMISTO Joensuuntie 25 puh. mennessä someronseurakunta.fi/yhteisvastuu. Hanki vappusimaa tai -munkkeja Yhteisvastuun hyväksi. Viljamaa, Forsström. Su 12.4. Herra, minun Jumalani, kukaan ei ole sinun vertaisesi! Sinä olet tehnyt suuria tekoja, sinä ajattelet meidän parastamme. päivän sana seurakunnat SOMERO 6 Perjantaina 10.4.2026 ■ Kiitollinen pitää olla pullopalautusten määrästä. Olet minulle sydämen flanellipaita. Hän luo uutta. Perjantai 10.4. Jumalan sana tarvitsee muhevan maaperän, jossa usko saa kasvaa. klo 10 messu. 14.2.2026 Somero Enkeli hiljaa vierellä kulki, kädestä otti, syliinsä sulki, suojaansa otti siivillään, kuiskasi hiljaa lähdetään. Pe 10.4. Hän katsoo lempeästi kasvuani. Kiitämme kaikkia Armia hoitaneita.. Joskus se on kituliasta kurkottelua kohti valoa. Nyt se puhkeaa esiin – ettekö huomaa. Somerniemi Su 12.4. kello 18.30 seurakuntakeskuksesta. www.someronseurakunta.fi, p. Osa siemenistä putosi tien laitaan, mikä on mahdoton paikka kasvaa, siinähän siemenet tallautuvat ja linnut syövät loput. Arja ja Jari Lastenlapset Lastenlastenlapset Sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu. klo 8 Naisten aamukahvit Lahjakauppa ja galleria Kädenjäljet, os. Ja siitä huolimatta, tai ehkä jopa siksi, Jumala hellästi sanallaan minua hoivaa. Eläkää valon lapsina! Valo kasvattaa hyvyyden, oikeuden ja totuuden hedelmiä. Jeesus sanoi uudelleen: ”Rauha teille! Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät.” Joh. Klo 13 Koisthuhdan kultaisen iän kerho seurakuntakeskuksessa. Ja itseäni kohtaan. 14.10.1932 Somerniemellä k. Ennen tekin olitte pimeyttä, mutta nyt te loistatte Herran valoa. Someron kirkossa pidettävät jumalanpalvelukset striimataan. Kyllähän ne siinä yrittivät itää, mutta kuihtuivat ja kuolivat. Kietoudun sinuun kuin torkkupeittoon. Minä teen tien autiomaahan ja joet kuivuuden keskelle.” Jes.43:19. Monesti kasvu on vaikeaa. Ps. (02) 748 5385, 0500 743 024 www.kukkakeskuskauppi.com Kaikki alan palvelut Kauppi 1955-2025 Rakkaamme Aino Kyllikki Salama o.s. Se jatkuu, vaikka suklaamunat on syöty, ja rairuoho kuihtunut ja lakoontunut. Seija ja Markku Kalle, Emma, Eliel ja Aleksi Viivi, Joe, Ada ja Freya Eila ja Matti Helena, Jonas, Enna jaTeo Eveliina ja Ville Aaro ja Merja sukulaiset ja ystävät Rakkaamme siunataan Somerniemen kirkossa lauantaina 18. klo 13 messu. klo 13 Keskiviikkokerho Svenssonilla. Vaikka kuinka haluaisi kurkottaa kohti valoa, iloa ja voimaa, tuntuu helpommalta käpertyä kuoreen, kuihtua ja lakastua. klo 10 Torjutaan yksinäisyyttä Svenssonilla. klo 18 nuortenilta seurakuntakeskuksen nuorisotiloissa. Osa siemenistä tippui rikkakasvien sekaan, jotka tukehduttivat pienen maan pinnalle puskevan oraan. Sama huolellisuus on toivottavaa myös muiden roskien osalta. ”Katso: minä luon uutta. klo 10 perhekerho seurakuntakeskuksen nuorisotiloissa. Klo 17 Raamattu ja rukouspiiri Svenssonilla. Niin kuin vastasyntyneet lapset tavoitelkaa puhdasta sanan maitoa, jotta sen ravitsemina kasvaisitte pelastukseen. Piet. Hän luo uusia alkuja. Klo 13 sururyhmä seurakuntakeskuksessa. klo 11 Kaiken kansan yhteislaulua seurakuntakeskuksessa. Ti 14.4. Klo 18 Ison Mikon laulajat seurakuntakeskuksessa. Eija Komu RUNO Tipu-mamma Raili Ilmi Mikkola o.s
Varha on ostanut noin 60 paikkaa lisää yksityisiltä parantaakseen saatavuutta edes nykyiseen. Samalla tätä kirjoittaessani kiinnitän toiseen asiaan huomiota. Vanhuus painaa päälle ja kunto heikkenee. Nimimerkkiä käyttäessäsikin lähetä nimesi ja yhteystietosi toimitukseen. Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin antoi Varhalle huomautuksen ikääntyneiden palvelujen järjestämisestä vuosi sitten ja siihen liittyen tehtiin tarkastuksia viime keväänä. Myös nettisivujen kautta lähetettyihin mielipiteisiin pitää laittaa mukaan yhteystiedot. Toimitus ei julkaise kirjoituksia, ellei lähettäjä ole tiedossa. Nyt uutena aluevaltauksena he ovat aloittaneet kävelyjalkapalloharrastuksen yhteistyössä Someron Voiman kanssa. Näillä lakkautuksilla on merkittävä vaikutus hoitoketjun toimimiseen, koska ikääntyneiden määrä ja samalla palvelutarve kasvavat koko ajan. Kirjoita lukijalta -palstalle nimellä tai nimimerkillä. Nämä tapaukset ovat aiheellisesti laittaneet omaiset, päättäjät ja henkilökunnankin miettimään, onko turvallisuus riittävästi varmistettu. Palstoille kirjoittaminen on maksutonta. Lehti ei kerro eikä anna yhteystietoja eteenpäin.. Palvelutarpeen arviointi tehdään entistä useammin kotitai sairaalajakson sijaan kuntouttavissa arviointiyksiköissä. Osoitteet: www.somerolehti.fi (palaute) toimitus@somerolehti.fi Somero-lehti Heikintie 4, 31400 Somero minun maailmastani Perjantaina 10.4.2026 lukijalta 7 Hoitoketju kuntoon! TALVEN aikana ovat valtakunnallisen uutiskynnyksen ylittäneet useampi traaginen kuolemaan johtanut tapahtumaketju vanhusten asumisyksiköissä eri puolella Suomea. SOMEROLLA tilanne palveluasumiseen on kohtuullinen. Useimmat meistä tulevat vanhoiksi ennemmin tai myöhemmin. Varha raportoi tarkennuksista ja muutoksista ohjeisiin sekä miten nämä on viety käytännön toimenpiteisiin. Varha on lopettanut vuodeosastot Somerolta, Riihikoskelta, Paraisista ja Maskusta. Hän katsoo, että sääntelyn puute altistaa vanhukset vakaville vaaratilanteille ja liiallisille rajoitustoimille. Asiakasmäärät ja asiakkaiden hoitoisuus ovat muuttuneet, mikä näkyy esimerkiksi muistisairaiden ja saattohoitoa tarvitsevien asiakkaiden määrän kasvuna. Sen tuoma lihasvoiman katoaminen on aika harmillinen asia. Ja kas kummaa, havaitsemani voimien häviäminen alkoi korjaantua, voimat ovat alkaneet palautua. Onko taloudelliset leikkaukset hyvinvointialueilta olleet liialliset tai onko toimintatavoissa osaamattomuutta tai jopa laittomuuksia. Prosesseja parannetaan, mikä on usein kuultu lause kaikilla tulosalueilla. JULKISESSA keskustelussa on ollut myös Tyks Akuutin hoitojonot ja vakavat ruuhkat, joissa jatkohoitopaikkaa on joutunut odottamaan epätarkoituksenmukaisissa tiloissa jopa päiväkausia. Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo on tuonut esiin, että iäkkäiden hoivapalveluista puuttuu laki, joka säätelee itsemääräämisoikeuden edistämistä ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä. Kuukauden kuvaksi valittiin Tuula Helteen otos ”Rakkauden lukko”. Nämä ovat pääosin korvattu lisäja ylipaikkoja avaamalla olemassa oleviin yksiköihin, mutta kipeästi tarvittavia lisäpaikkoja ei ole saatu lupauksista huolimatta. Käynnistysvaikeuksia on ollut muun muassa lääkkeiden ja vaatteiden järjestelemisessä. Hyvinvointiala Hali edustaa sote-alan yrityksiä ja järjestöjä ja he seuraavat puolivuosittain valtakunnallista jonoja paikkatilannetta. Sanovat, että vanhuuteen varautuminen pitäisi aloittaa suurin piirtein nelikymppisenä, mutta paljon on tehtävissä vielä kasikymppisenä. Tekstareihin puhelinnumero tulee mukaan automaattisesti. Oikein hämmästyin, kun omalta osalta huomasin teorioiden olevan ihan totta. Yhteisöllisessä asumisessa Pihlajakylässä olisi asuntoja vapaanakin. Apulaisoikeusasiamiehen päätös on varsin seikkaperäinen ja Varha vastaa Lupaja valvontavirastolle tehdyistä toimenpiteistä ennen kesää. Teoriassa olen ollut tietoinen voimaharjoittelun positiivisista vaikutuksista toimintakyvyn ylläpitäjänä. He toimivat vanhusten vireyden ylläpitämiseksi yli ihmisten keksimien aatteellisten rajojen, jotka monessa kunnassa ja kaupungissa ovat yhteistyön esteenä. Olen käynyt kuntosalilla lähes kerran viikossa talviseen aikaan, kun ei ole oikein muuta kuormitusta. Näitä paikkoja on alun sadasta tarkoitus lisätä yli 300 paikkaan. Syksyllä on odotettavissa virkamiesten kanssa jokavuotinen taistelu röntgenin säilymisestä, mutta lähetteet ovat hienoisessa kasvussa ja toivottavasti asiakkaat löytävät laajemminkin lähialueelta, joka parantaa tilannetta. Päätin kokeilla, onko se neuvon mukainen toinen käynti oikeasti hyödyksi. Lääkäreitä on myös saatu aiempaa paremmin ja vakinaisia ja sijaisia on täysi määrä loppuvuoteen asti. Sillä ei ole niin väliä tekeekö sitä kotona, metsässä tai kuntosalilla. Kaupunki oli toki päävastuussa, mutta Eläkeliiton ihmiset pyrkivät saamaan eri seurojen, yhdistysten sekä yhtiöiden ihmisiä mukaan tapahtumaan. Toivottavasti tämä tilanne jatkuisikin tulevaisuudessa, koska hoitovelkaa on syntynyt ja sitä jonoa puretaan vielä pitkään. Suurimmilla alueilla Varhalla ja Pirkanmaan Pirhalla on eniten jonottajia, mutta jonotilanne on maan keskiarvoa. Kirjoita lyhyesti. Näin rikotaan rajoja ja kehitetään yhteistyötä. Jani Kurvinen aluevaltuutettu KUUKAUDEN KUVA Ihailtavaa toimintaa! Kunnioitan suuresti sekä ihailen Eläkeliitto Someron yhdistyksen kykyä yhteistyöhön sekä uudistumiseen. Kannattaa pitää lihasvoimistaan huolta ja tietysti muistista sekä kestävyydestä. Jo viime keväänä kiinnitin huomiota Unelmien Liikuntapäivän järjestelyihin. Se on yksi osoitus Eläkeliiton puolueettomuudesta. Vaikka kaikki Varhan ympärivuorokautista asumista tarvitsevat saavat sen lain määräämässä kolmen kuukauden määräajassa, niin moni jonottaa pääsyä arviointiyksikköön tai lähelle omaisia tai vaikkapa muutostöitä kotiin, jotta voisi jatkaa asumista siellä esimerkiksi kotipalvelun tai kotisairaanhoidon tukemana. Vanhuus on paljon parempaa aikaa, jos säilyy edes kohtuullisessa toimintakunnossa. Yleinen käsitys on, että vanhustenhoito on hyvällä ja turvallisella tasolla, mutta valvontaviranomaisten tutkimukset ja poliisin tekemä esitutkinta antavat lisää vastauksia. Toimitus pidättää oikeuden käsitellä tekstejä. Varhan talous parani viime vuonna eniten koko Suomessa, mutta kokonaisuus näyttää siltä, ettei merkittäviin uusiin panostuksiin pystytä, koska minkä Varha säästää, niin Purra riistää. Paikkoja Katajakodissa ja Satumaassa on noin 122. Kokonaistilanne ei näytä olevan parantumassa, koska yhteisöllinen asuminen ei ole lisääntynyt toivotulla vauhdilla. Pidetäänpä itsemme kunnossa hamaan loppuun asti, jos vaan kivuiltamme pystymme. Sitkeyttä elämän vastoinkäymisiin! Ihailija Someron Kamerakerhon kuukauden kuva-aiheena oli ”Lukko”
