IRTONUMERO 8,60 VAALI AIVOTERVEYTTÄSI Perhe mukaan Perhe mukaan joulun joulun valmisteluihin valmisteluihin Tehokas Tehokas sohvajumppa sohvajumppa Nivelrikko on sairauksien kirjo Nivelrikko on sairauksien kirjo Talven ja kevään paikallistoiminta TIETOA NIVELRIKOSTA JA MUISTA NIVELSAIRAUKSISTA 4/2021 NIVELRIKKOKYSELY
Askeltesi tukena Niveltie 4, Tampere | 03 311 715 | www.coxa.fi. Coxassa jokainen asiakas huomioidaan yksilönä – haluamme parantaa elämänlaatuasi hyvin hoidetulla tekonivelleikkauksella. Tervetuloa! Coxa – Vaikuttavinta tekonivelkirurgiaa. Ystävällinen palvelu on meille kunnia-asia! Voit tulla Coxaan kaikkialta Suomesta julkisilla hinnoilla. Meillä olet osaavissa ja varmoissa käsissä
3/2022 19.9. 2/2022 13.6. krs, 00100 Helsinki puh. Päätoimittaja Tupu Sammaljärvi Taitto Sonja Aitamurto Kansikuva Vastavalo Paino PunaMusta Painos 11 000 kappaletta Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Nivelyhdistys Yliopistonkatu 5, 7. Irtonumero 8,60 euroa Vuosikerta 33 euroa Julkaisija Suomen Nivelyhdistys ry Ilmestymispäivät 2022 1/2022 21.3. 050 5252 098 ma–pe 9–12 toimisto@nivel.fi ISSN 1459-2568 Aikakausmedia ry:n jäsen 4/2021 3 SISÄLLYS 4 Pääkirjoitus On tauon ja levon aika 5 Martat neuvoo valmistautumaan joulunpyhiin 8 Nivelrikkokyselyn tuloksia 14 Nivelrusto voi toipua osittain 16 Kelan Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 18 Osteoporoosin hyvä hoito kannattaa Reuma muuttui näkymättömäksi 19 Aivoterveys on pääasia 22 Vapaaehtoistyöntekijä Annis korostaa liikunnan merkitystä 23 Venyy-tangosta apua selkävaivoihin 24 Nivelrikko on sairauksien kirjo 25 Tehokas sohvajumppa 29 Ortopedi Esko Kaartinen miniwebinaarin asiantuntijana 32 Nivelrikko laittoi Mervi Loimaisen harrastukset uusiksi 33 Finnilän väitöstutkimus esittää uusia menetelmiä 34 Webinaari: Nivelrikon ennaltaehkäisyn kulmakivet 36 Uni ja kipu kulkevat käsi kädessä 38 Yhdistyksen nettisivut uudistuvat 39 Uusi päätoimittaja Tupu Sammaljärvi esittäytyy 40 Kirjoja esittelyssä 41 Vuoden vapaaehtoinen: Eeva Suojanen 42 Uutiset 43 Kentällä tapahtuu 44 Nivelkanavalla Hannele 45 Lääkärit vastaavat 46 Kysy kivusta 47 Myytävät tuotteet 49 Ristikko 50 Paikallistoiminta 52 Syyskokous 3. 4/2022 12.12
PÄÄKIRJOITUS Toinen koronavuosi on pian eletty. Onnea, Eeva! Nivelpiirien toiminta jatkuu ensi vuonna entiseen tapaan. Hallituksen tehtävänä on selvittää ensi kevään aikana, jatkavatko nivelpiirit ensi vuoden jälkeen nykyisen kaltaisesti vai rekisteröimmekö alueelliset toimijat. On aika kiittää lehden lukijoita sekä kaikkia eri tavoin Nivelyhdistyksen ja piirien toimintaan osallistuneita sekä erityisesti henkilökuntaa. Viime keväänä järjestimme Nivelterveysviikon yhdessä Turun Seudun Nivelyhdistyksen kanssa. Kulunut vuosi on ollut monella tapaa raskas, mutta hyvällä yhteistyöllä selvisimme tästäkin vuodesta. Koronasta huolimatta monet nivelpiirit ovat pystyneet järjestämään liikuntatunteja myös tämän vuoden aikana. Viikko 14 ensi vuonna on meidän yhteinen nivelterveysviikkomme. Jatkoa on tulossa. Pidetään huolta läheisistämme sekä itsestämme. Olemme uudistaneet jäsenrekisterimme. Hyvä näin. Yhdistyksemme syyskokous pidettiin hyvissä tunnelmissa marraskuussa. Toivon heiltä tuoreita ajatuksia yhdistyksen toimintaan. Raija Rapo, Leena Aunola ja Anni Suni jäivät pois. Arvokkaan tittelin sai Eeva Suojanen Forssasta. Hallituksen kokoonpano muuttui hieman. Nyt on joulutauon ja levon aika. Jäljellä ovat joulu ja valmistautuminen Uuteen Vuoteen. Palautteen innoittamina lisäämme verkossa toteutettavaa toimintaa: mm. Erilaisista yhdistyksen toimintaa häirinneistä esteistä huolimatta voimme olla tyytyväisiä moniin asioihin. Kiitokset heille. Muistetaan liikkua. Olemme järjestäneet virtuaalista toimintaa verkossa. etäjumppaa, luentoja, keskustelutilaisuuksia sekä vertaistukea. Uusina hallitusjäseninä aloittavat Arja Kekoni, Riitta Rantala ja Seppo Lind. Syyskokouksessa julkistettiin hallituksen valitsema Vuoden vapaaehtoinen. Osallistujamäärät siellä ovat kovassa kasvussa. Olemme uudistamassa verkkosivut. Se mahdollistaa entistä jouhevamman yhteydenpidon jäsenistöön. Toivottavasti näemme heidät edelleen piirien toiminnassa. Tämä on iso asia, josta toivomme keskustelua ja vuoropuhelua eri toimijoiden kesken. Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta! Sisko Seppä puheenjohtaja On tauon ja levon aika Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta Niveltiedon lukijoille ja yhteistyökumppaneille! 4. Toivottavasti uudet sivut helpottavat myös yhteydenpitoa ja tiedon jakamista jäsenille sekä nivelrikkoon sairastuneille
Itselleni tulee joulutunnelma jouluruokien laittamisesta, mutta niistäkin voi tehdä vain ne omat bravuurit, ne, joissa tietää onnistuvansa. TUPU SAMMALJÄRVI JORMA JÄMSEN/VASTAVALO.NET Jouluntuntu voi syntyä pienistä omista ja rauhallisista hetkistä. Siisteyden tuntua saa hyvin siitäkin, kun siivoaa vessan. – Jos vaikka havahtuu siihen, että ei ole ehtinyt tekemään joulusiivousta, siivoaa vain ne paikat, joissa jouluna enimmäkseen ollaan. Voi siivota olohuoneen, mutta jättää makuuhuoneet ja lastenhuoneet vähemmälle. N IIN Martta kuin Outi Mehto onkin, käy usein niin, että joulu jo kolkuttelee ovella, kun valmistelut ovat vielä vaiheessa. – Silloin meidän perheemme istuu alas ja miettii, mitä kukin haluaa kaikista eniten. Ja perhe kannattaa valjastaa valmisteluihin mukaan, voimat on hyvä yhdistää. On siis hyvä pysähtyä sen äärelle, mistä kenellekin joulu tulee. Lapset tykkäävät osallistua, ja samalla he pääsevät mukaan traditioihin ja oppivat kotitöitä. Lapset voivat oman ikätasonsa mukaan pyyhkiä pölyjä ja pilkkoa vihanneksia. Lohivoileipä, radio ja kirja Lohivoileipä, radio ja kirja ”Istutaan alas ja mietitään yhdessä, mitä kukin joulun ajalta kaipaa – ja tehdään niitä asioita.” Näin neuvoo Outi Mehto, Marttaliiton koordinaattori, valmistautumaan joulunpyhiin. Outi Mehto kertoo nauttivansa muun muassa lohivoileipien teosta ja radion kuuntelusta. ADOBE STOCK 5 NIVELTIETO 4/2021. Kaikkea ei tarvitse olla eikä kaikkea tarvitse tehdä itse
