nro Kullan ja hopean arvosuhde ja sen kehittyminen 60-vuotias Oulun Numismaattinen Kerho esittäytyy Numismaatikko-lehti 50 vuotta sitten Aarno Karimo ja Talvisodan muistomitalit Eurokeräilyn vuosi 2021 Liiton jäsenyhdistykset vuonna 2022 Kroatiasta euromaa 2023. Huutokauppoja Rahauutisia Muistilista Tietovisa SUOMEN NUMISMAATIKKOLIITTO RY:N JULKAISU 58. vsk 2/2022 MAALISKUU 330
050 5050 162 info@kultakolikko.fi. www.kultakolikko.fi Pyydä ilmainen hinta-arvio: Klaus Damstén Puh. Maksan lähes poikkeuksetta parhaan nettohinnan, niin yksittäin kuin suurempiakin kokoelmia myydessäsi. Ota yhteyttä, rahojen arvioinnin suoritan ammattitaidolla ja luottamuksella ilman eri kustannusta – eli ilmaiseksi. OSTAN KERÄILIJÖILTÄ ILMAN VÄLIKÄSIÄ Ostan kultakolikoita, hopeakolikoita ja seteleitä – niin Monetalta, Suomen Rahapajalta kuin muualtakin ostettuja markkinoiden parhaaseen hintaan
Tällaisten ja vastaavien toimintojen aikaansaaminen oikeuttaa liittomme toimintaa ja palaute jäsenjärjestöiltä on kullan arvoista toiminnan kehittämisessä. Numismaatikko 2/2022 47 jamäärät eivät ole kasvaneet vaan pikemmin hitaasti laskeneet. Uskoisin, että jos liiton kevätkokous antaa myönteistä valoa näille tai osallekaan yllä mainittuja asioita, niin hallituksen viedessä asioita eteenpäin se todennäköisesti pystyy esittämään syyskokouksen toimintasuunnitelman puitteissa jo esityksiä tällaisista asioista. Toiminta on vakiintunut noiden aikojen jälkeen ja sitä on kehitettykin monin tavoin. Myös tiedottamisessa, jonka yhtenä osana kotisivujemme uudistamisen tulisi olla. Myöskin oleellisena ja keskeisenä toimintana ovat valtakunnalliset huutokaupat, joita Numismaatikkokin edesauttaa julkaisemalla huutokauppalistat. Muutamia muitakin asioita voi tulla mieleen. Menossa on siis liiton 51 toimintavuosi. Esimerkiksi sihteeriä puolestaan nykyiset säännöt eivät tunne. Näistä seuraa tarve uudistaa esimerkiksi jäsenrekisteriä ja kotisivujamme. Kannattaisiko hallituksen muiden jäsenten lisäksi myös puheenjohtaja valita kahdeksi vuodeksi. Nyt uutena puheenjohtajana näen kuitenkin menossa olevan murroskauden numismatiikan harjoittajien, numismatiikka-alan ja myös tämän yhteistyöjärjestön muuttuessa. Allekirjoittaneelle, tässä tehtävässä jo parin kuukauden mukana olemisen myötä tulee mieleen myös pohdintaa sääntöjen uudistamisesta. Erilaisia muutostarpeita tai mahdollisuuksia voisi olla seuraavissa aiheissa; onko vuosikokouksia kaksi vai yksi vuodessa. Saattaisi olla järkevää määritellä etäkokoukset mahdollisiksi myös liittokokouksiin. Säännöt määrittävät meille toiminnanjohtajan, mutta sellaista ei ole ollut aikoihin käytössä. Toimintaamme kuuluu edelleenkin keskeisenä numismaattisten artikkelien, tutkimusten ja luetteloiden julkaiseminen, joista suuri kiitos asiaan panostaville henkilöille ja tahoille. Liitto perustettiin tarpeeseen palvella yhä useampia yhdistyksiä yhteisten asioiden hyväksi. Tarkoituksena on siis palvella jäseniämme kaikkien osapuolten kannalta helpommin ja sujuvammin sekä mielellään myös edullisemmin. Oulussa tavataan! J uha V uorio , puheenJohtaJa 2 • 2022 Uuden ajan koittaessa Suomen Numismaatikkoliitto ry:n julkaisu S uomen Numismaatikkoliitto perustettiin Helsingissä loppuvuonna 1970 ja se kirjattiin yhdistysrekisteriin seuraavan vuoden alkupäivinä. Kuten on tiedossa, niin Numismaatikko-lehden tilaa. Ja lopuksi; rohkenen toivottaa mahdollisimman monen jäsenyhdistyksemme jäseniä ja tietenkin virallisia kokousedustajia huhtikuun alun liittokokoukseemme ja kaksipäiväiseen valtakunnalliseen huutokauppaan. Tämäkin aiheuttaa välttämättömiä muutostarpeita, jotka voivat myös olla mahdollisuuksia, eivät pelkästään uhkakuvia. Numismatiikka ja keräily jatkavat olemassaoloaan, mutta on selvästi nähtävissä, että Numismatiikkaliiton tulee pystyä palvelemaan jäsenyhdistyksiämme helpottamalla yhteiseen toimintaamme liittyvissä käytännön asioissa
Kuva 2. 48 Numismaatikko 2/2022 Metallit ovat varsin optimaalisia materiaaleja rahaksi – mitä harvinaismpia ja halutumpia, sitä parempia! Metalliesineitä onkin käytetty rahana oikeastaan metallien jalostuksen keksimisestä lähtien. html?id=7642970 Kuvien yhdistely ja muokkaus Jorma Imppola, SeAMK. 25 denariusta (100 sestertiusta tai 400 as:sia) vastasi puolestaan vajaat 8 grammaa painavaa kultaraha aureusta. Arvo noin 4 000 €. Alinna saman rahapajan denarius. Firenzen tasavalta (1189–1532), kultafloriini. Paino 3,87 grammaa, halkaisija noin 18 mm. Rooma Augustus (27 eaa – 14) Lugdunumissa (Lyon) noin vuonna 2 eaa – 4 jaa lyöty aureus (ylinnä). i mppola S e amK Kullan ja hopean arvosuhde ja sen kehittyminen Kuva 1. Kuvan 1 denari painoi noin 3,9 g ja aureus noin 7,9 g, jolloin saadaan kullan ja hopean arvosuhteeksi noin 1 : 12,3 Euroopassa rahajärjestelmien yleiseksi perustaksi tuli hopea, koskapa sitä oli riittävästi koko mantereen kaupan tarpeisiin. com/sales/hosted/goldberg/104/image03269.jpg https://www.acsearch.info/image. Kuvalähteet: https://www.numisbids. Hopeapennejä lyötiin kautta Euroopan eri hallitsijoiden toimesta, ja niiden laadussa oli suuria eroja. Arvo noin 500 €. J orma J. Rahajärjestelmän juuret olivat vanhassa Rooman denariuksessa, joka inflaation takia pieneni pienenemistään, kunnes keskiajalla sitä vastasi hopeapenni, joka painoi enää reilun gramman. Hopea tunnettiin rahametallina sekä Euroopan että Aasian sivilisaatioissa. Lyöty 1252 – 1267. Jalostettu metalli oli arvokasta sellaisenaankin, koska siitä sai helposti tehtyä kaikenlaisia tarve-esineitä. Rahan paino on 3,56 grammaa ja halkaisija 20 mm. Rooman keisari Augustuksen aikana luotiin Rooman valtakuntaan pelkistetyn selkeä rahastandardi, jossa perusrahana toimi vajaat 4 grammaa painanut hopeinen denarius, joka jakaantui neljään noin 17 grammaisen pronssisestertiukseen ja sestertius jakaantui neljään pronssias:siin. Kuvalähde https://www.numisbids.com/sales/hosted/cng/113/image01119.jpg Kuvien yhdistely ja muokkaus Jorma Imppola, SeAMK.. Metallien arvoa vain lisää se, että niitä voi käyttää yhä uudelleen ja uudelleen. Ensimmäinen laajasti maksuvälineenä käytetty metalli oli hopea, jota käytettiin ennen 2 000 eaa kaupankäynnissä harkkoina. Vasta 1 500 vuotta myöhemmin ryhdyttiin käyttämään kultaa rahametallina. Paino 7,88 grammaa, halkaisija noin 19 mm
