Minna Äikäs Band 19.00 Rautajärventie 390, Pälkäne Kyynärö-Ämmätsä-Vahdermetsän Kyläyhdistys Juhannustanssit Kyynärön lava 20.6. 044 715 0223 www.marjatilasarkio.com Ajankohtaiset uutiset -sivulla MANSIKKA-AIKA Avaamme Juhannusaattona 19.6. klo 19–23.30 Kyynärön lava Sanna Linna & Jake Niska Band 11.7. Tavoitteena on vähintään tasapainoinen vuosikate, joka kattaa poistot. Kylätalo on saanut ra kennusluvan ja päätöksen Leader–tuesta. Jalkapalloturnauksen lohkojako arvottiin Kimmo Perälä, Teppo Laine ja Niko Vastamäki. klo 19 Jani Kujala & Siders 15.7. Kustannus arvio 134 000 euroa sisäl tää oman työn osuuden noin 40 000. Olemme avoinna juhannuksen jälkeen koko kesän: ma-pe 9-17, la 9-15 ja su 12-16 Itsepoimintaa satokauden edetessä. Kunnan uusi virka peruste taan 1.8. Kimmo Perälän lippa lakki sai taas toimia jouk kuelipukkeiden nostoas tiana, kun Teppo Laine ja Niko Vastamäki nosti vat vuoronperään sokko na lappuja. Hallitus antoi talousar vion laadintaohjeet. JUHANNUKSENA: Juhannusaattona klo 9–13 Juhannuspäivänä suljettu SAVUKASSLERIA suoraan savustusuunista to klo 14–17 ja pe klo 9–13 Perjantaina myös lämmintä SAVUKALAA. Kiinteistöpäällikön vir kaan valittiin Markus Her vola. Sitä ennen pitäisi saada aikaiseksi pohjatyöt. Sahan Valot -liput myynnissä kirjastossa ja matkailuinfossa Nyystölän kylätalohankkeelle laina Juhannustanssit Kyynärön lava 20.6. Turnaus pelataan 11.7. klo 10! Avoinna myös: su 21.6. Kunnanjohtajan virka hakuun K u n n a n h a l l i t u s käynnisti maanantaina kunnanjohtajan viran täyttämisprosessin. klo 12-16 Tervetuloa maistelemaan Marjatilan mansikoita. Palveluta son laskuun varaudutaan. Lohko C: Kauke la 2, AS Romo, FC Shut down, Höysniemi United. Lasten päivä 12.00 1.8. Jani Kujala & Siders 19.00 15.7. Uusi virkanimike liittyy kunnan organisaatiomuu tokseen. Yhteislaulut /Seppo Soittila 18.00 18.7. Nyystölän Eräveikot ry on anonut kunnalta tila päistä lainaa rakentamis hankkeen toteutukseen. 050 336 5163 pasi.ahola@pp3.inet. Virtasesta infrapäällikkö Käyttömestari Janne Vir tasesta tulee infrapäällikkö. – Talouden tasapainot tamistavoitteen seuraukse na palvelualueiden muista menolajeista kuin henki löstömenoista tulee tehdä esitykset – 10 % menoista tai tulojen lisäyksiä + 10 % vuoden 2026 talousarvioon verraten, todetaan laadin taohjeissa. Lohko A: KuhU, FC Lai varanta, Päijänne, FC Bör säpojat. Lohko B: FC Nais tenpojat, Osoila, Ahjolan Akatemia, Kalevala Park Rangers. klo 19 Minna Äikäs Band Rautajärventie 390, Pälkäne Kyynärö-ÄmmätsäVahdermetsän kyläyhdistys 20 20 € €. Työparina ja sijaisena toimii kiinteistöpäällikkö. Jani Kujala & Siders 19.00 15.7. Nyystölään on tulossa ta lorakennepaketti elokuus sa. Kolehti Yhteisvastuu keräykseen. Uusia joukkueita on mu kana 3. klo 19 23.30 Sanna Linna & Jake Niska Band 11.7. alkaen osaksi kon sernipalvelualuetta maan rakennuksen vastuualueel le. mennessä. N:o 25 Keskiviikkona 17.6.2026 Padasjoen sitoutumaton paikallislehti 77. Nyystölän kylätalohanke saa kunnalta lainaa 70 000 euroa siihen asti, kun Päi jänneLeaderin avustus tu lee. klo 19 23.30 Sanna Linna & Jake Niska Band 11.7. 044 715 0223 www.marjatilasarkio.com Tevännintie 125, Arrakoski p. www.vesijaontuoretori. Uuden kunnanjohtajan valintaa valmistelevaan työryhmään nimettiin kunnanhallitus, kunnanjohtaja ja hallintojohtaja. klo 12 Lasten päivä 1.8. laajakaistaverkko. 3 Jalkapallon kylätur nauksen lohkoarvonta suoritettiin 15.6. Vapaa pääsy. Maanrakennuspalvelut on yksi konsernipalvelu jen neljästä vastuualuees ta, johon kuuluvat katujen, teiden, puistojen ja muiden yleisten alueiden suunnit telu, rakentaminen ja kun nossapito, muu kunnan infrastruktuuri sekä esim. Täh täimessä on myös käyttö talousmenojen vähentä minen tai käyttötalouteen liittyvien tulojen lisäämi nen 300 000 €. klo 18 yhteislaulut/ Seppo Soittila 18.7. Kesäillan Gospel to 25.6. vuosikerta Irtonumero 2,50 €€ padasjoensanomat.fi TT UORE UORE TT O ORRII VESIJAKO P. klo 18 Mainiemen sahalla Make Perttilä, laulu ja kitara, Heikki Ruokonen, piano. MANSIKKA VADELMA TYRNI Tevännintie 125, Arrakoski p. Yhteislaulut /Seppo Soittila 18.00 18.7. Konsernipalvelu alueelle kohdistuu 2–3 ja sivistyksen palvelualueelle 2–3. Ahjolas sa. Valtionosuuksien ar vioidaan olevan ensi vuon na luokkaa 1 571 000 eu roa, verotulojen 6 957 000. Tervetuloa! Paikallinen sikala on tehnyt ison investoinnin, joka parantaa eläinten hyvinvointia s. Lohko D: Kasiniemen Ka nuunat, Club Merihaka, Multatöyry Devils, Torittu. Lau takuntien ja yhtiöiden ta lousarvioesitykset on an nettava 2.10. Palvelualueiden tulee tehdä esitykset yhteensä 5 henkilötyövuoden sopeu tuksesta. Lasten päivä 12.00 1.8. Minna Äikäs Band 19.00 Rautajärventie 390, Pälkäne Kyynärö-Ämmätsä-Vahdermetsän Kyläyhdistys Juhannustanssit 20.6. Ahola, Vesijako p
– 2 1 . klo 18–19 Pappilanmäen lähiliikunta-alue. Jarin rantaka raoke juhannusaattona klo 18–00 Kasiniemen urheilukentällä. klo 18.00 Sanan ja rukouksen ilta. Jeesus opettaa, et tä voit helposti keventää oman reppusi painoa. klo 18 Ahjolassa. Kesätyöntekijöitä hau taus maalla on tällä hetkel lä kuusi ja yksi aloittaa vie lä heinäkuun puolivälissä. Valo voittaa pimeyden. Kivi poiste taan, mutta sitä säilytetään vielä kolme vuotta ja se on mahdollista lunastaa takai sin itselle. Elämme monimutkaisia aikoja monimutkai sessa maailmassa. klo 13 Kyläkirkko Särsjärven leirikeskuksessa. Jätänkö sen takia keräämättä reppuuni kaiken sen hyvän mitä ympärillä on tarjolla. viimeistään klo 17.30. klo 16 Mainiemen melontakeskus . Iltahartaus klo 18. Muutama paikka vielä vapaana! Sit. Keskustie 16. Ville Lehtinen on valmistunut sotatietei den maisteriksi (kap teeni) Maanpuolustus korkeakoulusta. La klo 16–23. Mölkkyä ma ja to klo 9 Ahjolassa. Make Perttilä laulu ja kitara, Heikki Ruo konen, piano. Muistipysäkki ke 17.6. Tällä hetkellä hautausmaalla on noin 700 hoitohautaa. Hautausmaalla oli 10.6. ja 30.7. Padasjoki-Seura Lenkkisauna Kaunismäessä ke: naiset 18–20.30, miehet 20.30– 22. Sauna lämpimänä naisille klo 16.30–18 ja miehille 18.30–20. Makasiini m u s e o j a kahvila avoinna klo 12–15 sunnuntaisin 14.6.–9.8. Osassa haudoista on lappu merk kinä siitä, että paasi on vaa rallisesti vinossa. torstaita. Tarjolla saunakahvit ja makkarat. Taakan kantajat Jokainen meistä kantaa mukanaan näkymätöntä reppua. – Tämän ja ensi viikon aikana kaikki kukat on tar koitus saada istutetuksi, kertoo seurakuntamesta ri Jaakko Nyman. Juhannustori to 18.6. Ilm. Kunnostuskehotusten ideana on lähinnä päästä perille niistä haudoista, joissa omaiset eivät enää syystä tai toisesta vieraile. P-H Muistiyhdistys Yleisurheilun II kesäkisat ke 17.6. Enimmäkseen reppu täyttyy erilai sista kokemuksista. ti–to klo 10–15, 6–12 -vuotiaille. Padasjoella tilanne ei ole akuutti, sillä vapaita hau tapaikkoja kyllä on. Hautausmaalla on muu tama kymmenen laputettu ja hautoja. Padasjoen Frisbeegolf: viikkokisat to klo 18. Omaisten tilaamien kuk kien osuus on pienenty nyt viime vuosien aikana. Sään salliessa ran nassa, muussa tapauksessa sisällä. 1/2 tuntia ennen. Su 21.6. S EURAPALST A 2 n:o 25 Keskiviikkona 17.6.2026 S ANOMAA SINULL E HELLUNTAISEURAKUNTA 1 8 . padasjoenlatu.org. Hautausmaata reunus tava kuusiaita on istutet tu puoleen väliin asti. Heikki Maakorpi, Heikki Ruo konen. klo 18 Kesäillan Gospel Mainiemen sahalla, Rumpinkuja 4, Padasjoki. ja 30.6. Tervetuloa! Hautojenhoitopäivänä kannustetaan omaisia hautausmaalle laittamaan haudat kuntoon. klo 18– 19.30 Sepänmäellä. Toisin kuin ehkä kuvitte lemme, muiden taakan lisääminen ei ole pois meidän reppumme painosta. Kesänäyttelyn avaus, puffetti, kokko. lab ran ovet ovat kiinni, on lab rapäiviä neljä: 9.7., 16.7., 23.7. Labraan pää see paitsi ajan etukäteen varaamalla, myös paikan päältä ottamalla klo 8.30 jälkeen vuoronumeron. Lenkit muutaman päivän varoajalla koko kesän ajan, pyydä kutsua WhatsAppryhmään info@padasjoenlatu.org Farmileiri 23.– 25.6. Usein tuntuu siltä, ettemme itse pysty vaikuttamaan repun sisältöön. Saamme nauttia valoisuudesta, jota Suomen luonto meille tarjoaa. Nuorisoseura. Me aikuiset olemme toisinaan kuin pikkulapsia, jotka kiukuttelevat vanhemmilleen silloin kun asiat eivät mene oman tahdon mukaisesti. – Myös hautausmaan lai tamilla olevat kuivat kuu set tullaan poistamaan jol lain aikamääreellä. Sosiaalisesta mediasta on ainakin minulle tullut monessakin mielessä ikävien kokemus ten ja asenteiden lastaus paikka. Melon nan peruskurssi 23.– 25.6., ilm. Niin kuin mekin anteeksi annamme. Yleiset onkikil pailut ke 24.6. Koulumestarintie 8, 17200 Vääksy Paljon onnea Iikka 5 vuotta! Toivottaa Isä, Äiti ja pikkuveli.. Heikki Maakorpi vs. Lappu on merk kinä siitä, että hauta on huonossa kunnossa ja tu lisi vuoden kuluessa lait taa takaisin kuntoon. Anna-Leenalle 0503598590. Auttoisten-Neroskulman kyläyhdistys. Kukkien istutuksen li säksi haudan hoito on mahdollista muutenkin ulkoistaa. ja 29.6. Saamme viettää keskikesän juhlaa. Kukkia on reilu 3000. menn. Haluan toivottaa sinulle va loa, iloa ja rakastavan Jumalan läsnäoloa kesälle 2026. Kesäkukat tulivat viime viikon maanantaina. Näillä keinoin kevennämme omaa ja toistem me taakkaa hämmästyttävällä tavalla. klo 11– 16 Maatalolla. Tuon näkymättömän re pun painoon voimme kuitenkin itse vaikuttaa. Jooga ti 23. Haudat kesäkuntoon Hautausmaa on suosittu käyntikohde kesäkaudella. Vuo den kuluttua hautapaik ka palautuu seurakunnan omistukseen. klo 12 Ruokajako Pikku Pappilassa. Kesäteatteriin Kangasalalle 25.7. Mikä tärkeintä voit olla omalta osaltasi, omalla esimerkillä si, antamassa nuorille, meillä ja maailmalla, mahdolli suuden uskoa kevyempään taakkaan ja valoisampaan tulevaisuuteen. Ti 23.6. Laivarannassa, ilm. Ystäväl linen hymy, vastaantulijan tervehtiminen, nähdä ym pärillään kaunis keskikesän luonto ja lisääntyvä valon määrä. klo 16.30–21 Saunailta Särsjärvellä. Ohjatut maasto pyörälenkit kk:n välein ja ohjatut gravelpyö räilylenkit 2 vkn välein touko–lokakuussa. To 25.6. Vapaaehtoinen kolehti Yhteisvastuu ke räykselle. Olemme kuin kuormaa kantavat muu lit, joiden kannettavaksi annetaan kaikki maailman taakka. 