Numismaatikko 3/2026 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

nro 25 ja 50 penniä 1876 Setelien leikkaus vuoden 1946 alussa Numismaattinen edustuslahja liki 40 vuoden takaa Sharjah – numismaattinen erikoisuus vuodelta 1964 Koodinmurtajat, osa 6 Trichet 20 € L / G -sarja 500 markan olympiarahan 1952 aikalaisväärennös. vsk 3/2026 HUHTIKUU 351. Huutokauppoja Rahauutisia Muistilista SUOMEN NUMISMAATIKKOLIITTO RY:N JULKAISU 62
Puheenjohtaja • Ordförande Juha Vuorio 040 500 6955 juha.vuorio@numismaatikko.fi Jäsenet • Medlemmar Jyrki Muona jyrki.muona@numismaatikko.f Jorma Imppola 044 315 8888 jorma.imppola@numismaatikko.fi Jouko Hirvonen 050 555 5969 jouko.hirvonen@numismaatikko.fi Timo ätti 040 553 8698 iltaisin timo.ratti@numismaatikko.fi Aki Löytynoja 040 546 0770 aki.loytynoja@numismaatikko.fi Mikko Tammelin 050 303 0945 mikko.tammelin@numismaatikko.fi Jäsensihteeri • Medlemsekreterare Marko Manninen 050 588 1105 Maneesikatu 2b A 201, 00170 Helsinki marko.manninen@numismaatikko.fi jasenasiat@numismaatikko.fi Pankki • Bank Danske Bank FI34 8000 1270 8098 59. 140 € 1/4 sivua .................................................. • Tel. vuosikerta Numismaatikko 4/26 ilmestyy 16. Kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajiensa, eivätkä välttämättä edusta liiton kantaa, ellei sitä ole erityisesti mainittu. 11 € Lisärivi ..................................................... á 2 € hdistysten huutokauppasivut ................ The Finnish Association of Numismatic Societies Lemminkäisenkatu5,33540Tampere www.numismaatikko.fi Hallitus 2025 • Styrelse Puh. Hyväksytyistä kirjoituksista voidaan maksaa palkkiota sopimuksen mukaan. 225 € 1/3 sivua ................................................. á 80 € Lisävärit, ilmoitusliitteet ym. Lehti julkaisee sitoumuksetta kirjoituksia edustamiltaan aloilta. lähettämistä sähköpostitse. sopimuksen mukaan. Finlands Numismatikerförbund r.f. 180 € 1/4 sivua .................................................. Tilaushinta koko vuodeksi 2026 Koko vuosikerta 60 € Irtonumero 12 € Ilmoitushinnasto 1.1.2025 alkaen toistaiseksi Neliväri-ilmoitukset Koko sivu ................................................ Ottakaa yhteyttä toimitukseen ennen suurten kuvatiedostojen ym. Numismaatikko 3/2026 62. Taitto iitta li-Öyrä Paino Offset Ulonen Oy, 2026 Suomen Numismaatikkoliitto r.y. 370 € 1/2 sivua .................................................. 5 riviä ......................... 245 € 1/2 sivua .................................................. 140 € Mustavalko-ilmoitukset Koko sivu ................................................ 115 € ivi-ilmoitus max. syyskuuta Lehteen tarkoitetun ilmoitusaineiston tulee olla toimituksella 17. Suomen Numismaatikkoliitto ry:n julkaisu ISSN 0355-5615 5 numeroa vuodessa Päätoimittaja Petri Virolainen Toimitusneuvosto Liiton hallituksen jäsenet ja päätoimittaja Toimitus ja ilmoitusmyynti Numismaatikko-lehti Lemminkäisenkatu 5, 33540 Tampere Puhelin 050 36 25 011 Sähköposti:toimitus@numismaatikko.fi Osoitteenmuutokset Osoitteenmuutokset vähintään 3 viikkoa ennen haluttua muutospäivää osoitteella Marko Manninen, Maneesikatu 2b A 201, 00170 Helsinki taisähköpostiosoitteellajasenasiat@numismaatikko.fi Ilmestyminen vuonna 2026 28.1, 4.3, 22.4, 16.9 ja 4.11. 170 € 1/3 sivua ................................................. elokuuta mennessä
Todelliset tavoittet voivat olla toisenlaisia ja yksi niistä on halu hankkia kohteita, joiden arvo ei vain pysy, mutta nousee. Menneen vuoden aikana antii kin hopearahojen hinnat ovat yllättäen nekin kohon neet jatkuvasti aikaisempaa nopeammin. Niiden koh dalla kullan hinnalla ei ole enää aikoihin ollut yhteyttä rahan hintaan. Tämä vii taa siihen, että hopean hin nan nousu heijastuu myös antiikin hopearahojen hin taan, vaikka mitään todellista syytä ei siihen ole. Monen myöhäisellä 200luvulla hallinneen roomalaisen keisarin rahatyyppejä tunnetaan yli 10.000 erilaista ja uuden ainutlaatuisen tyypin löytäminen ei ole vaikeata. Hinta oli kova yleisestä ja kaikkea muuta kuin loistokuntoisesta rahasta. Mie leeni juolahti ajatus siitä, että kullan ja hopean hin nan kohoaminen näinä epävarmoina aikoina on voinut harhauttanut ostajia. Rahojen kiinnostavuuden tulisi liittyä niiden historialliseen yhteyteen ja tarinoihin, mitä ne kertovat. Historiallisesti voidaan todeta, että nämä sijoitukset ovat aina kannattaneet, mutta juuri nyt hyviä kohteita on vaikea löytää järke vän tuntuisella hinnalla. Vaikuttaa siltä, että tahot, joilla on riittävät resurssit, ostavat erityisen hyvät koh teet varmoina sijoituksina ja samalla nostavat kaikkien antiikin kultarahojen hintaa. Olinkin melko hämmästynyt nähdes säni mitä tapahtui suuren yhdysvaltalaisen liikkeen internetissä pidetyssä huutokaupassa tammikuussa kuluvana vuonna. Erityisen hyväkuntoiset aureukset ovat kuitenkin kallistuneet eniten ja hyvä kunto yhdistettynä tunnettuun prove nienssiin on taannut kaikkein vahvimman nousun. Numismaatikko 3/2026 3 suoraa yhteyttä hopean hin taan. Vuoden 2026 alun suurissa huutokaupoissa kohteet, joiden olisi olettanut menevän korkeintaan hintaan 12.000 €, nousivat hintaan 20.000 € ja lopullista kattoa han ei koskaan voi tietää. Tähän kun lisäämme lyöntimaksun, hinnaksi tulee noin 800 USD. Harvinaisuus on merkittävä asia vain Suomen raho jen kaltaisen vähäkohteisen keräilyn ollessa kyseessä. Tällä hetkellä kohteiden erinomai nen kunto ja kiinnostava provenienssi ovat ydinasioita. NGCS yhtiön kapsuloima 10 mark kaa vuodelta 1882 myytiin hinnalla 650 USD. Raha oli sertifiotu kuuluvan luokkaan MS 62 – melko avokätisesti, sanoisin. Vaikuttaa siis siltä, että antiikin kulta ja hopeara hojen hinnat ovat edelleen nousussa, mutta yhteinen tekijä ei ole metallien hinnannousu, vaan toisaalta ylei nen epävarmuus, toisaalta ylireagointi. Onko niin, että ihminen ei ole rationaalinen harrastuksessaan. Toisaalta antiikin kupa riseosrahojen hinnassa ei näy samanlaista nousua kuin hopearahoissa. Erityisesti roomalaisten denaa rien hintojen muutos on silmiinpistävä. Suuri osa 200 luvun hopearahoista maksaa nyt helposti yli 200 € ja yleisetkin kahdentoista ensimmäisen keisarin keski kuntoiset denaarit selvästi tätä enemmän. Olen seurannut hintakehitystä runsaat 30 vuotta ja hintojen nousu on ollut vakaata peruskun toisilla rahoilla, riippumatta kullan hinnasta. Tämä suuntaus jatkuu juuri nyt yhä voimakkaampana. Ehkä kyse onkin samasta ilmiöstä. Perinteisesti antiikin hopearahojen hinnalla ei ole ollut keräilijöille. Maailmanlaajuisesti toimivat huutokauppiaat pitävät yleisesti modernin ajan kultarahoja niiden sisältämän kullan arvoisina. Entä sitten antiikin kultarahojen tilanne. J yrki M uona 3 • 2026 Hinnannousua myös hyvissä antiikin rahoissa Suomen Numismaatikkoliitto ry:n julkaisu P erinteisen neuvon mukaan rahojen keräämisen pitäisi olla harrastus ja sen pitäisi tuottaa mie lihyvää
Kuva: Museovirasto HK10000:2420, kuvan käsittely ja muokkaus Jorma J. heinäkuuta ja näyttely oli avoinna syyskuun puoliväliin saakka. Snellman teh nyt esityksen näyttelyn pitämisestä senaatille, mutta juuri koetut kato vuodet ja erityisesti niitä seurannut suuri nälänhätä lykkäsivät tapahtu man järjestämistä. Niinkin aikaisin kuin vuonna 1868 oli J. Kaivohuoneen pohjoispuolella sijainneen 75 metriä pitkän ja 45 metriä leveän, Rotundaksi kutsu tun, näyttelyhallin suunnitteli ark kitehti Theodor Höijer. Näyttelyssä oli kaikkiaan 1 769 näytteilleasettajaa ja pääsylipun lunasti kahden ja puolen aukiolo kuukauden aikana yhteensä 93 000 kävijää. Kuva 2. Kaivohuone toimi tapahtuman pääravintolana ja Carl Kämp vastasi ravintolatoimin nasta. Lippujen reaalihintoja arvioi taessa todettakoon, että tuohon aikaan maksoi tiu eli 20 kpl kanan munia Helsingissä noin 2 markkaa ja kilo leipää noin 30 penniä. heinäkuuta 1876 arviolta 13 läheisensä kanssa. Näyttely oli jaettu peräti 14 osastoon. i Mppola , S e aMk 25 ja 50 penniä 1876 Kuva 1. Näyttelyn kohokohta oli kaksi viikkoa avajaisten jälkeen lauan taina 15. V. Sunnuntaisin oli pää symaksu vain 50 penniä ja silloin kävikin vierailijoita lähes 4 000 päi vässä. heinäkuuta 1876, kun kei sari Aleksanteri II puolisoineen sekä kruununperillinen Aleksanteri puo lisoineen ja seurueineen vierailivat näyttelyssä. Näyt telyn avasi kenraalikuvernööri Nikolai Adlerberg Suomenlinnan tykkien ampuessa kunnialaukauk sia. Näyttelyalueella sijaitsi kahvila, puistoravintola, Hartwallin mine J orMa J. Näyttelyssä oli esillä muun muassa Suomessa valmistettuja maatalous ja teollisuuskoneita, veneitä sekä kokonainen höyry veturi. Kuvassa vasemmalla Rotunda, oikealla siihen jatkoksi rakennettu 60 metriä pitkä näyttelysali. Imppola, SeAMK. 4 Numismaatikko 3/2026 Tasan 150 vuotta sitten Helsingin Kaivopuistossa järjestetty vuoden 1876 heinäkuun alusta syyskuun puoliväliin asti kestänyt Yleinen suomalainen teollisuusnäyttely oli Suomen ensimmäinen kotimaista teollisuutta ja taidetta esitellyt mes sutapahtuma. Suomen Kuvalahden julkaisema piirros Helsingin teollisuusnäyttelyn näyttelyhuoneesta vuodelta 1876. Kuva: Museovirasto HK10000:2423.. Arkipäivisin oli näyttelyn pääsymaksu 3–4 mk hengeltä, ja sil loin kävijämäärä oli keskimäärin 800 päivässä. Kansatieteellisellä osas tolla esiteltiin sisustettuja maa laiskoteja ja taidehallissa oli esillä suomalaisten taiteilijoiden teok sia. Keisari Aleksanteri II seurueineen saapuu Suomen Yleiseen Teollisuusnäyttelyyn 15. Näyttelyn avajaiset olivat 1