Kuva 3. Kuningas Henryn ajoista aina 1400luvun loppupuolelle vaihteli kullan ja hopean arvosuhde Englannissa välillä 1 : 10–11. Koska Englannin rahajärjestelmän punnan hopea-arvo oli aina tarkasti määritetty, on kullan ja hopean arvosuhde helposti määriteltävissä eri aikoina kultarahojen painon avulla. Arvo noin 75 000 €. Kuvalähteet: https://www.acsearch.info/image.html?id=8619898 https://coinscatalog.net/images/big-4x/14/pound-charles-i-1642-oxforduk-o-35258.jpg https://coinscatalog.net/images/big-4x/14/pound-charles-i-1642oxford-uk-r-35258.jpg Kuvien yhdistely ja muokkaus Jorma Imppola, SeAMK.. Hän aloitti noin vuonna 1257 kultaisten 20 pencen rahojen tuotannon. Tämä raha on Englannin suurin hopeinen käyttöraha. Alinna hopeinen 20 shillingin hopeapunta vuodelta 1642, paino noin 120 g 925 o/oo hopeaa, halkaisija noin 52 mm. Sama raha oli kaupan 7.–8. Raha tehtiin pennyn kokoisena, mutta kaksinkertaisen painoisena – eli kullan ja hopean arvosuhteella 1 : 10. Toki jo antiikin Kreikalla ja myöhemmin Roomalla oli oma rahajärjestelmänsä, joka kesti pienin muutoksin keskiajalle asti, mutta antiikin ajalla rahatalous esiintyi vahvasti vaihdantatalouden rinnalla. tammikuuta 2021 Heritagehuutokaupassa Dallasissa 720 000 US$ hintaan. Päärahat, eli noin 30-grammaiset hopeataalerit (tai muut vastaavat rahat), lyötiin tarkasti noudattaen vakiintuneita painoja pitoisuusstandardeja. tammikuuta 2018 Heritage-huutokaupassa New Yorkissa lähtöhintaan 250 000 US$ ja se jäi tuolloin myymättä. Aikamoinen muutos arvostuksessa kolmessa vuodessa! Kuvalähde: https://www.acsearch.info/image.html?id=7743523 Kuvien yhdistely ja muokkaus Jorma Imppola, SeAMK. Esimerkiksi vieläkin tarkoittaa sana argent sekä espanjan että ranskan kielissä sekä hopeaa että rahaa. Erityisesti 1400-luvun lopulla Euroopasta löydetyt rikkaat hopeaesiintymät ja 1500-luvulla alkaneet Amerikan löytö/ryöstöretket tekivät mahdolliseksi tuottaa hopearahaa niin paljon, että sillä pystyttiin luomaan rahatalous vaihdantatalouden tilalle. Numismaatikko 2/2022 49 Firenzen tasavallan otettua menestyksekkäästi käyttöön kuvan 2 floriini-kultarahansa vuonna 1252 (tätä rahaa voidaan myös pitää myöhemmin maailmanlaajuiseksi kehittyneen dukaatistandardin synnyttäjänä) innostui keskiajan Englannin kuningas Henry III lyötättämään oman kultarahansa. Arvo noin 7 000 €. Mainitut 1400luvun hopeaesiintymät Euroopassa mahdollistivat denaaria (Rooman rahajärjestelmän perusyksikkö, jonkun gramman painoinen hopearaha) suurempien rahayksiköiden käyttöönoton. Kuva 4. Kuningas Henry III (1216 – 1272), 20 pence kultaraha. 1500-luvulla alkanut jalometallien parantunut saatavuus näkyi kullan arvon vahvistumisena hopeaan nähden. Charles I (1625–1649), ylinnä kultainen kolmen punnan triple unite vuodelta 1642, paino 26,96 g 916 o/oo kultaa, halkaisija 46 mm. Raha myytiin 21. Näin ollen tuli hopeasta uuden ajan rahajärjestelmien perusta. Kierrossa olevan jalometallien määrän kasvaessa koko Euroopassa tulivat Englanninkin kultaja hopearahat alati suuremmiksi, ja vuonna 1642 aloitettiin alkoi siihen asti suurimpien eli kolmen punnan arvoisten triple-unite rahojen lyönti. Lyöty Oxfordin rahapajassa. Rahan paino on 2,95 grammaa ja halkaisija 21 mm. Samana vuonna tulivat tuotantoon Oxfordin rahapajassa lyödyt massiiviset 20 shillingin eli 1 punnan hopear ahat. Lyöty Oxfordin rahapajassa. Vaihtorahat (jotka oli tarkoitettu maan sisäiseen liikenteeseen) lyötiin joko kuparista, pronssista tai heikommasta hopeasta
Huomatkaa, että kuvan rahojen arvopuolet on lyöty hyvin samankaltaisilla meisteillä! Kuvalähteet https://bidkit.ams3.digitaloceanspaces. Alinna 6 markan hopearaha; paino 29,39 grammaa, pitoisuus 821 o/oo, halkaisija 43 mm. Espanja Philip III (1598–1621). Espanjalla oli 1600-luvulla jo vakiintuneet yhteydet Amerikan siirumaihin, joista myös tuotiin maahan suuria määriä hopeaa ja kultaa. Tämä oli varsin lähellä Englannissa samaan aikaan esiintynyttä kullan ja hopean arvosuhdetta. Mutta mikä oli kullan ja hopean hintasuhde täällä pohjolassa. Espanjan rahajärjestelmästä oli jo tuolloin tullut merkittävä tekijä kansainvälisessä kaupassa, miten sen kullan ja hopean arvosuhde suhteutui muihin eurooppalaisiin rahajärjestelmiin. Arvosuhde muuttui ensimmäisen kerran 1700-luvun alussa, jolloin 8 realin rahan pitoisuus laski tasoon 917 o/oo, jolloin arvosuhde laski arvoon 1 : 16. Huomatkaa, että kuvan rahojen kuningasta kuvaavat tunnuspuolet on lyöty samalla meistillä! Kuvalähteet https://www.acsearch. com/34/imgBig/30/148.jpg https://www.numisbids.com/sales/hosted/aureo/311/ image00440.jpg Kuvien yhdistely ja muokkaus Jorma Imppola, SeAMK.. info/image.html?id=1094225 https://www.alvin-portal.org/alvin/attachment/ download/alvin-record:77362/ATTACHMENT-0005.jpeg https://www.alvinportal.org/alvin/attachment/download/alvin-record:77362/ATTACHMENT-0006. Kuva 6. Ruotsi Kaarle IX (1604–1611) 64 markan kultaraha 1609 (ylinnä); paino 19,46 grammaa, pitoisuus 979 o/oo, halkaisija 43 mm. Tämä poikkesi varsin selkeästi esimerkiksi Ruotsin ja Englannin käyttämistä arvosuhteista (kuvat 5 ja 6). 