Toki noususuhdannetta on vasta maaliskuun verran, mutta määrä on iso väestöön verrattuna. hiilinieluista, ympäristötuista, uudesta maanmuokkarista.... 26 € Net tika upp a Net tika upp a ain a avo inn a! ain a avo inn a! Avoinna ma, ke, pe, la klo 9–13. klo 9.30–11.00 Mäntsälä, Lidl klo 11.40–13.00 Hollola, K-Market Soramäki klo 13.30–15.00 Orimattila, Tokmanni klo 15.45–16.45 Kausala, tori Kotikäynnit ja tiedustelu 0800 160 060 MYYMÄLÄ AVOINNA ma–la klo 10–17 Runeberginkatu 40, 00260 Helsinki Avoinna to 1.5. Kuolleita kirjattiin maalikuussa 4, mikä nosti kokonaismäärän tänä vuonna neljääntoista. Avoinna ma, ke, pe, la klo 9–13. 03 555 6061, markus.ahonen@k-market.com Voimassa 1.-3.5. KIPPARI PALVELU PELAA: MA–PE 8–21, LA 9–21, SU 10–19 Toritie 53, 17800 Kuhmoinen Puh. vuosikerta Irtonumero 2 €€ padasjoensanomat.fi Koulumestarintie 8, 17200 Vääksy MetsäMestarit MetsäMestarit OY OY OSTAMME ENERGIAPUUTA paikallisen lämpölaitoksen tarpeisiin: • pellonreunat • tienvarret • harvennukset Juho Valonen puh 050-5725881 www.metsamestarit.fi, metsamestarit@gmail.com Kiertuepaikat: (olemme parkkipaikalla) OSTAMME SEKÄ MYYMME timanttisormukset, designkorut, kultakorut, hopeakorut, pöytähopea, kultaharkot, romukulta, romuhopea, kellot, kolikot ja setelit myös Moneta, militaria, arvoesineet ja muut keräilytuotteet. Ilmoilantie 1, 17500 Padasjoki puh. Kuhmoisissa väki väheni maaliskuussa viidellä. pantit 0,90 Coca Cola Zero Sugar SOKERITON VIRVOITUSJUOMA 6x0,33 l/tlk (1,23/l) Sis.pantit 2,70. Helmikuussa asukasmäärä pysyi samana. 050 525 1592 ERÄ! Kalaonni SAVUKIRJOLOHI Suomi, vakuumipakattu. 040 654 9949 www.rautanetpadasjoki.fi MA–PE 8–17, LA 9–14 Lasten legginsit Lasten legginsit 62–110 cm 20 €/3 kpl 62–110 cm 20 €/3 kpl 116–140 cm 20 €/2 kpl 116–140 cm 20 €/2 kpl 146–170 cm 20 €/ kpl 146–170 cm 20 €/ kpl Aikuisten housut alk. www.kultavintage.fi Sunnuntai 4.5. klo 10–14 SÄHKÖTIE 2, 17500 PADASJOKI, P. N:o 18 Keskiviikkona 30.4.2025 Padasjoen sitoutumaton paikallislehti 76. Rajoitus 2 kalaa/talous. Muutos on merkittävä sikälikin, että tammikuu oli rankasti tappiollinen (-14). POIMI EDULLINEN OSTOSKORI Ilman Plussa-korttia 4,89/pkt (2,02/l) sis. KIPPARISTA Tarjoukset voimassa to–su vk 18/ ellei muuta mainittu / niin kauan kuin erät riittää. klo 9.30–11.00 Lahti, R-Kioski Mukkula klo 12.10–13.30 Kuhmoinen, tori klo 14.00–15.00 Padasjoen uimahalli klo 15.30–16.45 Vääksy, K-Supermarket klo 17.20–18.30 Lahti, Lidl Laune Maanantai 5.5. Rajoitus 2 erää/talous Ilman Plussa-korttia 2,35–2,45/rs (5,88–7,00/kg) 99 99 99 KG KG 55 99 99 PKT PKT Plussa-etu 31 % • • • • • 10 10 00 00 3 3 xx6-PACK 6-PACK 3 PKT Forssan MAJONEESIJA RAASTESALAATIT 350–400 g (4,38–5,00/kg) Ei Lounaseikä Herkkusienisalaatti 33 50 50 2 RS 2 RS Plussa-etu -25–28 % • • • • • 2 RS Castello HOMEJUUSTOT 150 g (16,67/kg) Ilman Plussa-korttia 2,99/ kpl (19,93/kg) 55 00 00 2 KPL 2 KPL Plussa-etu 16 % • • • • • 2 KPL PENSASMUSTIKKA 125 g (14,32/kg) tai MANSIKKA 250 g (7,16/kg) Marokko, Espanja, säävaraus 11 79 79 RS RS Padasjoen asukasmäärä on kääntynyt nousuun. Väkiluku nousi 10:llä Metsäteemanumerossa mm. klo 9.30–10.50 Kärkölän uimahalli klo 11.20–12.50 Lahti, Okeroinen K-Supermarket klo 13.30–14.50 Heinola, tori klo 15.30–17.00 Hollola, tori klo 17.30–18.30 Orimattila, K-Supermarket Lauantai 3.5. Positiivista käännettä selittää ennen kaikkea muuttoliike. 26 € Aikuisten housut alk. Maaliskuussa ei syntynyt yhtään vauvaa, eli helmikuun kaksi syntynyttä ovat tämän vuoden toistaiseksi ainoat. Nettomuutto on pohjoisnaapurissakin plussan puolella. Padasjokelaisia on nyt 10 enemmän kuin helmikuussa, yhteensä 2672. ERÄ! Atria NAUTA JAUHELIHA 17 % 700 g (8,56/kg) Rajoitus 2 pkt/talous. Tulomuuttajia oli maaliskuussa peräti 19, kun pois Padasjoelta lähti vain 5
Kauden viimeiset rastit haes kellaan 26.8. Eeva-Riitalle 0400528749. mennessä Päiville p. Palvelu on kokeilujakson ajan edul linen, jotta mahdollisim man moni pääsee mata lalla kynnyksellä kokei lemaan yhteiskäyttöau toa arjen tai mökkireis sujen tueksi. klo 18.00 Sanan ja rukouksen ilta Tervetuloa! Kuolleet: Bruno Stefanus Koskela 93 v Su 4.5. Konserttiin on vapaa pääsy. Helsingin Sanomissa oli maanantaina iso, aukea man kokoinen artikkeli padasjokelaisesta ampujasta. Maataloustieteitä lukeva Syrjä aikoo val mistua keväällä 2027, jonka jälkeen alkaa tiukka valmistautuminen kesän 2028 olympialaisiin. Avoinna ti–pe 10–15.30, la 10–14, suljettu 29.5. – Opetus tapahtuu pää asiassa DanielsonKalma rin huvilalla Vääksyssä. Naiset klo 18–20, miehet klo 20–22. Hänen keskiarvonsa oli sekä ke väällä 2024 että viime syksynä paras mahdollinen eli 4.0. Mainiemen melontakeskukselta klo 9.30 Yläjärveltä Päijänteelle. Iltarastit ti 6.5. Pilottikokei lun kautta etsitään kestä viä ja paikallisesti toimi via liikkumisratkaisuja, jotka tukevat kylien elin voimaa, parantavat liikku vuutta ja edistävät ilmas totavoitteita.. klo 15 Työväentalolla. www.paijat-rasti.net SPR Tiistaitupa KE 7.5. Vii me viikonloppuna hän osallistui ensimmäistä ker taa aikuisten arvokisoihin maailmancupin kisaan Perussa. – Asikkalanseudun Mu siikkiopistossa on tarjolla padasjokelaisille lapsille ja nuorille vapaita taiteen pe rusopetuksen oppilaspaik koja eri soittimiin. klo 13 Messu. Opastus vt 24:ltä. Iltaperhekerho srk:n kanssa parillisilla viikoilla to klo 17–19 Palotalolla. Autojen käyttö tapah tuu helposti Omago Oy:n digitaalisen varausjärjes telmän kautta. Jukolan viesteihin seura on ilmoittanut 2 joukkuetta ja Venlojen viestiin yhden. Muksuparkki 3–7v. Työväenyhdistyksen yhdistyksen kevätko kous su 4.5. viim. Kokei lun aikana käyttöön tulee kaksi täyssähköautoa, jot ka sijoitetaan sataman alu eelle. Opisto pitää soitinesitte lykonsertin Padasjoen kir jastolla maanantaina 12.5. klo 11–14 Olkkari auki. Omaishoitajien ryhmä terveysaseman ruokasalissa 8.5. klo 13-15 Olkkarilla ystävätoiminnan ja kahvin merkeissä. ilmoittaudu 16.5. Tällä päi vämäärällä päättyi Lapin sota tasan 80 vuotta sitten. Omatoimirastit ti–su. – Kiitos kaikille yhteises tä ympäristöstä huolehtivil le! Eräskin lapsiperhe kerää roskia vaunulenkeillään rat taiden alakoriin, kerrotaan kyläyhdistyksestä. Sauvakävely pe 9.5 Niemistön lenkki. Jalkapallon kyläturnauk seen 12.7. Joka toinen viikko ilta rastit ovat Kuhmoisissa. 040 749 0037. Laatikko on touko kuussa valmiina muita kin keräysroskia varten. Sitovat ilm. Kesäkokeilu tuo yhteiskäyttöautot satamaan Kesällä 2025 Padasjoel la käynnistyy yhteiskäyttö autokokeilu, joka tarjoaa kuntalaisille ja mökkiläi sille mahdollisuuden tes tata uutta, joustavaa liik kumisen palvelua. Annin Neulekahvila ke 7.5. klo 11–16. Seppelpartiona toimi Pa Reserviläisten seppele KunniaIsänmaa-paadelle dasjoen Reserviläisten pu heenjohtaja Sauli Kivinen sekä Tapani Suppula ja Antti Alhola, jotka veivät kunnioittavan tervehdyk sen Kunnia Isänmaa–paa delle hautausmaalle.Sep peleen nauhoissa luki: ”Ve teraaneja kun nioit taen ja muistaen Padasjoen Re serviläiset”. Padasjoen Reserviläiset asetti 70-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi kunniapartion KunniaIsänmaanmuistomerkille kansallisena Veteraanipäivänä. RHY Taruksella: Ampumakilpailut Hirvi/Luodikko la 3.5. Otsikkona oli ”Virginialainen ampuu kymppejä” ja ingressissä ”Padasjoella kasvanut Lauri Syrjä elää unelmaansa LänsiVirginian yli opistossa.” Jutussa kerrotaan, että Yhdysvaltojen Morgantownissa toimiva West Virginia Universi ty on iso, 27 000 opiskelijan yhteisö, jossa ame rikkalainen jalkapallo ja koripallo ovat valtalajit. ma klo 17–18 alakoululla. klo 10 NONStop Majuan metsästäjät. Perheiden salivuoro su klo 10–11.30 yläkoululla. Kunniavartiossa Riikka Ylinen ja Ilari Hakia, keskellä seppelpartio: Tapani Suppula, Antti Alhola ja Sauli Kivinen. Kuntalan pihaan roskake räyksiä varten tuotu laa tikko täyttyi ääriään myö N AAPURISTA NAPATTU A ten. klo 12: kylaturnaus@gmail.com. mennessä Päiville p. klo 13–15. Jalkapallokerhotiistaisin klo 16-17.30 tekonurmella, FC Lahti yhteistyössä Pad Y:n jp-jaoston kanssa, maksuton. – Koemme syvää kiitolli suutta siitä, että meillä on maailman paras maa, jo ka on lunastettu sodat ko keneiden sukupolvien uh rauksilla. Klo 11.30 Padasjoen apteekkari. klo 18 Veijo Heikkilä S EURAPALST A VPK Hälytysosaston harjoitukset tiistaisin klo 18 Paloasemalla. Metsäkangas . Messukumppanina Gideonit Ry. Kansallista vete raanipäivää vietetään 27. Syrjä ker too Hesarille asuvansa kahden joukkuekaverin sa kanssa omakotitalossa kampuksen välittömäs sä läheisyydessä. Raittiustalon maalaustalkoot pe 2.5.–su 4.5. 22.5. Ti 6.5. klo 18–20 Kotiseututalolla. aukeaa ilmoittautuminen 10.5. Reservi läiset ovat sitoutuneet jat kamaan perinnetyötä, jot ta veteraanisukupolven ja sankarivainajien teot isän maan hyväksi muistetaan, sanoi yhdistyksen jäsen Jaana Tanner, joka lähet ti partion matkaan. Seppelpartio lähti messun jälkeen kirkosta. Opetus ta annetaan pianon, viu lun, kitaran, sähkökita ran, sähköbasson, hui lun, ukulelen, harmoni kan, rumpujen ja vaski puhallinten soitossa, se kä laulussa ja pianonsoi ton vapaassa säestykses sä. – Siniristilippu liehuu saloissa. Padasjoen Seniorit ry Iloinen iltapäivä Krouvin lavalla ti 10.6. inet.fi tai 0407433010. 5.5. Tervetuloa! AUTTOISTEN RUKOUSHUONE Pe 2.5. huhtikuuta muistoksi so dan päättymisestä ja rau han alkamisesta. Kuntalan pihassa keräysros kis Tiedot sähköpostilla viimeistään tiistaisin. Ikäihmisten päivätoiminta keskiviikkoisin klo 9–11 Padaspaletilla. Yliopiston lukukausi päättyy huhtikuun lopulla, jolloin Syrjä palaa Suomeen ja kotitilalle Maakeskeen. Padasjoen oppilaille on runsaasti op pilaspaikkoja eri soittimiin. Met säkankaan kartalla klo 17 alkaen: omatoimisesti voi kartan ladata suunnistus seuran sivuilta. Tervetuloa! HELLUNTAISEURAKUNTA Su 4.5. – Veteraanien perintö velvoittaa meitä toimimaan oikeudenmukaisuuden ja rauhan puolesta. Kaunismäessä. Ilm. Jos johonkin soittimeen on paljon tulijoita, myös opetusmahdollisuutta Pa dasjoella selvitetään. Lähdöt klo 17–18, radat 2–3 km ja 4–5 km. Tulossa Leiripäivä Särsjärvellä pe 23.5. Ruusu ja ja maisemia, Eeva Kaarina mäkelän maalauksia ja käsitöitä. Kirkonkylän kyläyhdis tyksen jäsenistä osa kerää roskia läpi vuoden käve lylenkeillään. – Tällä kunnianosoituk sella paikallisyhdistys ha luaa kunnioittaa veteraa nien ja koko veteraani sukupolven työtä, joka on mahdollistanut itsenäisen Suomen ja rakentanut poh jan hyvinvointivaltiollem me sodan jälkeen. Tulossa Seurakuntaretki Kotkaan la 24.5. – Me muistamme sodan ja jälleenrakennuksen su kupolvia, isiä ja äitejä, iso vanhempia, jotka uhrauk sillaan mahdollistivat sen, että meillä on ajallinen rau ha ja vapaus tässä maassa, totesi kappalainen Kris tian Saarnio saarnassaan. Päijät Rastin ensimmäiset iltaras tit ovat tiistaina 6.5. tarja.arola@pp2. ilmoittaudu 9.5. klo 11.00 Ehtoollisjuhla, Matti Villikka Ti 6.5. klo 18. Kevätretki Vuolenkosken kylään ja Verlan tehdasmuseoon ke 14.5. MLL Padasjoen yhdistyksen kevätkokous ti 29.4. Myös ampuminen kuuluu lajiohjelmaan. Tarjolla on opetusta myös aikuisille, kerrotaan AsMo:sta. Lenkkisauna keskiviikk. mennessä. mikko.niskanen@fclahtijuniorit.fi. Konsertissa esiin tyy opettajia ja oppilaita, sen jälkeen on mahdollis ta kokeilla eri soittimia ja opettajat kertovat opiston toiminnasta. Satamaan on valmis tumassa myös sähköauto jen latausasema kesään mennessä. Käynti takaa. klo 18 Valutie 9. Musiikkiopisto konsertoi kirjastossa Ilmoittautuminen Asik kalanseudun Musiikkiopis toon seuraavalle lukuvuo delle on alkanut. Iltarastikausi alkaa Rastikausi alkaa taas he ti kuun vaihduttua. Vappumelonta to 1.5. Tuomas Taipale, Hannele Erola. 040 749 0037. klo 14. klo 18 Palotalolla. Kokeilu toteutetaan Pa dasjoen kunnan, Omago Oy:n ja Älykkäät toimijat – Viisaat kylät hankkeen yhteistyönä. Galleria Pikantti 6.5.–13.6. Lähtö uimahallilta klo 13. Perjantain Roskarynnä kössä parikymmentä kir konkyläläistä keräsi taaja man tienvarsilta yhteen sä 9 jätesäkillistä roskia. Perhe kah vila ma klo 9.30–11.30 Palotalolla. – Kuhmoisten Mobo rastit päivitettiin 23.4., mutta Padasjoen radan päivitys menee varmaan kin ensi vuoteen, sanoo puheenjohtaja Sampo Kes kinen. 2 n:o 18 Keskiviikkona 30.4.2025 SEURAT esikoislesta diolaisten rukoushuoneella su 4.5. Lähtö bussilla klo 9 kirjastolta ja 9.05 ABC:ltä. Jotkut olivat siivonneet ”oman” alueen sa aikataulusyistä jo ennen yhteiskeräystä. Juhlapäivän teemana on tänä vuonna rauhanviesti. www.padasjoenlatu.org Kevätkokous ke 14.5. Suomalaisuus elää ajassa, mutta rauhanviesti siirtyy katkeamatta eteenpäin
Usein varhainen tuki johtaa ikääntyneen kiinnittymiseen vapaaehtoistoimintaan, liikunta-/harrastusryhmiin tai vaikkapa seurakunnan järjestämään toimintaan. Ensimmäiset kylpyläsuunnitelmat ovat jo vuodelta 1973 ja 29 vuotta sitten, kun Rehula oli ensimmäistä kertaa Padasjoen kunnalla töissä, suunniteltiin täyttä päätä vedenalaista hotellia. Toiminta on jo alkanut Asikkalassa, Iitissä ja Orimattilassa. Työttömänä oli maaliskuussa 141 padasjokelaista ja työvoimaa 1019. Kunta ostaa Taululta Marjalan tilalta 1,75 hehtaarin määräalan, joka sijoittuu valtatie 24:varteen ja risteysalueen välittömään läheisyyteen. Puheessa esille tuli kunnan hyvä taloustilanne: – Vaikkei yhden vuoden aikana tulisi euroakaan sisälle, pärjättäisiin silti. Paikallista asiaa vuodesta 1950 SDP:n Hämeen piiri piti vuosikokouksensa Padasjoella. Visapuiston palvelukotiin haetaan ohjaajaa määräaikaiseen työsuhteeseen 31.12.2025 asti. Virka on aluksi määräaikainen (1.6.202531.5.2027). Tavoitettuun ikääntyneeseen ollaan hänen luvallaan yhteydessä verkostosta. Maakesken Rientolassa (Mukulintie 30) on KYLÄN TULEVAISUUTEEN JA KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄ TYÖPAJA. Kunnanhallitus otti myönteisen kannan Kullasvuo rentalon viemärinsukitushankkeeseen. – Meidän pitää pystyä kuntaja aluetasolla puolustamaan aivan toisenlaista talouspolitiikkaa; näyttää, miten kaiken voi tehdä reilummin. Vilkman oli toista kertaa peräkkäin Padasjoen ääniharava vai pitäisikö sanoa lapio, sen verran ylivoimainen oli suosio. Kunta Kunta ostaa maata Taululta osallistuu kuluihin 20 716 euron summalla turvatakseen kiinteistöomaisuuden arvon. Toiminnanjohtaja Jarkko Nissinen muisteli, että piirikokous on viimeksi ollut Padasjoella joskus 1990-luvulla. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä aloitti 5 uutta yritystä ja lopetti 7. Varhaistukea vanhuksille MTK Padasjoki järjesti ammattimatkan Maamess–messuille Tarttoon. MTK messumatkalla Tartossa Piirin puheenjohtaja Pirjo Alijärvi, sihteeri Miia Heinonen ja Padasjoen Työväenyhdistyksen puheenjohtaja Mira Vilkman, joka toimi kokouksen 2. – Sosiaalidemokraattisille arvoille on tässä kylmää oikeistolaista viimaa puskevassa ilmapiirissä syntynyt valtava tarve. Tämän vuoden alusta tietohallinto on siirretty hallinnon toimialalle ja tietohallintopäällikön tehtävät ja ratkaisuvalta lisääntyneet. Tietohallintopäällikön työsopimussuhteisesta tehtävästä muodostetaan virka. Messut ovat Baltian suurin maataloustapahtuma, jossa on lisäksi esillä metsätalous, puutarhanhoito ja elintarvikeala. Työväentalolle Hämeen SDP-piirin vuosikokoukseen. Kunta on Padasjoen suurin työllistäjä, se maksaa palkan 104 työntekijälle. Kolmen päivän matkalle osallistui 23 maaja metsätaloudesta kiinnostunutta. Uutta elinkeinoohjelmaa päästään rakentamaan kolmen kivijalan päälle: ne ovat puu, matkailu ja uusiutuva energia. Jyrki Salonen nimettiin Padas joen edustajaksi Salpakierto Oy:n yhtiökokouk seen Lahteen. Varhainen tuki alkaa ikäihmisen ja ammattilaisen välisestä tasavertaisesta keskustelusta, jossa pohditaan ratkaisuja elämäntilanteeseen. Yli 60 vuotta vanha putkisto on välittömässä korjaustarpeessa. – Vaalit käytiin kahden ison teeman ympärillä. Yhteydenotot tehdään ikääntyneille tai omaisille helpoiksi ja yhteyttä voi ottaa hyvin matalalla kynnyksellä. Aurinko paistaa sosiaalidemokraateille Kansanedustaja Mika Kari piti poliittisen tilannekatsauksen ja kiitti kaikkia vaalityössä mukanaolleita arvokkaasta demokratiatyöstä. Padasjoen kunta hakee varhaiskasvatuksen opettajaa, avoinna on myös 2 varhaiskasvatuksen lastenhoitajan määräaikaista paikkaa. Padasjoella alkaa ikääntyneiden varhaisen tuen verkoston toiminta. Toiseksi suurin osa Hyvinvointialue 80 työntekijällään. Yli 40 henkeä kokoontui 26.4. Padasjoen Työväenyhdistyksen puheenjohtaja Mira Vilkman kertasi puheenvuorossaan 114-vuotiaan Työväentalon vaiheita ja Padasjoen vaalituloksia. Päijänteen vesitaksi Oy ja Kanootit.com etsii työntekijöitä kanoottien vuokraukseen liittyviin tehtäviin. Toimintamallissa ei luoda uusia palveluita, vaan pyritään toimijoiden laadukkaammalla yhteistyöllä tavoittamaan tuen tarpeessa olevia ikääntyneitä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sanoo toiminnanjohtaja Pirjo Nieminen Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry:stä. – 10 000 kerrosneliötä voisi rakentaa heti. – Me teimme sen! Häme on punainen, julisti piirin puheenjohtaja Pirjo Alijärvi tervehdyspuheessaan. Mukana kunnan edustajina Juha Rehula ja Maria Virtanen. Uusi, rakennusja ympäristölautakunnan korvaava jaosto aloittaa toimintansa 1.6. sektorin sotealan järjestöt (PäijätHämeen Omaishoitajat ry, Päijät-Hämeen muistiyhdistys ry, Liikkuva senioripiste/Lahden lähimmäispalvelu ry, Ruutuystävät/ Avainsäätiö ja PalveluSantra). Kuva Ruutikellarin parvikabinetista. Pääpuheenaiheena oli tietenkin huikea vaalitulos: Päijät-Hämeessä puolueen kannatus aluevaaleissa oli 25,4 %, kasvua 0,7 prosenttiyksikköä ja kuntavaaleissa 28 %, mikä on 6,3 prosenttiyksikköä enemmän kuin viime kuntavaaleissa. Työttömistä 87 on yli 50–vuotiaita ja suurin osa miespuolisia. Kahvitarjoilu klo 16.30. Vaikka Kari kehotti iloitsemaan vaalituloksesta, löysi hän myös huolenaiheita. – Teimme historiaa, neljännesvuosisataan ei tällaista tulosta ole kuntatasolla tässä tasavallassa tehty. Kunnanjohtaja kehotti kokousväkeä koukkaamaan palkitun sataman kautta kotimatkalle. Toimintaan osallistuu alkuvaiheessa Padasjoen kunta, Päijät-Hämeen hyvinvointialue, Padasjoen kappeliseurakunnan diakoniatyö ja alueella toimivat 3. Aktivointiaste Padasjoella on 16, työmarkkinatuen kuntaosuus 10658 euroa. – Yhteyden ottaneen ammattilaisen kanssa ikääntynyt voi yhdessä miettiä, millaista tukea hän tarvitsee. – Laajennamme toimintaa tarpeen mukaan. Yrityksiä on Padasjoella 275. – Ratkaisut saattavat löytyä nopeasti, mutta joskus ikäihmisen ja ammattilaisen yhteinen matka voi olla myös ajallisesti pitkä. Keskeisin oli äänestysaktiivisuus: – Meillä on paljon kuntia, joissa vähemmistö valitsi enemmistölle päättäjät. Ikääntyneiden varhaisessa tuessa käytetään etsivän työn menetelmiä. Eniten on metsätalousja puunkorjuuyrityksiä, yhteensä 30 kpl. Hallintosääntömuutos etenee valtuustolle: teknisen lautakunnan alaisen jaos ton jäsenmäärää nostetaan kolmesta viiteen esteellisyyksien varalta. Osa vaalianalyysistä on kesken, ennen kaikkea kiinnostaa se, miksi niin monta ääntä hylättiin. Päijät-Hämeen aluevaltuustossa SDP nousi yhdellä lisäpaikallaan johtopuolueeksi Kokoomuksen menetettyä yhden paikan. Kauppahinta on 87 500 euroa. puheenjohtajana.. – Kymmenestä ehdokkaastamme 5 pääsi valtuustoon. Puolue vetääkin parhaillaan Hyvinvointialueen aluevaltuuston paikkajakoneuvotteluja. Alle 50 % äänestysaktiivisuus on hälytysmerkki. Tervetuloa mukaan! maakeski.fi Työttömyysaste 13,8 Maaliskuun työttömyysaste oli 13,8, kun vuosi sitten lukema oli 9,5. Matkaseurueessa oli padasjokelaisten lisäksi Kuhmoisten, Asikkalan ja Pälkäneen maaja metsätalous aktiiveja. Lonin Luola etsii siivoojaa ja ravintolatyöntekijää. Meillä on 3 aurinkovoimahanketta, joista yksi pääsee suoraan kantaverkkoon ja onpa kunnanjohtajalle soitettu ja kysytty, löytyykö 100 hehtaaria maata datakeskukselle. Työpaja klo 17–19. Pitkäaikaistyöttömiä oli 59. Yleisö taputti vaikuttuneena kuultuaan, että Vilkman oli saanut 12,5 % padasjokelaisten kuntavaaliäänistä ja myös ääniero oli ällistyttävä: 176 ääntä on todellinen huipputulos Padasjoel la ja eroa seuraavaan oli likemmäs sata ääntä. Maa-alue hankittiin tulevia tarpeita varten. On syytä avata työväentalojen ovet ja ikkunat, toivottaa tervetulleeksi uudet äänestäjät ja tehdä työtä, jotta seuraavissa vaaleissa 2 vuoden päästä luottamus vain entisestään kasvaisi. Toinen oli tuulivoima ja toinen kouluhanke, molemmat jakoivat voimakkaasti mielipiteitä. 55 prosentilla on toisen asteen koulutus. Hämeen SDP:n piirikokous pitkästä aikaa Padasjoella Torstaina 8.5. Padasjoen kunnanjohtaja Juha Rehula toi kunnan tervehdyksen tilaisuuteen. Päijännettä Rehula kuvasi kyntämättömäksi saraksi. Tavoitteena on, että ikäihminen kokee elämänsä merkitykselliseksi. Kari kommentoi myös puoliväliriihtä, jossa maan hallitus on avannut portit lisävelanotolle
Matkailu-Maikki ja kunnanjohtaja Rehula pitivät kirkonkyläläisten tulevaisuustyöpajan kirjaston monitoimitilassa. Sinne on tulossa kesäksi 7 isoa musiikkitapahtumaa, lastenteatteria, myyjäisiä ja myös syntymäpäiväjuhlia. Muita varsinaisia jäseniä ovat Päivi Pyykkö, Riikka Ilonen, Päivi Hoimela, Sari Uljonen ja Marianne Julin. yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi Susanna Walleniuk sen. Satamaan tulee kesäksi kaksi kyläautoa: nämä sähköautot ovat kaikkien lainattavissa applikaation kautta kesä-elokuussa. Keskustiellä tapahtuu taas kesäperjantaisin. Ensimmäistä kertaa kyläyhdistys päätti valita kylätoimikuntaan myös nuorisojäsenen. Kunta kampanjoi muutoinkin toukokuussa roskienkeruusta ja aktivoi ihmisiä pitämään ympäristön siistinä. Nyystölän kyläpäällikkö vaihtui Päivi Hoimela (etualalla) jäi pois puheenjohtajan pestistä ja tilalle valittiin Susanna Wallenius. Kirkkolammin lenkin todettiin olevan hyvässä kunnossa, talvimyrskyssä kaatunut puu poistettiin polulta läheltä siltaa yhdistysaktiivin toimesta. – Täällä on tehty vahingossa jotakin oikein. – Sahasta on muodostunut ilahduttavasti monien erilaisten toimijoiden tapahtumatila. Kyläyhdistys saa vastaukset litteroituna käyttöönsä kyläja turvallisuussuunnitelman laadintaa varten. Padasjoel la toimivia kyliä on koko kunnan kattaen 9 kappaletta: ne eivät ole vain nimenä kartalla, vaan tuottavat monenlaista yhteisöllistä toimintaa. Näkyvyyteen satsattiin ottamalla käyttöön mainosstandit ennen tapahtumia, kyläkasseja painatettiin ja lenkkisaunaa lämmitettiin touko-syyskuussa. Lopuksi keskusteltiin tulevista tapahtumista. mennessä, sillä saatuja vastauksia hyödynnetään kylien kehittämisessä ja turvallisuussuunnitelman laatimisessa. Kesätori tuo torimyyjiä ja ohjelmaa Keskustorille heinäkuussa joka perjantaiilta klo 15–18. Kirkkopuistosta poistetut puuveistokset on tarkoitus siirtää Luukonhaan alueelle. Kirkonkylä on jo käyttänyt talkootonniaan Kaunismäen saunan remontoimiseen. Valmistautuminen ison kisatapahtuman järjestämiseen alkaa jo tänä vuonna muun muassa tutustumismatkalla Jokimaalle, jossa pidetään tämän vuoden sahtikisat. Kunta tarvitsisi jotakin isompaa, josta meidän tunnettaisiin. – Kun olin edellisen kerran Padasjoella töissä, tänne suunniteltiin täyttä häkää vedenalaista hotellia. Polun alkupäässä asuva Kivinen on pitänyt polkua auki talvisin: kunnostus helpottaa talvikunnossapitoa ja oikaisijoiden liikkumista pyörillä ja potkulaudoilla. Ne tuottaa sen virran, joka mahdollistaa vapaa-ajan asukkaiden integroimisen kuntaan, sanaili Rehula. Kesäasukasjäseninä jatkavat Tiina ja Pekka Lehtinen. – Kylät on Padasjoen dynamoja. Kylät ovat kunnan virtaa tuottava dynamo Nyystölän kyläyhdistys valitsi kokouksessaan Kullasvuoren koululla viime perjantaina 25.4. OP-avustuksia jaossa toukokuun loppuun Tilaisuus alkoi kunnan ympäristösihteeri, matkailuja kylävastaava Maria Virtasen katsauksella ajankohtaisiin asioihin. Sitä ennen Monuksessa pidetään myös maalauspäivät ja pihan siivoustalkoot. Nyystölän kyläyhdistyksen väki on luvannut olla mukana ensi vuonna Padasjoella pidettävien Sahti SM-kisojen järjestelyissä. Neuvonantaja Timo Aro oli kehottanut keskittymään elinvoimasekä vetoja pitovoimatekijöihin. Mikäli jollakin esim. Ilmastosuunnitelmaa lähdetään toteuttamaan, kesällä tulee opiskelija tekemään opinnäytetyönään suunnitelmaa opetusmetsää arboretumin lähistölle. Roskarynnäkön jälkeen seuraava on Padasjoki liikkeellä –tapahtuma 24.5. Lisäksi infraa parannetaan sähköautojen latauspaikalla. Kunnanjohtaja Juha Rehula kertoi ensin kuntastrategiasta ja sen kärkihankkeista, joista vireät kylät on yksi. satamassa, jolloin kyläyhdistyksen järjestämä oheisohjelmanumero on sekasauna Kaunismäessä klo 10–13, grillikodassa myydään makkaraa. Kylän linja-autopysäkit kunnostetaan ja ilmoitustaulut uusitaan Hirtniemen risteykseen, Monukseen ja kylän keskustaan. Toistasataa metriä pitkälle polulle kärrätään ainakin hiekkaa, ehkä kivituhkaakin. Kirkonkylän tulevaisuustyöpaja pidettiin kyläyhdistyksen kevätkokouksen yhteydessä 24.4. Vapun jälkeen alkaa Monuksen saunan kattoremontti, jonka pitäisi olla valmis kesänavaustapahtumaan 25.5. – Yleishyödyllisiin kohteisiin on rahaa taas jaossa. Meneillään olevaan kyläkyselyyn on tärkeää vastata 8.5. Kunnan omistuksessa oleva Kaunismäki on saatu talkoilla kaikkien käyttöön, jolloin se täydentää sataman palvelukokonaisuutta. Uutuustempaus oli liikenteenjakajien putsaus, niistä on tullut pitkään paljon valituksia ja kyläyhdistyksen iskuryhmä kävi kitkemässä ne ennen Sahtimarkkinoita. Viereen on tekeillä esteetön Rumpin reitti. Viesti tilaisuudessa oli, että älkää hakeko satasia, hakekaa tuhansia. Kokous pidettiin Kotiseututalon remonttitöiden takia alakoululla. Puheenjohtaja Tiina Aarto kiitti kuntaa, ilman avustuksia ei aktiivinen toiminta olisi mahdollista. yhdistyksellä on tarjota oheisohjelmaa, kannattaa olla yhteydessä keskusta-alueen yrittäjiin. Lopuksi päästiin käsiksi tulevaisuustyöpajan osallistavaan osuuteen eli jaettiin eriväriset laput, joihin kirjattiin vastauksia viiteen kysymykseen. Kunnanjohtaja Rehula kertoi terveiset OP JärviHämeen tulevaisuusseminaarista. Kylien välistä yhteistyötä on lisätty, kunnan koollekutsuma kyläpäälliköiden neuvosto toimii myös kyläaktiivien vertaistukena. Osa kyläsuunnitelmien tekoa on kunnan verkkosivuilta löytyvä kysely, johon toivotaan mahdollisimman paljon vastauksia. Onhan täällä ollut golfkenttäja moottoriratahankettakin. Kunnanjohtajan puheen vuoron jälkeen jokainen pääsi pohtimaan kylän vahvuuksia ja kehitettäviä asioita. Kesätori on tänä vuonna heinäkuussa perjantaisin ja sinne toivottiin osallistumista myös yhdistyksiltä. Musiikkipitoista ohjelmaa on luvassa kaikkina neljänä toriperjantaina. Nämä yhteisöllisen Padas joen vireät kylät ovat ehdottomasti osa pitovoimaa. Kyläyhdistyksen hallituksen jäsen Sauli Kivinen on aloittanut Ilmoilassa talkooprojektin polun kunnostamiseksi: Rinnepolun päästä kulkee suosittu oikopolku Taulun teollisuusalueelle. Vahvuudet, mahdollisuudet, mitä parannettavaa. Nämä koskivat kylän vahvuuksia, mahdollisuuksia, kehittämiskohteita, yhteistä tekemistä johon olisi itse valmis osallistumaan sekä turvallisuuden parantamistoimia. Kokouspäivänä oli juuri alkanut minigolfradan pohjan rakennustyöt padelkentän ja rannan väliin. Isoin urakka oli Kirkkojoen penkanraivaus Saksalan sillalta puistoalueeseen asti. Osallistujilta kerättiin vastauksia viiteen eri kysymykseen, jonka jälkeen oli vapaa sana. Vuosikertomuksessa todettiin toiminnan jatkuneen pitkälti entiseen tapaan. Yhteenveto tulee kyläyhdistykseen käyttöön. Myyjäiset ja kyläkirkko oli Mainiemen sahalla. Roskienkeruukampanja Matkailuasioista vastaava ympäristösihteeri Maria Virtanen kertoi, että Kuntalan pihaan on saatu iso roska-astia, johon Roskarynnäkön roskat voi viedä. Avajaisiin on tulossa taas ulkopaikkakuntalainen esiintyjä, muina tori-iltoina laulavat ja laulattavat paikalliset musikantit. syntynyt poikavauva äiteineen oli tilaisuuden alussa onniteltavana. Valituksi tuli Luka Wallenius. Luukonhaan laavulle tehdään esteetön reitti ja myös tulipaikasta tulee esteetön, ja arboretumin lähistölle tehdään hyvinvointimetsä; näihin on kunta saanut hankerahaa. Kesätori tulevana kesänä heinäkuussa perjantaisin. Torille voi tulla myymään uusia tuotteita ja vanhaa tavaraa ilman ennakkovarausta. Virtanen kehotti myös käyttämään ennallistettua Hietarantaa, jotta se ei enää kasvaisi umpeen. mennessä. Lappujentäytön jälkeen alkoi kevätkokous. Sihteerinä jatkaa Pirjo Apajainen. 15.4. – Jos teillä on kylässä roskatempauksia, Kuntalan pihalta löytyy iso jäteastia, johon jätteet saa tuoda, mainosti Virtanen. Sekä Virtanen että Rehula kehottivat hakemaan toukokuun loppuun asti jaossa olevia OP Järvi Hämeen avustuksia. 4 n:o 18 Keskiviikkona 30.4.2025 Kirkonkylän kyläkokous alkoi myönteisissä merkeissä, kun kyläyhdistys sai jakaa vauvarahan tuoreelle kirkonkyläläiselle. Kesällä pidetään lisäksi mahdollisesti rantaonkikilpailut