Kaupunkia koristetaan ehtimiseen kunniaporteilla, lipuilla ja wireillä. Ääretön kansan paljous oli kokoontunut paikalle. Keisarille kukkakimpun, josta H. On siis syytä perehtyä aikalai siin sanomalehtiartikkeleihin, joissa kuvataan tätä perin arvovaltaista ja harvinaista keisarin vierailua. Asemapaikka oli kaunistettu lipuilla ja kuusenhawukiehkuroilla. Numismaatikko 3/2026 5 raalivesimyyntipiste ja Sinebrychof fin Bierhalle, jossa myytiin olutta. Kaivohuoneen edustalle oli tehty Bonhoffin kauppapuutarhan toteut tama koristekasvikuvioistutus suih kulähteineen. Uusi Suometar 17.07.1876 No 84 sivu 3 H. Huomenna käywät korkeat wieraat wenäläisessä kirkossa, wirkakunnat wastaan-otetaan linnassa, näyttelyssä käytdään ja päiwälliset pidetään linnassa; sunnuntaina käydään ensin wenäläisessä kirkossa, sitten Wiaporissa ja useita julkisia laitoksia katselemassa, ja illalla on tanssipidot kenraalikuwernörin luona; maanantaina käy H. M. Uusi Suometar 14.07.1876 No 83 sivu 1 Tänään Suomen pääkaupunki pukeutuu juhla-asuun ja riemuitsee, sillä rautatie, joka jo yhdistää melkoisen osan Suomenmaata suureen keisari-kaupunkiin Newajoen rannalla, tuopi tänä iltana tänne rakkaan hallitsija-perheemme, Heidän Majesteettinsa Keisarin ja Keisarinnan, Heidän Keisarilliset Korkeutensa Perintöruhtinaan Puolisonensa seka muita jäseniä Keisarillisesta huonekunnasta. M. Keisarinnan luo, joka yhtävällisesti taputteli mummoa poskille. Tilaisuutta warten painettua terwetuliais-runoa jaettiin. Ilma oli selkeä ja ihana. Keisari istumassa vasemmalla, kruununperijä Aleksander Aleksandrovich (tuleva keisari Aleksanteri III) univormussa keskellä nojaamassa tuoliin, jossa istuu hänen vaimonsa DagmarMaria lapsi sylissään. Kuvalähde: https:// rlv.zcache.com/family_portrait_of_emperor_alexander_ii_poster-r112507b40f2a443 59e260f34106b23ba_wvs_8byvr_1080.webp, kuvan käsittely ja muokkaus: Jorma J. Monta epäkohtaa löytyy, jotka waiwoin pääsewät hallitsijan tiedoksikaan, Kuva 3. (ilm.) Karjalatar 21.07.1876 No 29 sivu 3 K. Keisarinnalle wei naiswäki waunuihin kukkia. Keisari wei mummon H. Keisari tuli ulos waunusta junasillalle, terwehti kansaa, joka wastasi kaikuwilla hurraa-huudoilla, ja puhutteli lähellä olewia muutamilla sanoilla. Hänen Majesteettinsa Keisarinna ei ole milloinkaan ennen täällä käynyt. Imppola, SeAMK.. Rautatie-asemalta ajawat korkeat wieraat Hagalundinkatua myöten Aleksanterinkadulle, kääntyen oikealle, Itäiselle Henrikinkadulle, ja sieltä Pohjoista Esplanadikatua myöten keisarilliseen linnaan. Sillä waikka on aiwan luonnollista, että se hallitsija-perhe, joka meillä on äärettömän keisarikunnan kanssa yhteisenä, ainoastaan harwoin woipi löytää aikaa ja tilaisuutta oleksimaan uskollisten Suomen alamaistensa keskuudessa, on kuitenkin toiselta puolen epäilemätöntä, että Suomen kansa pitää suurimpana onnenansa, kun sen hallitsijat tulewat omin silmin tutkimaan maan oloja. Kiehtova teoria, mutta onko siita olemassa mitään todisteita. M. Keisari, Suuriruhtinaamme ja korkeat seuralaisensa kulkiwat Wiipurista ohi rautatietä, pysähtyen asemapaikalla niin kauan kuin toinen weturi muutettiin eteen. M. Keisari Hämeenlinnassa ja Parolassa sekä on illalla läsnä niissä kansanhuweissa, jotka Töölön puistossa pidetään. M. M. Olen kuullut jo vuosikymmenten ajan huhuja ja oletuksia, että tämän artikkelin aiheena olevat kaikkien tuntemat, mutta harvempien omis tamat, harvinaiset 25 ja 50 pennin hopearahat vuosiluvulla 1876 olisi vat olleet itsensä keisari Aleksanteri II:n näyttelyn aikana kansalle jaka mia largesse tai heittorahoja. Uusi Suometar 14.7.1876 No 83 sivu 3 Keisarilliset wieraat, jotka matkustawat tänne rautatietä myöten, lähtiwät Pietarista tänä aamuna k:lo 9,30 ja saapuwat tänne noin k:lo 8 illalla. Lippuja liehui kaupungissakin useitten rakennusten katoilla ja akkunoissa. Terijoen pysäyspaikalla kerrotaan muiden muassa erään wanhan talonpoikaisen mummon antaneen H. Mitä ne kertovat keisarin ja hänen seu rueensa saapumisesta Suomeen ja hänen harvinaisesta vierailustaan ja sen ohjelmasta. Keisari ja suuriruhtinas Aleksanteri II perheineen. Lähes kolmetoista wuotta on kulunut siitä, kun Hänen Majesteettinsa, meidän jalo ja lempeä Suuriruhtinaamme wiime kerran käwi Helsingissä. Keisarin matkustaessa rautatietä kaikui aina pysähdyspaikoissa ”hurraa” huutoja ja tulwaili kukkaiskimppuja. Ja miksi nämä rahat ovat pääsääntöisesti erittäin kuluneita ja kiertäneitä – eiköhän itsensä keisarin lahjarahat olisi päätyneet visusti talteen arvok kaina muistoina säilyen siten hyvä kuntoisina. Keisarinna Maria istuu tuolissa oikealla. Eipä ihmettä siis, että se harwinainen onni, joka meille nyt tapahtuu, täyttää mielet erinomaisella riemun ja juhlallisuuden tunteilla. Koska Heidän Majesteettiensa seurueessa on toista sataa henkeä eiwätkä kaikki mahdu keisarilliseen linnaan asumaan, on useille seurueesta täytynyt hankkia yksityiset asunnot
Runebergin ”Psyke ja kotka” nimisestä taideteoksesta sekä erään öljytaulun Hj. 6 Numismaatikko 3/2026 ellei hän kansansa omasta keskuudessa niitä silmäile, ja wanha totuus onkin, että Suomenmaa on aina wirkistynyt ja tointunut yhteiskunnallisista epäkohdistaan, milloin sen hallitsijat owat itse täällä käyneet. -Samalla wastaan-otti H. Keisari sanonut iloitsewansa siitä, että teollisuus ja taide Suomessa oliwat edistyneet niin korkealle kannalle, kuin tämä näyttely osoitti. K:lo 11½ lähti keisarillinen perhekunta ensin kreikkalais-wenäläiseen kirkkoon ja sitten lutherilaiseen Nikolain-kirkkoon. H. Kuva 4. Katseltuansa keskikehän wasemmalla puolella olewia esineitä, meniwät He kone-osastoon, jossa rautatien konepajan höyryveturi ja Turun rautateos-osakeyhtiön tuotteet etupäässä huomiota saawuttiwat. Urkujen säestäessä lauloi miesja naisääninen laulukunta erään koraalin. K. Keisari kaupunginwaltuusmiesten waltuuskunnan, joka anoi että Hänen Majesteettinsa korkean perheensä kanssa suwaitsisi tulla Töölön puistossa pidettäwiin kansanhuwiin. Keisari ja H. M. Lähtiessään oli H. Eräs tämän korkean tason vierailun kiinnostavimmista osioista oli kei sarin vierailu seurueineen Suomen ensimmäisessä yleisessä teollisuus näyttelyssä. K. Sitten käytiin pikimmältä puistossa. Seuru een saavuttua Helsinkiin 14.7. Perintöruhtinas wiipyiwät siellä k:lo 2:teen asti. Nykyinen armas Suuriruhtinaamme, Keisari Aleksanteri II, on enemmän kuin kukaan wahwistanut tämän totuuden. Kun sieltä oli palatty näyttelyrakennukseen, tarkastettiin ensin keskikehän oikealla puolella ja kalterilla olewia esineitä, sitten kansatieteellistä näyttelyä sekä lopuksi kouluja taide-osastoa. Keisari kuuluu tilanneen marmorista weistettäwän kappaleen W. Keisari palatsissa keis. Hänen käyntinsä kesällä 1863 on jättänyt ikimuistettawan jäljen Suomen miesten sydämmiin; sillä silloin ensi kertaa maan kansallinen kieli sai nauttia sitä suosiollista turwaa, joka antaa Suomen kansallisuudelle toiween paremmasta tulewaisuudesta. Muistoksi käynnistänsä Suomen ensimmäisessä taideja teollisuusnäyttelyssä suwaitsiwat korkeat wieraat wastaanottaa muutamia lahjoja, joista mainittakoon Jywäskylän seminaarin oppilaitten tekemä kaunis rottinki-tuoli, mikä lahjoitettiin H. Terwetullut on armas Suuriruhtinaamme ja Hänen korkea perheensä Suomenmaahan. Wiimemainitun kirkon owella wastaan-otti heitä piispa Schauman saksankielisillä terwehdyssanoilla, rukoillen Kaikkiwaltiaan siunausta Suomen Suuriruhtinaalle ja Hänen korkealle perheellensä. M. K. M. Uusi Suometar 17.07.1876 No 84 sivut 2 ja 3 Noin ½1 tuliwat korkeat wieraan näyttelyyn, missä, heidän saapuessaan, Suomen kaartin soittokunta soitti wenäläisen kansallislaulun. Suomen ensimmäinen yleinen teollisuusnäyttely Kaivopuistossa 1876. Toispäiwänä (15.7.) k:lo ½11 wastaanotti H. Keisarinna ja Suuriruhtinattaret lähtiwät pois aikaisemmin, ennenkuin kaikissa osastoissa oli käyty, H. M. Keisari sen toiwon, että Perintöruhtinas, joka kahdenkertaisilla siteillä oli kiinnitetty Suomenmaahan, tulewaisuudessa saisi nauttia Suomen kansan uskollisuutta ja luottamusta samassa määrässä kuin hän itse oli hallituksensa aikana aina oli sitä saanut nauttia. m., joita sinne oli käsketty. M. H. Noin 2,000 henkeä oli näyttelyssä silloin kuin korkeat wieraat siellä käweliwät, ystäwällisesti yleisöä terwehtien. Ensikerran hallitsijana täällää käydessänsä, kewät-talwella 1856, Hän laski perustuksen meidän nykyiselle edistyksellemme sekä henkisellä että aineellisella alalla, säätäen muun muassa tehdasliikkeen auttamista, kulkuneuwojen parantamista ja kansan-opetuksen edistämistä. Käytyänsä kuorissa, lähtiwät keisarilliset henkilöt pois kirkosta ja palasiwat palatsiin. Niinkuin näkyy, Aleksanteri II, täällä käydessään, on aina tuonut keisarillisia lahjoja tullessansa, ja on lähtiessään wienyt mukanansa ainoastaan sen, mitä me woimme antaa, mutta runsaasti olemme antaneetkin: innostneen rakkautemme. Keisarin ja hänen seurueensa juna matka Pietarista junalla Helsinkiin oli jo sekin siis melkoinen media tapahtuma ja kansanjuhla. Kuva: Charles Riis. Samana wuonna syksympänä Keisari omassa persoonassaan awasi ensimmäiset waltiopäiwämme ja wahwisti jaloimmalla tawalla kansamme waltiolliset oikeudet. Munsterhjelm’ilta. Perintöruhtinaalle. K. Uusi Suometar 17.07.1876 No 84 sivu 2. M. 58. senatin jäsenet ja prokuraatorin, täällä olewat kenraalit, wirastojen päälliköt y. Esitellessään senatille Perintöruhtinaan, lausui H. M. Helsingin kaupunginmuseo 1810 -123; N1665.. Näyttelypaviljongin konehalli, jossa esillä Valtionrautateiden Helsingin konepajasta vuonna 1875 valmistunut toinen Suomessa koskaan valmistettu veturi, A5-henkilöjunaveturi no. alkoi vierailun moninainen sekä erittäin virallinen että myös juhlallinen ja osin rattoisa ohjelma