6 . Tuohon reppuun me keräämme kaikenlaista matkan varrelta. Leik kitreffit ma klo 9.30– 11.30 Liikennepuistossa. Jeesuksen opettama aja tus pistää miettimään. Pasi Lehtinen on suorittanut tekniikan ylemmän AMK insinöö ritutkinnon Kaakkois Suomen ammattikor keakoulussa. Ke 24.6. Toritun juhan nusjuhla pe 19.6. Jumppa keskiviikkoisin klo 18–19 Rientolassa. kahvitarjoilu ja muutamia ihmisiä laittamassa kesä kukkia haudalle. Enni Idin taitei lijakoti ja kahvio avoinna sunnuntaisin klo 12–15. Meillä ihmisillä näyttää olevan sellainen käsitys, et tä omaa repun painoa voisi vähentää lisäämällä mui den reppuun painoa. Päinvastoin se huomaamattam me lisää omaa taakkaamme. Padasjoen kalakerho. Lihaskuntojumppa ma 22. Iltarastit Padasjoki/Kukkaro ti 23.6. kirkkoherra, Hollolan seurakunta V ALMISTUNEE T O NNITTELU T Paljon onnea 1-vuotiaalle Kallelle! T. klo 17–18. padasjoki@4h.fi, Salla Lindqvist 040 548 9711. Lop pupätkä uusitaan syksyllä. Ky + PaHus. Tilavierailuja. Kirkonkylän kyläyhdistys MLL Lasten vaate ja tarvi kekirppis 12.– 18.6. yhteistyössä MTK-Padasjoki. Labra auki supistetusti heinäkuun Kuolleet: Helge Arvo Juhani Iittala 77 v To 18.6. 5.7. Ilm. Padasjoen Ladun Kevät kokous ma 22.6. Minulle itselleni tämä kohta Isä meidän rukoukses sa on aina yhtä pysäyttävä. äiti ja iskä Padasjoen laboratorio on heinäkuussa avoinna vain torstaisin, kun normaalis ti labra palvelee tiistaisin ja torstaisin lukuunotta matta joka kuukauden 1. klo 10– 12 kirjasto. Vapaa pääsy. ilm. Kuinka paljon kannan repus sani turhaa kaunaa ja katkeruutta vuosienkin takaa. Kuusikujalla. klo 17.30–18.30 Kullasvuoren koulun tenniskenttä. K e s ä konferenssi Keuruulla Isossa Kirjassa. Suurin osa heistä on jo ai empina kesinä ollut samas sa työpaikassa. Niihinkin ilmestyy jossain vaiheessa kunnostuskehotus, jos ki veä ei suoristeta. Pesäpalloa tiistaisin klo 18 Vesijako Areenalla. Kun heinäkuussakin en simmäinen torstai 2.7. Voim me yhdessä päättää, että tänä kesänä olemme valon tuojia toinen toisillemme. päivänäytös klo 14
klo 18–22 Infosta saa monenlaista tietoa Padasjoesta sekä tuotteita ja liikuntavälineitä lainaksi. Padasjoki–postikortteja on saatavilla ja heinäkuuksi on tulossa vielä kolmaskin, Lelunäyttelyyn liittyvä kortti. Minun mielestäni alkutuottajan pitää saada nousseet kustannukset myös samalla lailla kuin muutkin yritykset. Keväällä pystytetty uudisrakennus mahdollisti kiintokalusteet ja väljemmän varastotilan. Viimeiset 3 vuotta luku on kuitenkin ollut 38. Uutta ovat hiekkalelut. – Menen lukion kolmannelle, mutta en vielä pääse kirjoittamaan, kun on työssäoppimisia rästissä, kertoo tarpeistonvalmistusta Lahdessa opiskeleva Maaranen. sähköpyöriä, sähköpotkulautoja, SUP–lautoja ja soutuvene. 12–18. Inforakennuksesta saa tietoa kesätapahtumista ja uutta ovat viikkokohtaiset tapahtumamonisteet. Parhaat porsivat kaksitoistakin kertaa ennen teuraaksi joutumistaan. – Emakolla on korvassa mikrosiru, josta ruokintarobotti tunnistaa eläimen ja annostelee sille oikean määrän rehua koon ja tiineysvaiheen mukaan, kuvailee toimitusjohtaja Ilkka Ojanen Orivedeltä. Kahden kesän kokemuksen perusteella infokävijät ovat pääosin veneilijöitä, mutta myös muita matkailijoita poikkeaa – viime kesänä erikoisimmat vieraat tulivat lentokoneella satamaan. Maakeskeen 2005 rakennetussa sikalassa on 850 emakkoa, jotka toukokuussa valmistuneen peruskorjauksen ansiosta saavat nyt käyskennellä vapaasti pihattoalueella ja vetäytyä halutessaan omaan rauhaan makuulooseihin. – Heinäkuuksi pyrin saamaan tänne joitakin paikallisia tuotteita matkailijoille tärpiksi, kertoo kunnan matkailuvastaava Maria Virtanen. Ei luulisi nykyaikana olevan mikään iso juttu keksiä tekniikka millä saataisiin karjut lajiteltua teurastamossa. – Tämä oli ensimmäisen kulman korjaus. Possutehtaalla ollaan täysin markkinavoimien armoilla. Työvoimaa vaativa vaihe on myös siemennys. Hänelle matkailuinfo on uutta, kun taas Sini Maaranen on ollut infossa jo kaksi kesää. Maaranen on ollut ravintolahommissa äitinsä apuna. ja la 20.6. – Kun emakko on syönyt, tietokone avaa portin ja seuraava pääsee aterialle. – Me oltiin hurjia ja suunniteltiin välikasvattamo tuotannolle 22 porsasta. Viereiselle minigolfradalle saa mailoja ja palloja infosta, samoin padelkentälle. Kioskeja on yhteensä 10. Yksi emakko tekee yleensä 4–5 pahnuetta, mutta yksilöissä on isoja eroja. Perjantaisin klo 16 ilmoitetaan uudet hinnat, jotka tulevat voimaan sunnuntaina. Heinäkuussa aloittaa myös infon kolmas työntekijä, Aada Mäkinen. Eläinlääkäri käy tarkistamassa eläinten voinnin Padaspekonilla kerran viikossa. Padaspekonilla on aloitettu hallittu sukupolvenvaihdos. Nuori isäntä Antti Marttila Heinolasta valittiin vuosi sitten hallituksen puheenjohtajaksi, nuori isäntä Jere Ojanen Orivedeltä valittiin tänä vuonna yhtiön hallitukseen. Yritys on tehnyt pitkään yhteistyötä yliopiston kanssa: tutkimushanketta ei tällä hetkellä ole, mutta eläinlääkäriharjoittelijoita tulee tänäkin kesänä kolme Maakeskeen. Ainakin alussa työvoimaa on jopa lisätty yhdellä vuokratyöläisellä seitsemään työntekijään. Maanantaina Laivarantaan tuli myös kaksi yhteiskäyttöistä sähköautoa viimekesäiseen tapaan. Matkailuinfo on avoinna arkisin klo 9–17 ja viikonloppuisin klo 10–14. Viiden viikon kuluttua vieroitetun porsaan paino on noussut jo 30 kiloon ja siitä pitäen se luokitellaan lihasiaksi. Kauppa sanelee hinnat teurastamolle, joka vähentää omat kulunsa ja jakojäännös on tuottajahinta. Sini ja Mikke valmiina palvelemaan matkailijoita sataman uudessa infopisteessä Matkailuinfo aukesi satamassa maanantaina. Padaspekonilla siihen menee kolmen ihmisen aikaa kaksi päivää joka viikko. DJ MAX DJ MAX 20.6. Ojasen omassa sikalassa kasvatetaan imisäporsaat ensikoiksi, mihin menee puoli vuotta. Seitsemän työntekijää Automatiikasta huolimatta ihmistyötäkin yhä tarvitaan. Ojasella on myös välikasvattamo, sillä tuotantotehokkuus on kasvanut yllättävästi parissa vuosikymmenessä: kun Padaspekonia suunniteltiin, yhdeltä emakolta vierotettiin vuodessa keskimäärin 19–20 porsasta. – Kastraatio on puudutteesta ja kipulääkityksestä huolimatta iso toimenpide porsaalle. Kiiman alettua kaikki keinosiemennetään: kuriiri tuo lähetyksen laimennettua spermaa joka viikko Sastamalan karjulasta. Mikke Koivisto ja Sini Maaranen avasivat matkailuinfon uudet ovet maanantaiaamuna. Myyntiin on tullut aiempien Padasjoki-tuotteiden lisäksi uusia kuntaaiheisia fanituotteita kuten juomapullo. – Mun tekemät feikkiruokamunkit on nyt Heinolan kesäteatterissa. – Ihan parasta on, kun näkee nuorten isäntien ottamassa vastuuta yrityksen toiminnasta. Fribaa ja ravintolahommia Mikke Koivisto on ensimmäisen lukiovuoden suoritettuaan lomaillut pari viikkoa lähinnä frisbeegolfia pelaillen. Tervetuloa! Juhannuksen Juhannuksen toivotut levyt toivotut levyt Avoinna: to 18.6. Ketjussa on muitakin kustannuksien jakajia, kuten teurastamo ja etenkin kauppa. Kastraatio Porsaita Padaspekonilla on kerrallaan noin 5–6 tuhatta. – Kun kaikki tavarantoimittajat nosti hintoja ja vetosi siihen, että polttoaineen hinnat ja kustannukset ovat nousseet, HK Foods siihen samaan vedoten laski meidän tuottajahintaa, mikä on laskenut vuodesta 2024 15 %. klo 12–20, pe 19.6. Paikallista asiaa vuodesta 1950 Padaspekoni on tehnyt tuotantolaitoksessaan merkittävän hyvinvointi-investoinnin poistamalla emakkohäkit pihatosta ja asentamalla tilalle ruokintakioskit, joissa siat käyvät syömässä ja juomassa. Padaspekonin omistaa 5 maatilaa, joista kaksi on Padasjoelta. klo 12–22, su 21.6. Padasjoki– T-pai toja on runsaasti eri väreissä ja koossa. Kuntalaisaloitteen perusteella sataman leikkipuistoon tuli keväällä hiekkalaatikko ja infon luota saa lainata lelukärryä, josta löytyy monenlaista hiekkalapiota, -sankoa ja -muottia. Puhutaan niin isoista summista, että rahoittajan suhtautuminen on ratkaiseva. Heistä on 3 padasjokelaista ollut mukana alusta asti ja muutkin vakituiset työsuhteet ovat pitkiä. Suunnitelmia on lisää tuleville vuosille, mutta aika näyttää, miten päästään eteenpäin. Itse voin siirtyä syrjään luottavaisin mielin, tietäen, että Padaspekoni on hyvissä käsissä. Sikaloille kastrointi on ylimääräinen rasite ja vaatii paljon käsityötä. Info palvelee samassa paikassa, mutta uudessa rakennuksessa 9.8. saakka. Maakesken possutehtaalla emakot liikkuvat pihatossa ja käyvät kioskilla syömässä Emakkopihatossa siat voivat liikkua vapaasti. Matkailuinfossa on runsaasti lainattavia ja vuokrattavia kulkupelejä ja pelitarvikkeita. Emakko porsii 2,4 kertaa vuodessa ja imettää porsimisen jälkeen 4 viikkoa, jolloin possu painaa 8 kiloa. Karjuja on Maakeskessä 4 ja niiden tehtävä on näyttäytymällä saada tiineytysosastolla olevien emakoiden ja ensikoiden hormonit hyrräämään. Entiseen tapaan lainattavissa on mm. Kustannus on väärässä kohtaa, kun se iskee aina alkutuottajaan. Porsaiden kastraatiosta on viime päivinä puhuttu paljon julkisuudessa