Koulun pihan kunnostusta on ehdotettu kokoomuksen ja vihreiden valtuustoryhmien valtuustoaloitteessa sekä Kirkonmäen koulun vanhempien sivistysja tekniselle toimelle jätetyssä kirjelmässä. Ruoppaus aloitetaan vasta syksyllä, ettei häiritä lintujen pesimistä, selvittää Vuolukka. Uutta tai kunnostettavaa olisi muun muassa roskakatos, pihan profiloinnit ja asfaltit, ”ryhmäyttävät kivikasat”, koripalloalue isompana ja maalattuna, monitoimikenttä, streetworkout tangot, frisbeegolfiin lisäykset sekä leikkikentän päivitys ja valaistukset. Koulurakennukset olisi myös tarkoitus maalata. Puolen hehtaarin kokoista lampea ei ole tarkoitus käyttää uimiseen. SOMERO 8 Perjantaina 10.4.2026 Kirkonmäen koulun pihaa laitetaan uuteen uskoon Kira Kauppi KIRKONMÄEN koulun pihaalueen kunnostus nytkähti eteenpäin, kun tilakeskuksen päällikkö Markus Älli valmisteli alustavan suunnitelman koulun pihan remontille ja vei sen työryhmän hyväksyttäväksi. ENSI vuodelle 2027 jää uuden monitoimikentän rakentaminen. Samalla myös leikkikenttä kunnostetaan ja sen viereen sijoitetaan streetworkout-tangot. Alueella tehtävät työt vaiheistetaan, laitetaan tekemisjärjestykseen. Koulua käy tällä hetkellä reilu 120 oppilasta. Vanhan koulun yläpihalla sijaitseva tasapainoilupukki kunnostetaan. Akustinpuiston kunnostus alkuun lammen ruoppauksella Merja Ryhtä AKUSTINPUISTON kunnostaminen kaiken kansan käyttämäksi virkistysalueeksi etenee. – Tarkoitus on saada lampi näkyviin ja vesi kiertämään. Tämän lisäksi piha-alueella järjestetään kesäisin MLL:n ja 4Hyhdistyksen puistotoimintaa. Osa siitä menee suunnitteluun. – Työt ovat jo käynnissä uuden jätekatoksen osalta, muut toimet aloitetaan koulujen päätyttyä. Tälle vuodelle hankkeeseen on budjetoitu 40 000 euroa. Taloussuunnitelmissa ensi vuodelle on esitetty käytettäväksi 100 000 euroa ja 50 000 euroa vuonna 2028. Remontteihin ja uusiin investointeihin on varattu 30 000 euron määräraha. Urakkaan kuluva tarkka euromäärä ei ole vielä selvillä. Sittemmin suunnitelmat laitetaan julkisesti nähtäville. Akustinpuistoa kehitetään tulevina vuosina vaiheittain. Purkupäähän pumpataan vettä Kirkkojärvestä, jotta lammen vesi pysyisi virtaavana. ■ Streetworkout-tangot, monitoimikenttä ja parempi alue koripallon peluulle Palloseinä ja koripallon peluualue menee uusiksi. Tekninen lautakunta päätti pyytää puiston suunnitelmista lausunnon vielä nuorisoneuvostolta. Havainnekuva streetworkout tangoista. ■ Työt starttaavat syksyllä SSS/MINNA MÄÄTTÄNEN. – Summat tarkentuvat kunkin vuoden budjettia tehdessä kaupungin taloustilanteen mukaan. Varsinaisia piirroksia arkkitehdilta odotellaan huhtikuun aikana. Se on kaavailtu sijoitettavaksi hiekkakentän yläosaan nurmialueelle. Piha on lasten ja alueen asukkaiden ahkerassa käytössä myös vapaa-aikana. Myöskään järven puolelle ei ole tulossa uimalaituria. Noin 5 200 neliömetrin suuruisen lammen reunoja on tarkoitus siivota ja perata laskuojia. Osalla on tarkoitus aloittaa alueella olevan lammen kunnostus ja siihen liittyvän vesikierron sekä painanteen rakentaminen. Ruoppaamiseen hoitaa ulkopuolinen urakoitsija. Tänä vuonna jätekatoksen lisäksi laajennetaan koripalloalue ja kunnostetaan palloseinä, uutta asfalttia laitetaan sekä vanhan että uuden koulurakennuksen edustoille, pihat profiloidaan ja sorastetaan, keinualue kunnostetaan, leikkialueelle tuodaan isoja kiviä ja varastoja maalataan. – Sen jälkeen lausuntokierrosta jatketaan, kertoo kaupungin tekninen johtaja Esko Vuolukka. SARI MERILÄ Havainnekuva Kirkonmäen monitoimikentästä
TANJA POHJARANTA Elina Laitisen taidetta Galleria Joutsenessa Sari Merilä SOMEROLAINEN taiteilija Elina Laitinen avaa tänään perjantaina näyttelyn Galleria Joutsenessa Salossa. Laitinen piti viime syyskuussa Kaikkea hyvää -nimisen näyttelyn Someron Kivimakasiinissa tutustuakseen uuteen kotikuntaansa. Kaksi metriä korkean ja noin puolitoista metriä leveän taulun ympärillä oli parhaimmillaan 14 ihmistä yhtä aikaa maalaamassa. Yhdessä-maalauksen työryhmä eli Leane de Barros, Ulla Hautamäki, Paola Castaneda Hernandez, Kirsi KainulainenNikula, Minna Kannisto, Tuulia Kannisto, Ritva Kokkola-Lemarchand, Minna Kuusela, Tarja Lyly, Helena Perho, Sirkka Seppälä, Annika Pöyhtäri, Jutta Varjus, Ilona Varjus sekä Nadia Tawfik poseeraavat julkistamistilaisuudessa Someron kaupungin edustajien kanssa. Tawfik viimeisteli maalauksen ja rakensi maalauspohjalle kehyksen, jotta taulu saatiin ripustuskuntoon. Yhdessä-maalauksen luomistyössä mukana olleet osallistuivat helmikuussa Kuvataideyhdistyksen järjestämille ystävänpäivän etkoille. Lopullisessa taideteoksessa on nähtävissä muun muassa runsaasti erilaisia lintuja. huhtikuuta. Mahtaako jossain vaiheessa tulla olo, että elämä luiskahti töissä silmien ohi lapset kasvoivat ja kumppaninkaan kanssa ei juuri ehtinyt viettää aikaa, taustoittaa Luoto kappaleensa tarinaa. OLIVIA LUHTALA Maalaustyöhön osallistui Someron Kuvataideyhdistyksen järjestämillä ystävänpäivän etkoilla yhteensä 15 somerolaista. Luodon itsensä sanoittama ja säveltämä Parempi kuin ennen -kappale kertoo henkilöstä, joka katselee elämäänsä taaksepäin ja pohdiskelee mitkä asiat hän menneisyydestään muuttaisi, jos pystyisi. Tietämättä mitään miesten elämästä, jäin pohtimaan, että entä jos heillä on perheet ja koko elämä menee pitkiä työpäiviä tehdessä niin, että läheisiä ei nähdä. Laitisen teokset käsittelevät usein ylisukupolvisten merkitysten muodostumista, käsityöperinnettä ja tunnearvoa. – Teosten teemat ovat edelleen samat, osa teoksistakin on. OLIVIA LUHTALA Yhdessä”-maalaus on yhteisöllinen taideteos, jota pääsee nyt ihailemaan uimahallin kahvion seinällä. SOMERON KUVATAIDEYHDISTYS Kari Luoto julkaisee uuden singlen tänään Sari Merilä SOMEROLAINEN Kari Luoto julkaisee suoratoistopalveluissa uuden singlensä tänään perjantaina 10. – Aluksi osallistujien piti tutustua toisiinsa, rikkoa jää. – Nadia oli pohjustanut maalauksen etukäteen. Luodon (laulu) ja Kiiskin (basso) lisäksi äänitteellä soittavat Tommi Viksten (kitara), Risto Rikala (rummut) ja Joonas Kasurinen (koskettimet, flyygeli). Hänelle taiteen tekeminen yhdessä on juuri sitä, mitä yhteisöt nykyaikana tarvitsevat: tila luovuudelle, yhteistyölle ja toisten arvostamiselle. – Pohjan väreistä etsittiin jokainen omat hahmot, kertoo myös maalaustyössä mukana ollut Ilona Varjus. Kari Luoto on itse säveltänyt ja sanoittanut tänään julkaisemansa kappaleen Parempi kuin ennen. Sitten annoin heille maalit ja sanoin, että heidän täytyy tuntea värit, Tawfik kuvailee. Kuvataideyhdistys otti yhteyttä Someron kaupunginjohtajaan Sami Suikkaseen, ja pian selvisi, että taulun saisi ripustaa esille uimahallin kahvion seinälle. Tarkastelukulma vain on hieman eri, sanoisin, että tahmeampi, Laitinen toteaa. Tuntui, että laitettiin maalia siihen ihan hirveästi lisää, mutta kun se kuivui, siinä olikin hienoa syvyyttä, Hautamäki muistelee. – Kun niin abstraktista alustasta lähdettiin etsimään kuvioita ja hahmoja, tuli lopputuloksesta aika monimuotoinen, Varjus pohtii. – Konfliktien ja epätasapainon maailmassa yhteisöllisen taiteen tekeminen erilaisten ihmisten kanssa on merkityksellistä. Tapahtuman taiteellisia työpajoja pitämään oli kutsuttu somerolaistuneet taiteilijat Paola Hernandez sekä Nadia Tawfik. Tawfik kutsuu luomisprosessia luottamuksen ja vapaan mielikuvituksen harjoitukseksi. Eloonjäämispuuro esillä Salon Taiteilijaseuran Galleria Joutsenessa 8.5 saakka.. – Laulun tekstin idea syntyi, kun erään kerran pysähdyttyäni myöhään illalla huoltoasemalle näin joukon likaisiiin huomiovaatteisiin pukeutuneita miehiä. He olivat selvästi olleet vielä työskentelemässä, vaikka päivä oli jo myöhäisessä illassa. Tawfik sanoo saaneensa ajatuksen yhteisöllisestä taiteesta ensi kertaa jo vuonna 2000 toimiessaan kuvataiteen opettajana Aleksandriassa, Egyptissä. – Ilman monien ihmisten yhteistyötä tätä ei olisi tapahtunut, kiteyttää Tawfik. – Laulun miksasi muun muassa Apulannan luottomiksaajana toimiva J yrki Tuovinen ja masteroi Chartmakersin Svante Forsbäck. Eloonjäämispuuro on jatkoa tälle näyttelylle. Saksofonisoolon lauluun soitti Aleksi Ahoniemi. Perjantaina 10.4.2026 SOMERO 9 Maalaus 14 hengen porukalla Olivia Luhtala UIMAHALLI Loiskeen aulaa komistaa nyt taideteos, jonka luomiseen osallistui 14 Someron Kuvataideyhdistyksen jäsentä taiteilija Nadia Tawfikin johdolla. Minusta tämä oli sopiva teema ystävänpäivän työpajaan, hän kertoo. Suurelle taideteokselle piti tietysti löytää myös arvoisensa paikka. Parempi kuin ennen -laulun taiteellisena tuottajana toimi Ako Kiiski, jonka kanssa Luoto on aiemminkin tehnyt yhteistyötä musiikkia julkaistessaan. – Me kurssilaiset ajateltiin, että maalataan vain ystävänpäiväkortteja, mutta Nadia sanoi, että hän haluaa tällaisen yhteisteoksen, kertoo Someron Kuvataideyhdistyksen hallituksessa toimiva Ulla Hautamäki. Hän käyttää teoksissaan usein myös vaatteita tai viittauksia vaatteisiin
