noste 1 / 2014 ilman kämppää Helsingissä taas 4 000 asunnotonta Nelson Mandela ja toivo Pitkä poru IT-hankinnoista Matti Rimpelän kootut niksit 1
2
0800 02400 ma-pe klo 16-20 www.naistenlinja.fi www.facebook.com/ naistenlinjasuomessa Y H T E I S T YÖ SS Ä : 3. He ovat olleet kumppaninsa tekemän väkivallan kohteena. Va lo k u va : M e e r i K o u t a n i e m i Yllättävän monella naisella on sama salaisuus. Joka kolmas ei kerro väkivallasta kenellekään. Jaa salaisuus ja hae apua. Naisten Linja tukee ja auttaa, jos olet kokenut väkivaltaa
SOSIONOMI (AMK), 210 OP SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMINEN JA JOHTAMINEN (YAMK), 90 OP (Opiskelu toteutetaan Savonlinnassa) MA Yhteishaku 3.3.–1.4.2014 M = K SUOM PAR ASEN University of Appl ied Sciences Liikuntaneuvonta terveydenedistäjänä Liikuntaneuvonta on toimiva keino terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien kuntalaisten opastamisessa liikunnallisen elämäntavan pariin. Kokkola Ke 9.4. Jyväskylä Kiertueen järjestävät yhteistyössä KKIohjelma, UKK-instituutti ja Liikunnan aluejärjestöt. 8.–12.9. Kuopio To 10.4. Taloudellinen tuki Liikuntaneuvonnan käynnistämiseen ja kehittämiseen sekä aikuisten terveyttä edistävään liikuntaan on haettavissa taloudellista tukea KKIohjelmasta, ELY-keskuksesta sekä opetus- ja kulttuuriministeriöstä.. 15.–19.9. 29.9.–3.10. Liikuntaneuvonnalla pyritään vahvistamaan liikkumattomuuden hoitopolkua ja liikunnan asemaa terveydenhuollossa. 1.–5.9. Pori Ke 2.4. KKI-ohjelman toimenpiteet liikuntaneuvonnan vahvistamiseksi Liikuntaneuvonnan koulutuskiertue 2014 Ke 26.3. Seinäjoki To 3.4. Liikkujan Apteekki Lisätietoja www.kki.likes.fi www.suomimies.fi 4 Liikkujan Apteekki -konseptiin kuuluu noin 100 apteekkia eri puolilla Suomea. Toiminnassa tuodaan terveysliikunta osaksi apteekin asiakaspalvelua. SuomiMies seikkailee -rekkakiertue 2014 Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Satakunta Varsinais-Suomi 25.–29.8. 22.–26.9. Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelman tavoitteena on laadukkaan, valtakunnallisen, yhtenäisen ja asiakaslähtöisen palvelun tuotteistaminen. Joensuu Ma 31.3. 6.–10.10. Turku Ti 1.4. minä 2.0 Päivitä osaamisesi uudelle tasolle Mikkelin ammattikorkeakoulussa
Sivumäärän karsimisen lisäksi julkaisijat haluavat uudistaa Nosteen sisältöä. Lehtibisneksessä puhutaan kolmesta vuodesta: vasta kolmantena vuonna uusi lehti voi yltää nollatulokseen. Itse en siihen soppaan lusikkaani laita, vaan luovun päätoimittajan tehtävästä heti tämän numeron mentyä painoon. Lehtiuudistuksen hedelmät näette Nosteessa 2/14. Vuosi sitten tammikuussa Soste ja Huoltaja-säätiö lanseerasivat torvet töristen Nosteen ja kutsuivat sitä ”johtavaksi hyvinvointipoliittiseksi keskustelijaksi”. tässä lehdessä dosentti Matti Rimpelä sanoo, että tulevaisuuteen satsaaminen on aina riskisijoitus, ja vain julkisella vallalla on mahdollisuus tehdä riskisijoituksia, joiden tuotto-odotus on vuosikymmenien päässä. Jossain olemme onnistuneet, jossain ehkä emme, mutta joka tapauksessa suurimmat tappiot on koettu talouspuolella. Toimituksellakin oli näky: huolellista laatujournalismia tärkeistä aiheista. Nyt on toisten vuoro yrittää. Ilkka Karisto, päätoimittaja 5. kuva: Veikko Somerpuro nosteen julkaisijat ovat päättäneet säästää niin rajusti, että entisen kaltaisen lehden tekeminen on muuttunut mahdottomaksi. toimitukselta Leikin loppu ja uuden alku T artuttuasi tähän lehteen huomasit ehkä jotain outoa. Sivuja on 24 vähemmän kuin Nosteen viime vuoden numeroissa. Kaikkihan sitä nykyisin tekevät: kuntien pitää säästää, valtion pitää säästää, eu:n pitää säästää ja yksityiselläkin sektorilla säästetään, vaikka siellä säästämistä kutsutaan tehostamiseksi. Se johtuu siitä, että toimitus on pakotettu säästämään