Kirkon ja Särsjärven leirikeskuksen katto on maalattu, leirikeskuksen päärakennuksen saunatilat on peruskorjattu ja keittiön lattiapinnoitteet sekä keittiökoneet on uusittu sekä liitytty hautakarttajärjestelmään. Esimerkiksi investointeja ei oltu voitu tehdä lainkaan. Padasjoen kirkkoherra oli tuolloin irtisanoutunut, eivätkä talouspäälliköt tahtoneet pysyä kauan virassaan. Kohta tulee 2 vuot ta siitä, kun ikänsä rakennusalalla työs kennellyt Rantanen aloitti karavaani alueen yrittäjänä. Jos Hollolan seurakunnan viime vuoden tilinpäätöksestä koetetaan eritellä Padasjoen osuus, niin kirkollisverotulot alueelta ovat noin 543 000 €, josta palkkamenoihin alueen henkilökunnalle on kulunut 280 000 euroa. Investointeja 360 000 Kiinteistöpäällikkö Keijo Kokko kertoi, mitä investointeja Padasjoella on tehty vuodesta 2017 tähän päivään saakka. Kylille kaivattiin enemmän seurakuntatoimintaa. – Padasjoella 80 % ja Kuhmoisissa yli 100 % verotuloista käytettiin henkilöstökuluihin. Lisäksi tukea voi saada mm. Hankkeen asian tuntijat ovat maksutta käytettävissänne. Kappalainen Kristian Saarnio toivoi alkuhartaudessaan, että ihmiset ottaisivat vastaan Jeesuksen rauhan, joka vapauttaa kostonhimosta ja tekee sijaa sovinnolle. Kirkkohallitus lanseerasi myös kriisiytyvän seurakunnan mittarit. Tukia on kohdennettu Padasjoelle toistaiseksi perin vähän, loppuvuonna 2023 alkaneen hankkeen aikana yhteensä 5 kappaletta. Kun seurakuntarakennemuutos ei tullut voimaan, kutsui tuomiokapituli PäijätHämeen seurakuntia liitosneuvotteluihin syksyllä 2015. saunoihin on uusittu lauteet. – Toukokuussa 2016 muut päättivät yhdistyä, mutta Asikkala jättäytyi yllättäen pois liitoksesta. kokoontuvan kirkkoneuvoston kokoukseen ja 3.6. Korkomarkkinoilla on aika kovaa turbulenssia. Saarnio kertoi, että Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksia pyritään järjestämään joka kylässä, lisäksi kesäaikaan pidetään kyläkirkkoja. Keskitetysti hoidettavien virkojen palkkamenoista voidaan katsoa Padasjoelle kuluvan noin 75 000 €. Kirkon kellojen soittoautomatiikka on uusittu, seurakuntakodin viereen rakennettu kesäkeittiö ja hautausmaan huoltorakennuksen WC muutettu esteettömäksi. 5 Keskiviikkona 30.4.2025 n:o 18 Kohti paremman palvelun Padasjokea Seurakuntailta kir kossa sujuu varsin so puisasti ottaen huo mioon viimeaikaisen kuohunnan. Moni hanke on nytkähtänyt liikkeelle, vaikkakin Trump aina yllättää joka aamu telkkarissa. runsaasti väkeä kuulemaan seurakunnan edustajien esityksiä. – Alkuvuosi on ollut tosi hyvä rahoituksen näkökulmasta. Huttunen totesi, että liitosneuvotteluissa on muistioista päätellen ollut hyvä henki. KAMU–hankkeen avulla voi vielä tänä vuonna saada tukea maaseutuyrityksen perustamiseen tai toiminnan kehittämiseen. Haittatutkimusten mukaan rakennuksesta on löytynyt useita haitallisia aineita, mm. Padasjoen seurakunnan sisäisten materiaalien perusteella seurakunnan heikentyvää tilaa oli seurattu koko 2000-luvun ajan. Hakekaamme siis sopua, etsikäämme rauhaa. Yhtenäisellä alueella työntekijöiden liikkuminen olisi ollut nykyistä järkevämmin toteutettavissa. Tähän yleisöstä kysyttiin, että onko tuomiokapituli antanut moitteita käydyistä keskusteluista, kun kirkkovaltuutettu on sellaisia saanut lähes vastaavasta tilanteesta. – Kanttoreita on tällä hetkellä 7, mikä on laskennallisesti liikaa, mutta toiminnan kannalta pitkien etäisyyksien seurakunnassa hyvä. Myös johtamisessa oli ongelmia, mm. Nuorteniltoja ei Saarnion mukaan Padasjoella nykyisellään pidetä, koska kokoavalle toiminnalle ei ole tällä hetkellä tilausta. Majoitustilat on jo aiemmin käyty läpi. Kuten Matteukseen evankeliumissa sanotaan, jokainen valtakunta, joka riitautuu itsensä kanssa, joutuu autioksi eikä mikään kaupunki tai talo, joka riitautuu itsensä kanssa, pysy pystyssä. asbestia ja suuria lyijypitoisuuksia maalissa. Kesää ja turisteja odotellessa on taas tehty remonttia, mm. Jatkossa pystymme pitämään todennäköisesti 6 kanttoria ja myös pappisvirkojen määrä tulee tarkasteluun, sanoi Huttunen. Sinne kaavailtu IVkone nykyisillä keittiön laitemääräyksellä on suhteettoman iso ja sen sijoittaminen rakennuksen sisälle voi aiheuttaa suuria haasteita. Kantaa otettiin siihen, että seurakunta tarvitsee myös seiniä eli tiloja, joissa kokoonnutaan. Yrittäjäväki ko koontui yhteiselle aa miaiselle Mainiemi Caravan –alueen ra vintolaan, jossa isän tä Juha Rantanen kertoi kuulumiset. Rantanen kertoi, että vappuna on tulossa 6 uutta kausipaikkalaista, eikä enempää voi oikein ottaakaan. Kirkkoherra Timo Huttunen kertasi historiaa vuodesta 2015, kuinka Padasjoen seurakunnasta tuli osa Hollolan seurakuntaa. Padasjoen seurakunnan työntekijöillä oli Huttusen mukaan paljon velvollisuuksia ja tekijöitä oli vähän. Kirkkoon oli kokoontunut 24.4. Seurakunnan toiminnan ei voida katsoa olevan kestävällä pohjalla, jos alijäämän kattamiseksi suoritetaan myyntiä, joka ylittää metsähoito suunnitelmassa olevan kestävän tason. Huttusen mukaan jossain asioissa on onnistuttukin: haavoittuvuus on vähäistä, sillä laskut maksetaan ajallaan ja työntekijöitä löytyy tuuraamaankin. – Suunnitelmia on monenlaisia tuohon Päijänteen rantaan, siihen on mahdollista tehdä saunaa sun muuta. Koronavuodet muuttivat toimintakulttuuria, esimerkiksi sadan hengen muistotilaisuuksia ei enää pidetä, vaan vainajaa muistellaan nykyisin yleisimmin 20-30 hengen voimin. Padasjokelaisia on liitoksen jälkeen hiertänyt mm. Padasjoki on pienentynyt prosentuaalisesti eniten: yli 2600:sta alle 1900:n. Investointeja on tehty reilun 360 000 euron edestä ja puumyyntituloja on nettona samalla aikavälillä saatu noin 320 000. Karita Alen ProAgrian yrityspalveluyksiköstä puhui tällä kertaa maaseutuyrittäjien tuista. Neljän organisaation toimintakulttuurien sulautuminen vei aikaa ja työalajohtoisuus oli monelle uutta. Energiainvestoinneissa tukitaso on 30 %. – Kiinteistöihin Padasjoella on kulunut 94 000 € ja leirikeskukseen 21 000. – Tehty seurakuntaliitos on mahdollistanut taloudellisesti Padasjoen alueella monipuolisen ja säännöllisen seurakuntaelämän, kiinteistöjen korjausvelan pienentämisen ja paikallisen henkilöstön. – Täällä on tehty aivan oikeita asioita. – Tilalle ovat tulleet rauhoittumisvälkät, jotka palvelevat sekä seurakunnan että koulun toimintaa. Jäljelle jää siis 73000 euroa, jolla tulisi kattaa esimerkiksi kiinteistöjen korjaukset, seurakuntaelämän järjestäminen sekä lakisääteiset eli pakolliset ICT-ohjelmat ja laitteet, työvälineet, työkoneet, työterveyshuolto, arkistotoi mi, kes kusrahastomaksut ym. Taloutta hoidettu hyvin Talouspäällikkö Paula Hukkanen esitteli Padasjoen talouslukuja ennen ja jälkeen liitoksen. – Se on myös menneiden sukupolvien uurastusten kunnioitusta. Yleisöstä esitettiinkin huolestunut mielipide siitä, missä rippikoulut jatkossa järjestetään. Yrittäjätuet esillä aamiaisella. Villepekka Ojala JärviHämeen Osuuspankista kertoi fuusion etenemisestä Koitti-Pertunmaan kanssa. Huttunen kertoi, että alustavia keskusteluja Lahden seurakuntayhtymän leirikeskusten käytöstä on tehty. Lapsija nuorisotyö yleisön huolenaihe Yleisön puheenvuoroissa kannettiin huolta lapsija nuorisotyöstä, vanhustyöstä sekä isojen kokoontumistilojen puutteesta. Syyksi epäiltiin tiedonpuutetta: – Missä tahansa hankkeessa kannattaa aina ensin kysyä tukimahdollisuuksia, ennen kuin aloittaa. kirkkoherrojen virat olivat täyttämättä. Yleisöstä tiedusteltiin myös henkilökunnan matkakuluista ja siitä, miten ekologisuus pitkien välimatkojen seurakunnassa otetaan huomioon. – Seurakuntalaisten ymmärrys asiasta on usein vielä hitaampaa kuin työntekijöillä, se on vuosien prosessi. Seurakuntakodin jouduttua käyttökieltoon alkoi pohdinta siitä, rakennetaanko uusi seurakuntakoti vai remontoidaanko Pappilaa. Erosta tai erottamisista ei enää kirkossa keskusteltu, mutta kritiikkiä tu li seurakuntaelämän toteuttamisesta tai pi kemminkin toteutta mattomuudesta sekä kokoontumistilojen puutteesta. Padasjoen seurakunnalla oli vuosikymmenten kulues sa kertynyt omaisuutta kuten tontteja, mutta kestävällä pohjalla oleva seurakunnan talous vaatii riittävää tulorahoitusta sekä huomattavan paljon pienempiä toimintakuluja. Jos Asikkala olisi pysynyt mukana, pohjoinen toimintaalue olisi ollut Kuhmoinen, Padasjoki, Asikkala ja Vesikansa. Mutta vaikka säästetty on ja puumyyntituloilla saatu tase ja maksuvalmius hyväksi, tilanne olisi ollut pidemmän päälle kestämätön. – Nyt siis katse kohti parempaa palvelua Padasjoella! Ratkaisu ei ole virheiden etsiminen, vaan yhdessä tekeminen. Yleisöstä ihmeteltiin, miksi Padasjoella on seurakunnan työntekijöiden järjestämää toimintaa niin vähän. Pappilaan mahtuisi 58 asiakaspaikkaa. liiketoimintaa kehittävän asiantuntijapalvelun hankintaan. Kylillä näkyvät ja kuuluvat toiminnot kuten Olkkari ja Miesten illat pyörivät vapaaehtoisvoimin. Hukkanen myönsi, että Padasjoen seurakunnassa taloutta hoidettiin taitavasti. Tukikelpoinen on maaseudulla toimiva mikroyritys, jossa on enintään 5 työntekijää ja jonka yritystoiminta on kannattavaa. Yleisöstä tiedusteltiin myös, millä perusteella Padasjoella ei ole kanttoria. Samaan aikaan seurakunta on pienentynyt: vuonna 2017 jäseniä oli 25410 ja nyt 21422. Pappilan hankesuunnitelma on tarkoitus viedä 20.5. Seurakunnan strategia on pyrkiä kiinteistöistä eroon ja tavoitteena on 0–1 leirikeskusta koko seurakunnan alueella. pappien määrä, kirkon käyttö ja muutostyöt, Särsjärven leirikeskuksen kohtalo, kanttorin virka ja Pappilan tulevaisuus. kirkkovaltuustoon. Myös ulospäin näkymättömiä töitä jätettiin tekemättä, kuten arkistointityötä. Myös koululla pidetyt kaakaocornerit on lopetettu, koska lapsille aiheutui suklaajuoman nauttimisen jälkeen sokeripiikki ja sen myötä levottomuutta. Esimerkiksi investointituessa kokonaiskustannusarvio voi olla 5 000-100 000 euroa ja tukitaso Padasjoella 25 % tai 30 % (Auttoinen, Kasiniemi, Torittu, Virmaila). 2000-luvun alussa kirkkohallitus lakkautti pienten seurakuntien tukijärjestelmän. – Painovoimainen ilmanvaihto on mahdollista muutoin paitsi keit tiön osalta. Kasvatustyö on ollut Huttusen mukaan myllerryksessä ja esihenkilö on vaihtunut useaan otteeseen, myös resursseja on liian vähän
Puuston määrä hehtaaria kohti on Suomen parasta tasoa, metsäja kitumaalla 190,5 kuutiota hehtaarilla. Tämä nosti kotimaisen puun roolia entisestään, nyt 95 prosenttia metsäteollisuuden puusta tulee suomalaisilta metsänomistajilta. Viime vuosien hyvä puun kysyntä ja hintataso onkin nostanut maakunnan maan kärkeen hehtaarikohtaisen tuoton osalta. Aukeita ja alle 20 vuotta vanhoja nuoria metsiä on noin 17 prosenttia. Yksityiskohtaisia soveltamisohjeita ei vielä ole, mutta ennakkoarviot ovat, että tämä tulee kohdistumaan myös metsien käyttöä rajoittavasti. Metsäteollisuus tuottaa ison joukon erilaisia puupohjaisia tuotteita niin meille kuin maailman markkinoille. Saksan metsät ovat menettäneet 60 miljoonaa hiilidiok siditonnia kuivuuden ja kirjanpainajatuhojen vuoksi. Tulevaisuus rakennetaan nykyistä parantamalla ja uutta innovoimalla Metsäteollisuuden menestys nojaa sekä perinteisiin tuotteisiin että aivan uusiin ratkaisuihin. 050 589 2199 seppo.pyykko@versowood.fi Kuhmoinen, Luopioinen, Padasjoki Nyt on hyvä hetki myydä. Karoliina Niemi Metsäjohtaja, Metsäteollisuus ry Myyntituotot vähennettynä metsien hoidon kustannuksilla on ollut 350 euron tasoa hehtaaria kohden. Näistä laskennoista ollaan vahvasti eri mieltä ja nyt ollaan suometsien osalta teettämässä laajaa ja uskoakseni paremmalla asiantuntemuksella uusi selvitys. Laskennat ovat muuttuneet soitten ja metsämaan pohjan hiilipäästöjen osalta. Nämä tuotteet ovat läsnä arjessamme enemmän kuin ehkä huomaammekaan. EU-sääntelyssä ristivetoa Perinteisesti metsiä on hoidettu pääosin kansallisen lainsäädännön kautta, mutta viime vuosina EU on lisännyt merkittävästi ohjaustaan. Metsätyöryhmä järjestää tämän teemanumeron lisäksi kasiluokkalaisten metsäpäivän, johon kuuluu tutustuminen Evon oppilaitokseen ja metsäluontoon matkan varrella ammattioppaamme Pekka Helmisen toimesta. Vuonna 2024 alan vientituotteiden arvo oli 12,1 miljardia euroa, mikä vastasi 16,8 % maamme koko tavaraviennistämme. Maankäyttösektorille asetettu hiilinielutavoite vuodelle 2030 (-310 Mt CO) on kunnianhimoinen, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että siihen pääseminen on koko EU:ssa kovin epävarmaa. Alalla ei istuta toimetonna, vaan parannetaan jatkuvasti nykyisiä tuotteita ja innovoidaan uutta. Tutkimusten mukaan nämä käytännöt edistävät luonnon monimuotoisuutta. Jokainen EU:n valtio on tehnyt omista lähtökohdistaan tutkimuksia ja siitä tuloksena on mm. Suomalainen puu on aina ollut metsäteollisuuden pääraaka-aine, jota tuontipuu on täydentänyt. Tulevaisuuden näkymät eivät ole tästä huonontuneet, ja rakentamisen nousukausi voisi vielä parantaa tilannetta. Tulot näkyvät paitsi sijoituksina ja säästöinä, myös arjen menoina ja maaseudun elinvoimaisuutena ympäri Suomen. Ota yhteyttä! TEHDÄÄN PUUKAUPAT Meillä koko Suomessa on edessä suuret haasteet selvitä EU:n ja omien politiikkojemme asettamista tavoitteista. Suomen nielumuutoksista on viime viikkoina puhuttu vilkkaasti. Me emme pysty poliittisiin päätöksiin vaikuttaa kuin oman maamme osalta äänestämällä, emmekä takautuvasti vääriin tilannetietoihin perustuviin päätöksiin. Toivottavasti laadittavat uudet laskelmat ovat mahdollisimman oikein ja neutraalisti laadittuja. Toinen vastaan tuleva haaste on EU:n ennallistamisasetus, joka velvoittaa ennallistamaan 20 % kaikesta Euroopan maitten pintaaloista; metsät, pellot, vesialueet jne. Ainoa oikea tapa suhtautua ulkopuolelta tuleviin haasteisiin onkin tehdä metsien hoitotoimenpiteet oikea-aikaisina ja harkinnan mukaan myös lannoittaa kannattavia kohteita. Maan hiilineutraalius tulisi saavuttaa eduskunnan etunojaisella päätöksellä kunnianhimoisesti ennen muita jo vuonna 2035. Kyse on tasapainosta, yhteensovittamisesta ja jatkuvasta kehittämisestä. Tie ideasta kuluttajan ostoskoriin voi kuitenkin olla pitkä ja haasteellinen, erityisesti kilpailtaes sa jo olemassa olevien, usein edullisempien tuotteiden kanssa. Tuttuja keinoja, eikö. Kestävät ratkaisut tarvitsevat myös kysyntää lyödäkseen läpi. Myös puuston ikärakenne on hyvä. Metsänhoitoyhdistys ja metsäkeskus opastavat metsänhoitoon ja sen vaikutukseen ympäristömme ja ilmaston osalta. Näin ei suinkaan tarvitse olla, sillä luonnon tilan parantamista voidaan toteuttaa myös talousmetsissä. Meillä on kunnassa osaavia metsäammattilaisia neuvomaan niitä metsänomistajia, joilla omat tiedot eivät riitä. Ostamme kuusija mäntytukkien lisäksi myös pylväspuita ja pikkutukkeja. Moni perinteisistä ja uusista tuotteista korvaa myös fossiilisista, uusiutumattomista raaka-aineista valmistettuja, mikä auttaa meitä siirtymään kohti kestävämpää, kiertotalouteen pohjautuvaa maailmaa. Komissio ei halua muuttaa suuntaa, mutta useissa jäsenvaltioissa kytee muutoshalua. Hakkuukypsään ikään varttuneita metsiä on noin kolmasosa metsistä ja parhaassa kasvuiässä olevia, 21-60 vuoden vanhoja lähes puolet. Venäjän hyökkäyssodan seurauksena puun tuonti Venäjältä loppui kokonaan keväällä 2022. Myös tuottamattomat pellot ja joutomaat tulisi istuttaa. hammastahnasta, jugurtista, liimoista, sellofaanista, vaatteista ja lääkinnällisistä tuotteista. Suomen metsäteollisuus on elinvoimainen ja uudistuva ala, jolla on keskeinen rooli niin kansantaloudessa kuin ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. UPM Metsä lupaa hyvää upmmetsa.fi Metsäasiakasvastaava HANNA ÄRLING p. Metsäteollisuuden menestys perustuu elinvoimaisiin ja hyvin kasvaviin metsiin, ja niitä Suomessa onneksi on. versowood.fi Seppo Pyykkö p. Suomi on EU:n jäsenvaltioista riippuvaisin metsäteollisuudesta. Ruotsin meitä parempi metsien hiilitasearvio. Kotimaisena perheyrityksenä meidät tunnetaan reiluista puukaupoista, tukin tarkasta katkonnasta, huolellisesta korjuujäljestä ja tyytyväisistä asiakkaista. Sen toimeenpanon perustaksi jäsenvaltiot laativat kansalliset ennallistamissuunnitelmat, joissa listataan toimia tavoitteiden saavuttamiseksi. Lakipäivitysten lisäksi aivan uudet direktiivit ja asetukset puuttuvat nyt suoremmin metsien käyttöön. Kovaa keskustelua on herättänyt myös EU:n ennallistamisasetus, jonka mukaan tavoitteena on luonnon tilan parantaminen. 