heinäkuuta oli siis mer kittävä päivä, koska osana päivän ohjelmaa Keisari seurueineen kun nioitti teollisuusnäyttelyä rehelli sen kiinnostuneella läsnäolollaan. Ylioppilashuoneessa käwiwät korkeat wieraat kaikissa huoneissa. Artikkeli jatkuu sunnuntain 16.7. vierailuohjelman yhä varsin seikkaperäisellä kuvauk sella. Kyllä tämän kaltainen harvinainen ja huomion arvoinen ele olisi varmasti kuvattu tässä muutoin kaikin puolin yksi tyiskohtaisessa artikkelissa. pp. Kun sen jälkeen oli laulettu K. Perintöruhtinas korkean puolisonsa kanssa wiipyi täällä wielä eilisen päivän (18.7.) ja lähti wasta wiime yönä ”Tsarewna” nimisellä laiwalla. Yliopiston juhlasalissa lauloiwat ylioppilaat ja Perintöruhtinas kiitti heitä ranskaksi, sanoen että hänen aina oli hywä Suomessa olla. K:lo 7 ¼ saapuiwat korkeat wieraat, joita seurasi kaikuwat hurraahuudot. Tanssit aloittaa Perintöruhtinatar Dagmar-Maria, jonka kanssa sai tanssia Suomen kaartin päällikkö, ewersti wapaaherra Ramsay. kenraalikuwernööri Heidän kunniakseen antoi. Paluumatkalle lähdetään k:lo 2 ja tullaan Helsinkiin k:lo 5 j. Perintöruhtinas käwiwät Parolassa, oliwat H. pp. pp. M. Ne juhlapäiwälliset, jotka palatsissa pidettiin, alkoiwat k:lo ½ 6 j. K. Illalla oli keisarillinen perhekunta ruotsalaisessa teatterissa, missä juhlanäytäntö oli toimeenpantu. Kaupunki oli erinomaisen juhlallisesti walaistu. Tämän kajahtaessa talutti Keisari Perintöruhtinattaren likemmäksi, ja kaunis Dagmar-Maria hymyili suloisesti. Keisarillisen laiwan jäljissä kulki suuri joukko yksityisiä höyrylaiwoja ja purjeweneitä, jotka oliwat täpötäynnä uteliaita katselijoita. M. K. Niihin oli kutsuttu noin 100 henkeä. Tänään k:lo 9 e. lähti H. Rautatien penkereen toiselle puolelle pääsiwät ainoastaan kutsuwieraat ja ne, jotka oliwat pääsöliput ostaneet. Perintöruhtinas korkean puolisonsa kanssa yliopistossa, senatissa, ylioppilashuoneessa, yhteisissä sairashuoneissa, näyttelyssä ja kaartin kasarmissa. Kaikki naiset esiteltiin Heidän Majesteeteillensä. M. Eilen (18.7.) aamupuolella käwi H. Uusi Suometar 19.07.1876 No 85 sivu 2 Heidän Majesteettinsa Keisari ja Keisarinna sekä Suuriruhtinatar Maria Aleksandrowna lähtiwät toisiltana (17.7.) noin k:lo 10 ”Derschawa” nimisellä höyrylaiwalla pois Suomen pääkaupungista, mutta H. Illalla kunnioitti Perintöruhtinas ja hänen korkea puolisonsa läsnä-olollansa suomalaisen teaterin näytäntöä ja osoittiwat siellä useita kertoja mieltymystään käsientaputuksilla. Keisarinna ja Suuriruhtinattaret näyttelyä katsomassa ja wiipyiwät siellä noin puolitoista tuntia, tarkastellen erittäin koneosastoa, käsiteoksia ja kansan-pukuja. Suuri Esplanadi oli niin täynnä kirjavia lyhtyjä, että näytti walowirralta wallan, jossa mustia ihmisaaltoja wyöryi. Keisarillisia henkilöitä warten oli sille töyrämälle, joka ajotien toisella puolella on wastapäätä rawintolaa, rakennettu sangen soma waatemaja, joka oli koristeltu lipuilla ja Suomen maakuntain waakunoilla. M. Keisari ja hänen seurueensa siis vieraili monissa paikoissa ja lahjoja saatiin ja annettiin puolin ja toisin.. Numismaatikko 3/2026 7 Näyttelystä lähdettyänsä käwiwät Keisari ja Perintöruhtinas wenäläisessä kymnaasissa ja sotahospitaalissa. K. ylh. Espoon wiertotietä myöten, joka Töölön puiston portille saakka oli molemmin puolin koristeltu lipuilla ja hawuköynnöksillä, tulwaili loppumaton ihmistulwa, mikä paisui paisumistaan kuta lähemmäksi se hetki joutui, jolloin juhlan piti alkaman. Artik kelissa myös kerrotaan tarkemmin keisarillisten naisten ohjelmasta hei dän Helsingissä viettämänä aikana. Raikkaasti hurrattuansa lauloiwat ylioppilaat ensin wenäläisen kansallis-laulun suomalaisilla sanoilla sekä sitten tanskalaisen kansallis-laulun. Päiwällisen aikana lauloiwat neidet Basilier ja Fohström sekä rouwa Engdahl. ja maanantain 17.7. Illalla oli keisarillinen perhekunta niissä tanssipidoissa, jotka h. Puolenpäiwän aikana oli ilma sateinen, jotta näytti kuin kaupunginvaltuusmiesten toimeenpanemat kansanhuwit meniwät hukkaan. Kun wiimeksi mainittu laulu oli waiennut, kuultiin Keisarin lausowan: ”Wårt land”, joka kohta laulettiinkin ja erittäin näkyi korkeaa perhekuntaa miellyttäwän. Tasangolle Töölönlahden rannalla oli asetettu äärettömän korkea kukkasriuku, hoijakka, kiikkuja ja kaikenlaisia muita laitoksia kansan huwitukseksi. Keisari ja H. Collanin säweltämä ”Waasalaisten marssi”, lausui Keisari ruotsiksi ”Jag tackar” (minä kiitän); ja nyt lähtiwät ylioppilaat pois, raikkaasti hurraten ja walkeita lakkiansa heiluttaen, ja se ääretön ihmisjoukko, joka oli kokoontunut palatsin edustalle, yhdistyi nyt, kuin ennenkin, näihin hurraa-huutoihin. Noin puolentoista tunnin perästä palasiwat korkeat wieraat kaupunkiin. Keisarinnalle kauniin albumin, johon oli koottu walokuwia Helsingin kaupungista. Rannoilla ja Ulrikaporin wuorilla tulwaili niinikään lukematon parwi ihmisiä. Kohta astui balkongille H. Suurilukuinen naisja mies-ääninen kööri lauloi nyt kaartin soittokunnan säestäessä wenäläisen kansallislaulun sekä sittemmin useita muita lauluja, jotka korkeita wieraita näyttiwät erittäin miellyttäwän, koska Heidän Majesteettinsa myös kutsuttiwat puheillensa muutamia laulajista ja heille kiitollisuutensa lausuiwat. Eilen aamupuolella pidettiin jumalanpalwelus palatsin kirkossa, ja kun se oli päättynyt, läksi Keisari perheineen ”Alexandria” nimisellä höyrylaiwalla k:lo 1 aikana Wiaporiin ja tarkasti sitten satamassa olewaa sotalaiwastoa. Sillä aikaa kuin H. Keisari ja hänen seurueensa lähti kahdella eri aluksella eri aikoihin meriteitse kotimatkalleen. Sielläkin lauloiwat ylioppilaat. Lauantai 15. Mutta eipä tuossa aikalaisessa var sin yksityiskohtaisessa vierailun kuvauksessa kerrota mitään Keisa rin tai hänen seurueensa rahankäy töstä, puhumattakaan hopearaho jen jakelusta yleisölle. Keisari, iloisesti nuorisoa terwehtien, ja häntä seurasiwat muut keisarilliset henkilöt, jotka kaikki erinomaisen ystäwällisesti terwehtiwät. K. K. Näin ei sentään tapahtunut, sillä iltapuolella taiwas kirkastui ja ilma muuttui mitä kauniimmaksi. Klo ¼ 7, eli juuri ennen kuin keisarillinen perhekunta ja Heidän wieraansa oliwat päiwällis-pöydästä nousseet, saapuiwat ylioppilaat juhlakulussa palatsin edustalla olewalle pihalle. M. K:lo 4 palaisi keisarillinen laiwa palatsin edustalla olewalle laiturille, ja hurraa-huutoja kaikui taas rannalla. K. Keisari rautatietä myöten Parolaan, mihin juna saapuu k:lo 12. Kaupunginwaltuusmiesten puheenjohtaja antoi H. Perintöruhtinatar puhutteli ruotsiksi muutamia ylioppilaita
Koskapa Suomella oli oma raha, oli heillä siis oltava käytössään Suomen rahaa. Ja kun on kyse keisarillisesta seu rueesta, eivät muut kuin uutuut taan hohtavat rahat liene tulleen kysymykseenkään. Hetkinen, nyt taisi löytyä jotain: Karjalatar 21.07.1876 No 29 s 2 ja 3. K. Kuva 5. Keisa rillisen seurueen kuvataan käsittä neen jopa 13 henkeä, joten tuntuu aika oudolta, jos heillä ei olisi ollut yhtään Suomen rahaa pikku ostok siin teollisuusnäyttelyn kaltaisessa markkinatapahtumassa vierailles saan, varsinkin kun keisarilliset rou vat vierailivat siellä vielä toistami seen keisarin ja perintöruhtinaan vieraillessa Parolan varuskunnassa sotajoukkoja tarkastamassa. Lauwantaina 15 p. Jos kyseessä olisi ollut keisarillinen heittoraha olisi se alusta asti ollut erittäin haluttu ja arvostettu muisto ja keräilyesine. Majesteetinsa kunniaterwehdyksillä käyjiä, ja lausui H. H. Kello 1 j. Useat näyttelykappaleet miellytti näitä korkeita katsojia H. K. M Keisarinna sekä H. Useat näyttelykappaleet miellytti näitä korkeita katsojia niin että he ostivat niitä. Keisari ja H. 8 Numismaatikko 3/2026 Uusi Suometar 21.07.1876 No 86 sivu 3 Keisarillisia lahjoja. Tämä myös selittää hyvin kulu neen kunnon suurimmassa osassa nykyisin tunnetuissa kappaleissa. K. Eli keisarillinen seurue ei vain kul jeskellut ja katseskellut ympäriinsä vastaanottaen lahjoja tai sopien tai dehankinnoista, vaan he siis myös tekivät pieniä ostoksia. M. p. Imppola, SeAMK.. Mikään kovin kummoinen tuo summa ei ole, mutta eikö siis 1 800 hopearahan käyttämisestä ole mitään aikalaiskuvauksia. k. Jalokivikoruja siis kerrottiin anne tun. t. wastaan ottiwat H. Kaupankäynnin sujuvoittamiseksi olivat pikkurahat käytännöllisimpiä, koska tuskin kei sarillisen seurueen haluttiin tuhlaa van kallista aikaansa vaihtorahojen kanssa puljaamiseen. K. Pikku