50 Numismaatikko 2/2022 Kuvan 4 englantilaisten rahojen kullan ja hopean arvosuhde on noin 1 : 13,47 – mikä on varsin hyvin verrannollinen seuraavan kuvan 5 ruotsalaisesimerkin kanssa, mutta poikkeaa selvästi kuvan 6 espanjalaisesimerkistä. Kuvan 6 rahojen perusteella (1 escudo = 16 realia) oli kullan ja hopean arvosuhde 1600-luvun alun Espanjassa (ja sen siirtomaissa) 1 : 16,25. Arvo noin 1 000 €. Arvo noin 50 000 €. Seuraava muutos tapahtui 1760–1780-luvuilla, jolloin 8 realin rahan pitoisuus laski arvoon 903 o/oo ja 8 escudon kultaKuva 5. Kullasta lyötiin monissa maissa myös hyvinkin suurikokoisia ja isoarvoisia rahoja, mutta ne tehtiin pääasiassa edustusja palkitsemistarkoituksiin, eikä niitä juurikaan liikkunut normaalissa rahaliikenteessä johtuen niiden epäkäytännöllisen suurista nimellisarvoista ja hyvin pienistä valmistrusmääristä. Siitä lyötiin dukaatteja (n. Arvo noin 1 000 €. Alinna Segoviassa lyöty 8 realin hopearaha vuodelta 1614; paino 27 grammaa, pitoisuus 931 o/oo, halkaisija 40 mm. Kultarahojen rooli oli varsin marginaalinen johtuen kullan niukkuudesta. Mainion esimerkin saamme Ruotsissa vallinneesta kullan ja hopean hintasuhteesta vuoden 1609 ruotsalaisista 6 markan hopearahasta ja 4 carolin’in (64 markan) kultarahasta: Kuvan 5 rahojen perusteella oli kullan ja hopean arvosuhde 1600luvun alun Ruotsissa (ja siten myös siis Suomessakin) 1 : 13,68. 8 escudon Segovian rahapajassa lyöty kultaraha vuodelta 1614 (ylinnä); paino 27 grammaa, pitoisuus 917 o/ oo, halkaisija 36 mm. Arvo noin 150 000 €. jpeg Kuvien yhdistely ja muokkaus Jorma Imppola, SeAMK. 3,5 g hyvin puhdasta kultaa) tai sen kerrannaisia ja muita kansainvälisesti hyväksyttyjä rahoja, kuten pistole, escudo, peca jne
Lokakuussa 1794 Philadelphiassa sijainnut rahapaja toimitti näitä rahoja 1 758 kappaletta laskettavaksi liikkeelle ja arviolta alle 130 kappaletta tiedetään olevan olemassa. Arvo noin 20 000 €. Se kuitenkin poikkesi Espanjan rahajärjestelmän tuonaikaisesta arvosuhteesta 1 : 16,5, koska dollarin suunnitteluvaiheessa Yhdysvaltain valtiovarainministeri Alexander Hamilton esitteli kongressille raportin, joka muun muassa sisälsi tarkan analyysin Yhdysvaltojen eri osavaltioissa yleisesti käytettyjen 8 realin hopearahojen hopeapitoisuudesta. Kun käytetään kuvan 8 rahojen teknisiä tietoja, voidaan laskea USA:n ensimmäisten rahojen kultahopeasuhde, joka on 1 : 15. Kuvalähteet: https://www.usacoinbook.com/us-coins/liberty-cap-gold-eagle-small. Huomionarvoista on myöskin se, että Yhdysvallat teki rahajärjestelmästään desimaalijärjestelmän toisena maana koko maailmassa (ensimmäinen maa oli Venäjä jo vuonna 1704). Tämän tapahtui kiinnittämällä punta kultaan, ja kullan ja hopean suhteeksi muodostui 1 : 15,22 Vaan mikä oli tilanne muualla maailmassa. Vallankumouksen jälkeinen Ranska löi ensimmäiset 20 frangin kultarahansa vuonna AN XI. Kuva 8. (1803), jolloin vallankumouskalenterin mukaan Germinal-kuukauden. Tämän vuoksi oli USA:n arvosuhde Espanjan vastaavaa matalampi. Kultadollareiden hienokultapaino 1,604 grammaa oli Espanjan Kuva 7. James II (1685–1688), kultainen viiden guinean raha vuodelta 1688, paino 41,94 g 916 o/oo kultaa, halkaisija 37 mm. Tämän ensimmäisenä tuotantokappaleena pidetyn huippuyksilön arvo on noin 10 miljoonaa USD. Kun itsenäistynyt USA rakensi omaa rahajärjestelmäänsä, sen pohjaksi tuli jo käyttöön vakiintunut Espanjan 8 realin hopearahaan (jonka kullan ja hopean arvosuhde oli tuolloin 1 : 16,5) perustuva järjestelmä, jossa hopeadollari oli pääraha. Analyysi osoitti, etteivät analysoidut rahat olleet asetuksen mukaista hopeaa (903 o/oo), vaan hieman huonompaa, joten uusi USA:n dollari sai hieman 8 realin rahan asetusparametreja pienemmän normipainon ja hopeapitoisuuden. vastaavaa puolen escudon hienokultapainoa 1,477 grammaa selvästi korkeampi. Numismaatikko 2/2022 51 rahan pitoisuus laski kahdesti päätyen arvoon 875 o/oo. Yksi Yhdysvaltojen hopeadollari jakaantui 100 centtiin, 10 centin hopearaha sai nimen dime. Hopean hinta kultaan nähden oli siis 1600-luvun aikana tullut epävakaaksi, mikä luonnollisesti aiheutti ongelmia eri maiden rahajärjestelmien vakaudessa, koska vielä kaikkien maiden rahajärjestelmät olivat hopeakantaisia. Näitä rahoja lyötiin 5 583 kappaletta ja arvo hyväkuntoisena on noin 100 000 USD. Paino 26,96 grammaa, halkaisija 39,5 mm, hopeapitoisuus 892 o/oo. jpg https://www.gannett-cdn.com/presto/2020/08/10/PAPP/88999f2e-eed9-41ca9d15-b03635069d06-Finest_known_1794_silver_dollar.jpg?width=2560 Kuvien yhdistely ja muokkaus Jorma Imppola, SeAMK. Alinna 1 dollarin hopearaha vuodelta 1794. Lyöty Lontoon rahapajassa. Näin kullan ja hopean arvosuhteeksi tuli lopulta 1 : 16,5. USA 10 dollarin kultaraha vuodelta 1795 (ylinnä), paino 17,50 grammaa, halkaisija 33 mm ja kultapitoisuus 22 karaattia eli 916,7 o/oo. Kuvalähde https://www.baldwin.co.uk/wp-content/uploads/2019/05/ C190006371-1-20190516093816.jpg Kuvien yhdistely ja muokkaus Jorma Imppola, SeAMK. Tämän vuoksi vuonna 1695 koki Englannin rahajärjestelmä melkoisia muutoksia, kriisejä ja häiriöitä, jotka johtivat lopulta siihen, että Englanti sitoi ensimmäisenä maana maailmassa valuuttansa kultakantaan vuonna 1695. Se on hieman Englannissa vuonna 1695 käyttöön otettua kultakantastandardia alhaisempi, mutta ero ei ole suuri. Tammikuussa 1837 asetti USA:n uusi rahalaki kultaja hopearahojen arvosuhteeksi melko tarkkaan 1 : 16, mikä oli jo varsin lähellä Espanjan arvosuhdetta
Viimeisin hopean hinnan hetkellinen vahvistuminen tapahtui 11. Kuva 10. 1800-luvun jälkipuolisko oli kullan ja hopean arvosuhteen osalta hopean jatkuvan heikentymisen aikaa, ja kun koko maailman rahajärjestelmät olivat 1800-luvun lopulla kultakannassa jäi hopean osaksi olla vain vaihtorahametalli, ja sen arvo yleisesti ottaen heikkeni kultaa vastaan koko kultakanta-ajan ja myös sen jälkeen. helmikuuta 2011, jolloin hopean ja kullan hintasuhde laski hetkellisesti lähelle arvoa 1 : 30. Paino 6,445 grammaa 900 o/oo kultaa. Arvioiden mukaan on ihmiskunta koko historiansa aikana tuottanut kultaa noin 200 000 tonnia ja hopeaa noin 1 600 000 tonnia, jolloin niiden tuotettu määräsuhde on noin 1 : 8. Suomen liityttyä kultakantaan vuonna 1877 tuli sen pohjaksi mainittu germinaalifrangi. päivänä (28.3.1803) luotiin ns. seen noin 1 : 80 suhteeseen. helmikuuta 2022 oli se, että kullan ja hopean arvosuhde oli 1 : 74,5. Frangi oli sidottu bimetallikantaan siten, että kullan ja hopean arvosuhde oli 1 : 15,5. Kullan ja hopean arvosuhde on kehittynyt viimeisten 240 vuoden kuluessa seuraavasti: Kullan ja hopean arvosuhde on siis vaihdellut antiikin Rooman suhteesta 1 : 12,3 keskiajan suhteen 1 : 10 kautta uuden ajan alun suhteeseen 1 : 13,5 ja lopulta kultakannan ajan alun suhteen 1 : 15,5 kautta nykyiKuva 9. 