Osuuskunnan on perustanut alun perin viisi ystävystä, jotka lainasivat omat säästönsä osuuskunnalle, jotta lainaa ei tarvittu tilan ostamiseen. Eikä ainoastaan kauppa, sillä samassa tilassa olivat myös posti ja apteekki. Tilan omistaa osuuskunta nimeltä Uurataipaleen yhteiselo. Ruhansilta esillä kartanon salissa. Talouskeskus sijaitsi 1800-luvun alkuun saakka nykyisen Multatöyryn tilan paikalla Vesijako-järven rannalla. Kyläläiset muistelevat kuinka postia jonotettiin kaupalla. Vielä 60-luvulla Jyri Schildt muistaa tilalla olleen paljon vilskettä työväen osalta. Hirsirakennus on sitonut hiiltä jo hyvin kauan. Vanhan tilan päärakennus paloi vuonna 1806 ja uusi rakennus päätettiin sijoittaa viljelysten keskelle, jossa silloin sijaitsi Ansion torppa. Markku Stylman ja Kirsi Schildt ”myivät” muun muassa kengänkorkoja Sumasen kaupassa. Tila on ollut alun perin lähes 2000 hehtaaria, mutta siitä noin neljännes luovutettiin torppien itsenäistyttyä vuonna 1924. – Sota-aikaan kylän naiset leipoivat siellä leipää, jota hevosilla vietiin Oriveden asemalle ja sieltä junalla rintamalle, tietää Kirsi Schildt kertoa. Päijät-Hämeen Vuoden kylä järjesti Avoimet kylät -päiLeena Salmelan puutarhassa jokainen kukka säästyy ruohonleikkuulta.. Seinillä on myös kuvia suvun edesmenneistä jäsenistä. Postia Sumanen piti vuoteen 1975 saakka. Myös muita osuuksia on myyty, muun muassa se, mistä muodostui Multatöyryn tila, joka täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Siemeniä viskelemään Leenan puutarhassa vierailijat pääsivät inspiroitumaan kukkaloistosta, josta kaikkea ei sentään sade ollut päässyt latistamaan. Toiset muistelivat työuraansa tai kesätöitään Koivulla, toiset postin jonottamista Sumasen kaupalla. Yhteisö keskittyy ruoantuotannossaan mahdollisimman kestävään toimintaan. Samassa rakennuksessa on ennen sijainnut Sumasen kauppa. 4 n:o 25 Keskiviikkona 17.6.2026 Padasjoen Avoimet kylätpäivän tapahtumista iso osa oli Kasiniemessä. Osallistujamäärä yllätti positiivisesti. Permakulttuuria Uurassa Uuran tilaa esittelivät yhteisön asukkaat. Pennin nallekarkkeja Sumasen kaupasta Sumasen kaupalla pääsi vanhan ajan tunnelmaan. Kirsi Schildt ja Markku Stylman ovat tehneet yhdestä asuinrakennuksensa huoneesta museon. Kesäksi on tulossa vielä kaksi asukasta lisää. Siellä kohdin järvellä on kaksi niemeä, Puuksamenniemi ja Kasiniemi. Leenan kukkapuutarhassa ihastusta herättivät monenmoiset kukkivat kukkaset. Vanhassa pihapiirissä on omavaraisuuteen pyrti Toritulta Vehkajärvelle kulkevan tien. Kaupan on perustanut vuonna 1938 Heikki Sutiin päästä selville siitä, mitä kirjeitä naapuri oikein saakaan. Kartanon päärakennus yli 200-vuotias Ansion kartanoa ja Schildtin suvun historiaa esitteli Jyri Schildt. Lypsylehmiä oli 27 ja lisäksi nuorta karjaa, parhaimmillaan lukumäärä oli 100. Ansion kartanon lisäksi avoimena oli Sumasen kauppa, jossa pääsi näkemään aidon entisajan kyläkaupan. Toisin sanoen kyse on permakulttuurista, joka on ekologisuuteen Ansion kartanon esittelyä oli kuulemassa satakunta ihmistä. Schildtin suku tuli Ansion omistajiksi 1840-luvulla. Jälkimmäisen mukaan on rälssi saanut nimensä ja myöhemmin myös kylä nimettiin sen mukaan. Sieltä yhteisö tekee itse polttopuunsa. Puutarhassa kasvavat sulassa sovussa luonnonkukat ja istutukset. Vuosimanen. Päärakennus on rakennettu Suomen sodan aikaan 1808–1809. Tilaan kuuluu 17 hehtaaria maata. Viimeisimmän remontin kartano on kokenut viime syksynä, kun sen tiilikatto uusittiin. Kirsi Schildt muistaa lapsena käyneensä ostamassa kaupasta nallekarkkeja, jotka maksoivat pennin kappale. Kaupasta on voinut ostaa muun muassa kengänkorkoja, lappalaislakkeja, ongenkoukkuja, pyörätarvikkeita, maatalouskoneita, rullakartiineja, tapetteja, suksia ja elintarvikkeita tietenkin. Pakarissa oli työväen asuintiloja ja toisessa päässä pienen yksiön kokoinen kiviuuni, jossa paistettiin kaikki talon leipä. Sota-aikana Ansiossa on ollut myös venäläisiä sotavankeja, jotka hekin ruokansa eteen tekivät tilan töitä. Tarina alkoi 1500-luvulta, jolloin Padasjoella oli 4 kartanoa, Vesijaon säteri eli Skyttä, Kasiniemen rälssi eli Ansio, Toritun rälssi eli Alhon kartano ja Nyystölän säteri, joka käsitti Werhon ja Turvan kartanot. Monet niistä ovat löytyneet remontoinnin yhteydessä. Talon vanhin osa on tuolta ajalta, myöhemmin taloa on laajennettu ja kunnostettu useampaankin kertaan. Ensimmäisestä päärakennuksesta on jäljellä enää katolla tälläkin hetkellä oleva viiri ja puiset aarnikotkat. Siitä alkaa niitty pikkuhiljaa muodostua. Palvelusväkeä on ollut aikojen saatossa paljon. Kokonaisuudessaan päivä toi monelle muistoja Kasiniemestä vuosien takaa. Sisällä salissa on esillä tauluja, joissa näkyy alkuperäinen päärakennus sekä yhdessä taulussa myös maisema Ruhansillalta. Kukkaniityn perustaminen on Leena Salmelan mukaan helppoa, ei tarvitse kuin kerätä siemeniä ja heitellä niitä ympäriinsä. Koivun tehtaalla päästiin kuulemaan entisen työntekijän, Matti Valkaman kertomana, millaista työ Koivulla oli 70–90 -luvulla. Uuran yhteisön tilalla päästiin tutustumaan siihen, millaiselta yhteisöllinen ja kestävä elämäntapa voi muun muassa näyttää. Tällä hetkellä tilalla asuu viisi aikuista ja keväällä syntynyt vauva. Päivän päätteeksi oli mahdollista päästä laulamaan lempikappaleensa Jarin karaokessa. Museossa on esillä kaikenlaista vanhaa kauppatavaraa. Kirsi Schildt muistaa lapsuudestaan, että ainakin heinäntekoaikaan pakarin rappusilla istui kymmenkunta työntekijää. Navetta on rakennettu 1880-luvulla. Kauppatoiminta hiipui pikkuhiljaa sen myötä, kun 70-luvulla Kasiniemen koulu suljettiin. Siellä vaihdettiin kuulumiset ja koitetkivän yhteisön kasvimaat, metsäpuutarhan alku sekä biohiilikuoppa, josta puutarha saa lannoitteensa. Pian voidaan siis viettää rakennuksen 220-vuotisjuhlia. – Berndt Schildt, maanmittari kun oli, rakennuttuhannen vaihteessa karjanpito lopetettiin ja sen jälkeen tilalla on keskitytty kasvin viljelyyn. Vaikka traktori silloin olikin jo käytössä, hevosella tehtiin iso osa töistä. Ansion kartanon lypsylehmien määrästäkin löytyi tieto yleisöstä. Tilalla on ollut sekä lypsyettä lihakarjaa. On silloin 1860-luvulla jo osattu tehdä suoria teitä, kertoo Jyri Schildt. Kasiniemen rälssi on alunperin kuulunut Vesijaon säteriin, mutta sitten itsenäistynyt. Tämä tapahtui siten, että maanmittari ja lääninmetsänhoitaja Berndt Wilhelm Christoffer Schildt tuli tekemään isojakoa Kasiniemeen, jossa ihastui talon tyttäreen Hedwig Flora Brummeriin ja he avioituivat
Jo kahden vuoden kuluttua siitä tehdas paloi, uusi rakennettiin kyläläisten voimin muutamassa kuukaudessa. Uuran tilan kasvimailla jokaisella on erilaisia istutuksia oman inspiraation mukaan. Pellavasuopakäsittely pitää laudat puhtaan vaaleina, kunhan sen tekee riittävän usein. Uuran yhteisön hyötypuutarhaan pääsee tutustumaan tänä kesänä myös Avoimet puutarhatpäivänä 5.7. Hän on myös perehtynyt paikallismuseon kokoelmaan ja on valmis kertomaan kävijöille lisätietoja esineistä. Asukkaat ovat myös työntäneet kätensä saveen ja muuranneet itse leivinuunin tupaan. Parhaimmillaan 40 henkeä työllistänyt tehdas lopetti toimintansa vuonna 2005. Päijät-Hämeen Vuoden kylä järjesti Avoimet kylät –päivänä paljon ohjelmaa M akasiinimuseo avattiin 70 vuotta sitten Padasjoella vuonna 1956 pidettyyn maatalousnäyttelyyn. pensseleitä, koivukeppejä, kengänkorkoja, jäätelötikkuja, keinutuoleja ja pulpetteja. Pensselinvarret menivät pääasias sa Amerikkaan. Sofia Hakulinen toimii jo kolmatta kesää museon oppaana. Museon vanhimmat esineet ovat peräisin 1600-luvulta. Yleisön keskuudessa ei kuitenkaan päästy selvyyteen, oliko kelloa ylipäänsä ollenkaan. Hän asuu kirkonkylällä ja aloittaa syksyllä Padas joen lukion abiluokan. Monen kasiniemeläisen entinen työpaikka Koivun tehdasta esitteli Matti Valkama, joka oli ollut töissä Koivulla aikanaan liki 20 vuotta. Rappaukseen käytetty savi ja hiekka on peräisin omalta tontilta. Kuuden varsinaisen tapahtuman lisäksi oli 3 pop-up–kahvilaa: Koivun pihalla ja Ansion kartanon kuistilla kolmas. Monissa töissä oli naisia. Perunamaata on laajennettu tälle vuodelle, jotta perunat riittäisivät koko vuodeksi. Kotiseutumuseo avattiin 70 vuotta sitten Sofia Hakulinen toimii jälleen lipunmyyjänä. Aluksi tehtiin lattiaremontti. 90 vuotta sitten perustettu Koivun tehdas kiinnosti.. Tehtaalla oli oma saha rannassa, jonne vesistöä pitkin uittamalla tuotiin puuta, etupäässä koivua. Saha lopetti toimintansa 1971. Museo toimii vuonna 1850 rakennetussa kaksikerroksisessa pitäjänmakasiinissa eli entisessä lainajyvästössä. Tehdaskierroksen aikana useampi muisteli kesätöitään Koivulla. Tuovi Salonen piti Koivun pihassa pop-up -kahvilaa. Museossa toimii myös kahvila. Kohde kiinnosti, ihmisiä kerääntyi paikalle noin 60. Talossa on ollut paljon remontoitavaa ja kunnostettavaa. Padasjokelainen nuori 4H-yrittäjä leipoo tuoreita herkkuja joka sunnuntaille. Valikoima vaihtelee, joten kannattaa käydä museolla vaikka joka kesäsunnuntai. Tehtaan historia alkaa perustamisvuodesta 1936. Lisäksi he saavat karkit evääksi kierrokselle. 5 Keskiviikkona 17.6.2026 n:o 25 ja kestävyyteen perustuva suunnittelufilosofia. Viimekesäiseen tapaan lapsivieraita viihdyttää museoaiheinen tunnistustehtävä. Tehtaan omistaja on kertonut, että koneet piti kääntää vastakkain, jotta naiset työskennellessään pääsivät “juoruilemaan toistensa kanssa”. Toinen kesätyö on Kotiseututalossa, jossa avautuu heinäkuuksi lelunäyttely. Vuonna 1850 valmistuneessa lainajyvästörakennuksessa on ollut museo 70 vuoden ajan. Sahaus jatkui vuoteen 1985 saakka. Tänä vuonna ne loppuivat huhtikuun alussa, kertoo Mette Hartonen. Juttelu piti toimittaa huutaen, sillä koneet pitivät meteliä ja kuulosuojaimiakin oli toki käytettävä. Uusi saha aloitti toimintansa 1973 hieman etäämpänä. Kasvimaalta löytyy perunan, lantun, nauriin ja porkkanan lisäksi myös suomalaiseen kasvimaahan erikoisempiakin lajeja kuten linssiä ja kaurajuurta. Tehtaalla moni asia on edelleen kuten ennenkin. Padasjoki-seuran ylläpitämässä kotiseutumuseossa on yli 1000 erilaista padasjokelaisesinettä. Tehtaalla valmistettiin mm. Uudet lankut lattiaan löytyivät riihestä. Lasten ja nuorten teemavuoden kunniaksi alaikäiset pääsevät museoon ilmaiseksi sisälle. Höyliä, sorveja, pensselikoneita ynnä muita koneita tai taukohuonetta ei kuitenkaan enää ole niillä paikoilla, joissa Valkama muistaa niiden olleen. Perinneammatit ovat esillä: museoon on lavastettu entisajan työtiloja kuten räätälin, puusepän ja suutarin verstaat. Muistoja herätti myös ruokakello, joka soi kello 11 ruokatunnin merkiksi. Keskeneräisiä ja valmiitakin puutuotteita on jäänyt niille sijoilleen tehtaan yläkerrassa. Makasiinimuseo on avoinna entiseen tapaan kesäsunnuntaisin, mutta lisäksi Päheet museot -viikolla päivittäin ja sahdinvalmistuksen SM-kisapäivänä lauantaina 1.8. Museolla on vakituisia vieraita, jotka käyvät lähes joka sunnuntai, mutta myös satunnaisia matkailijoita löytää tiensä museolle