Lähdin hakemaan kello 8.30 Kimmoa kyytiin Jokioisilta ja sitten Someron kautta kohti Salon Piihovia, jossa on ensimmäinen, Varsinais-Suomen suunnasta tulevien ambulanssien kokoontuminen. 19.3. Päivän aikana pidetään useita ruokaja autojentankkaustaukoja. Jono etenee yöllä erittäin hitaasti, johtuen ehkä rajatarkastajien vähäisyydestä yöaikana. 17.3. – Sen kokemuksenkin vuoksi ajattelin, että on pakko yrittää auttaa ukrainalaisia. – Tässä ei ole kyse vain hyväntekeväisyydestä, vaan ihmishengistä. Tullin ja raja-aseman aamuvuoron työntekijät tulevat töihin kello 7 ja sen jälkeen homma hieman nopeutuu. – Halu hankkia ambulanssi Ukrainaan lähti siitä tiedosta, että yksi ambulanssi voi pelastaa suoraan 35–70 ihmistä kuukaudessa, sanoo hanketta alusta saakka vetänyt lion Tommi Palomäki. Huomenna lähtöpäivä. Olemme kaikki Ukrainan puolella. Keskiyön tienoilla lähestymme Ukrainan rajaa ja ambulanssien miehistöjä vaihdetaan niin, että rajalle siirryttäessä jokaisessa ambulanssissa kuljettajan paikalla on jo aiemmin Ukrainassa käynyt henkilö, koska Puolan ja Ukrainan rajatarkastukset ja tulli ovat tunnetusti tarkkoja ja haasteellisia. Huomenna alkaisi pitkä ajomatka kohti Ukrainaa. Via Baltica -reitillä liikkuu rekkoja hirmuinen määrä. Ensimmäinen tapaaminen ukrainalaisten isäntiemme ja ystäviemme kanssa oli sovittu Okko-huoltoasemalle. Alkutervehdysten jälkeen pääsemme kirjautumaan hotelliin. Laivalla kevyt iltapala ja ajoissa nukkumaan. Jo kello 6.00 ambulanssisaattue aloittaa matkansa Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan kautta Ukrainaan. Tommi Palomäki (vas), Kimmo Raitanen ja Reijo Laine perillä Kiovassa, ambulanssien luovutustilaisuudessa. Palomäellä on itselläänkin kokemusta sotatoimialueelta, sillä hän toimi vuosituhannen vaihteessa rauhanturvaajana Libanonissa, jossa kahinoivat Israel ja libanonilaiset sissijärjestöt. Ensimmäinen meidän ambulansseistamme pääsee tarkastukseen ja tulliin kello 7:n jälkeen ja viimeinen selviytyy läpi kello 12. Pienien miehistön ja autojen huoltotoimenpiteiden jälkeen lähdemme ajamaan letkassa kohti Ukrainan Lviv-kaupunkia. Sopiva jännitys alkaa nousta. Koko viikon olen ajatuksissani valmistautunut tulevaan ja erilaisiin tilanteisiin, mitä matkan varrella voi vastaan tulla. Puolan ja Ukrainan rajalla olemme heti puolen yön jälkeen. Hyvä fiilis ja valmiina matkaan! 18.3. Matkaan Suomesta lähti myös 11 muuta leijonaklubien Ukrainaan hankkimaa ambulanssia miehistöineen. Herätys laivalla kello 4.45. AUTOA lähdettiin toimittamaan maaliskuun 18. päivä ajamalla perille. Rajalle oli valtavan pitkä rekkajono, jonka onneksi saimme ohittaa ja siirtyä lähelle jonon kärkeä. TOMMI PALOMÄKI Ukrainan kansan vapauden kaari Kiovassa: Tommi Palomäki, Petri Selin Liedosta ja Kimmo Raitanen. 20.3. Reino oli jo valmiiksi Piihovilla, jossa kahvi ja pari pizzanpalaa suuhun, ja sitten koko ambulanssiletkan nokka kohti Helsingin Kampin Narinkkatoria kaikkien matkaan lähtevien ambulanssien kokoontumiseen. Noin tunnin odottelun jälkeen kuitenkin ilmenee, että tästä raja-asemasta pääseekin tänään läpi vain raskas kalusto. Kaikkiaan rajaja tullimuodollisuuksiin meni noin 12 tuntia aikaa. Ambulansseissa on pääsääntöisesti kaksi henkilöä, joista toinen ajaa ja toinen hoitaa navigointia sekä viestintää muiden ambulanssien kanssa. Reissu Ukrainaan kesti kaiken kaikkiaan kymmenen päivää. Rajalla ja tullissa autojen ja niitä koskevien papereiden tarkastukset ovat perusteelliset. Siellä parkkeeraamme ambulanssit näytille kaupungintalon edustalle. Yö tuli nukuttua erittäin hyvin, eikä matkan alku painanut mieltä, päinvastoin, oikein mielenkiinnolla haluaa päästä jo matkaan. Tommi Palomäki piti matkan ajan päiväkirjaa, jonka jakaa nyt Somero-lehden lukijoiden kanssa. Ratin taakse hyppäsi hankkeen puuhamiehenä alusta saakka toiminut Tommi Palomäki, joka sai matkakumppaneikseen Kimmo Raitasen ja Reino Laineen. Teiden kunto on pääsääntöisesti hyvä. Siellä olisi ohjelmassa autojen ja hankkeen esittelyä medialle sekä muille kiinnostuneille. Kuljettaja toimii vastuullisena näissä asioissa, joten on parempi että jo aikaisemmin tämän kokenut henkilö toimii kuljettajana. Torilta autoletkana VikingLinen terminaaliin ja laivaan. Paikallisten isäntiemme ja ystäviemme järjestämä terHeti puolen yön jälkeen annetaan Kiovassa ilmahälytys. SOMERO 10 Perjantaina 10.4.2026 Ambulanssiletkassa Ukrainaan Sari Merilä LIONS Club Somero keräsi viime vuoden lopulla varoja ja lahjoituksia, joilla hankki nimikkoambulanssin Ukrainan Kiovaan. Niinpä käännämme 12 ambulanssin letkamme ympäri. ■ Tommi Palomäki avaa päiväkirjansa Somero-lehden lukijoille. Yön pimeinä tunteina siirrymme pitkin pieniä metsäteitä seuraavalle raja-asemalle, jossa olemme kello 02.30, ja jälleen jonon hännillä
Saamme nauttia isäntiemme lämpimästä vieraanvaraisuudesta ja meille tarjotuista herkullisista ruuista. Ambulanssit starttaavat kello 10 letkassa kohti Kiovaa. Sitä ”nukkumista” kestää noin puoli tuntia ja taas ilmahälytys. 23.3. Lisäksi koko Ukrainassa on ulkonaliikkumiskielto joka yö puolesta yöstä aamuviiteen. Pari levähdystaukoa matkalla ja perillä Dobrobut-säätiön sairaalalla olemme noin kuuden aikaan illalla. Lähden itse käymään oppaamme Kimmon kanssa Maidanin aukiolla, jossa on myös valtava lippumeri sodassa kaatuneiden kunniaksi. Erittäin pahassa autokolarissa henkilöauto oli ajanut rekan perään ja vielä toinen rekka ajanut sen henkilöauton perään. Laskemme sinne sinivalkoiset kukat. Tänään ohjelmassa on opastettu kaupunkikierros. Somerolla olen 14.30. Eli sieltä saimmekin mennä suoraan aamupalalle. Dobrobutsäätiö hoitaa ambulanssien jakamisen rintamalle, paikkoihin, joissa niitä kipeimmin tarvitaan. Kiovassa Maidanin-aukiolla valtava lippumeri kaatuneiden sotilaiden kunniaksi. Myös Someron Lions Clubin jäsenet osallistuivat vapaaehtoisella summalla hankkeeseen. Mielenkiintoinen kokemus ja erittäin maukasta ruokaa. Tällä kertaa rajatarkastukset sujuvat ”nopeasti” eli pääsemme rajalta jatkamaan matkaa kohti Puolan Varsovaa noin kuuden maissa aamulla. Paikalla on myös suomalaisten Ukrainassa kaatuneiden muistopaikka. Illalla kello 18 on lähtö kotiin päin kolmella pikkubussilla. Kiiruun koulun auditoriossa. Tutustumme Lvivin kaupungin tärkeimpiin ja arvostetuimpiin nähtävyyksiin. 22.3. Aamuyöstä kahden aikoihin saavumme Ukrainan ja Puolan rajalle. Tarjolla on varsin laadukasta vaateynnä muuta militariatavaraa. Jätämme ambulanssit sinne. Koko Ukrainassa pidetään joka aamu kello 9 hetki, jolloin kaikki ihmiset ja autot pysähtyvät noin minuutin ajaksi. Lopun päivää otamme rauhallisesti lepäillen ja syömässä käyden. Siellä on 11 Suomen lippua ja niissä kaatuneiden suomalaisten sotilaiden taistelijanimet. Älypuhelimeen ladattava sovellus kertoo ilmahälytyksistä.. Valveilla oli oltu kuitenkin yhtäjaksoisesti noin 42 tuntia, eli nukkumaan käytiin noin kello 22. ”Vapaapäivä”. Illemmalla teemme pitkähkön kävelylenkin Dnepr-joen varrella ja Kiovan nähtävyyksiä katsellen. ”Vapaapäivä”. Lippumeren seassa myös kaatuneiden suomalaissotilaiden muistopaikka, jonne Tommi Palomäki laski sinivalkoiset kukat. Tuntuu epätodelliselta, kun Kiovan kokoinen miljoonakaupunki pysähtyy ja hiljenee. 27.3. Heti puolen yön jälkeen annetaan Kiovassa ilmahälytys. Paikalla on myös suomalaisten Ukrainassa kaatuneiden muistopaikka. Matkaa on edessä noin 550 kilometriä. Ambulanssin hankinnan mahdollistivat tuellaan Someron Säästöpankki, Jaatimet, Kart ja Someron Peltipinta. Runsaan tunnin kuluttua pääsemme takaisin huoneeseen nukkumaan. Taas jälleen kerran saa todeta, että: ”Kyllä meillä Suomessa on sentään asiat HYVIN”! MATKASTA järjestetään tarkempi esittelytapahtuma torstai-iltana 7.5. Siellä on 11 Suomen lippua ja niissä kaatuneiden suomalaisten sotilaiden taistelijanimet. Aamulla osa miehistöstämme ja paikallisista oppaistamme lähtee ostoksille militariakauppaan. 21.3. Illalla lähdemme syömään salakapakka-tyyliseeen ravintolaan. 26.3. Suomessa bussi kohti Salon Piihovia lähtee puolen päivän aikoihin. Ennen sitä teemme kuitenkin Kimmon, paikallisen tulkkimme ja yhden kuljettajan kanssa omatoimisen kävelyretken paikalliselle sankarihautausmaalle. Jätettyämme sairaalan, menimme porukalla syömään ja sen jälkeen hotellille. Ei muuta kuin valmiusreppu selkään ja ripeästi kohti sheltteriä (=pommisuoja). Yhteisellä illallisella Ritariravintolassa pidetään seuraavan päivän briiffaus, koska siirrymme Lvivistä Kiovaan. Maassa on tapana ajaa suomalaisen silmin lujaa. Päästyämme Maidan-hotellille menen pienen iltakävelyn jälkeen nukkumaan. Kello 9 meidät kuljetetaan Dobrobut-sairaalaan, jossa on virallinen ambulanssien luovutustilaisuus. Takaisin sheltteriin, jossa menee tällä kertaa 3,5 tuntia. Unet jäivät siltä yöltä nukkumatta. Kiovan suurkaupungista päästyämme matka taittuu hyvin ja liikenne on hiljaista. Osa porukkaa tutustuu Lvivin kaupunkiin, jossa käyvät muun muassa vanhassa suklaakaupassa. Hiljaisella hetkellä kunnioitetaan sodassa kaatuneita. Kuljetukset kohti Varsovan lentokenttää lähtevät kello 6.15 ja lento Suomeen kello 8.50. Samalla muistetaan hankkeen mahdollistaneita lahjoittajia. Ennen puoltayötä kohtaamme onnettomuuspaikan. 24.3. Paikoitellen oman ambulanssin mittarimme näyttää 145 kilometriä tunnissa. Hautojen, lippujen ja kuvien paljous vetää mielen surulliseksi ja tyhjäksi. Myös sairaalassa ollessamme tuli ilmahälytys, joten ”pääsimme” tutustumaan myös sairaalan sheltteriin. Paikallinen isäntämme ajaa omalla henkilöautollaan letkan ensimmäisenä tai viimeisenä, tarpeesta riippuen. Vauhti on kova. Kiovassa on esillä tuhoutunutta sotavälineistöä. Paikoitellen oman ambulanssin mittarimme näyttää 145 kilometriä tunnissa. Tuntuu hyvältä olla Suomessa ja kotona! Reissu oli kaikkiaan fyysisesti ja psyykkisesti aika raskas, mutta kuitenkin erittäin mielenkiintoinen, ikimuistoinen ja silmiä avaava. Täälläkin lippumeren seassa on myös suomalaisille kaatuneille oma muistopaikka. Perjantaina 10.4.2026 SOMERO 11 vetuloiltajuhla alkaa kello 18. Varsovaan päästyämme, noin kello 11, tuli otettua parin tunnin unet hotellissa, koska yöllä pikkubussissa matkustaessa ei uni tullut lainkaan silmään. Tutustumme kävellen kaupunkiin. 25.3
