vsk 4/2026 SYYSKUU 352. Huutokauppoja Rahauutisia Muistilista SUOMEN NUMISMAATIKKOLIITTO RY:N JULKAISU 62. nro 1 markan seteli 1860 Aatteelliset mitalit ja merkit, osa 1: Sortoa vastaan Uudet euroseteliluonnokset Kultarahalöytö Kanta-Hämeestä Itsenäisyyden ajan ainoat käyttökultarahat 100 vuotta Numismaatikko myös verkkojulkaisuna Helsingin olympiarahan 1951 poikkeama Kuopion Numismaatikot 55 vuotta
á 80 € Lisävärit, ilmoitusliitteet ym. Tilaushinta koko vuodeksi 2026 Koko vuosikerta 60 € Irtonumero 12 € Ilmoitushinnasto 1.1.2025 alkaen toistaiseksi Neliväri-ilmoitukset Koko sivu ................................................ Lehti julkaisee sitoumuksetta kirjoituksia edustamiltaan aloilta. 115 € ivi-ilmoitus max. Voit jättää rahoja, mitaleja ja kunniamerkkejä Suomen Numismaattiselle Yhdistykselle myyntiin edullisesti. Tervetuloa paikan päälle! RITARIHUONE, Ritarikatu 1, 00170 HELSINKI. Puheenjohtaja • Ordförande Juha Vuorio 040 500 6955 juha.vuorio@numismaatikko.fi Jäsenet • Medlemmar Jyrki Muona jyrki.muona@numismaatikko.f Jorma Imppola 044 315 8888 jorma.imppola@numismaatikko.fi Jouko Hirvonen 050 555 5969 jouko.hirvonen@numismaatikko.fi Timo ätti 040 553 8698 iltaisin timo.ratti@numismaatikko.fi Aki Löytynoja 040 546 0770 aki.loytynoja@numismaatikko.fi Mikko Tammelin 050 303 0945 mikko.tammelin@numismaatikko.fi Jäsensihteeri • Medlemsekreterare Marko Manninen 050 588 1105 Maneesikatu 2b A 201, 00170 Helsinki marko.manninen@numismaatikko.fi jasenasiat@numismaatikko.fi Pankki • Bank Danske Bank FI34 8000 1270 8098 59 Suomen Numismaattinen Yhdistys Maneesikatu 2b A 201, 00170 Helsinki Suomen Numismaattinen Yhdistys r.y. Kuvattavista kohteista emme peri erillistä korvausta. 170 € 1/3 sivua ................................................. Suomen Numismaatikkoliitto ry:n julkaisu ISSN 0355-5615 5 numeroa vuodessa Päätoimittaja Petri Virolainen Toimitusneuvosto Liiton hallituksen jäsenet ja päätoimittaja Toimitus ja ilmoitusmyynti Numismaatikko-lehti Lemminkäisenkatu 5, 33540 Tampere Puhelin 050 36 25 011 Sähköposti:toimitus@numismaatikko.fi Osoitteenmuutokset Osoitteenmuutokset vähintään 3 viikkoa ennen haluttua muutospäivää osoitteella Marko Manninen, Maneesikatu 2b A 201, 00170 Helsinki taisähköpostiosoitteellajasenasiat@numismaatikko.fi Ilmestyminen vuonna 2026 28.1, 4.3, 22.4, 16.9 ja 4.11. Hyväksytyistä kirjoituksista voidaan maksaa palkkiota sopimuksen mukaan. Finlands Numismatikerförbund r.f. Jatkuva sisäänjättö, ota yhteyttä niin sovitaan tapaamisesta sinulle sopiva ajankohta. Tämän jälkeen kohteiden näyttö alkaa Ritarihuoneella 10:30. The Finnish Association of Numismatic Societies Lemminkäisenkatu5,33540Tampere www.numismaatikko.fi Hallitus 2025 • Styrelse Puh. Numismatiska Föreningen i Finland r.f. 225 € 1/3 sivua ................................................. Huutokaupat 4 kertaa vuodessa Ritarihuoneella Aleksanterinkadun varrella Helsingissä. Kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajiensa, eivätkä välttämättä edusta liiton kantaa, ellei sitä ole erityisesti mainittu. 370 € 1/2 sivua .................................................. Ottakaa yhteyttä toimitukseen ennen suurten kuvatiedostojen ym. Provisiomme on ainoastaan 10 % myyntihinnasta ja 4 € rivimaksu. Huutokauppa alkaa salissa 12:00. 140 € Mustavalko-ilmoitukset Koko sivu ................................................ Taitto iitta li-Öyrä Paino Offset Ulonen Oy, 2026 Suomen Numismaatikkoliitto r.y. Numismaatikko 4/2026 62. 5 riviä ......................... lähettämistä sähköpostitse. Olemme Pohjoismaiden suurin toimija sekä alan paras asiantuntija jo yli 100 vuoden kokemuksella. Samalla voit selvittää maksutta kohteesi arvon. marraskuuta Lehteen tarkoitetun ilmoitusaineiston tulee olla toimituksella 5. 180 € 1/4 sivua .................................................. 11 € Lisärivi ..................................................... Toiminnanjohtaja MARKO MANNINEN 050 588 1105 marko.manninen@snynumis.fi Huutokaupanhoitaja JANNE SÖDERHOLM 050 577 0301 auctions@snynumis.fi www.snynumis.f i Huutokauppa 440 19.9.2026 Ennakkotarjoaminen alkaa verkossa (www.snynumis.fi) 4.9.2026 18:00 ja päättyy 19.9.2026 10:00. 245 € 1/2 sivua .................................................. 140 € 1/4 sivua .................................................. • Tel. vuosikerta Numismaatikko 5/26 ilmestyy 4. lokakuuta mennessä. sopimuksen mukaan. á 2 € hdistysten huutokauppasivut ................ Huutokauppojemme kautta tavoitat suuren ja kansainvälisen asiakaskunnan. Etsimme jatkuvasti rahoja, mitaleja ja kunniamerkkejä myytäväksi huutokauppoihimme
Palvelussa toimii myös hakutoiminnot, jolloin voi hakea tiettyjä tekstejä joko yhdestä lehdestä tai vaikkapa kaikista Numismaatikoista samalla kertaa. Tuo on tällä hetkellä kaikille tilaajille käytettävissä, kunhan kirjautuu ohjeen mukaan Lehtiluukkuun. sivukokoa suurentamalla vuonna 2005, jossa vaiheessa lehti oli jo alkanut muuttua värilliseksi. Niin ja tervetulloo Kuopijoon liittokokoukseen 31.10.2026! J uha V uorio , puheenJohtaJa 4 • 2026 Numismaatikko uuteen aikaan Suomen Numismaatikkoliitto ry:n julkaisu A rvoisa lukija, Numismaatikko-lehtiä on nyt ilmestynyt 350 numeroa. Myös lehden taittajan osalta on ollut pitkään jatkuvuutta. Tällöin tilauksen hinta on edullisempi. Lehti kehittyi mm. Julkaisemme ohjeet ja hinnaston näihin asioihin marraskuun aikana. Lehden tilaushinta kuitenkin varmistuu vasta liiton loppusyksyisessä vuosikokouksessa. Toki myös sisältö on kehittynyt, vaikka vanhatkin julkaisut ovat monella tavalla mielenkiintoisia. palvelun käyttöön.. Alussa toiminta oli ainakin sillä tavalla tuulista, että päätoimittaja ehti vaihtua puolikymmentä kertaa ennen nykyisen päätoimittajan mukaan tulemista vuonna 1992. Tässä lehdessä kerrotaan aiheesta vielä lisää ja jutussa on myös ohjeet paperilehden tilaajille saada tuo verkkojulkaisu veloituksetta käyttöönsä. Ensi vuodelle on halukkailla tilaajilla – sekä vanhoilla että uusilla – mahdollisuus muuttaa tilaus pelkästään näköislehdeksi, jolloin paperinen lehti jää tällaiselta tilaajalta pois. Näistä 115 viimeisintä on saatavana myös näköislehtenä Lehtiluukku-palvelussa. Numismaatikko 4/2026 3 Muut kiinnostuneet voivat halutessaan tutustua Numismaatikko-lehteen ostamalla palvelusta irtonumeron, joka voi tietenkin olla alku pysyväksi tilaajaksi ja ehkä jäsenyhdistyksemme jäseneksi tulemiselle. Numismaatikko-lehden osiossa on näkyvissä kansikuvat yli sadasta Numismaatikosta, ja lehdet avautuvat kansikuvaa näpäyttämällä niille paperilehden tilaajille, jotka ovat ottaneet ao. Numismaatikon julkaiseminen aloitettiin EteläPohjanmaan Numismaatikoiden toimesta vuonna 1965, josta uraauurtavasta toimesta lämmin kiitos! Yhdistys julkaisi lehteä seitsemän vuotta, kunnes tuossa vaiheessa perustettu Suomen Numismaatikkoliitto otti viestikapulan ja siis julkaisuvastuun vuoden 1972 alusta lukien. Niin, palataan vielä uuteen verkossa julkaistuun näköislehteen. Liittojäsenille paperisen lehden tilaushinta on pysymässä ennallaan tästä lisäpalvelusta huolimatta; voi ajatella, että aikaisempi hinnankorotus antoi tällaiseen palveluun mahdollisuuden. Sen jälkeen on ollut tasaisempaa. Toki toivomme tästä olevan hyötyä kaiken ikäisille lukijoillemme. Samalla vuosikerran lehtien määrä nousi neljästä kuuteen. Hallitus on tätä asiaa eteenpäin viedessään ajatellut, että tällaisen sähköisen palvelun tarjoaminen tuo myös uusille sukupolville ajantasaiset tavat hyödyntää numismaattista julkaisuamme
