Numismaatikko 4/2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Huutokauppoja Rahauutisia Muistilista Huutokauppoja Rahauutisia Muistilista SUOMEN NUMISMAATIKKOLIITTO RY:N JULKAISU 56. vsk 4/2020 SYYSKUU 320. nro Schaumburg-Lippen Risti Uskollisesta Palveluksesta Matka Leningradiin 1935 ja Neuvostoliiton rahaolot Liitto kokoontui Lahdessa – PäHN 50 vuotta Suomalaispankkien talletustodistukset
03 260 9115, fax 03 260 9116 e-mail: penni@kolumbus.fi www.raha-apaja.fi Avoinna: ark. Eurokolikoille saatavana myös omia kansioita sekä Suomen lyönneille että muiden maiden sarjoille ja 2 euron erikoisrahoille. 10–17 Lauantaisin avoinna vain sopimuksesta. T123 Osa I Suuriruhtinaskunnan metallirahat vuodesta 1864 vuoteen 1917 59,T124 Osa II Itsenäisen Suomen metallirahat vuodesta 1918 vuoteen 1962 69,T125 Osa III Itsenäisen Suomen metallirahat vuodesta 1963 vuoteen 1990 / 1993 59,T126 Osa IV Itsenäisen Suomen metallirahat vuodesta 1990 vuoteen 2001 49,Lisäksi samassa sarjassa on saatavana Suomen eurokauden rahoille kansio: T127 Osa V Eurokauden käyttörahat vuodesta 1999– 69,(Myös erikoiskakkoset) T128 Osa VI Eurokauden juhlarahat vuodesta 2002– 64,Kansiosarja on kotimaista valmistetta. Edustavassa sinisessä kansiosarjassa on nelivärikuvat rahatyypeistä. Saatavana Raha-apajasta ja muista hyvinvarustetuista alan liikkeistä. Suomen markkamääräisten metallirahojen 150-vuotisjuhlan kunniaksi on ilmestynyt kysytty Suomen metallirahojen keräilykansiosarja, jossa valmiit paikat rahoille. Kansiossa on paikat myös tunnetuimmille varianteille ja aikakauden juhlarahoille. Keräilytarvikkeiden verkkokauppa www.vmtarvike.com Verkkokauppamme valikoimassa esimerkiksi: ‣ Rahakansiot ‣ Eurokolikkokansiot ‣ Kolikkokapselit ‣ Kolikkokehykset ‣ Rahalaatikot ‣ Rahalaukut ‣ Keräilylaatikot ‣ Säiliökirjat ‣ Postimerkkikansiot ‣ Postimerkkipakkauksia ‣ Kuorija korttikansiot ‣ Suurennuslasit, luupit ‣ Tutkimustarvikkeet ‣ Luettelot ja kirjallisuus Hartberger kolikkokehykset 6,50/100kpl 45,00/10x100 (nidottavat) Hartberger säilytyslehdet 7,70 /10kpl HB kansio Standard + kotelo 29,50 Kansiot kolikoille ja seteleille kolikkokapselit ja vaikka mitä! Tervetuloa verkkokauppaamme! www.vmtarvike.com V-M ÖSTERMAN | Leipurintie 7 07230 Monninkylä, Askola | (P.019-643922) vmtarvike@vmtarvike.com. Suomen kolikkokansiosarja Sammonkatu 14-16, 33540 TAMPERE Puh. Rahat tulevat kansiosivuille kehyksissä. Kansiot ovat sinisissä koteloissa
Kevätliittokokouskin jouduttiin siirtämään kahteen kertaan ja se järjestettiin lopulta 22.8.2020. Myös alkusyksyn huutokaupoista suuri osa on vain netissä. Minä tunnen aika monta numismaatikkoa, jotka ovat yli 70-vuotiaita. Kaikki entinen ei varmaankaan palaa. Mediassa oli melko paljon kritiikkiä sen suhteen, että yli 70-vuotiaiden piti pysyä kotona. Nyt voisi ajatella yhteisvastuullisuutta siten, että kukaan numismaatikko ei jäisi pandemia-yksinäisyyteen. Pitkän tauon jälkeen oli mukava tavata tuttuja numismaatikoita. Ja olisi hyvä vaikkapa soittaa heille. Juuri sellaiset henkilöt saattavat jäädä yksin. Voi tulla yksinäinen olo. Erityisesti jos saa olla yhden päivän rauhassa ilman, että muut häiritsevät. Tietokoneen välityksellä saadut kontaktit ovat nuorille tärkeitä, mutta monelle iäkkäällämme puhelin on tärkeä kommunikointiväline, korona-aikaan melkein ainoakin sellainen. On tärkeätä, että pyritään ja pyrittiin tekemään kaikki, jotta emme itse eivätkä muut numismaatikot sairastu. Myös sähköpostin käyttö on osalle vaikeata. Voisitko soittaa hänelle. Jos liikkumisrajoitukset tulevat uudestaan, niin on hyvä muistaa sellaisia numismaatikkotuttuja, jotka joutuvat olemaan kotonaan. Kuluneena kesänä ja keväänä moni numismaatikko on joutunut rajoittamaan omia sosiaalisia kontaktejaan. Näin jälkikäteen edellinen pääkirjoitukseni ”Seminaareja livenä” tuntuu hassulta kirjoitukselta, koska. Mutta jos täytyy olla kotona 2 kuukautta kokonaan yksin tai parhaimmillaankin seurana vain oma aviopuoliso, niin aika voi käydä pitkäksi. Monet itsestäänselvyydet eivät enää olekaan itsestäänselvyyksiä. Kotona on hyvä olla. Kesän aikana ilmeisesti kaikki antiikkimessutkin peruutettiin. Olisikin hyvä pitää yhteyttä numismaatikkotuttuihin myös puhelimella, jos ja kun tulee koronan toinen aalto. Kokoontuminen oli ensimmäinen noin puoleen vuoteen. Tähän saattaa mennä monta kuukautta. Sosiaalinen media ja internet ovat monelle hieman vieraita käsitteitä. Tuolloin ei ollut suotavaa liikkua ulkona, ei ollut suotavaa edes käydä kaupassa. Numismaatikko 4/2020 119 pian sen jälkeen kaikki live-tapahtumat kiellettiin. Korona-pandemiassa 70 oli ikäraja, joka jakoi ihmiset kahteen ryhmään. Tällöin emme pääse tapaamaan tuttuja numismaatikoita edes syksyllä. Monet huutokaupat on muutettu nettihuutokaupoiksi. Kokoontumisrajoitukset poistuvat ehkä vasta sitten, kun tarjolla on luotettava rokote. Kun kokoontumisrajoitukset lopulta poistuvat, vasta silloin voidaan järjestää kunnon kokoontumisia ja pitää esitelmiä. Jotkut ovat huonoja ja laiskoja soittamaan. Mediassa pohdiskeltiin pitkittyneen poikkeus tilan vaikutuksia jokapäiväiseen arkeen inhimillisen kokemusmaailman näkökulmasta. Yli 70-vuotiaiden käskettiin olla kotona ilman kontakteja muihin ihmisiin. Ja juuri heille olisi hyvä soittaa ja kysyä kuulumisia. On tietenkin selvää, että asetetut rajoitukset tähtäsivät siihen, että viruksen aiheuttama uhka ihmisiin voitaisiin minimoida. E rkki L ähdEranta n umismaatikkoLiiton puhEEnjohtaja 4 • 2020 Soitellaan… Suomen Numismaatikkoliitto ry:n julkaisu T unnetko ketään numismaatikkoa, joka olisi yli 70-vuotias. Paikalla oli noin 50 numismatiikasta kiinnostunutta henkilöä. Yli 70-vuotiaat, joita numismaatikoissa on suuri määrä, eivät ole kovin hyviä tietokoneiden käyttäjiä
Itsenäisyyttä edeltäville vuosikymmenille oli tyypillistä uusien pankkien perustaminen ja konttoriverkostojen maltillinen laajentaminen kaupunkeihin, teol li suus taa jamiin ja vauraille maa seutupaikkakunnille. Myös liikepankit toimivat talletuspankkeina, ja kilpailivat yleisön talletuksista. Koska pääpaino on rahassa, esitellään seuraavassa vähemmälle huomiolle jääneet vanhat talletustodistukset, jotka jo nimensä mukaisesti olivat talletuksen arvosta rahaa. Suomen Pankki avasi talletusliikkeen vuonna 1859, mutta sen merkitys jäi vaatimattomaksi. Kun Suomen Yhdyspankkiin vuosina 1863– i Lkka m äkitiE , k ukka -m aaria n ummi Suomalaisten pankkien talletustodistukset Kuva 1. Huomionarvoista on, että näyttävyydeltään ja painotekniikaltaan ne kilpailivat vanhojen osakekirjojen, jopa setelien kanssa. Suomen Yhdyspankin talletustodistus vuodelta 1866.. Historiallinen tausta Yleistäen voidaan todeta, että Suomesta puuttuivat mahdollisuudet rahan tallettamiseen aina 1850-luvulle saakka. Ne olivat myös siirrettävissä maksun muodossa henkilöltä toiselle. Saimaan obligaatioilla. Ottolainatuilla pääomilla – toisin kuin säästöpankeissa – pyrittiin ensisijassa lainoittamaan kasvavaa talouselämää. 120 Numismaatikko 4/2020 Numismatiikka, rahatiede, käsittää perinteellisesti kolikot ja setelit sekä reuna-alueina osakekirjat ja jopa mitalit ja kunniamerkit. Suurempi merkitys oli valtion Suomen Pankin välityksellä liikkeelle laskemilla lyhytaikaisilla ns. Vaikka maan ensimmäinen säästöpankki (Turun Säästöpankki) oli perustettu Turkuun jo 1822, ja vastaava laitos Helsinkiin vuonna 1826, paikalliset säästöpankit keskittyivät lähinnä pienten säästöjen keräämiseen, eivät isompien summien tallettamiseen. Suomen ensimmäinen liikepankki, Suomen Yhdys-Pankki perustettiin vuonna 1862. Kun tämä maanviljelyksen, teollisuuden ja kaupan rahoittamista sekä maksuliikenteen hoitamista varten perustettu pankki aloitti toimintansa heinäkuussa 1862, se oli uranuurtaja myös talletuspankkina, sillä maan harvalukuisissa säästöpankeissa oli vasta vähän talletuksia. Kun nämä pääasiallisesti lunastettiin vuonna 1863, oltiin tilanteessa, jossa vaurailla porvareilla oli ”piironginlaatikossa” ja maaseudun suurtilallisilla ”rahakirstuissa” sivuun laitettua rahaa