ostok sissa olisivat pienet 25 ja 50 pennin uudet hopearahat mitä mainioin ratkaisu: kauniita, kiiltäviä ja hel posti tasarahamaksuihin sopivia. Näiden 20 ja 50 pennin raho jen määristä on tunnettu arvio, että rahoja olisi tehty 1 200 kap paletta 25pennisiä ja 600 kappa letta 50pennisiä, eli yhteensä siis 600 markan eli noin 150 ruplan arvosta. Keisari poikaansa, H. Majesteetinsa kreikkalaisessa ja lutherilaisessa kirkossa, jossa wiime mainitussa piispa Schauman otti heitä wastaan. Siispä uskonkin, että osana kei sarillisen arvovierailun järjestelyitä lyötettiin pienehkö määrä eli 1 200 kappaletta 25pennisiä ja 600 kap paletta 50pennisiä asiaan kuulu valla vuosiluvulla 1876 lkuovutet taviksi keisarillkiselle seurueelle, jotta he voisivat luontevasti tehdä teollisuusnäyttelyssä vieraillessaan pikku ostoksia. p. K. Eräs hra Gyllich, joka myös lauloi samassa tilaisuudessa, on niinikään saanut kiiltokiwillä warustetun sormuksen. käwiwät H. Koska rahat päätyivät lukuisille eri puolilta Suomea tulleille kauppi aille, ne sekoittuivat erittäin tehok kaasti jokapäiväiseen rahaliiken teeseen ja kiersivät viosikymmeniä, koska kukaan ei niitä tiennyt etsiä. Perintöruhtinas puolisonensa näyttelyssä, joka oli heitä hywin miellyttänyt. K. Perintöruhtinaan esittäessään, että se luottamus, joka aina on ollut hänen itsensä ja Suomen kansan wälillä olkoon se myös aina Perintöruhtinaan ja Suomen kansan välillä. K. Kuvien muokkaus ja yhdistely: Jorma J. Neidot Basilier ja Fohström sekä rouwa Engdahl, jotka lauloiwat keisarillisissa päiwällisissä wiime lauantaina, owat itsekukin saaneet lahjaksi kalliit, kiiltokiwillä warustetut korwarenkaat. Hopearahojen lahjoittelusta ei siis sanaakaan. M. K. 25 ja 50 penniä 1876. Sitte käwiwät puolisonensa näyttelyssä, joka oli heitä kovin miellyttänyt. H
Valtiolle järjestely oli edullisempaa kuin ottaa laina vapailta markkinoilta. Vaihtamatta jääneiden setelien arvo oli 0,5 miljoonaa markkaa.. Suomella ei ollut sodan alkaessa ulkomaista velkaa, mutta sodan päätyttyä vel kaa oli kertynyt yli 260 miljoonaa dollaria. Tässä ei kuitenkaan onnistuttu. Sotakorvausten hinnaksi on arvioitu noin 445 miljoonaa dol laria. Valtio sitou tui maksamaan oikeanpuoleisen osan nimellisarvon eli puolet rahan alkuperäisestä arvosta viimeistään vuonna 1949 ja lainan korkoa 2 %. Oikean puolen seteleitä valtio otti vastaan 3 138 miljoonan markan arvosta. Valtioneuvosto määräsi maan talouskriisin vuoksi muun muassa setelinvaihdon ja pakkolainan. Se tuli vaih taa pankissa viimeistään helmikuun loppuun mennessä uusiin vuo den 1945 mallisiin seteleihin. Sete lin oikean puolen valtio otti vas taan pakkolainana 16.2.1946 saakka. Kei nottelulla hankittu setelistö halut tiin esiin ja saada tietoja mahdolli sesti ulkomaille viedystä rahasta ja vihollisen tekemistä väärennöksistä. Arvopaperit tuli leimata ja pankkitalletukset ilmoittaa. Täl laista omaisuutta valtio ei kuiten kaan leikannut tai ottanut lainajär jestelyjensä piiriin. Numismaatikko 3/2026 9 Inflaatiota pyrittiin hidastamaan setelistön määrää rajoittamalla. Valtioneuvosto päätti 500, 1 000 ja 5 000 markan setelien leikkauk sesta 31.12.1945. Rahan määrä kasvoi nopeammin kuin hyödykkeiden tarjonta. Elin kustannusindeksi nousi vuoden 1945 aikana 221 pisteestä 440 pistee seen. Aarne Karjalaisen suunnitteleman 5 000 markan setelin erikoisuuk r aiMo V änSkä Suomen vaikea taloustilanne johti setelien leikkaukseen 70 vuotta sitten vuoden 1946 alussa Suurten setelien vasemmat puolikkaat olivat käypiä maksuvälineitä puolesta alkuperäisen leikkaamattoman setelin arvosta ja ne piti siirtymäajan jälkeen vaihtaa uusiin seteleihin. Puolikkaan luovuttaja sai pankilta asiaa koskevan kuitin. Raskaat menetykset kokenut Suomi tarvitsi kipeästi rahaa maan rakentamiseen ja raskaista sotakor vauksista selviytymiseen. Vuonna 1945 sotakorvausten osuus valtion kaikista menoista oli 16 %. Pienet setelit vaihdettiin nimellisarvonsa mukaan uusiin seteleihin täydestä arvostaan. Valtion menettelyyn sisältyi myös talletuksiin, obligaatioihin ja osak keisiin liittyviä finanssipoliittisia tavoitteita. Päätös astui voi maan seuraavana päivänä 1.1.1946. Yhtenä tavoitteena oli saada poiste tuksi väärennetyt ja huonokuntoiset rahat. Inflaatio vei kuitenkin huomattavan osan takaisin maksetusta valtion pakkolainasta. Leikatun setelin vasen puolikas oli puolet rahan alkuperäisestä nimel lisarvosta ja se kävi maksuväli neenä 16.2.1946 saakka
Rangaistuksena voi olla sakkoa tai van keutta.. 10 Numismaatikko 3/2026 sina ovat niin sanottu iirispaina tus, jonka väri vaihtuu vasemmalta oikealle portaattomasti tumman sinisestä sinipunaiseksi, ja suoma laisen rahan ensimmäinen muoto kuva, joka perustuu Signe Janssonin piirtämään J.V. Lomake on mieluummin täytettävä kotona. Olihan tämä lähes ainutlaatuinen prosessi koko maa ilmassa. Setelinpuolikkaat on lajiteltava niiden arvon mukaan enintään sadan kappaleen nip puihin, jotka sidotaan langalla. Myös Eliel Saarisen suunnittele mat vuoden 1922 sarjan 500 ja 1 000 markan setelit leikattiin. Seteliä poistettiin kierrosta sitä mukaa kuin uusia 5 000 mar kan seteleitä laskettiin liikkeeseen. 7 Väärien tietojen antajaa rangaistaan säännöstelemisestä v. E painosta ei kuitenkaan laskettu liikkeeseen. Jokainen pitäköön huolen siitä, että kaikki hänen hallussaan ole vat setelit luovutetaan samalla kerralla. 6. Rotaatiokoneella painettua Saari sen mallin 1 000 markkaa 1941 Litt. 2. Rahalaitoksille tarkat ohjeet Yksityiskohtaiset ohjeet määritti vät setelien vaihto ja lunastusme nettelyn, jossa virkakieli ja byrokra tia kukoistivat. 3. Jos omistaja ei itse luovuta setelinpuolikkaita, on hänen puolestaan toimivan esitettävä omis tajan henkilöllisyystodistus, verolippu, palkanpidätystodisteen Akappale, papintodistus tms. 1945 annetun lain mukaan. henkilöllisyystodistuksella. Tämä väliaikainen seteli Litt.A otettiin ankaran seteli pulan vuoksi käyttöön lokakuussa 1939. Ellei näitä voida esittää, on lomakkeeseen liitettävä rahastonhoita jan kirjallinen vakuutus siitä, että setelit kuuluvat yhteisölle. Suomen setelinleikkauk sen esikuvaksi on katsottu Kreikan ensimmäisen maailmansodan jäl keen toteutettua setelien leikkausta. Snellman malliin. 5. Erikoisuu tena voi mainita 500 markkaa, jonka päälle painettiin nimellisarvo 5 000 VIISITUHATTA MARKKAA FEM TUSEN MARK. Setelinluovuttajaan tulee voida pätevästi todistaa henkilöllisyy tensä esim. 4. Valtiovarainministeriö voi määrätä, ettei myöhempiä luovutuksia tai osaa niistä pidetä päte vinä. Yhteisöjen puolesta on setelinpuolikkaiden luovuttajan esitettävä yhteisön verolippu tai sitä koskeva ote asianomaisesta rekisteristä. Setelit on omistajan toimesta leikattava poikki. Tätä Slomaketta käytetään luovutettaessa rahalaitoksiin Suomen Pankin etupuolelta katsoen oikeapuoleisia puolikkaita, jotka mää räpäivästä alkaen eivät enää kelpaa maksuvälineiksi. Tämän S-lomakkeen kaikissa kolmessa lehdessä A, B ja C olevaan paksulla viivalla kehystettyyn keskiosaan on merkittävä kysy tyt tiedot huolellisesti ja selvästi, joko niin, että kukin lehti täyte tään erikseen musteella, taikka niin, että kaikki lehdet täytetään yhdellä kertaa hiilipaperia ja kopiokynää tai kirjoituskonetta käyt täen. Uusiin seteleihin siirtymistä helpottivat ennen setelien vaih toa tehdyt setelien valmistukseen, Ohjeet setelien leikkausta ja luovutusta varten 1
Suomi rahoitti osan sodan käynnistään kasvattamalla setelis töä, jonka valmistustarvetta lisäsi 5 ja 10 markan metallirahojen puute kysyntää vastaavasti. Näitä vastaa vien pikkusetelien valmistus aloi tettiin 1931 alkaneen tauon jälkeen lokakuussa 1939. Vajaassa vuodessa työntekijämäärä kasvoi alle sadasta 167:ään. Kovan kiireen vuoksi jou duttiin käyttämään voimassaolevia setelityyppejä, joihin tehtiin pieniä muutoksia. Myö hemmin käyttöä laajennettiin myös nimellisarvoltaan suurempiin sete leihin. Setelistön määrä kasvoi seuraavan viiden vuoden aikana 5,5kertaiseksi. Seteleiden painotekninen laatu oli suurinta nimellisarvoa lukuun ottamatta aiempaa vaatimattomampi, jotta niitä voitiin tehdä nopeasti ja edullisesti suuria määriä.. Muun muassa Sak san takavarikoiduista väritehtaiden varastoista saatiin apua. Niinpä 5 000 markan setelit valmis tettiin kohopainomenetelmällä sete lipainon rotaatiokoneella. Seteleiden painatus tehtiin ene nevässä määrin rotaatiokoneella, jota alettiin käyttää ehkä ensimmäi senä maailmassa syksyllä 1939 pien ten setelien valmistukseen. Koska uusien seteleiden kier toon laskulla oli kiire, työvoimaa rekrytoitiin lisää. Paino tekniikasta jouduttiin tinkimään. Syksyllä 1945 lop puun saatu hallinnonuudistus kan toi pääosin seuraavat 30 vuotta. Numismaatikko 3/2026 11 toimintaprosessiin ja hallinnon uudistamiseen liittyvät toimenpi teet. Hitaasta kuparipainatuksesta oli luovuttava. Paperin ja värien saannissa oli han kaluuksia. Mallin 1945 setelisarjassa pienimmät ja suurimmat nimellisarvot olivat perusmuotoilultaan aiempien vastaavien nimellisarvojen kaltaisia, mutta niiden yksityiskohtia ja värejä oli muutettu. Keväällä 1945 määritettiin pankin ja setelipainon hallinnon jako, taloudellinen suhde sekä ulko puolisille tehtävien töiden hinnoit teluperusteet. Kuitenkin 50 markan ja 100 markan setelit olivat uuden mallisia, koska niiden valmisteluun ryhdyttiin jo talvisodan aikana, asultaan vaatimattomiksi ”hätäse teleiksi”. Setelipaino oli kir janpitonsa osalta rinnastettavissa liikeyritykseen. Niinpä laadusta joudut tiin tinkimään. Haasteena uusien setelien valmistus Uusien setelien valmistelutyö aloi tettiin virallisesti elokuun lopussa 1945. Mainitta koon, että vuonna 1944 setelipai nossa painettiin ennätykselliset määrät yli 51 miljoonaa seteliä, 165 miljoonaa postimerkkiä, obligaati oita ja huviverolippuja. Raakaaineista oli pulaa