Toinen niitto tehdään leveämpänä myöhemmin kesällä. isäntä; hän työskentelee finanssialalla Helsingissä. Toki yhdellä ja toisella oli jos jonkinlaista vaivaa lihaksissa ja nivelissä jo ennen osuudelle lähtöä, mutta matkaan lähdettiin periaatteella ”liike on lääke”. Torikahvila aukesi. Kotka-Jukolan kuulumisia Kehitysyhtiö lakkautetaan Padasjokelaisyrityksille riskirahoitusyhtiönä toiminut Padasjoen Kehitys Oy lakkautetaan. Konserniyhtiö oli anonut kunnalta lainaa maksuvalmiuden turvaamiseksi 4 kuukaudeksi. Sillä on myös peltoviljelyä ja yhteismetsä. Hän piti kulkutautisairaalaa Häkällä, lahjoitti tontin Vapaakirkolle ja perusti matkailijakodin kirkonkylälle lähelle höyrylaivalaituria. Tulevassa yhtiökokouksessa yhtiö asetetaan selvitystilaan. Tila on nimittäin mukana Padaspekonissa. Se on hoitanut kunnan puhtaan veden toiminnot 31.12.2025 alkaen. Maakeskestä vietiin aikanaan voita Englantiin asti. Kymin lentokentän kupeessa käydyssä Venlojen viestissä juoksi Päijät-Rastin joukkue järjestyksessä Marika Liikola, Riikka Pelkonen, Tessa Tähtinen, Katri Mäntylä. Vesakonraivaukset ulottuvat niittotöitä laajemmalle alueelle, ja niitä tehdään teidenvarsilla joka 2. Ruotsinkielinen Hulda Halen muutti Inkoosta Maakeskeen meijeriä pyörittämään ja 4 vuotta myöhemmin hänestä tulikin Häkän emäntä. Sisällissodassa tapetulla Juho Häkällä oli puutavarabisnestä, höyryhinaaja, matkustajaliikennettä ja proomuja. 6 n:o 25 Keskiviikkona 17.6.2026 Maakesken kyläkävely kohdistui kylän suurimpaan taloon, Häkkään, johon liittyy Maakesken ensimmäinen teollisuuslaitos, meijeri. kestikievari, kauppa, posti ja kahvila. – Oman mausteensa tapahtumaan antoi juuri Venlojen viestin lähtöhetkellä iskenyt sähkökatkos, joka pimensi ja hiljensi koko tapahtumapaikan ja osan lähitienoota. Leski ryhtyi hoitamaan laajaa yritysimperiumia Meijerinmutkasta käännyttiin Vakkilantiellä ja edelleen koivukujaa pitkin Häkän vanhaan taloon. Ensimmäinen niitto tehdään nykyohjeiden mukaan kapeana, mikä auttaa tienvarsilajistoa uudistumaan. Aamun valjetessa myös sadepilvet ehtyivät, lopulta jopa aurinko suvaitsi ajoittain hymyillä suunnistusväelle. Samaisessa risteyksessä oli paljon muutakin liiketoimintaa meijerin lisäksi, mm. Kisan aikana Kotka oli Suomen runsassateisin paikkakunta, ja liki 20 000 nappulakenkäparia sai kisakeskuksen ja kisamaastonkin muuttumaan varsin kuraiseksi. Vaikka maasto oli kivikkoinen ja sateesta liukas, ei kukaan Päijät-Rastin suunnistajista kolhinut itseään pieniä naarmuja ja mustelmia pahemmin. Hänellä ja Huldalla oli 12 lasta, joista nuorin ei ollut vielä täyttänyt yhtä vuottakaan jäädessään isättömäksi. Häkkä on Padasjoen harvoja tiloja, jolla vielä on tuotantoeläimiä. – Tarkoituksena on nyt ja myös seuraavina vuosina tutustua Maakesken vanhoihin taloihin, kertoi Marjatta Ojala, joka lähti vetämään kyläkävelyä Avoimet kylät -lauantaina. Hulda Häkkä siirtyikin ravintolabisnekseen, hänellä oli ainakin kolme ruokalaksi siihen aikaan sanottua yritystä Lahdessa. Ensimmäinen kyläkävely uudella konseptilla kohdistui itseoikeutetusti Maakesken suurimpaan taloon Häkkään. Väylävirasto tiedottaa, että niitoilla ehkäistään liikenneonnettomuuksia parantamalla näkyvyyttä tieympäristössä sekä varmistetaan tien kuivatuksen toimintaa ja tuetaan luonnon monimuotoisuutta. Vuonna 1893 Juho Häkkä etsi lehti-ilmoituksella Helsingin Sanomissa meijerskaa. Jukolan viestin miesten joukkueen tämänkertainen kokoonpano oli Ilpo Märkjärvi, Niko Kallioinen, Heikki Tanhua, Heikki Pelkonen, Esko Jussila, Mikko Piira, Vesa Tähtinen. – Tilaa ei haluta lähteä pirstomaan. – Häkän muori Amalia hoiti paljon lapsia, kun Hulda pyöritti perheen bisneksiä. Nykyinen isäntä, Antin poika Oskari Räsänen on Häkän 10. 1700–luvun puoliväliin mennessä talot oli hajautettu, paitsi Häkkä, joka on aina ollut kylän keskellä. Oman kylän maidot eivät riittäneet, vaan sitä tuotiin meijeriin pitkin pitäjää. – Talot oli niin vierekkäin, että talon harjalta pystyi kuulemma hyppäämään toisen talon harjalle. tai 3. Myynnissä on myös Vesijaolla kasvaneita kausivihanneksia ja marjoja, salaatit ja yrtit tulevat nyt Unnaslahden puutarhalta. Tuloksena oli sijoitus 1050, kun urakan hyväksytysti suoritti 1579 joukkuetta. Meijeri hyödynsi toiminnassaan joen vesivoimaa. Niittotyöt maanteiden varsilla ovat alkaneet. Hulda oli Eevan isoäiti ja Jorman isoisän äiti. Ja tuntuvaa lääkitystä kyllä saatiinkin, kerrotaan Jukola-joukkueesta. – Sateinen ja pilvinen sää teki alkupään osuuksista todellista yösuunnistusta, vaativaa tekemistä alusta loppuun. Padasjoen Vedet aloitti toimintansa vuoden 2025 alusta. Häkkää ei ole vuoden 1742 jälkeen jaettu, vaan se on aina siirtynyt yhdelle. Kyläkävelijät pääsivät näkemään Huldan perheineen vanhoissa valokuvissa. Ankkurin tultua maaliin oli loppusijoitus 719. Meijerin toiminta ilmeisesti päättyi kapinavuonna 1918 tuotantovälineistön tultua ryöstetyksi. Asiasta päätti kunnanhallitus maanataina. Vähäliikenteisemmillä teillä niitetään vain kerran kesässä 2 metrin leveydeltä heinä-elokuussa. Yhtiöllä on putkistossa ja vedenpuhdistamossa suuri ja akuutti saneerausja kunnossapitotarve. Kunnanhallitus päätti myöntää Padasjoen Vedet Oy:lle 150 000 euron antolainan. Häkän meijeristä vietiin voita Englantiin asti Marjatta Ojala opasti yli 20 hengen kävelijäryhmää kylänraitilta Vakkilantielle ja meijerinmutkaan sekä Häkälle. Häkän emäntä oli toimen nainen muutoinkin, hän oli perustamassa mm. Hyväksytysti radan sai suoritettua 1399 joukkuetta. Häkällä vastassa ollut jälkipolven edustaja Antti Räsänen kertoi, että vuonna 1742 tila jakautui kahtia: tuli Kallio-Häkkä, nykyinen Päijätlahti, ja IsoHäkkä, joka tunnetaan Häkkänä. vuosi. Yksityisteiden liittymissä näkemien avaaminen kuuluu liittymän haltijalle, katuliittymät ovat puolestaan kuntien vastuulla. Mukana oli suoraan alenevassa polvessa meijerin toimitusjohtajan jälkeläisiä, Eeva Häkkä ja Jorma Häkkä. raittiusseuraa ja Lotta Svärdin Maakesken osastoa sekä harjoitti hyväntekeväisyyttä. Vanha rakennus ei ole enää asuinkäytössä, Antti Räsänen Arja-vaimonsa kanssa asuu samassa pihapiirissä. asti. H u l d a H ä k k ä s y n t y i 25.11.1874, kuoli 75-vuotiaana 20.10.1949. Kävely lähti Maakeskenraitin ja Vakkilantien risteyksestä, jossa vuosisatoja sitten sijaitsi Maakesken ryhmäkylä. Kahvila on avoinna maanantaista perjantaihin 8.8. Tienvarsiniitot aloitettu Alexandra Anttila TuoreTorilta laitteli tuoreita leivonnaisia esille torikahvilan tiskille perjantaina
16.–21.6. Fazer Remixmakeispussit 300–350 g (5,71–6,67/kg) Yks. Estrella Sipsipussit 250–275 g (5,45–6,00/kg) Yks. Coca-Cola ja Fanta Virvoitusjuomat 6 x 0,33 l tlk 1,98 l (1,56/l) Hinta sis. Meira Kulta Katriina -kahvit 425–500 g (5,98–7,04/kg) Raj. 16.–21.6. S-MOBIILIKUPONGILLA 17.–23.6. 15.–21.6. -25% Herkullista juhannusta huom. fi /palvelut. 16.–21.6. pantit 30 pv. Coop Punainen suippopaprika 300 g (4,97/kg) Alankomaat, Belgia Voim. 2,99 € (10,87–11,96/kg) 3 00 2 kpl Voim. 15.–21.6. Coop Ananas Costa Rica Voim. Coop Persikka Paraguayo 500 g (2,98/kg) Espanja 1 49 1 49 ERÄ ERÄ ERÄ ERÄ ERÄ Katso juhannuksen aukioloajat S-mobiilista tai hameenmaa. Naapurin Maalaiskana Kanan paistileikkeet 430 g (9,28/kg), Suomi 3 99 kpl Voim. 16.–21.6. 2 kpl/talous 30 pv. Voim. 15.–21.6. 15.–21.6. 15.–21.6. Hätälä Kokonainen savukirjolohi Voim. Snellman Maatiaispossun ohuet marinoidut kasslerpihvit 500 g (7,98/kg), Suomi 3 99 kpl Voim. Kolmen Kaverin Jäätelö Jäätelöpuikot 80 g (25,00/kg) Yks. Valitsemasi Hillo Max. Grilliherkkusienet 400 g (4,98/kg) Liettua, Puola 9 90 1 49 1 99 kg kg Voim. 16.–18.6. Atria Wilhelm-grillimakkarat 320–400 g (3,23–4,03/kg) Raj. 2,99 € (8,54–9,97/kg) 6 00 3 kpl 2 kpl VALINTASI MUKAAN 3 kpl VALINTASI MUKAAN 2 kpl VALINTASI MUKAAN Voim. 16.–21.6. 2 kpl/kuponki. 4 kpl/talous 1 29 kpl Voim. 16.–21.6. 16.–21.6. Ei jälleenmyyjille. alin hinta 3,99 € 3 99 kpl Voim. alin hinta 6,49 € 2 99 kpl Voim. 2,99 € (37,38/kg) 4 00 2 kpl Voim
Bussilla pääsi äidin luo Padasjoelle käymään. – Kävisin Tuomasvuo ren näkötornissa ja fris beegolfia voisi pelata sa malla. Saneerausvauhti on 0,40 km/vuosi, mikä tarkoittaa laskennallisen saneeraus ajan olevan yli 150 vuot ta. – Ennen tuli käytyä len topalloturnauksissa, mut ta viime aikoina sekin on jäänyt. Padasjoen vesi huoltoverkosto tarvitsee nyt ja tulevina vuosina mit tavia saneeraustöitä, joita tämänhetkiset vesimaksut eivät riitä rahoittamaan. Va paa ajan asuntoja on 2 491 kpl, mikä on erittäin pal jon suhteessa vakituiseen väestöön. Käytännös sä se voi olla Lahti Aqua yhteistyön laajentamista Padasjoellekin tai yhteis työ toisen pienen kunnan kanssa.. Sen mukaan Päijät Hämeessä vesihuolto toimii teknises ti pääosin hyvin, mutta re surssit, verkostojen kunto ja toimintavarmuus vaihte levat kunnittain. Muutto kirkonkylälle Koulu alkoi Kellosalmel la. Pää tösten tulisi perustua to dellisiin kustannuksiin ja realistisiin tuloarvioihin. – Monissa kunnissa ol laan ongelmissa, kun on liian hövelisti rakennettu vesihuoltoverkkoa alueel le, jossa ei uutta asutusta ole syntynytkään. Elinvoimakeskukset te hostavat jatkossa vesihuol tolaitosten valvontaa. Tehin hurjaa vauhtia oli mukava seurata. La kimuutosten useille vel voitteille on muutaman vuoden siirtymäaika. Kesäasukkaana Padasjoella Nykyisin Taipale viet tää lapsuuden kotikunnas saan viikonloppuja kesäai kaan. Veden hinnan korotuk sia on saatettu lykätä myös poliittisista syistä, esimer kiksi koska naapurikun nassa vesi on edullisem paa. Myös geologiset erot vaikuttavat: pohjavesiti lanteet