6 Keskiviikkona 30.4.2024 Metsäteema Metsäteema Tee paremmat puukaupat. Samalla tuotanto edellyttää riittävää ja häiriötöntä kotimaisen puun virtaa ympäri vuoden. 040 848 2736 hanna.arling@upm.com Varmistetaan yhdessä metsäsi kestävä kasvu. Padasjoen maantieteellinen asema ja metsien hyvät kasvupohjat yhdessä edellisen sukupolven tekemän kunnostustyön kanssa ovat luoneet nykyisen tilanteen, jossa metsiä on voitu hakata yli suurimman kestävän hakkuutavoitteen määriä silti vähentämättä puuston kokonaismäärää. Me emme kuitenkaan ole lainkaan ainoita, joita nielut askarruttavat. Tilaa maksuton metsäkäynti ja kartoitamme hakkuuja toimenpidevaihtoehdot. Puustoinen Padasjoki Lähtökohtamme täällä Padasjoella on erittäin hyPadasjoen metsien kasvua tulee lisätä vä. Yksi keskeinen muutos on ollut metsien sisällyttäminen yhä kiinteämmin osaksi EU:n ilmastopolitiikkaa. Erityisesti edellisen komission kaudella (2019-2024) sääntely lisääntyi ja samalla kiristyi. Tämän vuoden aikana EU:ssa pohditaan, mikä maankäyttösektorin rooli tulevaisuuden ilmastopolitiikassa on. Tär keää on paitsi meidän kaikkien hyvä arki, myös vaihtoehtojen tuottaminen fossiilisista raaka-aineista valmistetuille tuotteille. Ainoa oikea ratkaisu on pitää metsämme mahdollisimman terveinä ja runsaasti kasvavina. Tutkimustehtäviin on mielestäni hakeutunut ja valittu henkilöitä, joilla on vahva vihertävä näkemys ja tällöin on vaikea pitää ”uskonto ja laskento” erossa toisistaan. Vuonna 2023 Suomessa saatiin kantorahatuloja yhteensä 3,1 miljardia E , josta yksityisten metsänomistajien potti oli 2,61 miljardia euroa. Pekka Salonen Metsäteollisuus on Suomen kivijalka ja suunnannäyttäjä. Myymällä puusi meille olet mukana työllistämässä Suomea ja oman alueesi yrittäjiä. Samaan aikaan on tärkeää pitää huolta metsien kasvusta oikea-aikaisella metsänhoidolla läpi koko puuston kiertoajan. Muuttuva toimintaympäristö vaatii sopeutumista ja rohkeita ratkaisuja – mutta niiden pohjana seisovat edelleen suomalaiset metsät ja niistä ammennettava osaaminen. Vahvimmat tuotteet ovat edelleen paperi ja kartonki, ja vienti suuntautuu erityisesti Eurooppaan ja Aasiaan. Samaan aikaan ala työllistää lähes 100 000 suomalaista – joko suoraan teollisuudessa tai sen lukuisissa alihankintaketjuissa. Silloin, kun hiilineutraalistavoitteesta tehtiin päätöksiä, osoittivat laskelmat Suomen metsien hiilitaseen olevan huomattavasti nykyisiä laskentamalleja parempi. Suomessa aihe herättää paljon tunteikastakin keskustelua, sillä ennallistaminen rinnastetaan usein suojeluun. Puurakenteet, paperikassit, kirjat ja hygieniatuotteet ovat itsestäänselvyyksiä, mutta puuta löytyy myös mm. Myös työn tekemiseen löytyy metsäpalveluyrityksiä, hoitamaan suunnitelmien toteuttamisen. Vaikuttaa siltä, että koko hiilitasapainon arviointi on erittäin vaikeata. Hyviä arjen metsätaloudessa käytössä olevia esimerkkejä ovat säästöpuiden ja jo kuolleen puun jättäminen, suojavyöhykkeiden muodostaminen vesistöjen ympärille sekä sekapuustoisuuden lisääminen
Tämä vertailu on turhaa ja harhaanjohtavaa, koska menetelmät mittaavat eri asioita. Nämä maakohtaiset erot menetelmissä eivät olisi ongelma, jos niitä käytettäisiin pelkästään maan omien ilmastotavoitteiden toteuttamiseen, mihin ne on alun perin tarkoitettukin. Hiilinielut eivät nimittäin synny tyhjästä. Kangas-Paavon peltoja vuokraa Juhani Kotka Auttoisilta, joka oli talvella Valosella kaivurikuskina. Kun puuta on vuosikymmeniä aikana kertynyt metsiin entistä suurempia määriä, myös hakkuupoistuma on lisääntynyt. Työnäytöksen paikka ja ajankohta ilmoitetaan lähempänä. Uudessa koneessa on pitkä takuu ja huoltosopimus, jolloin suurempaa seisokkia ei tule. Yhtenä esimerkkinä näistä eroista on turvemaiden maaperän päästöt. Tämän nuoren puuston nopean kasvun seurauksena metsiin muodostui hiilinielu, joka kesti 1970-luvulta viime vuosiin saakka. Kangas-Paavon pelloilla kasvaa kuminaa ja nurmea, tarkoitus on tehdä riistapeltokin. Kaikille avoin tilaisuus, jossa näkee mikä on laikku, mikä laikkumätäs ja mikä mätäs. Asian tekee ongelmalliseksi kuitenkin se, että Suomen ja osittain myös EU:n ilmastopolitiikka on edelleen hyvin riippuvainen hiilinieluista, vaikka sille, että nielut ylipäätään sisällytetään ilmastotavoitteisiin fossiilisten päästövähennysten rinnalle, ei ole tieteellisiä perusteita. Tämän seurauksena kariketta hajoaa nyt enemmän kuin uutta muodostuu, jolloin metsien maaperä, ja samalla metsät kokonaisuudessaan ovat muuttuneet hiilinielusta päästölähteeksi. Oman yrityksensä nimissä hän tekee myös aurauksia ja teiden kunnostuksia. Pitkällä aikavälillä metsät sitovat hiiltä ilmakehästä suurin piirtein saman verran kuin vapauttavat tätä sidottua hiiltä takaisin ilmakehään, eli metsien pitkän aikavälin hiilinielu on keskimäärin nolla. Tämä on juuri se malli, jota metsävarustellaan pelkästään. Parhaillaan työn alla on hakkuuaukion mätästys Virmailassa. Kohonnut lämpötila on myös merkittävästi kiihdyttänyt maaperän päästöjä, erityisesti ojitetuilla turvemailla. – Tarpeetonta mylläystä vältetään. Hytissä on ilmastoinnin lisäksi tummennetut lasit. Vaikka hiilinielu saadaankin syntymään, se ei kuitenkaan ole koskaan pysyvä, vaan metsä siirtyy vähitellen taas kohti tasapainotilaa eli nollanielua. Ehkä merkittävin metsien tuottama ilmastohyöty edelleen on kuitenkin fossiilisten materiaalien ja erityisesti fossiilisen ener gian korvaamisessa. Hiilinielujen historian tarkastelu on syytä aloittaa jo 1950-luvulta. Evolta on tulossa 3 opiskelijaa iskemään taimia maahan. Puuston lisäksi myös maaperällä on merkittävä vaikutus metsien hiilinieluun. Metsien hiilinielujen rajallisuuden ja osittain myös niiden mittaamisen ongelmallisuuden vuoksi on selvää, että nieluihin perustuva ilmastopolitiikka ei ole riittävän tehokasta ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Kuitenkin tällä pystyy tekemään myös teitä ja kääntöpaikkojakin, kertoo auttoislaisyrittäjä. Näistä lähtökohtaisista eroista huolimatta satelliittimittauksille on varmasti tulevaisuudessa käyttöä myös inventaariossa. Samalla maanomistajat voi tutustua koneeseen. Suomen metsien tapauksessa se tekijä, joka synnytti hiilinielut, oli metsätalous. laskentamenetelmien varmentamisessa ja niiden jatkokehityksessä. Sen takia on ojakauha mukana. Keskitytään nyt yhdistyksen kautta palvelemaan paikallisia maanomistajia ja pyritään tekemään yhtä laadukasta jälkeä kuin edeltäjä, monimuotoisuus huomioiden. Jotta nielujen romahtaminen voitaisiin ymmärtää, pitää ensin selvittää, mistä nielut alun perin olivat peräisin. Viime aikoina on erityisesti keskusteltu Suomen ja Ruotsin mittausmenetelmien eroista. Toisaalta metsänhoidon lisäksi myös ympäristötekijät vaikuttivat hiilinielun syntyyn. Istutuspaikat eivät ole isoja tai syviä, eikä kaivurin teloistakaan jää juuri jälkiä. Huoltomies tulee maastoon tekemään työn, eikä kaivuria tarvitse lähteä siirtämään mihinkään. Kun Valonen kysyi, lähdetkö kuskiksi, jos ostan kaivurin, tuli lupauduttua: – Luulin sitä vitsiksi. Juho Valonen aloitti mihinkään, vaikka mukaan tuli traktorikalustossa risunja puuajoa, kantojyrsintää ynnä muuta. Metsien nielujen häviäminen on siis täysin luonnollinen prosessi, eikä metsien hiilivarastojen voida myöskään olettaa olevan pysyviä. – Koneessa on AstaGPS-järjestelmä, joka laskee tehtyjen mättäiden määrän ja mätästetyn pinta-alan. 7 Keskiviikkona 30.4.2024 Metsäteema Metsäteema Metsien maanmuok kauksessa oli Padas joel la tyhjiötä pitkäai kaisen muokkarin lo petettua, mutta Metsä Mestareitten uusi met sävarusteltu kaivinko ne on korjannut tilan netta. Satelliitit mittaavat ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta ja sen muutoksia, kun taas inventaarion yksi tarkoitus on ilmastotoimien ja niiden vaikutusten seuraaminen. Metsien ikääntyessä ja kasvun hidastuessa myös uuden karikkeen tuotanto on vähentynyt. Metsäyhtiöistäkin on soiteltu ja tarjottu hommia, kun muita maanmuokkaajia ei täällä ole. Maakeskeläinen Heikki Kangas-Paavo aloittaa mätästystyöt aamuvarhain ja kerkiää vielä kotitilankin töihin. Nuorten metsien nopea kasvu tuotti myös paljon kariketta, joka kerääntyi maaperään. Karikkeen määrän kasvaessa mikro bien toteuttama hajotustoiminta on lisääntynyt maaperässä, ja entistä enemmän karikkeeseen sitoutunutta hiiltä on vapautunut takaisin ilmakehään. Metsillä on kuitenkin edelleen merkittävä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Istutuskausi on juuri alkamassa ja Valonen aikoo itsekin tarttua pottiputkeen. Tutkimusprofessori Ilkka Leinonen, Luonnonvarakeskus Miksi Suomen metsät muuttuivat hiilinielusta päästölähteeksi?. Suuria metsäalueita uudistettiin ja myös metsänhoitomenetelmät kehittyivät merkittävästi. Sulan maan aikaan maanmuokkauksessa on täystyöllisyys, jopa kahta työvuoroa pitää paikoin harkita. Se myös piirtää karttaan kuviota sitä mukaa, kun työ etenee. Ilmakehän kohonnut hiilidioksidipitoisuus ja ilmaston lämpenemisen seurauksena pidentynyt kasvukausi kiihdyttivät omalta osaltaan metsien kasvua. Virmailaan tehdään parhaillaan laikutusta koivuntaimia varten, seuraavalle kohteelle tulee laikkumättäitä kuuselle. Vaikka puuston poistuma suhteessa puuston tilavuuteen on pysynyt suhteellisen vakiona vuosikymmenien ajan, kasvunopeuden hidastuminen viime vuosina on johtanut siihen, että kasvun ja poistuman ero, eli puuston hiilinielu, on pienentynyt. Niin pitkään kuin metsien hiilinielut sisältyvät ilmastotavoitteisiin, on suuri merkitys sillä, miten nielujen kehitystä mitataan. Motoja ajokonekuskina työskennellyt KangasPaavo on jelpannut Kotkaa peltohommissa. Toki maanmuokkausvaiheessa on järkevää perata samalla ojat, jolloin saa kuvion vesitalouden kuntoon. Heikki Kangas-Paavo ajaa neljättä kesäkautta kaivuria, nyt Juho Valosen leivissä. Ilmastonmuutostutkijoiden näkemys on, että fossiilisten päästöjen vähentämistä täytyy huomattavasti nopeuttaa, ja että jäljelle jäävät päästöt voitaisiin kompensoida ainoastaan pysyvillä hiilenpoistoilla, joita tuotetaan teknisten hiilinielujen avulla. Kaivurinhankinta tuli ajankohtaiseksi viime syksynä, kun Metsänhoitoyhdistys ryhtyi hieromaan sopimusta Valosen kanssa. Esimerkiksi liikenteen päästövähennystavoitteet edellyttävät uusiutuvien polttoaineiden ja sähköpolttoaineiden tuotannon merkittävää lisäämistä, ja tässä tuotannossa metsien tuottamalla biomassalla tulee olemaan suuri rooli. Tästä tasapainosta poikkeaminen, eli hiilinielun syntyminen, vaatiikin sitten jonkin ulkopuolisen häiriön. Erityisesti tietämys metsien kasvudynamiikasta ja sen vaikutuksesta nieluihin on usein puuttunut keskustelusta. Suomen käyttämässä menetelmässä lämpötilan kohoa minen on merkittävästi lisännyt turvemaiden laskennallisia päästöjä. Keskustelu on kuitenkin yleensä ollut valitettavan yksipuolista, eikä se ole aina perustunut tieteellisiin tosiasioihin. Tällöin maaperän hiilivarasto kasvoi, ja myös maaperä toimi pitkään hiilinieluna. On todennäköistä, että tämä kehitys pelkästään kiihtyy tulevaisuudessa. Maanmuokkaus metsitystä varten aiheuttaa yllättävän vähän näkyviä muutoksia. Puusto kuitenkin välttämättä ikääntyy, jolloin sen kasvu hidastuu. Sukupolvenvaihdos tehtiin viime vuoden tammikuussa. Luonnonmetsissä hakkuupoistuma korvautuu luonnonpoistumalla, ja kun puuston ikääntyessä kasvu pienenee ja luonnonpoistuma kasvaa, puuston hiilinielu nollautuu tässäkin tapauksessa. Ongelma tulee siitä, että näitä menetelmiä sovelletaan myös osana EU:n yhteistä ilmastopolitiikkaa, mikä välttämättä asettaa eri valtiot eriarvoiseen asemaan. Tällöin puuston kasvu ja poistuma olivat suurin piirtein yhtä suuria, metsien hiilivarasto oli tasapainossa ja hiilinielu oli nolla. Niitä voidaan hyödyntää mm. – Tarve muokkarille on kova. Sen sijaan Ruotsissa lämpötilan muutoksia ei huomioida ollenkaan turvemaiden päästölaskennassa, joten laskennalliset päästöt ovat pysyneet kohtalaisen vakiona. Satelliittimittauksissa havaitaan tietyn alueen hiilitaseen kokonaismuutos, khk-inventaario taas keskittyy aktiivisiin toimenpiteisiin ja niiden tuottamiin päästöihin, päästövähennyksiin ja hiilensidontaan. Metsien käsittelyn muutokset 1950ja 1960-luvuilla muuttivat kuitenkin tämän tilanteen. Tässä sitä nyt sitten ollaan, ihan mukavaa toki. – Sillä pääsee paremmin kivien ja kantojen yli. Lämpötilan kohoaminen on myös lisännyt kuivuutta ja on voinut vaikuttaa metsätuhojen lisääntymiseen, mikä on omalta osaltaan vähentänyt puuston kasvua ja pienentänyt puuston hiilinielua. – Perusmetsurintöillä aloitettiin, raivauksilla ja puunkaadolla, eikä ne ole poistuneet valikoimasta Suomen metsien hiilinieluista ja niiden romahtamista on keskusteltu julkisuudessa paljon. Juho Valosen uusi kaivinkone on tehty metsäkäyttöön. Tämän seurauksena Suomeen syntyi uusi, nopeakasvuinen puusukupolvi. Uusia metsien hiilinieluja voidaan toteuttaa metsityksen ja puuston kasvun parantamisen avulla, ja nämä hiilinielut auttavat toteuttamaan ilmastotavoitteita fossiilisten päästöjen ja tehokkaiden teknisten hiilinielujen tukena. Julkisuudessa on myös tehty vertailuja Suomen kasvihuonekaasuinventaarion ja Nasan satelliittimittausten välillä. Lisäksi metsien biomassa on edelleen tehokkain tapa tuottaa teknisiä hiilinieluja. Talveksi energiapuunkorjuuta Koneessa on myös energiapuukoura, jolla tehtiin jo viime talvena energiapuun korjuuta pellonreunoista ja tienvarsilta sekä jokunen harvennuskin. Sen perusteella pystytään tilaamaan ja tuomaan kohteelle tarkka taimimäärä. Panssaroidussa alustassa on tukisukset, telat ovat leveämmät, telaohjurit paremmat ja alavaunu on korkeampi, jolloin maavaraa on enemmän kuin normikaivurissa. Tämä luontainen kehitys johtaa välttämättä siihen, että lopulta puuston poistuma saavuttaa saman tason kuin kasvu, jolloin puuston määrä saavuttaa tasapainotilan ja hiilinielu nollautuu. Työnäytös syksyllä MetsäMestarit järjestää syksyllä maanmuokkauspäivän, jonne yleisö voi tulla katsomaan kaivuria tositoimissa. – Metsätaloutta ja viljelyä, pelloista puolet on vuokralla. Uusi kaivuri toi helpotusta muokkarivajeeseen yrittäjyyden toiminimellä vuonna 2014 ja muutti myöhemmin MetsäMestarit osakeyhtiöksi