Krimin sota järkytti vakavasti Suomen talouselämää, erityisesti ulkomaankauppaa. lokakuuta 2026 on myynnissä 1 markan huippukuntoinen seteli vuosiluvulla 1860. Venäjällä ei varsinaisesti julkaistu J orma J. Mutta kuinka Suomen suuriruhtinaskunta ylipäätään sai oman rahayksikkönsä. Krimin sota eli itämainen sota käytiin Venäjän sekä Turkin, Englannin, Ranskan ja Sardinian muodostaman liittouman välillä vuosina 1853–1856. Kuva: Rane Haikonen. Kyseessä on siis Suomen ensimmäinen 1 markan setelirahatyyppi sen ensimmäiseltä painovuodelta. Kauppasulun takia hinnat nousivat jyrkästi. Erityisen runsasta oli rupla-arvoisten (3, 5, 10 ja 25 ruplan) seteleiden liikkeellelasku vuosina 1841–1862. i mppola , S e amK 1 markan seteli 1860, lajinsa ensimmäinen. Englannin laivasto poltti Pohjanlahden rannikolla huomattavia Suomen sahatavaravarastoja. Kuva 1. Kielto hopean maastaviennistä asetettiin jo vuonna 1851 ja maaliskuussa 1854 Venäjällä kiellettiin käytännössä Krimin sodan taloudellisten vaikutusten vuoksi kultarahojen maastavienti, mikä aiheutti ruplan ulkoisen kurssin jyrkän laskun. Suomelle asetetut sotilaalliset velvoitteet panivat valtion talouden kovalle koetukselle. Sodan aikana ja sen jälkeenkin sahatavaran ja tervan vienti väheni romahdusmaisesti loppuen ajoittain melkein kokonaan. Tämä seteli on sarjanumeronsa perusteella laskettu liikkeelle vuoden 1860 jälkipuoliskolla. 4 Numismaatikko 4/2026 Suomen numismaatikkoliiton Kuopion syyskokouksen yhteydessä järjestettävässä Kuopion numismaatikoiden huutokaupassa 31. Suomeen sijoitettu venäläinen sotaväki käytti runsaasti venäläisiä seteleitä, jotka eivät enää olleet hopealla lunastettavissa, mikä aiheutti seteliinflaatiota. Suomen Pankki oli laskenut liikkeelle pian perustamisensa jälkeen vuodesta 1812 pieni arvoisia 20, 50 ja 75 kopeekan seteleitä ja vuodesta 1819 lähtien suurempia 1, 2 ja 4 ruplan seteleiltä. Tulipalot, takavarikot ja myynnit supistivat kauppalaivastoa, ulkomaankauppa vaikeutui ja rahtitulot alenivat pitkäksi aikaa eteenpäin. Kuva: Rane Haikonen Kuva 2. 1 markka 1860 No 104331 taustapuoli. 1 markka 1860 No 104331 etupuoli, allekirjoitukset Törnqvist ja Wendell
joulukuuta 1859. Numismaatikko 4/2026 5 asetusta hopean vaihdon lopettamisesta, vaan sitä supistettiin vähitelleen. Pian tämän jälkeen Suomen Pankin oli kuitenkin luovuttava kokonaan ruplaseteleiden lunastamisesta hopealla. Kuva: Michael Widenius. Tämän jälkeen alkoikin kansantalous vahvistua ja ajatus omasta, Venäjän ruplasta riippumattomasta hopeakatteisesta rahasta virisi hiljalleen. Suomessa ilmiö havaittiin ensimmäisen kerran vuoden 1855 lopulla, jolloin Pietarista hankittiin lisää hopearahaa liikkeelle laskettavaksi ja uudelleen vuonna 1857 useaan otteeseen. maaliskuuta 1855 ja Aleksanteri II nousi valtaistuimelle. Tätä ohjelmaa toteutti Krimin sodan aikana nimitetty kenraalikuvernäööri Berg innokkaasti elinkeinoelämää edustavien komiteoiden avulla. Keisari Nikolai I kuoli 2. Ajan oloon viranomaiset kuitenkin katsoivat tätä ilmiötä läpi sormiensa. Vaihtorahan puute johti ajatukseen omasta rahasta Sodan aiheuttama hopearahan vaihdon lakkaaminen sekä hopean ja paperiruplan heikentynyt kurssi aiheutti liikkeellä olevan hopearahan voimakasta vähenemistä, minkä vuoksi esiintyi vaihtorahan Kuva 3. Suomen Pankin johtokunta ilmoitti 4. Rauhan solmiminen elvytti yritteliäisyyttä ja ulkomaankauppaa, mutta vuoden 1856 satokadon takia kasvanut viljantuonti ja sen vaatima suuri valuuttatarve hidasti kansantaloutta. huhtikuuta 1854 seteleiden vaihtamisen hopeaksi kasvavan jatkuvasti ja pyysi, että Suomen Pankin ehdoton ja rajoittamaton velvollisuus lunastaa setelit hopealla lakkautettaisiin. puutetta. Sortavalalaisen Eduard Boehm & Co 50 hopeakopeekkaa, päivätty Wärtsilässä 10. Jo vuonna 1855 eräät tehtailijat laskivat liikkeelle omia tilapäisiä maksuvälineitään. maaliskuuta 1856, Krimin sodan juuri päätyttyä, vieraili keisari Helsingissä ja korosti senaatin pöytäkirjaan kirjatussa antamassaan lausunnossa muun muassa taloudellisten uudistusten tarpeellisuutta. H.J.Oldenburg & Co 10 hopeakopeekkaa, päivätty porissa 31. Lopullisesti se lakkasi vuonna 1856, vaikkei se oikeastaan koskaan ollut rajoittamaton muualla kuin Pietarissa. Tapa yleistyi, vaikkei se ollutkaan lain sallimaa. Suomen Pankin sopeutumiskyky joutui kovalle koetukselle ja oli turvauduttava ulkomaiseen (venäläiseen) luottoon jota ei ollut tapahtunut sitten vuoden 1840. Kuva: Michael Widenius.. marraskuuta 1859. Suurempiin vaihtoihin olisi saatava johtokunnan suostumus. 24. Aluksi myönnettiin lupa siihen, että pankki sai itse vahvistaa sen määrän, minkä hopeaa saisi vaihtaa, joksi asetettiin 30 ruplaa. Vuonna 1859 Suomesta Pietarin markkinoille tapahtunut hopearahan vienti synnytti vielä vaikeamman tilanteen, joka tulisi Suomen Pankin johtokunnan mukaan jatkumaan, kunnes joko Venäjällä saadaan vaikeuksitta metallirahaa seteKuva 4
Suomen oman rahan synty Varmuudella ei tiedetä, perustuiko senaatin huomautus liian suuresta rahayksiköstä eli Venäjän ruplasta johonkin tietoiseen ja harkittuun suunnitelmaan. Muistiinpanojen mukaan ”Oli Hänen Keisarillinen Majesteettinsa, lakkamattomassa huolenpidossaan suuriruhtinaskunnan parhaasta, armossaan sallinut: 1) että Suomen Pankilla olisi oikeus rahaministerin huolenpidon kautta saada vuosittain 50,000 hopearuplaa keisarikunnassa liikkeeseen laskettavaa uutta hopearahaa venäläisiä valtionluottoseteleitä vastaan 2) että senaatti saisi Hänen Keisarilliselle Majesteetilleen alamaisuudessa toimittaa esityksen niistä toimenpiteistä, joihin vaihtorahan puutteen poistamiseksi olisi ryhdyttävä, ja siinä tapauksessa, että arveltaisiin suuriruhtinaskunnan pankille annettavan. Jo vähäinenkin aavistus seteleiden arvon huononemisen jatkumisesta johti välittömästi vajaapitoisenkin hopearahan katoamiseen rahaliikenteestä. Kaikki vaihtorahakysymyksen yhteydessä esille tulleet seikat herättivät kasvavia vaatimuksia ja antoivat sysäyksen sarjalle toimenpiteitä, jotka lopulta johtivat rahareformeihin vuosina 1860 (oma rahayksikkö) ja 1865 (sen sitominen hopeakantaan). Borgströmin perustelujen pääkohdat muodostuivat monessa suhteessa määrääviksi tulevalle ajatusten vaihdolle. V. Lisäksi keisari vaati senaatilta lausuntoa pienemmän rahayksikön tarkoituksenmukaisuudesta Suomessa. Ne olivat seuraavat: 1) vaatimus hopean hyväksymisestä ainoaksi lailliseksi maksuvälineeksi oli oleva lopullinen päämäärä, 2) pikkuseteleitä ei saisi laskea liikkeelle muutoin kuin laillista, hopeaan perustuvaa valuuttaa vastaan, 3) oli konvertoitava valtion lyhytaikaiset obligaatiot, jotka saattoivat uhata pankin maksuvalmiutta sekä 4) oli kokeiltava, voitaisiinko venäläisille seteleille antaa vaihtelevan kurssin mukainen arvo. päivänä 1859. Samalla esitettiin se sittemmin niin useasti toistuva sanamuoto, että painoltaan ja arvoltaan määrätty hopea raha olisi saatettava maan ainoaksi lailliseksi maksuvälineeksi. Kuten edellä on kuvattu, saivat pyrkimykset rahakysymyksen ratkaisemiseksi alkunsa siitä suhteellisen pienestä huolesta, että vaihtorahasta oli venäläisten seteleiden heikentyneen hopeakurssin takia puutetta. Pääosa esityksestä omistettiin kuitenkin sen selvittämiseen, kuinka setelirahan arvon vaihtelut olivat saaneet aikaan epävarmuutta omistusten arvoissa ja yleistä pelkoa lähitulevaisuutta kohtaan, mikä taas oli lamauttanut kaiken yritteliäisyyden ja uhkasi kaikilla aloilla koko teollista toimeliaisuutta. Senaatti ei kuitenkaan ilmeisesti rohjennut kulkea täysin radikaalisti haluamaansa tietä. J. Häntä vastusti kuitenkin ankarasti Henrik Borgström nuorempi kirjasessaan ”Penningställningen år 1859 och privatbanker”. Pankin johtokunnan jäsen Lars Langenskiöld esitti vaihtoehtoisena menettelytapana, että yksityisten pikkuseteleiden liikkeessäolo laillistettaisiin