Ohjelmassa on lisäksi valinnaisia seminaareja, yhteisiä luentoja, vierailukäynti ja laaja näyttely. • Itsemääräämisoikeuden rajat • Reflektiivinen kyky asiakassuhteessa • Sosiaalinen media – uhka vai mahdollisuus. Noste on Kultti ry:n jäsen. Sosiaalialan asiantuntijapäivät 12.–13.3.2014 Wanha Satama, Helsinki noste vain kovia aiheita www.nosteessa.fi Hämeentie 15, 00500 Helsinki pääto imittaja Ilkka Karisto ilkka.karisto@soste.fi to imituspäälliköt Erja Saarinen erja.saarinen@soste.fi Lea Suoninen-Erhiö lea.suoninen-erhio@soste.fi ulkoa su Anna-Mari Tenhunen contact@annamaritenhunen.com tätä n o stetta tekivät myö s T ervetuloa 10. Työpajojen ja seminaarien aiheita ovat muun muassa • Huono-osaisuuden kasvu – hyväksytty ilmiö. • Avain vaikuttavaan aikuissosiaalityöhön • Sosiaalialan asiantuntijuuden johtaminen Anna Autio, Pihla Hintikka, Hanna Konola, Pia Londen, Eemeli Nieminen, Meri Nykänen, Laura Oja, Jii Roikonen, Päivi RouvinenWilenius, Maija Tammi, Tommi Uschanov, Titta Vilpa, Maaret Väkinen t il auk set noste@soste.fi www.nosteessa.fi/tilaa-lehti kestotilaus 75 €, vuositilaus 80 € ilmo itusmyyn ti Bookers Finland Oy Orvokki Toivanen (09) 7738 2219 orvokki.toivanen@bookers.fi repro gr afi Petri Kuokka pain o Kirjapaino Uusimaa julkaisijat soste Suomen sosiaali ja terveys ry Huoltaja-säätiö issn 2323-1440 Noste ilmestyy viisi kertaa vuodessa. Sosiaalialan asiantuntijapäiville! Saat sosiaalialan yhteisestä täydennyskoulutuksesta työelämän ratkaisuja, inspiraatiota ja eväitä työssä jaksamiseen. Ratkaisuja työelämään Koulutuksen työpajoissa syvennyt hyviin työkäytäntöihin ja sosiaalialan ajankohtaisiin ilmiöihin. 441 763 Painotuote. Juhlavuoden koulutuksessa pohditaan sosiaalialan asiantuntijuutta ja alan paikkaa yhteiskunnassa. kannen kuva: Laura Oja Ilmoittaudu 28.2.2014 mennessä osoitteessa www.asiantuntijapaivat.fi Tule parin kollegasi kanssa – saatte 10 prosentin alennuksen osallistumismaksuista
Eri puolilla maata on yritetty ratkaista samoja pulmia, ja konsultit ovat käärineet mukavat rahat. 7. Noste 1/2014 d o s e n t t i s u o r a s u u Matti Rimpelä on jäänyt eläkkeelle, mutta ei suinkaan hiljentynyt. alku Vahinkosaneeraaja korjaa kuoleman jäljet 8 / Yksityisten sosiaalipalveluiden hurja markkinasota 10 / Ranskaan saatiin tasaarvoinen avioliittolaki, mutta ongelmat eivät kadonneet 14 / Kuntavahti Salossa 20 / Seminaarihyrrässä Hollannin kuningas 20 loppu Toivo lisää ihmisen elinikää, Nelson Mandela kuoli 95-vuotiaana 50 / Väestörekisterikeskuksen johtaja lukee vain Jyrki Pellistä 53 / Mallilukija pohtii lastensairaalan rahoja 56 / Tommi Uschanov ja Kenneydyn kuolema 62 / Takaikkunassa valokuvaaja Laura Oja 66 24 kodittomien kaupunki 34 johdot solmussa 44 Asunnottomien määrä Suomessa vähenee, vaan ei Helsingissä. Suomessa on kehitelty sähköistä reseptiä pian neljännesvuosisata, ja rahaa on palanut miljoonia. Kuinka Helsingin 4 000 koditonta oikein elävät. Nyt hän kertoo ratkaisut kaikkiin Suomen ongelmiin. Monet muutkin terveydenhuollon tietotekniikkahankkeet ovat edenneet tuskallisen hitaasti. Toimittaja Meri Nykänen kiersi asumisyksiköissä, tapasi kodittomia ja kysyi, miten asunnottomuuden voisi poistaa
Kaupunki ostaa yhtiöltä raivaussiivouspalveluja, kuten tulipalon tai vesivahingon siivouksia. Minulla on onneksi innokkaita työkavereita, apua saa aina kun tarvitsee.” Vahinkosaneeraajan työssä kohteet vaihtuvat nopeasti. Kalmakeikoille, eli asuntoihin, joista siivotaan ruumiin jäljet, mennään aina yhdessä työparin kanssa, koska se on henkisesti helpompaa. ”On outoa ajatella, että joillakin ei ole lainkaan läheisiä. Likaisen työn tekijä kun vantaall a ihminen kuolee kotiinsa, jäljet siivoaa Niko Rantala. Rantalan tehtävänä on saada asunto hajuttomaksi. ”Totta kai kuolema on ikävää, mutta ei sitä kannata kauheasti ajatella.” m a a r e t vä k i n e n teksti l au r a o ja kuva 8. Henkisesti raskaimpia ovat kuitenkin kalmakeikat. Joku voi kuolla niin, ettei kukaan huomaa, että tuo ihminen on poissa.” Vahinkosaneeraajaksi ei voi opiskella, työn oppii tekemällä. Silloin nesteet ovat usein imeytyneet talon rakenteisiin. Rantala sanoo, että ihmisestä on vaikea tietää etukäteen, pärjääkö hän työssä vai ei. Palaneiden asuntojen saneerauksia on varsinkin talvella usein. Päivystyskeikoille tarvitaan usein apuvoimia. 24-vuotias Rantala on työskennellyt kolme vuotta vahinkosaneeraajana Lassila & Tikanojalla. ”Jos suuren teollisuushallin lattia lainehtii vettä, sinne on turha lähteä itsekseen vesiimurin kanssa. Noin kuusi kertaa vuodessa Rantala on ympärivuorokautisessa päivystysvuorossa, joka kestää viikon. Ruumis on saattanut lojua asunnossa pitkään, jopa kuukausia. ”Se on myös turvallisempaa, sillä ruumiista tuleva neste on todella liukasta. Joskus Rantala on ollut tyhjentämässä asuntoa, jonka asukkaat ovat saaneet häädön. Siihen voi kaatua”, Rantala sanoo