Lämpölaitos sekä jakelu verkosto ovat hyvin suun niteltuja ja rakennettuja. Padasjoen Energia Oy Pekka Salonen Padasjoen Energia Oy:n toiminnasta Kattilassa palaa paikallista haketta Huhtikuisena pak kas aamuna paikalli nen yrittäjä Marko Pas tila tuuppaa trak torillaan haketta läm pölaitoksen siiloon. Lämpölaitoksen ja ver koston käyttöpalvelut on hankittu PK-Energy Oy:ltä, jonka yrittäjät Mar ko Pastila ja Pertti Kehus maa ovat hoitaneet lämpö laitosta sen käynnistymi sestä alkaen. Sula paikka maan pin nassa voi olla merkki put ken vuodosta. Lämmön saanti onkin pys tyttävä turvaamaan häiriö tilanteissa, joita aiheutuu joko tuotannon tai jake lun sisäisistä tai ulkopuo lisista syistä. Lämpöasiakkaita yhtiöllä on tällä hetkel lä 55. Koska vuoto on pieni, ei sitä pys tytty paikallistamaan maa liskuun lopulla tehdyssä droonin avulla suoritetus sa lämpökamerakuvauk sessa. Marko Pastilan sivutyö kaukolämpölaitoksella työllistää noin neljänneksen, loppuaika meneekin metsätöiden parissa. – Ei ollut routaa ollen kaan metsässä. Lämpöä myydään vuo sittain lähes 10 000 me gavatin määrä. Elokuussa 2024 perustetussa PK-Energy Oy:ssä on myös Pertti Kehusmaa. Pastila tekee lisäk si oman yrityksensä ni missä puunkorjuuta ja hakkeentoimitusta parin työmiehen kanssa. 040 828 2375 0400 350 324 e-mail: kirsi@osmorajalaoy.fi Mertsa ponttonilaiturit Valmistamme myös muovisia sadevesikaivoja ja teemme muita muoviputkitöitä P. Torittulaisyrittäjällä on ollut oma toiminimi jo parikymmentä vuotta. Palaturpeella mentiin talvisydän. Pastila on ollut mukana lämpölai toksen käytännön työs sä alusta alkaen samoin kuin Pertti Kehusmaa. Kevättä on nyt tehty kaksi kuukautta, ei kä valmista näy tulevan. Metsähakkeen hinnan nopea nousu on taittunut ja myös palaturpeen hin tataso on vakiintunut. Taulun teollisuusalueella on tienvieressä punnituspaikka polttoainekuljetuksille.. Alueella liikkuvia pyyde täänkin seuraamaan läm pölinjan aluetta varsinkin aamuina, jolloin on vähän lunta tai huurretta maas sa. Tmi Marko Pastila toimittaa tällä het kellä myös metsähakkeen laitokselle. 8 Keskiviikkona 30.4.2024 Metsäteema Metsäteema Metsäasiantuntija Taina Wallenius 040 530 7767 Korjuuesimies Wille Soininen 044 342 0065 LKV, arviot, kaupanvahvistus Piia Perälä 044 033 7529 Tiet, luonnonhoito, LKV, kaupanvahvistus Jyrki Mäkiranta 050 307 6801 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Padasjoen toimisto • Keskustie 25 A 3, Padasjoki • mhy.fi/paijat-hame • etunimi.sukunimi@mhy.fi Mhy.fi Metsässä hyvä Tmi Jussi Salonen, 0400 658054 jussi.salonen75@gmail.com METSÄTÖIDEN METSÄTÖIDEN eerikoismiehet rikoismiehet ”Kyllähän se meiltä käy, mutta laittaispa siihen oudon” Rumpinkuja 3, PADASJOKI P. Toisaal ta vedet olivat alhaalla, niin ei ollut myöskään märkää. Se tuote taan bioenergialla, josta noin 60 prosenttia tuote taan palaturpeella ja 40 % metsähakkeella. Savu kaasujen hiukkaspäästö jä pitää vähentää suodat timen avulla ja lämpölai toksen alueella liikkumis ta on rajoitettava. Talvi oli korjuun kannalta huo no, sillä paljon kohteita jäi korjaamatta. Pala turpeella saadaan tuotet tua talviajan suuremmat tehot ja se on selvästi ha ketta edullisempaa. Hake on padasjoke laisista rangoista teh ty: haketukset tekee kuhmoislainen Ruo kolan Metsäkuljetus. Kaukolämpö joutuu kil pailemaan maalämmön ja ilmasta veteen siirtäviä lämpöpumppuja vastaan. 040 828 2375 0400 350 324 e-mail:kirsi@osmorajala.oy Rumpinkuja 3, PADASJOKI Autoilija Osmo Suullinen MAA-AINESTOIMITUKSET 0400 497 396 Osmo sorat, murskeet, hiekat VAIHTOLAVAKULJETUKSET roskalavat, konelava, vesikuljetukset säiliöllä, lavojen vuokraus, nosturilava 050 918 1704 Olli Yhtiö aloitti 1.9.2024 Nevel Oy:ltä lunasta mallaan lämpölaitok sella ja Padasjoen kun nalta ostamallaan kau kolämpöliiketoimin nalla. Hake sopii hyvin kevätsyysjak son alhaisempiin tehon tarpeisiin, eikä polttoöl jyä tarvitse käyttää kuin häiriö tilanteissa. Muutamia mahdolli sia vuotokohtia paljastui ja niitä tullaan seuraamaan. Kun laitos viime vuon na siirtyi kunnalle, kak sikko perusti energian tuotantoon keskittyvän PK-Energy Oy:n. Lämpölai tos on aloittanut toimin tansa vuonna 2008 ja ra kennettu tulipalon jälkeen vuonna 2016 lähes uuden veroiseksi. Tiukentuneet päästö ja turvallisuusnormit joh tavat myös investointeihin lähivuosien aikana. Padasjoen Energia Oy aikoo olla sitä lähitulevai suudessakin. Pertti Kehus maa on ajanut rekallaan palaturpeen Vapo Terra Oy:n tuotantoalueilta Kes ki-Suomesta ja Etelä-Poh janmaalta. Tavoitteena on tuottaa ja toimittaa Pa dasjoen kuntakeskuk sessa sijaitseville asiak kailleen luotettavasti ja kohtuulliseen hintaan lämpöenergiaa. Sopimuk set nopeista korjauspalve luista asiantuntijayritysten kanssa varmistavat häiriö tilanteiden hoidon. – Talvi oli huono läm möntuotannon kannal ta, keskimääräinen läm pötarve jäi alhaiseksi ja huipputehot saamatta, huomauttaa Pastila. Toiminnan alkukuukau sina ei merkittäviä yllä tyksiä tai ongelmia ole ol lut huolellisesti suoritet tujen selvitysten ja laskel mien ansiosta. Investointi toteu tettaneen ensi kesän aika na. – Toisaalta polttoaine oli hyvälaatuista, kun ei ollut lunta seassa. Lumi sia kuormia ei tullut yh täkään. Tällöin myös parannettiin sen rakenteel lisia turvallisuusratkaisuja. Suurten kiinteistöjen läm mön tuottajana bioener gia ja kaukolämpö on ny kyisin edullisin vaihtoeh to. Vihjeestä, joka johtaa vuodon löyty miseen maksetaan 200 eu ron palkkio. Hank keet voidaan jaksottaa lä hivuosille, mutta niihin on varauduttava. Yh tiön on uusittava asiakkait tensa kulutusmittarit toi mittajan poistettua tuot teistostaan nykyiset järjes telmät. Varalla oleva öljykattila sekä oma säh köntuotanto hoitavat osan varmistuksesta. Pieni ongelma on verkos ton vuoto, joka on jatkunut vuosia, ilmeisesti koko 16 vuoden käyttöajan
3 l (0,73/l) Hinta sis. -20% Hyvää vappua! Katso vapun aukioloajat S-mobiilista tai hameenmaa.fi/palvelut. Kariniemen Kananpojan fileesuikaleet 400-450 g (8,87-9,98/kg) Suomi Pepsi Max -virvoitusjuoma 2x 1,5 l Yht. pantit Rypälerasia vihreä tai tumma 500 g (3,98/kg) Espanja Ålandsmejeriet Port Salut -juustoraaste 150 g (9,27/kg) Grandiosa Kiviuunipizzat 310-350 g (8,57-9,67/kg) Yks. Valitsemasi Kylmämehu Max. 2 tuotetta/ kuponki. 3,59 (10,26-11,58/kg) 3 99 2 99 1 99 1 39 9 00 kpl kpl kpl 3 kpl Vappu on ruokaa Katso resepti yhteishyvä.fi ERÄ 3 KPL VALINTASI MUKAAN Kesäkurpitsa, vihreä Espanja Varhaiskaali Unkari, Pohjois-Makedonia 1 69 2 49 kg kg s-mobiilikupongilla 30.4.-6.5. Ilmoituksessa olevien tuotteiden hinnat voimassa 30.4.-4.5
Yhdistymisestä hyötyvät myös metsäurakoitsijat ja metsähoitoyhdistysten henkilökunta. 10 Keskiviikkona 30.4.2024 Metsäteema Metsäteema KAIVINKONEja PYÖRÄKONETYÖT • rakennusten pohjatyöt • jätevesijärjestelmät • tiet/kaapeliojat • purkutyöt • viherrakentaminen 044 593 1858 KON EPALVELU LLAURI AHONEN AURI AHONEN VUOKRAAMME myös MAANTIIVISTÄJIÄ eli TÄRYLÄTKIÄ eri kokoluokissa 50–450 kg SALAOJITUKSET ja SADEVESIJÄRJESTELMÄT • omakotitalot • rivija kerrostalot • kesämökit • taloyhtiöt Kysy tarjous taimikonhoidosta! Kesän puukaupat tehdään nyt! Hyvä metsänomistaja, palvelen sinua kaikissa metsäasioissa. Fuusiossa yhdistyvät Päijät-Hämeen Kanta-Hämeen ja Uudenmaan metsähoitoyhdistykset. Vuosittainen taloudellinen tulos on riittävän iso, jotta kehittämiseen riittää panoksia. Hirvistä huolimatta kannattaa yrittää. – Hehän ne palvelut meiltä hankkivat. Suomen suurimpiin kuuluvan metsänhoitoyhdistyksen keulahahmon metsäura alkoi 1990 Metsäliitolta Espoossa. Aikoinaan Skytän kartanosta erotetun Porkkolan tilan isännäksi Salonen tuli vuonna 1995. Tulevaisuus siintää Poikosen mielessä toiveikPadasjokelainen luotsaa MHY:tä kohti fuusiota MHY-johtajaksi faktapohjainen metsämies Äänekoskelta Eero Poikonen: Perhesuhteesi. 0400 779 577 Padasjoki, Hämeenlinna (Lammi) Päijät-Hämeen metsähoitoyhdistystä luotsaa kohti fuusiota Jussi Salonen, joka nousi viime vuonna MHY– hallituksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi Padasjoelta. Valituksi on juuri tullut Eero Poikolainen Äänekoskelta. Vesijakolainen Heikki ”Kustaa” Koskinen tuli Salosen firmaan työharjoitteluun 13 vuotta sitten. Ei varsinainen kitarabiisi, mutta ehdottomasti Froikkareiden Mystinen metsätyömies... Kun Kustaa lähtee metsälle säällä kuin säällä, niin ei sitä itsekään kehtaa jäädä lämpöiseen pirttiin paperihommiin. Aikanaan jo isä-Kalle oli hankkinut lisää metsähehtaareja, joten oli loogista lähteä hankkimaan elantoa omia ja muiden metsiä hoitamalla. Sitten siirryin 10 vuodeksi selluteollisuuden puolelle kehityspäälliköksi ja puunhankintajohtajaksi. Hirvenmetsästys ja raivaussahan ulkoilutus. Ole yhteydessä, ja jutellaan metsäsi puukauppamahdollisuuksista! Metsäasioiden kanssa et ole yksin – Stora Enso Jussi Luukko jussi.luukko@storaenso.com p. Nyt hän toimii ensimmäistä kertaa hallituksen puheenjohtajana. Sylvi opiskelee biologiaa Jyväskylän yliopistossa, Tuovi pääsee tänä keväänä ylioppilaaksi ja on yhtenä vaihtoehtona hakenut metsäkouluun opiskelemaan. MHY Päijät-Hämeen puheenjohtaja Jussi Salonen ja johtajaksi valittu Eero Poikonen. – Kuusivoittoisten vuosien jälkeen koivua ja mäntyä istutetaan enemmän, jolloin monimuotoisuus säilyy ja oikeille kasvupaikoille saadaan oikeaa puulajia. Miten vietät vapaaaikaasi. Salonen ja Koskinen ovat profiloituneet erikoiskohteiden erikoismiehiksi. Lisäksi talvikaudella on kylän teiden aurausta. Lapset (muusikko ja juuri valmistuva lentäjä) ovat asettumassa pääkaupunkiseudulle, joten siinäkin mielessä siirtyminen KeskiSuomesta etelämmäksi on mieluisaa. Fuusioitumisen suurimmaksi hyödyksi Salonen nimeää mahdollisuuden tarjota metsäomistajille laajempaa palveluvalikoimaa ja suuremman puukauppavolyymin mukanaan vahvemman markkina-aseman. Harrastuksiani ovat lenkkeily, hiihto, metsässä puuhastelu, kitaransoitto ja laulu harrastelijabändissä. Poikonen on pienen metsätilan omistaja itsekin. – Hommaa on ollut enemmän kuin osasin arvatakaan, sanoo metsäpalveluyrittäjänä toimiva Jussi Salonen. Tämä ei tarkoita, ettei kö vanhojen metsähoitoyhdistysten hyviä juttuja sisällytetä uuteen. – Siitä asti ollaan töitä tehty yhdessä, eikä tästä nykyisellään mitään ilman Kustaata tulisikaan. Meillä jutut ja ajatukset käy hyvin yhteen, enkä koskaan ole ketään yhtä ahkeraa työmiestä tavannut. – Viiden vuoden kuluttua Etelä-Suomen metsähoitoyhdistys on haluttu työpaikka, jossa niin asiakastyytyväisyys kuin työhyvinvointi ovat huippua. Salonen on johtavissa päätöksentekoelimissä myös Järvi-Hämeen Osuuspankissa. Lähtisitkö soutamaan 60 km:n kierrokselle Partalansaaren ympäri. Salosen mukaan nykymetsänomistajat voivat olla hieman hukassa, sillä painetta metsien käyttöä kohtaan tulee joka puolelta. Salonen on ollut metsähoitoyhdistyksen valtuustossa useita kausia isolla äänimäärällä. Tuolloin tilan ainoalla pojalla oli armeija sekä metsäja maatalouskoulu käytynä. – Olen itse aika perinteinen metsänomistaja, mutta oman metsätilan taloudellista tuottoa en ole virittänyt aivan huippuunsa, vaan maisema-arvot ovat osassa kuvioista vienyt pidemmän korren. Talvi meni tuulenkaatoja korjatessa Viime talvi kului tuulenkaatoja korjatessa ja jokakeväinen istutuskausi on jo alkanut. Kolmesta metsänhoitoyhdistyksestä tehdään yksi hakemalla paras mahdollinen toimintamalli ja organisaatio. Sitä riittääkin sitten juhannukseen asti. Heiltä sujuvat lähellä rakennuksia olevat hankalat tonttipuut ja pienten ylispuiden poistot. Toiminnan kannattavuus on ehdoton edellytys menestyvälle MHY:lle. Mari Sarvaalan juttuaihio ja kuva Markku Pulkkinen, Viestintävilla Oy. Istutustöihin avuksi tulevat Salosen tyttäret. Puheenjohtajilla on pitänyt kiirettä: yhdistysten sulauttaminen yhdeksi vaatii monenlaisia palavereita ja johtajanvalinta oli pitkällinen prosessi. kaana. Vapaaajalla hän metsästää, hiihtää ja pyöräilee. Myös henkilökunnalla on enemmän uramahdollisuuksia. Valitettavasti patikointireissu Alpeille osuu samaan aikaan. Suosikkisi kitarabiiseistä. Fuusio on aina investointi tulevaisuuteen ja talous tulee alkuaikoina olemaan varmasti tiukoilla.. Kaikki joutuvat jollakin lailla joustamaan, kun haetaan uuttaa toimintamallia. Vuonna 2011 vaihdoin Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomeen korjuupäälliköksi ja viimeiset viisi vuotta olen ollut johtajana samassa organisaatiossa. Hän on myös itse metsänomistaja, jonka aika kuuluu pitkälti luonnon helmassa. Metsänomistajan pitää tuntea, että Metsänhoitoyhdistys on heidän puolellaan ja auttaa heitä hoitamaan metsiään juuri omistajan haluamalla tavalla. Mieluisin työ omassa metsässäsi. – Tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen pitää panostaa nyt voimakkaasti, jotta peli voitetaan. – Sieltä olen kiertänyt Kuopion kautta Äänekoskelle. Äänekoskelainen metsänhoitaja Eero Poikonen aloittaa uuden Metsänhoitoyhdistys Etelä-Suomen toiminnan valmistelut kesäkuussa. Fuusioyhdistyksissä ollaan kasaamassa joukkuetta Sulkavan Soutuun. Vaimo ja 2 lasta, jotka ovat jo lentäneet pesästä. Perustettava Etelä-Suomen metsähoitoyhdistys on yksi Suomen suurimmista. Toiminimi Jussi Salonen työllistää yrittäjän itsensä lisäksi yhden metsurin. – Uusi, koko Etelä-Suomen kokoinen yhdistys tarjoaa enemmän työmahdollisuuksia metsäkoneja metsäpalveluyrittäjille. Menestyvä MHY Poikosen mukaan rakennetaan kuuntelemalla asiakasta eli metsänomistajaa. Vuoden 2026 alusta hän jatkaa yhdistyksen johtajana. – Meillä oli navetassa lypsäviä 10–12, mutta säädökset muuttuivat ja esimerkiksi lantalaan olisi pitänyt tehdä iso investointi. – Pitäisi olla hiilinielua, suojelualueita ja vaikka mitä. Moottorisaha-arsenaalin lisäksi minulla on pieni ja ketterä ajokone, joka säästää maapohjaa metsissä ja pihoilla. – Kyllähän se meiltä käy, mutta laittaispa siihen oudon. Etelä-Suomen MHY tulee Poikosen mukaan olemaan merkittävin toimija metsänomistajien keskuudessa, niin edunvalvojana kuin kilpailukykyisten palveluiden tuottajana. Kasiniemen kivisillä ja savisilla pelloilla ei myöskään viljan viljely ole koskaan kannattanut. Matkan varrella on ollut piiri-, kuljetusja hankintapäällikön hommat Metsäliitolla. Tietysti myös metsänomistajat hyötyvät, sillä isompi yhdistys pystyy paremmin tarjoamaan asiantuntijan jokaisen tarpeeseen