ovat hyvin erilai set ja joissakin kunnissa joudutaan talous vesi val mistamaan pintavedestä. Padasjoki on raportin mukaan yksi niistä kunnis ta, joille suositellaan vesi huollon operointipalvelui den hankkimista isommal ta toimijalta. Ää neen saattoi herätä kes kellä yötä. Taipale ehti ol la kaksi vuotta kansakou lussa ennen peruskoulu uudistusta, jonka jälkeen koulu jatkui peruskouluna. Marjastuksesta on jää nyt Taipaleelle tapa, edel leenkin hän tykkää käydä mustikassa, vaikka mää rissä hän kuulemma hävi ääkin isoveljelleen. Padasjoella vesihuolto ja jätevesipalvelut on hiljat tain yhdistetty taloudelli sista syistä ja niistä vastaa Padasjoen Vedet Oy. Mustikkaaikana oli lähdettävä mustikkamet sään. Vuonna 1978 se oli juuri valmistunut, kun Taipaleen perhe muutti siihen. Tukkien nip pu-uitto oli vielä 70-luvul la voimissaan ja hinaa jien koneesta syntyvä jys kyttävä ääni on painunut mieleen pysyvänä muis tona lapsuusajoista. Vuosituhannen vaihtees sa Taipale siirtyi töihin ke hittämisinsinööriksi Kun taliittoon, jossa hän työs kentelee edelleen yhdys kuntatekniikan päällik könä. Keskeisiä uudistuksia ovat mm. Valtakunnallisesti Pa dasjoen vesimaksut ei vät ole erityisen korkeat, ja perusmaksu on edel leen maltillinen. AsikkalaPadasjoki yh dysvesijohto on erittäin tärkeä huoltovarmuuden kannalta. Talous veden osalta se on 52 % ja jäteveden 64 %. Yläkoulussa monella on varmasti omat haasteensa, mutta lukios sa oli mukavaa. Lukion ja armeijan jäl keen syksyllä 1985 al koivat opinnot Tampe reen teknillisessä korkea koulussa, pääaineena ve si ja ympäristötekniik ka. Raportis sa todetaan, että vesihuol tolaitokset toimivat useis sa kunnissa pienillä, hyvin vajavaisillakin resursseilla. Tavoitetaso olisi noin 50 vuotta. Vesi lienee ollut keskeinen elementti tavalla tai toisella hänen elämässään jo lapsuudesta saakka. Kunnat voivat kuitenkin edelleen myy dä laitoksen toiselle kun nalle tai kuntien yhdessä omistamalle vesihuoltolai tokselle. Yhdysvesijohto tärkeä Uusi laki velvoittaa vesi huoltolaitoksia tekemään verkoston kuntotutkimuk sia, tehostamaan seurantaa ja laatimaan suunnitelmia häiriötilanteiden varalle. Taipale muistelee käy neensä uimassa kodin lä heisellä rannalla kesäi sin joskus jopa neljä ker taa päivässä. Siitäkin syntyi omanlaisensa ääniefek ti. Tämä voi johtaa tilan teeseen, jossa hintoja jou dutaan myöhemmin nos tamaan kerralla paljon – tai turvautumaan verova roihin, mikä ei ole lain ta voite. Rakennusalalta valmis tuminen ajoittui lamaai kaan 1991 ja töitä oli vai kea löytää. Kuntapäättäjillä on mer kittävä vastuu siitä, min ne ja millä perusteilla in vestointeja tehdään. Kesätöitä hän mai nitsee tehneensä hautaus maalla neljänä kesänä. Padasjoen vuotovesi prosentit ovat maakun nan korkeimpia. Ja sitten on vielä Kelven ne, jonne voisi tehdä ret ken yhteys aluksella. – Apuna oli mukava ol la, vaikka hyödyksi ei vält tämättä ollutkaan, Taipa le naurahtaa. Mitä suosittelisit teke mään Padasjoella, jos ai kaa olisi yksi päivä. Talvella pelattiin lätkää il taisin, yleensä siihen as ti, kunnes valot sammui vat ja joskus sen jälkeen kin. On kui tenkin todennäköistä, et tä perusmaksujakin koro tetaan edelleen monissa kunnissa lähivuosina, kos ka laki edellyttää vesihuol lon rahoittamista asiakas maksuilla. Äidin kanssa he kävivät paljon marjassa. Kun nille on myös viime vuosi na viestitty selkeästi ver kostojen korjaustarpeista ja siitä, että paljon putkis toja on tulossa käyttöikän sä päähän. 8 n:o 25 Keskiviikkona 17.6.2026 Paavo Taipale on viettänyt lapsuutensa Padasjoella Virmailan saaressa. Keskeisiä maakunnalli sia haasteita raportin mu kaan ovat ikääntyvä infra struktuuri, henkilöstöpula ja hiljaisen tiedon katoa minen, vuotovesien suu ri määrä, pienet puhdis tamot, joiden tulevaisuus on epävarma, vapaaajan asumisen voimakas kau sivaihtelu sekä kiristyvät EUvaatimukset. – Tämä kuvaa hyvin sitä muutosta, mitä yh teiskunnassa on tapah tumassa väes tön asuin paikkojen valintojen osal ta ja asuinpaikkojen kes kittymisen osalta, että keskustaalueel takin jou dutaan asuntoja purka maan. Sattumalta juuri siihen taloon, joka nyt on purettu. Siihen aikaan se liikennöi reitti liikennettä Jyväskylän ja Lahden välillä. Tällöin taloudellinen yhtälö ei vain toimi, kertoo Taipale. Lain mukaan vesihuoltolaitok seksi katsotaan toimija, jo ka palvelee vähintään 50 asukasta. Helpompaa oli si tehdä huoltotyöt suun nitellusti kuin odottaa, että putket rasahtavat poikki. Varavesiyhteyksissä keskeistä on, että niiden toimintaa testataan. Vesihuollon tilasta on julkaistu maakuntaiiton raportti vuonna 2024. Päivät olivat usein pitkiäkin, eikä saalis vält tämättä aina kovin suu ri. Kesänviettoon kuuluu lä hinnä mökkiympäristössä oleilua, silloin kun mökil le asti ehtii. Käytännössä näin ei ole aiemminkaan toimit tu, mutta nyt kielto kirja taan lakiin. Koulutaival jatkui Pap pilanmäellä. Vuotoprosentit korkeita Padasjoella vesijohtoon liittyneitä on 1 876 ja vie märiin 1 890 asukasta. Myös uusien yh teisten laitosten perusta minen on mahdollista. Saneerausinvestoinneil la huolehditaan vesihuol toverkoston toimintavar muudesta ja minimoidaan huonokuntoisesta verkos tosta aiheutuvat vedenja kelunhäiriöt. kunnan vesihuoltolaitoksen ja -omaisuuden myyntikielto yksityisille, uudet suunnitteluvelvoitteet sekä perusmaksun muuttuminen pakolliseksi. Yläkoulun alkaessa tuli muutto kirkonkylälle Koi vutielle. Myös Padasjoen kesära vintolatarjonta on testat tu ja hyväksi todettu. Tapahtumien run sa us ilahduttaa Taipaletta. Vaimon opinto jen myötä tuli muutto Hel sinkiin. Perhekin oli jo pe rustettu ja ajalle poikkeuk sellisesti Taipale hoiti jon kin aikaa esikoistaan ko tona. Toinen, mikä vesikul kuneuvoista on jäänyt mieleen, on kantosiipi alus Tehi. Vielä siihen aikaan kulki julkinen liikenne Tampe re–Padasjoki välillä kah den bussiyhtiön voimin. Kesäpaikkana hänel lä on saarimökki ilman mu kavuuksia. Myös Auttoisten ky lä tulee mieleen paikka na, jota voisin suositella. Padasjoel la vesiosuuskuntia ei ole, mutta monissa kunnissa toimivat vesiosuuskunnat Uudistusten myötä enemmän seurantaa – Padasjoella kova saneeraustarve TV:ssä nähty vesiasiantuntija Virmailasta kotoisin mahallissa hän kävi usein. Toinen kehittä miskohde on vuotovesien vähentäminen lisäämäl lä verkostotutkimuksia ja mittauksia. Kuntien vastuu Kunnat eivät voi enää myydä vesihuoltolaitos taan yksityisille toimijoil le. Toimintaa häiriötilanteis sa tulee myös harjoitella. Se on merkittävä riski sekä ta loudellisesti että toimin tavarmuuden kannalta. Kehittämistarpeita Pa dasjoella on raportin mu kaan jätevedenpuhdista moiden saneerauksessa ja toiminnan tehostamisessa, jotta se vastaa EU:n jäte vesidirektiivin vaatimuksia typenpoiston tehostami sesta, mikroepäpuhtauk sien seurannasta ja ener giatehokkuuden paranta misesta. kamppailevat ikääntyvän talkooväen kanssa, ja sa mankaltaisia haasteita on myös pienillä kunnallisilla vesihuoltolaitoksilla. Vesijohtoverkostoa Pa dasjoella on 63,8 km ja viemäriverkostoa 53,9 km. Muutokset ovat laajoja ja vaikuttavat sekä kuntiin että vesihuoltolaitoksiin. Monenmoista liikuntaa on Taipale harrastanut. Kuntaliitto työpaik kana on poikkeuksellinen siinä mielessä, että se on vaihteleva näköalapaik ka ihmisten arjen palve luihin kehdosta hautaan. – Maaseutukunnissa on usein haasteena se, että keskustaajamaa lukuun ottamatta asutus on har vaa, mikä tekee vesihuol toverkoston rakentami sesta ja ylläpidosta kallis ta. – Termi huoltovarmuus on jo aika kulahtanut, mut ta on kuitenkin selvää, et tä vesi on perustarve ja sen huollon takaaminen myös poikkeustilanteissa tärkeää. Hautausmaa ker too paikan historiasta, jos on yhtään enemmän aikaa haeskella taustatietoa, se voisi olla mielenkiintois ta. Ui Vesihuoltolain uudistuksen tavoitteena on turvata hyvä ja toimintavarma vesihuolto entistä paremmin tulevaisuudessa. Äiti keräsi metsämarjoja myös myyn tiin. Kesäaikaan yleisur heiltiin ja pelattiin jalka palloa. Myös heinähommissa ja muissa naapurin maatalojen töis sä Taipale oli silloin täl löin mukana. Padasjoella vesihuollon käyttömaksuja ollaan juu ri heinäkuun alusta korot tamassa. Padasjoella tilannetta helpottavat hyvät pohja vesialueet, joiden ansios ta kiinteistökohtainen ve sihuolto on usein toimiva ratkaisu asemakaavaalu een ulkopuolella, kertoo Kuntaliiton yhdyskunta tekniikan päällikkö Paa vo Taipale. Se tukee seudullista yhteis työtä, jota on jo toteutet tu Lahti Aquan hoitaessa Heinolan ja Asikkalan ve sihuoltoa. Siihen aikaan ajet tiin sisään ympäristöasi oita ja kestävän kehityk sen ymmärrystä insinöö riammattikunnassa. Yllättäen hän saikin järjestöpuolen töitä, Tek niikan akateemisten lii tosta. Vesihuolto vaatii kuiten kin huolellista rakentamis ta, kunnossapitoa ja jatku vaa seurantaa. Kuntaliiton yhdyskuntatekniikan päällikkö Paavo Taipale nähtiin hiljattain A-studion haastattelussa. Virmailan koulu suljet tiin juuri Taipaleen synty mävuonna