tuokiokuva 9
Ikääntyneiden palveluasumisessa ykkönen on Attendo, mutta silläkin toimialalla Mehiläinen haluaa laajentua. Esperi Caren omistaa suomalainen pääomasijoitusrahasto Capman yhdessä eläkevakuutusyhtiö Eteran ja yrityksen toimivan johdon kanssa. Myös Esperi Care on ollut ripeä: se on ostanut hoivamarkkinoilta viitisenkymmentä yritystä kahdeksassa vuodessa. ”Vuonna 2009 teimme strategisen päätöksen palvelutuotannon vahvasta laajentamisesta julkisrahoitteisiin sosiaalipalveluihin eli ikääntyneiden ja mielenterveyskuntoutujien palveluihin sekä lastensuojelun sijaishuoltoon”, Mehiläisen toimitusjohtaja Matti Bergendahl kertoo. Isot syövät pienet Pienet hoivayrittäjät ovat ahtaalla, kun kansainväliset pääomasijoittajat valtaavat markkinat. Järjestöjen omistamista yrityksistä suurin on Invalidiliiton Asumispalvelut Oy (liikevaihto vuonna 2012 68,5 miljoonaa euroa), joka on markkinajohtaja vammaisten asumispalveluissa. Ensimmäinen yrityskauppa strategian muutoksen jälkeen oli lastensuojeluun ja ikääntyneiden palveluihin keskittyneen Leivoyhtiötketjun ostaminen vuonna 2009. Osin tätä selittää se, että monet järjestöt ovat yhtiöittäneet palvelutoimintansa. Bergendahl sanoo Mehiläisen olevan markkinajohtaja lastensuojelun laitoshuollon lisäksi mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa. Pienyrittäjät toimivat tulevaisuudessa kotipalvelualan mik-. H yvinvointialan yritysten toimintaa tutkinut Soili Vento näkee, että sosiaalipalveluiden markkinat ovat jakautumassa kahtia. Mehiläinen on vallannut markkinoita yritysostoin ja lisäämällä omaa palvelutuotantoaan. Järjestöjen palvelutuotanto on vähentynyt 2000-luvulla. ”Kuten hyvin tiedämme, ikääntyneiden palveluiden tarve lisääntyy kaiken aikaa ja haluamme olla hyvinvointiyhteiskunnan tukena ja kasvattaa toimintaamme ikäihmisten palveluissakin.” 10 V iime vuosina julkisrahoitteisia sosiaalipalvelumarkkinoita ovat yritysostoin vallanneet Mehiläisen lisäksi muun muassa Attendo, Mainio Vire ja Mikeva. Vuoteen 2011 asti järjestöt tuottivat silti enemmän palveluita kuin yritykset. Mehiläisen liikevaihdosta julkisrahoitteiset sosiaali- ja terveyspalvelut muodostavat jo hieman yli 20 prosenttia. Taustalla vaikuttavat ray:n ja verohallituksen linjaukset. Isot firmat ovat viime vuosina ryhtyneet ostamaan pieniä pois markkinoilta. Yritystoiminta on keskittynyt etenkin asumisen sisältävissä palveluissa, joissa pieniä hoivayrityksiä on ostettu pois markkinoilta sadan yrityksen vuosivauhtia. Ne kaikki ovat kokonaan tai osin monikansallisten pääomasijoitusrahastojen omistuksessa. Nyt Mehiläisellä on 16 lastensuojeluyksikköä eri puolilla maata sekä Suomen ainoa yksityinen lastenpsykiatrinen sairaala Hyvinkäällä. lea suoninen-erhiö Y ksityisissä sosiaalipalveluissa liikkuu miljardeja euroja, ja yritykset työllistävät kymmeniätuhansia ihmisiä
Nykyiset omistajat Capman Oyj, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera ja yrityksen toimiva johto. Lähteenä käytetty Talouselämän yrityskaupparekisteriä ja omaa tiedonhankintaa. 2013 Marian Kartano Oy /Marian Kamari Oy, Kajaani Lappikoti Neliapila Oy, Rauma Hoitokoti Rautlehto Oy, Janakkala Meri-Lappi Oy/Saarentienkoti Oy, Rovaniemi/Ii Laitilan Hoivalinna Oy, Laitila Kuntoutuskeskus Mental Oy, Nokia atten Hoivakoti Liedon Helmi Helttula & Kuukasjärvi Oy, Lieto Hoitokoti Onnelan Helmi Oy, Lappeenranta 2011 Hoivapalvelu Sari Huhtinen Oy, Köyliö Helinä-koti Oy, Kankaanpää Hoitokoti Mariia Oy, Loimaa 2010 Jokikoto Oy, Harjavalta Aleksikoti Oy, Nurmijärvi Aarni-hoiva Oy, Nurmijärvi Kruunankulman Hoivapalvelut Oy, Kurikka Vivados Care Oy, Vantaa 2011 Palvelukoti Onni Oy, Kajaani Hoivakartano Oy, Kauhava Palvelukoti Kanerva Oy, Kuhmo Metsätähti Oy, Helsinki 2010 Lehtosara Oy, Lappeenranta Gambiitti-Sopimushoito gsh Oy, Helsinki Human Care Network – hcn Oy, Janakkala Hoivakoti Hella Oy, Kauhava 2009 Leivoyhtiöt Oy, Seinäjoki Perhekeskus Kaarisilta Oy, Lapua n oy ** mehil ä e in 2012 Palvelukoti Omenapuu Oy, Pori Hoivakoti Kolmisointu Oy, Hamina Luhatuuli Oy, Ikaalinen ja Sastamala Hoi'Le Oy, Ylöjärvi Gerocare Oy, Tampere Kuurnan Kartanot Oy, Kontiolahti 2011 Hoitokoti Kultalampi Oy, Hyvinkää Jämsän Palvelukoti Oy, Jämsä Arnisat Hoivapalvelut Oy, Hyvinkää Palvelukoti Rede-Riikka Oy, Savonlinna Pappilankoti Oy, Lappeenranta Rehabia Perniö Oy, Salo Kuurnan Kartanot Oy, Kontiolahti esper i re oy *** Uudenmaan tukitupa Oy, Järvenpää Päijät-Hämeen Hoitokodit Oy, Lahti Saga Care Finland Oy, Turku Narikka Erja-Birgit Oy, Järvenpää ca 2013 y* oo 2012 d * Vuodesta 2007 osa ruotsalaista Attendoa. Listattuina vain osa yrityskaupoista. Entinen nimi Attendo MedOne Hoiva Oy ja Attendo MedOne Oy ** Vuodesta 2006 omistaja ruotsalainen Ambea AB. *** Vuonna 2001 Suomen Punaisen Ristin perustama yritys. Nykyinen omistaja IK Investment Partners, Ruotsi. 11
