KOTIOLUTETIKETTIEN TOP 3 NORMANDIAN SIIDERIT OLUENYSTÄVÄN RAVINTOLAT BRYSSELISSÄ UNOHDETTU BELGIA Belgioluen lyhyt historia OLUTPOSTI 2/2017 – 7,50 € ISSN 1258-1442
Belgialaisen oluen lippua on Suomessa pitänyt korkealla erityisesti belgioluiden maahantuojana aloittanut Servaali. Onnittelut Teemu Lehdolle, josta tuli ritari perheyhtiön pitkäjänteisen työn ansiosta! Lue lisää sivulta 6. Muista olutposti.fi ja pysyt menossa mukana! KIPPIS, MARIAANA NELIMARKKA PÄÄTOIMITTAJALTA Unohdettu ja vääristelty Belgia 3 Pääkirjoitus 4 Lyhyet 8 Ajankohtainen henkilö: Olutliiton uusi puheenjohtaja ANIKÓ LEHTINEN puhuu oluesta ja nautinnosta 10 BELGIAN KADONNUTTA 1980-LUVUN SUKUPOLVEA ETSIMÄSSÄ. 25 Normandian maukas siiderikulttuuri 27 SIIDERIRAATI – ei yhtään belgialaista siideriä! 28 HANNUN olutarviot 30 HEINON olutuutuudet 33 André Brunnsbergin kolumni vie ORVAL-KULTIN ÄÄRELLE 34 Suomen Olutseuran sivut 36 Olutharrastajan kellarissa: BELGIAN SUURLÄHETTILÄS PITÄÄ OLUEN ESILLÄ 38 Olutvisa – SAKARI NUPPONEN laittaa aivosolut liikkeelle Hyvä lukija, 14 16 8 24 Kannen kuva André Brunnsberg. On totta, että USA:ssa kaikki on suurta, mutta tarkempi tarkastelu osoittaa, että kaikki ei suinkaan alkanut sieltä. OlutPOSTIN ensimmäinen etikettikilpailu houkutteli runsaan osallistujajoukon. Belgioluen askeliin Suomessa johdattelee Tapio Lundell. Kaikkien tuntemat kalaravintolat saivat polttoainetta omasta maahantuonnista ja niissä viihdyttiin 90-luvulla kuin brown caféessa konsanaan. USA:n pienpanimobuumi perustui isolta osin siihen, että pioneerit halusivat vetisten lagereiden tilalle aitoja olutelämyksiä – ja niitä sai, kun otti mallia Belgiasta. Ota olut – terveydeksi! 24 Suomalaista sahtia Lissabonin sydämessä – kierros pienpanimoissa tutustuttaa portugalilaiseen pienpanimoskeneen. Nykypäivään kurkistaa André Brunnsberg. 22 KOTIOLUTPALSTA: sokerin käyttö belgialaisissa oluttyyleissä 23 Keikkakeittäjä MIKKO SALMI. Olemme täällä Pohjolassa hehkuttaneet niin naapureidemme pienpanimobuumia kuin usein kaiken alkulähteenä pidettyä Yhdysvaltain isoa murrosta. Maistellaan belgioluita ja muita kesän upeissa oluttapahtumissa, terasseilla ja laitureilla. Belgialaista käsityöperinnettä ja sen uudistumista 70-luvulta lähtien ei juuri tunneta. Hämmästyttävän moni jenkkipanimo on aloittanut belgialaistyylisiin oluisiin erikoistuen. Nyt eletään tilanteessa, jossa belgikloonit ovat vallanneet alaa. Belgioluen unohdettuihin vuosikymmeniin paneutuu artikkelissaan Teemu Vass. Teemu Vass valottaa, miten belgialaiset panimot kulkivat käsityöolutkulttuurin kärjessä. Kesä on oluenystävän kulta-aikaa. 14 Kurkistus belgialaisen oluenpanon nykyhetkeen: 3 FONTAINEN ja BRASSERIE DE LA SENNE 16 VIISI OLUENYSTÄVÄN RAVINTOLAA Brysselissä – anna André Brunnsbergin viedä! 18 BELGIOLUT SUOMESSA – lyhyt historia 20 Kotioluiden ETIKETTIKILPAILUN TOP 3. OLUTPOSTI 3 OLUTPOSTI OLUTPOSTI KESKITTYY tällä kerralla Belgiaan, tuohon suureen mutta usein unohdettuun olutmaahan
Oluen maistamisessa käytettiin festivaalin omaa lasia, joka oli parin desilitran vetoinen. Mielenkiintoista on myös se, että vaikka välillä on puhuttu lagerja pils-oluiden uudesta tulemisesta, niin tämän(kään) festivaalin perusteella sitä ei vielä näy. Tunnetuimmista panimoista mukana olivat esimerkiksi norjalainen Lervig, tanskalainen Mikkeller, skottilainen Brewdog ja ruotsalainen Omnipollo. IPA-oluet loistivat kolmantena trendinä, niin vahvoina kuin session-versioinakin. Kiinnostavia, mutta ehkä vähemmän tunnettuja Suomessa olivat amerikkalainen Coppertail, jonka kurkku-berliner weisse oli yksi festivaalin parhaista oluista ja ranskalainen Oedipus, jolla oli maistatettavanaan thai-mauilla maustettu trippel ale. Monet istuivat muistikirja tai puhelin kädessään ja merkkasivat juotuja oluita tarkalla pieteetillä. Festivaaleille oli kokoontunut kansaa etenkin Baltian maista, Venäjältä ja Suomesta. 4 OLUTPOSTI LYHYET KOKOSI MARIAANA NELIMARKKA Oluen juhlaa Tallinn Craft Beer Weekendissä OLUTFESTIVAALIT OVAT muuttaneet luonnettaan viime vuosina. Tämäntyyppiset tapahtumat antavat viitteitä olutmarkkinan muutoksesta, vaikka panimot toki tuovat kaikkein extremeimmät oluensa festivaaleille, tietäen että mitä erikoisempi olut, niin sen reitatumpi ja puhutumpi se on. Kolmatta kertaa järjestetyn festivaalin keskipisteessä olivat tietysti oluet, joita oli yli neljältäkymmeneltä panimolta niin, että molempina festivaalipäivinä tarjolla oli kaksi olutkattausta. Näin olutta sai maisteluun mukavan määrän, desin verran, ja tuhteja, jopa yli 20-prosenttisia oluitakin maistoi juuri sopivasti. Myös monissa tapahtuman saisoneissa oli merkittävästi hapanta makua. Näin myös toukokuun alun Tallinnan Craft Beer Weekendissä. Niillä keskitytään nykyään oluen makuun: maistellaan erilaisia oluita pienistä jalallisista laseista. Festivaaleilla oli ensimmäistä kertaa tarjolla myös pienempien virolaispanimoiden tuotteita, jotka kiinnostivatkin useita. Maksimissaan jokainen panimo pystyi maistattamaan kahdeksaa eri olutta, ja useimmat olivat hyödyntäneet tämän mahdollisuuden. Kaiken kaikkiaan olutkulttuuri tuntuu monimuotoistuvan koko ajan. Suosituimpia oluita jonotettiin ja muutama panimoista laittoikin lapun luukulle ennen kuin festivaali-ilta oli ohi. Niissä oluttyylit vaihtuivat tummista stouteista ja porttereista barley wineihin ja belgityylisiin ale-oluisiin. Hapanoluet olivat viimevuotiseen tapaan festivaalin tähti, ja niitä oli lukematon määrä maustettuina niin hedelmillä, marjoilla kuin vihanneksillakin. Toki samalla pidettiin myös hauskaa ja koko tapahtumapaikan täytti vilkas puheensorina. Mukaan mahtui myös eksoottisempia IPA-versioita, kuten voimakkaasti mielipiteitä jakava Gin Tonic IPA liettualaisen Sakiški alus -panimon panemana sekä kahvi-IPA Stones-panimon tiskillä. Myös tynnyrikypsytetyt oluet olivat voimissaan. Tallinn Craft Beer Weekendissä keskeistä oli oluiden maistaminen ja niiden arviointi. ANIKÓ LEHTINEN LUE LISÄÄ OLUTPOSTI.FI w w w .s uu re to lu et .fi 24.–27.5.2017 TampereenKeskustori 29.6.–1.7.2017 LahdenSatamatori 20.–22.7.2017 JyväskylänSataman parkkipaikka 26.–29.7.2017 HelsinginRautatientori 17.–19.8.2017 TurunVanhaSuurtori 31.8.–2.9.2017 OulunKauppatori A ni kó Le ht in en. Oluenpanon rajat hälvenevät. Suomalaisia oluita tapahtumassa edusti Mallaskosken Panimo. Oluet olivat jakautuneet selvästi joko kevyisiin, hapanoluisiin tai sitten voimakkaisiin, monesti tynnyrikypsytettyihin oluisiin. Isolle olutmarkkinalle tyypillisiä, noin 5 prosentin oluita oli selvästi vähemmän
Investoinnin myötä Hartwall vastaa kuluttajien toiveisiin ja saa oluenvalmistukseen uudenlaista notkeutta: panimossa kehitetään uutta ennakkoluulottomasti, valmistetaan monipuolisesti erikokoisia tuote-eriä ja erilaisia oluttyylejä sekä tehdään yhteistyötä myös kansainvälisten panimomestareiden kanssa. Sertifikaatit saavat angelniemeläisen Paulan Puutarhan Luotsi, Pläkä ja Reimari, lepaalaisen Panimoinen & Lemmes -yhtiön Hämeen Hitain 2016 ja Tärviö 2016 sekä fiskarsilaisen Kuura Ciderin Siideri 16, Kuura Cuveé 15 ja ainoana käsittelemättömänä siiderinä Kuura Real 16. MN LUE LISÄÄ OLUTPOSTI.FI. Määritelmä sulkee pois tiivisteen käytön. Määritelmä mahdollistaa joitakin käsittelyjä, mutta edellyttää avoimuutta merkinnöissä. Kuluttajalle näkyy ensisijassa sertifiointi ”Suomalainen aito siideri”. Se on Hartwallin suurin investointi yli kymmeneen vuoteen yhdessä muiden Lahden panimolle tehtävien uudistusten kanssa. Olemme kehittäneet olutvalikoimaamme jatkuvasti, mutta uuden panimon myötä pääsemme irrottelemaan ja kokeilemaan rohkeammin uusien makunystyröitä kutkuttelevien oluiden parissa, Alakarhu iloitsee. Ensimmäisiä uudessa panimossa valmistettuja oluita päästään maistamaan elokuussa. Mittava investointi tuo joustavuutta tuotantoon ja rikastuttaa Hartwallin olutvalikoimaa. Siihen voi liittyä täydentäviä merkintöjä: Käsittelemätön suomalainen aito siideri tai Maustettu suomalainen aito siideri. Suomen olutmarkkina on muuttunut, erikoisoluiden kysyntä on jatkuvassa kasvussa ja kuluttajat haluavat tehdä yhä yksilöllisempiä valintoja. Suomalainen aito siideri -nimi auttaa kuluttajia arvioimaan siiderin suomalaisuutta ja aitoutta. – Erikoisolutpanimon perustaminen on ollut jännittävä ja inspiroiva matka. Kun viime syksyn sadosta valmistuvat siiderit tulivat myyntiin toukokuussa, oli edelläkävijöillä sertifikaatti. – Erikoisolutpanimo on meille iso panostus ja aloittaa uuden aikakauden Hartwallin oluttuotannossa. – Erikoisoluiden markkina kasvaa ja olutkulttuuri kehittyy Suomessa jatkuvasti. Sertifikaattia käyttävän siiderin etiketissä tai valmistajan nettisivuilla on oltava maininnat, mikäli siideri on suodatettu, hiilihapotettu tai makeutettu. Suomalaisen Aidon Siiderin Seuran hallitus myönsi ensimmäiset suomalaisen aidon siiderin sertifikaatit Paulan Puutarhan, Kuura Ciderin ja Panimoinen & Lemmes -yhtiön siidereille. Tunnemme viimeisimmät oluttrendit, ja erikoispanimomme kattiloissa tulee porisemaan monenlaisia uutuuksia. Lahden tuotantolaitoksen yhteyteen rakennettava erikoisolutpanimo rakentuu yhtiön 50-vuotisen, laadukkaiden oluiden kehittämisen ja valmistamisen kautta syntyneen ammattitaidon pohjalta. Investointi tuo meille lisää joustavuutta ja ketteryyttä, jota pirstaloituneella markkinalla menestyminen edellyttää. Teemme ylpeänä nyt jotakin, mitä isot oluttalot eivät ole vielä tehneet, Järvinen kertoo. Termin avulla on tarkoitus ohjeistaa valmistustapa niin harrastajille kuin kaupallisille tuottajille ja samalla vakiinnuttaa se. OLUTPOSTI 5 Hartwall perustaa erikoisolutpanimon HARTWALL PERUSTAA Lahden tehtaansa yhteyteen erikoisolutpanimon. Tarjoamme asiakkaillemme laajemmin erilaisia oluttyylejä sekä mielenkiintoisia uusia makuja. Tiedossa on myös yhteistyötä alan kansainvälisten huippujen, kuten tanskalaisen oluttaitelijan ja pohjoismaisen olutkulttuurin johtohahmon Anders Kissmeyerin kanssa. Kesällä toteutuvan investoinnin taustalla on olutkulttuurin muutos kotimaassa. Kaiken taustalla on suomalaisen raaka-aineen ominaispiirteiden säilyttäminen ja esilletuonti. Ensimmäiset aidon siiderin sertifikaatit myönnetty SUOMALAISEN AIDON Siiderin Seuran työ on päässyt käyntiin. Hartwallin toimitusjohtajan Kalle Järvisen mukaan hankkeeseen investoidaan miljoonia euroja. Suomalainen aito siideri -sertifikaatti todistaa, että siideri on tehty 100 % pastöroimattomasta suomalaisesta omenamehusta, johon ei ole lisätty vettä. Tärkeintä tulee jatkossakin olemaan aina maku ja laatu, kertoo Hartwallin vastaava panimomestari Hannele Alakarhu
Panimo lanseerasi toukokuussa myös maakuntasarjansa ensimmäisen oluen, matkailun nostalgialla ratsastavan Punkaharju-oluen. Mustan Virran Panimo oli jo viime kesänä näkyvä tekijä Savonlinnan kesässä, kun panimon oma baari toimi Olavinlinnan kupeessa – oluiden vahvojen tarinoiden syntysijoilla. – Puolen miljoonan litran kerholaisia ei vielä ole paljon, mutta kysyntä rohkaisee investoimaan. M ar ia an a N el im ar kk a Laulu alkakoon. Siihen hänellä on ollut mahdollisuus perehtyä lukuisilla olutmatkoilla Belgiaan, missä hänet tunnetaan hyvin. Pekka Tiainen kiittää lämpimästi yhteistyöstä: – Haluan kiittää kaikkia sinebrychoffilaisia, Sinebrychoffin asiakkaita sekä kaikkia tärkeitä sidosryhmiämme näistä paristakymmenestä vuodesta, jolloin olen toiminut Sinebrychoffilla operatiivisissa johtotehtävissä. Baari avautuu jälleen kesävieraiden iloksi. – Tätä positiivista kehitystä nopeuttaaksemme haluamme huolehtia Sinebrychoffin tulevaisuuden mahdollisuuksista nimittämällä Anders Frydenlundin yhtiön toimitusjohtajaksi 1.8.2017 alkaen. www.mustanvirranpanimo.fi. Uusi panimo sijoittuu Savonlinnan Laitaatsiltaan kauppakeskittymän yhteyteen. Frydenlundilla on vahva kokemus asiakkaista ja kuluttaja-aktivoinneista sekä vahvat näytöt liiketoiminnan kannattavasta kehittämisestä, kertoo Michiel Herkemij , Carlsberg Groupin Western-Europe EVP yhtiön tiedotteessa. Opera Festival Saison Grand Cru on Savonlinnan Oopperajuhlien virallinen juhlaolut. Tällöin käynnistyi pakkausuudistusaalto, ja kuluttajat siirtyivät tölkkien ja KMP-pakkausten käyttäjiksi. – Olen innoissani, kun pääsen Sinebrychoffille, joka on Suomen juomamarkkinoiden ehdoton edelläkävijä. Belgian suurlähettiläs Philippe Beke kiitti puheessaan Lehdon perhettä ja Servaalia belgialaisen oluen tunnetuksi tekemisestä Suomessa jo 90-luvulta lähtien. Pekka Tiaisen astuessa vetovastuuseen vuonna 2008 Suomen juomamarkkinat elivät markkinamurrosta. Toimitusjohtajan vaihdosta tukee Tiaisen siirtyminen Sinebrychoffin hallituksen jäseneksi, jolloin hänen osaamisensa Suomen markkinasta yhdistyy Frydenlundin tuomaan uuteen ajatteluun. 6 OLUTPOSTI LYHYET Mustan Virran Panimo puolen miljoonan kerhoon VUOSI SITTEN tuotannon aloittanut savonlinnalainen Mustan Virran Panimo 15-kertaistaa tuotantonsa toukokuun lopussa. Olivathan belgialaiset panimot käsityöolutkulttuurin edelläkävijöitä! Juha Lehdon ensimmäisestä 10 laatikon Kwak-tilauksesta on tultu pitkälle: Servaali tuo Suomeen, Ruotsiin ja Baltiaan neljä miljoonaa litraa belgialaisia oluita vuosittain. Koko 2010-luvun Suomen kansantalous on ollut haasteissa, mutta Sinebrychoff on pystynyt säilyttämään vahvan asemansa. MN KATSO tapahtumakalenteri olutposti.fi Sinebrychoffille toimitusjohtaja Norjasta NYKYINEN TOIMITUSJOHTAJA Pekka Tiainen siirtyy yhtiön hallitukseen ja uusi toimitusjohtaja Anders Frydenlund aloittaa 1. Yhdessä osaavan sinebrychoffilaisen henkilöstön ja vahvojen brändien kanssa pystymme nopeuttamaan kannattavan kasvun saavuttamista yhdessä asiakkaidemme kanssa, sanoo Anders Frydenlund. Samppanjan kilpailijaksi tämän kesän juhlilla nousee Ooppera Festival Saison. Samalla panimo varautuu uuden alkoholilain sallimaan pienpanimoiden ulosmyyntioikeuteen. Toisen polven yrittäjä Teemu Lehto paljasti haaveilleensa lapsena, että hänestä tulisi ritari. Siellä hän on toiminut vuodesta 2005. Uusi aluevaltaus pienpanimolle on yhteistyöolut oopperajuhlien kanssa. Keittokokomme nousee 3 000 litraan ja tuotantokapasiteetti tulee olemaan 480 000 litraa vuodessa, Vänttinen kertoo. – Olut on selvästi pääsemässä eroon rahvaanomaisesta statuksesta, kun oopperajuhlatkin uskalsivat lähteä yhteistyöhön, Vänttinen iloitsee. Hän luonnehti Lehtoa mieheksi, joka arvostaa laatua. Kuninkaan myöntämät Order of the Crown -käädyt kaulassaan hän kertoi Belgian symboloineen hänelle lapsuudesta lähtien elämästä nauttimista. Saatavilla kesäkuusta 2017 alkaen Olavinlinnan ravintoloista, Mustan Virran Panimobaarista Riihisaaressa sekä valituista kaupoista kautta valtakunnan. Tätä on edesauttanut kaupallisen agendan uudistaminen. Hän tulee Norjasta, Ringnesiltä, joka on osa Carlsberg-konsernia. elokuuta. MN Lapsuuden haave toteutui: Teemu Lehdosta ritari BELGIAN SUURLÄHETYSTÖN olutiltamat Helsinki Beer Festivalin aattona alkoivat juhlavasti, kun Captol Groupin toimitusjohtaja Teemu Lehto lyötiin ritariksi. Toimitusjohtaja Petteri Vänttinen kertoo oluiden kysynnän ylittäneen moninkertaisesti sen, mitä panimo on aiemmalla 200-litraisella keittokattilallaan pystynyt tuottamaan. Vänttinen toivoo nostalgian olevan tehokas keino houkutella vanhempaa väkeä pienpanimo-oluiden pariin. Hieman vanhempana Lehdolle avautui belgialaisen olutkulttuurin moninaisuus ja ainutlaatuisuus, eivätkä belgialaiset oluet ole koskaan menettäneet erityisyyttään