Vuoden 1945 vii meisinä päivinä huhupuheet saivat liikkeelle setelien talletussuman pankkien tileille. Vuoden 1945 malliston seteleitä ehdittiin painaa kaikkiaan 1,4 miljardia kappaletta. Vuoteen 1948 mennessä valmis tettiin noin 200 miljoonaa seteliä. päivän illan radiopuhees saan, monet pyrkivät pääsemään eroon suurista seteleistään saman illan viimeisten tuntien aikana. Monien asiantuntijoiden mukaan setelinvaihto ja pakkolainaope raation myönteiset vaikutukset jäi vät vähäisiksi. Suurimittai nen setelien valmistusprosessi 1945 pyrittiin pitämään piilossa julki suudelta ennen setelien leikkaus ja vaihtoilmoitusta. Rotaa tiokoneiden käyttö mahdollisti pai notyön tekemisen kuudessa kuu kaudessa vuosien 1945–1946 aikana. Suuria seteleitä vaihdettiin pienempiin. Setelien valmistus Vuosi Miljoonaa 1938 10,24 1939 22,29 1940 16,81 1941 37,66 1942 16,97 1943 34,90 1944 51,11 1945 80,95 1946 101,54 1952 208,05 Uusi setelisarja 1945 Uusi setelisarja nimettiin vuoden 1945 mukaan. Seteleistä 1 000 mar kan valmistus aloitettiin vuoden 1945 syyskuussa, pienempien sete lien saman vuoden viimeisellä nel jänneksellä ja 5 000 markan setelien tammikuussa 1946. Kun valtio varainministeri toi asian julki joulu kuun 31. Setelistön arvo oli 31.121945 13,5 miljardia. Sete listön arvo väheni elokuun lopulta vuoden päättymiseen mennessä noin 5,5 miljardia. Uutta setelisarjaa valmistettiin kiireellä samaan aikaan. Pankki oli suunnitellut setelistön lyhytaikaiseen käyttöön, mutta seu raavaan seteliuudistukseen kului kymmenen vuotta. 12 Numismaatikko 3/2026 upotettu värillisiä kuituja. Setelit olivat vuodesta 1948 lähtien vesileimattomia, mutta paperiin oli Uudessa, vuosiluvulla 1945 varustetussa setelisarjassa 50 ja 100 markan setelit olivat kokonaan uudenmallisia ja ne olivat kooltaan hieman aiempia vastaavia nimellisarvoja pienempiä.. Jälkimaininkeja Antti Heinonen kirjoittaa: ”Arvol taan suurten setelien leikkaaminen kahtia oli traumaattinen kokemus sotien kovasti koettelemalle kan Kuparipainomenetelmällä saatiin vuorokaudessa 8 000 kpl 5 000 mar kan seteliä, mutta rotaatiokoneella valmistui entisen kokoisia 500 mar kan ja 1 000 markan seteleitä kak sivuorotyössä 240.000 kpl, 50 mar kan ja 100 markan seteleitä 450.000 kpl sekä 5 markan, 10 markan ja 20 markan seteleitä 480.000 kpl. Samalla siirryttiin käsintehdystä paperista halvemman konepaperin käyttöön
Niinpä ennen vuo denvaihdetta saatettiin vaihtaa poikkeuksellisen paljon nimellis arvoltaan suuria seteleitä pienem piin. Suomen Pankin setelipaino 1885–1985. Vuosituhansien ajan rahaa oli pidetty koskemattomana kovien rangaistusten uhalla. Jyväskylä 2005. Historiaa ja nykypäivää. Inflaation lau katessa säästämistä tärkeämmäksi tuli muun muassa kiinteän omai suuden hankinta ja monille keinot telu. Vuonna 1945 markan arvoa alen nettiin 2/3 ja vuonna 1949 41 %. Suomen Pankki 1811– 1986. Lähteet: Fagerholm, Bengt: Arvottomat miljoonat. Libris 2003. Kansan epävarmuu desta kertovat Suomen Pankkiin tulleet lukuisat kyselyt uusista sete linleikkauksista. Valtion painatuskeskus, Helsinki 1989. Seteleistä 1000 markan valmistus aloitettiin vuoden 1945 syyskuussa, pienempien setelien saman vuoden viimeisellä neljänneksellä ja 5000 markan setelien tammikuussa 1946. Uusi setelisarja nimettiin vuoden 1945 mukaan. Karjalan Pojat 3/28.9.2011. Helsinki 2003. Suomen Pankin setelipaino, Vantaa. Pakkolainan antajat saivat tyy tyä vuoden 1949 inflaatioseteleihin. Setelinleikkauksen katsotaan horjuttaneen yleisön uskoa seteli rahaan ja olleen monien mielestä turha toimenpide, jonka vaikutuk set kohdistuivat erityisen raskaasti vanhuksiin, taloudellisesti heikossa asemassa oleviin ja niihin palkka työtä tekeviin, joiden palkkapussin ja sukanvarren säästösetelit hupe nivat leikkaukseen ja pakkolai naan. Suomen Pankki, Helsinki, 1986. Säästäminen väheni. Miltä mahtoi tuntua mökin vanhuksesta, kun hän leikkaa sak silla tai keritsimillä kenties tutisevin käsin ”pahan päivän” varalle sääs tettyä seteliään, tai rikkaammasta hänen asettuessaan ”snellman niensa” ääreen näiden leikkelemistä varten. Rahan arvo oli laskenut talvisodan alusta seuraavan vuosikymmenen loppuun mennessä kymmenenteen osaan. Suomen markkamääräiset setelityypit 1945–2002. Keuruu 1985. Talvio, Tuukka: Suomen rahat. Suomen rahapaja. Rahajärjestelmän kokonais uudistusta alettiin suunnitella, mutta uudistus toteutettiin pääosin vasta 1963. Vänskä, Raimo: Talvisodan seteleitä Kuhmon talvisotamuseoon. Suomen Pankki. Suurimittainen setelien valmistusprosessi 1945 pyrittiin pitämään piilossa julkisuudelta ennen setelien leikkausja vaihtoilmoitusta.. Hoffman, Kai: Taidepainimosta nykyaikaiseksi varmuuspainoksi. Kunnas, Hilkka: Kansakunnan omaisuutta. Talvio, Tuukka: Suomen rahapaja 125 vuotta. Kolmas, laajennettu painos. Suomen Pankki. Numismaatikko 3/2026 13 salle, ja sen muisto säilyi pitkään kansan muistissa.” Heinonen toteaa edelleen: ”Vaikka setelinleikkauk sen rahaja finanssipoliittiset vai kutukset jäivät tulkinnanvaraisiksi, voidaan varmuudella todeta, että sen rahahuollolliset vaikutukset oli vat pitkäikäiset.” Setelien leikkauksen välilliset seuraukset näkyivät myös kan san varauksellisessa suhtautumi sessa myöhemmin tulleisiin setelien uudistuksiin. Heinonen, Antti: Viimeiset markat. Edita Prima, Helsinki 2012
J orMa J. Olikohan nämä rahat loppuunmyydyt, vai miksi sitä ei oltu laitettu mukaan. 100 markan juhlaraha 1989 Lahti MM kotelossaan. Suomen Pankin viiden hopeisen 100 markan juhlarahan kotelo suljettuna. Kuvassa tekstipari suomi/ruotsi. Kuva 2. Esimerkkinä tässä artikkelissa on varsin ominta keinen Suomen Pankin numismatti nen edustuslahja 1990luvun alusta, eli edustavaan muoviseen kote loon pakattu viiden kappaleen sarja hopeisia vuosien 1989–1991 julkais tuja 100 markan juhlarahoja. i Mppola , S e aMk Suomen Pankin numismaattinen edustuslahja liki 40 vuoden takaa Kuva 1. (kuva 3). Esimerkiksi palkitsemiseen ja edustamiseen panostettiin hyvin kin luovilla tavoilla. Tästä sarjasta puuttuu Suomen ensimmäinen 100 markan juhla raha eli Lahden hiihdon MMkiso jen 1989 juhlaraha, jotka oli pakattu siniseen suorakaiteen muotoiseen koteloon. Vai oli siko syy ollut se, että myöhemmät 100 markan hopearahojen normaa liversiot oli pakattu pelkistettyyn muoviseen kapseliin. Mukana ovat 100 mk 1989 Ateneum, 100 mk 1990 Sotainvalidit, 100 mk 1990 Helsingin yliopisto, 100 mk 1991 Jääkiekon MM Turku sekä 100 mk 1991 Ahvenanmaa. Imppola, SeAMK. Hopeiset halkaisijaltaan 35 mm 100 markan juhlarahat painavat kukin 24 grammaa, ja ne olivat 830 o/oo hopeaa, paitsi Ahve nanmaan juhlaraha, joka on 925 o/oo hopeaa. Imppola, SeAMK. Kuva 3. Tekstilapuista tunnetaan myös saksankieliset ja englanninkieliset versiot. Kuvan muokkaus: Jorma J. 14 Numismaatikko 3/2026 Ennen vanhaan oli maailma hyvin erilainen ja silloin pankeillakin oli mitä mielenkiintoisimpia toiminta tapoja. Kuvien yhdistely ja muokkaus: Jorma J. Huomatkaa kannen sisäpäärmiin painettu tyylikäs hopeanvärinen Suomen Pankin logo. Imppola, SeAMK. Näin keräilijän silmin on hie man häiritsevää, että hopeara hat ovat kotelossa ilman alku peräiskapseleitaan, minkä takia ne ovat olleet alttiina hapettumi selle, mikä näkyy hyvin kuvan 1 rahoissa. Suomen Pankin viiden hopeisen 100 markan juhlarahan setti kotelossaan. Näiden Suomen Pankin juhlara hasettien valmistusmäärä on tun tematon, mutta ilmeisen alhainen, koskapa niitä on näkynyt markki noilla perin harvoin.. Kuvan muokkaus: Jorma J
Seuraavat kerhoillat: 5.5.2026 klo 17:00 9.5.2026 klo 11:30 Vuosikokous (ABC Lahdesjärvi) 2.6.2026 klo 17:00. Käyntiovi suihkulähteiden oikealta puolelta ovesta V2, portaita alas. Seinäjoki, SSN 6.5. Seuraavat kerhoillat: 4.5.2026 klo 18:00 ONK Oulun Numismaattinen Kerho kokoontuu Höyhtyän Välkkeellä (Lintulammen asukastupa) osoitteessa Latokartanontie 1, 90150 OULU. Antiikkija keräilymessut, Kauttuan Ruukinpuisto, Eura 3.–4.10. Numismaatikko 3/2026 15 M uistilista 25.4. Helsinki, Holmasto Huutokauppa kalenteri Tapahtumakalenteri 2.–5.7. Seuraavat kerhoillat: 30.4.2026 klo 17:00 28.5.2026 klo 17:00 PHN Pohjois-Hämeen Numismaatikot kokoontuu Messukylän kirjastossa Tampereella tiistaisin osoitteessa Hintsankatu 1, 33560 TAMPERE. Helsinki, SNY 3.5. Seuraavat kerhoillat: 7.5.2026 klo 18:00 KeSN Keski-Suomen Numismaatikot kokoontuu Sepänkeskuksen Reaktorisalissa maanantaisin osoitteessa Kyllikinkatu 1, 40720 JYVÄSKYLÄ. Vaasa, VSN 23.5. Weturitorin antiikkija keräilymessut, Veturitallit, Pieksämäki Liiton kokouspaikkakunnat Vuosikokous 2026 Kuopiossa, Kuopion Numismaatikot ry (alustava) Yhdistysten kokouksia: EKN Etelä-Kymeenlaakson Numismaatikot kokoontuu kat´s cafessa osoitteessa Vesivallinaukio 10, 48600 KOTKA joka keskiviikko kello 13:00. Paikalle kerhoiltaan voi saapua kello 17:00 alkaen. Tampere, PHN 16.5. Billnäsin Antiikkipäivät 2026, Billnäsin Ruukki 2.–5.7. EPNK Eteläpohjanmaan Numismaattinen Kerho kokoontuu ravintola The Wingsissä osoitteessa Latojantie 11, 62100 LAPUA. Fiskarsin Antiikkipäivät, Puimala, Fiskars 8.8. HySN Hyvinkään Seudun Numismaatikot kokoontuu Hyvinkään kaupungintalon tiloissa (Hyvinkään kaupungin kellari) osoitteessa Kankurinkatu 4–6, 05801 HYVINKÄÄ. Sisäänkäynti on Välkkeen takaovelta. Pori, SaN 9.5