tai että pankki oikeutettaisiin laskemaan liikkeelle yhden ruplan arvoisia seteleitä. lokakuuta 1859, koska Suomen Pankin johtaja Langenskiöldin oli tuonut esiin huolensa maassa vallitsevasta ja yleisesti valitetusta vaihtorahan puutteesta ja siitä johtuvista vai keuksista arjen maksuliikenteessä. Se ei ehdottanut venäläisten seteleiden poistamista välittömästi liikenteestä, vaan mainitsi kaksi mahdollisuutta, jotka kumpikin tulivat esittämään tärkeätä osaa tulevissa neuvotteluissa: Ensimmäinen vaihtoehto, joka oli mahdollisena vaihtoehtona vilahtanut jo aiemmissa asiakirjoissa, lähti siitä, että venäläiset luottosetelit olisivat Suomessa käypiä niiden Pietarin pörssissä noteeratun ns. lokakuuta antamassaan lausunnossa, että kun venäläinen seteliraha oli 9. Kurssiero oli syksyllä 1859 noin 10%, mutta se oli ollut muutamaa kuukautta aiemmin ollut 15%, mikä vastasi suurten ja pienien hopearahojen hopeapitoisuuden erotusta, mikä siis teki setelirahan tietyssä mielessä vajaa-arvoiseksi vaihtorahaksi. todellisen arvon mukaisesti. Ei myöskään tiedetä, kuka ensiksi esitti lopullisen ehdotuksen ja mikä on ollut sen varsinaisena perusteluna. Suomen Pankin johtokunta huomautti 21. Kannanottoja vakaamman rahan puolesta esittivät mm. Snellmanin mukaan Langenskiöld käytti tilaisuutta hyväkseen ”hankkiakseen nimellisen rahanuudistuksen, josta tulisi pian todellinen rahareformi”. Mutta hän oli lempeämmin antanut suostumuksensa uudelle rahayksikölle selittäen, että hänen mielestään Venäjänkin rahayksikkö oli liian suuri. Helsingin kaupungin sekä Turun ja Porin läänin porvarit ja elinkeinonharjoittajat sekä aivan ensimmäisinä hypoteekkiyhdistyksen perustamisedellytyksiä tutkineen komitean jäsenet. Käydyt keskustelut lähtökohtanaan senaatti ryhtyi Langenskiöldin johdolla toimenpiteisiin joulukuun 1. Suomen omaa rahayksikköä käsiteltiin senaatissa 5. Helmikuun ensimmäisellä viikolla 1860, valtiovarainpäällikkö Fabian Langenskiöld ja kenraalikuvernööri Berg vierailivat Pietarissa ja Zacharias Topelius merkitsi kuulopuheen perusteella muistiin, että keisari oli otsa rypyssä valittanut senaatin ehdottaneen venäläisille seteleille kurssia, mitä hän ei voinut hyväksyä. Toinen vaihtoehto oli uusi ja kauas kantoisempi: ohimennen mainittiin, että niin köyhässä maassa kuin Suomessa oli ruplan kaltainen liian suuri rahayksikkö jossain määrin nostanut elinkustannuksia. 6 Numismaatikko 4/2026 lirahaa vastaan metalliarvostaan tai setelirahan ja metallirahan arvojen erotus ei enää vastaa kuljetuskustannuksia Suomesta. huhtikuuta 1840 julistettu päteväksi maksuvälineeksi myös Suomessa ja kun paperiruplan arvo hopeaan nähden vaihteli Pietarissa 5 ja 10 prosentin välillä, niin voitiin melkoisella varmuudella otaksua, että maamme hopeinen vaihtoraha oli pääasiallisesti viety ja sitä yhä edelleen vietiin Venäjälle. Kansan suussa sai maaliskuussa 1860 vapaaherraksi nimitetty Langenskiöld kuitenkin lisänimen ”markgreven”. Jälkimmäiseen ajatukseen yhtyi myös J.V.Snellman
Rokassovskij ajoi tässä asiassa mielipiteensä voitolle, vaikka Venäjän valtionvarainministeri oli kannattanut senaatin ehdotusta. ”Nimelliseen” rahanuudistukseen suostuttiin Pietarissa odottamattoman helposti. Senaatti kysyi asiasta Elias Lönnrotin mielipidettä ja sen pohjalta tähän lausuntoon tehtiin muutos. päivänä huhtikuuta 1860 allekirjoitetussa manifestissa sekä lukuisissa rahojen arvomääriä, leimoja, metalliseoksia ym. Samalla oikeutettiin Suomen Pankki tämän rahayksikön mukaan lyöttämään yhden, viiden, kymmenen ja kahdenkymmenen pennin arvoisia pieniä kuparirahoja erityisesti Suuriruhtinanmaata varten. Kuva: Suomen Pankki, Jaakko Koskentola. Markka olisi desimaalijärjestelmää käyttäen jaettava sataan yhtä suureen osaan, joita kutsuttaisiinkin osiksi, vastaten neljättä osaa kopeekkaa hopeassa. Kumoon äänestetty ehdotus, jonka mukaan uusia rahoja suhteessa 1:10:100 saataisiin kutsua talariksi, markaksi ja äyriksi, suututti kenraalikuvernöörin, jonka mielestä nämä nimitykset maistuivat liiaksi Ruotsin historialta. Suomen Pankin johtokunta puolsi pienempää rahayksikköä katsoen sen olevan omiaan alentamaan elinkustannuksia ja myös teki ehdotuksen rahan nimeksi. Lisäksi sai Suomen Pankki luvan toistaiseksi laskea liikkeelle yhden ja kolmen hopeamarkan seteleitä. 19. Pienemmän rahayksikön hyväksyminen on kytketty siihen, että ns. huhtikuuta 1860 annettiin julistus, jossa senaatti sai tehtäväkseen laatia ehdotuksen hopearahojen lyönnistä, samoin kuin korkeampiarvoisten Kuva 5. Suomen komitean jäsen Platon Rokassovskij’n mukaan koko kysymys oli valitettavasti joutunut Suomessa niin suuren julkisen huomion kohteeksi, että täysin kielteinen vastaus olisi aiheut tanut siellä tyytymättömyyttä. Rahojen nimellisarvoista ilmeni kuitenkin erimielisyyttä. Vuoden 1860 rahareformi Julistus uudesta rahayksiköstä annettiin 4. Mutta venäläisten vaatimuksesta tuli seteleistä 1, 3, 12, 20, 40 ja 100 markan suuruisia vastaten emämaan 25 ja 75 kopeekan arvoja sekä 3, 5, 10 ja 25 ruplan seteleitä. Suomen viranomaiset halusivat soveltaa kymmenjärjestelmää johdonmukaisesti, mihin suostuttiinkin metallirahojen osalta. koskevissa asetuksissa ja julistuksissa. Setelin etusivun värien katoaminen johtui siitä, että seteli oli astetettu näytille monien muidenkin merkittävien setelien lailla erään Suomen Pankin käytävän seinille suojaamattomana vuosikymmeniksi armottoman loisteputkivalon ”grillattavaksi”. Johtokunta ehdotti rahayksikköä nimeltä mark, joka vastaisi 25 kopeekkaa hopeassa. 1 markka No 1 etupuoli, allekirjoitukset Törnqvist ja Wendell. Sen vuoksi oli ministerivaltiosihteerin, varovaisena tunnetun kreivi Alexander Armfeltin, helpompi saada lopullinen korkeimman tahon hyväksyminen tähän ehdotuksen rahayksikköä koskevaan yksityiskohtaan. Numismaatikko 4/2026 7 oikeuden lyödä kuparista vaihtorahaa erityisesti Suomea varten auttavan tarkoitettuun päämäärään, antaa siitä alamaisen ehdotuksensa.” Senaatille jätettiin vielä ”punnittavaksi, eikö olisi maan rahaja muihin oloihin sopivampaa, että niin hyvin kruunun tilityksissä kuin myöskin suuriruhtinaskunnassa tapahtuvassa yksityisessä liikkeessä otettaisi käytäntöön pienempi, mutta kuitenkin venäläiseen hopearuplaan määrätyssä ja muuttumattomassa suhteessa oleva rahayksikkö, sekä semmoisessa tapauksessa toimittaa Hänen Keisarilliselle Majesteetilleen alamainen lausuntonsa ja ehdotuksensa asiassa”. Manifestin kautta Suomelle säädettiin ominainen ”Markka” niminen raha-yksikkö, jaettuna sataan ”Penni” nimiseen pienempään yksikköön eli osaan. Nimitystä oli rahan laskussa maassamme käytetty ennenkin eikä se siis ollut vieras sen väestölle. Näiden perusmääräysten mukaisesti oikeutettaisiin Suomen Pankki, niin pian kuin olosuhteet sallisivat, lyöttämään erityistä kuparista vaihtorahaa Suomea varten. Tätä nimitystä pohdittaessa katsottiin vanhan Suomen kielessä esiintyvän rahayksikön markka olevan tarkoitukseen sopivin samoin kuin penni, johdettuna suomalaisesta sanasta pieni, sopisi markan sadasosan nimeksi. Senaatti, tehdäkseen yleisölle helpommaksi tämän Suomen oman rahayksikön ymmärtämisen, arveli, että rahayksikön nimityskin oli otettava maan omasta kielestä. Ja koska kuparirahan ja Suomen Pankin tuolloin pieniarvoisten eli kolmen hopearuplan setelien välillä olevien rahojen tarve oli maan jokapäiväisessä rahaliikenteessä niin kipeä, ehdotti senaatti, että Suomen Pankki oikeutettaisiin laskemaan liikkeelle pieniarvoisia 1 ja 5 hopeamarkan seteleitä