52 Numismaatikko 2/2022 7. Eli niin hullulta kuin se tuntuukin, heijastaa keskiajalla vallinnut kullan ja hopean hintasuhde 1 : 10 parhaiten näiden metallien nykyisiä määräja tuotantosuhteita. Huomionarvoisia ovat kuvan 10 rankat pudotuspiikit heti ensimmäisen maailmansodan jälkeen 1918–1920, Vietnamin sodan eskaloitumisen aikoina 1966–1968 sekä Huntin veljesten hopeamarkkinoiden nurkkausyritysten aikaan loppuvuodesta 1979, jolloin hopean hinta koki nopean ylös – alas liikkeen piipahtaen hetkellisesti kultakanta-ajan alkuvuosikymmenten tasolla 1 : 15. Keräilyarvo 250 – 350 €. Kaikkien aikojen heikoin arvo kultaan suhteutettuna oli vuosina 1939–1941, jolloin kullan ja hopean arvosuhde oli luokkaa 1 : 100. Joko siis kulta on nykyisin liki 10-kertaisesti yliarvostettua kultaan nähden tai vastaavasti hopea aliarvostettua kultaan nähden, koskapa viimeaikainen arvosuhde on ollut luokkaa 1 : 75. Kuvalähde: https://sdbullion.com/ gold-silver-ratio Kuvan muokkaus Jorma Imppola, SeAMK. Ranska 20 frangia AN XI (1803), lyöntipaikka Pariisi. 20 frangin kultarahan painoksi tuli 6,445 grammaa 900 o/oo kultaa. Kullan ja hopean arvosuhteen kehittyminen vuosien 1780–2020 välillä. Tällä hetkellä tuotetaan vuosittain kultaa noin 3 200 tonnia ja hopeaa noin 25 000 tonnia, eli niiden tuotantosuhde on sekin noin 1 : 8. Hopeaa on siis ollut jo 30 vuotta tarjolla hyvin paljon kysyntää enemmän, kun taas kullan kysyntä on ollut tasaisen vahvaa.. Germinaalifrangi, jonka kulta-arvoksi määrättiin 290,034 milligrammaa puhdasta kultaa. Tilanne 1. Kuvalähde: https://www.acsearch.info/image.html?id=706737 Kuvien yhdistely ja muokkaus Jorma Imppola, SeAMK. Laskettaessa hopeamarkan ja kultarahojen avulla Suomen kullan ja hopean arvosuhde saadaan tulokseksi Germinaalifrangin mukainen 1 : 15,5
Paikalla olleet 15 henkilöä pitivät onnistuneen kokouksen ja näin oli maahamme juuri perustettu uusi numismaattinen yhdistys, puheenjohtajanaan Alpo Kamula. Alkuvuosina Oulun Numismaattinen Kerho (ONK) oli, aikakaudelleen tyypillisesti, hyvinkin suljettu ja menestyneiden liikemiesten, yritysja pankinjohtajien yhdistys. Yhdistyksen viralliseksi nimeksi muotoutui Oulun Numismaattinen Kerho. Kerhon jäseneksi pääsemiseen vaadittiin suosituksia ja kerhon johtokunta tai kerhokokous käsitteli jokaisen jäsenhakemuksen erikseen. Kokoontumisen tavoitteena oli pitää uuden numismaattisen yhdistyksen virallinen perustamiskokous. Seteleistä ei niinkään oltu 60-vuotias Oulun Numismaattinen Kerho esittäytyy "Rahahuutokauppa pani välillä venyttelemään. päivänä vuonna 1962 kokoontui Oulussa Pohjanmiesten Kerho. Jäsenmäärä oli kasvanut alun muutamasta kymmenestä jo noin sataan 70-luvulla. Numismaatikko 2/2022 53 Keväisenä maaliskuun 13. ONK:n perustajajäsenet Vilho MäkiHirvelä ja eversti Kaarlo Rautavaara avustivat tuoretta Numismaatikko-lehteä runsain artikkelein 1960-luvun puolivälissä ja eversti Rautavaara toimi myös lehden päätoimittajanakin. Huomioitavaa on, että numismatiikan harrastus oli tuohon aikaan pääasiallisesti kolikkojen keräämistä ja kuntoluokitukset olivat hyvinkin suurpiirteisiä. Kerhon jäsenmäärä kasvoi hiljalleen, erilaiset rahat ja numismatiikka alkoi kiinnostamaan ihmisiä laajemminkin, olihan juuri koettu vuoden 1963 merkittävä raha uudistus, kun markat muuttuivat penneiksi. Huutokauppakohteita oli noin 260 ja kauppojen yhteissumma nousi 50 000 markkaan." (Kaleva 29.10.1973) Suomen Numismaatikkoliiton syyskokouksen yhteydessä järjestetystä huutokaupasta.. Myös Suomen rahojen uudet julkaisut herättivät mielenkiintoa, kun nimellishinnalla lunastettavia 10 mk hopeisia juhlarahoja ja uusia 5 mk jäänmurtajakolikoita laskettiin liikkeeseen. Siinä vaiheessa jäseneksi pääsyä olikin jo helpotettu
Listan kerääjä, setelitutkija Auvo Tirkkonen, poistui keskuudestamme yllättäen syksyllä 2019, mutta ONK:n velvollisuus on jatkaa edelleen tämän tärkeän setelitietokannan keräämistä. Yksi sivujen suosituimmista osioista heti avaamisesta alkaen on ollut, jo käsitteeksi muodostunut, ”Tirkkosen lista” eli Suomen harvinaiset setelit: oulunnumismaatikot.fi/suomenharvinaiset-setelit/. ?. Toimihenkilöiden tehtäviin ei ollut tunkua ja toiminta eteni voimakkaasti ontuen, kunnes tärkeisiin rooleihin löytyi aktiivisia jäseniä ja toiminta alkoi piristymään. 70-luku oli hyvin aktiivista aikaa kerholle. 2000-luvulle siirryttäessä jäsenmäärä olikin jo palautunut takaisin sadan hengen paikkeille, ja tasainen kasvu jatkui. 90-luvun puolivälissä elettiin kerhon kannalta kriittisiä vaiheita, kun koko Suomea ravisteli talouden lama, joka luonnollisesti vaikutti myös numismaattisiin harrastustoimintoihin. (Kuva: Timo Rätti) Oulussa 28.10.1973 järjestetyn Suomen Numismaatikkoliiton syyskokouksen mitali.. Vuonna 1973 ONK isännöi myös ensimmäisen kerran Suomen Numismaatikkoliittoa, kun tuoreen liiton syyskokous pidettiin Oulussa. Mikä Ilmoitus Kalevassa 50 vuotta sitten. 2010-luvulle saavuttaessa yhdistyksemme jäsenmäärä oli kasvanut jo 150 henkeen. Kerhon historiassa merkittävä virstanpylväs, 50-vuotisjuhla oli lähestymässä ja uusiutunut toimihenkilöstö alkoi valmistelemaan juhlavuoden tapahtumia. Herraklubista kaiken kansan kerhoksi Tätä kirjoittaessa Suomen Numismaatikkoliiton pohjoisin yhdistys, Oulun Numismaattinen Kerho, on juuri täyttämässä 60 vuotta. 54 Numismaatikko 2/2022 kiinnostuneita… hmmm… Kuulostaako tutulta tilanteelta tämän päivän käyttöseteleiden osalta. 90-luvulle saavuttaessa jäsenmäärä olikin tippunut jo noin 60 hengen paikkeille. Juhlavuoden 2012 alkuun ajoittui myös viimeisten markka-arvoisten rahojen lunastusajan päättyminen, joten yleisölle avoin rahojen arviointitilaisuus rahanäyttelyineen olikin menestys ja toi jälleen huomattavaa näkyvyyttä kerholle. Kerho aktivoitui näkymään enemmän julkisuudessa erilaisissa tapahtumissa ja keräämään jäseniä mukaan toimintaan. Oulun Numismaattisen Kerhon 50-vuotishistoriikista voi lukea tarkemmin kerhon sihteeri Esa Moilasen koostamana ja kirjoittamana Numismaatikko-lehden numerosta 2/2012. 