Seuraavat kerhoillat: 12.5.2026 klo 18:00 SNY Suomen Numismaattinen Yhdistys kokoontuu yhdistyksen tiloissa osoitteessa Maneesikatu 2b A 201, 00170 HELSINKI. Päivä on myös suomalaisuuden päivä, sillä Snellman oli 1800luvulla eräs keskeisitä toimijoista herättämässä suomalaista kansallisuusaatetta. Kerhoillat alkavat aina 18:00 Seuraavat kerhoillat: 21.4.2026 klo 18:00 5.5.2026 klo 18:00 19.5.2026 klo 18:00 PäHN Päijät-Hämeen Numismaatikot kokoontuu Harjulan kansalaisopistolla ositteessa Harjulankatu 7, 15150 LAHTI. Parkkipaikat Malmi-, Rantatai Torikadun varressa (klo 18:00 jälkeen vapaapysäköinti) tai Citymarketin parkkitalossa. Seuraavat kerhoillat: 4.3.2026 klo 18:00 Seniorikerho 6.2.2026 klo 17:00 Turun Kerho 19.3.2026 klo 18:00 Setelikerho 8.5.2026 klo 17:00 Turun Kerho 20.5.2026 klo 18:00 Antiikinkerho TNS Turun Numismaattinen Seura kokoontuu kesäkuukausia (kesä-elokuu) lukuunottamatta Turun NNKY:n tiloissa osoitteessa Vähä-Hämeenkatu 12a, 20500 TURKU. V. Snellmanin syntymän 220vuotisjuhlaa vietetään 12. Yhdistysten kokouksia: Tapahtumatiedot ovat alustavia ja niihin voi tulla muutoksia. s Seuraavat kokouksemme: 13.5.2026 klo 18:00 VSN Vaasan Seudun Numismaatikot kokoontuu Pohjanmaan museon kahvilassa osoitteessa Museokatu 3, 65100 VAASA. Lisäksi Turun kerho kokoontuu Turun Mallaskukossa osoitteessa Yliopistonkatu 37, 20100 TURKU. Nettisivujen osoitteet www.numismaatikko.fi / jäsenet Kansikuvassa yksityiskohta mallin 1946 5 000 markan seteistä, jossa J. Snellmanin kuva. Kerhoillat alkavat aina 17:00. Kerhoillat alkavat aina 18:00. Paikalle voi saapua kello 17:00 alkaen. 16 Numismaatikko 3/2026 M uistilista PKN Pohjois-Karjalan Numismaatikot kokoontuu Joensuun NNKY:n tiloissa osoitteessa Malmikatu 2, 80100 JOENSUU. Paikalle voi saapua kello 17:00 alkaen. Hänellä oli myös merkittävä vaikutus Suomen markan syntyprosessissa, vaikka hän ei olekaan suinkaan ainoa henkilö, josta voidaan maamme omaa rahayksikköä kiittää.. toukokuuta hänen mukaansa nimettynä päivänä. Uusimmat tiedot yhdistysten nettisivuilta
200. 5,5,4,5 5,14 kansio 1920luku seteli Saksa 378kpl saksa ”hätärahoja”kaupunkiseteli ................... Numismaatikko 3/2026 17 H uutokauppoja 1 5mk – 20mk seteli Suomi Erä 4kpl, 2x 5mk, 2x 10mk ................................................ 5+ 50,31 5mk-1p 1973 kolikko Suomi Erä kolikkosarja 1973 pehmeäkansi ............................... 4+ 3,5 öre, cent 1935-2005 kolikko uotsi, Norja, Malta Erä 20kpl norja 2kpl, ruotsi 9kpl, malta 12kpl ........................................... 3-5 8,27 10mk 1939 seteli Suomi 10mk ....................... 9 10,66 5-10mk, 100krooni 1992,1995 kolikko Suomi, Eesti Erä10kpl: 4x5mk norppa, 5x10mk EU,1x100kr .......................................... . 6-7 7,73 5mk-5p 1989 kolikko Suomi Vuosisarja 1989 venäjänkielinen kotelo .......................... 3 5,19 50km 1963 seteli Suomi 50mk ...................... 8 10,26 1mk 1916-1918 seteli Suomi Erä 1mk 1kpl1918, 3kpl 1916 .............................................. 6 3,28 100mk 1957 seteli Suomi 100mk 1957*A ....... 2-8 15,44 10p 1896-1917 kolikko Suomi Erä 42kpl (1986 6 vinossa) ................................... 1-6 4,51 10mk 1967 kolikko Suomi juhlaraha itsenäisyys 50v ..................................... 2 14,22 100mk 1986 seteli Suomi 100mk .................. 4-5 295,16 1mk 1963 seteli Suomi suomi 1mk .............. 6 24,20 100mk 1909 seteli Suomi 100mk muut num. 1-8 5,48 5p 1919-1940 kolikko Suomi Erä 36kpl ..... 4-6 2,6 peseta 1980-87 kolikko Espanja erä 5kpl peseta 4 2,7 rupla, kopeek 1932-2006 kolikko Venäjä Erä 4kpl: 1,2,5rupla 1997-2006, 5kopeek 1940 .. 1-6 4,53 1p 1898-1917 kolikko Suomi Erä 58kpl ..... 2-6 12,54 1mk 1921-1924 kolikko Suomi Erä 4kpl ...... 4 7,56 1p 1881 kolikko Suomi 1p ......................... 1-4 5,49 5p 1941-1943 kolikko Suomi Erä 13kpl ..... 10 28,62 50p 1874-1917 kolikko Suomi Erä 7kpl hopea 1874,89,91,92,93, 1916,17 .................. 3,2,2 40,60 50p 1889-1917 kolikko Suomi Erä 13kpl hopea 2-4 10,61 200schilling 1995 kolikko Itävalta olympiaraha hopea kotelo ja pilleri ............................ 10 12,s einäjoen seudun nuMisMaatikot 3.5.2026. 5+ 55,57 1p 1866 kolikko Suomi 1p ......................... 2 14,21 100mk 1909 seteli Suomi 100mk muut num. A ........... D .............. 2-4 8,63 2c 2003 kolikko Suomi Erä 2rullaa 2c, 100kpl sokea ........................................ https://sjoennumismaatikot.nettisivu.org/ Ennakkotarjoukset sähköpostilla 30.4. 8 4,15 25p 1918 seteli Suomi Erä 4kpl 25penniä ... 8 155,33 100mk 2000 kolikko Suomi Aleksis Kivi pillerissä 10 19,34 100mk 2000 kolikko Suomi riemuvuosi pilleri . 8 16,24 100mk 1986 seteli Suomi 100mk .................. Huutokauppaluettelo täydentyy yhdistyksen kotisivuille, kohteita tulossa vielä n. 3-5 18,40 1mk 20-30-luku kolikko Suomi Erä 525kpl nikkelimarkka ........................................ 4-6 3,2 500mk 1952 kolikko Suomi olympiaraha ........ 100mk 1908, 1918 1000mk 3-5 7,1910, 5000mk1922 ............................... 2-6 8,43 1mk 40-50-luku kolikko Suomi Erä n.94kpl rauta ja kuparimarkka ........................... 4-5 8,12 100 -5000mark 1910 seteli Saksa Erä 5kpl: 50mk 1919. 6-8 20,67 5mk-5p 1987-88-89 kolikko Suomi Vuosisarjat 1987, 1988, 1989 kotelo ....................... 2-4 6,70 2€-1c 2014 kolikko Suomi Vuosisarja 2014.... 9+ 21,71 5mk-5p 1990-1999 kolikko Suomi Erä sarjat 1990,91,92,93,93/2,94,94/11,95,99 ...... 10 8,68 2€-1c 2014 kolikko Suomi Vuosisarja 2014.... A ........... 1-6 25,47 25p 1921-1945 kolikko Suomi Erä 31kpl ..... 5 14,30 500mk 1986 seteli Suomi 500mk ................... 0-6 25,45 10p 1919-1945 kolikko Suomi Erä 18kpl ..... 9 6,64 2c 2003 kolikko Suomi Erä 3rullaa 2c, 150kpl 9 9,65 1c-2c sokea kolikko Saksa Erä 5rullaa: 1c 3rulla, 2c 2rulla ............................................... 8 16,25 100mk 1986 seteli Suomi 100mk litt. 8 16,23 100mk 1986 seteli Suomi 100mk .................. 2 17,18 50mk 1939 seteli Suomi 50mk litt. Tarkempi ohjelma tulee yhdistyksen sivuille. 0-6 4,46 5p 1866-1917 kolikko Suomi Erä 82kpl ..... klo 11 Lapualla perinteikkäässä Kosolan talossa Kosolankatu 1, Lapua. Tapahtumassa on jo lauantaina 2.5. 10 23,32 500mk 1951 kolikko Suomi olympiaraha 500mk täplä .......................................... 6 38,58 50p 1868 kolikko Suomi 50p ....................... 6-8 48,36 2 daler 1730 kolikko Suomi 2 taalerin plootu .. 9+ 21,75 10€ 2002 kolikko Suomi Hki olympialaiset 50v (kotelon kannessa jälki) ........................ 5 600,38 500mk + 1918-1956 seteli Suomi Erä 5kpl: 500mk, 100mk,20mk,10mk,50p .......... 10 29,35 500mk 1952 kolikko Suomi Erä 5x olympiaraha 1952 yhdessä täplä .............................. 2-8 18,55 5mk 1932 kolikko Suomi 5mk ...................... 4,5,5,4 5,9 10mk, 20mk 1930-1939 kolikko Suomi Erä9kpl: 2x 10mk 1930-34 7x 20mk 1934-39 ..... 4-5+ 4,10 2,00 € 2009 kolikko Suomi erikoisraha autonomia 8 3,11 5kr 1959-1984 kolikko uotsi erä 2kpl ....... 8 15,17 10mk 1898 seteli Suomi Suomi 10 mk .......... 4-6 3,3kopeek 1932, 20kop 1935,10 kop 1939 2-4 8 cervon, rupla 1937-1938 seteli Venäjä Erä 1cervon, 3cervon, 1rupla, 5rupla .......... 4 600,37 2 daler 1727 kolikko Suomi 2 taalerin plootu .. 8+ 3,52 10p 1919-1945 kolikko Suomi Erä 18kpl ..... 10 8,74 2€-1c 2014 kolikko Suomi Vuosisarja 2014.... 2-8 90,41 5mk 40-50-luku kolikko Suomi Erän.120kpl 5mk 1-7 12,42 20mk 1934-1939 kolikko Suomi Erä 6kpl ....... 5,5 13 5mk,1mk,50p,25p 1918-1963 seteli Suomi Erä 5kpl: 5mk 1963. 4 12,3 10-50 pfennig 1929-1988 kolikko Saksa Erä saksa 10pfennig ja 1kpl 50pfennig 4 1,4 5 kopeekka 1935 kolikko Venäjä 5 kopeekka venäjä ................................................... 1-2 10,Seinäjoen seudun numismaatikot Huutokauppa pidetään 3.5. 7 17,29 100mk 1963 seteli Suomi 100mk litt. mennessä nallekarhumaki@gmail.com 39 500mk, 100mk 1952-1958 kolikko Suomi Erä 4kpl: 2x 500mk olympiaraha, 2x 100mk .............................................. 2 65,59 2mk 1906-1908 kolikko Suomi Erä 3kpl hopearaha 1906-07-08 ......................... 4-8 2,50 50p 1921-1946 kolikko Suomi Erä 30kpl ..... 9+ 21,69 100kr-1kr 1991-93 seteli Eesti, Espanja, Venäjä, uotsi Erä12kpl, 9xEesti,100rupla, 100 peso,5krone ................................... 1mk,50p,25p 2kpl 1918 ............................................. . rahanäyttely ja esitelmiä. 10 45,72 1rupla 1980 kolikko Suomi Erä 5kpl olympiarupla 4 erilaista .............................................