Kansallis-Osakepankin talletustodistus vuodelta 1890. 1930-luvulle saakka talletustilille ei yleensä otettu pienempää määrää kuin 100 markkaa. Tätä tiliä varten kehitettiin myöhemmin pankkikirja, jota aiemmin kutsuttiin vastakirjaksi. Talletustilejä tarjottiin joko kiinteäkorkoisina tai muuttuvakorkoisina. 1872) ja Kansallis-Osake-Pankki (per. 1800-luvulla perustettuja liikepankkeja, jotka olivat yksityispankkeja, kutsutaankin vanhemmassa kirjallisuudessa usein talletuspankeiksi. Talletustodistukset olivat myös siirrettäviä. karttuva talletustili, jolle talletetuista varoista annettiin yleensä vähemmän koristeellinen todistus. Varsinaisen talletustilin suhteellinen merkitys eri tilimuodoissa alkoikin vähentyä 1900-luvulla. Myös osakepääoma ja sen myöhemmät korotukset toivat pankkeihin rahaa. Kuva 3. Talletustilit olivat eräissä suhteissa kankeamuotoisia. Pankit painattivat asiakkailleen alkuvuosina varsin komeita talletustodistuksia. 1889) kilpailivatkin kaupunkien porvareiden ja maaseudun suurtilallisten rahavaroista. Kansallis-OsakePankin uusi asiakas ei näin ollen joutunut vanhassa pankissaan moitteiden kohteeksi. Kun Kansallis-OsakePankille selvisi, kuinka osa tallettajista halusi siirtää muissa pankeissa olevat talletuksensa vasta perustettuun suomalais-kansalliseen pankkiin, antoi pankin johtokunta asiasta yleisohjeen. Osaltaan pankkien vakavaraisuus perustuikin talletuksien vastaanottamiseen, joista kertyneitä varoja edellä mainitusti antolainattiin yritysmaailman pääomapulaan. Vaikka talletuksista kilpailtiin, niin on huomioitava, että ottolainaus ei ollut pankkien ainoa tulonlähde. Ensimmäiset pankit kuten Suomen Yhdyspankki, Pohjoismaiden Osakepankki Kauppaa ja Teollisuutta Varten (per. Päivittäistoiminnoista vekselien diskonttaukset ja valuuttakauppa olivat niinikään tuottoisia. Numismaatikko 4/2020 121 64 virtasi runsaasti talletuksia, oli yksi syy, että aiempien obligaatioiden haltijat etsivät sijoitusmahdollisuuksia vapautuneille varoille. Uudenmaan Osakepankin talletustodistus vuodelta 1907.. Pankkien maaseutukonttorit perustettiin suurelta osin talletuksia vastaanottamaan. Varat lomakkeiden painattamiseen, kuten paljon suuremmassa määrin konttoriverkoston perustamiseen, saatiin alkuvaiheessa osakepääomasta. Myöhemmin todistukset muuttuivat yleensä arkisemmaksi. Privatbanken i Helsingfors käytti kuitenkin talletustodistukseen liittyviä kuponkeja koron nostoa varten. Talletettua rahaa ei myöskään voinut vain osaksi nostaa. Kun alkuperäisen talletustodistuksen määräaika päättyi, kävi uuden pankin edustaja nostamassa varat. Vaihtoehdoksi kehitettiinkin 1800-luvun lopussa mm. Todistus oli huolellisesti säilytettävä ja esitettävä aina korkoa nostettaessa. Talletusten siirto toteutettiin siten, että pankki lunasti tallettajan aiemman talletustodistuksen ja antoi oman tilalle. Taustalla oli sekä talletuksen, että rahalaitoksen arvostuksen korostaminen ja varmasti myös luottamuksen herättäminen. Talletus piti irtisanoa jopa 6 kuukautta aikaisemmin. Kuva 2. Talletustodistuksien kääntöpuolella oli omistajalle painettu ohjeita sekä paikat maksettavien korkojen merkinnöille
Huomio kiinnittyy myös siihen, kuinka suomenkielisessä palstassa vanhanaikaisesti lukee ”TalletusRäkningille”, eli talletustilille. Toisin kuin muut rahalaitokset, pankki käytti kaikissa lomakkeissaan korostetusti Suomen kieltä. Kuvassa 2 on puolestaan Kansallis-Osake-Pankin talletustodistus vuodelta 1890. Lomake on varsin tyylikäs ja painotekniikaltaan korkeatasoinen. Kuvassa 1 nähdään Suomen YhdysPankin talletustodistus vuodelta 1866. Länsi-Suomen Osake-Pankin talletustodistusmalli, noin 1920.. Kyseessä on ensimmäinen yksityispankin talletustodistusmalli, ja se muistuttaa vanhaa osakekirjaa. Suomen Yhdyspankilla oli vuonna 1865 talletustileillään jo 15 milj. 122 Numismaatikko 4/2020 Esimerkkejä vanhoista talletustodistuksista Ohessa esitellään muutamia niistä kymmenistä eri talletustodistusmalleista, mitä pankit painattivat. Åbo Aktiebankenin talletustodistus vuodelta 1917. Kuva 5. markkaa. Kuva 4
Todistuksen ulkonäössä on nähtävissä eurooppalaisia vaikutteita. Pohjoismaiden Yhdyspankin korkoakantava talletustodistusmalli, noin 1920. Talletustodistukset numismatiikassa Vanhat talletustodistukset ovat numismatiikan reuna-aluetta, siinä missä obligaatiot tai shekit ja vastaavat. Vuonna 1913 perustetun Helsingin Osakepankin talletustodistus vuodelta 1937 on kuvassa 7. Niiden historia, lukumäärät ja keskimääräiset talletusmäärät on esitetty Korpisaaren teoksessa vuodelta 1920. Suomen Yhdyspankin ja Pohjoismaiden Osakepankin Kauppaa ja Teollisuutta Varten yhdistyttyä vuonna 1919 Pohjoismaiden Yhdyspankiksi tarvittiin uudet lomakkeet: kuvassa 6 korostunee uuden pankin vakavaraisuus ja herättämä luottamus. 1900-luvun alussa muutamat pankit suosivat lomakkeissaan ajalle tyypillistä kansallisromanttista tai jugend-koristelua. Vaikka erinimisiä ja -ikäisiä pankkeja oli ollut vuoteen 1930 mennessä lähes 40, vanhimmat talletustodistukset eivät ole kovin yleisiä. 1887) näyttävä todistus vuodelta 1907. Kuva 7. Kuvassa 5 on tämän suuntainen Länsi-Suomen Osake-Pankin käyttämätön talletustodistus. Helsingin Osakepankin talletustodistus vuodelta 1937. Uuden vuosisadan alkupuolella talletustodistuksien koristeellisuus alkoi vähetä, mutta Åbo Aktiebankenin (per. Toisaalta pankkien fuusioitumisien seurauksena on myös jäänyt käyttämättömiä, blankkoja talletustodistuksia.. 1896) todistus vuodelta 1917 edustaa vielä perinteitä, kuva 4. Taulukossa 1 onkin lueteltu suomalaiset liikepankit vuoteen 1930. Pankki oli perustettu vuonna 1912, mutta yhdistyi kahden muun rahalaitoksen kanssa Maakuntain Pankiksi vuonna 1929. Numismaatikko 4/2020 123 Kuvassa 3 on puolestaan Uudenmaan Osakepankin (per. Vasemman yläkulman koristeellisuutta tapaa harvoin suomalaisissa pankkimaksuvälineissä. Tämä malli oli käytössä 1950-luvulle saakka ja se esiintyy muissakin pankin arvolomakkeissa. kuitenkin lyhytaikaisiksi ja vuoden 1919 jälkeen alkoivat pankkien fuusioitumiset. Osa näistä rahalaitoksista jäi Kuva 6. Turun Osakepankki oli lähinnä ruotsinkielisten pankki ja suomenkielistä nimeä, ruotsinkielisen rinnalla, ryhdyttiin käyttämään vasta vuodesta 1907. Pankin perustivat helsinkiläiset pienyrittäjät, vähittäiskauppiaat ja pienteollisuuden harjoittajat, jotka tunsivat jääneensä väheksytyiksi muiden pankkien asiakkaina. Kaikki ne painattivat toisinaan hyvinkin tyylikkäitä todistuksia asiakkaiden talletuksia vastaan