Brewer’s Special Session Juice Pale Ale palkittiin pronssisijalla amerikkalaistyylisten vaaleiden ale-oluiden sarjassa. Voittajaoluen teki Redchurchin panimo ja se on nimeltään Old Ford Export Stout. Itälontoolaisen panimon tasapainoinen stout kuuluu Viinitien maahantuontivalikoimaan. Voitokkaita olivat monet oluet, joissa on klassikon ainesta, kun sarjavoittajiksi ylsivät niin Lammin Sahti kuin Nokian Panimon seitsemänvuotias Keisari Münchener. OLUTPOSTI 7 VALTAKUNNALLINEN KOTIOLUTKILPAILU 2017 ilmoittautuminen viimeistään su 28.5 http://olutliitto.fi/valtakunnallinenkotiolutkilpailu-2017/ Mukana tukemassa kilpailua HBF:n voittajat: Redchurch, Saimaa ja Laitila HELSINKI BEER Festivalin Vuoden olut on totuttuun tapaan tumma, ulkomainen tulokas. – Redchurch vakuutti meidät heti tasalaatuisella rangellaan. Myös Suomenlinnan Panimon asemansa jo vakiinnuttaneet oluet saivat kaksi palkintoa: Zander Stout pronssia omassa sarjassaan ja Piper Wit hopeaa vehnäoluiden sarjassa. Emme ota portfolioomme tuotteita, joissa ei ole voittajapotentiaalia, Makkonen totesi kunniakirja kädessään. International Brewing Awardsissa Englannissa maaliskuussa palkittu Marsalkka Tumma Luomu sijoittui toiseksi tummien lagereiden sarjassa. Palkintoja jaettiin yhdeksässä eri sarjassa. Kaikkiaan kuusi Viinitien olutta ja yksi siideri palkittiin tämänvuotisessa kilpailussa mitalilla, joten maahantuoja oli festivaalin suurin yksittäinen voittaja. Menestystä siiderisarjassa täydensi miedomman version, Crafty Apple Cider Dryn pronssisija. Se on loistava eväs, joka pitää muistaa syödä, Makkonen innostui. VakkaSuomen Panimon Prykmestar Savukataja on kerännyt kilpailuurallaan vuodesta 2009 lähtien lukuisia kultamitaleja ja voittoja. Vaaleiden lagereiden pronssimitalin vei Saimaa Vaalea Lager. MN Viinitien Ville Makkonen (oik.) on luonut menestyksekkään portfolion.. Mikkeliläinen panimo voitti viisi palkintoa 280 juoman ja 80 panimon joukosta. – On, mutta se pitää osata itse hyödyntää. Viinitien Ville Makkosella oli ilo pokata Vuoden oluen palkinto. Laitilaan meni puolestaan vaaleiden lagereiden kaksoisvoitto, kun 4,6-prosenttinen Mississippi Beer ja 5-prosenttinen Mississippi Beer ottivat kaksoisvoiton sarjassa Vaalea lager enintään 6,0 t%. Festivaalin Vuoden oluena palkittiin Redchurchin Old Ford Export Stout. Kolme vuotta sitten lanseeratun, yhteistyössä mississippiläisen Yalobusha Brewing Companyn kanssa kehitetyn Mississippi Beerin vahvempi versio valittiin lanseerausvuotenaan myös Suomen parhaaksi olueksi. Savu IPA voitti oman sarjansa, Vaalea ale enintään 6,0 t%. Kestomenestyjiä ilmestyi muistakin kotimaisista pienpanimoista. Saimaan Juomatehdas oli kotimaisista panimoista palkituin jo neljännen kerran peräkkäin. Entä onko valinnalla vaikutusta. Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan menestystä täydensi vielä Kukko Schwarzin kolmas sija omassa sarjassaan. Saimaan Juomatehdas sai parhaan siiderin palkinnon 5,5 prosentin vahvuisella Crafty Apple Cider Cloudy Drylla. Kaksoisvoiton merkitys korostuu, kun otetaan huomioon, että kyseiseen kilpailusarjaan kuuluu valtaosa Suomessa juodusta oluesta
Oluen ja ruoan yhteys on meille entistä tärkeämpi. 8 OLUTPOSTI TEKSTI MARIAANA NELIMARKKA KUVA HEINO TIILIKAINEN AJANKOHTAINEN HENKILÖ Millainen oluenjuoja olet. Maistelen mielelläni sekä isojen että pienten, niin suomalaisten kuin kansainvälisten panimoiden oluita. Työn alla on väikkäri keskioluen vapautumisesta. (Toim. Mitkä ovat suunnitelmasi uutena puheenjohtajana. Juon olutta myös arkisin, ja jaamme mieheni kanssa joka päivä oluen. Näen seuratyön tosi tärkeänä. Se on kohtuukäyttöä, joka vähentää yksinäisyyttä ja lisää yhteisöllisyyttä. Olen tosi kiinnostunut uusista oluista, käyn maistamassa niitä ravintoloissa ja ostan niitä kotiin. huom. Tutustun tehtävään ja seuroihin ja pyrin pikku hiljaa ottamaan haltuun kentän. Nyt kun oluen paikallisuus ja suomalaisuus ovat kuluttajillekin tärkeitä, niitä kannattaa korostaa, samoin aitoutta. Millaista draivia hän tuo liiton toimintaan. Hallitus järjestäytyi 12. Ne ovat tärkeitä asioita, mutta jäävät usein haittavaikutusten alle. Terveisesi panimoille. Oletko ehtinyt verkostoitumaan ja saanut sisäpiirin tietoa, mikä on alkoholilain uudistuksen tilanne. Nouseeko agendalle uusia aiheita. Entä noin muuten, kuka ja mikä on Anikó Lehtinen. Tykkään kokeilla erilaisia oluita, mutta juon vain pieniä määriä. Olutta ja nautintoa Olutliiton uusi puheen johtaja Anikó Lehtinen tunnetaan olutkouluttajana ja kirjailijana. Agendalla on jo pitkään ollut kohtuukäytön ajaminen, oluen hyvää tekevä vaikutus ja yhteisöllisyys. Toinen, mitä haluan painottaa, on oluen suomalaisuus. Siinä on paljon asioita, jotka näyttävät positiivisilta, mutta eivät sitä ole. Niistä pitää edelleen puhua! Olut on tärkeää henkiselle hyvinvoinnille. Meillä on mieheni kanssa kotipanimo, jonka otamme kesällä taas toivottavasti perheen haltuun. Se on osa meidän juomaja ruokakulttuuriamme ja sen tulee olla läsnä juhlissakin. Unelma valmistumisesta osuu vuoteen 2019. Olemme myös kuluttajien ääni alkoholipoliittisissa kysymyksissä ja ajamme kuluttajien etua. Olut on sellainen suomalainen elintarvike, jota tulisi etenkin Suomen satavuotisjuhlissa olla tarjolla. Jatkatko työtä niiden eteen. Tarinat ovat tärkeä osa olutta niin pienissä kuin isoissa panimoissa. SEURAA OLUTLIITON kuulumisia Olutpostista! Olutliiton puheenjohtajan palsta jatkuu jälleen seuraavassa numerossa.. Valmistun opettajaksi tänä keväänä ja pyrin jatkossakin tekemään duunia oluen parissa. Saa kutsua kylään! Ensimmäiset vierailukutsut onkin jo vastaanotettu. Kierrän varmasti samalla tavalla kuin edeltäjäni Heikki Kähkönen seurojen tilaisuuksissa. Olut tuo ihmisiä yhteen, ja olutseuroissa olutta nautitaan yhdessä, pääosassa on maku ja nautinto. toukokuuta. Fiksu panimo rakentaa juttunsa niin, että on joku olut, josta puhutaan. Hyvän oluen kanssa kuuluu hyvä ruoka, vaikka se meiltä suomalaisilta usein unohtuu. suunniteltu lain esittely eduskunnalle ja OlutPOSTIn painoonmeno menivät ikävästi ristiin.) Lakiehdotus herätti suuria odotuksia. Monet esimerkiksi luulevat, että 5,5 prosentin raja tuo uusia pienpanimo-oluita kauppoihin, mutta unohtavat, että Eurooppaa on täynnä halpoja lagereita ja muita juomia, jotka muutoksen myötä pääsevät Suomen markkinoille. Olen helsinkiläinen kahden lapsen äiti ja oluen ammattilainen: koulutan ja kirjoitan. Itse toisin niitä vielä enemmän esille. Olutliitolla on ollut muutamia pitkäaikaisia teemoja. Tosin uskon, että kaupat ovat ymmärtäneet kuluttajien kiinnostuksen olueen ja järjestävät tilaa myös laajemmalle pienpanimovalikoimalle. Lisäksi pyrin aina syömään, kun juon olutta, silloin oluen maku tulee parhaiten esille
I was lucky to learn from the best: my father, who was a brewer for 27 year’s at Hull brewery, and someone I still turn to when good ol’ arguing is needed about beer. This brewery is haven for all navigators of the seas and all lovers of handcrafted beers. Here, with stubborn devotion our team brew beer that calls to be enjoyed with friends, paired up with good food and a thirst for adventure.“ Paul Thacker Solmu Brewmaster. OLUTPOSTI 9 A SMOOTH SEA NEVER MADE A SKILLED SAILOR YANKEE SHEEPSHANK ( (APA)( IBU 41 ABV 4.6% INDIAN CLOVE HITCH (IPA() IBU 48 ABV 6.2% WINTER IPA IBU 50 ABV 5.2% Courtown Bowline ( (Stout) IBU 37 ABV 5.4 % In case You cannot find Solmu Beers in your local bar contact: juuso@solmubrewery.com WWW.SOLMUBREWERY.COM “My lifelong dream was to brew the greatest beer of mankind. 1999, to follow my father’s beacon I set sails in Hull, England, headed for Stockholm and, finally, came to anchor in Finland
Kolme vuotta tehtiin kokeiluja kokeilujen perään, ja tietoa yritettiin kaivaa myös tuolloin harvinaisista alan oppaista. Pienpanimobuumi käynnistyikin Belgiassa esimerkiksi Britanniaa hitaammin. Panimon perustaminen vaikutti vielä tuolloin järjettömältä ajatukselta. Britanniassa herääminen alkoi kaiken järjen mukaan jo Yhdysvaltoja aikaisemmin, koska kotioluen valmistus sallittiin siellä vuonna 1963, ja jo muutamia vuosia myöhemmin nähtiin sekä perinteistä olutta puolustavaa kuluttajaliikehdintää että ensimmäisiä uusia pienpanimoita. Kukaan Celisiä lukuun ottamatta ei ollut perustanut uutta olutpanimoa sotien jälkeen. Belgialaisen uuden aallon tekijöistä ei tietääkseni ole kirjoitettu kunnollista avainteosta, joten käyn perusasioita läpi tässä artikkelissa. Belgian kadonnutta 1980-luvun sukupolvea etsimässä Heidän oluensa ovat meille tuttuja ja itsestään selviä – La Chouffe, Oerbier ja monet muut – mutta helposti unohtuu, että Belgiankin artesaaniolutaallon käynnistäjät taistelivat omana aikanaan vallitsevia trendejä ja suurpanimoiden valtaa vastaan. – Me olimme opiskelijoita, ja kun menimme mallastamoon ostamaan 50 kilon säkkiä, myyjä kyseli epäluuloisena, mitä aioimme sillä tehdä. Kotiolut ei ollut Kris Herteleerin mukaan Belgiassa tuohon aikaan yleistä eikä tarvikkeita tahtonut löytyä. Belgialaisen pien panimooluen uutta tulemista valmisteltiin 1980-luvun alussa Achouffen kylässä Ardenneilla. Belgiassa uuden pienpanimoaallon esitaistelijana voi pitää Hoegaardenin vehnäoluen pelastajaa Pierre Celisiä, joka aloitti oluenpanon vuonna 1965. Yhdysvaltain ja Britannian nykyään kukoistavien pienpanimokulttuurien juurista löytyy jo laadukasta kirjallisuutta. TEKSTI TEEMU VASS KUVAT TEEMU VASS JA CHRIS BAUWERAERTSIN KOTIARKISTO V iime vuosina on puhuttu paljon amerikkalaisista käsityöoluen pioneereista, jotka polkaisivat olutrenessanssin tyhjästä käyntiin 1970–1980-luvuilla. Celis (1925–2011) oli ammatiltaan maitokuski ja hänellä oli työkokemusta kotinsa naapurissa toimineesta Tomsinin panimosta. Yhdysvaltalaisten uranuurtajien tarinasta on tullut monille pienpanimo-oluen virallinen narratiivi, vaikka samantapainen koneistettua tehotuotantoa vastustava liikehdintä alkoi samaan aikaan myös Euroopassa. Oluen valmistus kotona ei ollut kiellettyä, mutta hän ilmeisesti epäili meidän myyvän tuotoksiamme ilman lupia. Keitä olivat Belgian olutpioneerit. Se johti kuitenkin kotioluen harrastamiseen, ja siirryimme myöhemmin aitoihin maltaisiin ja humaliin ja korvasimme hanaveden lähdevedellä, Herteleer muistelee. Yhdysvalloissa kuitenkin laillistettiin kotiolut vasta vuonna 1978, ja tämän jälkeen uusien panimoiden perustaminenkin kiihtyi – samoihin aikoihin kuin se Belgiassa käynnistyi. Ensimmäiset yritykset tehdä olutta eivät tuottaneet toivottua tulosta, mutta Herteleerin veljesten into ei laantunut. 10 OLUTPOSTI. – Veljeni oli tuonut Englannin-reissultaan olutuutepakkauksen ja se oli ensimmäinen kokemuksemme oluen valmistuksesta. Nuoren sukupolven edustajat, jotka 1970–80-lukujen vaihteessa alkoivat innostua pienpanimotoiminnasta, olivat paitsi 30 vuotta Pierre Celisiä nuorempia, myös muilta ominaisuuksiaan hänestä poikkeavia. Samana vuonna San Franciscossa Fritz Maytag otti vanhan Anchorin panimon ohjakset. Kris Herteleer, joka veljineen perusti De Dolle Brouwers -panimon vuonna 1980, oli taidekoulun kasvatti, eikä hänellä ollut mitään aiempaa olutalan kokemusta
& Yhtiökumppanit Chris Bauweraerts ja Pierre Gobron korkkaavat ensimmäisen La Chouffe -etiketillä varustetun pullon. Kris Herteleer (De Dolle Brouwers) toinen oik., Chris Bauweraerts (oik.). Myöhemmin saimme Pierre Celisiltä joitakin vinkkejä, mutta hänkin oli aikoinaan oppinut taitonsa paljolti kantapään kautta, Bauweraerts muistelee. Tämä oli 1980-lukulaisten hiljaista kapinaa edellisten sukupolvien konventioita vastaan. Nimikään ei tahtonut hahmottua vaan sai muodon ”duve”. Belgian kahta ensimmäistä uutta panimoa yhdistää monien muiden asioiden ohella viehtymys sarjakuvamaisiin etiketteihin. Tulevassa Brasserie d’Achouffessa pantiin olutta ensimmäisen kerran elokuussa 1982. Chris Bauwera erts oli kotoisin Brysselin pohjoispuolelta, mutta panimokattiloita rakenneltiin lankomiehen ja tulevan yhtiökumppanin Pierre Gobronin kotiseudulle Ardennien vuoristoon. Tämä ei ole helppoa. " Belgian ensimmäiset uudet pienpanimot koolla. Kun Bauweraerts vei suosikkioluttaan tuliaisiksi vaimonsa kotitaloon Ardennien alueelle, sukulaiset ihmettelivät outoa olutta. Todennäköisemmin alitajunnassa ovat jyllänneet tietyt oluet, joista Bauweraerts kertoo 1970-luvulla vaikuttuneensa. Veljekset nimesivät sen ”alkuolueksi” koska halusivat tuoda suurpanimoiden vesitettyjen oluiden rinnalle aitoja makuja aidoista raaka-aineista. La Chouffe -oluen isä Chris Bauweraerts jutteli Michael Jacksonin kanssa oluttapahtumassa vuonna 1999.. Joitakin esikuvia silti oli. La Chouffen pulloja puolestaan koristaa punalakkinen tonttu, joka kantaa selässään ohraja humalakimppuja. OLUTPOSTI 11 Kanaalin takana aloitti toimintansa vuosina 1980–82 yhteensä 86 uutta panimoa, Belgiassa vasta kaksi. Sallittakoon herroille pieni erimielisyys asiasta. Ensimmäinen erä oli kooltaan 49 litraa. Oluttyyli. Kun uusien belgialaispanimoiden laskemiseen eivät kymmenen vuotta myöhemmin riittäneet edes kahden käden sormet, itse Michael Jacksonkin valitteli, ettei kehityksessä tahtonut enää pysyä perässä. – En halunnut etiketteihimme punaposkisia munkkeja, keksittyjä pyhimyksiä tai goottilaisia kirjasimia, jyrähtää Kris Herteleer. Yksi tällainen oli Duvel. Bauweraertsin mukaan De Dolle Brouwers jatkoi samassa rakennuksessa sijainneen Costenoblen panimon toimintaa eikä ollut sen vuoksi ”uusi” panimo. Duvel ei ollut vielä aloittanut maailmanvalloitustaan, eikä sitä välttämättä tunnettu edes Belgian syrjäseuduilla. De Dolle Brouwersin keltainen Michelin-ukkoa muistuttava olento esittää tyyliteltyä hiivasolua ja kädessään sillä on perinteinen mäskilapio. Reseptiin päätyi lopulta seitsemän eri mallasta, ja paikallisuutta ilmensivät Poperingen humalat ja Rodenbachin hiiva. La Chouffen visuaalista suunnittelua ohjasivat samantapaiset ajatukset. Oluttyyleistä puhuminen on myös näiden kuusikymppisten belgialaisten kanssa mahdotonta; aihe ei kiinnosta heitä paljonkaan. Bauweraertsin kodin lähellä Brysselissä oli 1970-luvun lopulla Moortgatin panimon varasto, josta hän osti silloin tällöin korillisen paholaisen olutta. Oerbier, De Dolle Brouwersin ensimmäinen kaupallinen tuote, näki päivänvalon marraskuussa 1980. My Chouffe Story -kirjassaan Bauweraerts sepittää tietoisen naivistista tarua siitä, kuinka hän ja Gobron olivat saaneet oluen reseptin alueella asuneelta ikivanhalta tontulta. Kaikki tapahtui yrityksen ja erehdyksen taktiikalla, ja tietoa oli hyvin niukasti saatavana. Tonttu haastaa hiivaukon Samoihin aikoihin toisella puolella Belgiaa eräs toinen parivaljakko harjoitteli oluenpanoa vanhasta pesukoneesta sovelletulla laitteistollaan. Jos Kris Herteleer pitääkin De Dolle Brouwersia ensimmäisenä nykyisistä uusista pienpanimoista, Achouffen Chris Bauweraerts väittää samaa omasta panimostaan. Lähdettiin kokeilemaan ilman kiveen hakattua suunnitelmaa siitä, millainen oluesta pitäisi tehdä. – Me emme totuuden nimessä tienneet yhtään mitään oluenpanosta. Pah! Olen yrittänyt puristaa kummaltakin panimomestarilta tietoa siitä, mikä inspiroi tekemään ensimmäisestä Oerbieristä tai La Chouffesta juuri sellaista kuin siitä tuli