Pienyrittäjillä toiminnan eetos on ihan toisenlainen. Ei mikään ihme, että ne kiinnostavat sijoittajia.” Vento pitää kehitystä ongelmallisena: kun markkinat keskittyvät, asiakkaiden valinnanvapaus kärsii ja palveluvalikoima kapenee. ”Kunnalle, asiakkaille ja asiakkaiden omaisille halutaan näyttää, että mikään ei muutu, vaikka omistaja vaihtuu. ”Pienet kotipalveluyrittäjät eivät saa isoja tuottoja, mutta esimerkiksi julkisrahoitteisissa vanhusten ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa sijoitetun pääoman tuotto lienee nykyään keskimäärin 20 prosentin luokkaa. Hänen mielestään pienyrittäjät ja suuret yritykset toimivat eri maailmoissa. Jos ne antavat jonkin palvelutuotannon lohkon kokonaan isoille toimijoille, se vaikuttaa ratkaisevasti hoivamarkkinoihin”, Vento sanoo. ”Isot kaupungit ovat tässä aika keskeisessä asemassa. ”Se, että saa itselleen palkkaa yritystoiminnasta on ihan eri asia kuin se, että omistajat ovat kasvottomia pääomasijoittajia. Kohta pitää valita kolmen ison väliltä. royrityksissä, joissa asiakkaat maksavat palvelunsa itse. ”On myös ongelmallista, jos kuntien oma palvelutuotanto loppuu joissakin palveluissa kokonaan. Niihin julkista tukea kanavoituu lähinnä verotuksen kotitalousvähennyksen ja palveluseteleiden kautta. Yrityskauppojen yhteydessä on tavallista, että yrityksensä myyvä pestataan hyvällä kuukausipalkalla töihin ostajan leipiin – ainakin vähäksi aikaa. Jo palveluiden laadun takia olisi hyvä, että on monipuolisia palveluita: kunnallista palvelutuotantoa, järjestöjen palveluita, pienten yritysten tuottamia palveluita ja isompia toimijoita. ” Vuoden 2012 tulostiedot mehiläinen-konserni Liikevaihto: 256,4 miljoonaa euroa (kasvua vuodesta 2011: 8,0 %) Nettotulos: 18,5 miljoonaa euroa Sijoitetun pääoman tuottoprosentti: 35,7 Liiketulosprosentti: 10,6 attendo oy Liikevaihto: 96,9 miljoonaa euroa (kasvua vuodesta 2011: 37,8 %) Nettotulos: 6,2 miljoonaa euroa Sijoitetun pääoman tuottoprosentti: 304,8 Liiketulosprosentti: 8,4 esperi care -konserni Liikevaihto: 71,6 miljoonaa euroa (kasvua vuodesta 2011: 22,2 %) Nettotulos: – 0,62 miljoonaa euroa Sijoitetun pääoman tuottoprosentti: 5,6 Liiketulosprosentti: 2,1 Lähde: pääanalyytikko Henri Elo / Balance Consulting 12. Monopoli on aina huono asia.” Mitä suurempia palvelukokonaisuuksia kunnat kilpailuttavat, sitä ahtaammalle pienyrittäjät joutuvat. Nimikin säilytetään aluksi aivan samana, jotta mielikuva tutusta, turvallisesta ja hyvästä hoidosta säilyy.” T ekeillä olevassa väitöstutkimuksessaan Soili Vento analysoi hoivamarkkinoiden kehitystä pienten hoivayrittäjien näkökulmasta
Eikö yksittäisistä neliöistä voitaisi vähän tinkiä, ettei asumiselle tulisi seinien takia niin paljon hintaa. Mutta tarpeeksi tuli.” Tutkija Soili Vento sanoo ymmärtävänsä pienyrittäjiä, jotka myyvät yrityksensä. Työsuhde loppuu keväällä ja sen jälkeen pitää katsoa, mitä sitä rupeaa isona tekemään. "Kunnalle ja asiakkaille halutaan näyttää, että yrityskaupassa mikään ei muutu." Vennon mukaan pienyrittäjillä on vaikeuksia saada kiinteistöihin tarvittavia pääomia, ja vaatimukset toimitiloille ovat tiukentuneet. ”Jotkut ovat joutuneet lopettamaan toimintansakin, kun on katsottu, etteivät tilat ole enää kelvolliset.” Vento ihmettelee, että esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa vaaditaan jokaiselle asukkaalle isoja neliömääriä ja vessoja, mutta toiminnan sisällöstä ei paljon puhuta. ”Eivät hoivakotiyrittäjät ole juuri miettineet sitä, mistä yrityksen arvo muodostuu. Kun ihmisellä on kaikki omassa yksiössään, hän jumittuu helposti sinne.” Sosiaalipalveluyrityksiin kanavoituu rahaa eri reittejä, eivätkä virkamiehet ja kuntapäättäjät aina ymmärrä