Korvenoja on pohtinut, että tukiasiat kannattaisi käydä läpi perinpohjin. Maissa, joissa on Suomea paremmat kasvuolosuhteet, viljelijät laittavat hanskoja tiskiin. Hyvät opit olen saanut isältä ja isän isältä, kiittelee Härkjoentien varressa maatilaa pitävä Korvenoja. – Minulla ei ole käynyt mielessä tehdä jotain muuta. Viime syksynä hajosi puimuri kesken puintien. ■ Kasvinviljelijä Juha-Matti Korvenoja: – Sopimuksilla pystyy saamaan lisähintaa. Korvenoja toivoisi, että osaaminen pidettäisiin Suomessa. Se on valvonnalla osoi– Kun kuu, tähdet ja Otava ovat kohdallaan, niin syntyy hyvää. Edes se, että EU-tukien ennakot saataisiin maksatukseen jo elokuussa. Korvenoja laskee, että 50 000 kilon rekkakuormalla saa nyt 5000 litraa öljyä. Sillä taataan takuu tehdystä työstä. Viljan hinta nousi joksikin aikaa. Kasvinviljelijä Juha-Matti Korvenoja on tyytyväinen syysvehnäpeltoonsa. – Naapuriyhteistyö pelasti tilanteen. Korvenojalla on viides vuosi meneillään viljelijänä. Paperit ja tekemiset täytyy pitää ajan tasalla. Korvenojasta valvonnalla on hyvät puolensa. Muistan kun olimme silloin pitkäperjantaina täällä käymässä. Isä viljelee edelleen kotitilaa Orimattilassa yhdessä Juha-Matin veljen kanssa. Silläkin säästää, että hoitaa itse viljanajot. – Papereita allekirjoitettiin koronanaamarit päässä. Euroopan unionissa asiat ovat valvottuja; satelliitit valvovat, oletko kylvänyt ja korjannut sitä, mitä olet luvannut tekeväsi. Hän on huomannut, että monessa tuotteessa raaka-aine on kyllä kotimaista, mutta jatkojalostusmaaksi osoittautuu aivan joku muu maa. – Valkuaisesta emme ole omavaraisia. Korvenoja sanoo, että omat valinnat vaikuttavat lopputulokseen. Sopimus teettää lisää työtä, mutta antaa turvaa, toteaa mies, joka on juuri tehnyt rukiista viljelysopimuksen. Hänestä jalostusastetta pitäisi nostaa. Juha-Matti ryhtyi isännäksi vuonna 2021. Korvenojalla 80 prosenttia on sopimustuotantona; hinnat sovittu etukäteen. – Joka aamu uutisoitiin, että joku tavara on loppu markkinoilta. – Olisi pitänyt kysyä häneltä, että kuinka kauan oikein tarvitaan, että jotain pystytään kohentamaan. – Markkinat ovat nousseet entistä suurempaan rooliin. Ja tämähän on vapaaehtoista; kukaan ei pakota tähän. Hän suunnitteli jo eläkkeelle siirtymistä. – Sopimuksilla pystyy saamaan lisähintaa. Olen lapsesta kasvanut tähän hommaan kiinni. Siellä maaja metsätalousministeriön valtiosihteeri Päivi Nerg sanoi valtion yrittäneen tehdä kaikkensa tilanteen parantamiseksi. Monenlaista on tapahtunut. – Vielä en ole katunut. – Jos huomataan, että jokin päätös on huono, niin miksi sitä ei ryhdytä korjaamaan. Lunta oli maassa, kun kävelimme metsissä ja pelloilla, kertaa Juha-Matti Korvenoja aikaa, kun hän oli 11-vuotias. Viljelijöiden määrä vähenee. Tanskalainen isäntä, joka käytettyä puimuria myi, sanoi muidenkin tilan koneiden olevan myynnissä. Minä hain isältä Orimattilasta puimurin, ja sain loput viljat puitua. – Vaikea määrittää, mikä on sopiva määrä peltoa tai millä pärjää. Käytettyjä koneita on tarjolla paljon, kun moni tila on lopettelemassa. Urakoitsija hoiti osan. Ei suuria investointeja, ei maanostoa eikä koneiden. KUVAT MERJA RYHTÄ maaseutu. Suomen Kasvinviljelijät -yhdistys järjesti toisen kriisikokouksen Teeriharjulle. Korvenoja ei tällä kertaa löytänyt käytettyjen koneiden rivistä vastaavanlaista kuin Tanskassa oli tarjolla. Mutta yllätyksiä ja rahanreikiä tulee aina. Hän ihmettelee, kun kriisistä puhutaan, niin maaja metsätalousministeri ei tullut paikalle. – Isä osti tämän tilan Somerolta vuonna 2000. Hän on todennut syysvehnän varmaksi kasviksi pelloilleen. Korvenoja sanoo, että ainahan viljapuolella on ollut vaihteluja, mutta nyt sodat Ukrainassa ja Lähi-idässä ovat muuttaneet kasvinviljelijän tilannetta rajusti. Polttoöljyjen hinnat ovat nousseet pilviin. Viljelykalustoa on yhteisomistuksessa, esimerkiksi lannoitteen pintalevitin ja kasvinviljelyruisku. Nosto voisi olla kannustin lisätä valkuaiskasvien viljelyä. Hän ehdottaa valkuaiskasvipalkkion nostamista. Korvenoja ei ymmärrä päätöksenteon hitautta eikä vitkastelua. Juuret ovat päässeet hyvin vauhtiin, näyttää Korvenoja syysvehnän oraista. Korvenoja ihmettelee myös etujärjestö MTK:n suhtautumista asiaan. Hän aikoi metsittää peltojaan. Jyvät voi viedä lähellekin Juha-Matti Korvenojan suunnitelmat tulevalle satokaudelle ovat selkeät. Ennen koronaa öljy maksoi runsaat 50 senttiä litralta, nyt viisinkertaisesti. Viljanhinta on ollut alhaalla yli kaksi vuotta. Sillä saadaan työtä kotimaahan ja maailman puhtainta ruokaa kuluttajille. – Jo Etelä-Ruotsissa on 30 prosenttia paremmat sadot kuin meillä Suomessa, ja me kilpailemme heidän kanssaan samoilla markkinoilla. – Alkutuotteelle tulee saada lisää jatkojalostusta. Isännyyden alkajaisiksi syttyi sota Ukrainassa. Hänestä tärkeitä ovat viljelijän omat ratkaisut, mihin aikaan hankkii, ostaa, myy ja tekee, ja millä tavalla pitää maasta huolta. – Autamme toisiamme puolin ja toisin. SOMERO 12 Perjantaina 10.4.2026 Osaaminen pidettävä Suomessa ja jalostusastetta nostettava Merja Ryhtä JUHA-MATTI Korvenojalle on ollut aina selvää, että hän ryhtyy viljelemään maata. Viime vuonna uusia puimureita myytiin Suomessa vain 90 kappaletta. Jyvät voi viedä lähellekin. Markkinat entistä suurempaan rooliin Juha-Matti Korvenojalla on omistuksessaan 70 hehtaaria metsää ja 100 hehtaaria peltoa sekä lisäksi yli 100 hehtaaria vuokrapeltoa. Korvenoja on kiitollinen avusta. Korvenoja lähti veljensä kanssa ostamaan puimuria Tanskasta, kun netistä löytyi sopiva, New Holland -merkkinen
Pienet mahdolliset häiriötkään eivät enää huoleta. Vuonna 1994 mediaanipalkka oli 9800 markkaa kuukaudessa ja 117600 markkaa vuodessa. Kahdeksan kWh akkupaketti ei vie puolestaan paljoa varastotilaa. – Olen laskenut, että kaikkien kulujen jälkeen meille olisi kannattavaa, jos sähköstä saisi yli 20 snt/wh ja sellaista hintaa hyvin harvoin saa. Mutta sitä edellinen vuosi ei mennytkään kovin hyvin, toteaa kasvinviljelijä. Keväällä on tarkoitus kylvää myös kauraa ja rapsia. – Isän ajoilta on kokemusta öljykasveista. Kesällä on kiva seurata, miten kasvu etenee ja sujuu. Hänestä viljelijän suuren tulonmenetyksen tajuaa vertaamalla vuoden 1994 ja tämän hetken mediaanipalkkaa. – Lannoitteiden levitykset on aloitettu pitkäperjantaina. En ole ihan mettittynyt, hymyilee 37-vuotias somerolainen. Nyt mediaaniansio on 3400 euroa kuussa ja noin 40000 euroa vuodessa. Oletusarvo niille on 15 vuoden käyttöikä. – Mutta kun kuu, tähdet ja Otava ovat kohdallaan, niin syntyy hyvää. Mutta epäsuoria säästöjä on tullut myös. Akkujärjestelmiä on markkinoitu viime aikoina monenlaisilla lupauksilla, osa ilmeisen katteettomillakin. – Tämän hyödyt ovat ihan jossain muualla. Sen avulla pystyy tarkkailemaan ja ohjaamaan järjestelmän toimintaa. Kevätaurinko saa innon pintaan Juha-Matti Korvenoja tuumii, että liian usein maanviljelystä puhutaan negatiivisessa mielessä. Laajentaminenkin onnistuisi varsin helposti ja olisi paljon edullisempaakin ostohetken ajankohtaan nähden. Kuiva vuosi kun tulee, niin se kertautuu monessa tasossa. Kevätaurinko saa hänet innostumaan. tettavissa ja nähtävissä, esimerkiksi ympäristöasioissa. Ennen ansiolla sai rekkakuormallisen viljaa ja nyt neljä. Kateus nostaa päätään, kun maataloustuottajien tukisummat tuodaan esiin mediassa. – Eli jos verkkoon tuli häiriö missä vaan, meiltä oli sähköt poikki ja oli välillä varsin turhauttavaa katsoa pimeässä talossa naapuria, jonne sähköt tulivat Someron suunnasta ja heillä kaikki toimi normaalisti. Unohdetaan kaikki se hieno, mitä Suomen luonnossa, puhtaissa kotimaisissa tuotteissa ja maanviljelijän ammatissa saa kokea. Hintsan perhe on tyytyväinen tämän hetken asumiseensa maalla. On minulla muutakin elämää; ystäviä, tuttavia, sukulaisia. Esimerkiksi tiistaina hän oli juuri kiertolannoitteiden infotilaisuudessa. Appi on tämänkin järjestelmän lähes sydän ja aivot. – Sähkökatkoja ei käytännössä enää huomaa, ainoastaan kännykkään tulee ilmoitus, että järjestelmä käynnistyi. Ja niille annettaisiin niille kuuluva arvo teoissa, ei vain puheissa. maaseutu. – Tänne kotiin ei kukaan tule kertomaan tärkeitä asioita. Korvenoja muistuttaa myös tosiasiasta, että kasvinviljely on pitkälti kiinni säistä. Ainakin näiltä osin olemme siis varautuneita muuttuvan maailman menossa. Tosin meidän laskelmaa rasittaa se, että ostohetkellä akkujen hinta oli paljon korkeampi kuin nyt, käytännössä nyt saa samalla rahalla neljä kertaa enemmän akkukapasiteettia kuin meillä on. Korvenoja haluaa pysyä tämän ajan hermolla. – Akkukapasiteettia on käytössä noin 8 kWh ja se riitti, kun joulun jälkeen oli 12 tunnin sähkökatkos. On otettava itse selvää. Suomalaiset ovat pääosin kuuliaista kansaa, joka noudattaa asetuksia. – Monella on käsitys, että tuet ovat puhdasta tuloa. Hänelle on tärkeää tuottamansa tavaran laatu ja yleensäkin maailman puhtaimmiksi sanotut Suomen maataloustuotteet. Asumista varjostivat pitkään pidemmät tai lyhyemmät sähkökatkokset, joista tuli asumiseen monenlaista harmia. Tietotyöläiselle sähkökatkojen loppumisen myötä ainuttakaan tärkeää laitetta ei ole enää hajonnut. Myös kateellisia ollaan. Tulee muistaa, että tuet ovat veronalaista tuloa. – Meidän järjestelmä on Victronin valmistama, jonka tekniikka on koeteltu esimerkiksi merija laivaympäristössä. – Vesi tulee taloon talon yläpuolella olevasta lähteestä, ruokaa pystymme valmistamaan kaasulla ja lyhytkestoiset sähkökatkot eivät enää haittaa. Toivoisin, että koko ketju olisi. Mutta silti asia tämänkin asian kannattavuus kannattaa laskea tarkasti. Maanviljelijän ammatissa pitää olla valmis sietämään epävarmuutta. – Sähkö tulee meille Pusulan puolelta ja olemme linjan lähes viimeisiä asiakkaita, Hintsa kertoo. Albert Hintsa ei ole kokenut omalla kohdallaan asiaa järkeväksi. Aurinkopaneleiden huipputuotantoteho on 8 kW ja tämän järjestelmän kanssa olemme käytännössä sähkön suhteen omavaraisia, sähköauton latausta ja sähkösaunaa lukuunottamatta, maaliskuusta lokakuuhun. Jos hankintahintaa ei saa koskaan takaisin, niin mikä oli suurin syy tähän, kohtuullisen arvokkaaseenkin investointiin. Kotimaisen alkutuotteen viljely on Korvenojan elinkeino. Laitteisto on pelannut moitteettomasti ja käyttöohjelmisto on kehittynyt koko ajan mitä se on ollut meillä käytössä. Albert Hintsan perheen järjestelmässä on sähkön jokaiselle kolmelle vaiheelle oma invertteri. KUVAT OLLI SALOMÄENPÄÄ Kahdeksan kW akkupaneelia tarvitsee jo melko paljon tilaa talon katolla. – Ensisijaisesti mukavuus, Albert Hintsa toteaa. Perjantaina 10.4.2026 SOMERO 13 Akkujärjestelmästä asumismukavuutta Olli Salomäenpää – TÄMÄ järjestelmä ei tule maksamaan ikinä itseään takaisin, toteaa Albert Hintsa aurinkosähköakkupaketistaan. Asiaan oli saatava siis parannus ja siksi vuonna 2022 heille asennettiin nykyinen varavirtajärjestelmä. Alueelliset erot voivat olla suuria. On otettava itse selvää Korvenoja sanoo viljelemiensä syysvehnien pärjänneen talvesta hyvin. Toki voisin kuvitella, että siinä kaukaisessa vaiheessa, kun talon myynti tulee ajankohtaiseksi, järjestelmän olemassaolo voisi olla yksi myyntivaltti. – Vähän tässä piti olla pioneerihenkeä matkassa eikä tarjontaa ollut samalla tavalla mitä tänä päivän mediassakin on esillä, Albert Hintsa muistelee. – Olen ylpeä niistä. – Se pärjää, vaikka kuiva kausi jatkuu juhannukseen asti. Hintsan perhe on asunut Oinasjärven kupeessa sijaitsevassa talossaan 15 vuotta. Käy viljelijätapahtumissa ja koulutuksissa. Esimerkiksi viime vuonna sain ihan hyvän sadon; isä ja veli Orimattilassa ennätyksellisen. Korvenojan pelloilla on nyt kasvamassa syysvehnää ja -ohraa sekä ruista. Yksi sana on ollut reservimarkkina, jossa ajatuksena on se, että akkukapasiteetin omaavat pystyivät myymään omissa akkuvarastoissaan olevaa sähköä valtakunnan verkkoon silloin kun hinta on korkea. Sitä hän on laittanut peltoon, koska on todennut syysvehnän viljelyvarmimmaksi. – Jos ei vettä tule, niin maasta sitä on vaikea määräänsä enempää saada. Tuet kierrätetään viljelijöiden kautta, joka takaa edullisempaan hintaan elintarvikkeita, toteaa Korvenoja. On siis parempi käyttää sähkö mahdollisimman paljon itse. Myös aikaa on säästynyt, kun ei ole joutunut korjaamaan sähkökatkojen sekoittamia tietokoneita