Asianmukaiseen säilyttämiseen kannattaa panostaa! Kuvien muokkaus ja yhdistely: Jorma Imppola, SeAMK.. Mikä siis on Suomen ensimmäinen markka. Havainnekuva 1 markka No 104331 ja No 1 etupuolten erilaisuudesta. Kuva 7. Keisari määräsi huhtikuussa 1860 antamallaan ilmoituksella perustettavaksi rahapajan metallisten vaihtorahojen lyömistä varten. Mikä on siis Suomen ensimmäinen liikkeelle laskettu markka. Waseniukselta, voidaanko tehtaassa valmistaa paperia seteleitä varten. kansallismuseo.fi/en/items-of-the-month/2019/ensimmaeinen-liikkeelle-laskettu-markka, taustapuoli Michael Widenius. Ensimmäinen liikkeelle laskettu 1 markan raha on 9. Valtiovarainpäällikkö von Haartman tiedusteli jo vuonna 1857 Tervakosken johtajalta A. Liewendahlin kivipainossa obligaatioita, joiden materiaalina käytettiin Tervakosken värjättyä paperia. Vertailtaessa luonnollisen väristä Kuopiossa myytäväksi tulevan setelin etupuolta setelin No 1 etupuoleen on ero järkyttävä, kuva 6. Kuvalähteet: etupuoli https://www. huhtikuuta 1863 annetun asetuksen perusteella 12, 20, 40 ja 100 markan setelit kesäkuusta 1863 alkaen. Setelirahan liikkeellelasku vuonna 1860 Alunperin Suomen markka oli paperikantaperustainen, johtuen siitä, että markka oli käytännössä sidottu Venäjän paperiruplaan suhteessa 1 rupla = 4 markkaa. Antti Heinosen (Heinonen 2018) mukaan 1 markan tyypin 1860 seteli liikkeeseenlaskun päivämäärä oli 9. Koska rahapajan suunnittelu ja rakentaminen veivät aikaa, jouduttiin ensi vaiheessa laskemaan tilapäisratkaisuna liikkeeseen pieniarvoisia seteleitä vaihtorahatarpeen tyydyttämiseksi. F. Kuva 6. 1 markan setelit 1864– 1867 ja 3 markan setelit 1864–1875 painoi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapaino. Kun saadut kokemukset olivat hyviä, setelilomakkeiden valmistus annettiin Tervakosken paperitehtaan ja Liewendahlin kivipainon tehtäväksi, joka vastasi vuosien 1860 ja 1861 seteleiden tuotannosta. 8 Numismaatikko 4/2026 uudessa rahassa määriteltyjen setelien liikkeelle laskemisesta. Suomen Pankki painatti vuonna 1859 Helsingissä sijaitsevan F. Ensin laskettiin liikkeelle 30. Näin liikkeellelaskettu markkamääräinen rahakin oli paperirahaa. O. Havainnekuva 3 markkaa No 1, allekirjoitukset Langenskiöld ja Wendell. toukokuuta 1860 annetun julistuksen perusteella 1 ja 3 markan setelit kesäkuusta 1860 alkaen ja tämän jälkeen 1. Kuvien muokkaus ja yhdistely: Jorma Imppola, SeAMK. kesäkuuta 1860 liikkeelle laskettu 1 markan seteli No 1
Esimerkiksi Suomen uutta 1 markan seteliä oli käytetty Venäjän paljon suuriarvoisempana 10 ruplan setelinä sen etupuolen tyylin ja punaisen värin samankaltaisuuden takia. Seteleiden ulkoasun säilyttäminen aiemmin Venäjällä käytettyjen seteleiden kaltaisena nopeutti niiden painolaattojen valmistamista. Toimitus pahoittelee virhettä, joka ei johtunut kirjoittajasta.. toukokuuta 1860. kokoelmissa olevan 3 markkaa 1860 No 1 setelin etupuolen kuva ja Michael Wideniuksen kokoelmissa olevan 3 markkaa 1866 setelin taustapuolen kuva. Samalla kuitenkin Suomen ja Venäjän seteleiden samankaltaisuus johti sekaannuksiin; tuon ajan sanomalehdissä oli useita uutisia siitä, että Suomen Pankin seteleitä oli hyväksytty ruplamääräisinä. Kuvien muokkaus ja yhdistely: Jorma Imppola, SeAMK. Ensimmäinen 3 000 kappaleen erä näitä seteleitä toimitettiin Suomen Pankkiin 31. Lähteet Borg, Erkki: Suomessa käytetyt rahat. Toinen, uusittu painos, Helsinki 1976 Heinonen, Antti: Ruplista markkoihin. painos 2000 Korjaus: Viime numerossa olleessa Raimo Vänskän kirjoituksessa oli otsikossa virhe. Suomen suuriruhtinaskunnan setelit 1812–1898, Keuruu 2018 Pipping, Hugo E.: Paperiruplasta kultamarkkaan Suomen Pankki 1811–1877, Helsinki 1961 Schybergson, Emil: Suomen Pankki 1811–1911, Helsinki 1914 Suomen Numismaattinen Yhdistys: Keräilijän opas Suomen rahat arviohintoineen, 6. Setelin koko: noin 125 mm x 95 mm Paperin valmistaja: Tervakosken paperitehdas 1 markan seteleitä vuosiluvulla 1860 toimitettiin Suomen Pankkiin seuraavasti: vuonna 1860 numerot 1 – 423000 vuonna 1861 numerot 423001 – 896500 Teknisesti katsottuna Suomen ensimmäinen markka-arvoinen raha on kuitenkin 3 markan seteli 1860 No 1, joka laskettiin liikkeelle hieman paperimarkkaa aikaisemmin, eli 1 kesäkuuta 1860. Vaikka niiden etusivujen koristekuviot poikkesivat jonkin verran toisistaan, ne noudattivat samaa tyyliä. Havainnekuva Venäjän 10 ruplaa 1840 ja hieman muokattu Suomen 1(0) markka 1861. Kuva 7 havainnekuva on tehty yhdistelemällä Kansallismuseon Kuva 8. Seteleiden leikkauksesta on kulunyt jo 80 vuotta eikä 70 vuotta, kuten otsikossa luki. Vastaavasti seteleiden takasivut olivat myös varsin samankaltaiset, joskin venäläisissä seteleissä oli huomattavasti enemmän tekstiä. Kuvavertailun setelit ovat oikeassa mittakaavassa. Kaipa nuo joku lukutaidoton tai huononäköinen jossakin hämärässä kauppatilanteessa saattaa toisiinsa sekoittaa, varsinkin jos 1 markan setelin arvomerkinnän numero 1 on muokattu numeroksi 10. Uusien 1 ja 3 markan setelien painolaatat kaiverrettiin Pietarissa, ja niiden ulkoasu oli samankaltainen kuin Venäjän Luottosetelitoimiston seteleissä. Numismaatikko 4/2026 9 kesäkuuta 1860, jolloin ensimmäinen 500 setelin erä toimitettiin Suomen Pankkiin
Svinhufvud, joka kuului Kagaalin keskusjohtoon ja K.J. 1899 (Boström 129), etuja taustapuolet. 1899 passiivinen vastarinta toteutettiin ns. Alun perin v. Lähtötiedot on saatu historiaan liittyvästä kirjallisuudesta, mitalikirjoista, merkkimonisteista, internetistä sekä tekoälyltä. Ståhlberg, lukuisia Helsingin yliopiston professoreita, kuten Rabbe Axel Wrede, Thiodolf Rein ja Theodor Homén sekä Päivälehden toimittaja Eero Erkko. Mahdolliset virheet laitetaan tekoälyn piikkiin. ”Mechelinin komiteoiden” kautta ja myöhemmin Kagaalin ja komiteoiden yhteistyön kautta. myöhemmät presidentit P.E. Mechelin laati helmikuun manifestin jälkeen suomalaisten kansalaisadressin lopullisen tekstin. Sortokausia voidaan pitää merkittävänä ajanjaksona Suomen autonomian ja itsenäistymiskehityksen kannalta. Artikkelien tarkoituksena on esittää ainoastaan poimintoja, ei kaiken kattavaa tietoutta. Kagaalin toimesta järjestetty kutsuntalakko Senaatintorilla vuonna 1902 aiheutti tilanteen, jossa venäläiset määräsivät ensin santarmeja torjumaan mellakointia ja kun se ei riittänyt, edelleen ratsuilla, miekoilla ja ruoskilla varustautuneita kasakoita. Ajanjakso on pääosin 1900–1950, mutta jonkin verran esimerkkejä on myös 1900-luvun loppupuolelta. Mechelinin 60-vuotismitali v. Ensimmäinen sortokausi sisälsi muun muassa helmikuun manifestin (1899), joka alisti Suomen Venäjän keisarivallan lakien alaiseksi, postimanifestin (1900), kielimanifestin (1900), asevelvollisuuslain (1901), Suomen sotaväen lakkauttamisen aikavälillä 1901–1905, Venäjän järjestämät kutsunnat (1902) sekä Suomen kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin diktaattorin valtuudet 1903, jolloin poliitikkoja ja viranhaltijoita erotettiin ja karkotettiin. Kagaali (1901–1905) oli passiivisen vastarinnan järjestö, joka toimi lähinnä propagandan keinoin, tärkeimpinä esimerkkeinä järjestön laatima keisarille lähetetty suuri kansalaisadressi (yli 500 000 nimeä) helmikuun manifestin johdosta (1899), propagandalehtisten julkaisu sekä kutsuntalakkojen (1902–1904) järjestäminen, kun taas Suomen Aktiivinen Vastustuspuolue (1904–1908) oli tarvittaessa valmis käyttämään väkivaltaa. Ensimmäinen kausi eli routavuodet tapahtui 1899–1905 ja toinen kausi 1908–1917. Keisari ei kuitenkaan ottanut adressia vastaan. Mechelin ei kuitenkaan kuulunut Kagaalin keskusjohtoon, vaan kuului sen vanhempien neuvostoon. Tosin myöntyväisyys ei tarkoittanut myöntymistä mihin hintaan hyvänsä. Sortokaudet olivat Venäjän keisarikunnan yrityksiä venäläistää Suomen suuriruhtinaskuntaa yhtenäistämispolitiikalla. Suomi jakaantui poliittisesti perustuslaillisiin eli nuorsuomalaisiin (vastustus) ja vanhasuomalaisiin (myöntyväisyys) ryhmittymiin. 10 Numismaatikko 4/2026 Aatteellisella mitalilla tai merkillä tarkoitetaan tässä sekä sarjan mahdollisissa myöhemmissä artikkeleissa väljästi ideologiaan, ihanteisiin tai aatesuuntaan, niiden järjestöihin, henkilöihin, niihin kytkeytyvään tapahtumaan tai varainkeruuseen liittyvää mitalia tai merkkiä. Passiivisen vastarinnan keskushahmona toimi oikeustieteilijä ja senaattori Leopold (Leo) Mechelin. Kagaaliin kärkihahmoihin kuului monia muitakin tuon ajan poliitikkoja, tiedemiehiä, juristeja ja muita tunnettuja henkilöitä, mm. Leopold Mechelin oli perustuslaillisten passiivisen vastarinnan keskushahmo. Mitalin suunnitteli kuvanveistäjä Ville Vallgren.. Monet suomalaiset saivat sapeliniskuista ja ruoskista pahoja haavoja, mm. miekkailun opettaja K alerVo m attila , teKSti SeKä mitaleiden Ja merKKien KuVat Poimintoja aatteellisista mitaleista ja merkeistä Osa 1: Sortoa vastaan Kuva 1. Sorto herätti sekä passiivista että aktiivista vastarintaa. Vuonna 1901 Mechelin laati myös Venäjän asevelvollisuuslakia vastustavan kansalaisadressin