rahavirtojen monisäikeisyyttä. Olen vasta 56-vuotias. Verotkin menevät sinne.” V iime vuonna Esperi Care osti Järvenpäässä toimivan Narikka Erja-Birgit Oy:n Erja Saarelaiselta ja hänen yhtiökumppaniltaan. Asukkailla mikään ei muuttunut ja asiakassuhteet kuntiin jatkuvat entisellään. Satsattaisiin enemmän yhteisiin tiloihin ja yhteiseen toimintaan. ”Kunnissa tuijotetaan vain yhtä summaa. Tietysti tässä ostettiin markkinaosuutta pois, mutta myös kehitysvammapuolen osaamista. ”Hyvillä mielillä tässä ollaan. Hoidettavaa kohden pitäisi olla 25 neliötä omaa tilaa ja omat vessat ja 10 neliötä yhteistä tilaa. Kyllähän hoivayrityksenkin myynnistä voi miljonääriksi tulla.” . Olen tehnyt työtä kehitysvammaisten parissa nelisenkymmentä vuotta, aluksi pitkään julkisella puolella.” Kaupassa yrityksen kaikki 30 työntekijää siirtyivät uuden omistajan palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Kauppasummaa en kerro. Varsinkin pääkaupunkiseudulla se muodostuu kiinteistöistä, joiden arvot ovat nousseet. Vuonna 1997 perustettu yritys tarjoaa kehitysvammaisten päivätoimintaa, tehostettua palveluasumista ja tukiasumista kuudessa yksikössä. ”Mielenterveyskuntoutujille yhteisöllisyys olisi tärkeää. 13. Tilavaatimukset menivät mahdottomiksi. Ei esimerkiksi oteta huomioon sitä, että paikallinen yrittäjä maksaa verot kuntaan. Mutta ensin on tarkoitus vähän huilata. Se oli yksi syy yrityksen myynnille. ”Meillä oli pitkään myös kehitysvammaisten tilapäishoitoa, mutta se piti lopettaa. Sen sijaan kunta ei hyödy mitään siitä, kun se ostaa palveluita monikansallisilta yrityksiltä, joiden pääkonttori on Suomen ulkopuolella. Laa- tukriteerit pantiin isoihin neliöihin eikä niinkään hoidon ja toiminnan sisältöihin”, Saarelainen kertoo. Kaikki ne lasketaan myyntihintaan. Yrityskaupoissa maksetaan myös asiakkuuksista. ”Sovimme uuden omistajan kanssa, että me vanhat yrittäjät jatkamme vuoden yrityksen palkkalistoilla, jotta tietotaitomme siirtyisi. Toinen oli Saarelaisen mukaan se, että aika oli oikea: yleensä pientä yritystä on vaikea muuttaa rahaksi, mutta nyt ostajaehdokkaita oli kymmenkunta. Isot yritykset kosiskelevat pieniä hoivayrittäjiä aktiivisesti ja ovat jopa palkanneet työntekijöitä yritysostoja varten. Saarelainen ja hänen yhtiökumppaninsa jatkavat uuden omistajan palveluksessa vuoden määräaikaisella sopimuksella
Brasiliasta tai Etelä-Afrikasta homoavioparit voivat adoptoida 9-vuotiaita tai sitä vanhempia lapsia. Vihkimisiä hoitaviin maistraatteihin on tullut uhkauskirjeitä, ja joihinkin vihkimisiin on kutsuttu poliisit turvallisuutta takaamaan. Perheen sisäinen adoptio ei ole automaattinen oikeus, vaan siihen tarvitaan oikeusprosessi, joka voi kestää vuoden. Monet avioituvat lain huumassa ja ovat pulassa, jos eivät saakaan itse lasta”, sanoo 43-vuotias kahden adoptiopojan äiti Béatrice Cussol kotonaan Malakoffin kunnassa Pariisin liepeillä. Homoavioparit saivat myös adoptio-oikeuden. Ulkomailta adoptoimisen estää monen lapsia adoptioon luovuttavan maan lainsäädäntö. ”E i kannata mennä naimisiin, jos haluaa adoptoida lapsen. R anskan homo- ja lesbovanhempien järjestön apgl:n varapuheenjohtaja Marie-Claude Picardat ei ole tyytyväinen lakiin. Sijaissynnytystä ei hyväksytä eikä ulkomaalaisen sijaissynnyttäjän lapsi saa automaattisesti Ranskan kansalaisuutta. Olemme Malakoffin ensimmäinen homoaviopari”, Royer sanoo. Jo neljätoista vuotta sitten oli selvää, että Cussol ja Royer haluavat lapsia. Jaloissa pyörivät pariskunnan pojat, 6-vuotias Virgile ja 4-vuotias Ferdinand. ”Meidät vihittiin 2. ”Taistelu jatkuu”, Picardat sanoo. Lakia on vastustettu sen voimaantulon jälkeenkin suurissa mielenosoituksissa, joihin on osallistunut myös Timo Soini (ps). Marraskuussa Fontgombault'n kunnanjohtaja ja kunnanvaltuusto uhkasivat erota, jos kunnassa vihitään avioliittoon samaa sukupuolta olevia pareja. Vasta puolimatkan krouvissa Ranska hyväksyi tasa-arvoisen avioliittolain, mutta homojen oikeus vanhemmuuteen jäi silti vaillinaiseksi. Ranskassa ei myöskään tunnusteta ryhmävanhemmuutta 14 eli homo- ja lesboparin yhteisten lasten oikeutta useampaan kuin kahteen viralliseen vanhempaan. pihla hintikka teksti m a i ja ta m m i k u v a t R anskasta tuli viime vuoden toukokuussa yhdeksäs valtio Euroopassa, jossa on tasa-arvoinen avioliittolaki. Selvää. Cussolin vieressä kahvia hörppää hänen vaimonsa Cathy Royer, 47. kesäkuuta. Laki kuului presidentti François Hollanden vaalilupauksiin, ja se oli suuri symbolinen voitto homo- ja lesbopareille, joita Ranskassa arvioidaan olevan yli satatuhatta. Myös keinohedelmöitys anonyymin luovuttajan sukusoluilla on yhä laitonta. Hän sanoo, että poliittisen paineen vuoksi homoavioparien oikeus vanhemmuuteen jäi puolitiehen. Lain puolesta äänesti 333 ja sitä vastusti 225 parlamentin jäsentä