Yksityiskohtaisempaa tutkimusta tai luetteloa vanhemmista suomalaisista talletustodistuksista ei kuitenkaan ole olemassa. K. Suomen liikepankit perustamisjärjestyksessä vuoteen 1930. F. WSOY, Porvoo 1930 Korpisaari Paavo: Suomen pankit. Pohjois-Suomen Pankki) Osakepankki Ulkomaankauppaa varten (1919–1924**) Maakuntain-Keskus-Pankki (1919 –1929*) Suomen Teollisuuspankki (1919–1921*) Pohjoismaiden Yhdyspankki (1919–) Alands Aktiebank (1920–) Suomen Liittopankki, myöh. Aiheesta kiinnostuneelle suosittelemme Korpisaaren ja Järvisen tietokirjoja. Puromiehen kirjapaino oy, Helsinki 1920 Pipping Hugo E.: Sata vuotta pankkitoimintaa. Weiling + Göösin kirjapaino, Espoo 1989 Ginström Egidius: Helsingin Osakepankki puolen vuosisadan taipaleella. Kirjallisuus: Blomstedt Yrjö: Kansallis-OsakePankin historia I, 1889–1939. Frenckellin kirjapaino osakeyhtiö, Helsinki, 1962 Suomen Yhdyspankki (1862–1919*) Pohjoismaiden Osakepankki Kauppaa ja Teollisuutta Varten (1872 –1919*) Vaasan Osake Pankki (1879–1920*) Uudenmaan Osakepankki (1887–1918*) Kansallis-Osake-Pankki (1889–) Helsingin Kansanpankki (1889–1896*) Privatbanken i Helsingfors (1896–1922*) Turun Osakepankki (1896–1920*) Suomen Maanviljelysja Teollisuuspankki (1897–1901**) Tampereen Osake-Pankki (1898–1929*) Nykarleby Aktiebank (1899–1913**) Suomen Kauppapankki (1907–1924*) Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki (1909–) Landtmannabanken (1910–1920*) Länsi-Suomen Osake-Pankki (1912–1929*) Helsingin Osakepankki (1913–) Savo-Karjalan Osakepankki (1915–) Liikepankki (1917–1924*) Luotto-Pankki (1917–) Pohjolan Osake-Pankki (1917–) Suomen Käsityöläis-Osake-Pankki (1917–) Suomen Maatalous-Osake-Pankki (1917–) Helsingin Diskonttopankki (1918–1921**) Etelä-Suomen Pankki (1918–1928*) Pohjois-Suomen Pankki (1919, nimenmuutos Atlas Pankiksi) Atlas Pankki (1919, ent. TAULUKKO 1. Yksittäisiä kohteita saattaa kuitenkin milloin tahansa tulla esille ja ne ovat huomionarvoisia rahaja pankkihistorian kannalta. Otava kirjapaino, Helsinki 1935 Korpisaari Paavo: Raha ja pankit. (1920, myöh. Järvinen Kyösti: Pankkitekniikka. Nyt kuvatuilla papereilla on lähinnä kuriositeetin arvo. Erityisesti Suomen oloja silmällä pitäen. Jälkimmäisessä on myös muutamia kuvia vanhoista talletustodistuksista. On myös ilmeistä, että osasta pieniä ja lyhytikäisiä pankkeja ei ole säilynyt esiteltyjä lomakkeita kuin arkistoissa, jos aina niissäkään. Liikepankkien talletustodistusten lukumäärät ja keskimääräinen markkamäärä Vuosi Lukumäärä Keskimääräinen mk-määrä 1870 9 986 1858 1880 17 815 1860 1891 41 065 2394 1910 165 981 3079 1917 201 911 6562 Kuvat 1–2, 4 ja 6–7 ovat Pankkimuseo Nordean kokoelmista. 124 Numismaatikko 4/2020 Talletustodistusten lukumääriä on puolestaan esitelty taulukossa 2. Liittopankki (1920–1931) Paloheimo ja Kumpp. Oy Tilgmann Ab, Helsinki, 1962. Suomen Vientipankki) Turunmaan Pankki (1923–) Svenska Finlands Landtmannabank (1924–) Etelä-Suomen Pankki (1926–1927) Etelä-Pohjanmaan Pankki (1929–) Maakuntain Pankki (1929–) *= yhdistynyt toiseen pankkiin, ** =konkurssi (vast.) TAULUKKO 2. Yleisemmän mielenkiinnon kohteena voi myös olla vain pankkipainatteiden koristeellisuus. Samanaikaisesti myös yhteisöt ryhtyivät tallettamaan varojaan pankkeihin. Pankkien vaurastuminen näkyi kasvaneina talletuksina
Numismaatikko 4/2020 125 Kuten jo edellisessä Neuvostoliiton rahaoloja kuvaavassa artikkelissani kävi ilmi, olivat neuvostovallan alkuaikojen rahaolot hyvin sekavat ja holtiton seteli-inflaatio laukkasi. Yksi vuoden 1923 paperirupla vastasi 100 vuoden 1922 ruplaa ja 1 000 000 vanhaa ruplaa. Vuonna 1924 luotiin uusi kultakantainen Neuvostoliiton kultarupla, joka noudatti vanhaa keisarillista kultakantastandardia. Neuvostovallan vakiinnuttua ymmärsi uuden Neuvostoliiton johto, että ainoa tapa vakiinnuttaa talousolot oli ruplan vakiinnuttaminen. Setelin kulta-arvo on määritelty hyvin tarkasti 1 zolotnikaksi ja 78,24 doliksi kultaa. Mallin 1922 inflaatioruplasetelit saivat yhä korkeampia nimellisarvoja aina 10 000 ruplaan asti, ja seuraavana vuonna uudistettiin ruplaa jälleen. Taloutta pyöritettiin katteettomalla setelirahan painamisella, minkä aiheuttaman monetaarisen inflaation takia toteutettiinkin ensimmäinen rahanuudistus, jossa 10 000 vanhaa ruplaa vastasi yhtä uutta vuoden 1922 paperiruplaa. Vaihtosuhteeksi tuli 1 kultarupla = 5 000 vuoden 1923 ruplaa eli 5 miljardia vanhaa ruplaa. Keisarin ajan runsaat kultavarannot olivat pääosin kuluneet sotimiseen ja hallinto oli vajonnut suuriin velkoihin. Venäjän sosialistisen federaationeuvostotasavallan (P.C.Ф.C.P.) 1 kultatservonets vuodelta 1923. Tämä ei erityisemmin jarruttanut setelirahainflaatiota, eli tavallinen rupla heikkeni heikkenemistään. Kuva: Jorma Imppola SeAMK Kuva 2. i mppoLa s E amk Turistimatka Leningradiin 1935 eli rahaolot Neuvostoliitossa 1922–1936 Kuva 1. Jo vuodesta 1921 oli Neuvosto-Venäjä yrittänyt vakiinnuttaa tilannetta laskemalla liikkeelle suuria määriä keisarillisen standardin mukaisia 10, 15 ja 20 kopeekan sekä puolen ja 1 ruplan hopearahoja sekä vuonna 1923 Neuvosto-Venäjä laski liikkeelle myös 1 tservonetsin kultarahoja. 1 kultatservonetsin seteli vuodelta 1922. Liikkeelle laskettiin 1, 2, 3, 5, 20 ja 50 hopeakopeekan pikkuseteleitä ja 1, 3 ja 5 kultaruplan seteleitä. Ja kas kummaa, inflaatio se vain jatkoi kulkuaan, ja pian olikin jo 25 000 ruplan seteli laskettu liikkeelle. Kuvalähde: https://upload.wikimedia.org/ wikipedia/commons/1/1c/Chervonets_1923.jpg kuvan muokkaus Jorma Imppola SeAMK. Uutuutena laskettiin liikkeelle 1, 3, 5, 10 ja 25 tservonetsin seteleitä, jossa periaatteessa 10 ruplaa vastaava tservonetsi oli sidottu kultaan vanhalla keisarillisella standardilla eli 1 tservonetsi = 1 zolotnikka ja 78,24 dolia eli 7,74234 grammaa kultaa. j orma j
Neuvostoliitto 1 kultarupla vuodelta 1924. Kuva 5. Kuvalähde: http://pics2.pokazuha.ru/p201/4/n/9296329qn4. Kopeekkasetelisarjaan suunniteltiin myös 20 kopeekan nimellisarvo, mutta sitä ei laskettu liikenteeseen. jpg kuvan muokkaus Jorma Imppola SeAMK Kuva 6. Neuvostoliitto 50 kopeekkaa hopearahassa mallia 1924. jpg kuvan muokkaus Jorma Imppola SeAMK. Kuvien yhdistely ja muokkaus Jorma Imppola SeAMK Kuva 4. 126 Numismaatikko 4/2020 Kuva 3. Neuvostoliitto 5 kultaruplaa vuodelta 1924. Kuvien yhdistely ja muokkaus Jorma Imppola SeAMK. Neuvostoliitto 3 kultaruplaa vuodelta 1924. Kuvalähde: http://pics2.pokazuha.ru/p201/s/d/9296327kds.jpg kuvan muokkaus Jorma Imppola SeAMK Kuva 5. Neuvostoliitto 1, 2, 3 ja 5 kopeekkaa hopearahassa mallia 1924. Kuvalähde: http://pics.pokazuha.org/p201/a/x/9296328qxa
Tässä asiassa matkakertomuksen kirjoittaja osui naulan kantaan. Näiden pohjalta saatujen positiivisten kokemusten pohjalta toimintaa laajennettiin perusteamalla 5. Seuraavaksi aikalaiskuvaus vuonna 1935 tapahtuneesta Leningradin matkasta. kaupunkien lisäksi lukuisia muitakin toimipisteitä keskeisissä suurkauKuva 7. Setelin kulta-arvo on määritelty tarkasti 5 zolotnikaksi ja 42,72 doliksi (23,23 grammaksi) kultaa. Vuonna 1930 avattiin Moskovassa, Leningradissa ja Harkovassa Torgsin -nimisiä erikoiskauppoja, jotka myivät dollaripohjaisesti antiikkija taide-esineitä turisteille. Olen valinnut tähän artikkeliin muutamia numismaattisesti kiinnostavia poimintoja. Mallin 1934 seteleistä tunnetaan kaksi eri tyyppiä; ensimmäinen tyyppi kahdella allekirjoituksella ja toinen tyyppi ilman allekirjoituksia. Kuvalähde: http://pics.pokazuha.org/p201/p/q/9296326vqp.jpg kuvan muokkaus Jorma Imppola SeAMK Kuva 8. 3 Pikakäynti Leningradissa Tuokiokuvia bolshevikien Venäjällä 2. Vuonna 1934 laskettiin liikkeelle 1, 3 ja 5 ruplan setelit, joissa sana kulta mainitaan vain osana setelien katetta. Neuvostoliitto 2 kultatservonetsia mallia 1928. ...Kunnollista kangasta ei kuulemma enää ole, ei ainakaan sellaisiin hintoihin, että sitä pystyttäisiin ostamaan. heinäkuuta vuonna 1931 Torgsin (торговля с иностранцами), jolla oli em. Vuonna 1925 laskettiin liikkeelle 3 ja 5 ruplan setelit, joissa sana kulta mainitaan vain osana setelien katetta. Kuvalähde: https://forums-su. Rahan kulta-arvo on määritelty 1 tservonets = 7,74234 grammaa kultaa. Neuvostoliitto 3 kultatservonetsia mallia 1924. Numismaatikko 4/2020 127 Setelistö täydentyi vuonna 1928, jolloin laskettiin liikkeelle mallin 1924 kaltainen 1 kultaruplan seteli sekä 2 ja 5 kultatservonetsin setelit. Vuonna 1922 liikkeelle lasketut 1–25 kultatservonetsin setelit korvattiin mallin 1924 3 kultatservonetsin setelillä ja mallin 1926 1 kultatservonetsin setelillä.. Sarja täydentyi vuonna 1932 3 kultatservonetsin setelillä. Jos lie yleensä mitä kunnollista kaupoissa tarjolla, on se vain torgsin’in myymälöistä saatavana, – ja siellä kelpaa vain ulkomaan raha, ei Neuvostolan oma rupla tai tservonets. Sana torgsin on lyhennys venäjänkielisistä sanoista ”kauppa ulkomaalaisia varten”. Nämä setelit eivät siis olleet suoraan kultakatteisia, ja niistä tuli rahaliikenteen yleisimpiä ja siten vähäarvoisimpia seteleitä. Käkisalmen Sanomat 10.09.1935 no 101 s. com/download/file.php?id=2020537&t=1 kuvan muokkaus Jorma Imppola SeAMK Kultaruplaseteleissä mainittiin nimellisarvoksi rupla(a) kullassa, mutta ei määritelty kultasuhdetta sen tarkemmin. Vanhalla kultatai hopearahalla saa torgsinista myös ostaa, joten torgsinin kaupat ovat nerokas, mutta samalla pirullinen keino piilotetun arvometallin esiinsaamiseksi