– Läheisiä voi muistaa puheluilla, ja älylaitteilla voi tehdä joulutervehdysvideoita. Avoin puhe on tärkeää, muuten paljon jää oletusten varaan. Outi Mehto kyseli syksyllä läheisiltään – kun jouluun oli sata yötä -, mistä heille tulee joulu. Aineettomana lahjana voi antaa vaikkapa lupauksen hotellimatkasta kotikaupungissa tai yhteisestä illallisesta, jonka menun lahjan saaja saa valita. Ja säästäähän siinä aikaa, kun ei tarvitse ravata kaupoissa. Tuoksu jää leijailemaan kotiin vielä seuraavaksi päiväksikin. Avointa puhetta Rauhan löytäminen voi olla vaikeaa, jos on sentyyppinen ihminen, joka haluaa kovasti tehdä kaikkea. – Aineettoman lahjan voi paketoida vielä vaikka jouluaattona. Teen glögin teestä ja laitan mukaan muun muassa paljon anista ja kanelitankoja. Jos taas tuntuu siltä, että kaipaa järjestystä, jotta voisi rentoutua, voi keskittyä kodin siisteyteen ja hankkia ruokia enemmän valmiina. – Sekä lapset että aikuiset vastasivat, että joulu tulee tunnelmasta, musiikista, pysähtymisestä ja rauhoittumisesta, tuoksuista ja rauhasta. Se on kivaa yhteistä puuhaa, ja siitä tulee ihana tuoksu kotiin. – Usein ajatellaan – mutta sitä ei sanota ääneen -, että muilla on paljon odotuksia. Palvelutiskiltä ruokaa Jos ei ole intoa kauheasti panostaa jouluvalmisteluihin, voi tunnelmaa luoda paitsi hämärtämällä valoja myös laittamalla jouluvalon, kynttilän tai led-valon ja maljakkoon muutaman koristellun oksan, tuomalla kotiin tuoksuvan joulukukan – jos sitä ei allergia estä – ja laittamalla itselle mieluista jouluruokaa. Jos kaikkea ei halua tai jaksa tehdä, saa esimerkiksi markkinoilta monenlaista. On hyvä katsoa muiden tekemistä armollisesti. Kannustan siihen: kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Itse keitän glögiä iltaisin. Marttojen jouluvinkkejä löytyy muun muassa osoitteesta https:// www.martat.fi/sovellus/ OUTI MEHTO Outi Mehto muistuttaa, että aineettoman lahjan voi paketoida vielä vaikka jouluaattona. – Jos taas kodin viimeisen päälle puunaaminen ei ole tärkeää, voi keskittyä ruokahommiin. Joululeivonnaisten suhteen Outi Mehto neuvoo tekemään samoin. – Joulunaluspäivinä järjestetään erilaisia tilaisuuksia, joihin kannustan yksinäisyyttä kokevia lähtemään mukaan kohtaamaan ihmisiä. 6 4/2021 NIVELTIETO. Ei siitä, kuinka puunattu koti on tai kuinka monta laatua ruokaa on pöydässä. Ja se Marttojen kuuluisa ohjehan kuuluu, että jos et vietä joulua kaapissa, jätä se siivoamatta. – Pipareiden leipomiseen – vallankin pienten lasten kanssa – kannustan. – Olen sukupolvea, joka ei radiota kauheasti kuluta, mutta kannustan radion kuunteluun: siinä on jännä kollektiivinen tunnelma. – Silloin kannattaa jakaa tehtäviä. Moni haluaa pestä uunin ennen kinkun paistoa, mutta sen voi hyvin tehdä toiste. Oma tapa tehdä ei välttämättä ole ainoa oikea. Tärkeää on olla itselleen ja muille armollinen. ADOBE STOCK Tunnelmaa saa hämärtämällä valoja. Näissä tilaisuuksissa voi kokea kollektiivista joulutunnelmaa. Usein käy niin, että perheessä joku polttaa itsensä loppuun jouluvalmisteluilla eikä ehkä luota, että muutkin osaavat tehdä. Ihmisiä kohtaamaan Jouluna toiset ovat yksin ja nauttivat siitä, kun voivat viettää sellaista joulua kuin haluavat. Toiset kaipaavat yhteistä joulua. Toiveet on hyvä sanottaa. Mehto itse nauttii jouluna omista hetkistään radiota kuunnelleen, hyviä lohivoileipiä tehden ja kirjaa lukien. Lapset kaipaavat tavaroita, mutta muille ne eivät ole useinkaan tarpeen. – Moni itsekseen joulua viettävä voi hankkia kaupan palvelutiskiltä sopivan määrän ruokaa. – Silloin eivät pölyt ja kaaoksetkaan näy. Ehtii myöhemminkin. Aineettomia lahjoja Jos käy niin, ettei ole uhrannut paljon ajatuksia jouluvalmisteluille ja lahjat ovat hankkimatta, Outi Mehto kannustaa miettimään aineettomia lahjoja. Outi Mehto kannustaa puhumaan
Anna hautua 3–5 minuuttia sen mukaan, kuinka vahvaa juomasta haluat. 2. Ripottele pinnalle ripaus kanelia. Sekoita kaikki ainekset keskenään. 3. 4. Mittaa juoma, 1 rkl mausteseosta ja tähtianis kattilaan. Mausteinen teejuoma Valmistusohje 4 dl kaurajuomaa tai maitoa 1 rkl mausteseosta 1 tähtianis 1 rkl tai 1 pussi mustaa teetä 1 rkl hunajaa 0,5 dl kookostai vispikermaa Mausteseos 4 rkl jauhettua kanelia 1,5 rkl jauhettua kardemummaa 1 rkl jauhettua neilikkaa 2 tl jauhettua inkivääriä 1 tl vaniljasokeria Koristeluun kanelia 1. Lähde: Martat 7 NIVELTIETO 4/2021. Ota kattila pois levyltä ja lisää joukkoon tee. Säilytä seos tiiviskantisessa astiassa. Vatkaa kerma löysäksi vaahdoksi. Tee ensin mausteseos. Kuumenna ja hauduta muutama minuutti. Siivilöi juoma ja sekoita joukkoon hunaja. Mausteseoksesta riittää useaan annokseen. Kaada juoma laseihin ja nosta päälle nokare kermavaahtoa