Ensimmäisten panimoiden ja olutravintoloiden rinnalle syntyi noihin aikoihin myös paikallisiin oluisiin erikoistuneita kauppoja ja tukkuliikkeitä. Usein listalta tosin löytyi myös Rodenbach. Se oli alun perin viiniravintola, mutta pian huomattiin, ettei paikallisen yleisön juomamaku vastannut ajatusta ja niinpä Bodega erikoistui oluihin. Bodega-baarin Van Dyck ja Boudewijn muistelevat tukeutuneensa 1970-luvun lopun Antwerpenissa Den Boemelaar -kaupan valikoimiin. Bodega on melko todennäköisesti varhaisin oluthuone, jonka ajatuksena on ollut koota pitkä lista kiinnostavia pienpanimo-oluita eri puolilta Belgiaa. – Minulla on sitä edelleen pari pulloa kellarissani. Muilta osin hän toteaa – Chris Bauweraertsin tavoin – ettei belgialaisessa olutkentässä tuohon aikoihin tunnettu juuri lainkaan ulkomaisia pienpanimo-oluita, eivätkä sellaiset siis myöskään päässeet inspiroimaan heidän omia varhaisia oluitaan. Tuo Pierre Celisin luomus oli vielä 40 vuotta sitten paljon lähempänä Hoegaardenin vanhaa, kirpeän monivivahteista vehnäolutta kuin nykyinen AB-InBevin tulkinta. Monet näistä ovat muuttaneet nimeään tai konseptiaan, mutta yhä jatkavat ainakin vuonna 1983 perustetut Moeder Lambic Brysselissä ja ’t Brugs Beertje Bruggessä. – Tyypillinen juomalista baarissa sisälsi Pilsin, Exportin, Pale Alen, Scotchin ja jonkin luostarioluen, ja sitten kahvia, vettä, limonadia, teetä ja Chocomilkiä. Kaiken saattoi valmistaa isossa juomatehtaassa. Nuori erikoisoluista kiinnostunut sukupolvi teki silti neljän vuosikymmenen takaisessa Belgiassa muutakin kuin perusti panimoita. Eri puolilta Belgiaa haalittiin ennakkoluulottomasti luostarioluita, saisoneja ja lambiceja, mutta valikoimaan eksyi toisinaan myös esimerkiksi jokin saksalainen vahva olut. Suppeampi mutta mielenkiintoinen valikoima on tätä ennen ollut ainakin Antwerpenissä jo Den Gouden Leeuw -baarissa. Pariskunta Dirk Van Dyck ja Leen Boudewijn, jotka nykyisin pyörittävät Antwerpenin legendaarista Kulminator-baaria, perustivat ensimmäisen olutravintolansa Bodegan vuonna 1974. Pian oluthuoneita syntyi muitakin, esimerkiksi Le Miroir Brysseliin ja De Hopduvel Gentiin. Hieman yllättäen hän kuitenkin mainitsee yhtenä mieleen jääneenä oluena noilta vuosilta vanhan Thomas Hardy Alen, jota antwerpeniläinen olutkauppa Den Boemelaar oli onnistunut hankkimaan valikoimiinsa. 12 OLUTPOSTI Olut, joka todella räjäytti nuoren Chris Bauweraertsin tajunnan, löytyi kuitenkin La Houblonnière-baarista Brysselin Place de Londresilta. # Els ja Kris Herteleer isännöivät vuonna 1980 perustettua De Dolle Brouwers -panimoa Länsi-Flanderin Esenissä. . Se oli tullut uutuutena hanaan ja oli nimeltään Oud Hoegaerds. Olutbaareja, kauppoja ja tukkureita – Belgiassa oli olemassa kourallinen pienempien vanhojen panimoiden niin sanottuja paikallisoluita, mutta nimen mukaisesti niitä myytiin lähinnä oman kylän kirkontornin näköpiirissä. Kris Herteleer puolestaan muistelee pitäneensä nuorena joistakin trappistioluista, mutta toteaa samaan hengenvetoon, ettei erikoisoluita tahtonut vielä saada 1970–1980-luvuilla juuri mistään. Gentissä toimiva Dranken Geers oli ensimmäisiä juomatukkureita, jotka ottivat tehtäväkseen tarjota asiakkailleen pienpanimo-oluita myös muualta kuin omalta lähialueelta. Brysselissä aloitti vuonna 1983 iranilaisen Nasser Eftekharin Bier Mania, joka on yhä toiminnassa. Vuosina 1982–1984 Brasserie d’Achouffen laitteistoilla oli mahdollista valmistaa kaksi hehtolitraa olutta kerralla.. Belgialaisen vehnäoluen pelastaja Pierre Celis säätää laitteistoaan alkuperäisellä Hoegaardenin panimolla vuonna 1972. Geersin perhe myi alusta asti La Chouffe -oluita asiakasbaareihinsa ja oli myös Hoegaardenin Pierre Celisin varhaisimpia jakelijoita. Niitä sai pienpanimoiden itse omistamista baareista, eikä niitä tunnettu muualla maassa, Herteleer kertoo
Tästä alkoi tutkimusmatka erikoisten lambic-oluiden maailmaan. Vielä 1980-luvulla piti odottaa neljästi vuodessa ilmestyvää jäsenkirjettä. Myöhemmin hänelle selvisi, ettei olut isoissa pulloissa ollut gueuzeä vaan kriekiä. Se on paitsi arviontija keskustelualusta, myös väline, jolla saa reaaliajassa selville mitä uusia oluita lähistöllä tai jossain kauempana on saatavilla, Pattyn sanoo. Yhdistys oli nimeltään De Objectieve Bierproevers (OBP), ja sen toimintaa jatkaa nykyinen kuluttajaliitto Zythos. Pattyn oli itse nuorena pikemminkin viinikuin olutihminen. Kuka Poperingen ulkopuolella voisi olla kiinnostunut Hommelbieristä! Objektiiviseksi oluen maistajaksi kellarin kautta Oluenystävien verkosto ei olisi kuitenkaan täydellinen ilman asiaan vihkiytyneiden kuluttajien omaa yhdistystä, ja tällainen syntyikin ensin Belgian hollanninkieliseen osaan vuonna 1985. Sen aikana aloitettiin kuitenkin monia tärkeitä kampanjoita, joita Zythos nyt jatkaa, esimerkiksi paremman informaation saamiseksi olutpullojen etiketteihin, Pattyn pohtii. Intohimoiselle oluiden maistelijalle ja arvioijalle viime vuodet ovat olleet juhlaa, kun uudet oluet eri Euroopan maista ja muilta mantereilta ovat saapuneet hyökyaaltona Belgian baareihin. – Jos pitäisi sanoa yksi asia, mikä nykyisin on eri lailla kuin ennen, vastaus olisi selvä. Ne olivat olleet Belgiassa jo pitkään katoavaa kansanperinnettä, mutta 1970-luvulla nuoren sukupolven keskuudessa oli alkanut viritä marginaalista kiinnostusta perinteitä sekä aitoja, käsityönä valmistettuja tuotteita kohtaan. OLUTPOSTI 13 Ajan henkeä kuvaa se, että kun Domi niek Geers vieraili vuonna 1981 Poperingen lähistöllä Van Eecken panimolla ja tiedusteli mahdollisuuksista myydä heidän Hommelbieriään Gentin alueella, panimon väki piti ajatusta naurettavana. Jälkimakuun “ei muodostunut uutta makua”. Utelias nuorukainen, joka ei ollut moisesta oluesta kuullutkaan, avasi luvan saatuaan toisen pulloista. Siellä oli kaksi pölyn peittämää samppanjapulloa, joita ei kuulemma pitänyt liikuttaa, koska niissä ei ollut viiniä vaan gueuze-olutta. – Ehkä yhdistys pelasi itsensä osittain paitsioon askeettisen lähestymistapansa vuoksi. Internet on muuttanut kaiken. Vuoden Olutravintola 2016 BRYGGERIN TUOTTEET OVAT AINA PAIKALLISTA KÄSITYÖTÄ Sofiankatu 2, 00170 Helsinki · www.bryggeri.fi Joris Pattyn ja Chris Bauweraerts muistelevat vanhoja aikoja Antwaerps Bierhuyske -baarissa lokakuussa 2016.. Kun Joris Pattynin kanssa juttelee nykypäivän oluttrendeistä, on selvää, etteivät 40 vuotta olutaktivistina ole laimentaneet hänen innostustaan vähääkään. Vaikutelmaamme oluista kuuluvat väistämättä myös esimerkiksi historia, paikalliskulttuuri, aikaisemmat kokemukset, maistelutilanne ja omat mieltymykset. Oluiden arviointi puhtaasti aistien varassa oli ehkä aikanaan tuore lähestymistapa, mutta siinä sivuutettiin myös olennaisia asioita, joita OBP:n oppaissa ei katsottu huomioimisen arvoisiksi. Hänen tiensä oluenystäväksi kulki isän viinikellarin kautta. OBP:n olutoppaan mukaan esimerkiksi Cantillonin gueuze oli “kevyt, aromiltaan hieman hapan ja hieman katkera, maultaan erittäin hapan olut”. – OBP:lla oli suuri merkitys tuon ajan belgialaisten oluenystävien kokoamisessa yhteen, muistelee alkuajoista asti mukana ollut Joris Pattyn, joka on sittemmin kunnostautunut olutkirjoittajana, aktiivisena reittaajana ja kilpailutuomarina. Sana “objektiivinen” yhdistyksen nimessä viittasi perustajajäsenen Peter Crombecqin kehittelemään filosofiaan, jonka mukaan oluen maistelussa piti välttää viinisnobien teeskentelevää kielenkäyttöä ja keskittyä aisteilla todennettaviin absoluuttisiin makuihin
Panimon tie on kuitenkin ollut pitkä ja omistaja Armand Debelder on parikin kertaa ollut valmis heittämään pyyhkeen kehään. Suuri osa hänen elämätyöstään oli mennyt pilalle yhden viallisen termostaatin ansiosta! Kuin Fenix-lintu Debelder nousi tuhkista. LOTIN JUNA-ASEMALTA ON NOIN 5 MINUUTIN KÄVELYMATKA. Isoimman varaston termostaatti oli yön aikana mennyt rikki ja 80 000 pullon varaston lämpötila noussut tavallisesta 18 asteen kypsymislämpötilasta 60-70 asteeseen. Pilaantuneet lambicit päätettiin tislata Armand’Spirit nimiseksi tisleeksi, jota myyntiin panimon pelastamiseksi. Vuonna 1997 Armand Debelder teki yhden elämänsä isoimmista päätöksistä ja siirtyi lambic-sekoittajasta oman panimon omistajaksi. Olut on sekoitus vuosien 2013, 2014 ja 2015 lambicia ja keitetty kokonaan uudella panimolaitteistolla. Kaikki on uutta. 3 FONTEINEN MOLENSTRAAT 47, 1651 LOT (BEERSEL) HTTPS://3FONTEINEN.BE MAISTELUHUONE JA KAUPPA AVOINNA KE-LA KLO 10-17. 3 Fonteinenin alku Debelderin vanhemmat, Gaston Debelder ja Raymonde Denoncker, ostivat 1953 ravintolan Beerselissä ja nimesivät sen 3 Fonteineniksi. Heillä oli käytössä uusi panimolaitteisto, muun muassa 4 000 litran coolship. Armand Debelderin uhkarohkea päätös kannatti, lambic-oluet kokivat renessanssin ja 2008 panimo teki ensimmäisen kerran voittoa. Panimo on syyskuussa 2016 ensimmäisen kerran pitänyt avoimien ovien päivät uudessa tynnyrivarastossaan Lotissa Brysselin eteläpuolella, jossa sijaitsevat myös panimon uusi maisteluhuone ja olutkauppa. Yli 13 000 pulloa oli räjähtänyt ylipaineesta ja Debelder oli valmis lyömään hanskat tiskiin. 3 Fonteinen 3 Fonteinen on monien lambicin ystävien lempipanimo. Toinen hyvin arvostettu panimon olut on Oude Geuze Cuvée Armand & Gaston, joka julkaistiin 2016. Kaverit ja tuttavat keräsivät rahaa pelastaakseen panimon. 1990-luvun alussa lambicin alhainen suosio aiheutti isoja ongelmia ravintolalle, asiakkaita kiinnostivat enemmän halvat lagerit ja makeat hedelmäoluet. Samassa talossa oli jo vuodesta 1887 toiminut lambic-blenderi ja Gaston Debelder oppi nopeasti tekemään omia lambic-blendejä asiakkaille sekä varastoimaan vanhoja lambiceja kellarissaan. Näiden lisäksi löytyy myös erilaisia sekoituksia, kuten Hommage – lambic, johon on lisätty 30 prosenttia Pajottenlandin vadelmaa ja 5 prosenttia kirpeitä kirsikoita. Panimon oluet ovat erinomaisia ja arvostettuja ympäri maailman. Nyt kun panimon uusi varasto, maisteluhuone ja oma olutkauppa vihdoinkin ovat auki, näyttää tulevaisuus sekä 3 Fonteinenille että Armand Debelderille valoisalta. Vuonna 2015 he päättivät yhdistää pienet varastonsa yhdeksi isoksi. Myös pienet erikoiserät siitä, mitä oli jäljellä tammitynnyreissä, myytiin ulos Armand’4-sarjana, joka saavutti suuren suosion lambic-ystävien kesken. Armand ja hänen veljensä Guido Debelder alkoivat työskennellä ravintolassa 1970-luvulla, Armand keittiössä ja lambic-sekoittajana, Guido hoitaen hallinnolliset asiat. 14 OLUTPOSTI TEKSTI JA KUVAT ANDRÉ BRUNNSBERG A rmand Debelderin katseessa on sekä väsymystä että ylpeyttä. Armand Debelderillä on yli 40 vuoden kokemus lambicien sekoittajana.. RESTAURANT 3 FONTEINEN HERMAN TEIRLINCKPLEIN 3, B-1650 BEERSEL WWW.3FONTEINENRESTAURANT.COM RAVINTOLA ON AUKI KAIKKINA PÄIVINÄ PAITSI TIISTAISIN. Syyskuussa 2012, kolmen vuoden tauon jälkeen Armand ja hänen uusi panimokollegansa Michaël Blancquaert aloittivat uudestaan lambicin panemisen. Olut pantiin Armandin isän Gaston Debelderin muistoksi ensimmäisen kerran 2007. Vuonna 2002 vanha ravintola siirtyi kokonaan hänen veljensä omistukseen. BUSSI 154 LOTIN ASEMALTA. 3 Fonteinen tänä päivänä Tänä päivänä panimon valikoimaan kuuluu perinteiset lambicit, farot, gueuzet sekä kirsikkaja vadelmaoluet. Kuitenkin Debelder jaksaa vielä neljännen ja viimeisen päivän ottaa vieraita vastaan ja kertoa heille lambicin salaisuudet, kuinka oluet kypsytetään isoissa tammitynnyreissä ja kuinka varaston koko pinta-ala on tarkoitus ottaa käyttöön. Tuhoisa yö Valitettavasti tämä kaikki muuttui yön yli toukokuussa 2009
Juotavuus ja alkuperä ovat ensisijaisia. Sitä ennen Leboucq oli pannut olutta St. Muun muassa USA:ssa ja Englannissa etikettiä pidettiin rasistisena, mutta ajatus oli päinvastainen. – Hiiva ei ole oluessa vain yksi raakaaine muiden joukossa, hän on yksi panimon työtekijöistä ja meidän muiden työ on pitää ”hänet” tyytyväisenä. de Baets toteaa, että Brasserie de la Sennelle on tärkeää tehdä yhteistyötä Brysselin oikeiden panimoiden kanssa. OLUTPOSTI 15 P animon perustivat kaksi kaveria, Bernard Leboucq ja Yvan de Baets, vuonna 2006. – Ne ovat kaikki Jean Goovaertsin suunnittelemia. Pyysin laboratoriotamme selvittämään kontaminaation aiheuttajan. – Kun St. Tilat uudelle panimolle löydettiin Molenbeekista, mutta kesti melkein viisi vuotta ennen kuin ensimmäinen keitos tehtiin tilassa, jossa ennen oli toiminut leipomo. Panimon oluet Tapaan Yvan de Baetsin panimon askeettisessa olutkahvilassa. Heidän mielestään sen ajan oluttarjonta Belgiassa oli pitkälti isojen panimoiden hallussa, oluet olivat ylimakeita ja humalan antamaa katkeruutta vältettiin. – Sain yhdeltä naistuttavaltani hänen tekemää kotiolutta, jossa oli pieni kontaminaatio. Olut saavutti suuren suosion Brysselin kongolaisten keskuudessa, mutta panimo päätti kuitenkin vaihtaa etiketin. Peter’sin panimolla, de Baets taas De Ranken-panimolla. Keskustelun jälkeen voin todeta, että hänellä on miltei filosofinen näkemys panimon oluista. OLUTTA VOI OSTAA MYÖS MUKAAN. Panimon filosofia näkyy muun muassa käymistankeissa. Taustalla näkyi Brysselin Atomium-monumentti. Hiivan alkuperä on hyvin erikoinen. Gillesin kaupunginosa Brysselissä täytti 800 vuotta, panimme juhliin oluen Cantillonin Jean Van Royn kanssa. Hän on nuori taitava ja persoonallinen suunnittelija, joka on tehnyt työtä myös muun muassa Cantillonille, kertoo de Baets. Brasserie de la Senne – perinteinen modernisti . Tynnyrikypsytystä ja villihiivaa La Senne julkaisi noin vuosi sitten uuden oluen, jossa oli käytetty Brettanomyces Bruxellensis -hiivaa, jota usein kutsutaan villihiivaksi. Panimo on aloittanut tynnyrikypsytyksen keväällä 2017, mutta vielä on liian aikaista puhua tuloksista. Brysselin Molenbeekin kaupunginosassa, joka on viime vuosina tullut tunnetuksi terroristien piilopaikkana, sijaitsee yksi Belgian parhaista panimoista. Miehen kädessä oleva kivääri asetti oluen myyntikieltoon Pohjoismaissa. de Baetsin mukaan Bryssel on kaoottinen paikka, ja etiketti symboloi miten väärin Belgian kolonialismin aika oli ja miten tänä päivänä byrokratia on monien Brysselissä asuvien suuri uhka. Nykyään Zwarte Piet tunnetaan nimellä Zwët IPA. Brasserie de la Sennen värikkäät etiketit keräävät kehuja ympäri maailman.. Etiketit ja yhteistyö Mainitsen ohimennen miten tyylikkäitä panimon etiketit ovat. Silloin kun ”hän” on tyytyväinen, syntyy hyvää olutta, kuvailee de Baets. Myös hiiva on la Sennelle tärkeä ja nykyisen hiivakantansa panimo on saanut lahjana tunnetulta belgialaiselta panimolta. Hän harmittelee, että osa kaupungin uusista panimoista panee suurimman osan oluistaan sopimuksella Brysselin ulkopuolella. Emme käytä amerikkalaisia humalalajikkeita, vaan humalamme tulevat Sloveniasta, Saksasta, Tšekistä sekä Englannista. Useimmiten oluet käyvät noin viikon, jälkihumalointi tehdään käymisen lopussa ja sitten seuraa kahden viikon kypsytys kylmässä lämpötilassa. Nykyiset tilat ovat nyt liian pienet ja suunnitelmissa on ottaa käyttöön uusi tila ja uudet keittolaitteet – mutta pitää vanha pienempi panimo erikoiserien keittoon ja tynnyrikypsytykseen. Zwarte Piet (Musta Pekka) -nimisen oluen etiketissä esiintyi piirretty tummaihoinen mies, kuin suoraan Tintti Kongossa -sarjakuva-albumista. Selvisi että oluessa oli hyvin puhdas Brettanomyces-hiivakanta, luultavasti peräisin la Senne-joen ympäristöstä, josta monet lambic-panimoiden villihiivatkin tulevat, kertoo de Baets. Maistamme lopuksi panimon uusimman oluen, Obbrusselin, joka on pantu yhteistyössä Cantillonin kanssa. – Meidän oluissamme on todella tärkeätä, että ne ovat maultaan tasapainossa. Olemme perinteisiä modernisteja, kertoo de Baets. Yksi etiketti aiheutti polemiikkia pari vuotta sitten. Maltaat ovat samat kuin Cantillonin lambiceissa, hiivoina on meidän panimon oma sekä Brettanomyces-villihiivakanta, jonka löysimme, totta kai, St. BRASSERIE DE LA SENNE CHAUSSÉE DE GAND, 565, 1080 BRYSSEL WWW.BRASSERIEDELASENNE.BE PANIMON BAARI ON AUKI MA-PE 9-15, RATIKKA 82 PYSÄHTYY PANIMON EDESSÄ. Tavallisten korkeiden rosteritankkien sijaan panimo käyttää räätälöityjä leveitä tankkeja, joissa hiivalle ei synny samanlaista painetta. Gillesistä, toteaa de Baets nauraen. Sitä ennen kaverit panivat oluensa De Rankenilla ja Proefbrouwerijlla. de Baets ei kuitenkaan paljasta panimon nimeä
TEKSTI JA KUVAT ANDRÉ BRUNNSBERG JA MARIA MARKUS Viisi oluenystävän ravintolaa Brysselissä Etsitkö hyvää ruokaa ja olutta Brysselissä. 16 OLUTPOSTI. Näillä vinkeillä et mene vikaan