6+ 15,91 2mk 1905 kolikko Suomi 2mk rv .................. 3 10,126 1mk 1874 kolikko Suomi 1mk ...................... 5-7 5,106 1p 1883-1894 kolikko Suomi Erä 6kpl 1983,88,91,93,94 ................................. 5 70,92 1mk 1872-1874 kolikko Suomi Erä 2kpl 1mk 2-3+ 15,93 2mk 1866 kolikko Suomi 2mk ..................... 3-6 9,105 5p 1917 kolikko Suomi Erä 2kpl ............... 2-5 3,111 1mk 1916-1918 seteli Suomi Erä 7kpl 4x1916, 3x1918 .................................... 5 25,129 2mk 1870 kolikko Suomi 2mk ..................... 5-8+ 12,103 25p 1897-1917 kolikko Suomi Erä14kpl 1897-99,01-02,06-09,15-17 .................. 4+-5 18,122 20mk-1mk 1963-1993 seteli Suomi Erä 4kpl 1x1mk, 1x10mk Litt.A, 2x20mk ............ 10 8,77 20mk 1934-1939 kolikko Suomi Erä 6kpl 20mk 1934, 35, 36, 37, 38, 39 .............. 4-7 12,102 5mk 1950-1962 kolikko Suomi Erä 12kpl ..... 6 26,96 10mk 1952-1962 kolikko Suomi Erä 11kpl 10mk 4-7 9,97 1mk 1943-1962 kolikko Suomi Erä 21 kpl rautaa 4-7 9,98 25p 1921-1945 kolikko Suomi Erä 20kpl .... 7Nro ............................................. Rahaa on ilmoitettu lyötäväksi enintään 320 000 kappaletta, mikä on Ranskan kokoisessa maassa varsin vähän. 2-4 8,110 1p 1819-1824 kolikko Suomi Erä 6kpl 1819,20,21,22,23,24 ............................ 3+ 45,83 10mk 1928-1939 kolikko Suomi Erä 11 kpl .... 5 22,95 2mk 1865 kolikko Suomi 2mk pienet pallot .. 4 15,130 500mk 1952 kolikko Suomi Olympiaraha 500mk 5 7,131 50piasteri 1952-1958 kolikko Libanon 50 piasteri hopea .................................. Antoine de SaintExupéry tunnettiin myös lentäjänä. Hän putosi tiettävästi viimeisellä taistelulennollaan 31.7.1944 Marseillesin edustalla ja tuli haudatuksi tuntemattomana kaatuneena kaupungin lähistölle.. 4 90,88 25p 1910 kolikko Suomi 25p ....................... 1-3 4,112 100mk 1945 seteli Suomi 100mk Litt. 4-6 12,123 1mk 1928-1951 kolikko Suomi Erä 50kpl ..... 3-6+ 16,84 5mk 1930-1952 kolikko Suomi Erä 20kpl ..... 7+ 12,113 10mk-20mk 1922-1945 seteli Suomi Erä 6kpl 10mk 1945, 20mk 1922,39, 3x45 ......... 9 15,s einäjoen seudun nuMisMaatikot 3.5.2026 Ranskan erikoiskakkosen aiheena Antoine de Saint-Exupéry ja Pikku prinssi Ranskan vuoden 2026 toisen erikoiskakkosen aiheena on kirjailija Antoine de SaintExupéry, jonka kirjojen kuuluisin hahmo Pikku prinssi on kuvattuna kolikossa. 8 14,119 5mk-1mk 1963 seteli Suomi Erä 5kpl 2x5mk Litt.A L, 3x1mk Ä. 2-6 12,104 50p 1921-1948 kolikko Suomi Erä 20kpl .... 4-5 20,115 50mk 1939 seteli Suomi 50mk Litt.D .............. 3-6 6,107 1p 1867 kolikko Suomi 1p kaareva nauha 6 5,108 1p 1895-1917 kolikko Suomi Erä 21kpl .... 4-7 20,81 10p 1875 kolikko Suomi 10p 1875 ............. 8+ 10,118 10mk 1963-1986 seteli Suomi Erä 3kpl 1963 Litt.A T,1980 O, 1986 ............................ 2-4+ 3,117 20mk-5mk 1963-1980 seteli Suomi Erä 4kpl 5mk Litt.A L, 10mk Litt.A, 2x20mk ........ 4-5 8,78 1mk 1890-1893 kolikko Suomi Erä 3kpl 1markka 1890, 92, 93 ........................... 4-7 9,100 10p 1865-1899 kolikko Suomi Erä 11kpl 1865-67,76,89-91,95-97,99 .................. 2-4 26,134 5,00 € 2005 kolikko Suomi 5€ juhlaraha MM yleisurheilu .................................... 2-4+ 10,114 100mk 1939-1945 seteli Suomi Erä 3kpl 1x1939LItt.B, 2x1945 Litt.D .................. 4-6+ 9,109 25p 1872-1894 kolikko Suomi Erä 7 kpl 1872,73,75,89,90,91,94 ....................... 3+ 10,128 2mk 1906 kolikko Suomi 2mk ..................... 4 18,116 25p-50p 1918 seteli Suomi Erä 7kpl 3x25p, 4x50p .................................................... 18 Numismaatikko 3/2026 H uutokauppoja 76 5€ 1997 kolikko Suomi Esieuro 1997 world air games .................................... 8-9 10,80 1mk 1928-1951 kolikko Suomi Erä 15kpl 1928-1951 ............................................ 4-6+ 16,86 50schilling 1974 kolikko Itävalta 50 schilling .. 2-3 9,101 10p 1919-1945 kolikko Suomi Erä 25kpl 1919-1945 ............................................ 4+ 7,89 1mk 1867 kolikko Suomi 1mk ...................... 4+ 30,121 100mk-50mk 1986 seteli Suomi Erä 4kpl 2x100mk Litt.A, 2x50mk Litt.A .............. 2-6+ 9,124 1mk 1915 kolikko Suomi 1mk ...................... 7 12,87 1mk 1864 kolikko Suomi 1mk ...................... 4 10,127 1mk 1866 kolikko Suomi 1mk ...................... 3-6+ 18,85 1mk 1907-1915 kolikko Suomi Erä 3kpl 2x1915, 1x1907 .................................... 8+ 23,120 500mk 1956 seteli Suomi 500mk D ................ Ö .............................. 6 80,94 1mk 1908 kolikko Suomi 1mk ...................... 2-4 8,133 5p 1865-1916 kolikko Suomi Erä 42kpl 5p kupari .............................. 2 60,82 5p 1910 kolikko Suomi 5p ........................ 7 12,125 1mk 1866 kolikko Suomi 1mk ...................... 7+ 10,132 10p 1876-1916 kolikko Suomi Erä 21kpl 10p kupari ............................ 4-7 9,99 5p 1918-1943 kolikko Suomi Erä 20kpl .... B 2kirj. 4-5 15,79 25mk-5mk 1992-1997 kolikko Suomi Erä 6kpl: 1x 25mk suomi80v 1997, 3xEU 1995 joutsen, 2x 5mk norppa ........................ 4 30,90 1000mk 1960 kolikko Suomi 1000mk hopea .
3,3,2 7,25 1907 Ag 1909 ja 1910 ......................... 5,5,6 3,63 1937 CuNi 1938, 1939 ja 1940 ............. Kirjalliset tarjoukset ti 5.5.2026 klo 23:00 mennessä: Jorma Suominen, Pitkäkatu 9, 28130 Pori, puh. 6..7 4,53 1941 Cu 1942 1943 (reiät) .................. 6,6,6 6,15 10 Penniä 1865 1867 ..................................... 2,3 10,16 1875 ..................................................... 3,6,6,4 3,78 1949 Fe 1950, 1951, 1952 -49 H läh. 4.5.8.6 7,6 1911 1912 ja 1913 ................................ 1933 lik. 4./3 12,34 1674 Ag ................................................ 8,7,6 3,Satakunnan Numismaatikot ry:n seuraava huutokauppa ja yhdistyksen vuosikokous pidetään keskiviikkona 6.5.2026 klo 18:00 (näyttö klo 17:00 alkaen), paikka Viikkarin Valkama, Juhanaherttuankatu 17, Pori. 5 28,47 1907 Ag ................................................ ..................... 5,6,6 3,97 20 Mk 1934 AlPr 1935, 1936 3 kpl .................. 3./2 8,41 1874 Ag ................................................ 4,5,6 3,66 50 Penniä 1921 CuNi 1923, 1929, 1934, 1935 CuNi ............................................ 7 35,49 1908 Ag ................................................ 8,6,6 5,51 Suomi 5 Penniä 1918 Cu ja väliltä kaikki vuodet ->1930 Cu. 3,3 18,28 1869 Ag 1871, 1874 ............................ 7 9,14 1916 (1 ehjä), 1916 (1 vaj.) ja 1917 II .. 2,3,3,3 15,10 1896 1898, 1899 ja 1901 ...................... 6 35,2 1869i Suora nauha .............................. 8 10,32 1 Mk 1865 Ag ................................................ 4,5,5 9,31 1914 Ag 1915, 1916, 1917 I ja 1917 II . 2 80,17 1898 ..................................................... 4,6,6 3,59 1943 Fe 1944 1945 (reiät) N:o 5 huono 3,6,3 4,60 25 Penniä 1921 CuNi 1925, 1926, 1927 ja 1928 .................................................. 3 17,46 1906 Ag Pitkä / ..................................... 4,4,3 20,29 1890 Ag 1891, 1892, 1893 ................... Lyöntivika,( puuttuu 1 ja viim. 5,5,3 5,19 1907,1908 ............................................ 9 kpl ............................ 5 23,44 1872 Ag ................................................ 7 28,35 1890 Ag ................................................ 7...4 8,90 5 Mk D 18 1953 Fe (kl 5) NiklFe 1954 –1962 (1 / vuosi) ht 10 kpl ............................. 7,3,6,6 6,70 1 Mk 1921 CuNI ja 1922 ”hevosmarkat” 2 kpl 6,6 4,71 1921 1922 1923 CuNi ”Hevosmarkka” . 4,5,5 8,s atakunnan n uMisMaatikot ry 6.5.2026. 5 7,62 1930 CuNi 1035, 1936 ......................... 2,2,3, 8,98 1937 AlPr 1938, 1939 3 kpl .................. 1915 s kaukana 2 kpl .... 6 15,38 1915 Ag s läh. 7 8,85 1939 AlPr .............................................. 4,5,4 6,84 1938 AlPr .............................................. 7,6 8,94 10 Mk D 20 1952 AlPr 1953 1954 3 kpl .......... 0500 120 138, email: jorma.suominen@nic.fi. 2 8,3 1883 1888 1891 pat ............................. 3 60,18 1899 1900 ja 1907 ................................ 7,6,7,8 3,64 25 Penniä 1940 Cu 1941, 1942, 1943 ............ 6,5 20,39 1865 Ag ................................................ 6..7 4,58 1941 Cu 1942 1943 (reiät) .................. 3,.4,.5 4,74 1937 CuNi 1938, 1939 ja 1940 4 kpl .... 8,7 10,5 1906 1907 1908 1909 .......................... no) 4 4,23 ?907 Lyöntivika, ( puuttuu no 1) ........... 6 2,73 1928 CuNi -29, -30, -31, -32, -33 ja -36 7 kpl ................................................ 6,6,4 12,82 1930 AlPr 1931. 5,5,4 5,83 1935 AlPr 1936, 1937 ........................... 4 15,33 1866 Ag ................................................ ..................... 4 6,24 25 Penniä 1872 Ag 1897 ja 1898 ................... 5 3,80 1953 NiFe 1954 –1962 (1 / vuosi) ht 10 kpl ............................................. 5,6,6 5,96 1960 AlPr 1961, 1962 3 kpl .................. Ei huutomaksua. 6./5 18,37 1907 Ag ............................................... 6,5,4,4 7,88 1949 Ms,1950, 1951 ............................. 5,4,7 8,22 189. 6 7,55 1924 Cu 1926, 1927, 1928 ja 1929 Cu 6 5,56 1929 Cu 1930 1931 Cu ........................ 7 kpl ........................................ 6,7,6 5,95 1955 AlPr 1956 ja 1958ll 3 kpl .............. 3 11,40 1866 Ag ............................................... Voittaneiden kirjallisten tarjousten lähetyksiin lisätään toteutuneet pakkausja lähetyskulut. 8,,,9 18,91 10 Mk 1928 AlPr 1929, 1930, 1931, 1932 Ms 5 kpl ....................................... 6,7,5 6,4 1902 ja 1905 ......................................... 1947 Ms, 1948 Ms pat .......................................... ht. 4 19,45 1874 Ag ............................................... 7 10,86 1940 AlPr 1941 ..................................... 9 6,27 50 Penniä 1865 Ag 1866 ............................... 4,5,5 8,57 1934 Cu ja väliltä kaikki vuodet -> 1940 Cu ht. 3,,,4 8,92 1934 Ms 1935, 1936 3 kpl .................... 6 15,36 1893 Ag ............................................... Numismaatikko 3/2026 19 H uutokauppoja Suomalaiset metallirahat 1 Suomi 1 Penni 1865 Kaareva n. k 4,5,5,4 3,79 1 Mk D 16 1953 Fe ......................................... 8,9 22,81 5 Mk 1931 AlPr 1935, 1949H kapea 3kpl ...... 8,3,8 8,89 1946 Ms 1948, 1949 Lev H, ................ 4 18,43 1870 Ag ................................................ 5,4,5,4 11,30 1907 Ag 1908, 1911 ............................. 1950, 1951 5 kpl ................................... 5,6,7,6 6,8 5 Penniä 1865 1866, 1870, 1872 ja 1873 ...... 5,7,7,6 10,69 1944 Fe 1945, 1946, 1947 ht.4 kpl .... 54 10 Penniä 1919 Cu 1920, 1921, 1922 ja 1923 Cu ................................................ 4,4,4,6 6,12 1911 1912, 1913 ja 1914 ...................... 4,3 4,20 1912 1914 ja 1915 ................................ 4,4,5 8,26 1913 Ag 1915, 1916, 1917 I ja 1917 II . 6,6,5 5,76 1943 Cu 1950, 1951 (tas hl, H vino vas.) 6,6,8 10,77 1943 Fe 1944, 1945, 1948 Fe ............. 3,4,2,3 26,9 1875 1888, 1889 ja 1892 ...................... 2./3 8,19 2 Mk 1865 Ag ................................................ 2,4,2 8,93 1937 Ms 1938 ....................................... 7,6 10,87 1942 AlPr, 1946 Ms. 7,7,6,6 15,65 1943 Fe 1944, 1945 Fe ....................... 4,5,6,6 7,13 1915 ..................................................... 5..6 7,61 1929 CuNi ............................................ 2,2,3,5 5,11 1905 1906, 1907 ja 1908 ...................... 6,6,7 4,7 1914 1915, 1916 ja 1917 ...................... 7 55,50 Suomi 1 Penni 1919 Cu 1920, 1021, 1922, 1923, 1924 6 kpl (kl 6,7,6 ............................... 6..7 5,52 1932 Cu ja väliltä kaikki vuodet ->1940 Cu ht 8 kpl ......................................... 5,6,5,4 10,67 1936 CuNi 1937, 1938, 1939, 1940 CuNi ..................................................... 5,6,6,7 10,68 1940 Cu -41l (k.rikk), -42(s.läh), -42(S.et.) -43 ht 5 kpl ......................... 5,6,7,6 4,75 1940 Cu 1941, 1942 ............................. 6 30,48 1907 Ag ................................................ 5,6,5 15,72 1921 CuNi ”Hevosmarkka” ................... 4,4,5 4,21 1916 1917 I ja 1917 II ..........................