Tilalla arki on rytmittynyt eläinten tarpeiden mukaan. Ahvenanmaanlammas on uhanalainen rotu, mutta sen suosio on hiljalleen kasvussa, ja sitä tavataan yhä enemmän myös Manner-Suomessa. Elinan hevoset tulivat Matille kengitettäviksi. Yhä tärkeämmäksi osaksi toimeentuloa on noussut maatalousurakointi, jota Matti haluaisi tulevaisuudessa tehdä nykyistä enemmän lampolan rinnalla. Päivätyökseen Elina toimii sairaanhoitajana yksityisessä lastenkodissa. Vähitellen innostus kasvoi, ja nykyisin tilalla on vajaa sata eläintä. Yksi katraan rohkeimmista on Alma-niminen uuhi, joka tulee uteliaasti rapsutettavaksi. MATTI on kotoisin Halikosta, eikä hänen lapsuudenkodissaan ollut maatilaa, mutta eläimet kuuluivat arkeen. Lampolassa lampaat on jaettu kolmeen ryhmään, pässit omassa karsinassaan ja uuhet erikseen astutettaviin ja ei-astutettaviin. Villatyyppejä on useita, ja noin puolella pässeistä kasvaa sarvet, kun taas uuhista vain harvemmalla. Osa villasta päätyy kehräämöön langaksi, osa myydään raakavillana. Tila toimii luomutilana, mikä tuo mukanaan omat vaatimuksensa niin viljelyyn kuin eläinten hoitoon. – Se on jopa työläämpi homma, kun ne ovat pitkin poikin isolla laitumella, Elina kertoo. Seuraava kerintä on toukokuun alussa, jolloin Ypäjältä saapuva keritsijä hoitaa työn. Rotu tunnetaan pienikokoisuudestaan ja kaksikerroksisesta villastaan. SOMERO 14 Perjantaina 10.4.2026 Lehden tila kasvoi harrastuksesta elinkeinoksi Emmi Ali-Yrkkö TORRO-KOIVULANTIEN varressa Pajulassa sijaitseva Lehden tila on paikka, jossa maaseudun rauha, eläinten hyvinvointi ja määrätietoinen työ yhdistyvät. EMMI ALI-YRKKÖ maaseutu. MATTI Lehti aloitti lampaiden pidon seitsemän vuotta sitten aluksi harrastuksena, yhdellätoista lampaalla. Tilaa pitävät Matti Lehti ja Elina Eriksson, joiden arki rakentuu pitkälti lampaiden, hevosten ja perheen ympärille. Kerinnän jälkeen villa lajitellaan ja puhdistetaan käsin. ELINA puolestaan on lähtöisin Kemistä, mutta hevosharrastus syttyi nuoruusvuosina Hämeenlinnassa. Kengittämistä Matti on joutunut vähentämään ajanpuutteen vuoksi. Lampaat ruokitaan kahdesti päivässä ja samalla niiden kunto tarkistetaan. Ammatiltaan hän on autonasentaja ja tekee edelleen töitä traktoreiden parissa alihankintana Auranmaan huoltopalvelulle. Kesäisin eläimet laiduntavat, mutta tarkastukset jatkuvat päivittäin. Palveluihin kuuluvat työt niitosta aina paalaukseen asti Somerolla ja lähikunnissa, ja asiakaskäyntejä tehdään säännöllisesti myös esimerkiksi Ypäjälle. Nykyisin hänellä on kaksi hevosta, Voitto ja Charmi-poni, jotka asuvat Taka-Pajulassa. YHTEINEN elämä rakentui vähitellen myös tilan ympärille. Hän työskenteli nuorena naapurin tilalla ja myöhemmin muun muassa sikatilalla. Arki on usein kiireistä, sillä maatilan lisäksi molem■ Elämää ja eläimiä Pajulassa Elina Eriksson ja Matti Lehti pyörittävät yhdessä Lehden tilaa. Matti ja Elina ovat tavanneet hevosten parissa. Tilalla kasvatetaan ahvenanmaanlampaita, suomalaista alkuperäisrotua, joka on sopeutunut karuihin saaristo-olosuhteisiin. Pehmeä pohjavilla lämmittää, kun taas pidempi peitinvilla suojaa säältä. Kotona oli vuohia, lampaita, kalkkunoita ja ankkoja. Kahdesti vuodessa lampaat keritään ja niiden sorkat leikataan. Kaikki lampaat eivät kuitenkaan ole yhtä kesyjä, vaan osa tarkkailee vieraita hieman etäämmältä. Lisäksi Matti tekee pienimuotoisia konekorjauksia ja tarjoaa asiantuntijakonsultaatiota erityisesti Fordja New Holland -traktoreihin liittyen
maaseutu. Viime vuosi toi mukanaan myös vastoinkäymisiä, mutta niistä selvittiin yhdessä. Laidunmaata on tilan ympärillä 12 hehtaaria. Elina Eriksson Lapset ovat mukana tilan töissä. Suoramyyntiä ei ole, sillä se vaatisi lisää työvoimaa. – Maatilat eivät nykyisin elätä perheitä, Matti toteaa. EMMI ALI-YRKKÖ Kesän tullen lampaat pääsevät jälleen laitumelle. Lampolan vieressä on metsätarha, johon eläimet pääsevät heti säiden salliessa. Välillä on harkittu rodunvaihtoa. EMMI ALI-YRKKÖ Charmi-poni ostettiin lasten harrastuskäyttöön. Se on seurausta karkuteille lähteneestä pässistä. Tänä vuonna tilalla odotetaan syksykaritsointia, ja elokuun alussa syntyväksi arvioidaan noin 130 karitsaa. Luomuviljelyn opinnot ja kurssit on suoritettu, ja lisäksi Ruokavirasto edellyttää määräajoin erilaisten verkkokoulutusten suorittamista. – Olisi vaikeaa kuvitella elämää ilman eläimiä. Kevään edetessä lampaat pääsevät jälleen ulos. LUOMUTILANA toimiminen edellyttää jatkuvaa osaamisen päivittämistä. EMMI ALI-YRKKÖ – Harrastukset voivat odottaa, eläimet eivät. Ahvenanmaanlampaan kasvatus on myös yhteisöllistä. Kaikki näytti niin kauniilta, Elina hymyilee. Kasvattajat auttavat toisiaan ja vaihtavat tietoa eri linjoista. Lehden tilan arkea voi seurata sosiaalisessa mediassa tilillä Lehden Tila. ELINA ERIKSSON Tämän vuoden karitsat nimetään N-kirjaimella alkavilla nimillä. Matilta katkesi kyynärtaipeesta jänne, joka aiheutti puolen vuoden sairausloman. – Harrastukset voivat odottaa, eläimet eivät, Elina sanoo. milla on työt tilan ulkopuolella. Matti Lehti Ahvenanmaanlammas on tunnettu monipuolisesta väristään ja erinomaisesta säänkestävyydestään kaksinkertaisen villansa ansiosta. – Eilenkin ajettiin iltatallille ja nähtiin aivan upea auringonlasku. Työn ja arjen yhteensovittaminen vaatii suunnittelua ja yhteistyötä. Apua saa kyllä, Matti kertoo. Tulevaisuudessa tilaa halutaan kehittää edelleen lammastilana. Jalostustyö on tärkeä osa toimintaa, ja tavoitteena on kasvattaa terveitä ja elinvoimaisia eläimiä. Illan askareet hoidetaan usein yhdessä. Perjantaina 10.4.2026 SOMERO 15 – Maatilat eivät nykyisin elätä perheitä. Tilalla eläinmäärä on tällä hetkellä maksimissaan, eikä laajentaminen ole ajankohtaista suurten investointien vuoksi. Arjen pienet hetket tuovat kuitenkin voimaa. Leonora ruokkii karitsaa. VAIKKA ala on haasteellinen ja kustannukset kasvavat, elämäntyyli pitää otteessaan. Yksi pieni karitsa juoksentelee lampolassa jo nyt. Viljelijöiltä vaaditaan säännöllisesti erilaisia ammattitaitoa ylläpitäviä opintojaksoja. – Välillä mietitään, kenellä olisi sitä linjaa, joka meiltä puuttuu. Elinan Kunkku-hevonen kuoli yllättäen kesken maastolenkin
maaseutu. Nahkatöiden tekeminen vaatii sorminäppäryyttä, hahmotuskykyä ja jonkin verran käsivoimia. – On mahtava ja voimaannuttava tunne saada käsin tehty työ valmiiksi. Työ vaatiikin kykyä toimia eläinten kanssa, taitoa kaavoittaa mittatilaustuotteita ja työvaiheiden suunnittelemista etukäteen. Perustutkinto sisältää erityisesti hevosvarusteiden valmistamista erilaisilla tekniikoilla, kun taas ammattitutkinto keskittyy sen lisäksi yrittäjyyteen ja hevostalouden kokonaisvaltaisempaan osaamiseen. seuraavia varusteita ja lisälaitteita: • lisälämmittimet (Webasto / Eberspächer / Binar) • hydrauliset kauhalukot • lisähydrauliikat • etukuormaimet • määräaikaishuollot ja öljynvaihdot ja korjaukset Ja muut lisävarusteasennukset Soita ja kysy Soita ja kysy tarjousta tai tarjousta tai lähetä spostia lähetä spostia.. 040 6411712, Somerniemi KASVINSUOJELUPALVELUA! ruiskujen testaukset kasvinsuojeluainetutkinnot ruiskutusurakointia hiirien, rottien ja sisähyönteisten torjuntaa Fermas Oy KONEHUOLTO Korjaamme ja huollamme traktorit, maatalouden työkoneet ja kiinteistökoneet ammattitaidolla ja sovitussa aikataulussa. SOMERO 16 Perjantaina 10.4.2026 KONEURAKOINTI MIKKOLA 0500-970 610 • Maanrakennustyöt • Soraja mursketoimitukset • Kalliomursketta Somerniemeltä • Energiapuuhakkuut giljotiinikouralla SERTIFIOIDUT SIEMENET KEVÄTKYLVÖILLE SUJUVASTI PELTOSIEMEN PAKKAAMOLTA. Virheitä on vaikea peitellä, kun tehty reikä jää nahkaan pysyvästi. Ensin materiaaliin pitää tehdä reikä naskalilla, ja sen jälkeen lanka viedään sen läpi kahdella neulalla molemmista suunnista. Nyt kesken on valjassepän ammattitutkinto Ypäjän Hevosopistolla. Kansalaisopistossa käyty nahkatyökurssi vei käsityöharrastajan mennessään. – Nyt on kysytty jo monenlaista muutakin, esimerkiksi auton ratin nahoittamista, hän kertoo. Lisäksi vaaditaan suunnittelutaitoja, pitkäjänteisyyttä ja kykyä toteuttaa omaa suunnitelmaa tarkasti. – Se on aivan erilainen kuin muut materiaalit, joita olen ennen käsitöissä käyttänyt. – Olen aina tehnyt käsitöitä. aki.riski@tilasiemen.fi p. – Tekniikat on ihan samat, teki siinä sitten hevoselle suitsia tai koiralle talutushihnaa. Hevosvarusteiden valmistamisen ja korjaamisen perusopinnot hän suoritti Axxell Brusabyssä Kemiönsaaressa. 