Moinette-juustoa joka on kypsytetty Dupont-panimon oluella. Olutlista on hyvin kattava ja erikoiseriä on usein saatavilla. Tarjolla on myös hyvä juustovalikoima, mm. Ravintola ei ota vastaan pöytävarauksia, joten valmistaudu jonottamaan ulkopuolella tai tule paikan päälle aikaisin illalla. Restobieres’n Chef Alain on yksi cuisine à la bière -genren arvostetuimmista kokeista ja omassa ravintolassaan hän voi vapaasti kokeilla toimivia yhdistelmiä. Isompien seurueiden kannattaa varata pöytä etukäteen. Restobieres RUE DES RENARDS 9 WWW.RESTOBIERES.EU OLET LÖYTÄNYT oikean paikan, jos haluat syödä ja juoda hyvin. Le Bier Circuksen olutlista sisältää mm. Olutlista ei ole kaupungin pisin, mutta oluet ovat tarkoin valittuja ja sopivat hyvin ruokalajien kanssa. Olutlista on lyhyt, mutta usein vaihtuva, ja saman voi sanoa ruokalistasta, joka vaihtuu päivittäin. Pin Pon PLACE DU JEU DE BALLE 62 WWW.FACEBOOK.COM/APERO.PINPON TÄMÄ MODERNI ravintola ja baari sijaitsevat entisen paloaseman portilla kahdessa kerroksessa Marollen torin laidalla, jossa järjestetään päivittäin kirpputori. lambiceja Suosittu Les Brassins sijaitsee Ixellesin vilkkaassa kaupunginosassa Restobieressä yhdistyy cuisine à la bière ja hyvä tunnelma. Les Brassins RUE KEYENVELD 36 WWW.LESBRASSINS.COM IXELLESIN KAUPUNGINOSASSA sijaitseva yksinkertainen, hyvä ja halpa ravintola, jolla on paikallisia oluita kuten Cantillonia ja Brasserie de la Senneä tarjolla. OLUTPOSTI 17 Le Bier Circus RUE DE L’ENSEIGNEMENT 57 WWW.BIER-CIRCUS.BE RAVINTOLA ON erikoistunut cuisine à la bièreen, joten melkein kaikki annokset lihapadoista pastaan sisältävät olutta. Nüetnigenough RUE DU LOMBARD 25 WWW.NUETNIGENOUGH.BE HYVIN SUOSITTU ja aivan liian pieni bistrotyylinen ravintola aistikkaalla olutvalikoimalla lähellä Manneken Pisiä. Omalaatuinen sisustus luo myös tunnelmaa. Itse paikka on jaettu kahteen osaan, baariin ja rauhallisempaan ravintolaan. Monessa ruokalajeissa on käytetty olutta raaka-aineena ja henkilökunta suosittelee mielellään olutlistalta sopivat juomat. Pöytävaraus on suositeltavaa. Ruokalistalla on muun muassa Kriekissä keitettyä kania sekä tietenkin simpukoita. OT A RESEPTIT OLUTPOSTI.FI
Ensimmäiset oluet tulivat myyntiin vuonna 2015, sitä ennen veljekset olivat kokeilleet ja kehitelleet oluiden reseptejä muutaman vuoden ajan. Se oli niin hankala operaatio, että se jäi yhteen kertaan. Tämän jälkeen panimo siirtyikin kuivahiivan käyttöön. Molemmissa käytettiin lisäyskasvatuksella saatua Wyeastin trappistihiivaa. Niissä kiehtovat monipuolinen makumaailma ja toisaalta helppo juotavuus. Panimolla valmistetut belgioluet olivat kaikki tynnyrioluita, paitsi pieni erä joka pullotettiin Lammin Sahdilla ja myytiin Alkon kautta. Kyllä meidän tausta oli enemmän Jenkeissä kuin missään muualla ideologian ja toiminnan kannalta. Stadin Panimolla pantiin vuoden 2002 lopussa duppel sekä seuraavan vuoden alussa tripel-olut. Panimon oluiden valmistuksesta vastasi Ari Järmälä, useita kotioluen Suomenmestaruuksia voittanut oluttaitaja. Uskoisin että hiiva on edelleen käytössä joissain Brasserie de la Sennen Belgiolut Suomessa – lyhyt historia Belgityylisiä oluita ei kovin moni suomalaispanimo ole vuosien saatossa rohjennut tehdä. Harjun mukaan muutkin raaka-aineet vaikuttavat. – Belgioluissa hiiva on usein – tai sen oletetaan olevan – persoonallisempi ja monipuolisempi osa makupalettia kuin esimerkiksi Amerikan pale aleissa, jossa tilan saavat selkeämmin humalat ja maltaat, pohtii Harju hieman kärjistäen. Belgian rikas oluthistoria ja kulttuuri luostaripanimoineen on tietenkin myös mielenkiintoinen. Järmälän mukaan hiivan lisäyskasvatus toi mukanaan kontaminaatio-ongelmat. Panimo osallistui omalla osastolla kahteen ensimmäiseen Bruxellensis-olutfestivaaliin. Stadin Panimo oli myös ensimmäisenä suomalaisena panimona ulkomaisilla olutfestivaaleilla. Nyt kajahtaa Oulusta Uuden polven pienpanimoista oululainen Maistilan panimo on lähtenyt rohkeasti panemaan belgityylisiä oluita. Vieras Belgiasta: Yvan de Baets Stadin Panimolla 2005.. – Belgiassa poliitikot juovat julkisesti oman maan oluita ja ovat niistä ylpeitä. Maistilan ote belgioluisiin on sekä traditionaalinen että tyyliä kaikki sallittu. 18 OLUTPOSTI OLUTILMIÖ TEKSTI TAPIO LUNDELL KUVAT JUHA TRETJAKOV, MAISTILAN PANIMO JA KARI LIKOVUORI V uonna 1999 aloittanut Stadin Panimo oli ensimmäisiä kotimaisia pienpanimoita, jonka tuotteisiin kuului myös belgialaistyylisiä oluita. – Siihen aikaan ei ollut internetiä, mistä olisi voinut tilata oluen raaka-aineet, joten oluen hiiva kasvatettiin Van Steenberge-panimon tripel-olutpullon pohjasta saadusta hiivasta, kertoo Järmälä. Perinteisesti useat belgioluet ovat pullokäymisen ansiosta vahvasti hiilihapotettuja. oluissa, Stadin Panimon perustajiin kuulunut Kari Likovuori muistelee. Riku Harju kertoo, että belgioluet olivat heille ensimmäinen ahaa-elämys oluiden maailmaan. Vuonna 2004 panimolla valmistui vielä dubbel, joka ei Järmälän mukaan enää onnistunut yhtä hyvin kuin edelliset. Toki Belgia oli koko maailmalle esikuva sen valtavan tyylikirjon takia, mutta ei sen vaikutus kuitenkaan tainnut olla merkittävä kuin Italiassa, Ranskassa ja Hollannissa, joissa tehtiin alkuun melkein vain belgikopioita, Likovuori aprikoi. Esimerkiksi saison on taipunut panimolla moneksi: on pantu niin tyylinmukaisia kuin vahvemmin humaloituja sekä hedelmillä maustettuja ja villihiivoilla käytettyjä versioita. Entä onko belgityylisten oluiden teossa joitakin eroja verrattuna esimerkiksi amerikkalaisiin oluttyyleihin. Belgian olutkulttuurin vaikutuksia Euroopan-laajuiseen pienpanimobuumiin Likovuori ei pidä merkittävinä. Stadin Panimon kohdalla esikuvat olivat toisaalla: – Kyllä me Timo Konttisen kanssa jo seurasimme, mitä Jenkeissä tapahtuu, hankimme jenkkiskeneä kuvaavia opuksia sekä opiskelimme guerillamarkkinointia. Panimo on kahden veljeksen, Riku ja Joni Harjun, perheyritys. Hänen muistiinpanoistaan löytyy belgialaisen tripel oluen resepti vuodelta 1995. Riku Harjun mukaan suurimmat erot ovat käymispuolella ja raaka-aineiden suhteen hiivoissa. – Tehtiin me muuten saisonkin jossain välissä, näköjään vuonna 2002. Siihen sain Yvan De Baetsilta oluthiivan, joka oli hänen lempihiivansa panimokoulusta. Ikivanhoilla ja uniikeilla menetelmillä tehtävät lambicit ja Flanderin hapanoluet taas ovat ihan oma maailmansa. Vaikea kuvitella moista tapahtuvan meillä koto-Suomessa, vaikka sahdin suhteen, Riku Harju vertaa olutkulttuurien eroja. Muutama uskalikko kuitenkin löytyy alkaen alkuaikojen Stadin Panimosta tuoreeseen, pari vuotta sitten aloittaneeseen Maistilan Panimoon
Lopputuloksena oli rehellinen belgiolut: mallasta, humalaa, hiivaa ja tietenkin sokeria. – Tarjonta laajeni valtavasti heti 1995 Suomen liityttyä EU:hun ja maahantuonnin vapauduttua. Hän muistuttaa vielä, että meillä on myös klassisempia panimoita, joiden oluissa belgialaiset vaikutteet näkyvät, paraatiesimerkkinä Malmgårdin Panimo. Myöhemmin kesällä panimolla pantaneen taas Höveli blond alea ja lisää witbieriä ja saisonia. – Mieleen jäi ikuisesti Seinäjoen isäntä essuineen minihellamme äärellä keittelemässä kasaan kandisiirappia. Jälkipeli on passionhedelmällä, sitruunalla ja appelsiininkuorella maustettu saison, joka on panimon vakiotuote. Olutbuumin ”ensimmäinen aalto” alkoi vakiintua tuttuihin merkkeihin ja uusien tuotteiden kysyntä rauhoittui. 2000-LUVUN ALUSSA olutravintolakenttä oli hyvin kapea. – Belgialaiset klassikot kiinnostavat ja selvästi aiempaa enemmän nykyisin puhutaan ja ollaan kiinnostuneita myös perinteisistä happamista oluttyyleistä, kuten lambic sekä flaamilaiset punaiset ale-oluet. Entä miten belgialainen olutkulttuuri on vaikuttanut suomalaisen tekemiseen. Helsinkiläisten ns. – Joskus tuumimme, minkälainen palautusjuoma urheilun jälkeen passaisi parhaiten omaan makuun. Viime vuoden lopulla syntyi Mallaskosken Panimon Jyri Ojaluoman kanssa Päivänsäre-niminen Golden strong ale. Saisonin salaisuus on kahden Saisonhiivan ja Bretta-kannan yhdistelmä.. Ravintoloiden pullovalikoimasta jopa kolme neljästä oli belgialaisia erikoisuuksia. Varsinkin 1990-luvun lopulla ja vielä 2000-luvun alussa juuri belgialaiset oluet olivat kuluttajien suosiossa ainakin ravintolapuolella. Lehtinen toteaa, että tilanne on nykyisin melko lailla toinen: lähes jokaisessa ravintolassa, baarissa tai pubissa on tarjolla ainakin jotakin tuontitai erikoisolutta, yhä useammassa myös kotimaisia pienpanimo-oluita. Lehtinen näkee, että kaiken kaikkiaan belgialaisten oluiden tarjonta tuntuu kaventuneen muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Lehtinen aprikoi, että se on vaikuttanut lähinnä niin, että jokunen nykyinen pienpanimovaikuttaja on aikanaan saanut pahahkon olutkärpäsen pureman juuri belgialaisten oluiden kautta. Kärki oli todella vahva, mutta erittäin kapea. Myös belgialaisia. Belgialaiset oluet eivät ole nousseet muoti-ilmiöksi, mutta jonkinlaista piristymistä on tapahtunut. Erilaiset IPA:t ja APA:t ovat vallanneet valikoimat tällä hetkellä ja kunnollisille belgialaisille erikoisuuksille jää yhä vähemmän tilaa. Molempia osapuolia kiehtoi belgityylinen olut. Ensimmäisiä kalaravintoloita olivat vuonna 1992 perustettu Janoinen Lohi ja Vastarannan Kiiski sekä vuonna 1994 avattu Hilpeä Hauki. # Kaksi belgiolutta Maistilasta: Mormuska Saison ja La Koninen Pale Ale. Lehtisen mukaan 2000-luvun edetessä belgialaiset oluet poistuivat muodista. – Tuohon aikaan tilanne oli sellainen, että kaikki Suomessa tuontioluita myyvät ravintolat tunnettiin nimeltä ja ne suunnilleen osattiin luetella ulkomuistista. Toki sen kautta tulee myös ”kulman takaa” belgialaisia vaikutteita, kun monilla uuden aallon muodikkailla kärkipanimoilla kuten De Molenilla ja Mikkellerilla belgialaisten vaikutus on selvästi nähtävissä, Lehtinen puntaroi. Niitä on panimolla valmistunut jo useampaa sorttia. Meillä oli suunnilleen 30 ravintolaa koko maan laajuisesti, jotka myivät erittäin laajaa valikoimaa oluita. Ja siis vain ja ainoastaan hyvässä mielessä, velmuilee Riku Harju. Varsinkin hanavalikoimissa oli paljon belgialaisia oluita kuten Bel Pils, Steenbrugge Dubbel ja De Koninck. – Enemmän varmasti on vaikuttanut tämä uudehko craft-liike. ! Maistilan Panimon Joni ja Riku Harju. # Michael Jackson, Mikko Montonen, Juha Lehto ja Unto Tikkanen Stadin Panimon Kari Likovuoren vieraina. kalaravintoloiden valikoima painottui alkuaikoina belgioluisiin. Ne harvat ravintolat, jotka tarjosivat tuolloin laajaa olutvalikoimaa, pitivät belgialaisia oluita valikoiman keskiössä, kertoo Lehtinen. Panimon uusin belgivivahteinen olut on Riutunkainalo-niminen luostarihiivalla käytetty Baltic portteri. Tämä kapea rako täyttyy useimmiten kansainvälisesti tunnetuimmilla belgialaisilla tuotemerkeillä. Siitä ajatuksesta syntyi tämä olut. OLUTPOSTI 19 Belgiolut Suomessa – lyhyt historia BREWSEEKERIN TOIMITUSJOHTAJA Janne Lehtinen on ollut mukana oluiden maahantuonnissa 2000-luvun alusta lähtien. Lehtisen mukaan käänne tapahtui 2010-luvun alkupuolella, kun syntyi uusi olutharrastajien sukupolvi. Näiden lisäksi löytyi kenties 50 sellaista, jotka myivät hieman kapeampaa valikoimaa. Ravintolat tutustuttivat suomalaiset belgioluisiin Belgialaisten oluttyylien kirjo oululaisittain Harjun veljesten sydäntä lähellä ovat saisonja witbier-oluttyylit. Tuontioluita ei ollut muilla ravintoloilla tarjolla lainkaan, Lehtinen muistelee. Myös yhteistyössä Hiisi-panimon kanssa on syntynyt belgityylisiä oluita
Kuusipuista rakennettu taustakuosi esiintyy myös takaetiketissä embleemimäisenä tunnisteena, joten Kotiolutetikettikisan TOP 3 OlutPOSTIn ensimmäinen kotioluiden etikettikisa sai suuren suosion. Saimme etikettejä 44 eri tekijältä. Ilmeessä on modernein keinoin rakennettua retroa, joka tukee huumorin rikastamaa tekstiä. Nälkämaan Panimo Raati piti tasoa hyvänä ja yllättyi etikettien moninaisuudesta. K ilpailun raati valitsi kilpailun parhaiksi töiksi kolmen erilaisen kotipanimon etiketit. Raadin graafikkojäsen Mika Wist luonnehtii voittajatyötä näin: – Kuramutkan Panimon Mökäöljy-etiketissä graafinen tyyli noudattaa perinteisiin nojaavaa konseptiaan. Erityismaininta takaetiketin tarinalle. TEKSTI MARIAANA NELIMARKKA KUVAT KOTIPANIMOT Kärkikolmikkoa yhdistää tarinallisuus, retrous ja viimeistelty työn jälki. 1. Voittajakolmikko edustaa pintaraapaisua eri tyylisuunnista, joita kotiolutetikettien taiteilijat suosivat. Kärkikolmikkoa yhdisti tarinallisuus, retrous ja viimeistelty jälki, kuvailee Jami Teirikari. Tyylejä oli useita värikynäluonnoksista ammattimaiseen graafiseen jälkeen, mutta jokainen etiketti oli oma pieni taideteoksensa. Kuramutkan Panimo 2. 20 OLUTPOSTI. Kumpulan kotipanopaja 3. – Kilpailutöiden taso yllätti positiivisesti
Pate Pesoniuksen kynästä lähteneet työt ovat saaneet innoituksensa – samoin kuin oluiden nimetkin – joko jonkun biisin, oluttyylin, keittotilanteen tai dadaismin inspiroimina. fin lahjoittamilla tuotepalkinnoilla.. Voittajat palkitaan Panimonurkka. Kolmanneksi sijoittuneen kajaanilaisen Nälkämaan Panimon etiketit huokuvat perinteitä ja tarinallisuutta. Helsinkiläinen Kumpulan kotipanopaja osallistui kisaan May Day, Cosmic Debris ja Chocolate Jesus –oluidensa etiketeillä. Kuramutkan Panimo vaikuttaa Helsingissä, mutta sen juuret ovat EteläKarjalassa. OLUTPOSTI 21 Kilpailuun lähetetyt etiketit arvioineessa raadissa olivat mukana: • Mika Wist, graafikko • Simo Hämäläinen, SOS ry:n puheenjohtaja (emeritus) • Jami Teirikari, Tornion Panimo • Johan Jakobsson, Sinebrychoff • Jyri Ojaluoma, Mallaskosken Panimo kokonaisuuden hallinta yksityiskohdissa on hatunnoston arvoinen. Kunniamaininnan saa Joni Myllynevan Tunturi-panimon Lager, joka miellytti arvovaltaisen raadin silmää, mutta ei opiskelun harjoitustyönä täyttänyt kirjaimellisesti kotioluiden etikettikilpailun ehtoja. Englannin Loordista on helppo arvata, mikä oluttyyli on kyseessä, eikö vain
Oluissa, joissa on käytetty isompi määrä siirappia, voi aistia myös aavistuksen rommin makua. The Yeast Bayn Dry Belgian Ale 50 g kuivahumalointi Tettnangerilla 4 päivää kun käyminen on loppumaisillaan. Sokerit kannattaa lisätä, kun keittoaikaa on jäljellä noin 5-10 minuuttia, jotta ne ehtivät liuota vierteeseen, mutta aromit eivät ehdi karata keiton aikana. KOTIOLUT TEKSTI ANDRÉ BRUNNSBERG KUVA SHUTTERSTOCK Y leisin sokerityyppi belgialaisissa oluissa on kandisokeri, joka on koostumukseltaan kristallisoitua ruokosokeria. Kandisokeria löytyy sekä vaaleana, joka ei anna oluelle väriä että ruskeana, joka antaa hienovaraisia karamellin ja tummien kuivattujen hedelmien aromeita olueen. KEITTO: 75 min 60 min, 60 g Hallertau Tradition 15 min, 50 g Tettnanger KÄYMINEN: Hyvin kuiva belgialainen hiiva, esim. 7,5 % IBU: 35, SRM: 5 4,5 kg pilsner-mallasta 0,5 kg vaaleata kandisokeria 0,5 kg vehnähiutaleita 0,2 kg Cara Gold MÄSKÄYS: 65 asteessa 60 min, tai jos mahdollista, 42 astetta 15min, 62 astetta 30 min, 72 astetta 30 min, 78 astetta 15 min. Mitä kuivempi hiiva, sen vähemmän sokeria tarvitaan, jotta saadaan olueen vahva mutta kuitenkin samalla kevyt maku.. Tämän siirapin käyttö on hyvin yleistä belgialaisissa tummissa luostarioluissa ja antaa samat omalaatuiset aromit kuin tumma kristallisoitu kandisokeri, mutta korostettuna. Koska hiiva pystyy syömään melkein kaiken sokerin, sokeri ei anna oluelle runkoa, ainoastaan tiettyjä aromeja. Sopiva määrä on alle 20 % koko käymisaineista. Sokerin käyttö belgialaisissa oluttyyleissä Postmodern Hoppy Tripel, 20 litraa OG: 1.065, FG: 1.005, ALK. Kristallisoidun kandisokerin lisäksi on saatavilla myös tummaa kandisokeria siirappina. Tämän vaarallisen yhdistelmän salaisuus on sokerin käyttö oluen panemisessa yhdistettynä oikeaan hiivaan. Tähän vaikuttaa myös miten kuivaksi hiiva käy. 22 OLUTPOSTI Monet belgialaiset oluet ovat alkoholipitoisuudeltaan vahvoja mutta kuitenkin helposti juotavia