Myös vesistöjen ja purojen sekä avosoiden reunaalueet jätetään käsittelemättä. Pystyyn pitää jättää säästöpuuryhmiä, kelopuita, tekopökkelöitä sekä riistatiheiköitä. Koskisen odottaa kaupan toteutuvan vuoden 2025 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Metsänsuojelua Liehu ei vastusta, sillekin on oma sijansa. – Harva sitä enää hevosella tukkeja ajaa. Koneiden kuljetuskaluston lisäksi Liehulla on kaksi motoa ja kaksi ajokonetta. – Pääosin kahdessa vuorossa painetaan syksyt ja talvet. Itsellä metsätöiden monitoimikone, joka kaataa, karsii ja pätkii puut, on ollut vuodesta 2007 asti. Metsät hyvässä kasvukunnossa Padasjoen metsät ovat Liehun mielestä hyvässä kasvukunnossa. Aku toimii isän firmassa hakkuukoneenkuljettajana ja vanhempi poika Eljas opiskelee Joen suun yliopistossa metsänhoitajaksi. Osa tuotteista myydään myös tukkukauppiaille ja jakelijoille. Itsellä on ollut hyvä tuuri kuskien suhteen, itse ovat töitä kyselleet ja ovat olleet tulossa minulle töihin. Rantalan ydinostoalue on PadasjokiKuhmoinen akselilla. Koneiden metsään jättävistä jäljistä huolestuneita kokenut metsämies lohduttelee sillä, että ajo urien vieressä puut kasvavat parhaiten, kun niillä on tilaa kasvaa. Petri Liehu urakoi kahden ketjun voimin Kuhmoislainen Petri Liehu urakoi Koskisen Oy:lle Padasjoen metsissä. Koskisen asiakkaita ovat muun muassa logistiikka, rakennus, auto, stanssaus, huonekalu, sisustus, pakkaus, ja kemiallisen metsäteollisuuden toimijat. Nykyisten hakkuusuositusten mukaan ei kaikkia puita saa kaataa, vaan suositaan monimuotoisuutta. Lähellä eläkeikää ovat kaikki, paitsi oma poika, joka kävi metsäkonekoulun ja ajaa nyt motoa, sanoo Kuhmoisten vuoden yrittäjäksi vuonna 2016 valittu Petri Liehu. Aukko vaatii muutaman vuoden, että silmä siihen tottuu, ja rupeaa puut ja pensaat kasvamaan. Ja taitaa se metsätalous olla suurin vientivaltti koko Suomellekin taas tällä hetkellä. Ammattitermein sanoen hänellä on kaksi korjuuketjua, joista kumpikin sisältää yhden moton ja ajokoneen. Iisveden Metsän hankintaalue sopii maantieteellisesti erittäin hyvin osaksi Koskisen nykyistä hankintaaluetta. 11 Keskiviikkona 30.4.2024 Metsäteema Metsäteema Yrittäjä Petri Liehu saa elantonsa metsästä ja työllistää itsensä lisäksi 6–7 metsäkoneenkuljettajaa. Puukauppaa paikallisen asiantuntijan kanssa Koskisen puunhankinnan metsäasiantuntija Matti Rantala Padasjoelta kertoo, että Koskisen tunnetaan alueella luotettavana puunostajana. – Päätehakkuita on tehty paljon, sillä puun hinta ja kysyntä ovat olleet hyviä. – Kai se on tätä nykypäivää, mutta kyllä tuossa joku sanoi, että 100 vuotta sittenkin oli tällaisia talvia, joten mene ja tiedä. Metsäkoneita Liehu on ajanut 34 vuotta, ensin palkollisena ja vuodesta 2003 saakka yrittäjänä. Koskisella on kaksi liiketoimintasegmenttiä. Iisveden Metsällä on oma puunhankintaorganisaatio, jota Koskisen voi jatkossa kehittää osana olemassa olevaa puunhankinnan organisaatiota. Saattaapa pojista löytyä jatkaja yrityksellekin. Koskisen tuotantolaitokset sijaitsevat Järvelässä ja Hirvensalmella sekä Toporówissa ja Skwierzynassa Puolassa. Järjestely mahdollistaa aikaisempaa suuremman lajittelukapasiteetin, tehostaa sahaustuotantoa sekä pienentää merkittävästi kuljetusten kustannuksia ja hiilijalanjälkeä. Kipinän metsätalouteen ja metsien hoitamiseen Liehu on onnistunut tartuttamaan molempiin poikiinsa. Ohjelman ensimmäinen vaihe toteutetaan vuoden 2025 aikana, ja siihen liittyvien investointien kokonaisarvo on noin 12 miljoonaa euroa. – Se on helppo alusta käyttää, siitä saa osviittaa tekemiseen. Jatkossa yhteisenä tavoitteena on hankkia tehokkaasti puuraakaainetta sahausliiketoimintaan, mutta myös enenevässä määrin koivua LevyteolliKoskisen Oyj – kestävän kasvun polulla suuden tarpeisiin. Heti kun puun keskilitrakoko pienenee, myös viivan alle jäävä summa on pienempi. Kohtalaisen järeä tukkipäätehakkuu, josta saa aikaiseksi kuutioita, on urakoitsijan mielestä paras työmaa. Koskisen on yli satavuotias kansainvälinen puunjalostuksen erikoisosaaja, joka tunnetaan laadustaan, luotettavuudestaan ja kyvystään kuunnella asia kasta. Myös hakkuukoneen eli moton ohjaimet mies tuntee paremmin kuin omat taskunsa. Puukauppa on käynyt alkuvuoden aikana reippaana, mutta tilaa on vielä tämänkin kesän korjuuisiin. Uusi tukkikenttä tehostaa sahan toimintaa Sahateollisuuden kehittäminen jatkui uuden tukkikentän rakentamisella uuden sahan yhteyteen. Yhtiö käynnisti Levyteollisuuden investointiohjelman vuosille 20252027, jolla parannetaan liiketoiminnan vanerituotannon tuottavuutta, laatua ja materiaalisaantoa Järvelän tuotantolaitoksella. – Ei ollut korjuukelien kannalta paras talvi; suot jäivät tekemättä, sillä joulukuussa tuli puoli metriä lunta, eikä maa ollut ehtinyt jäätyä. Ihmiset odottivat kevättulvia, mutta minä sanoin, että ne ovat olleet ja menneet jo tammikuussa. Tukkikenttä käyttöönotettiin Järvelässä vuoden 2025 alussa. Kevät alkoi jo tammikuussa. Koskisen käyttämä puun on hankittu pääosin Suomesta yksityisiltä metsäomistajilta, ja Koskisen noudattaa hankinnassa PEFC ja SFCalkuperäketjun sertifikaattien vaatimuksia. Kuhmoislaisella on Koskisen Oy:n kanssa suora 5–vuotinen sopimus, joka on katkolla ensi vuoden lopulla. Padasjokelainen Matti Rantala on Koskinen ostomies.. Iisveden Metsä on Suonenjoella sijaitseva pääasiassa yksityishenkilöiden omistama osakeyhtiö ja se tuottaa noin 140 000 m 3 kuusisahatavaraa vuodessa. Koneista jää aina jälkiä, mutta se on ainoa järkevä tapa, jos metsää meinataan hoitaa ja puita myydä. Töiden kausiluonteisuus on metsäurakoitsijan harmituksen kohde. Liiketoimintakaupan seu rauksena Koskisen vuo tuinen puunhankinta kasvaa noin 1 900 000 m 3 :iin (Iisveden Metsän osuus noin 400 000 m 3 ) ja sahauskapasiteetti noin 540 000 m 3 :iin (Iisveden Met sän osuus noin 140 000 m 3 ). Koneet seisovat pakollisella kevättauolla kuljettajien pitäessä lomia ja pekkasia. Investoinneilla mahdollistetaan volyymikasvua, suoraviivaistetaan tuotantoa ja sisälogistiikkaa sekä automatisoidaan tuotantovaiheita. Sahateollisuus valmistaa sahatavaraa ja jalosteita. Liehu itse ei lumesta välitä, mutta kerros valkoista suojaa kuusikoiden juuria, jotka muuten vaurioituvat helposti. Ammattilainen kannattaa palkata varsinaisen työn tekemiseen. Tukkikentän valmistuttua kaikki sahateollisuuden toiminnot sijoittuvat nyt samalle tontille. Iisveden Metsän liiketoimintakauppa tukee toteutuessaan näitä molempia: se kasvattaa Sahateollisuuden liikevaihtoa suoraan noin kolmanneksella sekä toisaalta varmistaa raaka aineen saatavuutta ja mahdollistaa orgaanista kasvua Levyteollisuudessa. Iisveden Metsän puunhankintaalue on hyvä koivun hankinnan näkökulmasta, mikä tukee erinomaisesti Levyteollisuuden kasvua. – Me kuitenkin eletään täällä maalla metsästä ja tarvitsemme sitä tulonlähteenä, jotta kaikkien ei tarvitsisi muuttaa kasvukeskuksiin. Koskisen ostaa Iisveden metsän liiketoiminnan Koskisen sopi Iisveden Metsä Oy:n liiketoiminnan ostamisesta maaliskuussa. Paikalliset metsänomistajat perustivat Iisveden Metsä Oy:n vuonna 1924. – Koskisen työmaat ovat pääosin Padasjoen puolella, mutta ollaan sitä töitten perässä menty Jämsää ja Korpilahtea myöten koivuleimikoita tekemässä. Välissä olikin pari hyvää talvea, jolloin korjuut onnistuivat paremmin. Petri Liehu Oy on erikoistunut koneelliseen puunkorjuuseen ja koneiden kuljetuksiin. Kevät ja kesä elokuulle asti on Koskisella hiljaisempaa, silloin teen energiapuunkorjuuta toiselle firmalle. Levyteollisuus tuottaa vaneria, ohutvaneria, viilua, lastulevyä ja kevyiden hyötyajoneuvojen sisustusratkaisuja Korebrändin alla. Metsänomistajille, joilla ei ole aikaa eikä taitoja metsänsä hoitamiseen, Liehu suosittelee metsään. Ensi talveksi urakoitsija tilaa lokakuusta asti pakkasia ja 10 senttiä lunta. Talvi oli metsäurakoitsijan mukaan haasteellinen ja lyhyt, ja kevät tuli aivan liian aikaisin. – Kohta on jo neljä viikkoa ollut toinen ketju parkissa, yhdelle kuljettajalle on tällä hetkellä töitä. – On se työntekijöillekin huono. fi –työkalua. Iisveden Metsän liiketoiminnan ostaminen on keskeinen osa Koskisen kestävän kasvun strategiaa, jonka mukaisesti tavoitteena on kasvattaa konsernin liikevaihto 500 miljoonaan euroon vuoden 2027 loppuun mennessä orgaanisen ja epäorgaanisen kasvun kautta
Tulleissa tarjouksissa on nyt ollut hämmentävän suuria eroja. – Voisin suojella vaikka kaikki metsät, sillä toimeentulo on tullut muualta, Kainiemi kertoo. Kainiemen tilan rantametsät ympäristötuen piirissä 20 v Aimo Kainiemi hoitaa tilan metsiä ja seuraa, miten luonto vastaa ilmastomuutoksen aiheuttamiin haasteisiin. Eläkepäiviään nykyään helsinkiläinen viettää mieluiten kotitilalla, jonne on rakenteilla uusi vapaa-ajan asunto. Tilan ympäristötukikelpoiset kohteet selvitettiin ja suojelusopimus tehtiin 8 hehtaarin alalle. Jari Yli-Talonen johtaja MHY Päijät-Häme Ennätykset rikkoutuvat nyt puukaupassa. – Olin lähes 30 vuotta monikansallisen yrityksen palveluksessa, Kiinassakin tuli asuttua kaksi vuotta, selventää lääketieteellisen laboratoriotekniikan parissa työskennellyt Kainiemi. Linnut mökkinaapureina Lehtometsät ovat monimuotoisuuden aarreaittoja. Puun kantohinnat ovat alkuvuonna nousseet poikkeuksellisen korkealle tasolle, ja viime vuoden ennätyshinnat ovat rikkoutuneet selvästi. Paikka oli Ruotsin vallan aikaan nimeltään ”Kajenäs”, eli suomeksi ”Laituriniemi”. Kainiemi sai tarkkailla liito-oravapoikuetta lähietäisyydeltä, sillä yksi pesä oli saunamökin räystään alla. Tukkipuun hinnoissa on nähty jo talvikuukausina poikkeuksellisen korkeita hintoja. Kainiemi on ollut asuttu jo kivikaudella Kainiemen historia ulottuu pitkän ajan taakse. Tehdyt uudistushakkuut ovat olleet pienialaisia ja niistä tulleet tulot on käytetty metsätilan ylläpitoon. Esimerkiksi tuulihaukka pesii rannan tuntumassa olevan ladon seinään laitetussa tekopesässä. Nyt alue on rehevää lehtometsää, jossa kasvaa järeitä metsälehmuksia, haapoja, vaahteraa, tammia, istutettua mäntyä ja koivua. Pystyja maalahopuut tarjoavat monipuolisesti pesimäpaikkoja eri lintulajeille. Osa on ehtinyt lahota jo pökkelöpuiksi. – Tarkkailin lintuja jo lapsena. Lahopuusto lisää merkittävästi monimuotoisuutta, hyönteisten määrä lisääntyy, josta linnusto hyötyy. Neljä vuotta sitten istutetussa kuusen taimikossa kasvaa myös koivua ja muita lehtipuita. Teksti ja kuvat Tiina Mansikkamäki erityisasiantuntija luonnonhoito, Mhy Päijät-Häme Mitä on ympäristötuki. Vielä 25 vuotta sitten Vesijakojärven niemessä sijaitseva maatila eli maataloudesta. Kainiemelle sopimuksen uusinta oli itsestäänselvyys. – Haluan pitää puuston kasvamassa ja otan mieluummin tuen kuin hakkautan metsää. * Kohteiden tulee olla vähintään luonnontilaisen kaltaisia, eli metsänkäsittelystä tulee olla vuosikymmeniä aikaa. Usein käytännössä on kuitenkin ensin tehtävä uudistushakkuu, sillä muuten lisääntyvät tuulituhot ja metsäkoneitten aiheuttamat tuhot juuristolle vähentävät jäljelle jäävän metsän hiilinielua. Leimikoita on tehty myyntiin jo yli 200 000 m3 ja näistä lähes kaikki on mhy:n kautta kilpailutettu. Vielä 1930-luvulla maatilan ympäristö oli aukeaa peltoa ja niittyä järvelle saakka. Nyt on hyvä aika sopia tilakäynti ja hyödyntää puukaupan supervuosi. Tällöin metsästä ei tarvitse ottaa säännöllisesti muuta kuin polttopuuta saunan lämmitykseen. Muutoin hintataso on ennätyksellinen. Saman suvun hallinnassa Kainiemen tila on ollut 1760-luvulta lähtien. Metsäasiantuntijamme auttavat metsänomistajia kilpailuttamaan puukaupat, koska vain kilpailutuksen kautta leimikolle löytyy korkein mahdollinen hinta. ARI 050 373 9739 JARKKO 040 521 1782 PEKKA 0400 352 901 • KAIVINKONETYÖT • METSÄ-/MÖKKITEIDEN RAKENTAMINEN/KUNNOSTUS ï SEULOTUT SORAT ï SORAMURSKEET ï KALLIOMURSKEET Päijät-Hämeen puukauppa on tällä hetkellä poikkeuksellisen vilkasta, ja alueen metsänomistajilla on hyvät mahdollisuudet hyödyntää erittäin korkeaa kysyntää. Ainoastaan energiapuun osalta voimme todeta, että ylikuumentunut tilanne ja huippuhinnat on nyt ohitettu. Metsänhoitoyhdistyksen kautta alkuvuonna tehtyjen puukauppojen määrä on ollut ennätyksellisen korkea, viime vuosiin verratessa on tapahtunut jopa useiden kymmenien prosenttien nousu. Laiturista niemi on saanut nimensäkin, vaikkakaan ei suorana käännöksenä. Aimo Kainiemen veli kuuli aikoinaan kylillä tutulta metsänomistajalta tämän tehneen ympäristötukisopimuksen. Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelulla on myös tärkeä osa erityisesti kaikkien harvennusleimikoiden kilpailutuksissa. Taimikosta voidaan kehittää erirakenteinen metsä. – Jatkuvan kasvatuksen systeemi toimii, kun alku on hyvä. * Kuuluu vapaaehtoiseen metsien suojeluohjelmaan (METSO) * Maksetaan Metsäkeskuksen kautta Metka-tukena * Ympäristötukisopimus tehdään 10 vuoden määräajaksi kerrallaan * Tuki koostuu pääosin kohteen puumäärästä * Tukea myönnetään metsälain 10 §:n erityisen tärkeiden elinympäristöjen säilyttämiseen, sekä METSO-ohjelman elinympäristöjen turvaamiseen. Työelämä vei kauas Vesijaolta. Viime vuonna tuli aika hakea kolmas kierros ympäristötukea. 12 Keskiviikkona 30.4.2024 Metsäteema Metsäteema Ympäristötuki houkutti toisenlaiseen metsien käsittelyyn. Luontoarvot ohjaavat metsien käyttöä Luonnon huomioiminen näkyy Kainiemen tilan metsien hoidossa. Vuosisatoja Kainiemessä sijaitsi laituri, jonne ihmiset soutivat järven ympärillä olevista kylistä ja jatkoivat matkaa yhdessä kirkonkylälle hoitamaan asioi taan. Metsänhoitoyhdistys PäijätHämeen yksi tärkeimpiä tehtäviä on puukaupallinen edunvalvonta ja siksi tarjoamme kattavia palveluita puukaupan suunnitteluun, toteutukseen sekä kilpailuttamiseen. Kainiemi on suunnitellut merkitsevänsä luontopolun kiertämään niemeä. Kainiemen 150 hehtaarin metsätila kätkee sisäänsä paljon nähtävää ja tarinoita historiasta. Aiemmin metsässä asusteli myös liito-oravia, mutta muutama vuosi sitten lehtopöllö ilmestyi niiden reviireille ja hävitti ne kokonaan. Vesijako-järvi on nimensä mukaisesti vedenjakaja, josta laskee vedet sekä Kokemäen että Kymijoen vesistöön. Tällä hetkellä tilan omistajana on perikunta, jonka neljästä osakkaasta kaksi on viettänyt lapsuutensa tilalla. Polun varrella kulkija pääsisi tutustumaan suojeltuihin metsiin ja metsänhoidollisiin kohteisiin. Kainiemi toteaa, että bio diversiteetti on jo nyt paljon korkeampi kuin tiheässä uudistuskypsässä kuusikossa. Jo kivikaudella liikuttiin vesitse Pohjanlahdelta ja Suomenlahdelta Päijänteelle ja siitä pohjoiseen. Lehtometsissä viihtyy viisi eri tikkalajia; käpytikka, palokärki, harmaapäätikka, pikkutikka, sekä Etelä-Suomessa harvinainen pohjantikka. Padasjokelaistilalla rehevät rantametsät ovat jääneet metsätalouden ulkopuolelle, ja ympäristötuen piirissä ne ovat olleet jo 20 vuotta. Kainiemelle ympäristötuella on suuri merkitys. Kainiemessä näkee hyvin, kuinka nopeaa metsän kehitys voi olla. Näissä kohteissa kaikki näkisivät, millainen metsä on hyvä hiilinielu ja millaisessa metsässä on korkea bio diversiteetti – nehän eivät aina kulje käsi kädessä. Niemestä on löytynyt arkeologisissa kaivauksissa kampakeraamisia esineitä, joiden perusteella sen on todettu olleen asuttu jo kivikaudella. Kolmas kierros ympäristötukea Rehevät rantametsät ovat jääneet metsätalouden ulkopuolelle ja ympäristötuen piirissäkin ne ovat ehtineet olla jo 20 vuotta. Tämä on erinomainen aika hyödyntää metsän tuottoa, laittaa vähintäänkin hoitohakkuut kuntoon ja samalla edistää kestävää metsänhoitoa. Ravinteita riittää monipuoliselle kasvillisuudelle ja eläimistölle. Niistä on varaa valita kasvatettavaksi jätettävät puut. – Taimikoista kehitetään erirakenteisia ja sekapuustoisia. Päijät-Hämeen metsänomistajille voi suositella aktiivista osallistumista puukauppaan ja kaikkien leimikoiden kilpailuttamista, sillä markkinatilanne on tällä hetkellä yksi kaikkien aikojen suotuisimmista. Linnut ovat mieluisia mökkinaapureita. Tänä päivänä laiturista on jäljellä järven pohjassa vain muutama runkopuu. Mhy PäijätHämeen erityisasiantuntija Minna Lautala kartoitti kohteet ja aluetta laajennettiin 11,1 hehtaariin. MetsäMestarit OY • Metsänhoitotyöt • Pihapuiden kaadot • Tonttihakkuut • Polttopuun myynti • Kantojyrsintä • Puiden ja risujen ajo traktorikalustolla Juho Valonen puh 050-5725881 www.metsamestarit.fi, metsamestarit@gmail.com MAANRAKENNUS AHONEN Oy www.maanrakennusahonen.fi pekka@ahonen.inet