Padasjoki sijaitsee sopivalla kohtaa laivaliikenteen busseille, jotka pitävät kahvija vessatauon Taululla, mutta myös Himoksen tapahtumat näkyvät Padasjoen ABC:llä: – Himokselle kun valmistui uusi hotelli ja majoituskapasiteetti nousi, on se kasvattanut myös meidän kävijämääriä. ABC avasi viime viikolla pizzapöydän. Vääksyssä asuva Mathieu Peru on työskennellyt Tero Sotamaan yrityksessä aiemminkin, nimittäin kaksi kesää vesitaksin perämiehenä. Seinäjoelta kotoisin oleva Kaapo Niemistö on tullut Padasjoelle kesätöihin. Myös ruokailu onnistuu vesillä. Kelventeelle voi jäädä joko päiväksi tai vaikka yöksi, joskin jotkut haluavat nauttia pelkästään risteilykokemuksesta ilman rantautumista. Reilunkokoisia pizzoja tai pizzanpaloja voi ostaa mukaankin. Tuulipintaa on tietysti jonkin verran, joten tuulisemmalla kelillä pitää seurata tarkkaan ennusteita. Alus siirtyi uudelle omistajalle täydessä toimintavalmiudessa. Käsistään kätevä pariskunta Selman sukuselvitys osoitti yllättäen, että hänen ja Pelkosten suvut ovat kietoutuneet yhteen jo paljon ennen Taavetin ja Selman avioitumista. Hän on ammatiltaan sosionomi, mutta aloitti viime vuonna maanrakennusalan opinnot. Kipparilla purjehdustausta Aluksen toisena päällikkönä toimii Tero Valtonen. Toinen sukukirja painettiin 2023. Risteilymiehistö valmiina Tero Sotamaa, Mathieu Peru, Tero Valtonen, Sara Paltamo ja Kaapo Niemelä valmiina palvelukseen. Veneilyä ikänsä harrastanut Valtonen on etenkin purjeveneillyt Saimaalla, jonkin verran myös Päijänteellä ja merelläkin. JenniMarian uusi miehistö on sitä ennen jo ennättänyt tehdä muutamia tilausristeilyitä Päijänteellä. Laivaliikenteen jatkuminen Padasjoella on iso asia etenkin matkailun kannalta. Taavetti Pelkonen syntyi tammikuussa 1895 ja kuoli helmikuussa 1969 Kokemäellä. Kyseessä on Pelkosten sukuseuran 3. Pidennetty aukiolo Tykkä on ollut S-ryhmän palveluksessa vuodesta 1998. sukukirja, jossa perehdytään kantaisä Heikin nuorimman pojan perheeseen. kirja ilmestyi Kirjapainosta Kouvolassa asuva Jorma Tykkä käy Padasjoella vähintään kerran viikossa. Kesäntulo on näkynyt valtatien varren taukopaikassa jo muutaman viikon. Reittiliikennekaudella Jenni-Maria lähtee Laivarannasta Kelventeelle, sieltä Pulkkilanharjulle ja Kelventeen kautta takaisin Padasjoelle kaksi kertaa päivässä. Taavetti oli käynyt puuseppäkurssin, Selma käsityöseminaarin. – Kävin talven aikana päivittämässä merenkulun pätevyydet Kotkassa ja nyt sitten avautui päällikön pesti Padasjoella. Se tuli paikalle, jossa aiemmin oli salaattipöytä. Jenni-Maria on tutulla paikallaan Padasjoen satamassa valmiina kyyditsemään matkustajia Päijänteellä. Pienestä asti olen ollut perheen kanssa Vesijärvellä ja Päijänteellä. Nyt salaatit löytyvät noutopöytää vastapäätä ja niillekin on hankittu uusi pöytä. Kansimiehen tehtäviin kuuluu paljon muutakin kuin köysien laittaminen mm. Äiti tekikin pojille luukkupöksyt, isä huonekalut ja kyläläisille hauta-arkut. – Reittiliikenne pilotoidaan nyt ensimmäistä kesää keskiviikosta sunnuntaihin eli nyt on viikonloppuristeilyjä tarjolla. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuihin tuli lain edellyttämät indeksikorotukset 1.8. Sivistyslautakunta on arvioinut aamuja iltapäivätoiminnan järjestämisen jatkossakin kunnan omana toimintana tarpeellisena padasjokelaisten perheiden arkea tukevana palveluna. Kirja on kunnianosoitus isovanhemmille. – Mökillä olen joskus veneillyt, lähinnä kyllä soutuveneellä, ja joskus ajellut Turun saaristossa moottoriveneellä. Turvallisuus ja asiakkaiden hyvä risteilykokemus ovat aina etusijalla. Valtonen kertoo pitävänsä laivan designista ja teknisestikin Jenni-Maria on hyvässä kunnossa. alkaen. ABC:lle pizzapöytä Reittiliikenne Päijänteen kansallispuistovesille alkaa 24.6. – Sukumme perimä, henkinen perintö ja karjalaisuus elävät meissä, ei vain sanoissa ja muistoissa, vaan tavassa katsoa maailmaa. Jokaisella viikonpäivällä on omansa ja sitten jos joku haluaa jotain erityistä, voi toivoa, kertoo Padasjoen ABC:n keittiömestari Marja. Aamuparkki ja koulun jälkeinen iltis pikkukoululaisille jatkuvat. Sivistysjohtaja-rehtori voi hakemuksesta myöntää aamuja/tai iltapäivätoiminnan paikan ulkopaikkakuntalaiselle, mikäli ryhmissä on tilaa eivätkä palvelun kustannukset lisäänny. – Kuuntelimme asiakkaiden toiveita ja lisäsimme kasvisosastoa. Evakkotielle lähtiessä taakse ei jätetty vain tavaroita, vaan kokonainen elämänpiiri. Pizzoja varten saliin hankittiin uusi lämpöpöytä. Ensimmäisessä sukukirjassa oli perheen koon ja kertyneen aineiston takia rajoituttava vain ydinperheen tarinaan. Myös paikalliset käyttävät risteilymahdollisuutta, sillä Päijänteen kansallispuistoon ei ilman omaa vesi kulkuneuvoa pääse. Ensin alkavat vilkastua viikonloput ja sitten lomasesonkina juhannuksesta koulunalkuun arkisinkin. Pizzapöytä on monelle Apsin kanta-asiakkaalle tuttu muilta ABC–asemilta. Entinen kirkkoherramme Heikki Pelkonen on sukuseuran puheenjohtaja ja aiempi Padasjoen kappalainen Ari Pelkonen seuran hallituksessa ja tehnyt kirjan sukutaulut. – Nyt on paljon enemmän ihmisiä ympärillä ja pääsee tekemään välillä myös asiakaspalvelua, mistä tykkään tosi paljon. Perheen tilalla oli puolen tusinaa lehmää, pari sikaa ja lampaita. Padasjoen kunta on tällä hetkellä ainut Päijät-Hämeen kunnista, joka tarjoaa iltapäivätoiminnan lisäksi aamupäivätoimintaa. Kansimies tekee parhaansa, että kaikille matkustajille saadaan turvallinen ja mukava reissu aikaan. Aamuparkki ja iltis jatkuvat. Taustalla on pitkä kokemus ravintolapuolelta, viimeiset viisi vuotta hän teki ryhmäpäällikön tehtäviä pubja alá carte:n parissa. – Kyllä tässä laivan ajamisfiilis on. Talveksi hän palaa EteläEurooppaan. Pieniä fiksauk sia on tehty ja ensi talvikaudella on tarkoitus uusia pintoja. Reittiliikenne Päijänteellä alkaa ensi viikolla. Kesäksi on pidennetty aukioloaikaa puolella tunnilla klo 22.30:een. Suunnitelmaan lisättiin liikunnallisen ja kestävän elämän osallisuuden vahvistaminen sekä leikin ja liikunnan merkitys lapsen kehitykselle ja oppimiselle. Naimisiin hän meni vuonna 1922 ja sai Selmansa kanssa 12 lasta. Ajatuksena olikin tuolloin, vuonna 2017, että aineistosta koottaisiin myöhemmin oma painotuotteensa. Aluepäällikkö Jorma Tykkä, joka aloitti esimiestyöt marraskuussa Padasjoen, Heinolan ja Nastolan ABC–liikenneasemilla, kertoo että noutopöytä uudistui toukokuussa ketjutasolla. Kesätyöntekijöitä on viisi. 9 Keskiviikkona 17.6.2026 n:o 25 Padasjoen Kirjapainosta on juuri ilmestynyt ”Pelkoset Räisälän Virtelästä: Taavetin ja Selman lasten tarinat”. Kirjan loppusanoissa Heikki Pelkonen toteaa, että kirjan kautta on saatu luotua katsaus siihen, mitä esivanhempamme ovat käyneet läpi. Lämpimiin ruokiin on nyt lisätty lämpimät kasvikset, mikä on toiminut hyvin ja saanut kiitosta. Yrittäjänvaihdoksen myötä aluksen miehistö on vaihtunut: varustaja ja aluksen kakkoskippari Tero Sotamaa tekee pääasiassa tilausristeilyjä. Sivistyslautakunta hyväksyi esiopetussuunnitelman muutokset. Kansityöntekijöitä 3 Kansityöntekijä Sara Palkamo on asunut 1½ vuotta Padasjoella. Kyselyjä on ollut paljon, katsotaan miten tämä konsepti käytännössä vetää asiakkaita, toteaa sisävesiliikenteen henkilökuljetusta jo pitkään Padasjoella harjoittanut Sotamaa. Padasjoen ABC:llä on kokenut henkilöstö, joka taipuu moneksi: onhan liikenneasema myös market, ravintola, hampurilaisravintola, veikkauspiste ja paikallisten kokoontumispaikka. Päijänne on pohjanmaalaisen silmin hieno järvi: – Sielu lepää kansallispuistomaisemassa. Uudesta kiviarinauunista saa tuoretta pizzaa nyt päivittäin. asiakkaiden auttaminen laivaan tullessa ja sieltä poistuttaessa: – Asiakkaiden kysymyksiin vastataan ja varmistetaan että he viihtyvät. – Margarita, tropicana ja sitten on vaihtuvat pizzat. Kesätyöt tuovat toivottuja tienestejä: – Vesilläolo on tuttua sekä pienemmilläja myös suuremmilla aluksilla. Lounasaikaan noutopöytään sisältyy myös pizzapöytä. Pelkosten sukuseuran 3
Iltaisin on vapaaehtoista ohjelmaa, mm. Jos haluamme edistää kansanterveyttä, emme voi ajatella metsää vain virkistyksen tai maiseman näkökulmasta. Ja joka ilta pääsee sitten saunaan. Leirillä on yksi keittiövastaava, jonka apulaiseksi muutama leiriläinen menee päivittäin. Suursnautsereita myös virkakoirina Snautsereita on kolmea eri kokoa ja jokainen niistä on oma lajinsa. Syken johtava tutkija Jenni Lehtimäki painotti esityksessään varhaisen luontokontaktin merkitystä: ”Lapsen elämän ensimmäiset 1000 päivää ovat immuunijärjestelmän kehityksen kannalta erityisen tärkeitä. Leirillä on myös järjestetty koirien totojuoksukilpailu, jossa sai lyödä vetoa nopeimman koiran puolesta. Myös matkan varrella olevat puukepit tulee löytää ja ilmaista ohjaajalle, niistä saa kokeessa paljon pisteitä. Eri lajeissa on omat kouluttajansa. Monipuolista ohjelmaa Leiripäivään kuuluu aamupala, jonka jälkeen alkaa päiväharjoittelu. Ohjelman puitteissa luodaan uusia toimintatapoja ja ohjeita terveydenhuoltoon. Suursnautseri sopii myös kotikoiraksi ja lenkkikaveriksi. Suursnautserien omistajat selvästi rakastavat puhua rodusta ja sen ominaisuuksista. Koiran pitää myös kyetä lopettamaan touhu käskettäessä. Tutkimukset ovat paljastaneet luonnon paljon syvällisemmän vaikutuksen terveyteen. Leiri ei siis tästä voi enää juuri kasvaa. THL:n koordinoiman kymmenvuotisen ohjelman tavoitteena on lisätä ihmisten luontoyhteyttä ja sen avulla lisätä terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentää kansansairauksia ja niiden aiheuttamaa taakkaa terveydenhuollolle. Mustahopeisia ja pippurisuola-koiria on Suomessa yhteensä alle 50, kun taas mustia on suunnilleen 400. Sangen monipuolista ohjelmaa siis. Osallistujia on tänä vuonna 64: määrä on tuplaantunut siitä, kun leiri ensimmäisen kerran järjestettiin Taruksella vuonna 2024. Luonnon terveyshyödyt katsotaan niin merkittäviksi, että keväällä käynnistettiin kansallinen Terveyttä luonnosta -ohjelma. Leikityksen idea on, että koira vahvistuu ja että ohjaaja saa lisätietoa koiransa ominaisuuksista. Toinen väri on pippurisuola ja kolmas on mustahopea, joka on vastikään otettu hyväksyttyjen värimuotojen listaan. Sellaisten kouluttajien kanssa leiristä pitää sopia ajoissa. Tarvitsemme asuinympäristöjä, joissa luonto on aidosti läsnä ja saavutettavissa. ”Huomaa mitä huomaat ja tunne mitä tunnet”, opastaa Maijala retkillään. Leikitys on laji, jota vain siihen koulutettu henkilö saa järjestää. Kunnissa tavoitteena tuoda luonnon terveyshyödyt osaksi maankäytön ja lähiympäristön suunnittelua. Toki pelkästään kuvia katselemalla jää saamatta liikunnan ja luonnon mikrobien terveyshyödyt. Tämä haastaa myös kaupunkisuunnittelua ja arjen valintoja. Leirillä osallistujat pääsevät harjoittelemaan koiransa kanssa erilaisia palveluskoiralajeja. Metsäjälkikouluttaja sanoo jäljestyksen olevan koiralle hyvin luontaista. On kääpiösnautsereita, snautsereita ja suursnautsereita. Luontohyvinvoinnin asiantuntija Kaisu Maijala muistutti, että metsän vaikutus ei synny vain liikkeestä tai suorittamisesta. Mutta jäljestyksessä ei ainoastaan tule löytää perille. Metsä tarjoaa tilan, jossa hermosto saa luvan rauhoittua. Leirin järjestää Suomen suursnautserikerho. Leirillä leikityksen järjesti Aki Qvick, Suomen palveluskoiraliiton kilpailuavustaja ja maalimies. Leirissä osallistujien mielestä tärkeintä on harrastuksen myötä löytyneiden ystävien näkeminen, “koiran puhuminen” muiden samanhenkisten kanssa ja koiran kanssa yhdessä tekeminen. Leikityksessä hyviä piirteitä koirassa on voimakas ja itsevarma tekeminen. Riisenit erinomaisia metsäjäljellä Suursnautserit ovat erinomaisia metsäjäljellä, onhan niillä valtavan suuri nenä. Edellä lueteltujen lisäksi kuuluu koirilla olevan myös hyvä huumorintaju. Mustia on ylivoimaisesti eniten. Tärkeintä on hyvä fiilis, yhdessäolo ja koirien kanssa harrastaminen. Toimikunta kehuu fasiliteettien olevan aivan loistavat heille. 