ru/uploads/JoinedPhotos22015-(1).jpg kuvan muokkaus Jorma Imppola SeAMK Kuva 10. Rahan kulta-arvo on määritelty 1 tservonets = 7,74234 grammaa kultaa. Pahimpana nälkävuonna 1933 rahoitti Torgsin liki kolmasosan Neuvostoliiton teollisuustuonnista. Neuvostoliitto 3 ruplaa mallia 1925. Tulimme varovaisemmiksi. Neuvostoliiton kohdattua vakavan valuuttakriisin kansainvälisen talouslaman vanavedessä oli neuvostovaltiolle eräs hyvinkin onnistuneeksi osoittautunut tapa kerätä valuuttaa ja jalometalleja avata 14. 5 ja 6 Pikakäynti Leningradissa Tuokiokuvia bolshevikien Venäjällä VI ”Musta pörssi” y.m. 128 Numismaatikko 4/2020 tai hopearahoja tai muita kultaisia, hopeisia tai platinaisia esineitä tai jalokiviä, saattoi tehdä niillä ostoksia Torgsin-kaupoissa. Vuosien 1932–36 välisenä aikana ihmiset toivat Torgsin-kauppoihin liki 100 tonnia kultaa, mikä osin auttoi neuvostovaltiota selviytymään taloudellisista ja nälänhätään liittyvistä ongelmistaan. tavarakupongit erittäin harvinaisia. Suomen rahan virallinen kurssi on 1 kultarupla = 40:50 Smk. Nykyisin muutamia kopeekkaarvoja lukuun ottamatta ovat ko. ru/banknoty/sssr/1924-1932/3-rublya-1925-smirnov-v-52227/ kuvien muokkaus ja yhdistely Jorma Imppola SeAMK pungeissa kautta Neuvostoliiton. Sama suhde päti hopeaesineisiin, joista sai vain 1,25 kopeekkaa grammalta. Tavarakuponkeja tehtiin kahta eri tyyppiä vuonna 1932 nimellisarvoiltaan 1, 3, 5, 10, 15, 20 ja 50 kopeekkaa sekä 1, 3, 5, 10 ja 25 ruplaa. Vuonna 1934 rahoitti Torgsin liki neljänneksen ja vielä vuonna 1936 noin viidenneksen Neuvostoliiton teollisuustavaroiden tuonnista. Kuvalähde: http://collectioner. Torgsin oli nimensä mukaan varattu vain maassa oleileville ulkomaiden kansalaisille tehdä ostoksia ulkomaiden valuutoilla. Nyt voisi ajatella niin, että suomalaiselle Neuvostola on erittäin halpa maa. Ensiksikin kultarupla on täysin kovaa tai kahisevaa muotoa vailla oleva, puhtaasti abstraktinen. Tsaarinaikaisten ja myös neuvostoaikaisten hopearahojen osalta kurssi ei ollut 1:1, vaan ruplan arvosta vanhoja hopearahoja sai vain 23 kopeekan arvosta Torgsin-kaupan tavarakuponkeja. Neuvostoliitto 5 kultatservonetsia mallia 1928. Mutta asiassa on monta mutkaa. Nyt kuka tahansa, jolla oli käytössään valuuttoja tai tsaarin ajan kulta. Kuvalähde: https://www.monetnik. Ulkomaiden kansalaiset saattoivat vaihtaa valuuttojaan viralliseen kurssiin Torgsin-tavarakuponkeihin, jotka kelpasivat vain Torgsin -kaupoissa. Tiedustelimme myös ”mustan pörssin” harjoittamisesta seuraavia rangaistuksia, sillä olimme tähän asti vaihtaneet rahaa melko kursailematta. helmikuuta 1936. Käkisalmen Sanomat 24.09.1935 no 107 s. Neuvostolan kansalainen saa vankeutta, ulkomaalainen karkotetaan. Torgsin lopetti toimintansa 1. Jonkinlaisena vastineena on tservonets, mutta sen kurssi Kuva 9. heinäkuuta 1931 normaalisti vain ulkomaalaisille tarkoitettu Torgsin tavallisille neuvostokansalaisille. Mustassa Pörssissä sai ruplan kahdella markalla
Kuvalähde: https://forums-su.com/ viewtopic.php?t=776871 kuvien muokkaus ja yhdistely Jorma Imppola SeAMK Kuva 12. Oltiin jo pääsemässä kaupoissa selville vesille, kun kulman takaa tupsahti tsekisti. Ymmärsimme yskän, ja yritimme tsekistiltä tiedustella tietä. Neuvostoliitto 1 rupla mallia 1934. Toiseksi kultarupla – oikeastaan yhtä kuin ulkomaan raha – kelpaa vain torgsin’issä. Miehemme pisti äkkiä rahansa taskuunsa ja alkoi tärkeänä meille selitellä, missä Iisakin kirkko sijaitsi. Silloin tyttö otti rahan ja maksoi omistaan. Kolmanneksi ulkomaan raha = kultarupla ei kelpaa tavallisissa paperiruplakaupoissa. s.t.s. Numismaatikko 4/2020 129 Kuva 11. Olimme jo vaihtaneet rahoja, mutta halusimme katukioskista juoda lasin olutta. Mitä lienevät mies ja tsekisti keskenään jutelleet, mutta lopputuloksena oli, että tsekisti osoitti miestä minulle ja kädellään antoi merkin, että mies opastaa. Neuvostolaiset vaihtavat rahaa mielellään, kun vaan uskaltavat. Eräs tyttölapsi hankki joukollemme runsaasti ruplia. Jos tavataan, saa van keutta – anteeksi kasvatuslaitosta, niinhän termi kuuluu. Mutta kerran meinasi kaupoissa käydä ohraisesti. Vaivihkaa siinä setelien kulmia näytettiin. Tarjosimme viittä markkaa maksuksi, mutta myyjä ei ottanut vastaan. Kuvien muokkaus ja yhdistely Jorma Imppola SeAMK heilahtelee, kun taas kultarupla on niin vakava, ettei maailmassa ole toista niin vakavaa rahaa. Ylinnä ensimmäinen malli allekirjoituksin, keskellä toinen malli ilman allekirjoituksia, alinna taustapuoli. Vaihdoimme kerran rahaa jollakin neuvostokunniamerkillä varustetun miehen, siis taatun ja ansioituneen kommunistin kanssa. Mutta. Seuraavan kulman takana tehtiin sitten kaupat kaikessa rauhassa. kultaruplalla on pakkokurssi. Mutta siinäpä se onkin. Neuvostoliitto 5 ruplaa mallia 1925
Sattuipa kerran niin, että tarjotessamme savuketta alkuasukkaalle, saapui miliisi, otti savukkeen pois antaen sen meille takaisin ja nuhteli alkuasukasta vakavasti. 130 Numismaatikko 4/2020 Kuva 13. Kuvien muokkaus ja yhdistely Jorma Imppola SeAMK tästäkös kioskin pitäjä julmistui, alkaen kirkua miliisiä. Puutettahan on, jos vertaa oloja meillä. Kuvien muokkaus ja yhdistely Jorma Imppola SeAMK Kuva 15. – Kansallista ylpeyt tä vaikka kurjuuden keskellä. Neuvostoliitto 3 ja 5 ruplaa mallia 1934. Ryhtiähän se on, ja sen ulkomaalainenkin panee merkille. Alhaalla oikealla taustapuoli. Neuvostolassa lähdetään siitä, että olot ovat niin hyvät, ettei kerjätä tarvitse. Mutta kyllä Leningradin kaupoissa oli tavaraa mitä vain. Kaupat eivät silti ole niin tulvillaan tavaraa kuin meillä. Torgsin 1, 3, 5, 10, 20 ja 50 kopeekan tavarakupongit myöhempää mallia 1932, koko 80 mm * 55 mm. Kerjääminen on kielletty. Ei tehdä mitään ostajan houkuttelemiseksi, niin, eihän tosin ole paljon, millä houkutellakaan. Ylinnä ensimmäinen malli allekirjoituksin, keskellä toinen malli ilman allekirjoituksia, alinna taustapuoli. Tavaraa oli, mutta perin huonoa. Näyteikkunat ovat melko surkean näköisiä, eikä kultaseppien näyteikkunoita näe juuri ollenkaan. Häivyimme paikalta tavallista nopeammin. *** Meillä Suomessa on se käsitys, että Neuvostolassa on kaikkien elinja tarveaineiden ankara puute. Kuva 14. Päinvastoin ollaan siellä ulkomaalaisia kohtaan erittäin kohteliaita, pidetään heistä hyvää huolta, ja tehdään mikä voidaan viihtymiseksi. *** Kun Neuvostola on niin lähellä meitä, eivätkä seuramatkat ole mitenkään kalliita, saattaa monen mieli tehdä matkalle, mutta ennakkoluulojen vallassa ei uskalleta lähteä. Kuljeskelimme kerran pari tuntia suuressa basaarissa . Kuvien muokkaus ja yhdistely Jorma Imppola SeAMK. Joskus katupojat ehättivät pyytämään ”money”, mutta aina myös siihen ehti vanhempi henkilö, joka antoi ripitystä. Ja ulkomaalaisilta kerjääminen on ankarasti kielletty. Ero vain, että eräitä tavaroita sai vain torgsin’istä. Torgsin 1, 10 ja 15 kopeekan tavarakupongit varhaisempaa mallia 1932, koko 75 mm * 55 mm. Ei matka Neuvostolaan ole yhtään sen kummempi kuin matka mihinkä tahansa ulkomaille. Ei siellä tapeta, pistetä vankilaan, estetä palaamasta tai niin edelleen. Kerjäläisiä siinä mielessä kuin niitä näkee muualla suurkaupungeissa ei Leningradissa ollut