Viime kesänä naimisiin menneet Beatrice Cussol ja Cathy Royer odottavat oikeusprosessia. 15. Tuomari päättää, saako myös Royer juridisen vanhemmuuden Cussolin yksinään adoptoimiin poikiin, Virgileen ja Ferdinandiin
Noisy-le-Grandin kunnassa asuva pari meni syyskuussa naimisiin, jotta Manuella voisi adoptoida lapset. Stéphanie synnytti Lauranetyttären viisi vuotta sitten. Stéphanie ja Manuella Galipaud-Dufourin perheessä adoptioprosessi on kesken. 16. Maaliskuussa perheeseen syntyy toinen lapsi. Hän kävi hedelmöityshoidoissa Belgiassa
Samaa sukupuolta olevien parisuhteen rekisteröinti on ollut Suomessa mahdollista vuodesta 2002. Tuli kaksi keskenmenoa, ja ravaaminen belgialaisella klinikalla kävi kalliiksi. Parin tilanne ja suhde lapsiin tarkistettiin. Adoptio-oikeus olisi samanlainen kuin heteropareilla. ”Prosessi oli samanlainen kuin heteropareillakin”, vahvistaa Lillen adoptiosta vastannut lakimies Amélie Machez. Cussol adoptoi Ferdinandin aikoinaan ehdottomalla adoptiolla, mutta Virgilen adoptio on ns. Oikeusprosessi jännittää Royeria ja Cussolia. Näin seksuaalista suuntautumista ei olisi pakko tuoda esille, kun kysytään siviilisäätyä. Hän ei voi viedä heitä esimerkiksi lääkäriin. Vuonna 2009 Cussol matkusti Haitiin hakemaan 2-vuotiasta Virgileä ja pari vuotta myöhemmin Ferdinandia Guineasta. 17. L okakuussa Lillessä hyväksyttiin ensimmäinen uuden avioliittolain mukainen perheen sisäinen adoptio. Entä jos oikeus myöntää Royerille juridisen vanhemmuuden vain toiseen pojista. ”Naiset avioituivat heinäkuussa ja vein paperit heti oikeuteen. Aloite luovutettiin eduskunnalle joulukuussa. apgl-järjestön Picardat sanoo, että on täysin tuomarista kiinni, millainen päätös adoptiohakemukseen tulee. Lakialoitteessa rekisteröity parisuhde halutaan poistaa ja siirtyä pelkkään avioliittoon. Siinä osa laillisis- ta yhteyksistä biologisten vanhempien kanssa säilyy. ”Emme halunneet lisää lapsia, joten päätimme mennä heti naimisiin, jotta Cathy voisi adoptoida pojat”, Cussol sanoo. yksinkertainen adoptio. Viime syyskuussa aviopari kävi notaarin luona allekirjoittamassa adoptiopaperit, ja tammikuussa he jättivät adoptiohakemuksen Nanterren oikeuteen. Pari päätti, että opettajana työskennellyt Cussol hakee adoptio-oikeutta yksin. Ranskan tavoin aloitteessa ajetaan avioliitto-oikeutta homopareille. Se oli ainoa mahdollisuus saada lapsia. Avioliitossa elävä transsukupuolinen ei sukupuolenvaihdon yhteydessä vaihtaisi siviilisäätyään rekisteröityyn parisuhteeseen tai toisinpäin. Päätös tuli kolme kuukautta anomuksen jälkeen.” . Homoaviopari saisi oikeuden yhteiseen sukunimeen ilman eri anomusta. Suomessa edetään kansalaisaloitteella S uomessa Tahdon 2013 -kampanja keräsi viime vuonna 164 069 allekirjoitusta tasaarvoista avioliittolakiehdotusta koskevaan kansalaisaloitteeseen. Ennen oikeuden myönteistä adoptiopäätöstä Royerilla ei ole oikeuksia lapsiinsa. oli myös, että raskaaksi hankkiutuu Cussol. Homoparit saavat hedelmöityshoitoja yksityisillä klinikoilla, mutta julkisessa terveydenhuollossa hoito on toistaiseksi evätty. ”Perheen näkökulmasta olisi hyvä, että avioliiton jälkeen adoptio olisi automaattinen”, Cussol sanoo. Perheen sisäinen adoptio tuli mahdolliseksi 2009. Ennen oikeuden myönteistä päätöstä Royer ei voi viedä lapsiaan lääkäriin