Pysy veneessä seuraamalla meitä Facebookissa.. Mutta suunnitelmia on. Tämä on aivan yleinen ilmiö. Vaikkapa oluen äärellä. Melkein 10 000 vuotta tässä on olutta ihmiskunnalle pantu, mutta raaka-aineista ei olutta juovilla ole mitään hajua. Lisäksi kotimainen olut on lähtökohtaisesti noin 99-prosenttisesti kotimaisista raaka-aineista pantu. Gruiteissamme yhdistyvät suomalaisen luonnon antimet ja viikinkien kaupparetkiltään tuomat mausteet. ON OIKEASTAAN kummallista, että tavallinen kuluttaja ei tiedä ihmiskunnan vanhimmasta juomasta juuri mitään. Yksinäiset ja kelkasta jostain syystä pudonneet kaipaavat seuraa kuten kaikki muutkin. Pääpanijamme ja arkeologi Kimmo Kyllönen — tuo olutmaailman Indiana Jones — on tutkinut vanhoja reseptejä ja päivittänyt ne uudelle vuosituhannelle. Ja virkeänä ja terveenä pysyykin. AIKUINEN ON terve kun se juo olutta kohtuudella. Humaloimattoman oluen maku on hapan, ja sen skandinaavinen henki sopii oivallisesti myös ruuan seuraan. Päivittäinen, tuttu viiteryhmä löytyy joillekin luontevammin lähipubista kuin uimahallista tai kauppakeskuksen penkeiltä. Työttömyys jaetaan ja kestetään yhdessä, murheet muuttuvat kevyemmiksi kun ne puhutaan ääneen. Proteiineja ja vitamiineja siinä on enemmän kuin viinissä. Monessa maassa sanotaan lasia kohottaessa nimenomaan ”terveydeksi”, meillä se on varovaisemmin ”kippis”. MIKKO SALMI Terveysjuoma olut Hopping Brewstersin gruit ale on satokausituote parhaimmillaan. Palkitsit itsesi jollain uudella oluella, annoit tarjoilijan suositella. Silloin sitä paheksuttiin. OLUTPOSTI 23 KEIKKAKEITTÄJÄ Kuva: Sebastian Trzaska Terveydeksi! Ehkä luet tätä juuri olutlasia huulillesi nostaessasi. Istahdit mieluisan ravintolan sohvalle, loikkasit arjesta kiireettömyyteen. ONKO YHÄ liian uskaliasta väittää olutta terveysjuomaksi. OTA KULAUS, toinenkin. Eivät tiedä monesti edes kokeneet ravintola-alan ammattilaisetkaan. Ei tietoa tarvitsekaan oluesta nauttiakseen, mutta ehkäpä nautinnon laajentamiseen ja uusien elämysten etsimiseen. Gruit ale viikinkiajan makurynnäkkö Saatavilla hyvin varustetuista ravintoloista ja baareista sekä kesän olutfestivaaleilta. Puuttuva prosentti on humala, jota ei meillä vielä panimoiden tarpeisiin kasvateta. Näin oli ainakin vielä toistakymmentä vuotta takaperin kun VTT:n biotekniikan professori ehdotti olutta ruokaympyrään muiden viljatuotteiden viereen. ENTÄPÄ MIELENTERVEYS. Samassa elämäntilanteessa olevat hakeutuvat toistensa seuraan, niin tehdään joka sosiaaliluokassa ja elämäntilanteessa. Olut on täynnä ihmisille hyödyllisiä hivenaineita ja vitamiineja: litra olutta sisältää 10-20 prosenttia päivän kuitutarpeesta. Vähemmälle huomiolle on jäänyt myös se, että aivan kuten viinissäkin, oluessa on antioksidatiivisesti vaikuttavia fenoleja
Sahti yllätti minut sokerisuudellaan, joka peitti vahvan alkoholipitoisuuden alleen, panimomestarin pestiä hoitava Steffens ihmettelee. Mielenkiintoinen maistiainen on tuoreista vaapukoista valmistettu vadelmasour, Rosa Viçosa. Haluamme tutustuttaa täkäläiset eri oluttyyleihin ja opettaa heille, kuinka artesaanioluita tehdään, Cascais tiivistää missionsa. Täydellisen oluen salaisuus – Täydelliseen olueen tarvitaan kolme tekijää: hyvä resepti, laadukkaat raakaaineet sekä intohimoiset ihmiset, Steffens tietää. – Portugalissa on pitkät perinteet viininvalmistuksessa, mutta oluen kulutus on keskittynyt lähinnä bulkkilagereiden litkimiseen. Amerikkalais-portugalilainen pariskunta Susana Cascais ja Scott Steffens hakivat oppia oluenpanemiseen rapakon takaa Seattlesta. ! ”Paikallisuus on vahva trendi portugalilaisessa olutskenessä”, Scott Steffens Dois Corvos -panimosta kertoo. Dois Corvosissa kiinnostuttiin suomalaisesta olutkulttuurista niin, että Cascais ja Steffens suunnittelevat tulevansa vuorostaan tänne. Panimon pienessä baarissa on 12 hanaa, joista noin puolessa on tammitynnyreissä kypsytettyjä oluita. Ruista ja katajanmarjoja Pyynikistä Suomalainen saattaa hieraista silmiään Dois Corvosissa: poriseeko pannuissa todella suomalaista sahtia. 4,5-prosenttisen Matinén mausta voi erottaa passionhedelmää ja sitruunaa, joita saattelee lempeän katkera jälkimaku. Vadelmat tulevat maan parhaalta tuottajalta Alentejon alueelta ja ne antavat lopputulokseen samppanjan säväyksen, Cascais kehaisee. 24 OLUTPOSTI TEKSTI KATJA NYKÄNEN KUVAT JUSSI PUIKKONEN V anha teollisuusalue Lissabonin laidalla oli pitkään tyhjillään, mutta parin viime vuoden aikana Beato on alkanut heräillä uudestaan henkiin. – Katajanmarjojen filtteröintiä olisi kiva oppia paikan päällä. Portugalilaiset oluet kiinnostavat suomalaisia. – Monet naiset ovat rakastuneet vadelmasouriimme. Yksi tulokkaista on Dois Corvos -käsityöläispanimo. Panimossa työskentelee kahdeksan olueen vihkiytynyttä ihmistä ja tuotantokapasiteetti kattaa noin 10 000 olutlitran kuukausivauhdin. – Olimme yksi ensimmäisistä pienpanimoista tällä seudulla, Steffens mainitsee. Toistaiseksi Dois Corvosin tuotteita on myyty vain naapurimaihin. Avioparin työnjako sujuu Steffensin mukaan mutkitta: vaimo ei puutu panemiseen, vaan huolehtii panimokierroksista sekä viennistä ja markkinoinnista. Portviinitynnyri tuo olueen pyöreyttä ja hedelmäisyyttä, moscateltynnyri taas makeutta ja kermaisuutta. Viime syksynä OlutPOSTI kertoi Porton kupeessa toimivan Letra-panimon aloittaneen tuonnin maahamme. Tuotantoa on tarkoitus tehostaa vuoden 2017 aikana. – Pyynikin käsityöläispanimon Samuli Peltonummi oli puoli vuotta vaihto-oppilaanamme ja toi tullessaan suomalaista ruista sekä katajanmarjoja, joista panimme perinteistä sahtia, Cascais valottaa. Dois Corvosin myydyin olut on Matiné-ipa. OlutPOSTI tutustui lissabonilaisiin pienpanimoihin. Yhteistyö Pyynikin käsityöläispanimon kanssa saanee pian jatkoa, sillä Peltonummen huhutaan vierailleen Beatossa uudemman kerran tämän vuoden alussa. Viiden oluen tasting kustantaa kahdeksan euroa. Naapurustoon on noussut taiteilijoiden työtiloja sekä undergroundbaareja. Steffens kertoo, että panimon rakennustyöt alkoivat lokakuussa 2013 ja ensimmäiset oluet syntyivät kaksi vuotta myöhemmin. Saisonit sopivat Cascaisin mukaan ostereiden kyytipoSuomalaista sahtia Lissabonin sydämessä – kierros pienpanimoissa Artesaanioluet ovat nousseet hitiksi portviineistään tunnetussa Portugalissa. Myös vienti Aasiaan on tarkoitus startata alkaneen vuoden aikana. " Dois Corvosin oluisiin on haettu inspiraatiota Suomesta asti.. Kahden korpin panimo Ruoan ja oluen yhdistämisestä on tullut trendi Portugalissa. Kymmenen Amerikan-vuoden jälkeen aviopari palasi Cascaisiin, sillä he halusivat olla mukana luomassa uudenlaista olutkulttuuria Lissaboniin
Chimera on kuin Hellerin perheen koti, sillä he viettävät pubissaan lähes kaiken aikansa. LX Breweryssä järjestetään jami-iltoja joka viikonloppu. Kuin kotiin tulisi – Euroopassa on skandimaita lukuun ottamatta huomattavasti vapaampi alkoholilaki kuin kotimaassani jenkeissä, Chimera-panimopubin omistaja Adam Heller väittää. AVOINNA SU–TO KLO 14–19 JA PE–LA KLO 14–00. Heller testailee olutreseptejä pienessä panimossaan pubin alakerrassa, vaimo viihdyttää vieraita yläkerrassa ja pariskunnan alakouluikäinen poika puurtaa läksyjä baaritiskillä. Vuosikausia kotiolutta panneena päätin, että asiaan on tultava muutos, LX Breweryn omistaja Duarte da Cunha sanoo. ”Kaupunki on tulvillaan katuruokakojuja, joista saa käsityöläisoluita”, Duarte da Cunha iloitsee.. Ne symboloivat minua ja miestäni portugalilaisen olutskenen uudisraivaajina, Cascais hymyilee. – Chimera Brewpubin Heller hakee humalansa täältä ja monet mustalaispanimot vuokraavat tilojamme, da Cunha mainitsee. Hanoista valuu neljää erilaista olutta ja ne kustantavat kaksi euroa kolpakolta. – Lissabonista puuttui rento kulmakuppila, jossa olutvalikoima elää jatkuvasti ja jossa henkilökunta muistaa asiakkaidensa lempijuomat ulkoa. – Kokkina osaan yhdistää outojakin makuja toisiinsa. – Porttereita nautitaan usein suklaan seurana, mutta yllättävän hyvä yhdistelmä on tarjota niiden kanssa raikkailla marjoilla koristeltua juustokakkua, hän vinkkaa. Dois Corvos tarkoittaa kahta korppia ja lainaa nimensä kaupungin vanhasta vaakunasta. Uusia pienpanimoita pompahtaa sinne tänne, sillä yrittämiseen ei liity mittavia riskejä, da Cunha kertoo ja mainitsee perusteluksi muun muassa löyhän lainsäädännön, jonka ansiosta oluen hinnat pysyvät maltillisina ja juominen on sallittua vaikka keskellä katua. OLUTPOSTI 25 jiksi, moscateltynnyreissä kypsytetyt oluet puolestaan vuohenjuuston pariksi. Olut onkin ajamassa viinin ohi. Tosin täytyy myöntää, että donitsiolueni meni hieman överiksi, hän hekottaa. AVOINNA PÄIVITTÄIN KLO 9-19, PE–LA 9–00. Suurin ero juomistavoissa on, etteivät amerikkalaiset nauti olutta lounaalla, mutta saattavat kumota monta tuopillista humalahakuisesti työpäivän päätyttyä. Lupasotkujen jälkeen maan ensimmäinen pienpanimo avasi ovensa alkuvuonna 2014. – Nykyään alkoholin kulutus Portugalissa on kääntynyt niin, että 51 prosenttia juo olutta, loput viiniä. – Kansantarun mukaan kaikki linnut kuolivat Lissabonista, mutta kaksi vahvaa korppia jäi henkiin. Haluan, että jokainen vieraamme tuntee olonsa kuin kotiinsa tulisi. Ideanikkarin aikeena on tuoda kaupunkiin myös panimoita ja pubeja kiertävä olutbussi. Panimon oma mikrobiologi viljelee ja kerää talteen erilaisia hiivoja. Donitsiolutta ja olutbusseja Kahdentoista vaihtuvan hanaoluen ohella Chimerasta saa klassista pubiruokaa, kuten New York -tyylisiä voileipiä. Hellerin kokkitausta näkyy myös oluenpanossa: hän valmistaa muun muassa chilillä maustettua maissiolutta mittatilaustyönä meksikolaisravintolalle. RUA PRIOR DO CRATO, 6. AVOINNA KE–LA KLO 17–01, SU KLO 17–00. Tulevaisuudessa Heller aikoo aloittaa viskin valmistuksen. Ennakkoluulottomista oluistaan tunnettu Chimera Brewpub tuo Lissaboniin panimoravintoloita kiertävät olutbussit. Chimerasta saa myös olutcocktaileja. Häntä ilahduttaa, että olutta voi ostaa mukaan baareista eivätkä maastavientiä rajoita tiukkaan laaditut säädökset. Oluiden, kuten chilistoutin sekä wasabilla ja inkiväärillä maustetun vehnäoluen, ohella LX Brewery myy oluttarvikkeita sekä järjestää oluenvalmistuskursseja. RUA DO FUNCHAL, 5. DOIS CORVOS. Paikallisuus on kovassa nosteessa. Portugalin ensimmäinen pienpanimo – Lissabon oli pitkään Euroopan ainoa pääkaupunki, jossa ei ollut omaa olutpanimoa. LX BREWERY. CHIMERA BREWPUB. RUA CAPITÃO LEITÃO, 94. Kuivasta valkoisesta portviinistä ja vehnäoluesta syntyy limen raikastama drinkki, suklaaportteri taas yhdistyy tuoreeseen inkivääriin. – Lämmin sää on ihanteellinen oluen nauttimiselle. Helleristä on hienoa, että Portugalissa juominen on ennen kaikkea osa sosiaalista kanssakäymistä. Nykyisin artesaanipanimoita on Portugalissa jo peräti 80. Hänet toi Lissaboniin klassinen syy: rakkaus portugalilaiseen sirkustaiteilijaan, jonka kanssa Heller pyörittää ennakkoluulottomiin oluisiin erikoistunutta Chimeraa
Ostereita ja kampasimpukoita on laajasti tarjolla, niiden suolainen aromi ja umamimaisuus ovat omiaan kuivan happaman siiderin kera. Siideristä tehdään calvadosta ja etikkaa, sillä maustetaan ruokia ja siideriä juodaan niin lounaalla kuin illallakin. Omena ja sitä kautta siideri on läsnä joka paikassa. Siiderit jaotellaan Normandiassa kuivuuden mukaan, jonka yleensä määrittää siiderin sokeripitoisuus. Normandian maukas siiderikulttuuri Normandia on kauneimmillaan keväällä, kun maisemaa halkovat miljoonat omenapuut täydessä kukassa. 26 OLUTPOSTI TEKSTI JA KUVA ANIKÓ LEHTINEN O menoita kasvaa pihoilla ja puutarhoissa sekä suurilla omenaviljelmillä. OT A RESEPTIT OLUTPOSTI.FI. Näin hiiva käyttää sokerit ja tuoksuun muodostuu sekä omenaisia että jopa navettamaisia aromeja, mausta taas tulee hapan ja omenainen. Normandiassa käytetään kaikissa ruoissa runsaasti voita ja kermaa sekä kuuluisaa briejuustoa. Voit järjestää myös oikeaoppisen siideritastingin netissä olevien ohjeiden mukaan. Normandialainen ruoka on raskasta ja lihapitoista, mutta happoinen siideri leikkaa sen tuhdimmat aromit raikastaen ruokakokemusta. Normandiasta löytyy toki myös makeita siidereitä, joita nautitaan esimerkiksi viilennettynä aperitiiviksi sekä normandialaisen brien kanssa. Kuivimpia eli extrabrut-siidereitä käytetään varsinkin ruokajuomina suolaisten makujen kera kuten vaikka ostereiden kanssa, kun taas kuivat eli brut-siiderit kelpaavat myös seurustelujuomiksi. Käyneen omenamehun historia ulottuu nykyisen Normandian alueella Rooman valtakunnan aikoihin asti. Normandiassa on sanonta, että siideriomenapuu kasvaa sata vuotta, tuottaa hedelmiä toiset sata vuotta ja sitten kuolee sata vuotta. Tästä omenalajikkeiden sekoittamisesta tulee normandialaiselle siiderille tyypillinen hieman käyneen omenainen aromi ja happoisen katkera maku. Osa toimijoista on hyvin pieniä ja perheomisteisia, ja he toimittavat siideriään vain lähialueille. Katso Olutpostin nettisivulta reseptit raikkaaseen brie-salaattiin siiderivinaigretellä, siiderimarinoituun loheen ranskalaisen rakuunakastikkeen kera sekä ranskalaiseen klassikkoon, tarte tatiniin siiderisuosituksineen. Suurin osa omenapuista on vanhoja ja niitä hoidetaan hellästi, koska mitä vanhempi puu, sitä enemmän hedelmiä se tuottaa. Sitä käytetään lähinnä seurustelujuomana tai aperitiivina. Siiderinteko Normandiassa on hyvin perinteikästä ja siiderintekijöitä on alueella yli 4 000. Siiderit valmistetaan puristetusta omenamehusta, jonka annetaan käydä itsekseen hyvin hitaasti, vaikka puolisen vuottakin. Happaman hedelmäinen omenasiideri sopii erinomaisesti suolaisten ja rasvaisten makujen kanssa ja brien kera siideri on täydellinen pari. Perry on maultaan pehmeämpää ja siinä on vähemmän happoja kuin omenasiiderissä. Omenalajikkeita on sekä makeita, happamia, katkeria että niin kutsuttua bittersweet eli makeankatkeria lajikkeita, joista siideri sekoitetaan, yleensä niin että katkeria olemalajikkeita on maussa eniten. Normandiassa eri omenalajikkeet ovat tärkeä osa siiderinvalmistusta ja omenapuita on laskettu olevan alueella noin yhdeksän miljoonaa. Pienempää mutta melkein yhtä perinteikästä on päärynäsiiderin eli perryn valmistus. Vaihtelua paikallinen ruokavalio saa merenelävistä, pitkästä rantaviivasta johtuen. Normandialainen kuiva siideri onkin erinomainen ruokajuoma. Normandiassa sekä kuivat että makeat siiderit tarjoillaan yleensä jalallisesta lasista