O. Toki salakähmäiseen katusinksaamiseen liittyi myös huijatuksi tulemisen riski – mitä tahansa arpalipuista mukailtuihin seteleihin (esim. Halukkaille matkaajille seuraavat ohjeet. Torgsin 1, 3 ja 5 ruplan tavarakupongit myöhäisempää mallia 1932, koko 110 mm * 65 mm. Torgsin 10 ja 25 ruplan tavarakupongit myöhäisempää mallia 1932, koko 120 mm * 70 mm. Ja oman mielenkiintonsa tarjoaa tutstuminen punaiseen naapuriin niin kovasti toisenlaisine järjestelmineen kuin mitkä meillä vallitsevat. Tuttaviaan saa vapaasti käydä tervehtimässä. Matka on mielenkiintoinen. Liikkua saa aivan vapaasti, samoin puhua. *** Tähän päättyvät kuvauksemme Leningradista. Valokuvata saa. Suomen raha mukavin. Se suotakoon anteeksi, ja mentäköön omakohtaisesti asioihin tutustumaan. Kukapa aikoinaan Neuvostoliittoon matkannut ei olisi vieraillut ostoksilla vuonna 1964 perustetun Beriozka-ketjun myymälöissä, joista sai valuutalla kaikkea sitä, mitä ei neuvostokaupoissa ollut saatavilla. W. Tulli on pitkäveteinen, muttei mitenkään perusteellinen. Kuvien muokkaus ja yhdistely Jorma Imppola SeAMK Torgsin-kaupoille, vaikkei niissä enää lunastettukaan jalometalleja tai jalokiviä, vain valuuttaa. Heille saa viedä vaatteita ja ruokatavaraa kuin myös rahaa. B. Ostaa ei kannata muuta kuin torgsin’in myymälöistä. Ruplia ei saa ottaa mukaansa. Kuvien muokkaus ja yhdistely Jorma Imppola SeAMK Kaakkoisella rajallamme on vain 30 km matka miljoonakaupunkiin, joka aikoinaan on ollut suuren valtakunnan pääkaupunki, ja vieläkin rajakaupunkina on suuri ja paljon nähtävää tarjoava. Rahat on mennen tullen näytettävä. Poismatkatessa saa viedä mitä on tuonutkin sekä lisäksi torgsin’ilta ostamansa, ostolippu näytettävä tullissa. Ja kuten vuonna 1935, ei miliisi katsonut epävirallista rahan tai tavaranvaihtoa ollenkaan hyvällä silmällä. Ja kuten vuonna 1935, oli paperiruplan katukurssi (1980-luvun loppupuolella 100 markkaa = 100 ruplaa) virallista kurssia (100 markkaa = vajaat 14 ruplaa) edullisempi. Kuva 17. 3 ruplan seteli, josta oli leikkaa-liimaa -periaatteella tehty 50 ruplan seteli jne) saattoi jäädä ostajan käteen. Beriozkat olivat suoraa jatketta. Myös epävirallinen tavarakauppa kukoisti; farkut, sukkahousut tai muut länsivermeet olivat arvokasta vaihtotavaraa, jotka sai varsin vaivatta – vaikkakin rikollisesti – vaihdettua hyvällä vaihtoarvolla paperirupliin. Numismaatikko 4/2020 131 Kuva 16. Jokainen kirjoittajan lailla entisessä Neuvostoliitossa vieraillut pystyy varsin hyvin samaistumaan tähän vuoden 1935 matkakokemukseen. Kolmen päivän matkahuomiot eivät ole ihmeelliset, ja helpostihan pikainen huomioitsija voi väärinkin huomioida. Alhaalla oikealla taustapuoli
132 Numismaatikko 4/2020 Suomen Numismaatikkoliitto ry:n VUOSIKOKOUS pidetään 24.10.2020 Joensuussa Samassa yhteydessä pidetään Pohjois-Karjalan Numismaatikot ry:n 50-vuotisjuhlat ja huutokauppa. 5) Jos koko homma alkaa kyllästyttää, voi kokoelmaan ottaa kahden metrin turvavälin. Tilaisuuksien pitopaikkana on Sokos Hotel Kimmel, Itäranta 1 Joensuu. No niinhän siinä sitten lopulta kävi, että juuri se kauhukuva toteutui, jossa ison tartuttavuuden virus pitkällä itämisajalla ratsastaa gobaalin liikkuvuuden aallonharjalla. No mikä neuvoksi. Ja toinen. Voi saada yllättävän hyviä väittelyjä aikaiseksi. 4) Koska kokoontumisia ei ole, voi väitellä itsekseen omien rahojensa kuntoluokista. 3) Nyt on juuri se aika, jota ei aiemmin ollut, järjestää kokoelma uusiksi. Ja uusiksi. Ja uusiksi. Huutokauppaan saimme huippukuntoisia metallirahoja, katso huutokauppaluettelo seuraavasta lehdestä. Senjälkeen on luvassa varovaista tutkiskelua käsienpesun lomassa. Ja kolmas. Ja lopuksi setä-mies toivottaa joka tapauksessa toimeliasta poikkeusaikaa keräilevälle väelle. Näissä tosin tuli positiivisiakin yllätyksiä. +358 20 1234 663 Huonevaraukset suoraan hotellista merkillä ”Numismaatikot”. Tervetuloa! S etä mieS teStaa Setä-miehellä on tullut tänä vuonna nostalginen olo. . Sitten onkin jännää hakea ne postilaatikolta samaiset kumihanskat kädessä ja katsoa, vastasiko kunto yhtään ilmoitettua. Pitää tietenkin järjestellä kolikkokoelma. Seuraavassa lehdessä tarkempi ohjelma. Setä-mies aitona x-sukupolven edustajana pelkäsi kylmää sotaa ja ydinhyökkäystä koko lapsuusikänsä, sitten tulikin jo lama. Spekulatiivisen fiktion harrastajana tuli vielä käytyä läpi ihan kaikki dystopiat, joissa yhteiskunta tuhoutui mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla. sokoshotel.kimmel@sok.fi tai puh. Näinhän se käy: Keräilyä dystopisessa yhteiskunnassa 1) Kaikki huutokaupoista ja netistä haalitut kohteet haetaan postilaatikosta kumihanskat ja kasvomaski päällä, sitten siirretään viikoksi karanteeniin. 2) Koska paikalle ei pääse, huutokaupoista kannattaa suosia vielä lisäjännityksen vuoksi niitä, joissa ei ole kuvia kohteista ja tarjota roimia summia
Tervetuloa! Tapahtumakalenteri Huutokauppa kalenteri Liiton kokouspaikkavaraukset 2021 Kevät Seinäjoki, SSN 2021 Syksy Hämeenlinna, EHN Koronaepidemiarajoitusten vuoksi Pohjois-Hämeen Numismaatikoiden vuosikokous ja huutokauppa siirtyvät pidettäväksi sunnuntaina 27.09.2020, ABC Lahdesjärvi Amuri-sali. Tampere, PHN 27.9. Myyn 86kg Neuvostoliitto-Venäjä kolikoita alkaen 1961 vuodelta. Joensuu, PKN 7.11. Numismaatikko 4/2020 133 25.–27.9. Tarkista päiviteyt tiedot esim. Soittele & Tarjoa Timolle ja keskutellaan lisää. Matti Pouttu Puhelin 050 533 2166 Ostetaan Suomiseteleitä: Setelipakat tai pakkojen loput, parempia tasavallan kohteita, vanhan pään seteleitä vaihtelevaa kuntoa, viimeiset 500mk ja 1 000mk pakkatavarana, setelikokoelmat ja pienemmätkin erät pehmosta pakkatavaraan. Samoin PHN:n kerhoillat on toistaiseksi peruttu. Hyvinkää, HySN 24.10. Turun Rahan päivät, Turun Messukeskus Ilmoitetut päivät toteutuvat, mikäli koronaepidemiatilanne sallii. Valkenburg, setelimessut 6.10. Hyvinkää, HySN 21.11. Myös Suomen 1864– 1917 massakolikoita haussa... Kirjallinen, SNY (etähuutokauppa) 27.9. ASKON KERÄILYRAHA KY Monien keräilijöiden mielestä mielenkiintoinen verkkokauppa, jossa myynnissä kolikoiden ja seteleiden lisäksi myös keräilytarvikkeita, keräilykuvia, postikortteja, sotilasmerkkejä, filateliaa, sarjakuvia ym pienikokoista keräilytavaraa. Ostan Venäjän tai Kiinan setelikokoelman. Helsinki, SNY 19.9. Vaasa, VSN 3.10. Arviointi ja noutokin onnistuu tapauskohtaisesti. Yhteydenotot: info@finntimo.com / 045 121 7790 OSTAN! Suomen ja maailman rahoja, tarjota voi kokoelmia sekä pienempiä kokonaisuuksia. Ostan kokonaisia kokoelmia, seteleitä, hopeaja kultarahoja. Voit tarjota timo.ruotsalalainen@atlaspoint.fi tai 0500 572 712, käyntikin onnistuu. Hyvinkää, HySN 16.9. netistä. Hyvästä hyvä hinta ja huonosta tavarasta ei ihan niin hyvin makseta... Kerhoiltojen jatkosta ilmoitetaan PHN:n kotisivuilla www.ph-numismaatikot.fi . 3.9. Tampere, PHN kerhoilta, Messukylän kirjaston kokoushuone 1.12. Tampere, PHN kerhoilta, Messukylän kirjaston kokoushuone 3.11. Maksan hyvän hinnan. Pyydä tarjous: Jani 044 204 0574 jani@jncoins.com Myynnissä verkkokaupassa www.jncoins.com [1] laajavalikoima Suomen ja ulkomaan rahoja. Hyvinkää, HySN M uistilista R ivi ilMoitukset Jäsenhintaisia ilmoituksia otetaan jäsenistöltä enintään yksi kappale / numero. Automiehenkatu 39, 33840 Tampere. Tunnetusti nopeat toimitukset ja reilut ostot. Helsinki, SNY 10.12. Helsinki, Holmasto 8.10. Seuraavan kerran Turun Rahan päivät on tarkoitus järjestää 20.–21.3.2021. Kohteet esillä klo 11.00 alkaen, kokous klo 11.30 ja huutokauppa heti kokouksen jälkeen. Sähköposti dapomot@gmail.com, puhelin 040 552 6050. Tampere, PHN kerhoilta, Messukylän kirjaston kokoushuone 2021 20.–21.3. Kaikki kelpaa. Verkkokauppa www.kerailyraha.fi Yhteydenotot Asko Luostari 045 878 2515 kerailyraha@gmail.com. Pori, SaN 19.9. Turun Rahan Päivät 2020 peruttu Turun Rahan Päivät oli aiemmin ilmoitettu siirretyksi syyskuun puoliväliin, mutta uusien tietojen mukaan niitä ei järjestetä tänä vuonna lainkaan