10 n:o 25 Keskiviikkona 17.6.2026 Metsä on terveyden lähde Luonnon terveyshyödyistä puhutaan Suomessa yhä enemmän, eikä syyttä. Luonnossa liikkuminen, luonnon mikrobit ja metsäilman yhdisteet parantavat elimistön immuunijärjestelmän toimintaa ja suojaavat meitä monilta kansansairauksilta, jotka ovat yleistyneet voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Kaupungeissa mikrobien monimuotoisuus on huomattavasti köyhempää kuin luontoympäristöissä ja lisäksi kaupungeissa on suhteellisesti enemmän terveydelle haitallisia mikrobeja.” Luonnon tulisi olla osa jokapäiväistä elämää, ei pelkästään silloin, kun ihminen lähtee viikonloppuna retkelle. Joka koira osaa seurata jälkeä. – Koirien määrästä en osaa sanoa, niitä tulee ja menee, useilla ihmisillä on kaksikin koiraa mukana, kertoo Tina-Marina Bäckman leiritoimikunnasta. Suursnautseripentueita syntyy Suomessa vuosittain 5–8. Siinä harjoitellaan perinteisiä palveluskoiralajeja, kuten metsäjälkeä, peltojälkeä ja suojelua. Tarvitaan peltoa ja metsää, koulutuskenttä ja rantaa. Varsinaista miellyttämishalua ei ole. Koulutettavana rotu on sellainen, että koira vaatii ihmiseltä oikeudenmukaista kohtelua. ”Moni meistä elää niin kiireisesti, että palautuminen jää vajaaksi. Juuri siinä on metsäkylvyn ydin: luonnosta ei tarvitse ottaa irti mitään, vaan siitä voi ammentaa hyvinvointia olemalla läsnä. – Sosiaalisella verkostolla on tärkeä rooli, ei näitä juttuja voi oikein yksin tehdä, kertoo metsäjälkikouluttaja Marja Muhonen. Enenevissä määrin rotua käytetään myös virkakäytössä eksyneiden etsinnässä. Tänä vuonna leirin teemana on Farmi. Määrää on vaikea arvioida, sillä Suomessa ei ole rekisteriä, johon kuolleita koiria tulisi merkata. Jo vartin oleskelu luonnossa lisää mielen hyvinvointia.” Palautuminen ja stressin helpottuminen luontoympäristössä ei ole pelkästään tunne, vaan sen voi mitata stressistä kertovan kortisolihormonin tasoista ja se näkyy myös aivosähkökäyrässä. – Sehän on hirveän helppo juttu kouluttaa. Tiistai-illan ohjelmassa oli leikitystä ja näyttelyharjoittelua sekä mininäyttely. ”Saman vaikutuksen voi saada aikaan jo luontokuvia katselemalla”, lisää Luontoterveyden osaamiskeskuksen tutkija Juha Jantunen. Varsinainen seurakoira rotu ei ole, mutta sellaiselle ihmiselle rotu sopii, joka tykkää tehdä ja harrastaa monia lajeja koiransa kanssa. Täältä on saatu kaikkea. Ruoat leirille hoituu omatoimisesti. Osa on vanhoja kokeneita harrastajia. Leiriviikko vie osallistujat mielikuvamatkalle 1800–1900 -lukujen maalaismaisemiin: vanhan ajan pihapiireihin ja heinälatojen tuoksuun. Sen kanssa voi harrastaa vaikkapa vetourheilua hiihtoladulla tai canicrossin muodossa. Ainoa miinus on, että osallistujamäärän suhteen ollaan nyt jo kapasiteetin rajoissa. Itse leiri alkoi perjantaina ja jatkui keskiviikkoon saakka. Tottelevaisuutta ja suojelua on harjoiteltu Rientolan kentällä. Vähän autossa vilauttaa nameja ja vie ne piiloon, kyllä koira tajuaa, mistä on kyse. Sallittuja värejä suursnautsereilla on kolme. vesipelastusta, nose workkia, tottelevaisuutta, näyttelytreenejä. Joskus ratkaisu voi olla se, että oma ihminen menee jäljen päähän.. Tutkimus vahvistaa sitä, minkä moni tunnistaa jo omasta kokemuksestaan: metsä rauhoittaa, palauttaa ja tukee hyvinvointia monella tasolla. Suursnautserit ovat palveluskoiria ja myös snautsereilla on pk-oikeus, eli oikeus kilpailla palveluskoiralajeissa. Tutkimuksissa on todettu, että suhteellinen riski autismiin, ADHD-oireyhtymään, astmaan, atooppiseen ihottumaan ja tulehduksellisiin suolistosairauksiin oli suurempi lapsilla, jotka asuivat varhaislapsuudessa tiivisti rakennetussa kaupunkiympäristössä kuin niillä, jotka asuivat maaseudulla tai metsäisissä ympäristöissä. Lopuksi saa se tietysti paljon kehuja ja ihminen palautetta koiransa työskentelystä. Leiriläisten toiveita koulutusten suhteen on otettu huomioon. Tämä on kätevää siinä mielessä, että järjestäjät pystyvät myös osallistumaan ohjelmaan oman koiransa kanssa. Nenän koosta kertoo saksankielinen nimikin, riesenschnauzer tarkoittaa nimittäin isoa nenää. Tarukselle on jo kolmena kesänä saavuttu joukolla viettämään suursnautserien leiriä. Pentueen koko on 8–10. Luontoterveyden osaamiskeskus järjesti huhtikuussa webinaarin, jossa kuultiin uusista tutkimuksista ja miten tietoa voidaan hyödyntää oman hyvinvoinnin parantamiseksi. Toiset varsinaisia kouluttajia, jotka saattavat olla hyvin suosittujakin. Teema näkyy leirillä arjessa ja erityisesti juhlaillassa. – Taitaa olla kaikki leiriläiset sellaisia, jotka suursnautseri on vienyt mennessään ja paluuta elämään, jossa koiraharrastusta tai riiseniä ei olisi, ei ole mahdollinen. – Työteliäs rotu, joka arvostaa, kun ihminen keksii sille tekemistä, mutta kyllä ne myös osaavat olla paikallaan. Tarus on otollinen paikka myös treenipaikkojen suhteen. Tallenne webinaarista on katsottavissa https://luontoterveydenosaamiskeskus.fi/webinaarit/ Juha Jantunen, luontoja ympäristöterveyden tutkija, Luontoterveyden Osaamiskeskus, Allergia-, ihoja astmaliitto Tarus on erinomainen leiripaikka suursnautserikerholle Lotta Saarinen vei koiransa Sepon leikitettäväksi. Myös koiran työmoraali näkyy metsäjäljellä, harva koira jättää metsäjälkeä kesken kuumanakaan kesäpäivänä. Sitten kun koiran saa toimimaan ja se haluaa tehdä töitä ihmiselle, se tekee niitä hamaan tappiin, kertoo Marjaana Elovirta. Leiritoimikunta saapui paikalle ennen muita rakentamaan leiriä. Metsässä kannattaa myös pysähtyä. On toki metsässä muitakin houkuttavia hajuja, mutta on ihmisen tehtävä koittaa keksiä, millä saisi jäljestä kaikista houkuttelevimman
Ilmaiseksi voi viedä alle 200 litran erän. Multa ravistellaan pois juurista. Onko rikki vai säästetäänkö. Padasjoella sijaitseva Taruksen ampumarata on määritelty maakunnallisesti merkittäväksi. Tästä syystä kieloa viljellään Ranskassa valtavia määriä ja vappuna torit täyttyvät kukkien myyjistä ja lukuisista kielokimpuista. Kyselyn perusteella kehittämistarpeita nähdään erityisesti kapasiteetin lisäämisessä, lajikirjon monipuolistamisessa ja olosuhteiden parantamisessa. Digilehti lisäetuna kestotilaajille, tunnukset sähköpossähköpostitse: titse: ilmoitukset@padasjoensanomat.fi ISSN 0784-6568 Koivutie 8, 17500 Padasjoki. 7 ampumarataa esitetään osoitettaviksi maakuntakaavassa maakunnallisesti merkittävinä. – Vaikka talkoissa ei porukkaa ollutkaan, on kylällä henki semmoinen, että jokainen omalla ajallaan poistaa lupiineja eri puolilta kylänraittia ja pellon pientareita, uskoo kyläyhdistyksen puheenjohtaja Marja-Liisa Aidantausta. B 1,9: 1) Hannu Harkola 31.40, 2) Jouko Kontturi 45:48, 3) Eero Lampi 1.01.10. Ensi vuoden teemalaji on pihasaunio (Tripleurospermum inodorum). Katkaistun lehtitilauksen tilausmaksuja ei palauteta. Pohjoismaissa retkiä järjestetään Luonnonkukkien päivänä kaikkiaan noin 500 ja osallistujia on yli 10 000. (03) 552 7521 sähköposti: toimitus@padasjoensanomat.fi Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset: Anna Engblom, puh. Lupiinin torjunnassa tavoitteena on poistaa tai heikentää kasvustoja ja estää siemenien tuotanto. 10 % Kotimaa: Kestotilaus 96,00 € 12 kk 109,50 € 6 kk 59,50 € 3 kk 38,00 € Pohjoismaihin ja muualle Eurooppaan 12 kk 140,00 € Alle 30 € laskuun lisätään laskutuslisä 5 € + alv. 11 n:o 25 Keskiviikkona 17.6.2026 M EITILLE SOITETTII N Padasjoen Sanomat myös digitaalisena näköislehtenä . Lauri ja Siiri Vehkajärven säätiö on avustanut nuorten työllistämisessä. Lupiini myös jättää perhostoukat nälkäisiksi. Kielo tun ne taan myös nimellä Euroopan kielo ja kellokielo. Puh. Pilvistä +20. Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. Elias Lönnrot otti kielo-nimen käyttöön vuonna 1860. Kansalliskukkamme vuoden teemalaji Iltarasteja 2.6. Lupiinin kuitenkin houkuttelee pölyttäjiä tuoksullaan ja näin ollen kilpailee pölyttäjistä luonnonkukkien kanssa. Levinneisyyden äärirajat ovat Kittilän ja Sallan tasalla, mutta erillisesiintymiä on vielä Utsjoella. Euroopassa kasvin nimeksi annettiin Lilium convallium. Kyläsepän museon alue valikoitui talkookohteeksi sen vuoksi, että museoalue haluttaisiin pitää myös kasvilajistoltaan mahdollisimman alkuperäisenä. Siemenet toimitetaan pussitettuna sekajätteeseen. Lupiinin muut osat paitsi siemenet voi kompostoida tai toimittaa irrallaan pienjäteaseman haravointijätteeseen ilmaiseksi. Se leviää luonnossa aggressiivisesti ja sitä ei saa päästää luontoon, Torittu haastaa kaikki kylät lupiinitalkoisiin kasvattaa eikä tuoda Suomeen. Välitämme ilmoituksia kaikkiin Uutismedian liiton jäsenlehtiin niiden omilla hinnoilla. klo 13–15. Lupiini leviää nopeasti laajalle alueelle ja siitä on hankala päästä eroon. Kieltä on aikoinaan käytetty sydänsairauksien lääkintään ja aivastuspulverina. Lupiinin siitepöly sisältää lupaniinia, joka on haitallista pölyttäjien lisääntymiselle. Se ei tuota mettä, joten siitä ei ole hyötyä aikuisille perhosillekaan. Hinnat sis. Pienten esiintymien hävittäminen on kaikkein tehokkainta. 