8 4/2021 NIVELTIETO. – Kysely vahvisti käsitystä, että terveelliset elintavat, erityisesti liikunta ja painonhallinta, olivat yhteydessä parempaan hyvinvointiin ja toimintakykyyn erityisesti niillä, joilla kipu oli keskivaikeaa tai vaikeaa. – Kipukokemus vaikuttaa hyvin kokonaisvaltaiselta asialta nivelrikkoa sairastavan elämässä. Yleisin diagnoosi oli polven nivelrikko, noin 40 prosentilla vastaajista. Yleisimmät lääkkeet olivat ilman reseptiä saatavat kipulääkkeet. Melkein puolet vastaajista totesi, että heillä on hyvä ymmärrys sairaudestaan. Lähipiirin koettiin pienentyneen sairauden myötä. Määrä oli oikein hyvä, toteaa Arttu Niskasaari NHG:ltä. – Keskimäärin vastaukset olivat enemmän kahdeksikon kuin viitosen puolella, Niskasaari sanoo. Peräti 94 prosenttia vastasi, että Niveltieto-lehti on Kysely Sairaus tuottaa yksinäisyyttä TUPU SAMMALJÄRVI Suomen Nivelyhdistyksen ja Pfizer oy:n teettämästä kyselystä käy ilmi, että nivelrikkopotilaiden kokemat kivut vaikuttavat selvästi hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Yleisin polven nivelrikko Suurimalla osalla vastaajista oli jokin lääketieteellinen diagnoosi nivelrikosta. Kipuja oli vastaajilla tasaisesti ja koko ajan. – Pahimmillaan kivut kuvattiin hyvinkin koviksi. Nordic Healthcare Groupin (NHG) toteuttaman kyselyn tulokset kertovat myös muun muassa elintapojen myönteisestä vaikutuksesta hyvinvointiin. T OUKO–SYYSKUUSSA 2021 toteutetun kyselyn tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä nivelrikkoa sairastavien kokemuksista diagnoosien ja lääkityksen osalta mutta myös saada tietoa heidän kokemastaan henkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta elämänlaadusta. He kokivat saaneensa riittävästi tietoa hoidoista ja lääkityksestä. Sen jälkeen tulivat tulehduskipuvoiteet ja kolmantena reseptillä saatavat tulehduskipulääkkeet. Vastaajat olivat enimmäkseen yli 65-vuotiaita, mikä osaltaan selittää, miksi noin puolet oli kärsinyt kivuista jo yli kymmenen vuotta. Opioideja käytti 14 prosenttia vastaajista. Niveltieto-lehti sai arvostusta Vastaajista 67 prosenttia toivoi potilasyhdistykseltä tietoa uusista lääketieteellisistä tutkimuksista, ja puolet kaipasi vinkkejä arkeen ja kursseja nivelrikkoa sairastaville. – Etupäässä kyselyä mainostettiin jäsenistölle, ja suurin osa – 96 prosenttia – vastaajista olikin yhdistyksen jäseniä. Eli mitä enemmän kipua, sitä enemmän liikunta ja painonhallinta auttoivat, Niskasaari toteaa. Noin 20 prosentilla oli useampi kuin yksi nivelrikko. Pahimmillaan kivut olivat merkittäviä ja ne vaikuttivat selvästi hyvinvointiin ja toimintakykyyn – kyse on ihmisen elämänlaatuun merkittävästi vaikuttavasta asiasta, Arttu Niskasaari sanoo. Elintavat yhteydessä parempaan hyvinvointiin Kun kysyttiin, millaisena vastaaja kokee oman fyysisen terveytensä, painottuivat vastaukset 1–10-asteikolla viitosesta kahdeksikkoon. Kysely toteutettiin avoimena eli kutsu osallistua oli Suomen Nivelyhdistyksen verkkosivuilla, ja se esitettiin myös yhdistyksen uutiskirjeessä. Henkinen hyvinvointi painottui kahdeksikkoon, ja myös sosiaalinen hyvinvointi – esimerkiksi osallistuminen yhteiskuntaan ja toimivat ihmissuhteet – oli plussan puolella. Vaikeimmillaan kipujen kuitenkin kerrottiin olevan keskimäärin kahdeksikon luokkaa. Arttu Niskasaari sanoo, että sairauden koettiin rajoittavan harrastuksia, ja puolet vastaajista oli kokenut yksinäisyyttä sairaudesta johtuen. Kaikkiaan vastauksia saatiin 1200. Vastaajien kipukokemukset kyselyhetkellä olivat viiden luokkaa, kun asteikko oli yhdestä kymmeneen
– Kipu vaikuttaa siis monin tavoin nivelrikkopotilaiden toimintakykyyn ja hyvinvointiin. – Tukipuhelinpalveluja tai virtuaalitoimintaa ja vertaistukipalveluita ei kaivattu lisää, mikä saattaa kertoa, että niihin ollaan nykyisellään tyytyväisiä, Niskasaari miettii. ADOBE STOCK Huomio potilaiden arkeen Milla Summanen Pfizerilta sanoo, että potilaskeskeisenä yrityksenä Pfizerille on ensiarvoisen tärkeä ymmärtää ja huomioida potilaiden kokemuksia ja arkea toiminnassaan. Vastanneista 28 % kertoi kivun olleen voimakasta (kipujanalla yli 7) keskimäärin viimeisen kuukauden aikana. ARTTU NISKASAARI 9 NIVELTIETO 4/2021. Pahimmillaan voimakkaasta kivusta oli edellisen kuukauden aikana kärsinyt 60 % vastaajista. – Sehän on ihan älyttömän hieno tulos, Niskasaari huomauttaa. – Tuloksista käy muun muassa ilmi, että puolet kyselyyn vastanneista on kärsinyt nivelkivuista yli 10 vuotta. Muutenkin yhdistyksen tiedonjakamiseen oltiin tyytyväisiä: 75 prosenttia piti sitä erittäin tai jokseenkin hyvänä. Vastanneista 39 % arvioi fyysisen terveytensä huonoksi tai erittäin huonoksi, henkisen hyvinvointinsa arvioi huonoksi tai erittäin huonoksi 25 % vastaajista. Summanen toteaa, että kyselytutkimuksen tulosten mukaan terveelliset elämäntavat olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä korkeampaan raportoituun hyvinvointiin ja toimintakykyyn. erittäin tai jokseenkin hyvä. – Kyselyn tulokset antavat tärkeää tietoa nivelrikkopotilaiden tarpeista ja siitä, miten kaikin tavoin nivelrikko vaikuttaa heidän elämäänsä
Noin 20 %:lla oli useampi kuin yksi diagnoosi. 94 % 5 % Henkilöt joilla on useampi kuin yksi nivelrikkodiagnoosi 20 % 80 % Kyllä Polven nivelrikko Lonkan nivelrikko Moninivelrikko Sormien nivelrikko Muu nivelrikko (esim rangan alue tai jalkaterä) 41% 21% 19% 24% 19% Ei Kyllä Ei 2021 nivelrikkokyselyn tuloksia Nivelrikkokyselyn vastaajista suurin osa on naisia (n. Kipulääkkeet ilman reseptiä, tulehduskipulääkkeet ja reseptillä saatavat tulehduskipulääkkeet olivat käytetyimpiä lääkkeitä nivelrikkokivun hoidossa. 90%) ja eläkeikäisiä (n. VA ST AA JI A 19 24 35 70 82 121 134 187 288 162 65 50 100 150 200 250 300 350 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 KIVUN VOIMAKKUUS Kuinka voimakasta nivelkipusi on ollut PAHIMMILLAAN edellisen 30 päivän aikana. Noin puolella vastaajista oli korkeakoulututkinto, noin puolella sitä alempi tutkinto tai ei tutkintoa. 10 4/2021 NIVELTIETO. Suurimmalla osalla vastaajista oli jokin lääketieteellinen diagnoosi nivelrikosta. Yleisin diagnoosi oli polven nivelrikko. Kipulääkkeet ilman reseptiä Tulehduskipulääkevoiteet Reseptillä saatavat tulehduskipulääkkeet Glukosamiini ja kondrotiinisulfaatti Opioidit Ei lääkitystä nivelrikon takia Nivelinjektiot Jokin muu lääke Epilepsiakipulääkkeet Lihasrelaksantit ja rauhoittavat lääkkeet Masennuslääkkeet ja kipukynnyslääkkeet 565 485 408 244 170 152 138 118 45 12 Nivelrikkolääkitys 100 200 300 400 500 600 VASTAAJIA Oletko saanut lääkärin vahvistamaa lääketieteellistä diagnoosia nivelrikosta. Yli puolet vastaajista oli vanhuuseläkkeellä (58%), työikäisiä oli alle puolet. 