044-263 6457 E-Mail Info@fermas.fi www.fermas.fi Käythän tykkäämässä Facebook sivuistamme! Muista koneidesi Muista koneidesi huolto! huolto! KÄRKILAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE Lähisiementä Salosta Valtatie 338, Halikko as. Kaikkein eniten häntä kiehtoo nahka materiaalina, sillä hän pitää sitä ainutlaatuisena ja anteeksiantamattomana. Nahan laatu on vain hevosvarusteissa vähän vahvempaa. Vielä ollaan kuitenkin aika alussa, hän pohtii. Kun tehdään yli sentin paksuiseen nahkaan reikää naskalilla, se ei käy helposti, hän toteaa. – Toivoisin, että ammattitaito olisi niin laaja, että pystyisi toteuttamaan ihan minkä tahansa asiakkaan toiveen. Vaikka aikomuksena on pitäytyä osa-aikaisessa yrittäjyydessä, tulevaisuudessa Helmi haluaa kehittää taitojaan mahdollisimman pitkälle ja päästä yhdistelemään eri materiaaleja käsitöissään. Myös eläinten kanssa toimiminen vaatii omanlaistaan pelisilmää. KUVAT OLIVIA LUHTALA Nahka on paksua ja niitit sekä muut koristeet hankaloittavat työstämistä, joten moniin nahkatöihin ei voi käyttää ompelukonetta. Tuote pitää nähdä valmiina jo ennen kuin sitä alkaa toteuttamaan, ja lukuisat työvaiheet pitää jaksaa viedä huolellisesti läpi. – On hyvä osata vähän lukea hevosta, ettei se vaikka astu varpaille. – Tarvitsin Y-tunnuksen jo siihen, että sain tilattua materiaaliksi ruotsalaista nahkaa Tärnsjöstä, hän selittää. Korona-aikana aloin ompelemaan enemmän ja silloin lähti kytemään idea, että olisi ihana tehdä jopa vielä enemmän, Katriina Helmi kertoo. – Omassa pihassa on hevosia ja koiria, joten ajattelin, että olisi kiva tehdä niille jotain. Isokuovintie 3, 31500 Koski TL P. – Rannetai nivelongelmaiselle tämä voi olla vaikeaa. Lisäksi Helmi arvostaa ekologisuutta ja perinteiden vaalimista. – Paljon pitää kaavoittaa itse, kun tehdään esimerkiksi hevoselle mittatilausvarusteita. Katriina Helmi esittelee omille hevosilleen tekemiään suitsia. – Se oli sitten siinä! Hurahdin aivan täysin, Helmi muistelee. Helmi kouluttautui päivätyönsä ohella valjassepäksi ja perusti käsitöidensä ympärille yrityksen, Helmi Handmade. – Kun olin aikani tehnyt, totesin, että on pakko ruveta myymään töitäni. Hänestä on tärkeää, että rikki menneitä tavaroita voidaan korjata, eikä aina tarvitse ostaa uutta. Vähitellen tutut alkoivat kysellä hevosvarusteiden korjausta. Hän on myös perustanut yrityksen käsitöidensä ympärille. – Hevosvarusteet on aika kalliita, hän nostaa esiin yhden syyn sille, että päätti itse opetella työstämään nahasta suitsia, valjaita ja muita varusteita omille hevosilleen. Myös esimerkiksi korujen ja laukkujen tekeminen kiinnostaa Helmeä. Yrityksensä kautta hän korjaa ja valmistaa hevosvarusteita, mutta tekee myös monenlaisia muita käsitöitä nahasta: koirien kaulapantoja, lompakoita, avaimenperiä ja kitarahihnoja. KYSY TARJOUSTA! Sollan Pakkaamo Samuli Suvila • 0500 535325 www.sollanpakkaamo.fi www.peltosiemen.fi Asmo Saarinen p. Jos koneesi ei liiku omin voimin, voimme tulla paikanpäälle katsomaan. Tavoitteena monipuolinen ammattitaito Yrityksen perustaminen lähti aluksi käytännön tarpeista. Työ vaatii näppäryyttä, suunnittelua ja taitoa hevosten kanssa Katriina Helmi pitää nahkatöiden tekemistä erittäin palkitsevana puuhana, joka toimii hyvänä vastapainona päivätyölle. 0400 883 160 AR SIEMENTUKKU www.siementukku.fi Kaurat Jacky, Nestor, Avenue Ohrat RGT Planet, Lexy Lene , BOR Reino, Uljas Vehnät Embla, Linnea, Senni, Hilkka Herneet Symbios, Astronaute, Matilda Öljykasvit Sihuhe-rypsi, Lakritz-rapsi Meiltä myös nurmet, saneerausja kerääjäkasvit ym! Päivätyön ohella toinen ura valjasseppänä Olivia Luhtala LUKION ja yläkoulun musiikinopettajana päivätyötä tekevä Katriina Helmi opiskelee parhaillaan valjassepän ammattitutkintoa. Mulla oli niin hirveä tarve tehdä, kertoo Helmi nauraen. Lisäksi Helmi on päässyt koulussa opettelemaan myös muunlaisten nahkatöiden tekemistä. Myös satulatyöt ovat tulleet uutena asiana ammattitutkinnon puolella. Asennamme mm. Innokkaalle tekijälle alkoi kertyä valmiita töitä nopeasti. – Yksi syy miksi itsekin aloitin oli se, ettei omille epäsuhtaisille hevosille löytynyt kaupasta sopivia varusteita
– Riskinä on, että esimerkiksi lapset löytävät pysäkille jätetyt vaaralliset jätteet ja heille sattuu vahinko niiden kanssa. – LHJ vastaanottaa öljytynnyreitä ainoastaan Kiimassuon jätekeskuksessa Forssassa sekä Hallavaaran jätekeskuksessa Säkylässä. – Ekotempaus kiertää tänä vuonna huhtikuusta lokakuulle asti. ■ klo 15.30–16.00 Somerniemen tori, parkkialue (Helsingintie 1515, 31470 Somerniemi) ■ klo 16.30–17.00 Häntälän Kyläkeskus (Häntäläntie 322, 31450 Häntälä) ■ klo 17.30–18.00 Someron toriparkki, hiekkakenttä (Urheilutie/Hämeentie, 31400 Somero) ■ klo 18.30–19.00 Pitkäjärven koulu (Turuntie 1307, 31520 Pitkäjärvi) Paristo luetaan vaarallisiin jätteisiin. NUORITALO OY p. Tempauksessa ei kuitenkaan vastaanoteta tai tyhjennetä öljytynnyreitä. klo 10-15, tervetuloa! Tervetuloa kaupoille! Luotettavaa konekauppaa Traktorit • Puimurit • Työkoneet Pehtoorinkuja 1, Loimaa | Ark. ■ EKOTEMPAUS Keräyksessä vastaanotettavia vaarallisia jätteitä ■ maalit ■ liimat ■ lakat ■ liuottimet ■ akut ■ paristot ■ aerosolit ■ torjunta-aineet ■ loisteputket ■ öljyt ja öljyiset jätteet (keräyksessä ei vastaanoteta tai tyhjennetä öljytynnyreitä) Salaojitusta Esa Haho Oy Puh. Tulevana kesänä Ekotempaus uudistuu sekä aikataulun että keräysvalikoiman osalta. klo 10-15, tervetuloa! Tervetuloa kaupoille! Luotettavaa konekauppaa Traktorit • Puimurit • Työkoneet Pehtoorinkuja 1, Loimaa | Ark. klo 10-15, tervetuloa! Tervetuloa kaupoille! Luo tett ava a kon eka upp aa Trak torit • Puim urit • Työ kon eet Peh too rink uja 1, Loim aa | Ark . 8.30-16.30 Timo Hulmi: 0400 126 869, Seppo Lindstén: 0400 863 359 www.loimitraktori.fi KOEAJOPÄIVÄ torstaina 21.3. Vaaralliset jätteet ovat nimensä mukaisesti vaarallisia ja niiden käsittelyssä ja hävittämisessä tulee olla varovainen ja noudattaa valmistajan ohjeita. klo 10-15, tervetuloa! Tervetuloa kaupoille! Luotettavaa konekauppaa Traktorit • Puimurit • Työkoneet Pehtoorinkuja 1, Loimaa | Ark. 8.30-16.30 Timo Hulmi: 0400 126 869, Seppo Lindstén: 0400 863 359 www.loimitraktori.fi KOEAJOPÄIVÄ torstaina 21.3. 8.30-16.30 Timo Hulmi: 0400 126 869, Seppo Lindstén: 0400 863 359 www.loimitraktori.fi KOEAJOPÄIVÄ torstaina 21.3. klo 10-15, tervetuloa! Tervetuloa kaupoille! Luotettavaa konekauppaa Traktorit • Puimurit • Työkoneet Pehtoorinkuja 1, Loimaa | Ark. elokuuta. klo 10-1 5, terv etu loa ! Terv etu loa kau poil le! Luotettavaa konekauppaa Traktorit • Puimurit • Työkoneet Pehtoorinkuja 1, Loimaa | Ark. Suuret SER-jätteet, kuten televisiot ja pakastimet tulee viedä suoraan jäteasemille tai niitä myyviin liikkeisiin. 8.30-16.30 Timo Hulmi: 0400 126 869, Seppo Lindstén: 0400 863 359 www.loimitraktori.fi KOEAJOPÄIVÄ torstaina 21.3. 040 565 1814 www.haho.fi SATOVARMUUTTA VILJELYYN Ekotempaus kerää liimoja, liuottimia, maaleja ja muita ongelmajätteitä. Vaarallisten jätteiden lisäksi Ekotempauksessa vastaanotetaan maksutta nyt myös pieniä sähköja elektroniikkalaitteita, eli SER-jätettä. klo 10-15, tervetuloa! Tervetuloa kaupoille! Luotettavaa konekauppaa Traktorit • Puimurit • Työkoneet Pehtoorinkuja 1, Loimaa | Ark. Käsittelemällä vaarallisia jätteitä oikeaoppisesti vältät vaaratilanteita ja pidät huolta ympäristöstä, Mustakallio sanoo. klo 10-15, tervetuloa! Tervetuloa kaupoille!. – Kaikki yhdeksän jäteasemaamme vastaanottavat SER-jätteitä ja vaarallisia jätteitä maksutta ympäri vuoden, neuoo Mustakallio. 8.30-16.30 Timo Hulmi: 0400 126 869, Seppo Lindstén: 0400 863 359 www.loimitraktori.fi KOEAJOPÄIVÄ torstaina 21.3. 0400 644 955 Öljypoltinhuollot ja -asennukset Kattavat palvelut yksityisten kotitalouksien, yritysten sekä teollisuuden ja maatalouden tarpeisiin Maatalouskonekaupan Pikku Jättiläinen Vakovan pojat ostaa maatalouskoneita, tällä hetkellä erityisesti hakusessa: – Maatalouskonekaupan Pikku Jättiläinen – Vakovan pojat ostaa maatalouskoneita, tällä hetkellä erityisesti hakusessa: URJALA info@vakova.fi Ota yhteyttä: Markku Iivonen 0400 187 389 Otto Drude 040 823 5236 Tommi Mäkinen 0400 599 252 LE IK KA A TA LT EE N! Nopea maksu ja nouto, helppoa ja vaivatonta kaupantekoa. klo 10-15, tervetuloa! Tervetuloa kaupoille! KONEMYYNTI Seppo Lindstén 0400 863 359 Timo Hulmi 0400 126 869 Pehtoorinkuja 1, LOIMAA Tervetuloa kaupoille! KONEMYYNTI Seppo Lindstén 0400 863 359 Timo Hulmi 0400 126 869 Pehtoorinkuja 1, LOIMAA Tervetuloa kaupoille! KONEMYYNTI Seppo Lindstén 0400 863 359 Timo Hulmi 0400 126 869 Pehtoorinkuja 1, LOIMAA Tervetuloa kaupoille! KONEMYYNTI Seppo Lindstén 0400 863 359 Timo Hulmi 0400 126 869 Pehtoorinkuja 1, LOIMAA Tervetuloa kaupoille! KONEMYYNTI Seppo Lindstén 0400 863 359 Timo Hulmi 0400 126 869 Pehtoorinkuja 1, LOIMAA Tervetuloa kaupoille! KONEMYYNTI Seppo Lindstén 0400 863 359 Timo Hulmi 0400 126 869 Pehtoorinkuja 1, LOIMAA Tervetuloa kaupoille! KONEMYYNTI Seppo Lindstén 0400 863 359 Timo Hulmi 0400 126 869 Pehtoorinkuja 1, LOIMAA Tervetuloa kaupoille! KONEMYYNTI Seppo Lindstén 0400 863 359 Timo Hulmi 0400 126 869 Pehtoorinkuja 1, LOIMAA Tervetuloa kaupoille! KONEMYYNTI Seppo Lindstén 0400 863 359 Timo Hulmi 0400 126 869 Pehtoorinkuja 1, LOIMAA Tervetuloa kaupoille! KONEMYYNTI Seppo Lindstén 0400 863 359 Timo Hulmi 0400 126 869 Pehtoorinkuja 1, LOIMAA Tervetuloa kaupoille! KONEMYYNTI Seppo Lindstén 0400 863 359 Timo Hulmi 0400 126 869 Pehtoorinkuja 1, LOIMAA Tervetuloa kaupoille! KONEMYYNTI Seppo Lindstén 0400 863 359 Timo Hulmi 0400 126 869 Pehtoorinkuja 1, LOIMAA Tervetuloa kaupoille! KONEMYYNTI Seppo Lindstén 0400 863 359 Timo Hulmi 0400 126 869 Pehtoorinkuja 1, LOIMAA Tervetuloa kaupoille! KONEMYYNTI Seppo Lindstén 0400 863 359 Timo Hulmi 0400 126 869 Pehtoorinkuja 1, LOIMAA Tervetuloa kaupoille! KONEMYYNTI Seppo Lindstén 0400 863 359 Timo Hulmi 0400 126 869 Pehtoorinkuja 1, LOIMAA Tervetuloa kaupoille! KONEMYYNTI Seppo Lindstén 0400 863 359 Timo Hulmi 0400 126 869 Pehtoorinkuja 1, LOIMAA Tervetuloa kaupoille! KONEMYYNTI Seppo Lindstén 0400 863 359 Timo Hulmi 0400 126 869 Pehtoorinkuja 1, LOIMAA Tervetuloa kaupoille! KONEMYYNTI Seppo Lindstén 0400 863 359 Timo Hulmi 0400 126 869 Pehtoorinkuja 1, LOIMAA Tervetuloa kaupoille! KONEMYYNTI Seppo Lindstén 0400 863 359 Timo Hulmi 0400 126 869 Pehtoorinkuja 1, LOIMAA Tervetuloa kaupoille! KONEMYYNTI Seppo Lindstén 0400 863 359 Timo Hulmi 0400 126 869 Pehtoorinkuja 1, LOIMAA Tervetuloa kaupoille! KONEMYYNTI Seppo Lindstén 0400 863 359 Timo Hulmi 0400 126 869 Pehtoorinkuja 1, LOIMAA Tervetuloa kaupoille! Luotettavaa konekauppaa Traktorit • Puimurit • Työkoneet Pehtoorinkuja 1, Loimaa | Ark. Someron osalta keväinen keräys siirtyy loppukesään, eli se toteutuu 5. klo 10-15, tervetuloa! Tervetuloa kaupoille! Luotettavaa konekauppaa Traktorit • Puimurit • Työkoneet Pehtoorinkuja 1, Loimaa | Ark. klo 10-15, tervetuloa! Tervetuloa kaupoille! Luotettavaa konekauppaa Traktorit • Puimurit • Työkoneet Pehtoorinkuja 1, Loimaa | Ark. 8.30-16.30 Timo Hulmi: 0400 126 869, Seppo Lindstén: 0400 863 359 www.loimitraktori.fi KOEAJOPÄIVÄ torstaina 21.3. 