rvja 3 8,52 1/32 Riksd. 4 1,102 1949 Ag ................................................ 4 1,99 1946 Ag ................................................ rv, lik. 1853 1,06 g 0,750 Ag .................. 2 6,51 1/8 Riksd. 2 10,98 50 Öre 1944 Ag .............................................. vhom 4 1,. 5 5,32 1923 Ag km-81 ..................................... hom 4 3,31 1915 ..................................................... 4 3,82 2 Ski Banko 1836 Gles krans ......................... 3 2,69 1/2 Skilling 1799 Cu ....................................... 4 4,87 1839 Cu ................................................ 1851 Ag ....................................... 3 3,70 1/2 Skilling 1802 Cu ....................................... rvja 4 3,84 1/3 Ski Banko 1837 Cu ................................... 3 2,65 2 Öre 1877 Pitkä teksti ................................... 3 3,10 1859 ..................................................... likaa 2 1,90 1724 ..................................................... 3 9,49 1/24 Riksd. 4 9,13 1831 EM ............................................... 4 3,12 5 kopeekka 1768 EM (pipari) ......................... 4 4,85 2/3 Ski Banko 1839 Cu .........................puhd. 1848 2,13 g 0,750 Ag .................. 3 3,75 1821 ..................................................... prvja 3 10,47 Ruotsi 1 Öre 1666 0,444 Ag ........................... 2 3,81 1822 Cu painontasausjälki ................... 4 3,59 1805 Cu ................................................ Kirjalliset tarjoukset ma 14.9.2020 klo 21.00 mennessä: Antti Kivini, Kuivalahdentie 1as1, 29100 Luvia, p. 040 596 2968, email: antti.kivini@gmail.com tai Mikko Laine, email: mikko36@gmail.com Voittaneiden kirjallisten tarjousten lähetyksiin lisätään toteutuneet pakkausja lähetyskulut. 3 3,94 1764 Pieni painontasausjälki ................ 4 3,80 1820 Cu ................................................ 3 3,77 1827 Cu ................................................ 3 50,40 1812 Ag Km-130 20,7 g 0,868 cnb ....... rvja 3 3,74 1820 Cu painontasausjälki ................... 4 2,6 1861 Cu ................................................ 4 5,30 1914 Ag ................................................ l hom 5 2,26 1915 Ag ................................................ vlik 4 12,50 1/16 Riksd. 3 50,41 1818 Ag cnb ......................................... 4 3,63 1828 Cu ................................................ 4 3,11 1861 ..................................................... llik. 3 65,45 1893 Ag ................................................ 4 2,23 1911 Ag ................................................ Kokouksessa tuttuun tapaan kahvitarjoilu. 3 2,78 1 Skilling 1802 Cu .......................................... 4 3,64 1829 ..................................................... preikä 4 15,48 5 Öre 1690 Ag ................................................ 4 1,100 1947 Ag ................................................ 3 3,95 1 Öre 1627-29 Siivet ylös ............................... 4 3,72 1807 Cu Painontasausjälki ................... 1832 Ag ......................................... 3 75,46 1924 Ag ................................................ vhom 4 2,91 1733 Cu Pieni painontasausjälki .......... 4 3,61 1825 Cu ................................................ 4 3,5 1855 Cu ................................................ 6 4,29 15 kopeekka1912 Ag km-21a2 ....................... prv 4 6,34 1926 Ag ................................................ 134 Numismaatikko 4/2020 H uutokauppoja s atakunnan n uMisMaatikot Ry 16.9.2020 Satakunnan Numismaatikot ry:n seuraava huutokauppa pidetään keskiviikkona 16.9.2020 Porissa, Viikkarin Valkamassa (huone Saarelma), osoitteessa Juhana Herttuan katu 17, 28100 Pori. lik. 1905 Ag ............................................. 3 50,42 1829 Ag cnb ...............................prvja lhom 3 50,43 1891 Ag KM-46 ..................................... 3 3,20 10 kop. 3 2,19 1858 EM ............................................... 2 3,2 1 kopeekka 1797 Cu ...................................... 1844 34 g 0,750 Ag ...................rvja vlik. 4 4,17 1852 EM ............................................... 3 15,36 1896 Ag KM-58,1 ............................puhd.lik 3 5,37 1913 Ag KM-58,2 .................................. 4 4,71 1803 Cu ................................................ 2 3,9 1842 iskun jälki ..................................... 3 6,54 1 R iksd. 3 2,68 1805 Cu ................................................ 4 6,35 1820 cnb ............................................... puhd 2 2,67 1805 Cu ................................................ 4 6,39 1 Rubla1817 Ag cnb ....................................... Huutokauppatilaisuudessa vain käteismaksu. 4 3,21 1908 Ag ................................................ 4 4,18 1857 EM ............................................... 3 2,7 3 kopeekka 1840 Cu ...................................... 4 6,53 1/16 Riksd. 4 4,56 1/4 Öre 1637-38 Sivuun lyöty vuosi piilossa ”säteri” Cu ............................................. lhom 4 3,62 1827 Cu painontasausjälki ................... 4 4,76 1822 Cu ................................................ 3 4,57 1/6 Öre 1681 Cu ............................................. 4 4,89 1 Öre 1719 Cu ................................................ 4 4,73 1809 Cu ................................................ rvja 4 6,38 1922 Ag KM-83 ..................................... 1 3,3 1798 Cu ................................................ 4 2,25 1914 Ag ................................................ 4 5,15 1835 EM ............................................... 1 2,4 1801 Cu ................................................ 4 7,83 1/6 Ski Banko 1836 Cu ................................... 3 2,58 1/4 Skilling 1800 Cu ....................................... 3 5,14 1833 EM ............................................... 4 1,101 1948 Ag ................................................ 5 4,92 1738 tummunut .................................... 6 3,28 1923 Ag ................................................ 4 65,55 10 Öre 1855 G 0,85 g 0,75 Ag ....................... Huutokauppa alkaa kello 18.00, kohteet esillä viimeistään puoli tuntia ennen huutokaupan alkamista. 4 3,93 2 Öre 1747 tummunut .................................... lik. 3 4,16 1836 EM ............................................... 3 3,8 1841 ..................................................... 4 4,33 50 kop.1924 Ag ..........................................llik. lhom 5 2,24 1913 Ag ................................................ rvja 3 3,86 1 Ski Banko 1836 Cu ...................................... 3 70,44 1892 Ag ................................................ 3 2,22 1909 Ag ................................................ 3 30,96 1629 Cu sivuun lyöty ............................ 4 4,88 2 Ski Banko 1837 Cu ...................................... 4 3,60 1806 Cu painontasausjälki ................... 2 10,97 1630 Cu sivuun lyöty ............................ Ei huutomaksua! https://www.satakunnannumismaatikot.fi/ ULKOMAISET KOLIKOT 1 Venäjä ½ kopeeka 1738 Cu ........................... 1780 2,7 g 0,382 Ag .................... 2 3,79 1819 Cu ................................................ 4 4,66 1/12 Skilling 1802 Cu ..................................... 6 4,27 1916 Ag ...............................................