25,5 % Etusivu 1,49 € /pmm Tekstissä ja tekstin jälkeen 1,37 € /pmm Takasivu 1,41 € /pmm Rivi-ilmoitus 3,50 € /rivi TILAUSHINNAT 1.1.2026 alkaen. Kielo on takuulla tuttu niin ulkomuodoltaan kuin valloittavasta tuoksustaan jokaiselle Suomen suvessa kulkevalle. Maksuton, nopea testi myös HIV-vastaaineille sekä terveysneuvontaa ja puhtaita pistovälineitä. Herätkää päättäjät, se kunnan valtti kortti ei ole puoliakaan vuodesta auki ja on niitä satamia ja vettä muuallakin kuin Padasjoella. Talkoissa oli mukana muutamia kyläläisiä sekä 4H-nuoria, jotka kesätöikseen kitkevät lupiinia eri puolilla Padasjokea. • Liikkuva C-hepatiitin testausyksikkö Padas joen S-marketilla maanantaisin 17.6.–31.8. Kielo on myrkyllinen, sen kaikki osat sisältävät glykosidejä, jotka vaikuttavat sydämen toimintaan. Keinoja lupiinin torjuntaan ovat lupiinikasvuston kitkeminen, kaivaminen pois, leikkaaminen, niittäminen, maan peittäminen muovilla useamman vuoden ajaksi sekä kuk kien keräys ennen siementen tuottamista. Kielo kasvaa aika yleisenä Eteläja Keski-Suomessa, mutta harvinaistuu vähitellen pohjoista kohti. Lupiini eli komealupiini on Suomessa kansallisesti haitallinen vieraslaji. A 2,4: 1) Juha Jokela 19.15, 2) Henri Törmä 24.59, 3) Niko Kallioinen 29.17, 4) Pekka Vesala 36.15, 5) Kaisa Ara 38.26, 6) Mari Honkanen 38.36, 7) Mauri Pilt 44.21, 8) Hannu Harkola 45.08, 9) Erkki Oinaskallio 46.12, 10) Suvi Uusitalo 51.30. klo 6.00–18.00 välillä Keskustie-Vaahteratie Padasjoen Yrittäjät ry Yhteispohjoismaista Luonnonkukkien päivää vietetään vuosittain juhannusta edeltävänä sunnuntaina. Muualla maailmalla kielo on erityinen erityisesti Ranskassa, jossa se tunnetaan vappukukkana. 25,5 %. Torittu haastaakin kaikki muut kylät sekä ohikulkevat lupiinitalkoisiin. Lupiini haitaksi niittykasveille ja pölyttäjille Kunnan hortonomi Henna Wahlman antoi tietoiskun lupiineista ja niiden poistamisesta. Tarukselta puuttuu haulikkoammuntamahdollisuus. Yksi kukkavarsi voi tuottaa jopa 200 siementä, joista kasvaa uusia yksilöitä. – Mitä on tapahtunut Kirkkopuiston suihkulähteelle. Lupiinin suhteen toivoa on, jos kaikki osallistuvat sen hävittämiseen. Keskustassa säästetään ja on kuin aika olisi pysähtynyt. Kansalliskukallamme on ollut monta kielen muotoisiin lehtiin viittaavaa kansan antamaa nimeä, muun muassa lehmänkieli ja koirankieli. Linné muokkasi tästä myöhemmin kielon nykyisen tieteellisen nimen. (03) 552 7500 www.padasjoensanomat.fi, myös Ilmestyy torstaisin. Niiden kukkia saa kerätä jokamiehenoikeuksilla. Padasjoki on Suomessa erittäin uhanalaisen, rauhoitetun idänverijuuren ydinaluetta. Vielä on hyvin aikaa osallistua myös vieraslajikimppuhaasteeseen, joka päättyy juhannusaattona, mutta senkin jälkeen vieraslajeja kannattaa kerätä aina kun niitä näkee. Lupiini sitoo maaperään typpeä typensitojabakteerien avulle, jolloin kasvualusta muuttuu rehevämmäksi ja epäsuotuisaksi niittykasveille. Kielon tieteellinen nimi pohjautuu Raamatun Laulujen lauluun, jossa tyttö vertaa itseään laaksojen liljaan. Kukkien kerääminenkin on parempi kuin ei tekisi mitään, koska silloin estetään uusien siementen muodostuminen, Wahlman sanoo. Suuret esiintymät ovat työläitä hävittää ja vaativat vuosien työn. (03) 552 7500, sähköposti: ilmoitukset@padasjoensanomat.fi Konttori avoinna ma, ti ja to klo 10–17, keskiviikkoisin ja perjantaisin suljettu. ALV. – Muiden vieraslajien osalta tilanne ei ole yhtä paha kuin lupiinilla. 11) Eero Lampi 1.08,57. B 1,6: 1) Hannu Lahti 29.47 – Juhannusviikko ja torin kesäkahvila aukesi. Ruotsissa ja Norjassa päivä otettiin käyttöön vuonna 2002, Suomessa 2003 ja Islannissa 2004. Päijät-Hämeessä on yhteensä 47 000 voimassa olevaa aselupaa ja 15 aktiivista ulkoampumarataa. Jättöajan päättymisen jälkeen vastaanotetuista ja julkaistuista ilmoituksista perimme lisämaksun, 5 € + ALV. Kuhmoinen A 2,7 km: 1) Kaisa Ara 37.27, 2) Mauri Pilt 57.06. Lupiini valtaa niittyjä ja ketoja ja uhkaa useiden uhanalaisten niittykasvien elinympäristöjä. Padasjoella edelleen jouluvalot tolpissa ja kuusenvalot roikkuu torin kaiteella. Levikki 2990, LT 2023 Päätoimittaja: Jaana Tanner, puh. Suomalaisia kasvin kauneus puhutteli suuresti jo vuonna 1967, itsenäisen Suomen 50-vuonna, jolloin kielosta tuli kansalliskukkamme. Päijät-Hämeen ampumarataverkoston kehittämissuunnitelma valmistui osaksi maakuntakaavan tausta-aineistoa: maakuntahallitus hyväksyi sen 15.6. Tämän vuoden kukka on kielo Convallaria majalis. Ilmoitukset jätettävä tiistaihin klo 14 mennessä. Toritulla järjestettiin viime viikon torstaina lupiinitalkoot Sepänmäen museon pihapiirissä. Päijät-Hämeessä toimii 15 ulkoampumarataa, jotka palvelevat laajasti harrastajia, metsästäjiä, reserviläisiä, viranomaisia ja kilpailutoimintaa. Puhelimessa vastaanotettuun ilmoitukseen tulleesta virheestä ei vastata. Idänverijuuri ei pärjää lupiinille kilpailussa elinympäristöistä. Kurtturuusua on keskustassa jonkin verran, jättipalsamia paikoittain, mutta sekään ei suuri ongelma, kuten ei myöskään jättiputki. Ranskan kuningas Kaarle IX aloitti vuonna 1561 perinteen, jonka mukaan kielon antaminen ystävälle toukokuun ensimmäisenä päivänä tuottaa hyvää onnea. Valinta tehtiin yleisradion äänestyksellä. Padasjoki, Kukkaro. Päivän juuret ovat Tanskassa, jossa Luonnonkukkien päivää on vietetty vuodesta 1988 lähtien. Tarus maakunnallisesti merkittävä ampumarata. ILMOITUSHINNAT 1.9.2024 alkaen . Yhteispohjoismaisen Luonnonkukkien päivän tavoitteena on kasvituntemuksen ja -harrastuksen edistäminen sekä yhteisten luontokokemusten tarjoaminen suomalaisille. Kerää kimppu – Lupiineja saa kaivaa tai muuten torjua vain maanomistajan luvalla. Paino: Lehtisepät Oy, Lahti HUOMIO! Keskustie suljettu yleiseltä liikenteeltä la 4.7. 9.6. Hintoihin lisätään ALV
Ahvenkisasta tuli hopeaa, hauesta SM–voitto. – Puitteet on hienot. tiin 346,49 kg, ahvenia 3,29, kuhaa 5,95 ja jopa yksi lohikalakin, joka painoi 4,66 kg. SM–kulta oli kaksikolle Jani Saren ja Saku Laaksonen jo kolmas putkeen. Viileä ja sateinen sää saattoi olla syynä viime vuosia vähäisemmälle osallistujamäärälle. Tehi-cupin osakisassa noin 360 kg kalaa Padasjoen vesillä käytiin Tehi-cupin 2. Mimmit kuitenkin selvittivät tiensä ”poikien” joukkoon karsintojen kautta. Yleisöä sen sijaan näytti olevan paikalla enemmänkin. Haukia saaVesijaon kylänraitilla juostiin ja käveltiin jälleen kerran vailla vaatteita. Kilpailun suurin ahven oli 46 cm. perämoottori ja kalastusvälineitä sekä kisaosallistuminen ensi vuoden SM-viehekalastukseen, jonka paikkaa ei vielä ole päätetty. Tämäkin hauki pääsi mittauksen jälkeen takaisin veteen. osakilpailu sunnuntaina. Haukipäivän suurin kala oli 118 cm. Kaverukset ovat 3½ kautta kiertäneet kisoja kilpakumppaneina. Parhaat ahvenenonkijat saivat viimeisellä kisatunnilla 3 yli 40–senttistä ahventa. Padasjoelle. Neljän osakilpailun cup päättyy 19.9. Osallistujista yli puolet oli ensikertalaisia. Ainoa naisjoukkue kalasti pinkillä soutuveneellä. Juostessa he edustivat kotimaataan näkyvästi maaViehekalastuksen SM–mitalit jaettiin perjantai-iltana Padasjoen satamassa kolmen kisapäivän päätteeksi. Aamuksi kuitenkin keli koheni, eikä kilpailun alkamisaikaa tarvinnut siirtää. 12 n:o 25 Keskiviikkona 17.6.2026 Ahvenennätys uusiksi SM-kilpailuissa Yksi Padasjoen tunnetuimmista ja oudoimmista tapahtumista houkutteli osallistujia aiempia vuosia vähemmän. Suomen Vapaa-ajankalastajat ovat vaihtaneet kisavesistöä joka vuosi ja Palas kilpailukeskuksena keräsi ylistäviä kommentteja. Mestaruus ratkesi 3 kilpailupäivän sijoitusten perusteella. Hankkeen keulakuva Miehisen lajin ainoa naisjoukkue Mimmit kalastaa on Suomen Vapaaajankalastajien hankkeen näkyvä keulakuva pinkillä soutuveneellään, jossa on sähkömoottori. Suurin kala oli 46-senttinen. Juoksussa voiton vei padasjokelainen Heikki Uusitalo. Puntariin tuotiin vapaavalintaiset max 10 alamitan täyttävää kalaa. Valtaosa juoksijoista oli miehiä. Punnitukseen tuotiin eniten haukia.. Ensimmäisenä päivänä kisaveneissä mitattiin ja kuvattiin ahvenia, toisena haukia ja päätöspäivänä molempia. SM-mitalijoukkueita oli yhteensä 9 Palaksen terassilla. Nakukympissä suurin osa ensikertalaisia Kaksi osallistujaa oli Yhdysvalloista saakka. Kisataan poikia vastaan, joilla on vähän isommat veneet ja paremmat laitteet, kertoi Tintti Drake. Torstain ja perjantain välisenä yönä oli kova myteri ja vettä satoi ankarasti. lattuaan ylävartalonsa Yhdysvaltojen lipun värein. Vaihteleva sää toi oman mausteensa kisaan, samoin veden lämpötila, joka isoilla selillä oli jopa alle 10 astetta. Laaksonen on Kankaanpäästä. Kokonaiskisan voittaja Garmin & Slaix oli livettömän päivän kakkonen. Päijänne on johtokaksikon mukaan haastava kisajärvi: kirkas vesi ja paljon vettä. Konkarit ihmettelivät, millaisia otuksia Päijänteessä kasvaa, kun kudun jälkeen, tankkausvaiheen alkuvaiheessa, nousee järvestä jo tuonkokoisia mölliköitä. Viimeisenä kisapäivänä modernien live-luotaimien käyttö oli kokonaan kielletty. Viikko treeniä alle Garmin & Slaix -duo aloitti treenit viikkoa ennen kisan alkua. – Älyttömän paljon tyhjää vettä. Paras kisakeskus, missä ollaan oltu. Kokonaisuudessaan osallistujia oli kuutisenkymmentä. Ahvenkisassa tehtiin ylivoimainen kisaennätys: aikaisempi 198 cm koheni 6 sentillä. Vesijaon-Porasan kyläyhdistyksellä on jälleen ollut suuret ponnistelut tapahtuman järjestämiseksi, mutta onneksi talkooväkeä on reilusti. Torstaina meni 116 litraa polttoainetta, sanoi Jani Saren Akaasta. Vesijaon Erämiehet olivat tuttuun tapaan vastuussa pysäköinnistä. – Lähdettiin 3 vuotta sitten aika kylmiltään, täynnä kohtuutonta innostusta ja perusteetonta itseluottamusta. Palkintoina oli veneen lisäksi mm. Juoksijoita oli myös Ruotsista, Skotlannista ja Intiasta