Tekstiviestejä 13–17-vuotiaat amerikkalaiset lähettävät joka kuukausi keskimäärin 3 364. Viime vuoden lopulla julkaistun tutkimusraportin mukaan hyvät suhteet vanhempiin suojaavat myöhemmin masennukselta. Vain joka kymmenes pystyy ponnistamaan alimmasta tuloviidenneksestä ylimpään, käy ilmi Outi Sirniön, Pekka Martikaisen ja Timo M. Vanhempien ero voi lisätä psyykkisiä ongelmia ja heikentää sosioekonomista asemaa. Eipä osannut Postman arvata millaista on meno 2010-luvulla, kun telkkarin oheen on tullut netti ja kaiken voi tehdä puhelimellaan missä hyvänsä. Helsingin yliopiston tutkimuksessa tarkastelAmerikkatiin vuosina 1973–1976 laiset teinit syntyneitä naisia ja lähettävät miehiä noin 30-vuotiaina. Vuonna 2005 ruoka-apuun käytettiin 20,9 miljardia euroa. Tutkimusten mukaan lasten liiallisella television ja muun median käytöllä on yhteyksiä lihavuuteen, univaikeuksiin, oppimiskykyyn ja aggressiivisuuteen.. Saxell tutki kolesterolilääkevalintoja perusterveydenhuollossa. Se on yli kaksi prosenttia liittovaltion kaikista menoista. mukaan saavutettu sosioekonominen asema kertoo myös loppuelämän asemasta. Kauppisen tutkimusartikkelista. Lääkärin vaihtuminen heikentää hoitoa Lääkäreiden tiheä vaihtuminen voi heikentää potilaan hoitoa, selviää Tanja Saxellin Helsingin yliopistossa tekemästä kansantaloustieteen väitöstutkimuksesta. Selvitykseen osallistuneista romaninaisvangeista puolet ei ollut suorittanut peruskoulua loppuun. Viime vuonna liittovaltio käytti ruoka-apuun 55,7 miljardia euroa. Tuomiot olivat yleensä lyhyitä, mutta niitä kasautui samoille ihmisille. Osa naisista oli syrjäytynyt myös romaniyhteisöstä. Naiset näkivät rikostensa taustalla talousvaikeudet, päihteiden käytön ja ystäväpiirin vaikutuksen. Tällä hetkellä jenkkilapset tuijottavat ruutujaan peräti kahdeksan tuntia päivässä. tutkittuja juttuja P ienituloisen perheen lapsesta tulee harvoin suurituloinen aikuinen. Kaikkein suurtuloisimpien lapsista joka kolmas on itse kolmikymppisenä suurituloisten joukossa. 18 ediatutkija Neil Postman oli 1980luvulla huolissaan informaatioähkystä ja kysyi klassikkokirjansa otsikossa: Huvitammeko itsemme hengiltä. ly hy et USA:ssa joka kuudes saa ruoka-apua Yhdysvaltain maatalousministeriön ruoka-avustusohjelman piirissä on jo 47,6 miljoonaa ihmistä, eli lähes joka kuudes usa:n kansalainen. Hoidon alussa reseptilääkkeiden vaikutukset ovat usein epävarmoja, ja lyhyessä hoitosuhteessa lääkäri luottaa muiden lääkäreiden aiempiin valintoihin eikä ole valmis etsimään parasta mahdollista lääkitystä. Apua myönnetään keskimäärin 97 euron arvosta kuussa, ja sitä saavien kotitalouksien keskimääräiset nettotulot ovat 245 euroa kuussa. Ruotsissa aiemmin yli 3 000 tehtyjen tutkimusten tekstiviestiä 30-vuotiaana kuukaudessa. M Romaninaisvangit nuorempia kuin muut naisvangit Vankilaan joutuvat romaninaiset ovat muita naisvankeja nuorempia ja vähemmän koulutettuja, käy ilmi selvityksestä, jonka teki Naisten vuoro -projekti. Amerikkalaiset lastenlääkärit antoivat viime lokakuussa Pediatrics-lehdessä suosituksen, jonka mukaan lasten ei pitäisi viettää näyttöpäätteiden ääressä enempää kuin kaksi tuntia päivässä. thl on puolestaan tutkinut lapsuuden perheen vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin jo 26 vuotta jatkuneessa seurantatutkimuksessa
Tulevaisuudessa rikoksen tekijä voi joutua maksamaan 50 euron rikosuhrimaksun, jos uhripoliittisen toimikunnan ehdotus toteutuu. Maksu perittäisiin kaikista sellaisista rikoksista, joista voidaan tuomita vankeutta. Maksulla katettaisiin osa rikosten uhrien tukipalveluiden kuluista. Ei ihme, kun kerran asiantuntijatkaan eivät osaa kiteyttää, mitä kuntoutuksella oikeastaan tarkoitetaan. satunnaislukuja Yksinasuvien osuus asuntokunnista 2012: 41,5 % * Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus 19 et 15,7 % Vakuutuslääkärien koulutus pitäisi siirtää yliopistoon, esittää sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon (kok) johtama työryhmä. Rikosuhrimaksua valmistellaan oikeusministeriössä M ikä seuraavista ei ole kuntoutusta: ammatillinen koulutus, kuntouttava työtoiminta, työkokeilu, työpaikkakokeilu, työvalmennus, koulutuskokeilu, täydennyskoulutus, kuntouttava työote, sopeutumisvalmennuskurssi, fysioterapia, mummojumppa, opaskoira, sosiaalityö, asiakasyhteistyöryhmä, kulttuuri- ja liikuntaseteli. hy Yksinasuvien osuus asuntokunnista 1960: Vakuutuslääkärien koulutus yliopistoon ly YHÄ USEAMPI YKSIN KOTONA*. Kelan tutkimusosasto on julkaissut kokoomateoksen nimeltä Kuntoutus muuttuu – entä kuntoutusjärjestelmä. Tupakoivien kokonaismäärä tosin lisääntyi samassa ajassa yli 200 miljoonalla väestönkasvun vuoksi. Jos kuntoutuksen asiantuntijoilta kysytään, monen mielestä ne kaikki ovat. Risikon johtama työryhmä esittää lakiin myös