1980-luvulla alkoi ONK:n toiminta taantumaan, kun aiempien vuosikymmenten aktiivit olivat jo ikääntyneet, kerhokokousten huutokauppoihin ei oikein löytynyt kiinnostavaa materiaalia ja vakituisen kokoontumispaikan puutekin vaivasi. ONK siirtyi in ternet-aikaan ensimmäisten yhdistysten joukossa avaten koti sivut osoitteeseen oulunnumismaatikot.fi. Tämän seurauksena kokoontumisten määrä romahti. ONK:n pöytä Antiikkija keräilymessuilla syyskuussa 2019. Näkyvänä ja konkreettisena yksityiskohtana tältä ajanjaksolta on myös ONK:n pöytästandaari. Markka-aika päättyi ja yhteisvaluutta euron käyttöönotto vuonna 2002 sai aikaan suuren kiinnostuksen numismatiikkaan ja kerhon toimintaa kohtaan. Uusia jäseniä liittyi kerhoon, joka oli alkanut kokoontua jo kaksi kertaa kuukaudessa ja tietoisesti vähemmän viral lisella ohjelmalla. Kotisivut ovatkin saavuttaneet suuren suosion ja yksi kerhon tärkeimmistä tehtävistä, numismaattisen tiedon jakaminen, saadaan sitä kautta sujuvasti suuren yleisön saataville
Kerhoiltoja järjestetään edelleen kaksi kuukaudessa ja niissä pyritään pitämään pienimuotoisia pöytähuutokauppoja, joihin jäsenet itse tuovat kohteet ja kohdelistat. Numismaatikko 2/2022 55 on kerhon tilanne ja minkälaista toimintaa kerhossa on nyt, mikä on muuttunut ja mikä on mahdollisesti pysynyt samana sen kevään 1962 Pohjanmiesten Kerhon kokouksen jälkeen. Kyselyt saapuvat sähköpostiimme kotisivujemme kautta, kun tietoa rahoista etsivät päätyvät hakukoneiden ehdottamana sivuillemme. Kotisivuja pyrimme pitämään ajan tasalla ja sivuston Numismaatikon tietopankki -osuuteen onkin kertynyt vuosien varrella paljon hyödyllistä tietoa kaikkien löydettäväksi ja hyödynnettäväksi. Kerhona pyrimme edelleen olemaan yleisölle näkyvillä myös paikallisissa keräilytapahtumissa, joissa pääasiassa jaamme tietoa rahoista ja kerhon toiminnasta sekä suoritamme arviointeja. (Kuva: Eero Mattila). seuraavia kohtia; yhdistää alan tutkijoita ja keräilijöitä, edistää numismaattista ja heraldista tiedettä, järjestää kokouk sia, esitelmiä ja näyttelyitä, harjoittaa valistustyötä ja julkaisuja. Kun nyt 60 vuotta myöhemmin katsomme kerhon toimintaa, niin voimme todeta kaikkien mainittujen kohtien edelleen toteutuvan ja kerhon olevan elinvoimainen aktiivisella jäsenistöllään. Jäsenmäärä on asettunut noin 200 hengen tuntumaan ja kerhoilloissa kokoontuu kahvittelemaan ja kuulumisia jakamaan rennossa ilmapiirissä 20–30 henkeä. Perinteiseen tapaan kaikki kohteet löytyvät kuvineen kotisivuiltamme. Yhteistyötä ja tiedonkulkua pyrimme myös edistämään osallistumalla Numismaatikkoliiton kevätja syyskokouksiin, lähettämällä vähintäänkin viralliset edustajat, joskus jopa useammankin autolastillisen, mukaan liittokokoustapahtumiin. Viime vuosien toimintaa on leimannut myös kerhojen välinen yhteistyö. (Kuva: Timo Rätti) ONK:n valtakunnallinen huutokauppa vuonna 2011 Oulun Lyseolla. Seteli myytiin Kansallismuseon kokoelmiin. Luettelo onkin juuri nyt ajankohtainen, kun eurojen käyttöönotosta on tullut tasan 20 vuotta täyteen. Erilaisia esitelmiä on kerhossamme pidetty vuosien varrella runsaasti, välillä säännöllisestikin ja toisinaan harvemmalla tahdilla. Alkuvuosien tiukasta ”herraklubista” on muotoutunut vuosikymmenien saatossa kaikille harrastuksesta kiinnostuneille avoin ja rento kokoontumispaikka ja yhteisö. Euroluetteloprojektin jälkeen olemme tehneet yhteistyötä myös Suomen Numismaattisen Yhdistyksen alaisen Eurokerhon kanssa pitämällä yhteisen esitelmän euroseteleistä ja niiden keräämisestä Koronaturvallisesti Teams-etäkokouksena. Kerhoilloissa arvioimme myös rahoja, joihin liittyviä kyselyitä tuleekin säännöllisesti kerhomme sähköpostiin info@oulunnumismaatikot.fi. Huutokaupat ovat olleet merkittävässä asemassa ONK:n toiminnassa aivan perustamisvuodesta ja -ajatuksesta alkaen, mutta 2000ja viimeistään 2010-luvulla ne ovat kasvaneet jopa valtakunnallisella tasolla huomattavaan asemaan. Välillä saamme myös pyyntöjä käydä pitämässä esitelmiä numismatiikasta erilaisten tapahtumien yhteydessä. Paikallisella tasolla olemme perinteisesti jakaneet vierekkäiset pöydät keräilytapahtumissa Oulun Postimerkkikerhon kanssa ja monet jäsenemme ovatkin myös postimerkkikerhon jäseniä. Merkittävä ja iso yhteistyöponnistus oli myös Pohjois-Karjalan Numismaatikot ry:n kanssa toteutettu €uro-Catalog 2020 -hinnastoprojekti. Tästä lehdestä voitte lukea pitkäaikaisen huutokaupanhoitajamme Tero Kontiokarin kokoaman viimeisimmän ja todellisen juhlahuutokaupan kohdelistan. p eKKa a latalo , o ulun n umiSmaattiSen K erhon puheenJohtaJa K uVat : t imo r ätti , onK: n arKiSto Viitteet: Esa Moilanen, Oulun Numismaattinen Kerho 50 vuotta, Numismaatikko 2/2012 https://oulunnumismaatikot.fi/ kerhon-historia/ ONK:n huutokaupassa 30.3.2019 myytiin Suomen toistaiseksi kallein suomalainen seteli, 3 mk 1866 valkoisella kotkalla, 64 000 € hintaan. Oulun Numismaattisen Kerhon perustamissopimuksessa vuodelta 1962 mainitaan mm
pötkötavaraa (eli raharullia), koska niiden ei katsottu olevan numismatiikkaa vaan investointia ja verrattiin asiaa kultaja hopeaharkkojen myyntiin. Lehdessä on mukana luonnollisesti yhdistysuutisia ja Jorma Järvinen kyselee, onko kuparista tehty 200 markka 1926 koelyönti. Aimo Linkosalmi kertoi kohteiden myynnistä ulkomaille ja ostamisesta ulkomailta. Muistokirjoituksessa muistettiin helmikuun lopulla menehtynyttä entistä valtionarkeologia Carl Axel Nordmania. Lehden kokonaissivumäärä on 28 kappaletta B5-kokoisia sivuja. Eero Kallioniemi kertoi vuoden 1972 olympialaisten 10 DM juhlarahoista. Liiton palstalla on lyhyitä uutisia ja informaatiota liiton toimintaan liittyen. Liiton palstalla mainitaan myös liiton näyttelysääntöjen laatimisesta, mutta todetaan, ettei niitä ole pidetty vielä ajankohtaisina. Jorma Pasanen kertoi kirjoituksessaan vuoden 1922 Litt C -tyypin 500 ja 100 markan seteleiden tyyppieroista kuvien kera. Aimo Linkosalmi on kommentoinut väärennettyjä rahoja sekä niiden keräämistä ja Fjalar Örnhjelm kertoo väärennetystä 20 markan kolikosta 1931. Lehdessä oli toinen osa Tuukka Talvion antiikin rahoja käsittelevälle sarjalle aiheenaan Rooman kolikot. Kuvissa on nähtävänä seteleiden oikean puolen kolme eri sarjanumerokohdistusta. Mielenkiintoisena kohtana mainitaan liiton hallituksen suositus, ettei huutokauppoihin otettaisi nk. Kari J. Muutama sivu myöhemmin on nähtävillä koko liiton huutokauppasääntö sekä huutokauppasivujen alussa yleisiä ohjeita koskien Numismaatikossa julkaistavia huutokauppalistoja. pV. Klaus Selinheimo kertoo 25-pennisen varianteista 1872 ja 1898 rahoissa. ja sinne on valmistettu myös jetoni (tai jetonki, kuten tekstissä sanotaan), kuten edelliseen kokoukseen. Liiton kevätkokous pidettiin ilmoituksen mukaan Turussa 15.