Toisella sortokaudella Danielson kuitenkin muutti kanKuva 2. valiokunnan, jonka tarkoituksena oli vastustaa Kagaalin propagandaa omilla lehtisillä sekä pitää puheita Venäjän kutsuntojen puolesta. Mitalin suunnitteli kuvanveistäjä Emil Wikström. Vuoden 1917 jälkeen toiminnan painopiste muuttui erilaiseksi. Svinhufvud erotettiin Turun hovioikeuden asessorin virasta 1903 (karkotettiin Venäjälle toisen sortokauden aikana 1914), Ståhlberg erotettiin senaatin protokollasihteerin virasta 1903, Rein erotettiin (tai pakotettiin eroamaan) yliopiston sijaiskanslerin virasta 1903, Wrede ja Homén karkotettiin Venäjälle 1904 ja Erkko karkotettiin 1903 ja hän siirtyi USA:han. Kagaalin johtohahmoihin kuulunut Rabbe Axel Wrede. Wreden 70-vuotismitali 1921, etuja taustapuolet (Boström 135). Myöntyväisyyden eli vanhasuomalaisten johtohahmo oli senaattori, professori ja suomalaisen puolueen johtaja Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen. Suomen Aktiivisen vastustuspuolueen johdossa toimi kirjailija ja toimittaja Konni Zilliacus. Voimaliiton toiminta tyrehtyi kuitenkin nopeasti, kun Senaatti hajotti sen päätöksellään jo perustamisvuotenaan. Toiminta sisälsi mm. Kagaalin 10 henkilön keskusjohtoon kuulunut P.E. Taistelujärjestöstä muotoutui vuonna 1906 urheilujärjestöksi naamioitunut Voimaliitto, jonka runkona oli aktivisteihin kuuluneiden taiteilijoiden Alpo Sailo ja Aarno Karimo suurlakon aikana syksyllä 1905 perustama useamman kymmenen miehen pistoolein aseistettu tiedusteluosasto. Mitalin etupuolen suunnitteli kuvanveistäjä Walter Runeberg ja taustapuolen ruotsalainen kuvanveistäjä Erik Lindberg.. Myöntyväisyyden edustajat puolestaan perustivat mm. Svinhufvudin 60-vuotismitali 1921, etuja taustapuolet (Boström 150). Reinin 70-vuotismitali 1908, etuja taustapuolet (Boström 126). Kagaalin yhteydessä toimi myös Naiskagaali (1904–1944), joka toimi olivat Maissi Erkko, Tekla Hultin ja Dagmar Neovius. Svinhufvud. Kagaalin aktiivisiin toimihenkilöihin kuulunut ja Mechelinin kanssa tiivistä yhteistyötä tehnyt Thiodolf Rein. Mitalin suunnitteli kuvanveistäjä John Munsterhjelm. Numismaatikko 4/2026 11 Mauritz Mexmontan (joka myöhemmin toimi Voimaliiton johtokunnassa sekä jääkäriliikkeen syntyvaiheissa). Mainittakoon, että Bobrikovin diktaattorin valtuuksien myötä edellä luetelluista henkilöistä Mechelin erotettiin senaattorin virasta ja karkotettiin Ruotsiin 1903, P.E. Kagaalin tukena. Naiskagaalin kärkinimiä Kuva 4. Vastustuspuolueella oli oma taistelujärjestö vuodesta 1905 alkaen ja järjestö ehti tehdä useita venäläisiin virkamiehiin kohdistuneita murhayrityksiä kyseisen vuoden aikana. Myös ylioppilas Eugen Schauman joutui hyökkäyksen kohteeksi, mutta pelastautui läheiseen huoneistoon. Kuva 3. lehtisten levittämistä ja varainhankintaa. Helmikuun manifestin jälkeen hän joutui eroamaan senaattorin virastaan myöntyväisyyslinjan vuoksi. YrjöKoskisen kuoleman jälkeen ensimmäisellä sortokaudella professori Johan Richard Danielson (muutti myöhemmin nimensä DanielsonKalmariksi) oli myöntyväisyyden kärkihahmo
Kuva 6. Toisen sortokauden esimerkkeinä jääkäriaktivistimitali ja jääkärikunniamerkki (kuva 10) sekä Aarne Sihvon henkilömitali (kuva 11). Jääkäriaktivismia oli mm. Voimaliiton muistomitali myönnettiin Voimaliittoon kuuluneille sekä liiton toiminnan lakattua sen tarkoitusperille uskollisille suojeluskuntaan 1917 kuuluneille, vapaussotaan hallituksen joukoissa osallistuneille, pidempiaikaiseen suojeluskuntatyöhön rauhan aikana osallistuneille sekä Inkerin, Aunuksen, Vienan tai Viron vapaustaisteluun osallistuneille (myönnetty 600 kappaletta). Jääkäriaktivistimitali myönnettiin henkilöille, jotka olivat mukana aktivistitoiminnassa avustamassa. Jääkäriaktivismi alkoi erityisen voimakkaasti ylioppilaiden keskuudessa, joiden piiristä lähdettiin runsaasti jääkärikoulutukseen ja toimittiin myös jääkärivärväreinä. Wreden (kuva 3), Thiodolf Reinin (kuva 4), Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen (kuva 5), J.R. Lisäksi Voimaliitosta ja kutsuntalakosta on olemassa muistomitalit. 1904 ja vuoden 1905 suurlakkoon. Danielson-Kalmarin (kuva 6) ja Eugen Schaumanin (kuva 7) henkilömitalit, kutsuntalakkolaisten muistomitali ja Voimaliiton muistomitali (kuva 8) sekä suurlakon ja äänioikeuden muistoksi tehdyt neulamerkit (kuva 9). virkamiesten kieltäytyminen venäläislakien toteuttamisesta sekä sensuurin poistamien artikkelien julkaisu salaa. Kuva 7. Vastarinta jakaantui passiiviseen ja aktiiviseen vastarintaan. Ensimmäisen sortokauden myöntyväisyyden edustaja, mutta myöhemmin mielipiteensä muuttanut, vanhasuomalaisten J.R. Ensimmäiseen sortokauteen liittyvistä mitaleista ja merkeistä tässä esimerkkeinä Leopold Mechelinin (kuva 1), P.E. Mitalin suunnitteli kuvanveistäjä Emil Wikström. Bobrikovin ampunut Eugen Schauman, muistomitalin etupuoli. Sen sijaan Kagaaliin kuuluneista avainhenkilöistä on lukuisia henkilömitaleita. Muistomitali 1930, etuja taustapuolet (Boström 117). Muistomitali 1927, etuja taustapuolet (Boström 138). Danielsonia on myöhemmin kutsuttu J.K. Mechelin perusti suurlakon jälkeen Suomen ensimmäisen poliittisen hallituksen, jota kutsuttiin nimellä Mechelinin senaatti. maailmansodan aikana (1915–1917) ja tavoitteena oli irrottaa Suomi Venäjän vallasta aseellisesti. Myöntyväisyyden edustaja, vanhasuomalaisten Yrjö Sakari YrjöKoskinen. 12 Numismaatikko 4/2026 taansa ja alkoi kannattamaan aktiivisempaa linjaa. Kutsuntalakkolaisten mitalia myönnettiin Venäjän keisarikunnan kutsunnoista kieltäytyneille (myönnetty muutama sata kappaletta). Toisen kauden sorto keskittyi venäläisten oikeuksien ajamiseen (yhdenvertaisuuslaki) ja venäläisten oikeuksiin hakea virkoja Suomessa. Kausi päättyi Venäjän vallankumoukseen 1917. Suurlakon seurauksena Suomeen saatiin uusi valtiopäiväjärjestys ja yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Taustapuoli tyhjä. Paasikiven poliittiseksi oppi-isäksi. Aktiivista vastarintaa oli jääkäriaktivismi, Kuva 5. Danielson-Kalmari. Ei tietoa mitalin tekovuodesta tai suunnittelijasta. Mitalin suunnitteli kuvanveistäjä Emil Wikström. Kagaalista ja Suomen Aktiivisesta Vastustuspuolueesta ei ole järjestöinä mitaleita tai merkkejä. Svinhufvudin (kuva 2), R.A. järjestöissä Aktiivinen komitea, Suomen vapautusliikkeen ulkomaan valtuuskunta sekä aktivistien ja kadettien Sotilaskomitea (puheenjohtajana Mannerheim). Ensin mainittua olivat mm. Ensimmäinen sortokausi päättyi Bobrikovin ampumiseen v. jota harjoitettiin 1. Aktiivinen Vastustuspuolue oli aloitteellinen suurlakon käynnistämisessä, yhdessä sosialistien ja perustuslaillisten kanssa