8 12,200 1 mk 1963 0251428 Tähdin ............................ A P0067535 ehjä kaunis seteli 5 10,192 1963 Litt. 6 4,153 1939 A 8 g 0,625 Ag KM93 ................. 6 7,169 2 Kopeekkaa 1916 Miehitysraha ........vruost 5 2,170 3 Kopeekkaa 1916 Miehitysraha ...ruostetta 3 2,171 Kreikka 2 € 2004 Olympia LY-G19 ................. 5 3,118 1952 Ag ................................................ 4 2,111 1948 Ag ................................................ painos 2 20,189 1918 Sarjanumerot 2,5 mm korkeat 7227120 ehjä set. 9 3,195 1980 D0517791 Tähdin ........................ B 2 kpl Perättäiset numerot .. D Kivialho Alsiala vesil. 4 3,146 1918 A 2,87 g 0,900 Ag KM17 ............ 4 3,145 1906 A 2,87 g 0,900 Ag KM17 ............ 5 9,161 1912 Preussi 16,6 g 0,900 Ag km-527 . vlik 8 10,140 200 Kruunua 1980 KM-860 juhlaraha ............ 4 2,109 1946 Ag ................................................ A Tähdin AA0406550 * .......... Proof 10,175 San Marino 5 € 2006 Torino Olympia Ag 18 g 0,925 LS-G19 ....................................... 7 12,137 100 Kruunua 1983 Ag KM-861 ....................... 9 2,60 209 20 mk 909 Ei Käypä leimoin 9990934 Kansanvaltuuskunta ............................. 1 vesil 1. 8 7,SUOMALAISET SETELIT 180 1 mk 1963 3 kpl perättäiset numerot AI-sarjaa Rossi Helelä .......................... 6 2,60 121 1957 Ag ................................................ Numismaatikko 4/2020 135 H uutokauppoja s atakunnan n uMisMaatikot Ry 16.9.2020 103 1 Kruunu 1915 Ag 7 g 0,800 ........................... 5 13,. 4 9,162 5 Markkaa 1875 B Preussi 27,7 g 0,900 Ag km-503 ............................................ 9 7,201 1963 A0143033 Tähdin ........................ ................................. 4 2,151 2 Markkaa 1937 A 8 g 0,625 Ag KM-93 .......... 1115362119---120 ................................. 4 3,204 1980 Litt. 5 3,207 1980 Litt. 3 3,104 1937 Ag ................................................ 9 4,181 5 mk 1939 D-sarjaa ........................................ B X5476728 .......................... 1120651252 .......................... 6 2,50 197 1986 3 kpl 1154109017, 1154109029, 1175161031 .......................................... 4 3,147 1 Markka 1874 F 5,5 g 0,900 Ag KM-7 ........... 4 2,108 1945 Ag ................................................ 4 14,165 1876 J Hampurg 27,7 g 0,900 Ag km-598 4 14,166 1900 A Preussi 27,7 g 0,900 Ag km-523 6 16,167 1903 A Preussi 27,7 g 0,900 Ag km-523 4 14,168 1 Kreuser 1861 Nassau Cu KM-74 ................ 9 8,199 1986 3 kpl 3117052542, 3117052543, 3117384989 .......................................... 4 3,193 1963 Litt. 5 8,155 1936 D 13,8 g 0,900 Ag km-94 ............. 6 3,183 1963 Ilman littiä AB-sarjaa .................... 8 4,185 1963 ilman littiä Ä-sarjaa ...................... vlik. Proof 10,179 Malta 1 c-2 € 2008 irtokolikot kasetissa......... A Kekkonen Alsiala ............... 4 2,112 1949 Ag ................................................ 4 9,160 1911 Preussi 16,6 g 0,900 Ag km-531 . A AZ3536288 ........................ 8 5,158 3 Markkaa 1913 Saxsony-Albertine km-1275 16,6 g 0,900 Ag .................................... 4 8,220 1945 Litt. 9 10,211 1945 Litt. . vlik. 6 2,60 124 1963 Ag ................................................ 8 10,138 1985 Ag Euroopan musiikkijuhlat ......... ............................................. 5 8,156 1936 E 13,8 g 0,900 Ag km-94 ............. 4 3,60 221 1955 N2571477 Fie /Aas ...................... 9 10,182 1963 ilman littiä Z-sarjaa ...................... Pari pientä reikää ................................. .......................................... Adolf 70 v. 4 7,215 1977 Lindblom Koivikko L4271760 ...... 9 8,198 50 mk 1977 G0146916 Tähdin ....................... 8 10,139 1988 Ag juhlaraha ................................ 5 10,191 1922 Litt. 4 2,114 2Kruunua1907Ag15g0,800Oskar2.jaSofia 4 7,115 1921 Ag 400 v. Proof 10,178 5 € 2005 Torino Olympia 18 g 0,925 Ag LS-G27 ................................................. 6 2,60 126 1965 Ag ................................................ 6 3,117 1950 Ag ................................................ 4 1,135 10 Kruunua 1972 Ag Gustav 6. 4 2,113 1950 Ag ................................................ 4 7,216 1977 G0102369* Tähdin ...................... 4 3,131 1959 Ag 1809-1959 .............................. 4 20,210 1945 Litt. 9 3,206 1980 Ilman littiä R0917833* Tähdin ..... 8 2,50 173 Ranska 2 € 2020 De Gaulle ........................... 4 5,217 1986 Litt. rissejä ................................................... 9 7,196 1980 D332412 Tähdin .......................... A AA5145630 ....................... A Puntila Hämäläinen 3014342683 4 4,218 100 mk 1898 Collan Landtman ilman viivoja .. 9 6,186 1963 Litt. 4 4,149 1875 B 5,5 g 0,900 Ag KM-7 ................ 9 6,187 1963 Litt. A BD-sarjaa ehjä seteli ......... B Kekkonen Wahlman I5232337 9 7,212 1993 Litt. A 2 peräkkäistä num. ivlik 8 20,141 1989 KM-869 Jääkiekon MM 27 g 0,925 Ag ............................................... 4 2,106 1943 Ag ................................................ 4 14,163 1876 A Preussi 27,7g 0,900 Ag km-503 Reuna A ................................................ 4 4,222 1955 A0203642* Tähdin Lei/Eng .......... 5 2,123 1961 Ag ................................................ 6 7,116 1947 Ag ................................................ 4 7,214 1945 Tuomioja Aspelund H0785219 Laatta 4. 4 5,132 1962 Ag 18 g 0,400 Juhlaraha 1882 .... 8 2,60 213 50 mk 1939 Litt. A Holkeri koivikko 2. 8 22,142 1990 KM-875 Vasa laiva ...................... 9 12,194 1963 Litt. 5 6,203 10 mk 1963 Litt. 6 2,60 120 1956 Ag ................................................ 4 3,130 1955 Ag ................................................ 6 2,60 122 1958 Ag ................................................ 4 4,150 1937 A 4,85 g Nikkeli ............................ 8 23,143 Saksa ½ Markkaa 1905 A Ag 2,7 g 0,900 KM-17 4 3,144 1905 D Ag 2,7 g 0,900 KM-17 .............. 6 2,60 125 1964 Ag ................................................ 6 10,133 1966 Ag Juhlaraha 1866..................... 5 9,129 1954 Ag ................................................ A 1033820109 ....................... .............................................plikpilkja 6 8,136 50 Kruunua 1975 Ag 27 g 0,925 juhlaraha ..... 9 6,184 1963 ilman littiä S-sarjaa ...................... 2. 4 2,110 1947 Ag ................................................ 4 4,152 1938 B 8 g 0,625 Ag km93 ................. vlik 5 6,134 1972 CoNi ............................................ Proof 15,177 5 € 2005 Torino Olympia 18 g 0,925 Ag LS-G17 ................................................. 5 4,154 5 Markkaa 1936 A 13,8 g 0,900 Ag km-94 ..... 5 3,105 1942 Ag 7 g 0,400 ................................ Adolf 90 v. 3 8,190 1939 Litt. 3 3,202 100 mk 1976 Tähdin J0300573 pieni kuin neulan reikä .......................................... 9 2,50 172 Eesti 2 € 2019 Laulujuhla 150 v. B P-sarjaa Sivuun leikattu yläreuna pieni ...................................................... 4 7,157 1973 G 11,2 g 0,625 Ag km-137 ........... 9 3,188 10 mk 1898 Ei reikiä reunavikoja on 2. 4 8,159 1909 Preussi 16,6 g 0,900 Ag km-522 . 4 14,164 1876 A Preussi kuin edellä Reuna B .... D Jutila Wahlman ehjä kova paperi VL 1. 6 2,60 128 5 Kruunua 1952 Ag 18 g 0,400 Gustav 6. 2 70,219 1939 Litt. 9 3,205 1980 Litt. LD-G21 ..... 6 2,60 119 1955 Ag ................................................ D Sarja D kulmak. vlik. 9 5,60 208 1986 1153705181 ................................. 4 4,148 1875 A 5,5 g 0,900 Ag km-7 ................. 6 2,60 127 1966 Ag ................................................ 4 2,107 1944 Ag ................................................ proof 14,176 Italia 10 € 2005 Torino Olympia 22 g 0,925 Ag LS-G28 ................................................. Kustaa Vaasasta .......... 9 5,174 Puola 10 Zl 2006 Torino Olympia Ag 14,14 g 0,925 .................................................... .............