–16.4. Harmillisesti kirjoituksen yhteydessä olevista kuvista mitalin vaakunapuoli on asemoitu ylösalaisin. Viimeisellä aukeamalla on taas julkaistu tiedot sekä liiton jäsenyhdistyksistä että liittoon vielä kuulumattomista yhdistyksistä. Aarne Laitakari taas kertoi hankkimastaan Carl Gustav Wrangel -mitalista, josta hän oli löytänyt myös kytköksen Suomeen, koska Wrangelilla oli Salmin kreivin arvo. Toivo Savolainen kommentoi itsenäisyyden ajan metallirahojen varianteista aiemmin ollutta kirjoitusta. Liiton palstalla kerrottiin lisäksi, että liiton huutokauppasäännöissä on tehty muutos siten, että pienin korotus on 50 markka kohteen hinnan ylitettyä 1 000 markkaa. 56 Numismaatikko 2/2022 Numismaatikko-lehti 50 vuotta sitten Keväällä 1972 ilmestyi toinen liiton kustantama numero Numismaatikko-lehteä. Huutokauppasivuilla olivat edustettuna samat yhdistykset kuin edellisessäkin numerossa eli PHN 204 kohteella, TNS / liitto 340 kohteella ja HNY 299 kohteella. Sillanpää oli kirjoittanut eräästä Turku – Tukholma arkkitehtuurin yhteydestä mitalien kuvastamana
Numismaatikko 2/2022 57 M uistilista R ivi ilMoitukset 12.3. Helsinki, Holmasto 17.3. Ostan Joh. Soitan takaisin, jos en satu olemaan puhelimen lähellä. Tervetuloa! Tapahtumakalenteri Huutokauppa kalenteri Liiton kokouspaikkavaraus 2023 Vaasa SNY:n webinaarisarja Webinaari 3: Torstaina 28.4.2022 kello 18–19 – Turun linnan rahaja mitalikabinetti Turun linnassa on ollut vuodesta 1891 alkaen numismaattinen näyttely, joka ollut esillä jatkuvasti lyhyitä katkoja lukuun ottamatta kolmessa eri paikassa esilinnassa. Tämä tilaisuus on osa Studia monetaria -luentosarjaa. Rahamuseon tapahtuma 15.3.2022 17.00–18.00 Johtava neuvonantaja Aleksi Grym, Suomen Pankki Tarkemmat osallistumisohjeet päivitetään tälle sivulle ennen tilaisuutta. Puh. Turku, Antiikkija taidemessut / Turun Rahan Päivä, Turun Messukeskus 2.–3.4. 0500 641 295 Ostan suomalaisia seteleitä 1800-luvulta, erityisesti rupla-arvoisia seteleitä ennen vuotta 1862. Hyvästä paras mahdollinen hyvä hinta. Haku päällä Suomen kultarahoista 10MK ja 20MK, hyvistä setelikohteista sekä myös Suomen 2 euron 2004-2009 juhlarahoja. karinumis2@gmail.com, 040 818 6080 Ostetaan keräilyrahoja sekä Kultaa ja Hopeaa Nyt on aika toimia kun kullan ja hopean hinta on noussut. Kaikki kelpaa. Webinaarisarjaan voi ilmoittautua SNY:n puheenjohtajalle aki.tsupari@snynumis.fi Digitaalinen euro – mitä se voisi olla. Maksan hyvän hinnan. Tampere, PHN 12.–13.3. Aulis Parviainen puh. Turku, TNS 2.–3.4. Oulu, Liiton kevätkokous 23.–24.4. Voit tarjota timo.ruotsalalainen@atlaspoint.fi tai 0500 572 712, käyntikin onnistuu. Pori, SaN 19.3. Teoksen hinta on 35 euroa, joka sisältää toimituskulut kotimaahan. Ostan Venäjän tai Kiinan setelikokoelman. Ostan kokonaisia kokoelmia, seteleitä, hopeaja kultarahoja. Hämeenlinna, Antiikki ja Vintage-messut, Loimua Areena 19.–20.3. Sähköposti dapomot@gmail.com, puhelin 040 552 6050. Parviainen Osakeyhtiön (Jyväskylä) tilapäisiä maksuseteleitä vuodelta 1918. 046 666 6664. Tilaisuus videoidaan ja tallenne tulee tälle sivulle tilaisuuden jälkeen. Tampere, Keräilyn maailma, Tampereen Messuja urheilukeskus Jäsenhintaisia ilmoituksia otetaan jäsenistöltä enintään yksi kappale / numero. Pyydä tarjous: Jani 044 204 0574 jani@jncoins.com Myynnissä verkkokaupassa www.jncoins.com [1] laajavalikoima Suomen ja ulkomaan rahoja. Yhteydenotot: info@finntimo.com / 045 121 7790 OSTAN! Suomen ja maailman rahoja, tarjota voi kokoelmia sekä pienempiä kokonaisuuksia. Arviointi ja noutokin onnistuu tapauskohtaisesti. 040 183 1288.. Ostan hopeiset ja kultaiset juhlarahat sekä myös romukultaa hyvään hintaan. Teoksen voi tilata myös puhelimitse p. Oulu, ONK 23.4. Maksut tilille tai käteisellä kaupanteon yhteydessä. HUUTOKAUPPA Turussa maaliskuussa, paljon kohteita jopa ilman pohjahintoja, tilaa ilmainen luettelo sähköpostiisi. Helsinki, SNY 8.5. Teos Hallbergin kokoelmien mitaleista Viime lehdessämme esiteltyä Mauritz Hallbergin kokoelmien esittelyteoksen ensimmäistä, mitaleita käsittelevää osaa voi tilata myös sähköpostitse Pohjanmaan museosta osoitteesta museoinfo@vaasa.fi
7 10,90 1924. Runeberg painos 5600 kpl BU 9 20,43 2002 Helsingin olympialaisista 50 v. 3 2,84 1899. vk 5,. 8 52,55 2006 LZ-G16 ........................................ .............................................. 7 4,99 1961. ................................................... ... A ............................... 58 Numismaatikko 2/2022 H uutokauppoja s atakunnan n uMisMaatikot Ry 17.3.2022 Suomen setelit 1 Suomi 50 penniä 1918 ................................... leveä ja kapea yht. pillerissä tod. Kirjalliset tarjoukset ke 16.3.2022 mennessä: Antti Kivini, Kuivalahdentie 1as1, 29100 Luvia, p. A T-sarjan Tähtiraha.............. 7 18,93 5 markkaa 1928. 4 2,16 10 Mk 1963 Litt. .................................................... .................................................... 4 25,94 1932. ................ ........... .................................................... .................................................... 8 4,61 Italia 2 € 2004 LS-G15 ................................. 4 8,95 1935. 