Pieniä peltoja täydensivät kaskimaat ja niillä turvattiin leipäviljaomavaraisuus suurin piirtein. Nämä kaikki vaiheet olen nähnyt sodan jälkeisillä vuosikymmenillä, siis valtavan muutoksen yhden ihmisiän aikana. Mittamiehet ja pomot eivät enää pöristele kylillä moottoripyörillään, vaan metsätalousinsinöörit tuijottavat toimistoissaan näyttöruutuja. Hämmennys lisääntyy, kun korkeasti oppineetkin ovat toistensa kanssa täysin vastakkaista mieltä. ”Pusikoituneiden taimikoiden” hoitotyöt ripeästi käyntiin Tänä vuonna päijäthämäläisiin nuoriin metsiin on kohdentumassa merkittävästi vähemmän valtion Metka-rahoitusta hoitotukena tällä hetkellä tiedossa olevien rahoitusresurssien supistuessa. Nopea kiertokulku kaskimailla mahdollisti lehtipuuvaltaisen puuston kaadon 25-30 vuoden välein. Ympäristöasiat ovat uusia, ja pahasti näyttää olevan pakka sekaisin. Onneksi meillä on lupa keskustella. Kaskitalous turvasi kansan elossa olon ja nuppiluvun nopean kasvun. Kauempana Euroopassa käsitys metsästä on toisenlainen kuin meillä. Hoitotyön jälkeen kasvatettavan taimikon tai nuoren metsän keskipituuden enimmäisvaatimus laskee vielä nykyisestä metrillä. Oli paljon tekevä käsiä, kunnes näitä käsiä tarvittiin uuteen tarkoitukseen. Enimmäiskeskipituus on sen jälkeen havupuuvaltaisilla kohteilla 11 metriä ja lehtipuuvaltaisilla kohteilla 14 metriä. Minullekin näytettiin pikkupoikana petäjänkantoja, jotka olivat muistona ”pakko-otista”. Ruotsalaisilla on erilaiset laskentaperusteet kuin meillä näistä päästöistä. Muutos oli samaa kuin edistys. Joku syyttää virheistä, toinen moittii toimettomuudesta, kolmas ahneudesta. Tänä keväänä lumet ovat kadonneet metsistä aikaisemmin ja metsänomistajien on aika kääntää katseet ja mielenkiinto varttuneiden taimikoiden ja nuorten kasvatus metsien hoitotöihin aikaisempia vuosia aikaisemmin. Suuri oli merkitys puuvaroilla ja metsätöillä sotakorvauksien suorittamisessa ja asutustoiminnassa 1950-luvulle saakka. Kesät maatöissä, talvet metsätöissä, se oli ratkaisu, kun vuokraviljelmillä toiminta kutistui. Muutosta on ollut, vaikkei aloiteta tarkastelua kuin vasta 1800-luvun puolivälistä. Metsiä oli hävitetty tervanpolton ja kaskeamisen takia. Ensimmäisiä kuusentaimia istutin koulupoikana. Se muutti elämää ja maaseutuyhteisön luonnetta. Maaseudullekin alkoi valua vähin erin rahaa. Naapuritalon järeä lehmusmetsikkö hakattiin haloksi, pinottiin Päijänteen rantaan, lastattiin proomuihin ja vietiin ties minne, kenties Helsinkiin asti, koska polttopuusta oli huutava tarve. Seppo Unnaslahti metsien mies ja kotiseutuneuvos Kuhmoisista Seppo Unnaslahti: Metsämaa on monena ollut Taimikoiden ja nuorten metsien hoidossa lumeton kevät ja alkukesä on oivallista taimikonhoitoaikaa. Ennen lehtien puhkeamista toteusitten keväällä toden teolla käynnistyessä ilmojen lämmetessä ja kevätsateiden vauhdittamina. Metsä oli avaintekijä surkeuden selättämisessä kohti elintason nousua 1930-luvulla. Metsälait, neuvonta ja verotus ovat ratkaisevasti ohjanneet toimenpiteitä ja metsämaisemaa. Raivaussahan terät nyt teräviksi ja ”kevätraivuulle” kuntoilemaan tai alueen metsureita työllistämään. Tukkirahoilla isännät teettivät kivinavetoita ja suuria hirsirakennuksia, tavarakauppa maaseudulla vapautettiin ja uusia töitä ilmaantui tilattomille. Oli justeeri, kirves, hevonen ja tukkireki. Muutoksessa voittaneet tai siitä kärsineet eivät ole enää kertomassa, mutta Paasikiven ohje, lukekaa historiaa, on mitä osuvin kehotus metsätalouden ymmärtämiseen. Rahatalous alkoi korvata entistä menoa, kaskeaminen kiellettiin, kruununmailla aloitettiin suunnitelmalliset hoitotyöt, Evolle perustettiin opisto. Onneksi saamme sanoa ja kirjoittaa, kiitos demokratian! Omat metsäkokemukseni ovat karttuneet 70 vuoden aikana. Siksi meillä jokaisella on mielipiteitä metsistä, metsänhoidosta ja metsäpolitiikasta. Jos haluaa itselleen ahdistusta ja syyllisyyden tuntoa, lukekoon lehtiä, kuunnelkoon tiedotusvälineitä ja tarkkailkoon ympäristöä. On siis aika varmistaa omien taimikoiden hoitoon saatavilla olevat Metka-tuet aikaisempia vuosia aikaisemmin toteutettavalla huolellisella raivuulla ja välittömästi töiden valmistuttua hoidetulle metsikkökuviolle kohdennettavalla Metka-rahoitustukihakemuksella. Metsien silleen unohtaminen ja talousmetsien hakkuiden vähentäminen soveltunee huonosti ylivelkaantuneen valtakunnan varainhoidolle. Siinä paikassa tehtiin päätehakkuuta jo toissa vuonna ja uusi taimisto huutaa apua vatuston seassa. Ainakin minun pottiputkeni kärki on tavoittanut hiiltä maasta joka kevät. Edellä kerrottu on hyvin suuri murrosvaihe maaseudun ja metsien historiassa. Aiemmin hakuaikaa on ollut vuosi töiden aloittamisesta. Kaikkeen tähän löytyy mielipiteitä ja avautuu näkökulmia. Ankaraa yritystä ja ahkeruutta se vaati, mutta kiviset mäkimaat olivat hallalta ja liialta vettymiseltä paremmin turvassa kuin tasaiset peltolakeudet. Tunnen olevani päästökaupan valokeilassa, vaikken ymmärräkään hiilinieluista ja niiden laskentaperusteista. Jouni Rantala Elinkeinopäällikkö, Hämeet Suomen metsäkeskus Taimikot tarvitsevat oikea-aikaisen raivuun. Rehevyyttä on, koska siinä on entinen peltosarka. Meidän kivisillä kulmillamme maaperä oli paikoin hyvin rehevää, ja sinne kaskenkaatajat suunnistivat. Mutta lisätäänpä näkökulmaa! Metsien historiaa on hyvä tietää, että osaa suhtautua nykyiseen poukkoilevaan metsäkeskusteluun. Muuttoliike teollisuuspaikkakunnille lisääntyi, toisaalta kehittyvä maatalous tarvitsi lisää karjakoita, maatyöläisiä ja rakennusmiehiä. Perustettiin sahat ja myöhemmin paperitehtaat. Tätä sanottiin hävittämiseksi, vaikka vanha tapa oli ollut luonnonvarojen järkevää hyödyntämistä. Kaskitalous oli vaatinut paljaaksi hakkuuta ja polttamista. Hakuaikaa koskeva muutos tuli voimaan vuoden 2025 alussa. Havumetsien huhtakaski vaati jopa seitsemän vuoden valmistelun, mutta niistä parhaimmat jäivätkin pysyvästi pelloiksi. Komeat halkopinot maanteitten varsilta ja rantalaaneista ovat korvautuneet kantoja risukasoiksi. Sieltä lähti torpparijärjestelmän alasajo ja lopullinen purkaminen liian myöhään, vasta 1920-luvulla. Tätä on metsänkierto sukupolvesta toiseen. Saadakseen tukkipuuta, yhtiöt ja valtiovalta nostivat metsäkeskustelun uudelle tasolle. Nyt moto surauttelee valmista tavaraa päivässä sen, mikä mieheltä vaati koko talvisydämen. Suomesta tuli metsäteollisuuden maa muutamassa vuosikymmenessä. Torppareilla ei ollut etujärjestöä eikä mihinkään mielenosoitukseen mahdollisuutta tilanteessa, jossa leipä kapeni pahan kerran, kun isäntä kielsi kaskeamisen. Hakuaika lyheni Nuoren metsän hoidon tukea on nyt haettava viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hoitotyön aloittamisesta ja kahden kuukauden kuluessa töiden päättymisestä. Työssä hikoillessa tulee miettineeksi metsähistoriaa ja silloista elämäntaistelua. Metsänomistaja elää hämmennyksen ja ahdistuksen rajamailla. Kasvatettavan taimikon keskipituus pitää olla edelleen vähintään 0,7 metriä, joten on kannattavampaa toteuttaa hoitotöitä jo vuoden 2025 alkupuolella. Lapiolla kaivettuja sarkaojia näkee entisissä tarhoissa, mäkimaille kasatut kivirauniot viestivät elämän ankaruudesta ja hieskoivua kasvava notko oli aikoinaan kuivattu viemäri kaivamalla ja räjäyttämällä. Metsä elätti esiäidit ja esi-isät. Rahan lisäksi maisemat, virkistys ja tunnetilat nojaavat puihin ja metsämaastoon. Metsämietteet vaativat menneisyyden tuntemista historian kehyksissä ja aina parempi, jos on omakohtaista työja retkeilykokemusta samoissa maisemissa. Päijät-Hämeen rehevät ja nopeasti kasvavat nuorehkot taimikot vaativat oikea-aikaista taimikonhoitoa ja ripeitä raivauksia, jotta viljelypuustot pääsevät kunnon kasvuvauhtiin niin pituuskuin paksuuskasvunkin osalta. Tukea haetaan Suomen metsäkeskuksesta tehdyn työn jälkeen. Eräs I.K.Inha kiersi valokuvaamassa maisemia yli sata vuotta sitten. Oli riistaa pyydettäväksi ja metsänpohjaa poltettavaksi. Lisätietoa taimikon ja nuoren metsän hoidon tuesta löytyy Metsäkeskuksen verkkosivuilla. Maastossa liikkujan kannattaa tarkkailla merkkejä entisestä ajasta. Puolen hehtaarin kauramaa oli pienviljelmän tärkeä lisä. Elämä on sitoutunut metsään elinkeinona, ansiotulona ja veroina. On siinä mepeillä selittämistä. Tukiehdot heikentyvät vuonna 2026 Vuoden 2026 alusta taimikon ja nuoren metsän hoidon tukiehtoihin tulee muutos. Päästöistä pitää keskustella, mutta silloin puhutaan ylikuluttamisesta, matkailusta, lentoliikenteestä, sodankäynnistä ja tavaroiden rahtaamisesta maanosasta toiseen. 13 Keskiviikkona 30.4.2024 Metsäteema Metsäteema Näillä leveysasteilla asumme metsän keskellä tai vähintään sen vaikutuspiirissä. Senkin yksityiskohdan huomaa, että jotkut isännät innostuivat myymään suuret maa-alansa yhtiöille, koska uskoteltiin, ettei kerran hakatusta metsästä enää toista kertaa rahaa tule. Samassa paikassa voi nyt olla mätästetty ja istutettu aukko. Hiilinieluista ja päästön lähteistä annetaan tietoa, esitetään väitteitä ja niille vastaväitteitä. tettavat raivaussahatyöt on nopeampia tehdä ja jäljelle jäävien kasvatettavien hyvälaatuisten taimien kesän kasvu pääsee samalla kovaan kasvuun kasvukauden Seppo Unnaslahti on paikallishistorioitsija ja monta kirjaakin kirjoittanut.. Jospa joskus mainittaisiin työpaikat, ansioja pääomatulojen verotus, Suomen kauppatase jne
200 kpl BioClean TERASSIPESU 1L/5 L PUUÖLJY 0,9 / 2,7 / 9 L Ruskea, väritön, harmaa, musta PIENKONEBENSIINI 2T/4T, 5L alk. 17,90 17,90 9,90 9,90 1,69 1,69 79 79 €€ 7,90 7,90 Monimesta, Niina Hämäläinen 046 934 0023 padaskirppis@hotmail.com KIRPPUTORI Avajaiset pe 2.5. Säätiön omistamat 4 800 hehtaarin metsäkiinteistöt muodostavat noin kolmanneksen Säätiön sijoitusomaisuudesta. 040 484 0550 KUKKAKAUPPA & HAUTAUSPALVELU MA–PE 10–17, LA 9–13, SU suljettu p. 1/2 " 20 m Muurahaisten kasteluaine 250 ml 5,20 5,20 2,20 2,20 4,00 4,00 TERASSIRUUVI rusk./vihr. Metsäkeskuksen mukaan talousmetsissä hakkuun jälkeen istutetaan tai kylvetään eniten mäntyä. OBD 2 vianhaku ja –määritys. 050 4111 868 | www.padaskukka.fi EURORAUTA OY VARASTOMYYNTI p. Viime vuonna rauduskoivua istutettiin metsän uudistusaloille hieman aiempaa enemmän. Sovi maksuton suunnittelutapaaminen (veloitus matkakuluista). klo 9 alk. KIERRÄTYSKESKUS avoinna ti 12–16, ke ja pe 12–18, to ja la 10–14 Sähkötie 5 (teollisuusalueella), 040 701 4515 Seuraa Padasjoen kierrätyskeskusta Facebookissa! Torstaisin erikoistarjouksia! TOUKOKUUN KUPONKI-ILMOITUKSET TOUKOKUUN TARJOUS: Ostaessasi shampoon, voit ostaa hoitoaineen hintaan 10€. Metsien hoito ja käyttö tuottaa työtä ja hyvinvointia yhteiskuntaan. WEBASTO virallinen jälleenmyyjä, takuumyynti ja vianhaku. Keskustie 12 Kakkukahvitarjoilu niin pitkään kuin riittää! p. 040 631 4771. Kylämäntie 269, 17800 Kuhmoinen info@laarinpaja.fi, www.laarinpaja.fi Abloy käyttölukot, turvalukot, sarjoitukset yms. 9–17, la 9–14 RAKENNUS-, PUUTARHAja TALOUSTARVIKKEET (SEO:n vieressä) Taulunmäentie 1 BETONILAATTA 30x30x5 cm Sementti 20 kg Kuivabetoni S-100, 25 kg FINNFOAM FL-300 50 x 585 x 2485 (7,27 m² pkt) KATISKA 1-nielu Sadevesitynnyri hanalla 160 L 45,90 45,90 KOMPOSTIJA HUUSSIKUIVIKE 80 L 8,90 8,90 5,90 5,90// m VAHAKANKAAT 120 ja 140 cm LÄHDEVESI 5,1 L PUUTARHAMULTA 40 L , 4 ps Kasvusäkki 50 L Kesäkukkamulta 30 L, 3ps KEVÄTLANNOITE Plus 10 L 6,90 6,90 10 10 €€ PARVEKELAATIKOT alk. Tähän etsitään osaratkaisua apurahahankkeella, jonka tavoitteena on rakentaa parempaa keskustelukulttuuria osapuolten välille sekä kehittää metsäalan toimijoiden dialogija vuorovaikutusosaamista. 9,90 9,90 5,90 5,90 1,60 1,60 21,50 21,50 19,95 19,95 PALAHUOPA musta 3 m²/pkt BioClean KATTOPESU 1L/5 L Paineruisku 2 L ja 5L Windoora OVIja IKKUNAMAALI 0,45 L ja 0,9 L maalarinvalkoinen alk. Valmistamme metsäsi tukeista ja parruista pitkäikäisiä ja ympäristöystävällisiä puutuotteita. Vuoden 2025 apurahahaussa tuli rahoitushakemuksia 5,4 miljoonan euron edestä ja rahoitus riitti reiluun kolmannekseen. 8 m² NURMIREUNANAUHA alk. Harvinaisempia puulajeja, kuten hieskoivua, tervaleppää ja tammea, käytetään metsän uudistamisessa vain vähän. Kuusen osuus oli 44 % ja rauduskoivun yli 5 %. Säätiön alaisuuteen voi myös perustaa rahaston, jonka lahjoittaja voi nimetä ja määrittää säännöissä, mihin tuottoa ja pääomaa käytetään. Metsämiesten Säätiö myöntää apurahoja Mänty on suosituin Metsänviljelyssä on tapahtunut muutosta viime vuosina. (Säästösi 9–14€) 03 551 2731 Vaahteratie 4, 17500 Padasjoki suskinhiusjakauneus www.suskinhiusjakauneus.fi Myymällä puusi kotimaiselle tukkipuun jalostajalle maksimoit metsäsi tuoton. Millaisiin kohteisiin apurahoja myönnetään. Metsätestamentti voi olla ratkaisu, jos metsätilalle ei ole kiinnostunutta jatkajaa. 9,70 9,70 alk. Nykyisin koivuntaimia saa taimitarhoilta hyvin ja monet metsänomistajat ovat lisänneet tietoisesti lehtipuun määrää metsissään. Kolmasosa uusista taimikoista perustetaan siementen kylvöllä tai luontaisesti uudistaen.. Päijät-Hämeessä männyn osuus oli selvästi alle kolmannes. Muusta sijoitussalkun omaisuudesta on pörssiosakkeissa 36 %, vuokra-asunnoissa 13 % ja korkomarkkinassa 10 %. Koivunistutusta on rajoittanut pelko hirvituhoista ja huoli taimien saatavuudesta. 14,70 14,70 SIEMENET (Kukat, yrtit, vihannekset) Sokerija silpoydinherne 500 g alk. Säätiön rahoituksella lisätään myös nuorten metsäalan ja metsätalouden tuntemusta, arvostusta ja kiinnostusta sekä tuotetaan kulttuurihankkeita ja dokumentteja, joilla tehdään tutuksi ja kiinnostavaksi metsätaloutta ja sen merkitystä yhteiskunnassa. Metsät tuottavat vuosittain merkittävän osan apurahoina myönnettävistä varoista. 60 cm Hallaharso alk. Lisätietoja saa Metsämiesten Säätiön kehityspäällikkö Veikko Iittaiselta veikko.iittainen@mmsaatio.fi, puh. Sairaanhoitaja Pii Kortelahti Kotisairaanhoitoa, Kotipalvelua, Keskusteluapua, Asiointija ulkoiluapua, Lapsiperheiden kotipalvelua 14 Vajaa 80-vuotias Metsämiesten Säätiö myöntää vuosittain lähes kaksi miljoonaa euroa metsäalan kehittämiseen ja metsäalalla toimivien ihmisten hyvinvointiin. Lahjoitus käytetään lyhentämättömänä lahjoittajan valitsemaan kohteeseen. Yli 100 000 euroa kohdentui metsäalan opiskelijoiden kansainvälistymisen tukemiseen matka-apurahoina, opintoapurahoina sekä opiskelijajärjestöjen toimintaan. Metsäasioiden ympärillä on vilkasta ja äärilaitoihin keskittyvää keskustelua etenkin somessa. 03 874 590 Avoinna ark. 044 244 9779 timo@paijanteen.fi www.paijanteen.fi Kiinteistönvälitystä Kuhmoisissa ja lähialueilla Autojen peltityöt, maalaukset, huollot, tuulilasit, renkaat, vakuutusyhtiön työt. Metsätilan metsien hyvä hoito jatkuu kotimaisessa omistuksessa Säätiön toimesta ja metsä tuottaa ikuisesti hyvää lahjoittajan haluamaan asiaan. 11,50 11,50 32,90 32,90 alk. Muita puulajeja käytetään talousmetsien uudistamisessa vain pieniä määriä. Harvinaisemmista puulajeista istutetaan eniten lehtikuusta. Puukauppaa sinun ja metsäsi tarpeiden mukaan. 10 cm x 9 m Nurmikonsiemen 2,5 kg Kasteluletku alk. 0,70 0,70 10 10 €€ 10,90 10,90 19,90 19,90 89 89 €€ alk. 044 537 3438 pii.k@hotmail.com www.piikortelahti.fi Tukea lämmöllä ja joustavasti. Säätiö itse ei siis hyödy lahjoituksista rahallisesti mitenkään, mutta niiden avulla Säätiö pystyy vaikuttavammin toteuttamaan tehtäväänsä metsäalan kehittämistä ja alalla toimivien hyvinvoinnin edistämistä. Lahjoitus käytetään lyhentämättömänä Lahjoituksella voi kasvattaa vuosittaista apuraharahoitusta. Isoin rahoitus myönnettiin ihmisten johtamista kehittävään Metsäalan Johtamisakatemiaan. Metsänomistajia kiinnostavat jalostetut rauduskoivun taimet, jotka kasvavat nopeasti. Viimevuotisten metsänkäyttöilmoitusten mukaan jo yli puolet metsistä aiottiin uudistaa männylle. Luottohenkilösi: Puukauppa Matti Rantala p. Yli kaksi kolmasosaa metsän uudistamisista suunniteltiin tehtäväksi istuttamalla puuntaimia. Näitä puulajeja istutetaan usein pääpuulajien joukkoon, kun halutaan kasvattaa sekametsää. Yksi metsätiloista sijaitsee Padasjoen Toritulla. 10,90 10,90 19,95 19,95 alk