Ståhlberg (1925), Mauritz Mexmontan (1936) ja Vihtori Kosola (1985). Jääkäriaktivistimitali 1933 (Tiainen 6.6.3), vasemmalla etupuoli ja keskellä taustapuoli. WSOY. 1932. – Eino I. Jääkäriaktivisti ja jääkärikoulutuksen Saksassa saanut Aarne Sihvo. Avustajiksi katsottiin värväys-, etappija varustustoimintaan osallistuneet sekä aatteellisesti jääkäriliikettä voimakkaasti tukeneet henkilöt (myönnetty n. Parmanen: Taistelujen kirja – Kuvauksia itsenäisyystaistelumme vaiheista sortovuosina, osat I-IV. Mitalin suunnitteli Finna-tietokannan mukaan kirjailija, taidemaalari, piirtäjä, runoilija ja upseeri Aarno Karimo. Aiheeseen liittyviä muita muistomitaleita ovat lisäksi ainakin kalterijääkärien jäsenmerkki (tehty 1933) ja Suomen entisen sotaväen 1881–1902 muistomitali (tehty 1930-luvulla). Mitalin suunnitteli Aarno Karimo Akseli Gallen-Kallelan luonnoksesta. 650 kappaletta). Muutama artikkelin aiheeseen liittyvä lähde: – H.J.Boström: Suomen muistorahat I. E.N. Kuva 9. Mitalin suunnitteli kuvanveistäjä Armas Lähteenkorva. Taustapuolella teksti ”Voimaliitto” ja jakonumero. Otava. Taustapuolella jakonumero. 1936-1941.. – Aarne Laitakari: Suomen mitalit 1936-1968. Oikealla puolella jääkärikunniamerkki 1919, Ag (Tiainen 6.6.2a). Oikealla myöhempi neulamerkki v.1907 voimaan tulleesta yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta. Kunniamerkin suunnitteli käsityötaidon edistäjä Ellinor Ivalo, joka oli aiemmin naiskagaalin jäsen. Hän toimi koulutuksen jälkeen jääkärivärvärinä ja osallistui myös etappitoimintaan. Kuva 8. Kuva 10. Sihvon 70-vuotismitali 1959, etuja taustapuolet (Laitakari 299). – Päiviö Tommila: Venäläinen sortokausi Suomessa. 2010. Kuva 11. Vasemmalla myöhempi neulamerkki v.1905 suurlakosta. Setälä (1934), K.J. Oikealla Voimaliiton rintamerkki ja muistomitali 1943 (Tiainen 6.6.1). Ylioppilas Aarne Sihvo oli ensimmäisiä Saksaan jääkärikoulutukseen lähteneitä. Taustapuoli tyhjä. 1960. Weilin+Göös. Numismaatikko 4/2026 13 suomalaisten vapaaehtoisten koulutustoimintaa Saksassa, mutta eivät välttämättä olleet itse jääkäreitä. Vasemmalla kutsuntalakkolaisten muistomitali 1934 (Tiainen 8.4.). Hänestä tuli siis ns. Mitalin suunnitteli taiteilija Ilmari Wirkkala. Venäjän keisari hyväksyi äänioikeuden v.1906. – Jani Tiainen: Suomen kunniamerkit. Artikkeliin poimittujen henkilöiden lisäksi on muutamista muistakin Kagaalin ja aktivismin henkilöistä tehty henkilömitali, kuten esimerkiksi. Jääkärikunniamerkki myönnettiin Saksassa 1915–1918 jääkärikoulutuksen saaneille (myönnetty 1 800 kappaletta). ”kalterijääkäri”. Myöhemmin upseeriurallaan hän yleni kenraaliksi ja Suomen Puolustusvoimien komentajaksi. Apali Oy. Näissä toimissaan hän jäi kiinni venäläisille ja joutui Spalernajan vankilaan Venäjälle
Lähde: Euroopan Keskuspankin kotisivut. Uuden ulkoasun on tarkoitus kuvastaa eurooppalaista identiteettiä ja yhteisiä arvoja. Mukana on myös yksi suomalainen kilpailija eli Ville Tietäväinen ehdotuksella J. Ohessa kuvassa Tietäväisen suunnitelmaluokos uusiksi 20 ja 50 euron seteleiksi. 14 Numismaatikko 4/2026 Euroopan Keskuspankki on uudistamassa eurosetelien ulkoasua. EKP julkisti kesällä kyselytutkimuksen uusien euroseteleiden suunnitelmista. Tietäväisen aiheina ovat Euroopan joet ja linnut. Suunnitelmien kuvat ovat vain ehdotuksia uusien eurosetelien ulkoasuksi, eivät vielä lopullisia seteleitä. Aineisto on nähtävissä Euroopan Keskuspankin sivuilla osoitteessa https:// www.ecb.europa.eu/euro/banknotes/future_banknotes/html/ Uudet euroseteliluonnokset nähtävillä design-proposals.fi.html , Sivuilla voi osallistua kyselytutkimukseen uusia setelisuunnitelmia koskien. Suunnittelukilpailun tuomaristo on valinnut 10 ulkoasusuunnitelmehdotusta jatkoon. Varsinaisesta äänestyksestä ei ole kyse, vaan eräänlaisesta neuvoaantavasta kyselystä, jonka perusteella uutta setelistöä kehitetään
ma 7.12 Jukka Harvola kertoo Saksan 1920-luvun inflaatiosta ja inflaatiorahoista. Vaasa, VSN 31.10. Kokous 28.10.26 klo 18.00 Lapualla Ravintola The Wings. Aloitetaan poikkeuksellisesti jo KLO 17.45! Marko Manninen kertoo Numismaatikkoliiton kuulumiset. Pori, SaN 3.10. Paikalle kerhoiltaan voi saapua kello 17:00 alkaen. Tampere, PHN Huutokauppa kalenteri Tapahtumakalenteri 3.–4.10. Kerhoillat syyskausi 2026 10.9., 8.10., 12.11., 10.12. Syyskokous sekä yhdistyksen 55-vuotistaipaleen kunniaksi kakkutarjoilu kahvin kera. Helsinki, Holmasto 25.10. Laatikon pohjalta löytyneitä tunnistamattomia "aarteita". EPNK Eteläpohjanmaan Numismaattinen Kerho kokoontuu ravintola The Wingsissä osoitteessa Latojantie 11, 62100 LAPUA. klo 18 yhdessä filatelistien kanssa. Jokaisessa kuukausikokouksessa voi tehdä pienimuotoista kauppaa parhaaksi katsomallaan tavalla.. Käyntiovi suihkulähteiden oikealta puolelta ovesta V2, portaita alas. Kuopio, KuN 21.11. Ottakaa omat inflaatiosetelit mukaan. Numismaatikko 4/2026 15 M uistilista 19.9 Helsinki, SNY 1.10. Pikkujoulut lauantaina 28.11. Weturitorin antiikkija keräilymessut, Veturitallit, Pieksämäki 31.10. Kuopio, Liiton syyskokous Yhdistysten kokouksia: EKN Etelä-Kymeenlaakson Numismaatikot kokoontuu kat´s cafessa osoitteessa Vesivallinaukio 10, 48600 KOTKA joka keskiviikko kello 13:00. Etelä-Pohjanmaan Numismaattisen Kerho ry:n rahastonhoitaja on vaihtunut. Rahastonhoitajan tehtäviä hoitaa puheenjohtaja Jorma Kantokoski. HySN Hyvinkään Seudun Numismaatikot kokoontuu Hyvinkään kaupungintalon tiloissa (Hyvinkään kaupungin kellari) osoitteessa Kankurinkatu 4–6, 05801 HYVINKÄÄ. ma 5.10. KeSN Keski-Suomen Numismaatikot kokoontuu Sepänkeskuksen Reaktorisalissa maanantaisin osoitteessa Kyllikinkatu 1, 40720 JYVÄSKYLÄ. Ottakaa nämä "aarteet" kerhoon mukaan, yritetään porukalla tunnistaa! ma 2.11. Helsinki, SNY 28.11. Syksyn kokouspäivät ma 7.9
klo 12. Vaihtoilta 1.12. 16 Numismaatikko 4/2026 M uistilista ONK Oulun Numismaattinen Kerho kokoontuu Höyhtyän Välkkeellä (Lintulammen asukastupa) osoitteessa Latokartanontie 1, 90150 OULU. Lisäksi Turun kerho kokoontuu Turun Mallaskukossa osoitteessa Yliopistonkatu 37, 20100 TURKU. klo 17. Yhdistysten kokouksia:. TNS Turun Numismaattinen Seura kokoontuu kesäkuukausia (kesä-elokuu) lukuunottamatta Turun NNKY:n tiloissa osoitteessa Vähä-Hämeenkatu 12a, 20500 TURKU. Kerhoillat alkavat aina 18:00 Syyskauden 2026 kerhoillat: 15.9. Ohjelma vielä avoin 15.12. Sisäänkäynti on Välkkeen takaovelta. Seuraavat kerhoillat: 38 17.09.2026 17–20 40 01.10.2026 17–20 42 15.10.2026 17–20 44 29.10.2026 17–20 Syyskokous klo 18, henkilövalinnat v:lle 2027 46 12.11.2026 17–20 48 26.11.2026 17–20 50 07.12.2026 18–20 Pikkujouluillallinen, Ravintola Rauhala (maanantai) PHN Pohjois-Hämeen Numismaatikot kokoontuu Messukylän kirjastossa Tampereella tiistaisin osoitteessa Hintsankatu 1, 33560 TAMPERE. Seuraavat kerhoillat: Pe 2.10. Kerhoillat alkavat aina 17:00. Pikkujoulut, ohjelma tarkentuu syksyn aikana. Parkkipaikat Malmi-, Rantatai Torikadun varressa (klo 18:00 jälkeen vapaapysäköinti) tai Citymarketin parkkitalossa. Paikalle voi saapua kello 17:00 alkaen. SNY Suomen Numismaattinen Yhdistys kokoontuu yhdistyksen tiloissa osoitteessa Maneesikatu 2b A 201, 00170 HELSINKI. Seuraavat kokouksemme: Ke 14.10.2026 klo 18:00 Ke 11.11.2026 klo 18:00 Ke 9.12.2026 klo 18:00 VSN Vaasan Seudun Numismaatikot kokoontuu Pohjanmaan museon kahvilassa osoitteessa Museokatu 3, 65100 VAASA. Ohjelma vielä avoin 20.10. Mallaskukko Pe 6.11. Mallaskukko La 12.12. Ohjelma vielä avoin 17.11. Vaihtoilta ja raha-arviointia 6.10. Seuraavat kerhoillat: Tiistai 6.10.2026 klo 17–19 Tiistai 3.11.2026 klo 17–19 Tiistai 1.12.2026 klo 17–19 PKN Pohjois-Karjalan Numismaatikot kokoontuu Joensuun NNKY:n tiloissa osoitteessa Malmikatu 2, 80100 JOENSUU. klo 17. Kerhoillat alkavat aina 18:00. Syyskauden päätös ja pikkujoulukahvit Porvoon keräilijät ry Kerhoillat ovat parittomien viikojen torstaisin klo 18–20 Kokoontumispaikka: SPR:n toimitila, Jokikatu 25, Porvoo PäHN Yhdistysillat järjestetään Harjulan kansanopistolla jokaisen kuukauden toisena tiistaina poislukien kesäaika eli kesä-, heinäja elokuu. Vaihtoilta 3.11