nykyistä tarkempia vaatimuksia vakuutuslääkäreiden päätösten perusteluun. Nosteessa 1/13 kerrottiin vakuutusoikeuden lääkäreiden kytköksistä vakuutusyhtiöihin. Ruotsissa ja Tanskassa on käytössä vastaava malli. Koulutusjaksosta vastaisi Helsingin yliopiston Hjelt-instituutti. Nyt vakuutuslääkäreitä kouluttavat vakuutusyhtiöt ja sosiaalivakuutuslaitokset. Samassa lehdessä julkaistun toisen tutkimuksen mukaan vuosina 1980–2012 yli 15-vuotiaiden päivittäinen tupakointi väheni maailmanlaajuisesti 41 prosenttia. Taistelu tupakkaa vastaan kannattaa Yhdysvalloissa on 50 vuodessa onnistuttu estämään kahdeksan miljoonan ihmisen ennenaikainen kuolema tupakkaverolla ja valistuksella, osoittaa The Journal of the American Medical Associationin julkaisema tutkimus. Toisten mielestä taas ei. Sen luettuaan ymmärtää, miksi suomalaista kuntoutusjärjestelmää moititaan sekavaksi ja monimutkaiseksi. Rikosuhrimaksuun liittyvää lainsäädäntöä valmistellaan oikeusministeriössä. Mutta yksi asia on selvä: kuntoutusta tarjotaan nykyisin ratkaisuksi ongelmaan kuin ongelmaan
Päivillä kuultiin jymyuutinen: hyvinvointivaltio on julistettu päättyneeksi. Uusia vakansseja saatiin lopulta terveyspalveluihin sekä sosiaalityöhön, lastensuojeluun ja kehitysvammahuoltoon. Henkilöstöä on lomautettu kahtena vuonna peräkkäin ja sama linja jatkuu. Jos opiskelu ei suju, nuori saa tehdä hommia pientä korvausta vastaan. Tämä malli saattaisi kiinnostaa sosiaalija terveysministeri Paula Risikkoa (kok) ja muita vastikkeellisen sosiaaliturvan puolestapuhujia. Kuninkaan ajatuksista kertoi Kelan tutkimusjohtaja, professori Olli Kangas. Tanska on vastikkeellisen sosiaaliturvan edelläkävijä. Seminaarihyrrä päättää, mistä raportoidaan. Kaupungin tulot eivät riitä kattamaan menoja, pääoma on syöty ja teemme alijäämää.” lea suoninen-erHiÖ. Hänen mielestään ihmisten on otettava itse vastuu tulevaisuudestaan ja luotava omat sosiaaliset ja taloudelliset turvaverkkonsa. Siellä ei vuoden vaihteen jälkeen enää anneta alle 30-vuotiaille toimeentulotukea, vaan heidät ohjataan opiskelemaan ja opintotuelle. Suur-Saloon rakennettiin uusi, uljas kaupungintalo. Samaan aikaan esimiehiä irtisanotaan ja siirretään muihin tehtäviin pienemmällä palkalla. Puheenvuorossaan Kangas analysoi yhteiskunnan muutoksia, kuten sosiaaliturvan vastikkeellisuus-ajattelun leviämistä ja poimi keskusteluun muitakin ajankohtaisia vinkkejä ulkomailta. Nyt avi on puuttunut lastensuojelun ongelmiin. Yllättävää kyllä Hollannin malli näyttää toimivan: puistot pysyvät siisteinä ja ohikulkijat ovat tyytyväisiä, kun näkevät örveltäjien tekevän jotain hyödyllistä. Sosiaali- ja terveyslautakunta kävi tämän vuoden budjetista kovaa vääntöä. Toissa syksynä Nokia sulki Salon matkapuhelintehtaansa ja sen jälkeen pudotus on ollut nopea. H Y osa 6 Vastikkeellista olutta T ällä kertaa hyrrä osui aikuissosiaalityön päiville, jotka pidettiin tammikuussa Jyväskylässä. N S kuntavahti Noste saa kutsuja erinäisiin tilaisuuksiin. Kuntaliitoksia markkinoidaan sillä, että leveät hartiat kantavat kapeita paremmin, mutta Nokia-kaupungin kokemukset kyseenalaistavat suuruuden ekonomian. Vaan olisivatko he valmiita kokeilemaan hollantilaista vaihtoehtoa, jossa patistetaan töihin puistossa istuskelevia juoppoja. E M I I R A A R R Ä . e r ja sa a r i n e n 20 Salo, suuruuden hulluutta V iisi vuotta sitten Salo ja sen yhdeksän ympäryskuntaa löivät hynttyyt yhteen. Kaikkia lakisääteisiä palveluita ei ole pystytty hoitamaan: viime kesänä Lounais-Suomen aluehallintovirasto määräsi uhkasakon uhalla kaupungin hoitamaan neuvola- sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon säädösten mukaisesti. Virkamieskunta paisui, kun liitoskuntien työntekijät saivat lain takaaman viiden vuoden irtisanomissuojan. Kaupungin väkiluku on vähentynyt melkein tuhannella alle 55 000:een, omakotitalojen hinnat ovat pudonneet paikoin viidenneksen ja tuoreimmat työttömyysluvut huitovat lähellä 17:ää prosenttia. Julistuksen on antanut Euroopan nuorin monarkki, Hollannin kuningas Willem-Alexander. Vuoden 2014 talousarvion saatesanoissa kaupunginjohtaja Antti Rantakokko tiivistää tilanteen: ”Kaupunkimme taloustilanne on kriittinen. Jos juopot siivoavat oman kotipuistonsa, he saavat vastikkeeksi päivittäin kymmenen euroa, viisi olutta ja tupakkaa