Ei esanssisuutta vaan aitoa persoonallisuutta. Jyrkissä on hyvä aromi, kivaa makeaa omenaa, mutta jälkimaussa tulee vastaan tunkkaisuutta, joka kääntyy lihaliemiSuomalaiset Isot pienet tuottajat CRAFTY APPLE CIDER DRY 5,5 % SAIMAAN JUOMATEHDAS, MIKKELI Tuoksussa tulee vastaan klassinen ajatus omenasta: puhtaan omenainen, tuore, miellyttävä, runsas ja selkeä omenan aromi. Makukaan ei mairittele aisteja: märkää pahvia, makeaa sokerilientä – ihmeellisiä sivumakuja, jotka eivät vastaa tämän pienen luokan klassikon herättämiä odotuksia. Juotavuus on kunnossa, mutta etikka-aromi jää päällimmäiseksi. Viinihiiva kehittää aromeita, jotka jakavat mielipiteitä; lienee makukysymys, kuuluvatko ne siideriin. Ulkoasu on hieman samea ja tuoksu erikoinen, kuin siemenet omenankodasta olisivat mukana. Mutta valitettavasti tästä ei tule suositustamme kesäsiideriksi: tuoksu on paksu, makea, epämiellyttävä. naisuudet tulevat happamuudesta. Alkoholi edesauttaa aromien esiintuloa ja säilymistä. Tuoksu on runsas, siinä on myös jotain ranskalaista, toisin sanoen navettahommia. Juomassa on enemmän tanniinia, joka tuo myös terävyyttä. Se on omenamehumainen. Lopputuloksena on juoma, josta puuttuu hedelmäisyys ja raikkaus, eikä se vastaa käsitystä hyvästä omenasiideristä. Lasissa viipyilee kaunis, kuulas, pureva, tiivis ja tyylikäs herkku. Lasin nuuhkaisu kuitenkin paljastaa, ettei olla perinteisillä siiderimailla. Maku on kamala, kuin halpa makuvichy. HH ½ CIDRE BOUCHÉ LE CLOS FLEURI 5 % CIDRERIE DE LA BRIQUE, SAINTJOSEPH, NORMANDIA, RANSKA Le Clos Fleuri pääsi uudelleen raadin arvioitavaksi uuden etikettinsä ansiosta. H ALITALON SIIDERI 4,7 % ALITALON OMENAVIINITILA, CIDER BERG OY, LOHJA Alitalon siiderissä on omppua. Tuoksun lisäksi myös maku on kovin makea. HH PARATIISI 4,7 % ALAHOVIN VIINITILA, KUOPIO Alahovin rutikuiva omenasiideri on väritön, mutta ei täysin tuoksuton: tinneri pyrkii nenään. “Silmät kiinni ja olet Moselin laaksossa.” HHH Pienet tuottajat JYRKI 4,6 % PAKSUNIEMEN JUOMATEHDAS Siideripiireissä legendan maineessa oleva Paksuniemen Juomatehdas herättää tekijän nimikkosiiderillä suuria odotuksia. HH ½ Irlantilainen DEVIL´S BIT 6 % ADAMS CIDER, TIPPERARY, IRLANTI Alkon valikoimaan huhtikuussa tullut irlantilainen siideri täyttää periaatteessa hyvän siiderin merkit: pieni tuottaja, joka valmistaa siiderin omien viljelysten omenista. HHHH Raadin valinta: POMA AUREA BRUT NATURE 6,5 % SIDRA DE ASTURIAS, SIDRA TRABANCO, LAVANDERA, GIJÓN, ASTURIA Tyypillisen espanjalainen ja silti omaa luokkaansa. Suomalaisen Pia Lehtisen suunnittelema etiketti on kiva, mutta mitä on käynyt itse siiderille. Siideri saa kiitosta luonteikkuudesta ja aidosta mausta. Vaikka siideri on kuiva, makua löytyy. Hapokkuuden puute leikkaa ihastusta. Poma Aurea on samppanjametodilla valmistettu, kastanjatynnyrissä kypsynyt siideri, jossa on omenaa sekä tuoksussa että maussa. Kepeähkö siideri ei kuplien ansiosta kaipaa täyteläisyyttäkään. Pikanttius toistuu maussa, joka on puhdas, pelkistetty, täysin omanlaisensa. Vanhan tutun eduksi on sanottava, että se paranee maistelun myötä – ehkä pullollisen juotuaan jo himoitsisi toista! HHH OMENASIIDERI 4,7 % MALMGÅRDIN PANIMO Malmgårdin Panimon omenasiiderissä on aistittavissa jopa häivähdys navettaa, kun juoma lämpenee. Siinä on sekä diasetyyliä että etikkaa. Maku on kuivempi, täyteläisempi, nasevampi ja terävämpi – kaikki nämä omimäiseksi virhemauksi. Mikään siideribuumi ei auta, jos luonteikkuus ja omaperäisyys puuttuvat. Kaiken kaikkiaan kevyt ja helppo siideri. Tuoksu on epäpuhdas, siitä nousee mummon parfyymiä ja keinotekoisia aromeja. HH ½ Etelä-Eurooppa L’AUTHENTIQUE CRAFT CIDER DOUX 2 % VAL DE FRANCE, LES CELLIERS ASSOCIÉS, PLEUDIHEN-SURRANCE, BRETAGNE Tämän miedon siiderin tuoksu on hyvin makea. HHHH TIN SOLDIER’S 4,7 % SUOMENLINNAN PANIMO, HELSINKI Tin Soldier’sista ei irtoa omenan tuoksua. Haikeudella keskustelemme myös perinteisissä siiderimaissa yleisestä tilan omasta villihiivasta. HH ROSÉ PUR JUS 4 % CIDRE ARTISANAL, LE BRUN Mieto siideri, joka on valmis tuottamaan elämyksiä! Hempeä roosa väri on peräisin punaisista omenoista, joiden punainen malto antaa värin. Toisaalta maku on puhdas, luonnollinen, aromatisoimaton; helposti juotava siideri, joka ei loukkaa ketään. HHHH ½. HHH ½ CRAFTY APPLE CIDER CLOUDY DRY 4,7 % SAIMAAN JUOMA TEHDAS, MIKKELI Craftyn miedompi, samea varsio on tuoksultaan tiiviimpi. Hienostunut maku olisi täydellinen, jos hedelmää olisi mukana vielä enemmän. Raadin on vaikea käsittää, miksi tällainen juoma on tehty. Omenaisuuteen sekoittuu viemärin aromeita, joten arkikäyttöön sopivasta miedosta siideristä arvioimme arkisesti, että voisi olla paljon parempikin. Hedelmä on kuitenkin hukkua sokeriseen ja siirappiseen lopputulokseen, jossa makeus jyrää. Omenahappo ja sokeri eivät ole siiderin välttämättömiä valmistusaineita. Näin pysähtyneellä meiningillä ei pärjää nykypäivänä. Herää kysymys, onko siiderintekoon valittu oikeanlaiset omenat. Raati veikkaa, että siideri on pantu valkoviinihiivalla, joka tekee tuoksusta viinimäisen. Maultaan Devil´s Bit on kiinnostava, toisaalta omenainen ja mukavan terävä, toisaalta kepoinen. OLUTPOSTI 27 MARIAANAN SIIDERIRAATI MARIAANA NELIMARKAN VIERAINA RAADISSA JENNI AALTO, TIMO KONTTINEN JA MIKKO SALMI. Maku ei raadin harmiksi vastaa odotuksia. Harras toiveemme on, että siiderintekijät saisivat kaikki elementit tasapainoon. Siideri on maultaan hyvin pelkistetty, simppeli, jopa mitäänsanomaton
HHHHH Hannu Nikulaisen valinta Ti in a Py yk kö 28 OLUTPOSTI. Oluen tuoksussa on hieman nahkamaisuuttakin. HHHH PYYNIKIN LIVING ROOM PYYNIKIN KÄSITYÖLÄISPANIMO, TAMPERE 5,5 % HANAOLUT Tämä meripihkanvärinen ja keskitäyteläinen IPA oli kevään Helsinki Beer Festivalilla tarjolla real alena. HHHH ½ NP BREWERS BIPA NP BREWERS, VAASA 6 % HANAOLUT Tässä lähes mustassa ja melko täyteläisessä black IPAssa kohtaavat monien tyylin oluiden tapaan hedelmäinen ja pihkainen humalointi sekä kahvimainen ja tuhkainen paahtuneisuus. HHH MALLASKUUN AMERICAN BROWN ALE MALLASKUUN PANIMO, LAPUA 6 % 0,33 L PULLO Tumman punaruskea ja melko täyteläinen brown ale on yhdistelmä brittityylistä pähkinämäistä, keksimäistä ja karamellimaista maltaisuutta sekä amerikkalaistyylistä sitrusmaista ja pihkaista humalaisuutta. Pyöreähkö sour ale. Tyylinmukainen uuden maailman brown ale. Humalakatkeruus korostuu erityisesti pitkässä ja jonkin verran paahtuneessa jälkimaussa. Humalointi on tyylinmukaisen maltillista. HHH KALEVA SUKLAAPUPU KALEVA BREWING, TAMPERE 5 % HANAOLUT Nimestä huolimatta ei suklaamaisuus hallitse tämän lähes mustan ja keskitäyteläisen brown alen makuprofiilia, vaikka suklaan ja kaakaon sävyjä löytyykin. HHH ½ UG HAPANPUKKI UG BREWERY, LOHJA 7 % HANAOLUT Uuden lohjalaispanimon punaruskea ja keskitäyteläinen sour ale on käytetty oluthiivan ohella maitohappobakteereilla. Melko intensiivinen makukokemus. Luonteikas ja rehevämakuinen black IPA. HHH ½ KANAVAN KOSKI PALE ALE KANAVAN PANIMO, ASIKKALA 6,4 % HANAOLUT Kotiolutharrastaja Erno Ruususen reseptillä valmistettu meripihkanvärinen ja keskitäyteläinen pale ale on tuoksultaan ja alkumaultaan yhdistelmä sitrusmaista hedelmäisyyttä, lievästi karamellimaista maltaisuutta ja hienoista marjaisuutta. Jälkimaussa myös pihkaiset, mentholimaiset ja marjaiset piirteet voimistuvat hedelmäisyyden ja makeahkon karamellimaisuuden rinnalla. Sen sijaan lakritsimaiset, pähkinämäiset ja keksimäiset piirteet esittävät yhdessä jälkimakua kohti voimistuvan palaneen paahtuneisuuden kanssa keskeisempää osaa maussa ja tuoksussa. Puhdaspiirteinen ja pyöreähkö APA. Asiallinen IPA, jossa pitkähkö jälkimaku ja matala hiilihappoisuus. HHH ½ JACOBSTADS VICTORIOUS SECRET JACOBSTADS, UUSIKAARLEPYY 4,4 % HANAOLUT Syvän kullankeltainen ja keskitäyteläinen Victorious Secret on vahvasti kukkaisen ja trooppisen hedelmäisen (mango, ananas, greippi) humalainen, mutta pihkaisuutta ja mentholimaisuuttakin löytyy. Myös marjaisia ja mentholimaisia sävyjä löytyy. Runsaaseen kokonaisuuteen sisältyy myös marjaisia piirteitä ja lievää alkoholimaisuutta. Myös jälkimaku on melko pitkä ja katkera. Tasapainoinen ja raikas olut, joka sijoittuu tyylillisesti APAn ja sessio-IPAn välimaastoon. HHH BREWCATS HARHA SIDESHOW BREWERY, TAMPERE 5,4 % HANAOLUT Hopping Brewstersillä Akaassa valmistettu syvän kullankeltainen ja keskitäyteläinen APA on maustettu avokätisesti veriappelsiinilla. Myös kuivattujen hedelmien sävyjä on mukana. Lakritsimaisia, mausteisia ja viljamaisiakin piirteitä löytyy varsinkin pitkän jälkimaun puolella. Orava Paleå on kullankeltainen ja kevyehkö APA, jossa makeahko karamellimaisuus ja toffeemaisuus yhdistyy varsin tyylinmukaisesti sitrusmaiseen ja lievästi pihkaiseen humalakatkeruuteen. Makeahko karamellimaisuus on vahvassa roolissa oluen maussa ja tuoksussa, mutta pihkainen ja trooppisen hedelmäinen humalointi luo kuitenkin kontrastia makeudelle. Lämmittävää alkoholimaisuuttakin on asianmukaisesti hivenen mukana. Varsin perinnetietoinen sahti miellyttävän öljyisellä ja pureskeltavan paksulla maulla. Pihkaiset ja ruohomaiset sävyt lisääntyvät jälkimakua kohti. Rehevä amerikkalaisja tanskalaishenkinen DIPA. Sitrusmaisiin amerikkalaisiin humaliin yhdistyneenä lopputulos on vahvan appelsiinimainen ja greippimäinen. Makeahko maltaisuus toimii hyvänä vastapainona katkeruudelle. Runsas flavori tarjoaa makeaa karamellimaisuutta, banaanimaisuutta, viljamaisuutta ja yrttistä katajamaisuutta. HHH ½ SUOMENLINNAN DIVINE BLONDE SUOMENLINNAN PANIMO, HELSINKI 8,3 % HANAOLUT Divine Blonde on syvän kullankeltainen ja melko täyteläinen double IPA, jonka maussa ja tuoksussa makea karamellimaisuus sekä hedelmäinen ja pihkainen humalointi yhdistyvät. Makeahkoa karamellimaisuutta on myös jonkin verran mukana, samoin mineraalimaisuutta erityisesti jälkimaussa pihkaisuuteen ja yrttimäisyyteen yhdistyneenä. HHH BEER HUNTER’S/MAISTILA MUFLONI WHEAT WINE PANIMORAVINTOLA BEER HUNTER’S, PORI 11 % HANAOLUT Porilais-oululainen yhteistyöolut on meripihkanvärinen ja täyteläinen hunajalla maustettu barley wine, tai oikeammin wheat wine vehnän käytöstä johtuen. Mausta ja tuoksusta löytyy selkeää hunajaisuutta karamellimaisten, toffeemaisten OSMOTAR JUHLASAHTI LAPIN VOIMA, LAPPI 6 % HANAOLUT Meripihkanvärinen ja täyteläinen Osmotar on panimon mukaan tyyliltään pohjoishämäläinen juhlasahti. Luonteikas enemmän englantilaiskuin amerikkalaistyyppinen pale ale. Kattilahapatettu olut on karamellimaisten, viljamaisten ja hunajaisten piirteiden ohella jonkin verran kirpeän hapan. Kahvimaiset ja mineraaliset sävyt viimeistelevät varsin brittihenkisen kokonaisuuden. HHH ½ NORDIC BREWERY AMERICAN IPA NORDIC BREWERY, LEMPÄÄLÄ 5,3 % HANAOLUT Syvän kullankeltainen ja keskitäyteläinen IPA on reippaan pihkaisen, yrttimäisen, kukkaisen ja greippimäisen humalakatkera. HHH TUJU IPA #1 PANIMOYHTIÖ TUJU, LAPPEENRANTA 6,5 % HANAOLUT Tämä syvän kullankeltainen ja melko täyteläinen IPA on vahvasti trooppisen hedelmäinen (mango, passiohedelmä, greippi) maultaan ja tuoksultaan. Jälkimaussa taas ruohomaiset humalakatkerot nousevat yllättävänkin vahvasti esille. HANNUN OLUTARVIOT KOTIMAISIA PIENPANIMO-OLUITA JA OLUTRAVINTOLOIDEN UUTUUKSIA Ale ORAVA PALEÅ ORAVA BREWING, TURKU 6 % HANAOLUT Uuden turkulaispanimon ensimmäinen olut on valmistettu Cool Head Brew’llä Tuusulassa. Tasapainoinen ja vivahteikas, tyylissään hieman pyöreäkin IPA. Voimakasmakuinen ja kompromissiton IPA
HHH PRYKMESTAR KARDEMUMMA STOUT VAKKA-SUOMEN PANIMO, UUSIKAUPUNKI 5,6 % HANAOLUT Lähes musta ja keskitäyteläinen stout on nimensä mukaisesti maustettu kardemummalla. Nimeään selvästi robustimpi mutta samalla toimiva olut. Paahtuneisuus hallitsee yhdessä melko runsaan humaloinnin kanssa etenkin pitkää jälkimakua. Muutoin oluesta löytyy tyypillisiä saisonin piirteitä kuten mausteisuutta, viljamaisuutta ja sitrusmaista hedelmäisyyttä. HHH ½ KIMITO RHUBARB SOUR SAISON KIMITO BREWING, KIMITO 6,2 % HANAOLUT Maailmalta löytyy nykyisin monta raparperillakin maustettua pienpanimo-olutta, ja Kimiton kontribuutio ilmiöön on kullankeltainen ja kevyehkö raparperisaison. HHH Lager BOCK’S DOPPELBOCK BOCK’S CORNER BREWERY, VAASA 7,5 % HANAOLUT Tumman punaruskea ja täyteläinen doppelbock tarjoaa odotusten mukaisesti runsasta leipämäistä, karamellimaista ja suklaamaista maltaisuutta sekä lievää sikunamaista alkoholimaisuutta. Raparperi tulee selkeänä muttei mitenkään muita piirteitä peittävänä esille sekä maussa että tuoksussa. Myös paahtuneet ja melassimaiset piirteet yhdessä maltillisen humalakatkeruuden kanssa ovat läsnä erityisesti jälkimaussa. Ruisstoutissa on hyvä balanssi eri makuelementtien välillä. HHH ½ Porter ja stout STADIN TROPICAL RYE STOUT STADIN PANIMO, HELSINKI 6,5 % HANAOLUT Mustassa ja melko täyteläisessä stoutissa kohtaavat oluen nimen mukaisesti trooppisen hedelmäinen ja kukkainen humalointi ja rukiinen viljamaisuus. Tasapainoinen ja pyöreähkö sahti. Vaikka eri versioita on vaikea laittaa paremmuusjärjestykseen, miellytti itseäni tämä kahviversio pehmeydessään hivenen enemmän. HHHH ½ FAIRLY SMOOTH PORTER BRUUVERI, HELSINKI 8,2 % HANAOLUT Fairly Smooth Porter on musta ja täyteläinen imperial porter, jossa suklaamaiset, kahvimaiset, lakritsimaiset ja melassimaiset sävyt yhdistyvät jälkimakua kohti voimistuvaan tuhkaiseen paahtuneisuuteen. KOTIMAISIA PIENPANIMO-OLUITA JA OLUTRAVINTOLOIDEN UUTUUKSIA ja valkoviinimäisten piirteiden rinnalla. Puhdaspiirteinen saksalaistyyppinen doppelbock. Myös kermainen vaniljamaisuus ja suklaamaisuus ovat vahvasti esillä. Mukana on aina myös vasta perustettujen panimoiden ensimmäisiä oluita. Selkeän mutta ei kuitenkaan makua dominoivan mausteisuuden ohella olut on vahvan suklaamainen ja kahvimainen. Lakritsimaisia ja melassimaisia piirteitä on myös jonkin verran mukana, samoin lievää humalakatkeruutta jälkimaussa. www.gastropub.net LAATUA POIKKEAVILLE k k Punkkia ja pubitunnelmaa Hämeenpuisto 17-19 Parasta Pohjoismaista Otavalankatu 3 Moderni Tapas Bar Pellavatehtaankatu 19 Suomen Paras Olutravintola Hämeenpuisto 23 Tsekkioluita ja oluttuparuokaa Itsenäisyydenkatu 11 The Local Pub Otavalankatu 10 Koko kansan kievari Kauppakatu 14 Se paikallinen gastropub Pellervonkatu 9 Beer & Burgers Hatanpään valtatie 4 OLUTPOSTI 29. Kirpeää happamuuttakin on maltillisesti mukana. Yllättävän toimiva makuyhdistelmä. Oluen humalointi on keskitasoa. Hyvin tehty kollaboraatio-olut. Kahvilisä myös pehmentää ja pyöristää portterin paahtuneisuutta. HHHH Sahti UG TO BREW OR NOT TO BREW SAHTI UG BREWERY, LOHJA 8 % HANAOLUT Perinteiseen tyyliin saavissa mäskätyn meripihkanvärisen ja rungoltaan täyteläisen sahdin maku ja tuoksu sisältävät klassisen karamellimaisuuden, suklaamaisuuden, banaanimaisuuden ja katajamaisuuden ohella myös lievää savuisuutta. Yllättävänkin hyvän juotavuuden omaava jouluisen maustettu olut. Korkeahko alkoholiprosentti peittyy rehevässä maussa lähes täysin. HHHH ½ Yli 20 000 olutta maistellut Hannu Nikulainen on profiloitunut uusien pienpanimooluiden maistajaksi. Paahtuneita ja kahvimaisiakin sävyjä on mukana varsinkin pitkähkössä jälkimaussa. Mukana on myös kuivattujen hedelmien sävyjä ja lämmittävää alkoholimaisuutta. Mukavan vivahteikas saison. Humalointikin tuntuu hieman jälkimaussa. Pitkässä jälkimaussa oluen melko voimakas humalointi nousee puolestaan paahtuneisuuteen yhdistyneenä esille. HHHH OHRANA SAISON OHRANA (MARSIN PANIMO), HELSINKI 7,5 % HANAOLUT Uuden helsinkiläisen panimoravintolan ensimmäisiin oluihin kuuluu vaalean meripihkanvärinen ja keskitäyteläinen saison. HHHH BALTIC PORTER RUOSNIEMEN PANIMO, PORI 6,1 % HANAOLUT Ruosniemen väriltään hyvin tumman punaruskea ja rungoltaan melko täyteläinen balttityylinen portteri on asianmukaisen paahtunut, kahvimainen ja kermaisen suklaamainen. HHHH MAISTILA/OLARI SUBURBANNED PORTER MAISTILA, OULU 9,3 % HANAOLUT Oululais-espoolaisena yhteistyönä on valmistunut musta ja täyteläinen imperial porter, jonka maussa ja tuoksussa on mausteena käytetty kahvi keskeisessä roolissa. Myös lakritsimaisuutta löytyy, ja paahtuneet sävyt voimistuvat jälkimakua kohti. HHHH BALTIC PORTER COFFEE EDITION RUOSNIEMEN PANIMO, PORI 6,1 % HANAOLUT Ruosniemen balttiportterin kuubalaisella kahvilla maustettu versio on odotusten mukaisesti jonkin verran perusversiota kahvimaisempi, tosin ero ei ole kovin suuri. Tyylitietoinen ja konstailematon balttiportteri. Saisonmaisen viljamaisuuden ja mausteisuuden ohella oluen maku ja tuoksu tarjoavat erilaisia hedelmäisiä vivahteita (sitrus, banaani, omena, päärynä) ja hunajaisuutta sekä tehokkaasti peittyvää alkoholimaisuutta. Persoonallinen vahva ale