60%). Kyselyyn saatiin 1 200 vastausta. VA ST AA JI A Nivelkivut keskimäärin ja tällä hetkellä jakautuvat lähes normaalijakauman mukaisesti, nivelkivut pahimmillaan taas on painottunut asteikon suurempaan päähän. Minkä seuraavista diagnooseista olet saanut. Diagnoosit DIAGNOOSITYYPPI VA ST AA JI A 500 260 235 287 231 237 Pol ven niv elri kko Lon kan niv elri kko Mo nin ive lrik ko Sor mie n niv elri kko Mu u niv elri kko Use am pi dia gno osi 600 500 400 300 200 100 Kuinka voimakasta on nivelkipusi tällä hetkellä 55 76 115 150 162 186 151 158 109 24 8 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 KIVUN VOIMAKKUUS VA ST AA JI A 27 43 89 132 165 224 164 183 124 15 5 50 100 150 200 250 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 KIVUN VOIMAKKUUS Kuinka voimakasta nivelkipusi on ollut KESKIMÄÄRIN edellisen 30 päivän aikana
VA ST AA JI A Nivelkivut keskimäärin ja tällä hetkellä jakautuvat lähes normaalijakauman mukaisesti, nivelkivut pahimmillaan taas on painottunut asteikon suurempaan päähän. 90%) ja eläkeikäisiä (n. Minkä seuraavista diagnooseista olet saanut. Yli puolet vastaajista oli vanhuuseläkkeellä (58%), työikäisiä oli alle puolet. Noin puolella vastaajista oli korkeakoulututkinto, noin puolella sitä alempi tutkinto tai ei tutkintoa. Kipulääkkeet ilman reseptiä Tulehduskipulääkevoiteet Reseptillä saatavat tulehduskipulääkkeet Glukosamiini ja kondrotiinisulfaatti Opioidit Ei lääkitystä nivelrikon takia Nivelinjektiot Jokin muu lääke Epilepsiakipulääkkeet Lihasrelaksantit ja rauhoittavat lääkkeet Masennuslääkkeet ja kipukynnyslääkkeet 565 485 408 244 170 152 138 118 45 12 Nivelrikkolääkitys 100 200 300 400 500 600 VASTAAJIA Oletko saanut lääkärin vahvistamaa lääketieteellistä diagnoosia nivelrikosta. 94 % 5 % Henkilöt joilla on useampi kuin yksi nivelrikkodiagnoosi 20 % 80 % Kyllä Polven nivelrikko Lonkan nivelrikko Moninivelrikko Sormien nivelrikko Muu nivelrikko (esim rangan alue tai jalkaterä) 41% 21% 19% 24% 19% Ei Kyllä Ei 2021 nivelrikkokyselyn tuloksia Nivelrikkokyselyn vastaajista suurin osa on naisia (n. Diagnoosit DIAGNOOSITYYPPI VA ST AA JI A 500 260 235 287 231 237 Pol ven niv elri kko Lon kan niv elri kko Mo nin ive lrik ko Sor mie n niv elri kko Mu u niv elri kko Use am pi dia gno osi 600 500 400 300 200 100 Kuinka voimakasta on nivelkipusi tällä hetkellä 55 76 115 150 162 186 151 158 109 24 8 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 KIVUN VOIMAKKUUS VA ST AA JI A 27 43 89 132 165 224 164 183 124 15 5 50 100 150 200 250 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 KIVUN VOIMAKKUUS Kuinka voimakasta nivelkipusi on ollut KESKIMÄÄRIN edellisen 30 päivän aikana. Kipulääkkeet ilman reseptiä, tulehduskipulääkkeet ja reseptillä saatavat tulehduskipulääkkeet olivat käytetyimpiä lääkkeitä nivelrikkokivun hoidossa. Suurimmalla osalla vastaajista oli jokin lääketieteellinen diagnoosi nivelrikosta. Yleisin diagnoosi oli polven nivelrikko. Kyselyyn saatiin 1 200 vastausta. 60%). Noin 20 %:lla oli useampi kuin yksi diagnoosi. 11 NIVELTIETO 4/2021. VA ST AA JI A 19 24 35 70 82 121 134 187 288 162 65 50 100 150 200 250 300 350 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 KIVUN VOIMAKKUUS Kuinka voimakasta nivelkipusi on ollut PAHIMMILLAAN edellisen 30 päivän aikana
(N = 1200) Tulevaisuuteni vaikuttaa epävarmalta sairauden vuoksi. Suurin osa vastaajista oli yhdistyksen jäseniä. Nivelyhdistyksen jäsen 96 % 2 % Kyllä Ei Kyselyn ovat toteuttaneet Sairaus on aiheuttanut minussa uupumusta viimeisen 3 kuukauden aikana. (N = 1195) Sairaus on heikentänyt elämänhallintaani. työt, kotityöt, arjen askareet). (N = 1198) Sairaus ahdistaa minua usein. Nivelyhdistyksen toiminnassa parhaiksi arvioitiin Niveltieto-lehti, tiedon jakaminen ja tukimateriaalit sekä kotisivut. (N = 1197) VASTAAJIA Niveltieto -lehdestä nivel.fi -sivustolta Suomen Nivelyhdistyksen tarjoamasta vertaistuesta Suomen Nivelyhdistyksen tarjoamasta liikuntaohjauksesta Hyvin tai melko paljon Hieman En lainkaan En osaa sanoa Puuttuvia 60% 25% 21% 18% 31% 30% 32% 24% 3% 20% 24% 33% 3% 15% 13% 16% 3% 10% 9% 10% 12 4/2021 NIVELTIETO. (N = 1200) Ihmissuhteeni läheisteni kanssa ovat tiivistyneet sairauden aikana. (N = 1193) Koen oloni elinvoimaiseksi. (N = 1198) Sairaus haittaa jokapäiväisistä tehtävistä suoriutumista (esim. Vastaajien keskuudessa yleisimmät olivat verenpainetauti, ylipaino sekä unihäiriöt. (N = 1199) Koen, että lähipiirini on pienentynyt sairauden myötä. Nivelyhdistyksen palveluista eniten apua on saatu Niveltieto-lehdestä Nivelrikkoon liittyy usein muita liitännäissairauksia. (N = 1199) Koen, että sairauteni on tällä hetkellä hyvin hallinnassa. (N = 1197) Olen kokenut yksinäisyyttä sairaudesta johtuen. (N = 1196) Sairaus on rajoittanut harrastuksiani. 