8 6,9 1986 ..................................................... .................................................... 3 2,76 1889. 3 2,73 1870. 8 4,58 2009 LZG40 Braille ............................ 9 8,34 2005 /1 ................................................. 9 8,35 2005/ 2 sis. 6 1,97 10 markkaa 1958 leveä ja kapea yht. 4 2,8 1980 ja 1980 Litt. 8 4,64 2009 LS-G75 Luis Braille ..................... 8 5,53 2010 LR-G24 Grand duke henri ........... .................................................... 5 € MM -kisat .................... pillerissä tod.+ kotelo ........................................... Proof 25,33 2004 .................................................... Proof 3,37 5 € 2003 Jääkiekon MM-kisat pillerissä ...... Proof 15,44 2002 Tuntemeton sotilas pillerissä BU . 4 2,50 20 1980 R-sarjan tähtiraha ........................ .................................................... 9 11,45 2007 Nordenskiöld BU pillerissä tod. 3 2,77 1896. .................................................... .............................................. 0,5 10,92 1907. .................................................... A leikkauksen keskitys yläosaan 8 3,6 10 Mk 1945 Litt. puhd. 8 10,10 50 Mk 1945 Litt. .................................................... 7-8 3,103 5 penniä 1918-43 yht. ................................................ 6 3,7 1963 Litt. .................................................... 8 20,11 100 Mk 1957 2 kirjainta ................................. Proof 20,27 1997 ..................................................... ....... B ........................................... 4 4,18 1980 J-sarjan tähtiraha ......................... 5 2,22 1986 1993-sarjan korvaava .................. 8 4,62 2005 LS-G31 ........................................ 20 kpl .......................... 2/3 2,74 1873. ............................................. 8 5,56 2003 LZ-K8.1 ........................................ puhd. .... 3 2,82 1889. 2 15,14 1 Mk 1963 U-sarjan tähtiraha ........................ 8 6,49 Luxemburg 2 € 2004 LR-G4 Monogram 750 v. 9 16,47 20 € 2009 Rauha ja turvallisuus kot+ tod. 6 5,72 5 penniä 1865. 9 6,31 1c-2€ 2002 ..................................................... 9 6,40 2007 Suomi 90 v. 2 kpl ............. 9 16,46 2008 Suomen Lippu pillerissä tod. Proof 20,28 1999 Eu ................................................ .................................................... 8 5,57 2008 LZ-G29 ........................................ 5 10,101 50 Markkaa 1952. 6 1,96 1936. Proof 20,30 2001/2 .................................................. A AÅ-sarjan Tähtiraha .......... B ........................................... 8 4,68 EU 2 € 2007 Rooman sopimus 17 Eri valtiota, koko sarja .......................... 4 2,88 1936. 3 2,4 1945 Litt. Proof 30,48 Slovenia 3 € 2008 LH-G2 Rahakehyksessä .. 4 2,23 1986 1991 -sarjan korvaava ................. 9 6,38 2005 Yleisurheilun MMkisat pillerissä kot.todistus ........................................... 4 3,2 1 Mk 1963 A-sarjan tähtiraha ........................ .................................................... 8 6,Satakunnan Numismaatikot ry:n seuraava huutokauppa pidetään torstaina 17.3.2022. 8 20,54 Belgia 2 € 2005 LZ-G10 Bel lux econ union .. ........................................... ........................................... 8 4,65 Espanja 2 € 2005 LV-G47 .............................. .................................................... tod. pillerissä tod. 8 5,51 2007 LR-G14 ........................................ 3 2,79 1918 Kansanvaltuuskunta 1. 8 49,69 Ranska 2 € 2010 LU-G126 ............................ 8 5,59 2010 LZ-G48 EU-puheenjohtajana ...... 9 10,Erikois Euroja 36 Suomi 2 € 2009 EMU 10 v. 7 3,102 1 penni 1919-1924 sarja yht.6 kpl .................. kot. 9 15,15 5 Mk 1963 Litt. 5 2,100 20 markkaa 1952. 8 4,60 Luxemburg 2 € 2009 LR-G19 ........................ Proof 20,26 1996 ..................................................... 6 50,80 10 penniä 1865. A ............................................ 4 1,89 1 markka 1923. 8 4,66 2010 LV-G122 ...................................... 3 3,81 1876 ..................................................... 9 11,42 2004 J.L. 8 4,67 2011 LV-G151 ....................................... 4 2,Suomen vuosisarjoja 25 p-mk 1994 ..................................................... 4 2,24 1986 1995 sarjan korvaava ................ 6 6,91 2 markkaa 1872. 4 2,13 1898 keskireikä .................................... 8 5,17 1963 Litt. ............................................. on ............................................ 3 20,3 5 Mk 1909 Kansanvaltuuskunta .................... 6 9,98 1960 . 6 3,60 19 1980 D-sarjan tähtiraha ........................ ............................................... 9 6,39 2007 Suomi 90 v. 4 3,86 1930. https://www.satakunnannumismaatikot.fi/ 50 2005 LR-G7 Henri ................................ 8 4,Suomen kolikot 70 Suomi 1 penni 1874 patinoitunut vähän hometta 4 2,71 1891. .................................................... .................................................... .................................................... 2 kpl .... 3 2,83 1895. .............................................. 8 4,63 2009 LS-G64 EMU 10 v. 5 3,21 1986 1995-sarjan korvaava .................. kotelo Proof 9,41 10 € 2002 Elias Lönnrot pillerissä ............... 6 4,12 1945 Litt. A ........................................... 4 2,87 50 penniä 1935. 9 7,32 2002 AG jetoni ...................................... 3 2,75 1888. 6 3,5 1963 Litt. A Vesileima 1 ........................ 8 5,52 2009 LR-G20 ........................................ 3 2,78 1898. ...................... B B-sarjan tähtiraha .............. 040 596 2968, email: antti.kivini@gmail.com tai Mikko Laine, email: mikko36@gmail.com Voittaneiden kirjallisten tarjousten lähetyksiin lisätään toteutuneet pakkausja lähetyskulut. 3 2,85 25 penniä 1929. Proof 20,29 2000 ....................................................