Jälkimaussa (cascade-humala) katkerot taas kuivattavat maun. Myös tuoksussa on hiivaisuutta. Suutuntuma on raikas, hedelmäisen makea. Suutuntumassa puolestaan sitrusmaisuus on eri tasolla kuin pohjahiivaisilla yleensä. Suutuntumassa reilua maltaisuutta ja purevaa humalan katkeroa on hauska pureskella vuoron perään. Jos reipas katkero häiritsee, niin mausteinen grillimakkara sopii hyvin taittamaan siitä terän. Viskitynnyrin aistii heti tuoksussa, jota voisi haistella vähän pidempäänkin. Suutuntumassa maltaisuus pysyy ykkösenä. Vahvasti mausteinen, lakritsinen tuoksu. Suutuntuma on kevyt, hellästi humalankatkeroinen. Kyllähän tässä mennään enemmän barley winen tontille, kun humalan katkerot liki kokonaan loistaa poissaolollaan. Täysmaltaisen, münchenertyyppisen oluen tuoksu on – tietenkin – maltainen. 30 OLUTPOSTI Lager PRYKMESTAR SAAZER PILS Vakka-Suomen Panimo-Osakeyhtiön Prykmestar Saazer Pils on hieman samea, kellertävän värinen olut. Konstailematon 5,7-prosenttinen pils. Täytyy hankkia toinen näyte kun olut tulee Alkoon ja kaataa se ilman hiivaa lasiin. Suutuntuma tuoksuun verraten yllättävän pehmeä, maltainen, paahdettu. Hyvin samea ulkonäkö on ominainen pullokäyvään olueen, kun hiivaa irtoaa mukaan lasiin kaadettaessa. Mainio juoma, tyylistä viis! Suosittelen seuraksi Dark Chocolate With Salty Caramel Crunch 85 % fine cacao -suklaata. HHH MARTTI TRIPEL Reformoinnin 500-juhlavuoden kunniaksi tehdään lukuisia oluita, olihan uskonpuhdistuksen isä Martti Luther suuri oluen ystävä. Jälkimaku on hyvin makean hedelmäinen. Tasainen kuohkea vaahto on kestävä. HHHH ½ HEINON OLUTUUTUUDET VÄHITTÄISKAUPAN JA ALKON UUTUUSOLUITA Heino Tiilikaisen valinta. Jälkimaku säilyy raikkaan rapsakkana loppuun saakka. Jälkimaussa on ripaus maltaan makeuttakin. Suutuntumassa bitterinen katkero alkaa maistua ja mukaan tulee maltaista makeutta ja sokerisuutta. Lämmittävä alkoholi on koko ajan läsnä. HH KAKOLAN KALPEA Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan ja Turun Panimon/Panimoravintola Koulun yhteistyössä tekemä, kirjailija Reijo Mäen nimeämä uusi Turku-olut tavoittelee tyyliltään brittiläistä pale alea. Karhu on Karhu suodatti tai ei. Varsin juotava 4,7-prosenttinen hybridi sopii moneen tilanteeseen, janoja ruokajuomaksi. HH OLVI SUOMI 100 VUOTTA JUHLAOLUT Punaruskea väri ja kuohkea, tasaisen samettinen kestävä vaahto. Maltainen tuoksu kääntyy suutuntumassa kitkerän katkeroiseksi, mutta maltaisuuttakin löytyy lopulta. HHHH LITTLE BASTARD ALE Jenkkipanimo Stone Brewing laajensi panimotoimintansa EU-alueelle Saksaan vuoden 2014 puolivälissä. Suodattamattomaksi olueksi ulkonäkö on varsin kirkas. Pintahiivaoluelle ominainen hedelmäisyys jää tuoksussa taka-alalle. 6,3 prosenttia on sopiva vahvuus. Maltillinen hiilihappoisuus nostaa hieman humalan katkeroita esiin ja samalla lievä metallisuus astuu mukaan. Suutuntuma on rouhean karhea ja jälkimaussa katkeroisuus jatkuu. Tuhti 8,5 % alkoholia. Väri on hyvin vaalea kellanruskea. HHHH AMERICAN CREAM ALE Iisalmen uusin ihme on Olvin pohjaja pintahiivaolut ACA. HHH Ale PYYNIKIN BLACK IPA Pyynikin Black IPA on runsas, ruskeavaahtoinen, väriltään musta. Jälkimaku kotikaljan kaltainen. HHH ½ KUKKO BITTER Laitilan Kukko Bitter on mieto (4,2 %), kirkas, vaaleankeltainen ja runsasvaahtoinen bitter ale. Maltaisen tuoksun mukana tuntuvasti humalan katkeroa. HHHH ½ KARHU RAAKA Suodattamaton versio ruokakauppavahvuisesta Karhusta on väriltään vaalean punaruskea. HHH ½ HIISI PECKO BRETT IPA Jenkkiläisen Pekko-humalan ohella brettahiivat antavat tuoksuun mielenkiintoisen kombinaation happamuutta ja katkeroa. Vaahto kestää kohtalaisen hyvin. Kuohkea tasainen vaahto on kestävä. Runsaahko vaahto kestää kohtuullisen hyvin. Berliinissä pantu ruokakauppavahvuinen red ale on väriltään tumman punaruskea. Valkoinen vaahto pysyy hyvin. Mieto hedelmäinen, hieman ruohomainen tuoksu. Pitkä jälkimaku sitruksinen. HHHH PYYNIKKI BOURBON BARREL AGED IMPERIAL STOUT 13 prosenttia! Aika vahvaa stoutiksi, vaikka Imperial onkin. Tuoksussa saazerhumalalajikkeen tuottama raikas, hieman pihkainen flavori on miellyttävä. Pitkä jälkimaku on tyylinmukaisesti kuivan katkeroinen. Tuoksu ennemmin maltainen kuin bitterinen. Humalankatkero pitää jälkimaun pitkänä. Toimii hyvin Ruischipsien ja remouladekastikkeen kanssa. Suutuntuma on makean sokerinen (kandisokeri). Vahvuus on päivittäiskaupan ylärajalla. Helposti juotava olut, kuten tekijöillä on ollut tarkoituskin. Väri on hyvin vaaleankeltainen. Seuraavaksi vanilja ja karamellisuus nousevat esille. Suutuntuma on aluksi pehmeän karamellinen, jonka jälkeen seuraa sokerista siirappia, joka tarttuu jälkimaussa huulille. Jälkimaku ei poikkea linjasta, maltaista makeutta riittää loppuun saakka. Savonlinnalaisen Mustan Virran Panimon tripel on tasan 7-prosenttinen
Tasainen beessi vaahto on lyhytikäinen. Väri on tumma mahonginruskea. H ½ RIEDENBURGER WEIZENBOCK Saksalainen Riedenburger Brauhaus on valmistanut olutta 151 vuotta. HH ½ PUNANE MURKY RED ALE Lappeenrannan uusimman panimon Panimoyhtiö Tujun punaruskea American Red ale on ruokakauppavahvuinen. Perus-IPA. Tuoksussa tutut jenkkihumalien aromit. Jälkimaku suklainen ja samalla sopivasti kuiva. Musta väri. Runsas kuohkea vaahto kestää pitkään. Kohtuullisen kestävä vaahto. HHHH HEINO TIILIKAINEN on OlutPOSTI-lehden pitkäaikainen päätoimittaja ja olutkouluttaja.. Suutuntumassa katkerot etusijalla, mutta pian pehmeä mallas ja suklaisuus valtaavat koko paletin. Saksa on vehnäolutmaa! HHHH Porter/stout SADLER´S MUD CITY STOUT Kaakao, vanilja, kaurahiutaleet ja puolenkymmentä erilaista mallaslaatua ovat mustan, 6,6-prosenttisen, runsastuoksuisen stoutin perusraaka-aineet hiivan ja veden lisäksi. Suutuntumassa rouheaa maltaisuutta, jota humalan katkerot korostavat. Vaalea meripihkan värisen oluen kattaa vaalea kestävä vaahto. Jälkimaku on pitkä, mausteinen. HHH ½ HEIMO VESA FINGERPORI ALEOLUT Porvoossa 11.2. Suutuntuma seuraa tuoksun jäljillä, kevyenä ja raikkaana, lähes marjaisen makeana. HH BLACK BALL Tanskalaisen To Ølin Belgiassa De Proef-panimolla valmistetulla portterilla on vahvuutta8 %. Kymmenen prosenttia vahvuutta, musta väri. Tuoksussa terävään tuoreen jauhetun kahvin aromiin sekoittuu vaniljaa. Kitkerä suutuntuma, joka tosin pehmenee vähitellen. Yleensä tämän tyylin oluet ovat reilustikin yli kymmenen prosentin vahvuisia, nyt jäädään vähän alle. Tuoksu runsaan hedelmäinen, banaaninen. Pehmeä tasainen vaahto on kestävä. Vaalea tasaisen kermamainen vaahto kestää vähän aikaa. Jälkimaussa korostuvat humalankatkerot. Vaahto ei pysy pitkään, mikä kuuluu tyyliin. Vaatii Brunbergin tummaa suklaata kumppaniksi, jotta pullollisen saa kunnialla nautittua. Pitkässä jälkimaussa löytyy myös makeutta. Pitkässä jälkimaussa makeutta ja bitterisyyttä sopivassa suhteessa. Jälkimaku on pitkä ja suklainen. Suutuntumassa hiilihappo nostaa esille hedelmäisyyttä ja karamellisuutta. Runsas pehmeä vaahto on kestävä. Maltaisuus syvenee suutuntumassa ja samoin kuin tuoksussa, katkerot tulevat hetken kuluttua, kuin Fingerporin Asko Mieleen. Jälkimaussa kuivaa katkeroa. HHH ½ TUJU MAALAINE SESSIO BELGI Samea ulkonäkö, hedelmäinen tuoksu. Suutuntumassa hiivaisuus peittää muut maut alleen. Portterille ei niin perinteinen jenkkihumalointi tuo tuoksuun hedelmäisiä sävyjä. Suutuntumassa vanilja tasaa kirpeää kahvin aromia samalla lailla kuin maito espressossa. Suutuntumassa maltaista saaristolaisleipää siirapin ja rusinoiden kera. Panimon 7,8-prosenttisessa vehnäbockissa on vehnäoluelle ominainen runsas vaahto. Pitkä jälkimaku, jossa karamellisuus sekoittuu kahvin kanssa. OLUTPOSTI 31 IPANEMA Cool Head Brew löytyy samasta osoitteesta kuin Maku Brewing. Sopiva määrä hiilihappoa lopussa kohottaa pirskahtelevasti kuivattua hedelmää jälkimakuun. Ipaneman vahvuus on 5,7 prosenttia. julkistetun Pertti Jarlan Fingerpori-sarjakuvan kymmenvuotisen taipaleen ja juhlakirjan innoittamana kustantaja Arktinen Banaani ideoi Pyynikin Käsityöläispanimon kanssa päivittäiskauppavahvuisen alen. Nyt on Barley Winen vuoro. HHHH VICTORY AT SEA San Diegolaisen Ballast Point Brewing Companyn vaniljaja kahviportteri. Beessi lyhytkestoinen vaahto. HH ½ KEVÄT VIHERHERUKKASAISON Matildedahlin Kyläpanimon 5,5-prosenttisessa viherherukan lehdillä maustetussa saisonissa on hyvin vaalea ja kirkas ulkonäkö. HH Vehnä KRONENBOURG 1664 BLANC Baltikan Panimolla Pietarissa pantu vehnäolut on hyvin vaalean keltainen, samea ulkonäöltään ja lyhyehkö vaahtoinen. Aluksi tunkkainen tuoksu aukeaa hyvinkin viljaisena ja luumuisena. Terävä jälkimaku, joka pehmenisi, jos alkoholia olisi enemmän kuin 4,5 prosenttia. HHHH FOUNDERS KBS STOUT Vahva, 11,9-prosenttinen bourbon-tynnyrissä kypsytetty suklaaja kahvistout. HH MUNKEBO MEGINGJORD BARLEY WINE Tanskalaisen Munkebo Mikrobrygin tuotteita on ollut tasaisesti Alkon hyllyillä. Alkoholia löytyy 4,5 prosenttia. Sitruksinen, hapokas tuoksu. Jälkimaussa on lakritsin ja jopa salmiakin sävyjä. Musta väri. Tuoksussa etualalla maltaisuutta, jonka takaa pilkistää humalan katkeroisuus. Oluthemmolle makeus tökkii, mutta siiderin ystävälle tämä lienee kaloreiltaan kevyempi vaihtoehto. Vahva kahvinen, suklainen ja vaniljainen tuoksu. IPAlle tyypillinen hedelmäinen tuoksu. Vaahto on runsas ja kestävä. Punaruskea väri, suodattamaton samea ulkonäkö. Tuoksu on hyvin makean hedelmäinen, lievästi sitruksinen. Jälkimaku on jo lähellä siideriä. Suutuntumassa viskitynnyrin aromi saa vallan ja mukaan nousee salmiakin makua. Olut on vaalean meripihkan värinen. Suutuntumassa reilusti paahdettujen ohramaltaiden, kauran, vehnän ja kristallimaltaiden kombinaatio sekä tumma suklaisuus vuorottelevat. Pehmeä, karamellisen makea, maltainen, hieman hiivainen suutuntuma
Valmistamme suomalaisten rakastamia juomia arkeen ja juhlaan. • www.olvi.fi • facebook: @OlviOyj TÄSSÄ ON joukko suomalaisen olutkulttuurin ystäviä. Suomalainen Olvi luo positiivisia makunautintoja. Nyt ovat esillä pioneerit, jotka ovat auttaneet meidät alkuun OlutPOSTI-median sähköistämisessä sekä suomalaisen olutkulttuurin nostamisessa. Olvi on valmistanut juomia jo 138 vuoden ajan Iisalmessa, ja nykyisin yhtiö toimii paikallisesti Suomessa, Valko-Venäjällä ja Baltian maissa. Tule sinäkin mukaan! Laita meille viestiä osoitteeseen olutposti@olutposti.fi • www.olutposti.fi. Hartwallin tuotevalikoimaan kuuluu vesiä, virvoitusjuomia, erikoisjuomia, oluita, siidereitä ja long drink -juomia sekä tytäryhtiö Hartwa-Traden kautta viinejä ja muita alkoholijuomia • www.hartwall.fi • facebook: @Hartwall1836 OLVI on ainoa itsenäisenä suomalaisena 1800-luvulta säilynyt panimo. Moderni kalusto ja Brittiläinen panimomestari takaavat laadukkaan ja yksilöllisen tuoteperheen. • www.solmubrewery.com • facebook: @solmubrewery HARTWALL on juoma-alan kasvava suunnannäyttäjä. 32 OLUTPOSTI OLUTPOSTIN KUMPPANIT MALMGÅRDIN PANIMO • www.malmgård.fi • facebook: @malmgardpanimo PLEVNA • www.plevna.fi • facebook:@panimoravintolaplevna LAITILAN WIRVOITUSJUOMATEHDAS • www.laitilan.com • facebook: facebook.com/laitilanjuomat HOPPING BREWSTERS • www.hoppingbrewsters.fi • facebook: @hoppingbrewsters.fi NOKIAN PANIMO • www.nokianpanimo.fi • facebook: @nokianpanimo BRYGGERI • www.bryggeri.fi • facebook: @bryggeriHelsinki MUSTAN VIRRAN PANIMO • www.mustanvirranpanimo.fi • facebook: @mustanvirranpanimo VAKKA-SUOMEN PANIMO • www.vasp.fi • facebook: @OyVASP Pääkumppanit Yhteistyökumppanit SOLMU BREWERYN oluet valmistetaan käsityönä Suomusjärvellä entisen meijerin kartanomaisessa idyllissä
Den form klostret idag har härstammar från 1926 och framåt. Till exempel brukar humlen som används vid torrhumling variera. IDAG ÄR Anne-Françoise Pypaert bryggmästare på klostret, den första kvinnliga trappistbryggmästaren (bör tilläggas att de flesta trappistklostren också anställer externa arbetare för diverse arbetsuppgifter). PERSONLIGEN FÖREDRAR jag ölet då det är minst sex månader gammalt, då har tonerna av Brettanomyces-jästen sakta börjat stiga fram, medan ölet som ungt ofta har en mer skarp ton från torrhumlingen. KLOSTRET DÄR Orval bryggs är det äldsta av de belgiska trappistklostren, med en historia som går så långt bak som 1132. Sponsorit Tukijat WAAHTO BREWERY • www.savonmafia.fi/panimo/ • facebook: @waahtobrewery SINEBRYCHOFF • www.sinebrychoff.fi • facebook: @Sinebrychoff1819 HELSINKI BEER FESTIVAL • www.helsinkibeerfestival.fi • facebook: @helsinkibeerfestival OLUTEXPO • www.olutexpo.fi • facebook: @OlutExpo TORNION PANIMO • www.tornionpanimo.fi • facebook: @tornionpanimo SAIMAAN JUOMATEHDAS • www.saimaanjuomatehdas.fi • facebook: @saimaanjuomatehdas STALLHAGEN • www.stallhagen.com • facebook: @stallhagen OLUTSATAMA • www.olutsatama.fi • facebook: @olutsatama ALBERGA BREWING CO. Enligt vissa rykten använder Pypaert sig dels av belgisk Cascade, då den tidigare bryggmästaren Jean-Marie Rock föredrog slovensk Styrian Golding medan Rocks företrädare oftast använde sig av engelsk East Kent Golding. MED TIDEN växte bryggeriet och för att klara av tillväxten gjordes under årens lopp små justeringar. OLUTPOSTI 33. Det är en ale som både är torrhumlad samt delvis jäst med vildjäst, något mycket ovanligt inom belgisk klosteröl. Bland dessa rykten finns också mer onda tungor som talar om att ölet i framtiden kommer att pastöriseras efter passlig längd jäsning med Brettanomyces men jag har själv mycket svårt att tro dessa, vi talar ändå om ett av världens bästa öl. Hän nauttii oman Orvalinsa mieluiten siinä vaiheessa, kun villihiivan tuomat aromit nousevat esiin. Det är en av de många fina sakerna med detta komplexa öl, smaken utvecklas med tiden, vilket är förståeligt då vi talar om det mytomspunna trappistölet Orval från södra Belgien. André Brunnsberg liittyy kunnioittaen kulttiin. DEN FÖRSTA bryggmästaren lär ha kommit från Tyskland, vilket känns konstigt då receptet redan för snart hundra år sedan lär ha varit mycket liknande dagens, med både torrhumling samt Brettanomyces-vildjäst, två saker man sällan förknippar tysk öl med. 1932 började man brygga öl för att betala bort skulden av nybygget. ANDRÉ BRUNNSBERG Orval – den mystiska trappisten Kuva: Sebastian Trzaska ANDRÉN KOLUMNI Orval, tuo hieman mystinen ja erikoinen luostariolut, jonka ihailijat muodostavat milteipä oman uskonlahkonsa. Vissa av dessa, speciellt under 1990-talet med införandet av vertikala rostfria tankar och justeringar av vattnets pH, väckte ont blod hos den skara vänner av Orval som rentav dyrkade ölet som en kult. • www.albergabrewing.com • facebook: @parastaolutta SUURET OLUET PIENET PANIMOT • www.suuretoluet.fi • facebook: @suuretoluetpinetpanimot TAKATALO & TOMPURI • www.takatalotompuri.com • facebook: @takatalotompuri PYYNIKIN KÄSITYÖLÄISPANIMO • www.pyynikin.com • facebook: @pyynikin JACOBSTADS BRYGGERI • www.jacobstads.fi • facebook: @JacobstadsBreweries SUPPILOG • www.suppilog.fi • facebook: @suppilog AV ALLA belgiska öl så har jag nog mest respekt för Orval, den aningen svaga och udda svarta fåret från södra Belgien. Under de snart 900 åren har klostret flera gånger bytt munkorder samt av diverse krig och tragedier rivits och åter igen byggts upp. Orval-ölet har under Pypaert gått igenom en renässans mer mot det ursprungliga receptet men bryggmästare genom tiden har ändå lagt sin prägel på ölet. Det hårda vattnet i trakten för tankarna till södra Belgiens saison, vilket man också kan urskilja i Orval, måhända kommer vildjästen ursprungligen från ett av dessa närliggande bryggerier