200 400 600 800 1000 1200 1400 Lomapalvelut Tapahtumat Kurssit ja webinaarit Facebook-sivujen hyödyllisyys Jäsenpalvelut puhelimitse ja sähköpostitse Vertaistuki Kotisivujen tiedon hyödyllisyys Tiedon jakaminen Niveltieto-lehti Erittäin hyvä tai jokseenkin hyvä Jokseenkin huono tai erittäin huono En osaa sanoa Nivelyhdistyksen toiminnan arviointi 158 202 294 732 389 295 357 371 296 399 242 34 156 192 183 35 200 400 600 800 1000 1200 1400 Suomen Nivelyhdistyksen vertaistuesta Suomen Nivelyhdistyksen liikuntaohjauksesta www.nivel.fi-sivustolta Niveltieto-lehdestä Hyvin paljon tai melko paljon Hieman En lainkaan En osaa sanoa Nimi Määrä Prosentti Verenpainetauti 179 41,4% Ylipaino 172 39,8% Unihäiriöt 143 33,1% Vatsavaivat 126 29,2% Muu pitkäaikaissairaus 118 27,3% Ei muita pitkäaikaissairauksia 74 17,1% Masennus 62 14,4% Diabetes 57 13,2% Sydänsairaudet 44 10,2% Reumasairaus 37 8,6% N 432 432 6,1% 9,9% 1,9% 0,9% 7,4% 1,8% 13,1% 34,4% 6,2% 4,0% 30,5% 7,1% 29,1% 29,6% 36,7% 50,5% 32,9% 36,4% 50,3% 23,6% 46,7% 43,0% 25,8% 22,5% 1,5% 2,4% 8,5% 1,6% 3,4% 32,2% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Harrastan säännöllisesti liikuntaa vähintään 2 3 kertaa viikossa (N = 1194) Harrastan omasta mielestäni tarpeeksi liikuntaa (N = 1191) Liikunta auttaa nivelrikkoni hoidossa (N = 1197) Pyrin noudattamaan terveellistä ruokavaliota (N = 1199) Pystyn pitämään painoni terveellisissä lukemissa (N = 1196) Ruokavaliollani on iso merkitys nivelrikkoni hoidossa (N = 1190) Täysin eri mieltä Eri mieltä Samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa 12,3% 34,0% 34,7% 22,3% 18,3% 17,5% 10,7% 5,3% 8,8% 13,7% 12,5% 15,1% 27,4% 24,5% 29,3% 25,6% 26,0% 22,6% 12,9% 27,1% 28,9% 29,2% 37,2% 22,5% 22,2% 31,3% 36,3% 33,9% 38,3% 38,4% 45,3% 21,7% 40,4% 30,5% 10,8% 12,5% 13,6% 17,3% 16,3% 27,3% 42,2% 14,5% 5,3% 12,9% 4,9% 5,3% 6,0% 3,5% 2,6% 6,3% 1,2% 1,3% 4,3% 30,4% 5,0% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa 4,6% 56,8% 26,9% 36,7% 2,9% 22,3% 29,9% 14,2% 35,4% 27,1% 31,7% 32,9% 33,5% 10,0% 17,3% 14,2% 41,6% 21,5% 30,5% 7,8% 6,2% 4,3% 20,9% 6,4% 1,5% 11,3% 14,2% 17,6% 3,0% 16,9% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Terveydenhuollon ammattilaisilta (N = 1178) Kelan tukemasta kuntoutuksesta (N = 1073) Suomen Nivelyhdistyksen tarjoamasta vertaistuesta (N = 1099) Suomen Nivelyhdistyksen tarjoamasta liikuntaohjauksesta (N = 1088) Niveltieto-lehdestä (N = 1172) Www.nivel.fi-sivustolta (N = 1086) En lainkaan Hieman Melko paljon Hyvin paljon En osaa sanoa Mistä saatu apua nivelrikon hoidossa Mistä koet saaneesi apua nivelrikon hoidossa
Nivelyhdistyksen palveluista eniten apua on saatu Niveltieto-lehdestä Nivelrikkoon liittyy usein muita liitännäissairauksia. (N = 1196) Sairaus on rajoittanut harrastuksiani. 200 400 600 800 1000 1200 1400 Lomapalvelut Tapahtumat Kurssit ja webinaarit Facebook-sivujen hyödyllisyys Jäsenpalvelut puhelimitse ja sähköpostitse Vertaistuki Kotisivujen tiedon hyödyllisyys Tiedon jakaminen Niveltieto-lehti Erittäin hyvä tai jokseenkin hyvä Jokseenkin huono tai erittäin huono En osaa sanoa Nivelyhdistyksen toiminnan arviointi 158 202 294 732 389 295 357 371 296 399 242 34 156 192 183 35 200 400 600 800 1000 1200 1400 Suomen Nivelyhdistyksen vertaistuesta Suomen Nivelyhdistyksen liikuntaohjauksesta www.nivel.fi-sivustolta Niveltieto-lehdestä Hyvin paljon tai melko paljon Hieman En lainkaan En osaa sanoa Nimi Määrä Prosentti Verenpainetauti 179 41,4% Ylipaino 172 39,8% Unihäiriöt 143 33,1% Vatsavaivat 126 29,2% Muu pitkäaikaissairaus 118 27,3% Ei muita pitkäaikaissairauksia 74 17,1% Masennus 62 14,4% Diabetes 57 13,2% Sydänsairaudet 44 10,2% Reumasairaus 37 8,6% N 432 432 6,1% 9,9% 1,9% 0,9% 7,4% 1,8% 13,1% 34,4% 6,2% 4,0% 30,5% 7,1% 29,1% 29,6% 36,7% 50,5% 32,9% 36,4% 50,3% 23,6% 46,7% 43,0% 25,8% 22,5% 1,5% 2,4% 8,5% 1,6% 3,4% 32,2% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Harrastan säännöllisesti liikuntaa vähintään 2 3 kertaa viikossa (N = 1194) Harrastan omasta mielestäni tarpeeksi liikuntaa (N = 1191) Liikunta auttaa nivelrikkoni hoidossa (N = 1197) Pyrin noudattamaan terveellistä ruokavaliota (N = 1199) Pystyn pitämään painoni terveellisissä lukemissa (N = 1196) Ruokavaliollani on iso merkitys nivelrikkoni hoidossa (N = 1190) Täysin eri mieltä Eri mieltä Samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa 12,3% 34,0% 34,7% 22,3% 18,3% 17,5% 10,7% 5,3% 8,8% 13,7% 12,5% 15,1% 27,4% 24,5% 29,3% 25,6% 26,0% 22,6% 12,9% 27,1% 28,9% 29,2% 37,2% 22,5% 22,2% 31,3% 36,3% 33,9% 38,3% 38,4% 45,3% 21,7% 40,4% 30,5% 10,8% 12,5% 13,6% 17,3% 16,3% 27,3% 42,2% 14,5% 5,3% 12,9% 4,9% 5,3% 6,0% 3,5% 2,6% 6,3% 1,2% 1,3% 4,3% 30,4% 5,0% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa 4,6% 56,8% 26,9% 36,7% 2,9% 22,3% 29,9% 14,2% 35,4% 27,1% 31,7% 32,9% 33,5% 10,0% 17,3% 14,2% 41,6% 21,5% 30,5% 7,8% 6,2% 4,3% 20,9% 6,4% 1,5% 11,3% 14,2% 17,6% 3,0% 16,9% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Terveydenhuollon ammattilaisilta (N = 1178) Kelan tukemasta kuntoutuksesta (N = 1073) Suomen Nivelyhdistyksen tarjoamasta vertaistuesta (N = 1099) Suomen Nivelyhdistyksen tarjoamasta liikuntaohjauksesta (N = 1088) Niveltieto-lehdestä (N = 1172) Www.nivel.fi-sivustolta (N = 1086) En lainkaan Hieman Melko paljon Hyvin paljon En osaa sanoa Mistä saatu apua nivelrikon hoidossa Mistä koet saaneesi apua nivelrikon hoidossa. (N = 1198) Sairaus haittaa jokapäiväisistä tehtävistä suoriutumista (esim. (N = 1199) Koen, että sairauteni on tällä hetkellä hyvin hallinnassa. (N = 1197) VASTAAJIA Niveltieto -lehdestä nivel.fi -sivustolta Suomen Nivelyhdistyksen tarjoamasta vertaistuesta Suomen Nivelyhdistyksen tarjoamasta liikuntaohjauksesta Hyvin tai melko paljon Hieman En lainkaan En osaa sanoa Puuttuvia 60% 25% 21% 18% 31% 30% 32% 24% 3% 20% 24% 33% 3% 15% 13% 16% 3% 10% 9% 10% 13 NIVELTIETO 4/2021. (N = 1199) Koen, että lähipiirini on pienentynyt sairauden myötä. Vastaajien keskuudessa yleisimmät olivat verenpainetauti, ylipaino sekä unihäiriöt. Nivelyhdistyksen toiminnassa parhaiksi arvioitiin Niveltieto-lehti, tiedon jakaminen ja tukimateriaalit sekä kotisivut. (N = 1198) Sairaus ahdistaa minua usein. (N = 1197) Olen kokenut yksinäisyyttä sairaudesta johtuen. Suurin osa vastaajista oli yhdistyksen jäseniä. (N = 1200) Tulevaisuuteni vaikuttaa epävarmalta sairauden vuoksi. (N = 1193) Koen oloni elinvoimaiseksi. Nivelyhdistyksen jäsen 96 % 2 % Kyllä Ei Kyselyn ovat toteuttaneet Sairaus on aiheuttanut minussa uupumusta viimeisen 3 kuukauden aikana. työt, kotityöt, arjen askareet). (N = 1200) Ihmissuhteeni läheisteni kanssa ovat tiivistyneet sairauden aikana. (N = 1195) Sairaus on heikentänyt elämänhallintaani