8.30-16.30 Timo Hulmi: 0400 126 869, Seppo Lindstén: 0400 863 359 www.loimitraktori.fi KOEAJOPÄIVÄ torstaina 21.3. LHJ:ltä painotetaan, että keräykseen tuotavia jätteitä ei saa tuoda pysäkeille etukäteen virallisen keräysajan ulkopuolella tai jättää niitä valvomatta. Ostamme ja välitämme myös isoja eriä koneita esimerkiksi lopettaneilta tiloilta ja kuolinpesistä. – Pienillä SER-jätteillä tarkoitetaan esimerkiksi kahvinkeittimen, sähkövatkaimen ja akkuporakoneen kokoisia laitteita. – Puolityhjien pullojen ja kanisterien sisältöjä ei saa sekoittaa keskenään, sillä eri aineiden yhdistäminen voi aiheuttaa haitallisen reaktion. 8.30 -16.3 Tim o Hulm i: 040 126 869 , Sep po Lind stén : 040 863 359 ww w.lo im itra kto ri.fi KO EAJ OPÄ IVÄ tors tain a 21.3 . Jos laitteessa on helposti irrotettava akku, se tulee turvallisuussyistä lajitella erikseen vaaralliseen jätteeseen. 8.30-16.30 Timo Hulmi: 0400 126 869, Seppo Lindstén: 0400 863 359 www.loimitraktori.fi KOEAJOPÄIVÄ torstaina 21.3. klo 10-15, tervetuloa! Tervetuloa kaupoille! Luotettavaa konekauppaa Traktorit • Puimurit • Työkoneet Pehtoorinkuja 1, Loimaa | Ark. LOIMAAN LEHTI/KATI UUSITALO maaseutu Luotettavaa konekauppaa Traktorit • Puimurit • Työkoneet Pehtoorinkuja 1, Loimaa | Ark. 8.30-16.30 Timo Hulmi: 0400 126 869, Seppo Lindstén: 0400 863 359 www.loimitraktori.fi KOEAJOPÄIVÄ torstaina 21.3. klo 10-15, tervetuloa! Tervetuloa kaupoille! Luotettavaa konekauppaa Traktorit • Puimurit • Työkoneet Pehtoorinkuja 1, Loimaa | Ark. 8.30-16.30 Timo Hulmi: 0400 126 869, Seppo Lindstén: 0400 863 359 www.loimitraktori.fi KOEAJOPÄIVÄ torstaina 21.3. klo 10-15, tervetuloa! Tervetuloa kaupoille! Luotettavaa konekauppaa Traktorit • Puimurit • Työkoneet Pehtoorinkuja 1, Loimaa | Ark. klo 10-15, tervetuloa! Tervetuloa kaupoille! Luotettavaa konekauppaa Traktorit • Puimurit • Työkoneet Pehtoorinkuja 1, Loimaa | Ark. 8.30-16.30 Timo Hulmi: 0400 126 869, Seppo Lindstén: 0400 863 359 www.loimitraktori.fi KOEAJOPÄIVÄ torstaina 21.3. 0400 533 739, 0400 321 314 www.vnoy.fi • info@vnoy.fi Vuosien kokemuksella kauttamme: • Öljypoltinhuollot ja -asennukset • Viljakuivurihuollot • Öljykattiloiden vaihdot • Putkityöt • Öljysäiliöiden putsaus sekä asennus • Vesija ilmalämpöpumppujen asennukset 1991 jo vuodesta Puh. Perjantaina 10.4.2026 SOMERO 17 MURSKE, SORA, SEPELI, KIVITUHKA, HIEKKA, MULTA Myynti ja toimitukset SOMERO ja LÄHIKUNNAT Velj. 8.30-16.30 Timo Hulmi: 0400 126 869, Seppo Lindstén: 0400 863 359 www.loimitraktori.fi KOEAJOPÄIVÄ torstaina 21.3. 8.30-16.30 Timo Hulmi: 0400 126 869, Seppo Lindstén: 0400 863 359 www.loimitraktori.fi KOEAJOPÄIVÄ torstaina 21.3. 8.30-16.30 Timo Hulmi: 0400 126 869, Seppo Lindstén: 0400 863 359 www.loimitraktori.fi KOEAJOPÄIVÄ torstaina 21.3. 8.30-16.30 Timo Hulmi: 0400 126 869, Seppo Lindstén: 0400 863 359 www.loimitraktori.fi KOEAJOPÄIVÄ torstaina 21.3. Isommista eristä on hyvä ilmoittaa jätekeskukselle aina etukäteen. 8.30-16.30 Timo Hulmi: 0400 126 869, Seppo Lindstén: 0400 863 359 www.loimitraktori.fi KOEAJOPÄIVÄ torstaina 21.3. TS/JORI LIIMATAINEN ■ EKOTEMPAUS Somero ke 5.8. On myös olemassa toimijoita, jotka noutavat isoja määriä jäteöljyä maksutta suoraan kotoa, Mustakallio vinkkaa. Vaaralliset jätteet suositellaan myös pakattavaksi alkuperäiseen pakkaukseen aina kun se on mahdollista tai merkitsemään pakkauksen sisältö esimerkiksi tussilla. klo 10-15, tervetuloa! Tervetuloa kaupoille! Luotettavaa konekauppaa Traktorit • Puimurit • Työkoneet Pehtoorinkuja 1, Loimaa | Ark. Toivomme, että laajennettu keräys tavoittaa paremmin myös kesäasukkaita, LHJ:n logistiikkaja viestintäpäällikkö Mirva Mustakallio kertoo. klo 10-15, tervetuloa! Tervetuloa kaupoille! Luotettavaa konekauppaa Traktorit • Puimurit • Työkoneet Pehtoorinkuja 1, Loimaa | Ark. KERÄYKSESSÄ vastaanotettavia vaarallisia jätteitä ovat esimerkiksi käytöstä poistetut maalit, liimat, liuottimet, lakat, akut, paristot, aerosolit, torjuntaaineet, öljyt ja loisteputket. klo 10-15, tervetuloa! Tervetuloa kaupoille! Luotettavaa konekauppaa Traktorit • Puimurit • Työkoneet Pehtoorinkuja 1, Loimaa | Ark. 8.30-16.30 Timo Hulmi: 0400 126 869, Seppo Lindstén: 0400 863 359 www.loimitraktori.fi KOEAJOPÄIVÄ torstaina 21.3. • leikkuupuimurit (myös hytittömät) • paalaimet (kanttipaalaimet) • hydraulisesti taittuvat äkeet • kippikärryt • kultivaattorit • kylvölannoittimet • kääntöaurat • lautasmuokkaimet • syväkyntöaurat • traktorit Ota yhteyttä: Markku Iivonen 0400 187 389 info@vakova.fi • leikkuupuimurit • pienpaalaimet ja pyöröpaalaimet • piennarmurskaimet • käärijät • kääntöaurat • jyrät • kultivaattorit • lautasmuokkaimet • syväkyntöaurat • kivenkeräyskoneet • hinattavat perunannostokoneet • kenttäsirkkelit (tehdasvalmisteiset) • mobiilivaunukuivurit • kippikärryt (tehdasvalmisteiset) • metsäkärrypaketit • klapikoneet ja hydraulihalkaisijat • vinssit • traktorit (nelivedot ja takavedot) • kylvölannoittimet • äkeet (hydraulisesti taittuvat) • sarka-aurat ✁ LE IK KA A TA LT EE N ! www.vakova.fi Katso valikoimamme verkkokaupasta www.vakova.fi Ekotempaus ottaa nyt myös pieniä sähköja elektroniikkaromuja Sari Merilä LOIMI-HÄMEEN Jätehuollon järjestämä vaarallisten jätteiden maksuton keräys on aiemmin toteutettu keväisin noin kolmen viikon mittaisena kierroksena. 8.30-16.30 Timo Hulmi: 0400 126 869, Seppo Lindstén: 0400 863 359 www.loimitraktori.fi KOEAJOPÄIVÄ torstaina 21.3. klo 10-15, tervetuloa! Tervetuloa kaupoille! Luotettavaa konekauppaa Traktorit • Puimurit • Työkoneet Pehtoorinkuja 1, Loimaa | Ark
– Enää kaupungilla ei ole metsureita, joten kauppoja ei tehdä käytännössä ollenkaan hankintakauppana. Puupelto, eli tässä tapauksessa pelkkää mäntyä kasvava metsä, on istutettu noin 30 vuotta sitten. Kaupungin omistama 1700 hehtaarin siivu siitä on pieni. Kaupungin metsää on Mäyrämäessä yhteensä noin 600 hehtaaria, Metsänhoitoyhdistys Salometsän metsäasiantuntija Kuisma Munter selventää. Metsureille on tarvetta puistoissa ja tonteilla. Avohakkuita tehtäessä hehtaarin alalle on jätettävä töröttämään 10 elävää ja 10 kuollutta sertifiointipuuta. Luvussa ovat mukana myös suojellut alueet. – Tarkastellaan myös vesiä ja vaikutuksia niihin, ennallistetaan ja suojellaan, Munter sanoo. Tämä takaa kansainvälisen kestävän metsänhoidon sertifikaatin PEFC-sertifiointijärjestelmässä. – Halusin tälle alalle jo pikkupoikana. Hakattava metsä on noin 35–40-vuotiasta kaupungin omistamaa sekametsää. UPMKymmene tekee parhaillaan harvennusja avohakkuita yhteensä 55 hehtaarin alalle kaupungin metsissä Somerniemen Mäyrämäessä. Puut korjataan metsistä pois monitoimikoneella. Munterin mukaan vielä 30–40 vuotta sitten oli yleistä, että taimikoista raivattiin kaikki lehtipuukasvusto pois. – 50 hehtaaria on harvennusta ja 5 hehtaaria aukkoa. NYKYINEN metsienhoito ja lait sekä säädökset antavat Munterin mukaan metsänomistajalle enemmän vaihtoehtoja toimia, mutta myös vastuuta ympäristöstä. Syntyi puupeltoja, joissa kasvaa monesti vain yhtä lajia. Kaupungin metsissä merkataan joka vuosi leimikko, eli puuta myydään. Metsän uudistuskustannukset ovat noin 1300–1500 euroa hehtaarilta. Avohakkuita ennen suoritetaan poimintahakkuita, joissa vain vankimmat rungot korjataan pois ja loput jätetään. Luonto ja eläimet ovat minulle tärkeitä samoin ihmisten kanssa tekemisissä oleminen. Metsiin istutetaan mäntyä tai kuusta ja kehitysvaiheessa jätetään myös lehtipuuta, pääosin koivua, jotta saadaan sekametsiä. Kaikkea hakkuukelpoista metsää ei kaadeta. Lahopuut korjataan yleensä pois. – Kaupungin metsien hoito on hyvällä tolalla. Opiskelin Ähtärissä Tuomarniemen metsätalouskoulussa metsäinsinööriksi ja tulin Somerolle töihin vuonna 1988. Hallituksen kaavailemat kiristykset vanhojen ja suojeltavien metsien määritelmään siirtäisi entistä enemmän vastuuta metsien suojelusta metsänomistajille. Sen jälkeen hakkuissa on pidettävä taukoa. – Monesti unohtuu hakkuita kritisoitaessa, että yksityisillä metsänomistajilla metsä saattaa olla esimerkiksi pankkilainojen takauksena ja ne ovat suuri pääoma, joita on myös tarpeen vaatiessa käytettävä tulonlähteeksi. Kaupunki pystyisi silti kerryttämään tuloa metsäkaupoista tuplamäärän nykyisestä, eli reilun 300 000 euroa vuodessa. Hän on kulkenut Someron ja pääosin Somerniemen metsissä viimeiset lähes 40 vuotta metsäasiantuntijana, antanut neuvoja, kuunnellut ihmisten huolet ja murheet ja tehnyt suunnitelmia. – Metsiä muutetaan 60–70 vuoden aikana, joten nopeasti se ei käy. Parhaimman tarjouksen jättänyt suorittaa hakkuut ja puiden korjuun. Sertifiointipuita avohakkuualueella. Ensi vuonna Munter aikoo jäädä eläkkeelle. Nykypuuston arvo on noin 8,2 miljoonaa euroa. Kuisma Munter arvioi Somerolla olevan noin 50 000 hehtaaria metsää. SOMERO 18 Perjantaina 10.4.2026 Kira Kauppi METSÄNOMISTAJILLA on käsillä viimeiset viikot metsähakkuiden loppuun saattamisessa ennen pesimäkauden alkua. Sen odotetaan nousevan 15 vuodessa lähes 14 miljoonaan euroon. Yhteismetsiäkin löytyy. Joistakin keinoista on luonnolle enemmän hyötyä kuin toisista. Sekametsään on tehty harvennushakkuu, joka antaa jäljelle jäävälle puustolle enemmän elintilaa ja ravinteita käyttöön. KAUPUNGIN metsien keskimääräinen puuston arvokasvu, eli tukkipuun määrän kasvu, liikkuu 5–6 prosentin luokassa. Toisen 1700 hehtaaria omistaa UPMKymmene Salkolassa. KUVAT KIRA KAUPPI Suomi 100 vuotta -kuusikko istutettiin Mäyrämäkeen vuonna 2017. Munterin mukaan kaupungin puukauppa tehdään nykyään kilpailutuksen kautta. Somerolla on metsien omistajina myös useita sijoitusyhtiöitä. Voi helpommin valita avohakkuun, kunhan tyhjän aukon kohdalla on 7 vuoden päästä kasvamassa uusi metsä. Lähes 40 vuotta Someron metsissä ■ Mäyrämäen hakkuut loppusuoralla 50 hehtaaria harvennusta, 5 hehtaaria avohakkuuta Tälle avohaakkuualueelle on jätetty mäntyjä siemenpuiksi ja siihen myös kylvetään siemeniä varmuudeksi. Luonto on hieno, turvallinen, mielenkiintoinen, nautintoa antava ja opettava paikka. Kaupungin metsistä on kartoitettu metsälain määrittämät erityisen tärkeät elinympäristöt ja muut arvokkaat elinympäristöt. Alkuvaiheen hoitoon panostamalla arvo nousee. – Mutta edelleen on aina tehtävä metsänkäyttöilmoitus kun johonkin ryhdytään ja sen perusteella arvioidaan, jos on jotakin erityistä huomioitavaa, Munter summaa. Luonnonhoito metsissä tarkoittaa juurikin sekametsien suosimista ja sitä, että metsänpohjaa ei raivata sileäksi, vaan huomioidaan esimerkiksi linnusto ja riistaeläimet. Se aiotaan nyt istuttaa männyntaimilla. Suojelu on pääosin vapaaehtoista. Kuusensiemen on kupissa, petäjän pihdeissä. Toiselta puolelta tietä hakatussa kuusimetsässä oli paljon lahoa. Tuloa kertyy keskimäärin 160 000 euroa vuodessa, 10 vuoden metsänhoitosuunnitelman aikana siis 1,6 miljoonaa. maaseutu. Nykyään hoitosuunnitelmissa kiinnitetään enemmän huomiota ympäristöön ja luonnonhoitoon. Sitä olisi vuositasolla lähes 9000 mottia, mutta Munterin mukaan määrästä jäädään alle. Myös monimuotoisuuden erityiset rakennepiirteet, tässä tapauksessa haavikot, ovat tiedossa. Harvennettu metsä sitoo paremmin hiiltä. Mistä tunnistaa kuusen ja männyn siemenen keväthangella