9 3,276 10 Sucres 1986 P-121 .................................... Vastaa venäjän ruplaa 9 7,273 2 Litauru 1991 Nyrkkeily ................................. 9 10,287 Kypros 1 Punta 1985 P-50 ............................. 7 10,298 1915 ..................................................... .................................... 4 6,225 1976 D0163677* Tähdin Ka1/Nar ........ 5 60,243 100 Krooni 1935 P-66 Keskitaite kaunis seteli 6 150,244 1935 P-66 Taiteltu rissi oikealla kesk. vlik. Risuraha LL-G9 ......................... 12 lanttia pääosin hyviä ....................................... 9 10,286 1 Rial 1995 P-34 ................................... A 7016467379 Ale / Mäk ....... 6 20,264 Liettua 10 Litu 1927 P-23 ............................... 3 40,267 1 Litas 1994 P-53 ........................................... A 8027961116 Ol 1 / Häm ..... ..................................... 7 3,302 500 mk 1951 Olympia Ag pientä tummumista 7 140,303 1951 Olympia Ag .................................. 4 10,285 Oman 1 Rial 1987 P26 .................................. 5 9,306 100 mk 1994 EM-kisat .................................... vlik. vk 60,s atakunnan n uMisMaatikot Ry 16.9.2020. 7 8,297 1907 ..................................................... 6 iso piskun jä .............................. 7 40,260 100 Rublaa 1919 P-7 177706 F reikiä rissejä 2 30,261 25 Latia 1938 P-21a ....................................... 8 6,249 25 Krooni 1992 P-73 ZZ-sarjaa Korvaava seteli 5 10,250 50 Krooni 1994 P-78 ...................................... 8 35,317 2 € 2006 Väärä kartta .................................... vk 15,310 10 mk 1928,29,30,31,32,34,35,36,37,38,39 ... 9 10,275 Ecuador 5 Sucres 1988 Sarja ID .................... 5 80,293 1872 ..................................................... 9 3,272 1 Litaurus 1991 Pikajuoksu. 8 10,326 Englanti 1980 ½ penny--50 Pence yht 6 rahaa + jetoni .................................................. 6 140,289 1865 ..................................................... 1 40,246 1 Krooni 1992 Tähdin ..................................... Vastaa 50 venäjän kopeekkaa .............................. 4 25,233 1986 Litt. 9 kolikkoa + jetoni ................................. 9 6,281 Chile 50 Escudos ???. 4 25,237 1928 P-63 ehjä ..................................... 9 2,284 Marokko 100 Frankia 1947 P-20 pieni kuin neulan reikä, muuten kaunis ............................ 9 9,224 1976 A0061593* Tähdin Ko2. 9 7,274 5 Litaurai 1991 Keihäänheitto ......................... 8 7,327 Hong Kong 1988 5 Cents--5 Dollaria yht. 9 3,282 100 Escudos ???. 9 4,280 500 Sucres 1988 P-124a ................................ 8 15,330 USA 1968 1 cent--½ dollaria yht. 5 rahaa ..... 5 5,256 5 Rublaa 1919 PS-R3 .................................... 3 50,242 50 Krooni 1929 P-65 muutama pieni likapilkku keskitaite .............................................. 8 6,299 1924 CoNi ...................................Tummunut 5 3,300 5 mk 1928 AlPro ............................................. 9 18,316 2 € 2006 Norja kartalla (väärä kartta) ............ 7 kolikkoa ............................................. lik 3 20,292 1870 KOPIO ......................................... 3 10,291 1867 ..................................................... 9 40,259 25 Rublaa 1919 P-5 M 045033 ...................... 9 4,269 1991 Olympia Jalkapallo ...................... ......................... Trajan Desius Englannin kieliset todistukset iso hieno kotelo .................................... kuori 23,03-30,04 1992 9 10,235 10 Marka 1919 P-46 setelissä nimikirjoituksia kirj. 6 15,262 100 Latu 1939 P-22 ........................................ D 2888970 Fie /Eng Ehjä .... 53 niklatun yht. 9 3,278 1978 P-115 ........................................... 6 80,ULKOMAISET SETELIT 234 VIRO 25,50,100 R Tartu Maksetsekid kolme shekkiä alkuper. 6 10,226 1986 5304926834 Sor/Ko1 .................. 9 2,277 20 Sucres 1986 P-121a .................................. vk 8,312 5 p 1918 Kansanvaltuuskunta 1. prvja 4 10,314 5 € 2007 Suomi 90 v. 4 5,295 1890 ..................................................... 9 kolikkoa ... 5 20,240 20 Marka 1932 P-64 taittamaton käsittelyn jälkiä 8 40,241 25 Marka 1919 P-47 pieni reikä rissejä .......... 5 70,232 1955 Vl 1. 4 20,239 1937 P-67 ehjä seteli ............................ rv lik. 9 10,251 100 Krooni 1991 P-74 .................................... 4 3,254 1 Rubla 1919 PS-R1 ...................................... vk 10,311 20 mk 1934,35,36,37,38,39 ............................ 8 10,324 Itävalta 1982 2 Groschen---20 Shilling + jetoni 8 10,325 1989 2 Groschen--20 Shilling + jetoni .. 6 10,227 500 mk 1909 037571 Numeroita sorkittu luultavasti KV ........................................ 8 20,322 Venäjä Rahasarja 1988 1 Kop—1 Rubla yht. 6 kolikkoa + jetoni .................................................. C K 404211 Ran / Aas Ehjä typ.3 ............................................. 2 10,253 10 Kopeekkaa 1920 pikkuseteli P-10 ............. 8 10,305 1000 mk 1960 Markka 100 v. ..... 9 5,315 2 € 2004 ns. 8 15,329 2013 10 Centu--5 litai yht. 9 4,268 50 Centauru 1991 Olympia Pyöräily. 4 mm 4 80,245 100 Marka 1923 P-51 pieniä reikiä taitoksia rissejä likaa, (kokonainen) .................... 6 120,304 1952 Olympia Ag .................................. 6 40,263 10 Latu 1938 P-29 .......................................... 4 30,313 1870 ..................................................... .................... prei 3 20,228 1922 I 292360 Mitätön leimat typ.3 ...... 8 10,328 Liettua 2011 10 Centu--5 Litai yht. 6 4,255 3 Rublaa 1919 PS-R2 .................................... 9 4,247 5 Krooni 1991 P-71 ........................................ Proof 15,308 500 mk 1952 Olympia Ag ............................... 8 6,331 Rooma 7 kpl antiikin Roomasta Vespasian, Septimus Severus, Julia Domma, Caracalla, Severus Alexander, Gordian 3. P-141 ............................... 7 10,258 5 Rublaa 1919 P-3 G 233297 ......................... P-140 ....................... 2 30,265 20 Litu 1930 P-27 Pieni keskireikä pieniä rissejä 2 50,266 100 Litu 1928 P-25 Pieni keskireikä ............... 7 10,296 1892 ..................................................... rei ris 3 20,229 1945 Litt. 7 8,50 309 1 mk 1952-1962 sis. 136 Numismaatikko 4/2020 H uutokauppoja 223 1957 O7702670 Lei/Aas ....................... 6 30,301 200 mk 1957 Ag ............................................. 8 10,323 1983 1 Kop—1 Rubla yht. 6 6,257 10 Rublaa 1919 PS-R4 .................................. ylhäällä viim. 6 7,290 1866 Lehvän kuvio katkeaa vas. Proof 15,307 2001 Aino Ackte .............................................. 4 10,SUOMALAISET METALLIRAHAT 288 Suomi 1 mk 1864 Uusi rihlaus ........................ 9 4,283 500 Escudos 1971 P-145 ............................... 9 8,279 100 Sucres 1990 P-123 .................................. 3 6,294 1874 ..................................................... 9 3,248 10 Krooni 1991 P72 taittamaton käs jälk. 6 kolikkoa + jetoni .................................................. 8 45,231 1000 mk 1922 Litt. /Hes ...... rvka 4 30,236 1922 ehjä kaunis P-53 .......................... 9 4,270 10 Centauru 1991 Juoksu .............................. 9 3,271 1991 Paini ............................................ ehkä 1924. 8 35,Rahasarjoja ja muuta 318 Kansio jossa 40 kpl kolikkolehtiä käytettyjä 12,319 Kansio jossa 60 kpl 3-osaista setelilehteä 14,320 Kansio jossa 50 kpl 4-osaista setelilehtiä 12,321 San Marino 1 C--5 € 2006 Rahasarja joka sis. 7 10,252 Latvia 1 Rubla 1919 Riga kaupunkiseteli Reikiä rissejä J-sarja 6 numeroa ..................... B C 9763508 Reikä keskellä rissejä 4 20,230 1986 Litt. 4 30,238 1937 P-67 ehjä seteli ............................ hopeisen juhlaraha ja 1 c--2 € ............