4 4,60 Suomalaiset kulta/ hopearahat 198 Suomi 50 € 2003 Suomen rahataiteen juhlaraha kotelo + todistus ................................... 5 3,152 1969 D km-202a 11,5 g 0,400 Ag ......... 3 5,140 25 cents 1942 km-164 6,25 g 0,900 AG 4 4,141 1959 D km-164 6,25 g 0,900 Ag ........... ............................................... 1933 B km-40 15 g 0,835 Ag ......... 7 11,115 1970 Paasikivi ...................................... vlik. vlik. 5 4,143 1961 km-164 6,25 g 0,900 Ag .............. 9 5,50 214 5 mk 1932 5 kpl ............................................ likaa 4 2,136 5 kop. 4 16,128 1921 26 g 0,900 Ag km-150 ................. .............................................. 2 10,175 Zolota AH1115 1707 km-156 18,5 g Ag 4 10,176 Japani 100 mon 1835-70 Bro 20,7 g Km-C#7 n.32*50 mm Tempo Tsuho .................... 3 15,189 1886 km-21 10 g 0,835 Ag ................... 10 190,199 50 € 2006 EU puheenjohtajuus Kotelo + todistus .............................................. .................................................... 8-9 6,220 10 mk 1952 5 kpl ............................................ 6 3,153 1971 D km-202b CoNi .......................... 4 7,182 1933 km-22 22 g 0,750 Ag ................... 6 6,181 10 Zloty 1932 km-22 22 g 0,750 Ag ..... 4 6,50 192 1968 Km-40a.1 CoNi ............................ 8 9,114 10 mk 1967 hopeaa ........................................ 4 1,127 1 Dollari 1923 26 g 0,900 Ag km-150 ............. 6-7 1,50. 6 2,105 1927. Uinti .......... 8 20,130 Ruotsi poistettu 131 poistettu 132 1/2 Skilling 1803 patinoitunut ............... 7 5,120 1985 Kalevala ....................................... 4 kpl yht.5 kpl ..................... ......................... 8 10,184 Egypti 5 puntaa 1985 km-593 17,5 g 0,720 Ag 9 12,185 Turkki 10 Lire 1960 km-894 16 g 0,830 Ag ..... 5 kpl ............... 6 4,186 Nepal 10 Rupee 1968 Km794 15,6 g 0,600 Ag ............................................... 10 kpl rulla ........................... .................................................... rvja 2 10,170 2 Kurus AH 1203-1793 23,23 g 0,465 Ag km-504 .................................. 4 4,144 1961 D km-164 6,25 g 0,900 Ag ........... ............................................. 2-4 3,209 1865,66,67,81,1910 ............................. 3 6,148 1963 km-199 12,5 g 0,900 Ag .............. 8 4,222 1956 5 kpl ............................................. 9 20,123 1995 EU. proof 18,166 Saksa 10 Mk 1972 G Km-130 ....................... 3 6,147 1936 km-142 Kävelijä 12,5 g 0,900 Ag . 5 9,50 218 1952 fe n 5 kpl ...................................... 4 20,190 1894 Km-21 10 g 0,835 Ag ................... 2 10,171 Yuzluk AH 1203 / 10 km-507 31,9 g 0,465 Ag ............................................... proof 18,165 2009 Km-1142 28,28 g 0,925 Ag .......... vk 9,50 224 1 mk 1971,77,79,87N ..................................... vlik. proof 15,164 Britannia 5 Puntaa 2009 Km-1140 28,28 g 0,925 Ag .................................. vlik. 4 3,193 1982 km--40a.2 CoNi ........................... proof 14,167 Kanada 1 Dollari 1965 km-64.1 23,3 g 0,800 Ag 7 10,168 1967 Km-70 23,3 g 0,800 Ag ................ 4 4,180 1934 KM-25 11 g 0,750 Ag ................... 3 20,188 2 fr. 7-8 1,50 205 1917,21,22,23,24 ................................. 9 2,60 124 25 mk 1997 Suomi 80 v. 1875 km-24 5 g 0,835 Ag ............. 6 8,113 1915 S lähellä reunaa .......................... 8 5,119 50 mk 1982 Jääkiekon MM-kisat ..................... 3 4,134 poistettu 135 Venäjä 20 kop. 10 190,200 1 penni 1883,88,93,94,98 yht. 8 1,50 219 1962 5 kpl ............................................ 5 4,145 1964 km-164 6,25 g 0,900 Ag .............. vlik. .................................................... 8 12,169 Turkki Yuzluk AH 1203-1793 30 g 0,465 Ag km-507 ................................................. 8-9 1,50 226 5 mk 1952 fe 4 kpl ......................................... .................................... 5 2,156 1996 S km-267 Atlanta oly. 1859 1,46g 0,750 Ag ............. 2-4 3,211 25 penniä 1873,75,89,97,98 ........................... 3-4 3,213 1 mk 1964 5 kpl .............................................. 0,5 5,109 1874. vlik. 5 kpl ...................................... 7-8 1,50 206 5 penniä 1866,67,73,75,89 ............................. .................................................... 4 3,151 1968 D km-202a 11,5 g 0,400 Ag ......... proof 20,163 E-Korea 10000 Won 1986 Soul Juoksu Km-57 31,62 g 0,925 Ag ....................... 4 5,110 1890. 7-8 1,50 204 1915,16,17,19,20 ................................. 8-9 1,50 225 1977,80,82,87N .................................... 4 5,137 2 kop. 6 1,108 1 Markka 1866. 7 2,60 195 1913 km-30 2,5 g 0,830 Ag .................. 4-5 2,216 1936 5kpl .............................................. 9 5,125 100 mk 2000 Helsinki 450 v............................ lik. 5 4,179 1934 km-21 11g 0,750 Ag .................... 4-5 2,217 1940 5 kpl ............................................. 6 1,107 1931. 8-9 5,223 1961 lev. 6 4,187 Sveitsi 1 fr. .................................................... 7 5,117 1975 Kekkonen .................................... 1833 EM .................................... 8 50,178 Puola 5 Zloty 1933 11 g 0,750 Ag km-21 ........ 8 1,50 208 10 penniä 1865,66,67,76,96 ................. Numismaatikko 2/2022 59 H uutokauppoja s atakunnan n uMisMaatikot Ry 17.3.2022 104 10 penniä 1923. 5 3,155 1977 km202b CoNi ............................ 7 5,121 1000 mk 1960 markka 100 v. proof 20,160 1987 Galcary km-156 34,11 g 0,925 Ag proof 20,161 5 Dollaria 1975 Montreal km-101 24,3 g 0,925 Ag ............................................... 1906 ........................................... 8 8,150 1967 km-202a 11,5 g 0,400 Ag ............ 4 7,183 Itävalta 100 Shilling 1976 km-2926 24 g 0,640 Ag vlik reunassa ......................... 4 2,197 50 levaa 1930 km42 10 g 0,500 Ag ...... 2-4 3,210 1876,91,96,1900,10 ............................. 3-4 1,50 207 1916,17 2. 6 4,142 1960 D km-164 6,25 g 0,900 Ag ........... 4 2,138 japani 100 yen 1964 olympia km-79 0,600 AG 4,8 g 8 2,139 USA 5 cents 1918 km-134 nickel ................. 4 6,149 1964 km-202 12,5 g 0,900 Ag .............. 8 4,50 221 1953 5 kpl ............................................. 4 12,215 1935 5kpl .............................................. 7 8,122 10 mk 1995 EU. proof 15,162 Australia 5 Dollaria 2000 Sydney km-815 Oopperatalo 31,64 g 0,999 Ag ............. 7-8 1,50 201 1883,98,99,1900,01 ............................. 8 5,118 1977 Suomi 60 v. 8 5,116 1971 EM-kisat Helsingissä ................... 6-7 1,50 227 1953 fe 4 kpl ......................................... 7-8 1,50 203 1909,11,12,13,14 .................................. vlik. .................................................... 7 5,146 ½ Dollaria 1935 km-142 Kävelijä 12,5 g 0,900 Ag ............................................... 7-8 1,50 202 1902,05,06,07,08 ................................. 1874 km-21 10 g 0,835 Ag ............ 6 4,133 1/12 Skilling 1805 ................................. 2-4 3,212 1875,89,94,99,1906 ............................. 6 1,106 1930. rvja 2 10,172 2 kurus AH 1203/1 km-504 24,9 g 0,465 Ag 1 10,173 2 Zolota AH 1187 ................................. 4 3,194 Bulkaria 50 Stotinki 1912 km-30 2,5 g 0,835 Ag plikap. 6 18,159 Kanada 20 dollaria 1985 Galcary km-146 luistelu 33,63 g 0,925 Ag ...................... vhom 6 2,154 1976 D km-205 CoNi ............................ .................................. .................................................... 3 10,174 Piasteri AH 1171 km-321 ...................... 8 2,60 196 20 Levaa 1930 Km-41 4 g 0,500 Ag ..... 5 14,177 2 Bu 1868-69 Kulta/hopea 3 g = 0,669g AU 2,33g Ag ......................................... 8 20,129 1899 26 g 0,900 Ag .............................. .................................. 8 40,Ulkomaiset kolikot 126 USA 1 Cent 1918 .......................................... 4 5,111 1893. 8 20,157 1 Dollari 1921 km-110 26,7 g 0,900 Ag 7 18,158 1922 km-150 26,7 g 0,900 Ag .............. 4 5,112 1908. 4 20,191 5 fr