040 512 7825 www.oljykolmio.fi Puh. Perjantaina 10.4.2026 SOMERO 19 VILJAJA LANNOITEKULJETUKSET Ari Markonaho p. – Kannattaa huomioida, että tapahtumassa kuljetaan kävellen noin 1,5–2 kilometrin matka osin vaikeakulkuisessa maastossa, jossa ei ole polkuja, muistuttaa Kuisma. Tarjolla on kaksi hieman erisisältöistä koulutusta. takuu! Öljysäiliöhuoltoa jo yli 30 vuoden kokemuksella ÖLJYKOLMIO OY •Puhdistukset •Tarkastukset •Lasikuitupinnoitteet •Säiliöiden vaihdot •Poistopuhdistukset •Säiliöiden poistot • Vanhan metallisäiliön sisäpuolelle lasikuitu pinnoituksella 10v. Ilmoittautua voi Metsäkeskuksen tapahtumakalenterin kautta viimeistään 17. Koulutuksessa tarkastelemme asiantuntijoiden opastuksella pienvesien ja vesistöjen suojavyöhykkeitä, metsälakikohteiden rajauksia ja mahdollisten vesiensuojeluratkaisujen paikkoja. Päivällä koulutetaan metsäalan toimijoita, ja se kurssi on jo täyttynyt. TS/MARTTIINA SAIRANEN •Puhdistukset •Tarkastukset •Lasikuitupinnoitteet •Säiliöiden vaihdot •Poistopuhdistukset •Säiliöiden poistot •Myös IBC-pakkaukset Vanhan metallisäiliön sisäpuolelle lasikuitu pinnoituksella 10v. 0102 866 080 (Lankapuhelimesta PPM, Matkapuhelimesta MPP) www.oljykolmio.fi maaseutu. Lisäksi vuosien kokemus Zetor, Case IH ja Deutz-Farh huolloista! Somerolla tarjolla maksutonta koulutusta metsätalouden vesiensuojelun suunnitteluun ja toteutukseen Sari Merilä BSAG järjestää Somerolla koulutusta metsätalouden vesiensuojelun suunnitteluun ja toteutukseen tiistaina 21. BSAG eli Baltic Sea Action Group on voittoa tavoittelematon säätiö, joka tekee vaikuttavaa työtä Itämeren pelastamiseksi. takuu! Öljysäiliöiden purkutyöt Puh. Keskustelemme myös suojavyöhykkeiden ja vesiensuojelun mahdollisuuksista luonnon monimuotoisuuden edistämisessä, kannustaa mediavastaava Kristiina Kuisma säätiöstä. Koulutus järjestetään yhteistyössä Valonian, BSAG:n ja Kemiönsaaren kunnan Metsistä merelle ja Metsäkeskuksen Ilmastokestävyyttä Lounais-Suomen metsiin -hankkeiden kesken. – Lähde maastoon tutustumaan metsätalouden vesiensuojeluun ja pienvesien suojeluun käytännössä. huhtikuuta. 0400-532 384 • Claas huollot ja varaosat • Valtran/Valmetin huollot ja varaosat Myös muiden koneiden varaosia • Nestepolttoaineet • Öljyt tynnyreittäin rahtivapaasti kotiinkuljetettuna! Akut kaikkiin laitteisiin. Eli paikalla on erittäin vankkaa metsäja vesistöosaamista. huhtikuuta. Suojelemme Itämerta, torjumme luontokatoa ja hillitsemme ilmastonmuutosta laajassa yhteistyössä tutkijoiden, yritysten, päättäjien, viranomaisten ja viljelijöiden kanssa. P. 0102 866 080 (hinta 0,0282/puhelu + 0,0595/min.) Puh. 040 528 1427 ari.markonaho@gmail.com KONEHUOLTO JARKKO PALÉN Turuntie 241, Somero. Koulutuksen vetävät Tapio Oy:n ennallistamisen projektipäällikkö Mari Pänkäläinen ja metsäprojektin johtaja Taina Ihaksi sekä metsätalouden projektipäällikkö Sara Silvennoinen BSAG:lta. Toiset 25 paikkaa on varattu metsänomistajille, mihin ryhmään Kuisman mukaan mahtuu vielä joitakin osallistujia. Koulutus tarjoaa osallistujille ajankohtaista tietoa ja käytännönläheisiä näkökulmia metsätalouden vesiensuojelun suunnitteluun ja toteutukseen sekä pienvesien ja vesistöjen suojakaistojen suunnitteluun. – Tavoitteemme on palauttaa Itämeren hyvä ekologinen tasapaino muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa
Veli-Matti Jusi sanoo itse tekemisessä ja pähkäilemisestä syntyvän onnistumisen iloa. Hän oli laatinut kysymykset Eläkeliiton Varsinais-Suomen piirin tietokilpailuun, jonka Eläkeliiton Someron yhdistys järjesti Someron Seurahuoneella. Voittoporukassa tiedoillansa loistivat Antti Leinikka, Heikki Vartiainen ja Eija Karttunen. – Tiedänkö minä likimainkaan niin paljon kuin luulen tietäväni, hymyilee Leinikka veitikkamaisesti. Hän otaksuu älypuhelimen laiskistuttavan. Se on vaan niin, että elämään kuuluu tietynlainen vaikeus, toteaa Jusi. Kilvan voitti Marttilan joukkue, jossa kisasivat Eija Karttunen, Antti Leinikka ja Heikki Vartiainen. Aihealueet vaihtelevat laidasta laitaan. KUVAT MERJA RYHTÄ Tietokilpailukysymykset eivät saa olla liian vaikeita, vaan sellaisia, että vastaaja kokee onnistuvansa ja tietävänsä niistä useamman, kertoo 40 vuotta tietovisakysymyksiä eri medioihin laatinut Veli-Matti Jusi. Hän kokee onnistuneensa, summaa Jusi. Akkasen lisäksi Halikon joukkueeseen kuuluivat Irma Akkanen ja Ismo Sainio. – Ihmiset eivät jaksa ajatella loppuun saakka, kuten tekivät aiemmin. He ottavat nopeasti älypuhelimen avuksi. – Tässä tarvitaan yleissivistystä, mutta se myös karttuu kisassa. Kysymykset eivät saa olla liian helppoja eikä vaikeita. Kolmihenkisiltä joukkueilta kysyttiin muun muassa, minkä VarsinaisSuomen kunnan kyliä ovat Katinhäntä, Soukainen ja Untamala, kuka on ensimmäisenä levyttänyt Unto Monosen Satumaan vuonna 1955 ja mitä tarkoittaa ruoan fermentointi: savustamista, suolaamista, kuivattamista vai hapattamista. Veli-Matti Jusi on pitkän linjan tietokilpailumies. Halikon joukkue pitää tietokilpailuja mielekkäänä yhdessäolona ja rentona aivojumppana. Hän on julkaissut myös tietokilpailukirjan. – Ei tullut mieleen, että se oli Väinö Linna. Näin on tehty viitisen vuotta. Ne määräytyvät pitkälti kysymysten laatijan harrastusten ja mielenkiinnon mukaan. Porukka tiesi oikeat vastaukset 22 kysymykseen 30:sta. Heikki Vartiainen on huomannut, että vanhemmiten joutuu enemmän kaivelemaan tietoja aivojensa sopukoista. Ne eivät tule hetimmiten ulos niin kuin nuorempana. ■ Marttilan joukkue vei Eläkeliiton Varsinais-Suomen piirin tietokilpailumestaruuden Marttilan joukkue sai 22 pistettä. Älypuhelimesta saa sutjakkaasti vastauksen kysymykseen kuin kysymykseen. Näin sen taulun silmissäni. – Teemme kysymyksiä vuorotellen. – Olemme me voittaneetkin, ja siitä palkintona saaneet järjestettäväksemme kisat, tokaisee Ismo Sainio. Voittajatiimin mielestä kisan kysymykset olivat siksi hyviä, että ne olivat monipuolisia. – Ei kauhean pahoja, tiivisti Jorma Akkanen Jusin laatimista kysymyksistä. Jorma Akkasesta vaikein kysymys oli, kuka hyvin tunnettu suomalainen syntyi 20.12.1920 ja kuoli 21.4.1992. Hän on huomannut myös sen, että Suomessa arvostetaan tietämistä. – Antti tiesi kulttuurin ja Heikki luonnonja maantieteen. Somerolla oma kerho, myös Salon yhdistysten kanssa kisataan Eläkeliiton Someron yhdistys kokoontuu joka toinen viikko tietokilpailukerhoonsa Syreenisaliin. Esimerkiksi olemme tunnistaneet lintujen ääniä ja kerran julkkiksia kuvista. Sitä kautta oppii. Vieressä Ismo Sainio laski, että heidän joukkueensa tiesi puolet 30 kysymyksestä. – Mutta nyt oltiin ensimmäistä kertaa laajemmalla kokoonpanolla visailemassa, koko Varsinais-Suomen yhteisen avoimen kisan äärellä. Toiminta on laajentunut myös Eläkeliiton Salon alueen yhdistysten kesken pidettäviksi yhdistysten välisiksi visoiksi. SOMERO 20 Perjantaina 10.4.2026 Tietokilpailu testaa yleissivistystä, mutta opettaa myös uutta Merja Ryhtä – HYVÄT tietokilpailukysymykset herättävät keskustelua. Voittajat saivat palkinnoksi ämpärit, joissa oli mukana ristikkolehti. – Kilpailuja ei oteta liian vakavasti, toteaa Jorma Akkanen. – Valitsin osan myös sellaisia aiheita, jotka sopivat maantieteellisesti tälle alueelle. Pertti Tammisesta tietokilpailussa pärjää, kun on rento, avoin ja utelias. Vastaukset näihin kysymyksiin ovat Laitila, Henry Theel ja hapattaminen. – Sitä ei enää muista, mitä kaikkea tietääkään, heläyttää Antti Leinikka. Jostain vaan tuli mieleen, että Haavoittunut enkeli on Hugo Simbergin teos, sanoo Leinikka. Liian vaikeat kysymykset tuottavat pettymyksen ja ikävän tunteen, että on tosi tyhmä. – Korona-aikana se alkoi, selvittää yhdistyksen puheenjohtaja Pertti Tamminen. Hän laati ja kysyi 30 kysymystä Eläkeliiton Varsinais-Suomen piirin tietokilpailussa Someron Seurahuoneella. Ihan itse pitää opetella uusia taitoja ja painaa mieleen asioita. Sitä ei enää muista, mitä kaikkea tietääkään Kilpailu käytiin pääosin kolmihenkisin joukkuein. Laatiessaan kysymyksiä Eläkeliiton Varsinais-Suomen piirin visaan Jusilla oli mielessä kohdeyleisö: ikäihmiset. Osallistujilla oli kotiinviemisinä diplomit, joissa luki Tapio Horilan kokoamasta kirjasta sanonta: ”Mitä vanhemmaks ellää, sitä viisaammaks tullee.” Helppous ei ole hyväksi aivoille Kisan vetänyt ja kysymykset laatinut Veli-Matti Jusi on pohtinut, mitä nykyajan tiedon saannin helppous ja nopeus tekevät ihmisaivoille. Halikon joukkueen kolmas jäsen oli Irma Akkanen.. Mukana oli noin 60 kilpailijaa yli kymmenestä eri yhdistyksestä. Ne saavat vastaajan pohtimaan ja yhdistelemään asioita, tuumaa Veli-Matti Jusi. Osallistumalla tietovisoihin Antti Leinikka haluaa testata tietämyksensä tasoa. – Niiden tulee olla sellaisia, että osallistujalle tulee tunne, että hän osasi jotakin. – En minä varsinaisesti ole mikään kulttuuritietäjä. – Se on hieno juttu ja myös se, että lukemista arvostetaan. Mutta helppous ei ole hyväksi aivoille. Ei kauhean pahoja, tuumasi Jorma Akkanen (oik.) tietokilpailun kysymyksistä. Minulla oli yleistieto, luettelee Eija Karttunen trion vastuualueita. Hän on tehnyt eri lehtiin tietokilpailuja, muun muassa Seura-lehteen 1990-luvulta alkaen. Sillä kun pääsee helpommalla. Pari kertaa vuodessa järjestettävissä kisoissa on ollut Someron ja Salon lisäksi väkeä ainakin Marttilasta, Kuusjoelta ja Halikosta