6 7,180 1 Mk 1963 ,, ol/Eng 2kpl), X.. 10,9,6 11,169 10 Mk 1986 LIN/Va1, LIN/Va1, UUS//Mä1 3 kpl 10,8,6 6,170 100 Mk 1963 Litt A, G... 8..9 6,208 Gibraltar 1 Punta 1979 +Kybros 50 cent 1988, Japani 10 jen ht. 8..9 6,117 AlPr 1975 --->1977 3 kpl ...................... 7 12,Ulkolaisia seteleitä 204 Cambodsa 1000 iels 1999 2001, 100 iels 2022 ja 200 iels 4 kpl ........................ 10 15,140 1990 Ag Sotainv. .................... Urh. 7,6,8 2,203 100 Mk 1986 Litt. EMX H:ki. 8 8,194 10 Mk 1963 Litt. 3 4,162 20 Mk 1945 Litt.B , ai/Hel, Tuo/Kar, Kiv/AAs 3 kpl ........................................ 7,,,9 7,115 1 Mk 1969 CuNi --->1991 (ml. 10 45,155 Eesti 100 Krooni 1992 Ag Eesti its. MM H:ki, m.tasku ...... 2 18,175 20 Mk 1909 7 n:oa 84.., BAI/The, ei VL SN 156.1.2 ......................................... .................. 10 15,145 1991 Ag Åland, Pilleri ........................... 10 17,148 1992 Ag Suomi its. 10 17,152 1995 Ag K 50 v. 9,8 10,108 Suomi 1 Penni 1963 Cu --->1969, Al 1969 ---> 1979 18 kpl ........................................... 4 15,187 100 Mk 1976 H... A OL ll/Mä2 Taitt. taitt 4 7,192 100 Mk 1945 Litt B AV.. 10 10,160 1000 Mk 1992 Au Suomi its. Pilleri 10 6,158 25 Mk 2001 CuNi/AlPr Hiihto MM Lahti Pilleri 10 12,159 5,00 € 2003 CuNi/NG Jääkiekko MM. 6,8,7 30,104 50 Mk 1956 AlPr 1961 2 kpl ........................... asia + tod. 10 17,151 1995 Ag AI Virtanen. 8,6 5,168 10 Mk 1980 A,C.N, Ku1/Pu2, Ku1/Mä1, HOL/Häm 3 kpl ..................................... 9 9,132 25 Mk 1978 Ag Hiihto MM Lahti. Muovissa .. 9 10,125 1967 Ag Itsenäisyys 50 v. Kol/Heä taitt .............. 4 kpl ........................ 8 80,189 100 Mk 1986 HOL/Va2 SN 185.1.1 l tahra ... 9 90,171 1000 Mk 1986 Litt A, 10 n:oa, HOL/Va2 l.taite 8 80,172 5 Mk 1909 8 n:oa. SIM/Ko1, .................. 5 8,164 5 Mk 1963 Litt B, Hol/Hes, Hol/Pu1, Ka2/Pu1, Ale/Ko1 ht 5 kpl .................................. 9 9,139 100 Mk 1990 Ag Sotainv. m.tasku ....... Pilleri ........................ 7 7,201 500 Mk 1956 A855.. Lei/AAs 3 kpl 6 3,181 1 Mk 1963 AA, AI, Z, 2xÅ, 4xÄ 9 kpl ............. 9 9,135 1982 Ag Jääkiekon MM H:ki ja T:re m.tasku 9 9,136 1982 Ag Jääkiekon MM H:ki ja T:re m.tasku 9 9,137 1993 Ag l. 4 19,202 1 Mk 1963 AI.. 10 17,153 2000 Ag iemuvuosi. m.tasku ....... Pilleri ..... 9,,9 5,Juhlarahat 121 Suomi 500 Mk 1952 Ag Olympia H;ki 2 kpl .... taitt. 8 9,131 1977 Ag Suomi its. -83N ja -87N ja M) 24 kpl .................................. 8,7,8 10,106 200 Mk 1957l Ag 2x1958H 3 kpl ..................... A, AA*tähti SIM/Luu. Urh. 8 9,130 1975 Ag Kekkonen, m.tasku ................. 8 15,190 100 Mk 1957 A0012610* Tähti Lei/Eng, SN-182.2 7 25,191 100 Mk 1986 Litt A Hä2/KO1 SN-185.3 ........ taitt 5 3,174 20 Mk 1909 4 n:oa 6736, JÄ/HIS SN 156.1.1 pehmeä ................................... 10 17,150 1994 Ag l. 75 v , Pilleri ........... 10 17,149 1994 Ag l. 8..9 6,118 AlPr 1978 --->1983K 6 kpl .................... VAL/Ara, Å..Kar/Tör, A..WA/Eng 3 kpl ................................. 9 kpl ...................................................... 10 17,147 1992 Ag Suomi its. SN 181.1.1 Lei/AAs Taitteet .................................... Pilleri ........ 9 10,133 50 Mk 1981 Ag Kekkonen, m, tasku ................ VL 50 v, Pilleri ........ 5,3,4,4 7,209 Iraq 250 Dinar 2002 3 kpl ............................ KULTA 9g .900............................... A A570.. 7..9 11,119 AlPr 1983N, 1984, 1985, 1986 4 kpl .... KA1/Mä2 taite .................... JUT/AAsSN-180.2.1 taitt 6 8,193 10 Mk 1945 Litt A KEK/AAs, SN-145.1.1....... 8..9 8,120 5 Mk AlPr 1992 ja 10 Mk 1995 ”Joutsen” Pillerit .................................................... SN-146.4.5 8 15,195 20 Mk 1939 Litt D, A618...KIV/Als, SN-.159.1.1 7 10,196 20 Mk 1939 Litt. 10 15,142 1990 Ag H:ki liopisto 350 v Pilleri ....... A A015.. 8 9,127 10 Mk 1971 Ag EMX H:ki, m.tasku ................. 10 8,166 10 Mk 1963 Litt A, BD, AB, vl l, Koll/Ko1, Ka1/Ara 2 kpl ........................................ 10 15,144 1991 Ag Jääkiekon MM, Pilleri ............. 9 9,134 1981 Ag Kekkonen, m, tasku ................ 9 5,s atakunnan n uMisMaatikot ry 6.5.2026. 10 15,143 1991 Ag Jääkiekon MM, Pilleri ............. 3,5,5 5,103 1956 AlPr 1961, 1962 ........................... 8 7,123 1000 Mk 1960 Ag Markka 100 v. A A... 9 9,138 1993 Ag l. 10 17,146 1991 Ag Åland, Kansio ......................... VL 50 v, Pilleri ........... D KIV/AAs, SN-159.1.2 l taitos 8 11,197 20 Mk 1945 Litt. 3,,,5 8,100 20 Mk D 22,5 1953l AlPr 1954ll, 1955, 1956,1957 5 kpl .................................... 10 25,157 Suomi 25 Mk 1997 CuNi/AlPr Suomi 80 v. 9,4,3 8,163 100 Mk 1945 Litt B Kirj Ä, JUT/AAs 2 taitetta . MM H:ki, m.tasku ...... 10 15,141 1990 Ag H:ki liopisto 350 v Pilleri ....... 10 Mk 1932 5 kpl ............................................. Kal/LIN SN-170.5.1 Kirj.7 7 25,200 50 Mk 1986 HOL/Hes, SN-172.1.1 ............... palojälki................... 4,,7 5,182 10 Mk 1963 Litt. A. 10 17,154 Eesti 100 Krooni 1992 Ag Eesti its. 7,7 14,122 500 Mk 1952 Ag Olympia H;ki 1 kpl ............... FIE/Sac SN-192.1.1 .... 20 Numismaatikko 3/2026 H uutokauppoja 99 1934 AlPr 1934, 1937, 1939. 10,9 9,167 10 Mk 1980 Litt A, Lin/Va1, Lin/Pu2, SN 147.3 2 kpl ................................... SN-130.7.1 ......................................... 4 5,186 100 Mk 1963 Litt. 9,8,8,8 7,205 Canada 1 Dollar 1923 taitt .............................. Pilleri ................... Taitt. EMX H:ki. AÖ..KU l/Ko1, SN 146.4.9 4 70,183 10 Mk 1963 Litt A AA* HET/Tam, +AK.. 3 10,178 1000 Mk 1955 L....Vesil. m,tasku ........ S, H 9 9,128 1971 Ag EMX H:ki m.tasku ................... 60 v, m, tasku ........ 5,,,8 6,111 1983k Al 1983M ---> 1990 9 kpl ........... Pilleri .. KIV/Vah, SN-160.1.1 8 8,198 50 Mk 1945 Litt. 6,,,9 5,110 10 Penniä 1963 AlPr ---> 1975, 1977 --->1982 19 kpl .................................................... taitt. taitt 4 2,177 1000 Mk 1955 L,,, Vesil, l, SIM/AAs SN 200.1.1 Taitt. 6,,,9 5,109 5 Penniä 1963 Cu --->1977, Al 1977 --->1990 (ei 81, 89) 27 kpl ................................... 6 9,173 5 Mk 1939 Litt. A HOL/Mä2, SN-185.3 ..... 8 3,185 50 Mk 1986 Litt. Pilleri ........ 75 v. 10 45,156 Belgia 5 ECU 1987 Ag ECU 30 v. 5 40,206 Eesti 1 Mk 1919 Ja 1921 10 Mk pehm. L SIM/AAs SN 200.1.1 ......................................... 2 20,176 20 Mk 1939 Litt D, VL l, T/Wah SN-159.1.1 ......................................... B E995.. Pilleri ..... D, D, KIV/Wah, SN 133.1 ... 8,,,9 4,112 20 Penniä 1963 AlPr ---> 1968, 1971 --->1990 27 kpl .................................................... 4 28,179 1 Mk 1963 AJ, Lei/Luu, SN 114.1.1 2 tait .... 2,1 4,207 25 Krooni 2002 10 Kr ja 5 Kr 1994, 2 Kr 2006 .............................................. 9,8,7 12,107 1958H Ag 100 Mk 1956 2 kpl ............... KIV/Car, SN-168.2 8 40,199 50 Mk 1963 Litt. Pilleri .................. 6...8 10,116 5 Mk AlPr 1972 --->1974 3 kpl ...................... 10 500,Suomalaiset setelit 161 100 Mk 1955 I 7 n:oa. 8 9,126 10 Mk 1970 Ag Paasikivi, m.tasku .................. Urh. Vl SP FB, BAI/Mul. v .... 75 v , Pilleri ........... Urh. Koll/PU1 4,,3 5,184 10 Mk 1986 All/PU1 SN-148.1.1 ................... 4,,,9 10,113 50 Penniä 1963 AlPr ---> 1980 18 kpl ............ 5 15,188 1000 Mk 1986 Litt A OL2/Mä2, SN 201.3.1 .. 7,8,8 10,101 1958 AlPr 1959, 1960, 1961, 1962 5 kpl 6..8 13,102 50 Mk D 25 1952 AlPr 1953l, 1954 ll ............. 6,8 16,105 100 Mk 1956 Ag 1957 1957 3 kpl ................... 4...8 9,114 1981 AlPr ---> 1983, 1985 --->1990 ..... S, H 8 9,129 1975 Ag Kekkonen, m.tasku ................. 9 9,124 10 Mk 1967 Ag Itsenäisyys 50 v. 6,5,9 5,165 10 Mk 1963 Litt A, AÅ .., vl ll, Hol/Pu1, SN 146.3.3 ........................................