Tutkijat ovat nyt onnistuneesti sisällyttäneet molemmat mekanismit Tutkijat löysivät uuden mekanismin nivelruston osittaiseen toipumiseen loukkaantumisen jälkeen. Nivelrusto voi toipua osittain T RAUMAPERÄINEN nivelrikko hankaloittaa erityisesti nuorten ja aktiivisten ihmisten elämää tapaturman jälkeen. Eturistisiteen repeäminen tyypillinen urheiluvamma Eturistisiteen repeäminen on tyypillinen urheiluvamma. Tätä tavoitetta ei kuitenkaan aina saavuteta. Eri hoitokeinojen vaikutuksien ennustaminen tarvitsee tuekseen vankan ymmärryksen nivelen biomekaniikasta ja tulehtumisesta, jotka molemmat ovat tärkeitä nivelrikon synnyn ja etenemisen mekanismeja. Sekä muuttunut biomekaniikka että tulehtuminen ovat mahdollisia reittejä kohti rappeuttavaa tukija liikuntaelinsairautta nimeltä nivelrikko. Leikkauksesta huolimatta ruston biomekaaninen kuormitus voi jäädä paikoittain kohonneeksi ja nivelen tulehtuminen voi aiheuttaa turpoamista ja kipuilua. Kansainvälisen yhteistyön (UEF, UCSF, CC, MIT) hedelmät julkaistiin hiljattain ortopedian erikoislehdessä Journal of Orthopaedic Research. A D O B E ST O C K 14 4/2021 NIVELTIETO. Vahingoittunutta polviniveltä voidaan yrittää hoitaa ristisiteen korjausleikkauksella, jolla pyritään palauttamaan nivelen biomekaaninen toimintaympäristö mahdollisimman lähelle tervettä tilannetta. Siksi esimerkiksi polven rustovaurioiden etenemisen estäminen on erityisen tärkeää, ja ruston rappeutumiseen tulee puuttua mahdollisimman aikaisin. fysiikkapohjaisiin tietokonemalleihin, joilla voidaan ennustaa ruston rappeutumista ja koostumuksen mahdollista palautumista takaisin kohti terveen kudoksen viitearvoja eturistisidevaurion ja ristisiteen korjausleikkauksen jälkeen
Vastauksena näihin haasteisiin tutkijat Itä-Suomen yliopistosta (UEF), Kalifornian San Franciscon yliopistosta (UCSF), Cleveland Clinic:sta (CC) ja Massachusettsin teknillisestä korkeakoulusta (MIT) esittelevät uuden laskennallisen tietokonemallin, joka huomioi sekä biomekaaniset että ensimmäistä kertaa myös tulehdukselliset tekijät traumaperäisessä nivelrikossa. Pitkän ajan tavoitteena on kehittää seuraavan sukupolven laskennallisia mekanobiologisia tietokonemalleja, joilla voitaisiin ennustaa biomekaanisten ja biokemiallisten riskitekijöiden vaikutukset nivelrikon etenemiseen usean vuoden päähän tulevaisuuteen. Tämä skenaario voisi toteutua, jos tulehdusta edistävien molekyylien poistumista nivelnesteestä saataisiin nopeutettua tai nivelnesteeseen lisättäisiin tulehdusta edistävien sytokiinien aktivoitumista estäviä tai hidastavia lääkeaineita, sanoo nuorempi tutkija FM Atte Eskelinen. LÄHDE: ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TIEDOTE 15 NIVELTIETO 4/2021. Täten taudin etenemisen ehkäiseminen on suositeltavaa ja erittäin tavoiteltavaa, mutta tämä on saavutettavissa vain silloin, kun taudin taustalla olevat mekanismit tunnetaan tarkasti ja niiden vaikutukset pystytään ennustamaan. Etenemisen ehkäiseminen on tavoiteltavaa Nivelrikkoon ei ole parantavaa hoitokeinoa nykytietämyksen mukaan. Lisäksi tutkijat hyödynsivät nivelnestemitATTE ESKELINEN tauksia, joiden perusteella tietokonemalleihin voitiin liittää tulehdusta edistävien molekyylien kliiniset pitoisuudet. Yhdessä nämä menetelmät mahdollistavat ruston rappeutumisen ja koostumuksen muutosten ennustamisen aikariippuvaisesti. Nyt julkaistu tutkimus on tärkeä virstanpylväs matkalla tavoitteeseen, sillä se osoittaa liikeanalyysin ja nivelnestenäytteiden yhtäaikaisen soveltamisen nivelrikkoa ennustavissa potilaskohtaisissa malleissa olevan toteuttamiskelpoista. Tarkat ennusteet ruston rappeutumisesta avaisivat mahdollisuuden uusien hoitokeinojen suunnittelemiseen ja niiden tehokkuuden arviointiin kvantitatiivisesti tietokonemallien avulla etukäteen ennen hoidon aloitusta. Tavoitteena ennustaa riskitekijöiden vaikutukset Mallinnusmenetelmässä yhdistetään ristisiteen korjausleikkauksen läpikäyneiden potilaiden magneettikuvat, kliininen liikeanalyysi ja potilaskohtaiset kolmiulotteiset tietokonemallit. – Mielenkiintoista mallien ennustuksissa on, että mikäli tulehdusreaktiota kyettäisiin jarruttamaan ennen sen kroonistumista, ruston koostumuksen palautuminen lähelle tervettä tai normaalia tilannetta voisi olla mahdollista
Kuntoutujan tukena on moniammatillinen tiimi. KUVA: KELA 16 4/2021 NIVELTIETO. Tules-kurssit ja Tulesavokurssit Suurin osa kurssien toiminnasta tapahtuu ryhmissä ja kurssin ohjelma määräytyy osallistujien yksilöllisten ja yhteisten tavoitteiden mukaan. Kuntoutujan tukena on moniammatillinen tiimi, jolta saat tukea toimintakykysi turvaamiseen ja kohentamiseen. Työelämänäkökulma ja kivunhallinta on lisätty myös kurssien sisältöön. Voit hakeutua Kelan kuntoutuskurssille sen jälkeen, kun tule-oireilu on kestänyt yli 3 kuukautta. Kuntoutujan oman tavoitteen mukaiset harjoitukset vahvistavat harjoittelun siirtymistä elämäntavaksi. Vertaistuki ja ryhmätyöskentely auttavat saavuttamaan yksilölliset tavoitteet ja säilyttämään muutoksiin tähtäävän motivaation. Kotoilusta ja passiivisesta elämäntyylistä tuli hyve, askelten määrä väheni ja töitä tehtiin keittiön pöydän äärellä ja sohvan nurkassa. Oma aktiivisuus vaikutti siihen, paljonko tuli liikuttua, kun tuttu arki muuttui. Jos tule-oireesi vaativat kuntoutusta opiskelusta, työstä ja muista arjen toimista suoriutumiseen, tutustu Kelan laitosmuotoiseen Tules-kurssiin ja Tules-avokurssiin. Muutos saavutetaan vähitellen – koskee se sitten toimintakykyä, osallisuutta tai muuta kuntoutuksella tavoiteltua asiaa. Kurssiohjelmaa täydennetään tarpeen mukaan yksilöohjauksella. Laitosmuotoinen Tules-kurssi Kertyikö kuntoiluja kuntoutusvelkaa. O LEMME eläneet poikkeuksellista aikaa liki kaksi vuotta, kun pandemia siirsi työikäiset ja opiskelijat kotiin