TEHDÄÄN TÄTÄ YHDESSÄ! ANTTI KOTTI Puheenjohtaja, Suomen Olutseura ry olut@suomenolutseura.fi • Lista löytyy myös osoitteesta: www.suomenolutseura.fi/yhteistyossa/ • Yhteistyöehdotukset: olut@suomenolutseura.fi SOSin jäsenkortilla saat etuja seuraavilta yhteistyökumppaneilta. Intohimoinen suhtautumisenne olueen toimii koko olutkulttuurin kehityksen moottorina. SUOMEN OLUTSEURAN hallitus ei aio jatkossakaan pitää korkeanpaikanleirejä, joissa juonittaisiin uusia oluita, oluttapahtumia tai muita olutkulttuurin ilmenemismuotoja. Onneksi riveissänne kukkii aito suomalainen luova hulluus. Yhdistys tekee valistustyötä, joka edistää nykyaikaisen alkoholipolitiikan mukaisesti kulutustottumusten suuntaamista väkevistä juomista mietoihin, erityisesti olueen. Kysy vaihtelevista eduista paikan päältä. Kulttuuria syntyy, kun ihmiset tulevat tekemisiin toisten ihmisten tuottamien hengentuotteiden kanssa ja alkavat keskustella niistä. Kaikki kommentit ja palaute sekä kehitysideat ovat tervetulleita. Simo Hämäläisen aikana kuvio saatiin hyvään alkuu, eikä Simon saappaisiin hyppääminen ole helppoa. Tässä tarkoituksessa olemme lähteneet rakentamaan verkkoon OlutPOSTI-otsikon alle nykyaikaista alustaa olutkulttuurille ja -keskustelulle elää ja kehittyä. Tämä avaa olutkulttuurille lukuisia uusia mahdollisuuksia. ESPOO • Gallows Bird • Ravintola Harakanpesä • Base HELSINKI • Villi Wäinö • Panimoravintola Bruuveri • Black Door • Punavuoren Ahven • Leijuva Lahna • Vastarannan Kiiski • Janoinen Lohi • Hilpeä Hauki • Kaunis Kampela • One Pint Pub • Molly Malones • Olutravintola Jano • Ravintola Cella • Olutravintola Sivukirjasto • Olutravintola Oljenkorsi • Ravintola Mullikka • Time Bar • Ravintola Lönkka • Bierhaus HYVINKÄÄ • Crafters KOUVOLA • Gastropub Betony JOENSUU • 60’s Palaver LAHTI • Brygga ORIMATTILA • Ravintola Tehdas PORVOO • Porvoon Paahtimo PORI • Pub Winston RAUMA • Ravintola Goto • Ravintola Kapteeninhuone & Hotelli Kallio hovin lobbybar SEINÄJOKI • Mallaskosken Panimoravintola • Mallas Kabacka TAMPERE • Pub Kultainen Apina • Gastropub Nordic TURKU • Kortteliravintola Hugo • Cup & Pint • City Hospoda • Cosmic Comic Cafe • Three Beers VAASA • Gustav Wasa • El Gringo • LittlePub • Public Corner • O’Malleys • Wazaca Olutkulttuuria kehittämään KULTTUURI ON alkuperäisen määritelmänsä mukaan hengen viljelyä, ja se pohjaa maanviljelyyn. Suomen Olutseuran yhteistyökumppanit. Jotta näiden herätteiden pohjalta voisi syntyä keskustelua, tarvitaan foorumeja ja alustoja, jotka tuovat ihmisiä yhteen. ELÄVÄ KULTTUURI tarvitsee taidokkaita ja aktiivisia ihmisiä, jotka tuottavat vaikkapa musiikkia, kuvataidetta, elokuvia tai olutta. PUHEENJOHTAJAN PALSTA 34 OLUTPOSTI Suomen Olutseura ry:n tarkoituksena on Topeliaanisessa hengessä vaalia ja edistää olutkulttuuria, toimia oluen kuluttajien etujärjestönä sekä kohottaa oluen ja sen käyttäjien sosiaalista arvostusta. SEN SIJAAN Suomen Olutseura on ottamassa aiempaa merkittävämpää roolia oluenystäviä yhteen tuovana tahona. Olut toimii loistavasti miltei minkä tahansa kulttuurilajin kumppanina. ON KUNNIA-ASIA olla vetämässä Suomen Olutseuran vahvaa nousua puheenjohtajan roolissa. Hän ansaitsee suuren kiitoksen Suomen Olutseuran ja koko Suomen olutkulttuurin eteen tekemästään työstä.. Sen jätämme teidän olutharrastajien, panimoiden, ravintoloitsijoiden ja tapahtumajärjestäjien tehtäväksi. TOIVOTAN JÄSENEMME, yhteistyökumppanimme ja kaikki suomalaiset oluenystävät mukaan luomaan yhä monipuolisempaa ja eläväisempää olutkulttuuria, joka tuo meille kaikille uusia kokemuksia ja elämyksiä
Antti Kotti , 37 v. Aki Wassholm , 28, Espoo 2. Tapahtumat, yhteistyökumppanit, 3. Jäsenvastaava 3. Tuhti porter tai stout ruoan kanssa ja hyvässä seurassa! 1. Aleksi Haapavaara , 36 v. Kotona tai pubissa seesteisen kiireettömässä ilmapiirissä. IT ja projektiasioiden hanslankari 3. Jouko Luttinen , 39 v., Vantaa 2. Tapahtumavastaava 3. OLUTPOSTI 35 www.suomenolutseura.fi Suomen Olutseuran tapahtumakalenteri 2017 Lisätietoja www.suomen olutseura.fi tai tapahtumat@ suomenolut seura.fi KESÄKUU Panimovierailu: Stallhagen HEINÄKUU Suuret Oluet Pienet Panimot Helsinki ELOKUU Panimovierailu: Suomenlinnan panimo SYYSKUU Panimovierailu: Hartwall, Lahti LOKAKUU Olut Expo Panimovierailut: Maku Brewing ja Cool Head Brewing MARRASKUU Panimovierailu: Bryggeri Helsinki JOULUKUU Suomen Olutseuran pikkujoulut Maaliskuussa valittu Suomen Olutseuran hallitus esittäytyy. Edessä oleva olut, josta saa hyvän fiiliksen tilanteen ja mielialan mukaan. Topi Falkenberg , 54 v. Jos pitkän työ päivän päätteeksi ei ehdi tai jaksa lähteä luontoon rentoutumaan, niin Proto #13:n siivittämänä melkein pääsee jo kokemaan havumetsän. Founders KBS, on olut paikallaan. 1. Arto Höyteinen , 40v, Orimattila 2. Lempiolut vaihtelee tilanteen mukaan, mutta näin räntäsadetta mökin ikkunasta katsellen vahva imperial stout, esim. Vastaa seuran taloudenpidosta ja huolehtii budjetista. Kalle Sylvänne , ikä 29, Kuopiosta kotoisin, nykyään kotipaikka Helsingissä 2. 1. 3. Jussi Segler , melkein 40 v., Espoo 2. 3. Mahdollisimman tumma ja vahva – nautintoolo suhteet huomioon ottaen. Mila Nevalainen , 47 v., Helsinki 2. Vahvat stoutit ja portterit, jotka maistuvat erityisen hyville, jos ei tarvitse mennä seuraavana aamuna töihin. Rooli hallituksessa 3. 2. Tällä hetkellä Malmgårdin Proto #13. Olut on tietenkin parasta seurassa ja jokaiseen seuraan ja tilanteeseen löytyy oma olut. Koulutusvastaava 3. Suosikkiolueni on yleensä aina se seuraavaksi nauttimista odottava, intohimolla pantu olut hyvässä seurassa nautittuna. Kaikki hapan on aina ollut hyvää ja tämän hetken lemppari onkin sour ale. 1. 1. Somero 2. Juha Kajanen , 51 v., Helsinki/Vaasa 2. kotoisin Kajaanista, nykyinen asuinpaikka Lempäälä 2. Nimi, ikä ja kotipaikka 2. SOS ry:n uusi hallitus 1. 1. Jäsenseurayhteistyö/ tapahtumat 3. Varapuheenjohtaja 3. Aki Wassholm Mila Nevalainen Arto Höyteinen Aleksi Haapavaara Jussi Segler Juha Kajanen Kalle Sylvänne Jouko Luttinen Topi Falkenberg 1. 1. Porterja stoutoluet. Puheenjohtaja, joka delegoi hommat ja huolehtii että kaikki tulee hoidettua. Sihteeri 3. Rochefort 10, maistuu viileän päivän päätteeksi, eli passaa niin jouluun kuin juhannukseenkin. 1. 1. Ehkä happamuus sopii talous ukkelille. Lempiolut ja tilanne, jossa se maistuu parhaalta Antti Kotti. Myös hyvä kaveri monille ruoille ja juustoille
Suomeen on tulossa uusi alkoholilaki, oletko ehtinyt perehtyä siihen. 36 OLUTPOSTI Belgian suurlähettiläs Philippe Beke tykkää belgialaisista vaaleista aleista ja näkee belgialaisena oluen luonnollisena osana elämää. Tarjoamme usein olutta suurlähetystön tilaisuuksissa, olut maistuu aina parhaiten hyvässä seurassa!. Olen toiminut pari vuotta Belgian suurlähettiläänä täällä Helsingissä, sitä ennen toimin suurlähettiläänä Bukarestissa, Romaniassa. huom. Olen syntynyt Brüggessä, mutta vartuin Gentissä. Suurlähetystön olutkellarissa on aika iso kokoelma belgialaisia oluita, myös sellaisia jotka eivät ole tavallisesti saatavilla Suomessa. Toinen hyvä esimerkki tällaisesta oluesta on uusi italialainen trappistiolut Tri Fontane. Ei huono valinta, kyseinen olut voitti kultamitalin Brussels Beer Challenge 2016 olutkisassa). Mielenkiintoista, voitko kertoa enemmän panimosta. Olet nyt useamman kerran järjestänyt olutiltoja suurlähetystöllä. Näitten lisäksi myös luostarioluitten perinne on vahva. Panimon oluet edustivat monta eri oluttyyliä, mikä on hyvin tavallista Belgiassa. Meillä belgialaisilla on olutta veressä. Vuonna 1964 Stella Artois osti panimon ja pikkuhiljaa se lakkautettiin, kuten siihen aikaan tapahtui monille pienille panimoille. Kuitenkin pitää muistaa, että olut sisältää alkoholia, joten kuten ruoankin kanssa, kaikkea hyvää pitää nautiskella kohtuullisesti. Panimon nimi oli Brouwerij Meiresonne ja se sijaitsi Landegemissä kymmenisen kilometriä Gentistä länteen. Isoäidilläni ja isoisoisälläni oli muuten panimo lähellä Gentiä, joten sen lähellä oli hyvä varttua. Onko sinulla lempiolut tai lempioluttyyli. Miksi olut on niin tärkeää Belgiassa. Entinen suurlähettiläs järjesti pienmuotoisia olutillallisia, ja näin että oli potentiaalia järjestää isompia iltoja, joissa alan ihmiset pääsisivät keskustelemaan ja maahantuojat esittelemään tuotteitaan. Huhtikuun tilaisuudessa erityisesti ruoka sai ison rooliin, ruoan toimitti Bryggeri Helsinki. Onhan meille jopa tärkeää, että olutta juodaan oikeasta lasista! Johtuen maantieteellisestä sijainnistamme, saimme vaikutteita oluttyyleihin monesta kulttuurista. Voitko kertoa niistä. OLUTHARRASTAJAN KELLARISTA HAASTATTELI ANDRÉ BRUNNSBERG KUVA ERKKI LAINE Voitko lyhyesti kertoa itsestäsi. Jos pitäisi valita yksi olut niin se olisi Kanunnik Goud Brouwerij Wildereniltä (toim. Olut on osa belgialaisten identiteettiä. Myös lukuisat kauheat sodat toivat isoja määriä janoisia sotilaita, ja melkein jokaisessa kylässä oli ennen aikaan parikin panimoa. Suurlähetystössä järjestetyt olutillat ovat keränneet suuren suosion. Lehto on tehnyt vuosien myötä todella tärkeätä työtä belgialaisen olutkulttuurin edistämiseksi Suomessa. Annoimme Italian, Espanjan, Itävallan, Portugalin ja Tanskan suurlähetystöjen kanssa myös lausunnon uudesta alkoLähettiläs pitää oluen esillä holilaista. Nyt asun sekä täällä Helsingissä että Brysselissä, jossa myös opiskelin ja jossa perheeni tällä hetkellä asuu. Pidän siitä, että olut lasissani on samaan aikaan sekä yksinkertainen että kompleksinen, ja tärkeää on, että jälkimaku on miellyttävä. Sain myös kunnian ojentaa Teemu Lehdolle, Captol Groupin sekä Servaali Oy:n toimitusjohtajalle, belgialaisen kunniamerkin Knight in the Order of the Crown. Kyllä, mielestäni on hyvä, että nykyinen lainsäädäntö yksinkertaistetaan ja että pienpanimot saavat ulosmyyntioikeuden. Maahantuojien lisäksi paikalla on ollut Alkon edustajia, kansanedustajia, suomalaisten panimoiden edustajia ja toimittajia. Juon mieluiten vaaleita belgialaisia oluita, minulle ei ole tärkeätä ovatko ne suodatettuja vai ei
MAISTA UUTUUS! MAISTA MAISTA ERIKOISEN ERIKOISEN ERIKOISEN HYVÄ
1 Belgian frangi x gulden 2 Belgian markka 3. 1 mehiläinen x taimen 2 yksisarvinen 12. Michael Jacksonin Olutkirja (Beer Companion) esittelee oluttyylit. 1 bière de garde x gueuze 2 trappist +1 Kun oluen maahantuonti vapautui Suomen liityttyä EU:hun, mistä maasta tuotiin Vaahtokukkalehden (1/1996) selvityksen mukaan suurin määrä eri oluita. 1 olutta ja villisikaa x olutta ja ranskanperunoita 2 olvia ja härät 8. 1 juuston, kuten roquefortin tai jopa stiltonin x lammasverimakkaran 2 ostereiden ja muiden äyriäisten 11. 2 Pun ais et pah ola ise t 4. 1 Lannistumattomat leijonat x Lohikäärmeet 2 Punaiset paholaiset 4. Georges Remi on yksi kautta aikain tunnetuimpia belgialaisia, mutta millä nimellä tunnemme hänen paremmin. 2 Arto Tol sa 5. 1 Hergé x Komisario Maigret 2 Hercule Poirot 6. 1 juu sto n, kut en roq uefor tin tai jop a stil ton in 11. Mikä oli Belgian rahayksikkö ennen euroa. 1 Her gé 6. 2 sak saa 2. 1 Belgiasta x Iso-Britanniasta 2 Saksasta. Flaami ja ranska ovat Belgian viralliset kielet, mutta mitä kolmatta kieltä käytetään paikallisena virkakielenä. Mitä belgeillä on juomana ja särpimeksi. 1. 1 englantia x retoromaania 2 saksaa 2. Orvalnimiseen olueen liittyy legenda kreivittärestä, joka kadottaa sormuksensa. Mikä on Chimayn, Orvalin, Rochefortin, Schaapskooin, Westmallen ja Westvleterenin oluiden tyylilaji. 38 OLUTPOSTI 12+1 OLUTSEURA MALLASSAUNAN puheenjohtaja Sakari Nupponen tenttaa suomalaisten oluenystäväin Belgia-tietämystä ristiin rastiin kulttuurin ja herkkusuisuuden välimaastossa. Mikä on Belgian miesten jalka pallomaa joukkueen lempinimi. Jos muskatelliviini voi maistua appelsiinilta, niin voi olutkin. Minkä ruoan seuraksi Michael Jackson suosittelee Chimayolutta. 2 tra ppi st +1 1 Bel gia sta 54 (Iso -Br ita nni asta 46 ja Sak sas ta 25) Vastaukset: 1 lagerin x lambicin 2 sahdin 9. 1 flaamilaiselle ruskealle oluelle x kullankeltaiselle alelle 2 vaalealle vehnäoluelle 10. 2 vaa lea lle veh näo lue lle 10. x lam bic in 9. Minkä kirjailija tarjoilee niistä ensimmäisenä. Mille belgialaiselle oluttyylille on Michael Jacksonin mukaan tunnusomaista yhtäaikaa makea ja appelsiininen maku. Jari Litmasen, Joonas Kolkan ja Sami Hyypiän ura Hollannin pääsarjoissa tunnetaan, mutta kuka suomalainen jalka palloilija pelasi 200 pääsarja ottelua Belgiassa 19691978. Mikä Orvalin etikettiinkin kuvattu eläin palauttaa sen. 1 Atik Ismail x Juhani Peltonen 2 Arto Tolsa 5. Waterzooi on belgialainen herkku, mutta mitä se on. OLUTVISA 1. 1 kal atai kan apa ta 7. 2 olv ia ja här ät 8. 1 Bel gia n fra ngi 3. x tai men 12. 1 kalatai kanapata x kivennäisvesi 2 suklaakastike 7. Kirjassa Asterix Belgiassa herkutellaan sotaretkellä roomalaisia vastaan
Niitt yportti 2, Espoo (Merituulenti en varrella) Avoinna: su-to 15.00-24.00, pe-la 15.00-02.00 Oluen ystävän keidas Espoossa. Suomalaista pioneerityötä brittiläisen real alen saralla Oluenystävän oma ravintola Hämeentie 29 Helsinki p. 09-412 3253 Avoinna: su-to 15.00-24.00, pe-la 15.00-02.00 www.gallowsbird.. 0400-513837 Metrolla raitiovaunuilla 6, 7A, 7B, 8 ma-ti 10-01, ke-pe 10-03, la 9-03, su 9-24 ZUBR hanaoluet VUODESTA 1964 Oluen ystävän keidas Espoossa. Suomalaista pioneerityötä brittiläisen real alen saralla muita maailman olutherkkuja unohtamatta. OLUTPOSTI ISSN 1458-1442 OlutPOSTI ® on rekisteröity tuotemerkki. Oluen ystävän keidas Espoossa. Oluen ystävän keidas Espoossa. Niitt yportti 2, Espoo (Merituulenti en varrella) p. Suomalaista pioneerityötä brittiläisen real alen saralla Oluenystävän oma ravintola Hämeentie 29 Helsinki p. Suomalaista pioneerityötä brittiläisen real alen saralla muita maailman olutherkkuja unohtamatta. 09-412 3253 Avoinna: su-to 15.00-24.00, pe-la 15.00-02.00 www.gallowsbird.. Niitt yportti 2, Espoo (Merituulenti en varrella) p. Suomalaista pioneerityötä brittiläisen real alen saralla muita maailman olutherkkuja unohtamatta. 0400-513837 Metrolla raitiovaunuilla 6, 7A, 7B, 8 ma-ti 10-01, ke-pe 10-03, la 9-03, su 9-24 ZUBR hanaoluet VUODESTA 1964 Oluen ystävän keidas Espoossa. Suomalaista pioneerityötä brittiläisen real alen saralla muita maailman olutherkkuja unohtamatta. Niitt yportti 2, Espoo (Merituulenti en varrella) Avoinna: su-to 15.00-24.00, pe-la 15.00-02.00 Oluen ystävän keidas Espoossa. Valtakunnallisena kuluttajajärjestönä se on osa Euroopan Oluenkuluttajain Liittoa EBCUa. Suomen Olutseura ry on valtakunnallinen oluenystävien järjestö, joka on tehnyt suomalaista olutkulttuurityötä jo yli 20 vuotta. Suomen Olutseura ry:n jäsenille lehti tulee jäsenetuna veloituksetta. Lainattaessa lähde mainittava. Suomalaista pioneerityötä brittiläisen real alen saralla. Seuran puheenjohtaja on Simo Hämäläinen. Suomalaista pioneerityötä brittiläisen real alen saralla muita maailman olutherkkuja unohtamatta. 09-412 3253 Avoinna: su-to 15.00-24.00, pe-la 15.00-02.00 www.gallowsbird.. Niitt yportti 2, Espoo (Merituulenti en varrella) p. 0400-513837 Metrolla raitiovaunuilla 6, 7A, 7B, 8 ma-ti 10-01, ke-pe 10-03, la 9-03, su 9-24 ZUBR hanaoluet VUODESTA 1964 Oluen ystävän keidas Espoossa. Lehti on perustettu vuonna 2001. Seuraava lehti ilmestyy viikolla 37. JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Suomen Olutseura ry PL 142, 00931 Helsinki 0400 648 080 olut@suomenolutseura.fi www.suomenolutseura.fi Toimitusneuvosto André Brunnsberg Antti Kotti Tapio Lundell Maria Markus Mikko Salmi Jussi Segler Ilmoitusmyynti ja kumppanuudet Jari ”Cyde” Hyttinen 0500 577 089 ilmoitusaineisto@olutposti.fi Myynnin tuki Aki Wassholm 050 4924 885 ilmoitusaineisto@olutposti.fi Mediatiedot www.olutposti.fi/mediatiedot Painopaikka Painotalo Plus Digital Oy PL 80 (Ilmarisentie 7) 15101 LAHTI 044 7360 522 LEHDEN TOIMITUS OlutPOSTI Käenkuja 3b B 79 00500 Helsinki toimitus@olutposti.fi olutposti@olutposti.fi www.olutposti.fi Päätoimittaja Mariaana Nelimarkka mariaana.nelimarkka@gmail.com 050 548 9999 Kuvaja erikoistoimittaja Heino Tiilikainen heino.tiilikainen@olutmedia.fi 040 152 0818 Ulkoasu Akiola-Media Oy minna@akiolamedia.fi 040 569 5211 Oluenystävän oma ravintola Hämeentie 29 Helsinki p. Niitt yportti 2, Espoo (Merituulenti en varrella) Avoinna: su-to 15.00-24.00, pe-la 15.00-02.00 Oluen ystävän keidas Espoossa. OLUTPOSTI 39 OLUTKORI OLUTPOSTI 4041 0089 Tilaukset ja osoitteenmuutokset tilaukset@olutposti.fi Tilaushinta 30 euroa/vuosi. OlutPOSTI ilmestyy neljästi vuodessa. Suomalaista pioneerityötä brittiläisen real alen saralla muita maailman olutherkkuja unohtamatta. Suomen Olutseura on Olutliitto ry:n perustajajäsen ja suurin jäsenyhdistys. Oluen ystävän keidas Espoossa
Katso videoista, miten vedestä, maltaista, humalasta, hiivasta ja mausteista pannaan hyvää olutta. Makujen metsästäjät kiertää Meri-Tuuli Lindströmin johdolla suomalaisia pienpanimoita ja perehtyy olutmestareiden kanssa maltaisten juomien saloihin. ALKO.FI/MAKUJENMETSASTAJAT Pienpanimo-oluet