6 10,38 1915 Ag s läh. 4,4,5 7,26 1915 Ag 1916, 1917 I ja 1917 II ........... 3 75,19 1898 ..................................................... ht. 5,5,4 6,83 1935 AlPr 1936, 1937 ........................... 8,9.7.9,7 10,31 1874 Ag 1890, 1911 ............................. 3,4,5,4 20,12 1897 1898, 1899, 1901 ........................ 8,,,9 18,91 10 Mk 1928 AlPr 1929, 1930, 1931, 1932 Ms 5 kpl ....................................... 6,6,6,7 12,17 10 Penniä 1865 1867 ..................................... 3,3,3,3 26,9 1872 1873 ............................................ 4,3 4,22 1912 1914, 1915 .................................. 2 22,16 5 Penniä 1914 1915, 1916 jlk. 5,6,6 18,14 1912 ..................................................... 6 33,2 1869i Suora nauha .............................. 4 20,43 1870 Ag ................................................ Kirjalliset tarjoukset ke 30.9.2026 klo 23:00 mennessä: Jorma Suominen, Pitkäkatu 9, 28130 Pori, puh. 6,5 15,39 1865 Ag ................................................ 6 30,48 1907 Ag ................................................ ............................ 6..7 4,Satakunnan Numismaatikot ry:n seuraava huutokauppa pidetään torstaina 1.10.2026 klo 18:00 (näyttö klo 17:00 alkaen), paikka Viikkarin Valkama, Juhanaherttuankatu 17, Pori. 7 54,50 1 Penni 1919 Cu 1920, 1021, 1922, 1923, 1924 6 kpl ............................................ 6,7,6 5,95 1955 AlPr 1956 ja 1958ll 3 kpl .............. 3,,,4 8,92 1934 Ms 1935, 1936 3 kpl .................... 6,7,6,8,6,6 5,51 5 Penniä 1918 Cu ja väliltä kaikki vuodet ->1930 Cu. 0500 120 138, email: jorma.suominen@nic.fi. 4,4,5,6 22,13 1906 1908, 1911 ................................... 1 vaj.), 1917ll 4 kpl ...................................................... 6,7,7 6,4 1902 1905, 1900 .................................. 4 15,33 1866 Ag ................................................ 3 10,40 1866 Ag ............................................... 8,7,6 3,54 10 Penniä 1919 Cu 1920, 1921, 1922 ja 1923 Cu ................................................ 9 5,81 5 Mk 1931 AlPr 1935, 1937, 1949H kapea 4 kpl ........................................... 3,4,5 9,93 1930 AlPr 1932, 1937 Ms 1938 4 kpl ... 8,3,8 5,89 1946 Ms 1948, 1949 Lev H, 1950, 1951 5 kpl ............................................. 5 25,44 1872 Ag ................................................ 4 8,19 2 Mk 1865 Ag ................................................ 4,5,4 6,84 1938 AlPr .............................................. 5,5,6 4,65 1940 Cu 1941, 1942,1943 Fe 1943, 1944 (kl 4,3) ........................................ Ei huutomaksua. 3,6 50,10 1875 ..................................................... 5,6,7,6 6,8 5 Penniä1865 1866, 1867, 1870 .......... 6/.7 40,49 1908 Ag ................................................ 6,7,6,6 6,70 1944 Fe 1945, 1956, 1957 4 kpl ........... 5,6,7 5,97 20 Mk 1934 AlPr 1935, 1936 3 kpl .................. 6..7 5,52 1932 Cu ja väliltä kaikki vuodet ->1940 Cu ht 8 kpl .............................. 5,6,6,7 10,68 1936 CuNi 1937 1938, 1939, 1940 ...... 3,6,6,4 3,78 1949 Fe 1950, 1951, 1952 -49 H läh. 53 1941 Cu 1942 1943 (reijät) .................. 6,6,5 4,96 1960 AlPr 19612, 1962 3 kpl ................ 4,5,9 18,32 1 Mk 1865 Ag ................................................ 7 kpl ............................ 4,5,4 5,23 1916 1917 I ja 1917 II ........................... 3,3 6,18 1875 ..................................................... 4,5,6 2,67 50 Penniä 1921 CuNi 1923, 1929, 1934, 1935 ........................................... 8,7,6 11,5 1906 1907 1908 1909 .......................... 5 15,47 1907 Ag ................................................ 5,4,7 5,24 25 Penniä 1872 Ag 1897 ja 1901 ................... 3,.4,.5 3,74 1937 CuNi 1938, 1939 ja 1940 4 kpl .... 7,3,6,6 4,71 1 Mk 1921 CuNi 1922 1923 ”Hevosmarkka” . 4,3 45,20 1895 1899 1900 ................................... 7 9,86 1940 AlPr 1941 ..................................... 5,6,6,6 7,62 1937 CuNi 1938, 1939, 1940 ............... 6 10,36 1893 Ag ............................................... 4.5.8.6 8,6 1911 1912 ja 1913 ................................ 9 kpl ............................ 5,6,6,4 10,82 1930 AlPr 1931. 6./5 10,37 1907 Ag ............................................... 7 26,35 1890 Ag ................................................ 7...5 10,90 5 Mk D 18 1954) NiklFe ---–1962 (1 / vuosi) 8 kpl ..................................... 2 7,3 1883 1888 1893 pat. 4 10,34 1674 Ag ................................................ 3,3,3 8,21 1907 1908 ............................................ 4,6,6 3,59 1943 Fe 1944 1945 (reijät) N:o 5 huono 3,6,3 4,60 25 Penniä 1921 CuNi 1925, 1926, 1927 ........ 5,7 3,80 1954 NikFe 1955 –1962 (1 / vuosi) ht 9 kpl ............................................... Numismaatikko 4/2026 17 H uutokauppoja Suomalaiset metallirahat 1 Suomi 1 Penni 1865 Kaareva n. 6,6,6,7 3,63 1937 CuNi 1938, 1939 ja 1940 ............. 5,6,7,6 3,75 1940 Cu 1941, 1942 ............................ 4,4,5 8,s atakunnan n uMisMaatikot ry 1.10.2026. 6,6,6,7 4,69 1940 Cu -41l (k.rikk), -42(s.läh), -42(S.et.) -43 ht.5 kpl ......................... 6,6,5 5,76 1943 Cu 1950, 1951 (tas hl, ) ............... 6 30,11 1888 1889, 1892, 1896 ........................ 6,5,4,6 5,61 1928 CuNi 1934, 1935, 1936 ............... 6,7,7,8 4,64 1930 Cu 1935, 1936 ............................. Voittaneiden kirjallisten tarjousten lähetyksiin lisätään toteutuneet pakkausja lähetyskulut. 3,3,3 6,25 1907 Ag 1909 ja 1910 ......................... 3 17,46 1906 Ag Lyhyt / ..................................... Yhdistys tarjoaa pullakahvit. 6,6,7 4,7 1914 1915, 1916 ja 1917 ...................... 4,5,5 7,30 1914 Ag 1915, 1916, 1917 I ja 1917 II 5 kpl .......................................... 6,6,5 16,72 1921 CuNi ”Hevosmarkka” ................... ..................... 7,6 15,87 1942 AlPr 1946 ms?, 1947ms, 1948ms pat ........................................... 6,5,3,5 11,94 10 Mk D 20 1952 AlPr 1953 1954 3 kpl .......... K 4,5,5,4 3,79 1 Mk D 16 1952 Fe SN-442.3.3 1953 SN-443.2 ............................................ 7,7,6,6 4,66 1943 Fe 1944, 1945 ............................. ..................... 1915 s kaukana 2 kpl .... 6 11,15 1910 ..................................................... 1933 lik. 6,5,4,4 4,88 1949 Ms,1950, 1951 pat ....................... 4,5,5 8,57 1934 Cu ja välililtä kaikki vuodet -> 1940 Cu ht. 6 2,73 1928 CuNi -29, -30, -31, -32, -33 ja -36 7 kpl ................................................ 5 26,45 1874 Ag ............................................... 6,6,8 7,77 1943 Fe 1944, 1945, 1948 Fe ............. 7 8,85 1939 AlPr .............................................. 7,8,7,7 4,27 50 Penniä 1865 Ag 1866 ............................... 5,4,5,4 25,29 1907 Ag 1908, 1911 ............................. 3./2 7,41 1874 Ag ................................................ 6 7,55 1924 Cu 1926, 1927, 1928 ja 1929 Cu 6 5,56 1929 Cu 1930 1931 Cu ........................ 6..7 4,58 1941 Cu 1942 1943 (reijät) .................. 3,3 18,28 1890 Ag 1891, 1892, 1893 ..................