Kurssiin sisältyy 10 ryhmämuotoista avokuntoutuspäivää ja se toteutuu seuraavasti: . Tules-kurssi toteutetaan seuraavissa ryhmissä: . Jos olet työelämässä, voit saada kuntoutuksesi ajalta kuntoutusrahaa. Kela korvaa myös kuntouksesta aiheutuneita matkakustannuksia. MERJA POUTTU suunnittelija Kela, Etuuspalvelujen lakiyksikkö, kuntoutuspalvelujen ryhmä Kelan kuntoutuskurssille voi hakeutua sen jälkeen, kun tule-oireilu on kestänyt yli 3 kuukautta. työelämästä poissa olevat alle 68-vuotiaat kaikki sairausryhmät samalla kurssilla. aloitusjakso: 3 avokuntoutuspäivää peräkkäisinä päivinä . 17 NIVELTIETO 4/2021. Jos olet työelämässä, voit saada kuntoutuksesi elämässä, voit saada kuntoutuksesi ajalta kuntoutusrahaa. päätösjakso: 2 avokuntoutuspäivää peräkkäisinä päivinä. . ajalta kuntoutusrahaa. työelämästä poissa olevat yli 68-vuotiaat kaikki sairausryhmät samalla kurssilla. KUVA: KELA Kuntoutus on maksutonta ja sitä voi Kuntoutus on maksutonta ja sitä voi hakea ympäri vuoden. toteutetaan 9 kk aikana. Tules-avokurssi toteutetaan seuraavissa ryhmissä: . työelämässä olevat, kaikki sairausryhmät samalla kurssilla . Kuntoutus on maksutonta ja sille voi hakea ympäri vuoden. työelämästä poissa olevat, kaikki sairausryhmät samalla kurssilla Kuntoutuksen hakeminen . työelämässä olevat – niska-hartiaoireiset – selkäoireiset – alaraajan tule-sairautta sairastavat . Käytä hakusanoja ”tules” tai ”tules-kurssi”. Toimita kuntoutushakemus (KU 132) ja lääkärinlausunto Kelaan. Kurssiin sisältyy 3 kuntoutusjaksoa, jotka kestävät 5 vrk eli yhteensä 15 vrk. Kuntoutushakemuksen saat verkosta osoitteesta kela.fi/lomakkeet. Tulesavokurssi toteutetaan 9 kuukauden aikana. . Kuntoutuksen hakemista varten tarvitset lääkäriltä B-lääkärinlausunnon, jonka laatimisesta on kulunut korkeintaan vuosi. Lisätietoja kurssista: www.kela.fi/ kuntoutuskurssihaku. 5 yksittäistä avokuntoutuspäivää keskimäärin neljän viikon välein . Jos olet työhakea ympäri vuoden
Osteoporoottisen murtuman saaneella on 2–4-kertainen riski saada uusi murtuma. • Vain 37 % sai ohjausta itsensä hoitamiseen. Jotta pitkäaikaissairas voi sitoutua itsensä hoitamiseen, on tärkeää, että hän tietää, mitä hän sairastaa, mikä on hoidon tavoite, mikä on hänen roolinsa oman sairautensa hoidossa sekä mikä on hoidon kesto. Lisätietoja: Suomen Luustoliitto ry Tulehduksellisia reumasairauksia sairastaa Suomessa 118 000 ihmistä. Suuri osa sairastuneista tarvitsee lääkehoitoa koko loppuelämänsä ajan. “Reumasairauksien hoidossa on menty paljon eteenpäin, mutta näistä saavutuksista pitää myös pitää kiinni. Kun hoito päästään aloittamaan ajoissa, tulehdukset eivät ehdi tehdä pysyviä tuhoja niveliin. On tärkeää, että sairastunut pääsee ajoissa hoitoon ja tarvittaessa myös kuntoutukseen”, sanoo Satu Gustafsson, Reumaliiton hallituksen puheenjohtaja. LÄHDE: STT INFO Reuma muuttui näkymättömäksi Osteoporoosin hyvä hoito kannattaa Pienentynyt luuntiheys on noin 44 %:lla 65 vuotta täyttäneistä. Potilaan kannalta haasteellista Osteoporoosi on potilaan kannalta haasteellinen hoitaa. Lonkkamurtuman saaneista joka viides kuolee vuoden sisällä murtumasta. Ne aiheuttavat enää harvoin pysyvää vammautumista, toisin kuin menneinä vuosikymmeninä. Yleisimpiä diagnooseja ovat nivelja selkärankareuma. Niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta on tärkeää, että sairaus todetaan mahdollisimman varhain. Hyvä hoitosuunnitelma ja tarvittaessa toimiva kuntoutus auttavat jatkamaan aktiivista elämää ja säilyttämään työkyvyn. Reumasairaudet ovat kuitenkin muuttuneet osittain näkymättömäksi. 18 4/2021 NIVELTIETO. Se on vuosittain jopa 40 000 murtuman osasyynä. Mitä varhemmin sairauteen päästään kiinni, sen paremmin hoito yleensä onnistuu. Tärkeää todeta varhain Reuma on krooninen sairaus. Selkärangan murtumat lisäävät kuolleisuutta 8-kertaiseksi. Luustoliiton julkaistuun potilaskyselyyn vastasi 1 000 osteoporoosia sairastavaa: • Vain 63 %:lle diagnoosin saaneista kerrottiin, mitä osteoporoosi tarkoittaa. Luustoliitto selvitti osteoporoosin hoidon tilaa Suomessa sekä tekemällä potilaskyselyn (1000 vastaajaa), kysymällä asiasta sairaanhoitopiireiltä että selvittämällä hoitoketjuja Duodecimin ylläpitämän Terveysportin kautta. Osteoporoosin hoito on tehokasta: hyvällä hoidolla vähennetään murtumariskiä 6–12 kuukauden kuluessa 50–80 %:lla. Luustoliitto julkaisi lokakuussa raportin osteoporoosin hoidon toteutumisesta Suomessa 2021. Siksi toimiva hoitoketju on kaikkien etu. Hoitosuosituksen mukaan ” … jokaisen murtumapotilaan osalta on mietittävä osteoporoosin mahdollisuutta, ja sitä epäiltäessä potilas tulee ohjata osteoporoosin jatkoselvittelyyn ja hoitoon”. Varsinaisen diagnoosin tekee reumaan erikoistunut lääkäri. On tärkeää, että perusterveydenhuollossa osataan tunnistaa tulehduksellisten reumasairauksien oireet ja lähettää potilas eteenpäin, jotta diagnoosi ei viivästy. Tulehduksellisten reumasairauksien hoidossa käytettävien lääkkeiden kustannukset ovat vuodessa 200 miljoonan euron luokkaa. • Vain 42 %:lla selvitettiin syitä osteoporoosin taustalla. Murtumien ilmaantuvuus kasvaa eksponentiaalisesti ikääntymisen myötä