Esittelijöinä toimivilla viranhaltijoilla oli liian pitkät puheenvuorot. 10 Talvisalmi, Juha eläkeläinen KESK 17 55,667 2. Kokouksen pöytäkirja on nähtävillä 31.5.–7.6.2025 Jarkko Venäläisen luona Hinttolan saaressa. Katkaistun lehtitilauksen tilausmaksuja ei palauteta. 37 Nieminen, Nina yrittäjä, sairaanhoitaja KOK 24 58,833 Varalla Suomen Keskusta 1. Kesälehti i l m e s t y y ke 28.5. 12 Vilkman, Mira puutarhakonsultti, järjestyksenvalv. Levikki 2990, LT 2023 Päätoimittaja: Jaana Tanner, puh. 25,5 %. 040 484 0550 matti.rantala@koskisen.com www.koskisen.fi Puukauppa Padasjoki-seuran VUOSIKOKOUS pe 9.5. (03) 552 7521 sähköposti: toimitus@padasjoensanomat.fi Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset: Anna Engblom, puh. 2 Ahola, Pasi maatalousyrittäjä KESK 83 334,000 4. Puhelimessa vastaanotettuun ilmoitukseen tulleesta virheestä ei vastata. ALV. PS 62 176,000 6. ILMOITUSHINNAT 1.9.2024 alkaen . Kysymykseksi jäi, mikä on seurakunnan tehtävä, sanoo ”yksi osallistuja”. nro Ehdokas Ryhmä Äänet Vertausluku Ostamme tukkivaltaisia leimikoita, koivutukkia sekä koivun erikoisviilutyviä. 7 Koskimäki, Henni ylipuutarhuri KESK 41 83,500 16. 9 Syrjänen,Ritva kokki KESK 10 41,750 4. Paikka ei ollut sopiva, koska väki ei kuullut puheenvuoroja kaikumisen vuoksi. 20 Hokkanen, Markku eläkeläinen SDP 2 33,400 Vihreä liitto 1. (03) 552 7500 www.padasjoensanomat.fi, myös Ilmestyy torstaisin. Esitys projektorilla. Toiminnan esittely minimaalista vai onko niin, että sitä ei ole paljoa. Kielto päättyy, kun kieltotaulut poistetaan. 42 Siljander, Anssi quality manager KOK 22 50,429 2. Hintoihin lisätään ALV. luento DNA-testien kertomaa, Minna Perälä. 3 Gran, Simo yrittäjä KESK 64 111,333 11. Meille kyllä mainostettiin, että kirkko on sopiva paikka järjestää tilaisuuksia. Ennen kokousta klo 17. Tervetuloa! M EITILLE SOITETTII N – Seurakuntailta ei vastannut tarkoitustaan. Padasjoen torilla MAANANTAISIN klo 12–13 Nevala Valittu 1. Katiskalla ja rysällä kalastus sallittu. Ilmoitukset jätettävä tiistaihin klo 14 mennessä. Puh. 39 Pastila, Marko maaseutuyrittäjä KOK 53 117,667 10. 36 Mäkinen, Tarja varhaiskasvatuksen opettaja KOK 9 35,300 5. 14 Salonen, Jyrki, lähettämön esimies, luottamusvaltuutettu SDP 13 55,667 2. Alamitta 60 cm. Multaporkkanaa, lanttua, punajuurta, sipulia. 16 Malaste, Saija palkanlaskija SDP 25 83,500 15. Paino: Lehtisepät Oy, Tuusula VALITUT VALTUUTETUT JA VARAVALTUUTETUT VERTAUSLUVUTTAIN Hinttolan yhteisten vesialueiden osakaskunnan sääntömääräinen VUOSIKOKOUS 2025 pidetään la 17.5.2025 klo 12.00 Laanilla (Tirsanlahti), Hinttolan saaressa. 34 Laukkanen, Joonas ajoneuvoasentaja, opiskelija KOK 7 32,091 6. 23 Pykälistö,Eveliina opiskelija VIHR 8 22,000 Perussuomalaiset 1. 15 Hopeela-Juvonen, Leena, eläkeläinen SDP 14 66,800 18. Välitämme ilmoituksia kaikkiin Uutismedian liiton jäsenlehtiin niiden omilla hinnoilla. 19 Kärhä, Esa linja-autonkuljettaja SDP 7 41,750 4. Hinnat sis. 22 Karevaara,Seija diplomi-insinööri,eläkeläinen VIHR 14 33,000 2. Jättöajan päättymisen jälkeen vastaanotetuista ja julkaistuista ilmoituksista perimme lisämaksun, 5 € + ALV. 30 Salonen, Laura lähihoitaja PS 15 44,000 Kansallinen Kokoomus 1. 44 Korelin, Suvi ravintolatyöntekijä, kokki KPY 24 41,000 2. Paikkana kerhotilat (Keskustie 18). Ilmoitusaineistot viim. 40 Perkiö, Seppo yrittäjä KOK 1 29,417 Kuntalaisten Padasjoki -yhteislista 1. Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. (03) 552 7500, sähköposti: ilmoitukset@padasjoensanomat.fi Konttori avoinna ma, ti ja to klo 10–17, keskiviikkoisin ja perjantaisin suljettu. Hoitokunta Hyvää Pälkäneen PERUNAA Annabelle, Marabel, Afra syöntiin ja siemeneksi sopivasti säkeittäin. Vuosikokouksessa valittu hoitokunta pitää järjestäytymiskokouksen välittömästi vuosikokouksen jälkeen. pe 16.5.: ilmoitukset@ padasjoensanomat.fi. 24 Tidenberg,Eeva-Maria,biologi,filosofianmaisteri VIHR 39 66,000 20. 29 Siljander, Ilpo puuteknikko, projektimyyjä PS 45 88,000 14. 35 Luukko, Janne maaseutuyrittäjä KOK 56 176,500 5 25 Gran, Kati ekonomi, talousja henkilöstöpääll. 32 Ikonen, Toni lead delivery manager KOK 12 39,222 4. Esityslistaa ei jaeta kokouksessa. 8 Ojala, Heli kotieläinagronomi KESK 30 66,800 19. Hoitokunta kokoontuu samassa paikassa klo 11.00. 11 Malaste, Paavo erityisnuorisotyöntekijä SDP 48 167,000 8. 45 Lahtinen, Jarmo maatalousyrittäjä KPY 34 123,000 9. 18 Korelin, Veera myyjä SDP 11 47,714 3. Tervetuloa! KALASTUS KIELLETTY Kalastus kielletty Päijänne 30.4.–31.5.2025 asti Mainiemi–Kalainsaari–Sytösaari–Jokisuu länsipuoleinen alue. 4 Jaakkola, Heikki taloustieteiden maisteri KESK 71 167,000 7. Useiden katkontapituuksien ansiosta saamme tukin tarkasti talteen ja sinulle parhaan mahdollisen tuoton puista. 5 Kivisaari, Luukas rautakaupan myyjä KESK 12 47,714 3. 10 % Kotimaa: Kestotilaus 93,00 € 12 kk 106,00 € 6 kk 57,50 € 3 kk 37,00 € Pohjoismaihin ja muualle Eurooppaan 12 kk 135,00 € Alle 30 € laskuun lisätään laskutuslisä 5 € + alv. 33 Jaakkola, Kalle maatalousyrittäjä KOK 50 88,250 13. 13 Salonen, Juha ylipalomies SDP 33 111,333 12. 28 Kivinen, Sauli asentaja PS 31 58,667 2. 15 n:o 18 Keskiviikkona 30.4.2025 ISSN 0784-6568 Koivutie 8, 17500 Padasjoki. 38 Ounila, Atte palomies KOK 17 44,125 3. Sääntömääräiset asiat. 41 Savola, Silja perushoitaja, eläkkeellä KOK 30 70,600 17. 47 Korelin, Timo autokorivalmistaja KPY 16 30,750 Järj. Laiva rannasta lasketaan lohikaloja, kaikki kalat ovat alamittaisia. PUUKAUPPAA PAIKALLISESTI Puukaupan aika on nyt! Ota yhteyttä paikalliseen luottohenkilöösi: Matti Rantala p. Kellosalmentie 20. klo 18.00 Kuntalan valtuustosalissa os. Kokouksessa käsitellään osakaskunnan säännöissä vuosikokoukselle määrätyt asiat sekä muut vuosikokoukselle esitetyt asiat. 25,5 % Etusivu 1,49 € /pmm Tekstissä ja tekstin jälkeen 1,37 € /pmm Takasivu 1,41 € /pmm Rivi-ilmoitus 3,50 € /rivi TILAUSHINNAT 1.1.2025 alkaen. 43 Toivonen, Heikki yrittäjä KOK 72 353,000 2. 6 Korkeela, Mikko maatalousyrittäjä KESK 6 37,111 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 1. 48 Peltola, Oskari maataloustyöntekijä KPY 24 61,500 21. SDP 176 334,000 3. Padasjoen reitin osakaskunta www.padmu.fi PadMUn KEVÄTKOKOUS sunnuntaina 18.5.2025 klo 18. 17 Kallio, Janne tuotantotyöntekijä SDP 5 37,111 5
4H-kerhoja oli 29, neljä enemmän kuin toissavuonna, ja 4H-yrityksiä 16, kun vuonna 2023 niitä oli 13. Padasjoen Tikka piti vuo sikokouksensa 22.4. Teatteri Tuomikko on pääasiassa kiertävä nukketeatteri. Esitys Padasjoella oli kevään ensimmäinen ulkoTäti Hattara ja Töötti esiintyivät liikennepuistossa 4H:lla oli viime vuonna 169 nuorisojäsentä ja 47 aikuisjäsentä. – Enää ei paljon kyykkypyöriä liikenteessä näy, suurimmat ylinopeudet mitä ollaan mittailtu on ajettu autoilla. Ensimmäisen nukkateatteriesityksensä Vääksystä kotoisin oleva Tuomikko teki vuonna 2010 Anianpellon markkinoille, mutta esiintyvänä taiteilijana hän on kiertänyt 10 vuotta. Suomen 4H-liiton alueellinen stipendi oli myönnetty Miisa Kytölälle, joka valittiin viime syksynä Suomen 4H-liiton vaikuttajanuorien ryhmään. – Esiintymispyynnöt tulevat poikkeuksetta sitä kautta, että joku on nähnyt minut ja kertoo siitä eteenpäin. – Ne ovat kesäkaudella näppäriä liikenteenvalvonnassa ja pieninä ajoneuvoina niillä pääsee paikkoihin, joihin ei autolla pääse. Kytölä on toiminut 13-vuotiaasta asti eli 4 vuotta kerhonohjaajana ja 4H-yrittäjänä. Sunnuntaisin tuolijumpassa oli keskimäärin 8 henkeä ja tanssiliikunnassa 8–10 henkeä. Kesäkauden jumppa alkaa keskiviikkona 3.6. Kymppisalilla harjoitusvuoron yhteydessä. Tunnin pituinen jumppatuokio pidetään Maakesken uimarannalla ja sateen sattuessa Rientolassa. 4H-kerholaisia ja ohjaajia palkittiin kokouksen päätteeksi Kullasvuoren koululla. – Syksyllä kausi jatkuu ja toivotaan, että entiset ja uudet avantouimarit ottavat uinnin harrastukseksi, toteaa Marjatta Ojala. – Hämärässä näkee usein mopoletkoja, joissa ensimmäisellä toimii valot, ja loput ajavat valottomilla mopoilla perässä. Kevätkauden kerhotoiminta päättyi viime viikolla; kesällä järjestetään leirit teemoilla hevoset, kalastus, metsäsalapoliisit ja jalkapallo. – Täti Hattara on mainio hahmo, sen avulla voi heittää vähän lekkeriksi. Molemmat kaikille avoimet liikuntaryhmät jatkuvat myös syksyllä. Jumpasta vastaa PaHus ja vetäjänä toimii Krista Kupari. Muissakin Maakesken liikunta-aktiviteeteissa oli mukavasti porukkaa. Yhdistyksen Kotiseututaloon liittyvä PäijänneLeader -hanke toi lisätoimintaa. Heidän kautensa kestää vuoteen 2027 asti. 4H työllisti 31 nuorta, joille maksettiin työpalkkoja ja palkkioita yhteensä yli 10 100 euroa. Moottoripyöräily on Rainion mukaan mukava harrastus, mutta varsinkin nuoremman väen on vaikeaa malttaa aja säällisesti. Maakesken avantouintikausi oli lyhyt, vain 3,5 kuukautta. Yhdistyksen palveluksessa on yhä toiminnanjohtajan lisäksi 2 osa-aikaista työntekijää Lajitteluasemalla ja Kierrätyskeskuksessa. Syksyllä alkaa taas kerhoja kurssitoiminta, kertoi toiminnanjohtaja Salla Lindqvist. Yhdistyksen hallituksesta erovuorossa olivat Josefiina Munnila ja Anssi Perälä, joista Perälä valittiin uudelleen ja Munnilan tilalle valittiin Luukas Kivisaari. Hänelle myönnettiin Suomen Tikkaurheiluliiton hopeinen ansiomerkki pitkäaikaisesta Padasjoen Tikan hyväksi tehdystä työstä. keikka. Padasjoen poliisiasema suljettiin vuonna 2009. Lisäksi joka kerhosta palkittiin yksi kerholainen. Aikainen kevät toi heti muutamia häiriöilmoituksia, mutta ilmojen viiletessä taas kaksipyöräiset jäävät vielä hetkeksi talliin. Tikkaseura päätti, ettei jäsenmaksua kerätä. Kunta on uusinut leikkipuiston vetonaulat, kaikkien ilmaiseksi lainattavissa olevat polkuautot, ja uutuudet pääsivätkin heti kovaan testiin avajaistilaisuudessa. Tuttu poliisi moottoripyörällä Moottoripyöräpoliisit Teppo Rainio ja Sami Miettinen antoivat lasten istua poliisipyörän satulassa ja vastailivat auliisti kysymyksiin. – Toiveita tulee monesta suunnasta, mahdollisuuksien mukaan tulemme tällaisiin tapahtumiin. Lisäksi oli leirejä ja koulutuksia. Padasjoenkin yhdistyksessä toteutetaan yrittäjyyskasvatusta 4H-järjestön Kolme askelta työelämään -mallin mukaisesti. Kun pitää suorittaa kurssit joka luokkaan erikseen, on se opettanut varmasti vastuullisuutta. Vanhemmalle ikäpolvelle entuudestaan tuttu Teppo Rainio aloitti aikoinaan poliisiuransa Padasjoelta tultuaan tänne työharjoitteluun vuonna 2003. Vuoden kerhonohjaajana palkittiin Meeri Taipale ja Vuoden 4H-yrittäjänä Maya Niemi. Kotiseututalolla toimi kesällä 4H-yrittäjien kahvila ja kahvilapalveluja tilattiin kiitettävästi muidenkin toimijoiden tapahtumiin. 16 n:o 18 Keskiviikkona 30.4.2025 Täti Hattara kävi viihdyttämässä lapsia ja aikuisia Liikennepuiston kesäkauden avajaisissa. Maaseudulla, jossa etäisyydet ovat pitkiä, se mahdollistaa itsenäisen liikkumisen ja opettaa myös paljon, mutta viritettynä ne ovat vaarallisia vehkeitä. Moottoripyöräpoliiseilla käytössä on 1000–kuutioiset Kawasakit. Lahtelaisen Terhi Tuomikon esittämä Täti Hattara on hupsu lapsenvahti, joka ei osaakaan hoitaa lapsia, vaan syöttää ruuaksi hattaraa tai karkkeja sekä antaa leikkiä teräaseilla ja tulitikuilla. Teatteri Tuomikko kiertää lähes ympäri Suomen, ainoastaan Lapissa keikkoja ei ole vielä ollut. Täti Hattara – hahmon esitykset syntyivät korona-aikana, jolloin ei esiintyä voinut kuin ulkona. Vanhemman konstaapelin mukaan mopossa pitäisi vähintäänkin toimia valot ja jarrut, sillä ne ovat halpa henkivakuutus. Tilikauden tulos oli ylijäämäinen: suurin tuotto tulee ostopalvelusopimuksesta Salpakierto Oy:n kanssa, Kierrätyskeskuksen tuloista, hankerahoituksesta ja sponsorituotoista, mut4H-kokouksessa palkittiin kerhonohjaajia, kerholaisia ja 4H-yrittäjiä ta myös valtion, kunnan ja AVI:n avustuksista. – Sama pätee mopon kanssa. Kouluyhteistyöhön kuuluvat metsäpäivät yläja alakoululla. Muita hallituksen jäseniä ovat Alexandra Anttila, Saija Malaste, Anssi Lampinen ja Laura Matikainen. klo 18. Padasjoella Tuomikko on käynyt esiintymässä kerran aikaisemmin: juuri ennen joulua osana Efekti-kulttuuriprojektia hän esitti koululaisille Suuri jouluseikkailu –nukketeatteriesityksen. – Tässä esityksessä lapset saavat olla fiksumpia kuin aikuiset, heille on mieluisaa opettaa aikuista, tietää Tuomikko. Kokouk sessa pidettiin hiljainen hetki hiljattain menehtyneen Liisa Helinin muistoksi. 4H:n kautta jo 13-vuotias voi saada ensimmäisen työkokemuksen ja kokeilemaan yrittäjyyttä ohjatusti. Luukas Kivisaari hallitukseen Toimintasuunnitelmassa tärkein työmuoto ovat 4Hkerhot, joissa lapset oppivat kestävään elämäntapaan liittyviä arjen taitoja ja yritteliään ihmisen perusvalmiuksia tekemällä oppien. Avantoinnostus yllätti, kesäjumppa alkaa 3.6. Tikka luopui jäsenmaksusta Padasjoen Tikkaa johtaa edelleen Jarmo Lahtinen.. Tikanheitosta kiinnostuneet toivotetaan tervetulleiksi tiistaisin klo 17 Kymppisalille testaamaan. Metsäsalapoliiseista Aatos Taipale, askartelukerhosta Mila Heistola, Safkasankarit ykkösestä Jasmin Rantala ja kakkosesta Peppiina Salonen, tyttöjen salibandysta Juuli Rantala, kirjaja elokuvakerhosta Elisabet Virtanen, leikki ja liikunta Aada Koskinen, heppakerhosta Alisa Tauren, tyttöjen liikunta Maria Nuutinen, kädentaidoista Eveliina Virtanen, cheerleading Elsa Lahtinen, salibandykerhosta Taavi Malaste, futiskerhosta Oiva Ruuti ja parkour Kalle Taipale. Kaiken kaikkiaan Rainion mukaan moottoripyöräilijöiden käytös on muuttunut asiallisempaan suuntaan ajokorttiuudistuksen myötä. Kunnan hyvinvointipalvelujen, MLL:n paikallisyhdistyksen ja Vanhempainyhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa oli esillä myös Liikenneturva, paloauto sekä 2 moottoripyöräpoliisia kulkuneuvoineen. – Kesällä liikunta jatkuu kylän uimarannalla. Liikennepuiston 6 säädettävää polkuautoa pääsee taas maksutta käyttämään hakemalla avaimen Kuntalasta, kirjastosta tai kesällä matkailuinfosta. – Kesällä on nuoria töissä, huomenna on haastattelut. Lyhyestä kaudesta huolimatta avannossa käytiin lähes 450 kertaa, mikä yllätti myönteisesti avannon ylläpitäjät. Helin toimi Padasjoen Tikan puheenjohtaja lähes 20 vuotta, vuodesta 1999 vuoden 2018 alkuun