8,8 5,189 1 Mk 1963 AA.., AI..., Z..., Ä..., Ö..., SN-113.1.1 30 kpl ............................... 8 11,134 50 Mk 1981 Ag Kekkonen 80v, M.Tasku 3 kpl . 9 9,8 30,129 10 Mk 1977 Ag Suomi its. 4,,,9 6,113 50 Penniä 1963 AlPr ---> 1981 19 kpl ............ Brasilia 100, 10, 5 Cruzeiro. A M... M.Tasku ............. 6,,,9 5,109 5 Penniä 1963 Cu --->1977, Al 1977 --->1990 (ei 81, 89) 27 kpl .................... Tasku 8 9,126 10 Mk 1971 Ag EM Helsinki. 2 3,162 50 Mk 1945 Litt. 5,,,9 4,112 20 Penniä 1963 AlPr ---> 1968, 1971 --->1990 27 kpl ..................................... JUT/Als, SN-180.2.1 ......................................... 2 Libanonin set. 2,1 3,196 25 Krooni 2002 10 Kr ja 5 Kr 1994, 2 Kr 2006 4 kpl ..................................... 50 v. Urh. ................................ 8 14,170 20 Mk 1939 Litt D, D342.. Muovissa 22,8g, 833Ag ........................ Cuba 1 Peso. 8,6 5,176 10 Mk 1980 A,C.N, Ku1/Pu2, Ku1/Mä1, HOL/Häm 3 kpl ..................................... 6,8 16,106 100 Mk 1956 Ag 1957, 1958 3 kpl .................. Taitt. 6,8,7 30,105 1956 AlPr 1961 ..................................... FIE/Sac SN-192.1.1 .... Tasku........ 10,8,6 6,178 10 Mk 1986 All/PU1 SN-148.1.1 ................... 10,9,6 11,177 10 Mk 1986 LIN/Va1, LIN/Va1, UUS//Mä1 3 kpl ...................................................... A HOL/Mä2. 2...9 3,193 Kiina 100, 10 Jyuan 1940 .1936. taitt 5 36,195 Eesti 1 Mk 1919 Ja 1921 10 Mk pehm. Tasku 3 kpl...... tahra 8 15,159 100 Mk 1986 Litt. taite 5,5 4,200 Laos 2000 Kip 1997 6 kpl .............................. D, D, JUT/Car, KIV/Wah, SN 133.1 2 kpl ................................... A, no 801...OL2/Mä2. Tasku........ Tasku 2 kpl ....... 9 9,130 25 mk 1978 Ag Lahti MM. VL 50 v, Pilleri ........ 4 7,160 100 Mk 1986 Litt. KIV/AIs, SN-169.4.1 pehmeä ........................... 9 10,127 10 Mk 1975 Ag Kekkonen, M. 50 v. 4 15,181 1000 Mk 1955 M... Tasku S H .... 2...4 5,192 Cambodsa 200 iels 2022. KA1/Mä2. SIM/AAs SN200.1.1 taitt. 10 15,142 100 Mk 1991 Ag Jääkiekon MM, Pilleri .......... D C187...KIV/AAs, SN-159.1.2 l taitos .............................. Pilleri 10 5,150 25 Mk 2001 CuNi/AlPr Hiihto MM Lahti Pilleri . Kirj.7 7 25,164 50 Mk 1986 Litt. 10 Mk 1932 5 kpl .................................. 4 65,174 10 Mk 1963 Litt A, BD, AB, vl l, Koll/Ko1, Ka1/Ara 2 kpl ........................................ SN-201.3.1 ......................................... 10 5,152 10 Mk 1967 Ag Suomi its. 2 18,168 20 Mk 1939 Litt D, A618...KIV/Als, SN-.159.1.1 8 14,169 20 Mk 1939 Litt. 100 v. Tasku 8 9,125 10 Mk 1970 Ag Paasikiven synt. Togo 100 F 4 kpl .... 5 15,158 100 Mk 1986 HOL/Va2 SN-185.1.1 .............. Pilleri 24g, 925Ag 2 kpl .......................................... 7 7,166 20 Mk 1909 4 n:oa 6736, JÄ/HIS SN 156.1.1 pehmeä ........................... SN-130.7.1 ......................................... 9 9,122 500 Mk 1952 Ag Olympia H;ki. SN-200.1.1 ...... 8,8,4,4 4,s atakunnan n uMisMaatikot ry 1.10.2026. ahake 1 kpl prv 8 8,123 10 Mk 1967 Ag Suomi its. 9,9,8 12,107 200 Mk 1957II Ag 1958 3+1 kpl ...................... A. 8..9 4,118 AlPr 1978 --->1983K 6 kpl .................... 7 17,Suomalaiset setelit 153 100 Mk 1945 Litt. 10 17,145 Eesti 100 Krooni 1992 Ag Eesti its. 3,5,5 5,104 1956 AlPr 1961, 1962 ........................... 4 5,165 50 Mk 1986 HOL/Hes, SN-172.1.1 ............... Tasku........ M. KUI/KO1. 6...8 6,116 5 Mk AlPr 1972 --->1974 3 kpl ...................... 9 17,124 10 Mk 1970 Ag Paasikiven synt. 6 8,186 5 Mk 1939 Litt. 9 9 20,132 25 mk 1978 Ag Lahti MM. 4,5,5 7,99 1934 AlPr 1934, 1937, 1939. 8 3,179 10 Mk 1986 All/PU1 SN-148.1.1 3 kpl ........... 4,,,5 8,100 1934 AlPr 1935, 1937, 1938,1939 5 kpl 4.5.5.5 13,101 20 Mk D 22,5 1953 AlPr 1954, 1955, 1960, 1961 5 kpl ............................................. Tasku 3 kpl...... B AV670... l taite 6 9,Ulkolaisia seteleitä 191 Autraalia 2 Dollar 1974+. SN-201.3.1 ......................................... A, no 801...HOL/Va2. VL 50 v, Pilleri ........ M. 9,9,9 30,135 50 Mk 1981 Ag Kekkonen 80v, M. Vl SP FB, BAI/Mul. 10,9 15,175 10 Mk 1980 Litt A, Lin/Va1, Lin/Pu2, SN 147.3 2 kpl ................................... Taitt.l 5 3,187 5 Mk 1963 Litt. 75 v , Pilleri ........ MM H:ki, m.tasku ...... 10 15,144 100 Mk 1992 Ag Suomi its. 6,,,9 6,110 10 Penniä 1963 AlPr ---> 1975, 1977 --->1982 19 kpl ..................................... ht 7 kpl . A OL ll/Mä2, SN-172.3 ........ 9 10,137 50 Mk 1982 Ag Jääkiekon MM H:ki ja T:re m.tasku 9 10,138 50 Mk 1983 Ag l. 9..8 9,180 500 Mk 1956 A855.. Tasku 3 kpl ....... 9,8,9,8 18,108 Suomi 1 Penni 1963 Cu --->1969, Al 1969 --->1979 18 kpl ..................................... T/Wah SN-159.1.1 ......................................... M. M. 5,4,7,7 6,102 1958 AlPr 1959, 1960, 1961, 1962 5 kpl 6..8 13,103 50 Mk D 25 1952 AlPr 1953l, 1954ll .............. Pilleri .. Tasku ................ SN 181.1.1 . 10 15,140 100 Mk 1990 Ag Sotainv. 9 9,8 30,131 25 mk 1978 Ag Lahti MM. 1 Fen, 2 Fen, 1 Jiao. SN.-135.5.1 2 kpl ................................ M. M. l taitt. taitt 5 8,154 100 Mk 1955 L492.., VA/Sac. v .... SN-135.3.1 l. 4 4,155 100 Mk 1957 A0012610* Tähti Lei/Eng, SN-182.2 7 30,156 100 Mk 1963 Litt.A G720... 3...9 3,194 Canada 1 Dollar 1923 .................................... 5,4 3,173 10 Mk 1963 Litt. l.taite 8 80,184 1000 Mk 1986 Litt. Pilleri 1 kpl 10 20,148 Belgi 5 ECU 1987 Ag ECU 30 v. Tasku 2 kpl 9,9 20,136 50 Mk 1981 Ag Kekkonen 80v, M. M. 9 9,8 30,128 10 Mk 1975 Ag Kekkonen, M. 60 v. 10 15,143 100 Mk 1991 Ag Jääkiekon MM, Pilleri .......... Lei/AAs. 18 Numismaatikko 4/2026 H uutokauppoja 98 1937 AlPr 1938, 1939 3 kpl .................. 10 40,146 Eesti 100 Krooni 1992 Ag Eesti its. 2 15,167 20 Mk 1909 7 n:oa 84.., BAI/The, ei VL SN 156.1.2 Taitt. ... 7..9 5,119 AlPr 1983K, 1984, 1988, 1989 4 kpl ..... A Hä2/KO1 SN-185.3 ....... l.taitt 5 30,182 1000 Mk 1955 L293... A A015...KIV/Car, SN-168.2 8 38,163 50 Mk 1963 Litt. Taitt. Tasku ........ AÖ..KU l/Ko1, SN 146.4.9 ......................................... taitt 4 2,171 10 Mk 1945 Litt A KEK/AAs, SN-145.1.1....... -83N ja -87N ja M) 24 kpl .................................. Kal/LIN SN-170.5.1 ......................................... B E995.. Pilleri 2 kpl 10 40,147 Eesti 100 Krooni 1992 Ag Eesti its. 9..10 23,114 1981 AlPr ---> 1983, 1985 --->1990 9 kpl 7,,,9 4,115 1 Mk 1969 CuNi --->1991 (ml. M. 9 10,139 100 Mk 1990 Ag Sotainv. SN-185.3 ..... ahake 1 kpl ........................................ 10 15,141 100 Mk 1990 Ag H:ki liopisto 350 v Pilleri .... taite 8 4,188 5 Mk 1963 Litt B, AL2/LIN, UUS/Leh. Taivan 1 Doll 7 kpl ......... 8..9 3,117 AlPr 1975 --->1977 3 kpl ...................... 9 5,199 Italia 1000 Lira 1982 ja 1990 ......................... 5,,,8 6,111 1983K Al 1984, 1986, 1987M, 1988, 1989 6 kpl ............................................. 4 25,183 1000 Mk 1986 Litt. SN-184.1.1 ...... 8,,,9 10,190 1 Mk 1963 AJ, KA1/Heä, SN 114.1.1 .......... taitt. 7,,8 4,120 5 Mk AlPr 1992 ja 10 Mk 1995 ”Joutsen” Pillerit 9,,9 5,Juhlarahat 121 Suomi 500 Mk 1952 Ag Olympia H;ki. 100 v. SN-183.1.1 7 18,157 100 Mk 1976 H... 9 100,185 5 Mk 1909 8 n:oa. SIM/Ko1. Filippiinit 1 Peso. 8 10,133 25 Mk 1979 Ag Turku 750 v. 8 10,172 10 Mk 1945 Litt B TUO/AAs, KIV/AAs, SN-145.2.1 2 kpl................................. 8..9 5,197 25 Krooni 1991 5 Kr 1991, 2 Kr 1992, 1 kr 1992 4 kpl ...................................... Taitt. 10 18,149 Suomi 25 Mk 1997 CuNi/AlPr Suomi 80 v. 7 12,161 50 Mk 1945 Litt B D499.. M. 10 12,151 5,00 € 2003 CuNi/NG Jääkiekko MM. 8..9 5,198 Iraq 250 Dinar 2002 6 kpl ...........................