Nämä kaikki ovat asioita, joihin voimme itse arjessamme vaikuttaa. Uni on aivojen aikaa. Yöunen tärkein tehtävä on auttaa aivoja palautumaan. Syvä uni on aivoterveyden kannalta erityisen tärkeä univaihe. Unen aikana aivot myös keräävät energiaa ja hermosolut muovautuvat. Nämä univaiheet vuorottelevat yön aikana. Tällöin aivotoiminta hiljenee ja verenpaine laskee. A D O B E ST O C K 19 NIVELTIETO 4/2021. Non-REM-unta kutsutaan myös syvän unen vaiheeksi ja syvää unta tulisi olla noin 20 % koko uniajasta. A RJESSAMME on lukuisia hetkiä, jolloin voimme tehdä valintoja aivoterveytemme edistämiseksi. toimivat sosiaaliset suhteet, aivojen aktivointi ja hyvä mieli. Meidän tulisi huolehtia aivojemme terveydestä läpi elämämme, iästä ja sukupuolesta riippumatta. Aivoterveyden peruspilareita ovat Aivoterveyden peruspilareita ovat riittävä ja laadukas uni, mielekäs liikunta riittävä ja laadukas uni, mielekäs liikunta sekä terveellinen ja maukas ruoka. Jo pienilläkin muutoksilla saat myönteisiä vaikutuksia aivoterveyteesi. Aivoterveyttäsi voit vaalia terveellisillä ja aivoystävällisillä elintavoilla sekä arjen viisailla valinnoilla. Muita tärkeitä tekijöitä ovat mm. Aivosairaudet ovat iso kansantautiryhmä Suomessa. Verenpaine laskee koko elimistön suonissa, ei pelkästään aivoterveys – pääasia Aivomme ovat kahden nyrkistetyn käden kokoiset ja elimistömme herkin elin. Aivoterveyden peruspilareita ovat riittävä ja laadukas uni, mielekäs liikunta sekä terveellinen ja maukas ruoka. sekä terveellinen ja maukas ruoka. Aikuisen yöunen tarve on 7–9 tuntia, mutta toisaalta unen tarve on hyvin yksilöllistä. Hyvin toimivat aivot ovat olennainen edellytys hyvälle toimintakyvylle ja elämänlaadulle. Unen aikana aivojen nestekierto tehostuu, aivot ikään kuin huuhtelevat itse itseään ja pääsevät näin eroon haitallisista aineista. Unen aikana esiintyy kahta eri unilaatua: REM-unta ja non-REMunta. Suurimpia aivosairausryhmiä ovat muistisairaudet ja aivoverenkiertohäiriöt
Aivoterveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi kannattaa säännöllinen liikkuminen aloittaa mahdollisimman varhain. Vähennä myös ruutuaikaa. Jo yksi liikuntakerta parantaa muun muassa keskittymiskykyä, tunteiden hallintaa, muistitoimintoja, verenkiertoa ja vireystilaa. Liikunnalla on lukuisia myönteisiä terveysvaikutuksia. Valtimoterveyden lisäksi aivoterveellinen ruoka vaikuttaa terveyteemme suolistomikrobien ja ateriarytmin kautta. Laita kotona lempimusiikkisi soimaan ja tanssi itsellesi mieluisalla tyylillä. Aivoterveellisen ruoan tarkoitus on suojella verisuoniamme eli voimme suojella aivojamme syömällä sydänystävällistä ruokaa. Aivojen valkea aine vähenee iän myötä, mutta tanssin on huomattu lisäävän valkean aineen tiheyttä säännöllisesti tanssivilla. Eli syvän unen aikana myös suonistomme saa kaivattua lepoaikaa. Yksi tykkää kuntosaliharjoittelusta, toinen vesijuoksusta ja kolmas luonnossa liikkumisesta. Myös muistaminen ja uuden oppiminen vaikeutuvat. Huonosti nukutun yön jälkeen tulee taas parempia öitä. Jos valtimomme ovat kunnossa, ne kyllä kestävät tämän vaihtelun. Ajan myötä suoniston terveys alkaa kärsimään ja verenpainetauti voi olla uhkana. aivoissa. Liikuntavinkit 1. Tunnista, oletko aamuvai iltavirkku. Aivoterveellinen ruoka parantaa ajattelukykyä sekä vireystilaa. Etenkin sosiaalisen median on todettu aktivoivan aivoja ja vaikeuttavan nukahtamista. REM-unen aikana aivot käyttäytyvät ikään kuin olisimme valveilla. Aivot käyvät läpi päivän kokemuksia. Tanssiaksesi sinun ei tarvitse lähteä tanssitunnille tai tanssiravintolaan. Jos syvän unen määrä jää säännöllisesti vähäiseksi, verisuonistomme alkaa olla pulassa. 5. Säännöllisen liikunnan myötä uni, keskittymiskyky, muisti ja oppiminen paranevat. Keskittymiskykymme hyötyy 20 4/2021 NIVELTIETO. 4. Liikunnan aikana aivojen verenkierto tehostuu, samoin hapen ja ravinteiden saanti. Etsi itsellesi mieluisa tapa liikkua. On hyvä muistaa, että yksittäinenkin liikuntakerta auttaa elimistöämme. Vältä liian rankkaa liikuntaa pari tuntia ennen nukkumaan menemistä. Tanssi on ikään kuin aivojen voimistelua. 3. Pitkäaikainen univaje on liitetty verenpainetaudin syntyyn ja korkean verenpaineen tiedetään olevan aivoverenkiertohäiriöiden suurin riskitekijä. Säännöllinen liikunta laskee lepoverenpainetta ja tämä on aivojen kannalta merkittävä asia. Syö hyvä iltapala, nälkäisenä ei kannata mennä nukkumaan. Erityisesti sellaisesta liikunnasta on hyötyä, jossa hikoilet ja hengästyt sykettä nostaen. Univinkit 1. Aivoterveyden vuoksi unesta ei kannata tinkiä. Liikunta edistää verisuonten terveyttä, myös aivoissa olevien pienten suonten. Aivotoiminta on vilkasta ja verenpaine heittelehtii ylös ja alas. Tanssin sanotaan olevan loistavaa aivoliikuntaa. Rauhoita ilta-aika. Aivosi kiittävät! Liikunnan puute lisää aivosairauksiin sairastumisen riskiä. Lisää arkeesi kevyttä liikuskelua mahdollisimman paljon: käytä portaita, tee istumajumppaa tv:n ääressä, toteuta kävelykokouksia mahdollisuuksien mukaan. Kunnioita omaa rytmiäsi, älä yritä väkisin vaihtaa sitä. Tärkeintä on, että liikut mielihyvää tuntien. Myös stressinsieto paranee ja alavireinen mieliala kohenee. Näin liikunnan teho pääsee vaikuttamaan jo ennen mahdollisen sairauden kehittymistä. Liikunta lisää aivojen muovautuvuutta, sillä liikunnan aikana aivojen eri alueet tekevät tiivistä yhteistyötä. Pitkään jatkunut univaje heikentää keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta. Tanssi yhdistää aivojen alueita toisiinsa kehittäen myös kehon ja aivojen yhteispeliä. Kotitöistä kertyy reippaasti liikunta-annoksia: pihatyöt, halkojen hakkaaminen, siivous. 3. Hyväksy, että yöt ovat erilaisia. Pidä mahdollisuuksien mukaan säännöllinen päivärytmi. 2. Säännöllinen liikunta muun muassa tehostaa sydänlihaksen pumppausta, vahvistaa luustoa, parantaa tasapainoa, vähentää tukija liikuntaelinvaivoja, pienentää Tyypin 2 diabeteksen riskiä, vahvistaa lihaksia, auttaa painonhallinnassa ja tehostaa keuhkotuuletusta. 2. Mutta jos valtimoissa on esimerkiksi kalkkeumaa, ne ovat kovilla