Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Nivelyhdistys PL 1328, 00101 Helsinki puh. 4/2014 ilmestyi 28.11. (09) 27 123 12 toimisto@niveltieto.net ISSN 1459-2568 Aikakauslehtien liiton jäsen Painotuote Kansikuva Timo Jutila ja Satu Mikkola nousemassa 426 porrasta RAY tukee Suomen Nivel yhdistyksen toimintaa Niveltieto 4 / 2014 NT1404.indd 3 14.35 3 19.11.2014 17:41:29. 3/2014 ilmestyi 29.8. NIVELTIETO 4/2014 4 Väitös: Lonkan tekonivelten tulokset 40 Syyskokouksen kuulumisia 5 Valinnanvapaus 42 Rustovauriot voivat jäädä huomaamatta 6 Terveysturismi 44 Urheilijoiden nivelvammat 10 Lukijoilta: Lonkalta 48 Timo Jutilan kuntokuuri 13 Sosiaaliturva tutuksi 52 Anssi Rauramo sai uudet polvet 16 Nivelrikkotutkimuksen hyväksi FOARS 53 Vähemmän kaatumisia – vähemmän vammoja 18 Lääkärit vastaavat 54 Senioritanssi 20 Tuetut lomat 2015 56 Pilates opettaa kehonhallintaa Pilatesta Espoon nivelpiirissä 24 Uutisia 59 Tulossa: Kuntosali kotonasi 28 Nivelkanavalla Hannele: Tekonivelleikkaukseen 60 Kaularangan nivelrikon fysioterapia 30 Matti-Katti 61 Ravinto ja lääkkeet 32 Piinapenkissä Aino Lehtonen 62 Potilasvahinkolain uudistus 35 Ristikko 63 Kuntoutuksesta apua nivelvaivoihin 36 Myytävät tuotteet 64 Nivelrikko-opas 38 Uusi jäsenetu 67 Niveltieto 4/2014 Irtonumero 6,90 euroa Vuosikerta 26 euroa (2014) Toimittajat Jyrki Laakso, päätoimittaja Katri Kovasiipi Muu toimituskunta Esko Kaartinen ja Liisa Vatanen Julkaisija Suomen Nivelyhdistys ry Paino Ilmestymispäivät 2014 1/2014 ilmestyi 28.2. Painos 20 000 kappaletta SISÄLLYSLUETTELO Pääkirjoitus: Aitoa hoitoa vai ihan ”huuhaata”. 2/2014 ilmestyi 30.5
Pelkään nimittäin pahoin, että liian monelle lukijalle jää näiden tutkimustuloksien kohdalta epävarma olo siitä, suhtaudutaanko heidän sairauksiensa hoitoon aina täydellä vakavuudella! On erittäin tärkeää, että lääketieteessä harkintaan pohjaten kartoitetaan erilaisten hoitomuotojen turvallisuutta ja kustannusvaikuttavuutta. Mikäli plasebokontrolloidun tutkimuksen tuloksien pohjalta jätetään jokin hoito kokonaan syrjään, voidaan tutkimuksesta itse asiassa tehdä täysin väärä ja jopa haitallinen johtopäätös, jos hoitotulosta ei ole verrattu myös hoitoa tyystin saamattomien potilaiden paranemistuloksiin! Plasebovaikutuksen voi täydestä syystä mieltää varsin positiiviseksi ilmiöksi aivoissamme. Liian ahtaasti tulkitut plasebotutkimukset saattavat kuitenkin uusituissa hoitokäytännöissä saada potilaissa aikaan nosebovaikutuksen eli haitallisen lumevaikutuksen. PÄÄKIRJOITUS 4 NT1404.indd 4 Aitoa hoitoa vai ”huuhaata”. Jos potilas kokee hoitosuhteen syystä tai toisesta kovin kielteiseksi ja aistii vaikkapa jäävänsä kokonaan vaille asiallista hoitoa, voi seurauksena olla noseboreaktio eli eräänlainen negatiivinen itsesuggestio, joka ruokkii häiritsevän oireilun korostumista ja ongelman kriittistä pahenemista. injektiohoidoissa ja pienehköissä kirurgisissa toimenpiteissä. Ihmiset ja niin myös meidän aivomme ovat kuitenkin kovin erilaisia, eivätkä kaikki tilastolliset tulokset sovi liian kapeakatseisesti yleistettäväksi totuudeksi jokaiselle yksilölle ja hänen sairaustilaansa. Tämä on tietystikin vain oma mielipiteeni, joka pohjaa lähinnä siihen, mitä erityisesti kuluneen vuoden aikana olen julkisesta sanasta lueskellut erilaisten lumehoitotutkimuksien tiimoilta. Lumehoitokin voi auttaa kovinkin montaa potilasta tiettyyn rajaan asti, mutta se ei silti välttämättä ole lainkaan riittävä hoito kaikille. Kielteisestä plasebosta eli nosebosta pysytään visusti erossa, jos vaan suinkin mahdollista! Perinteiset nöyrät kiitokset kaikille yhdistyksemme toimijoille kuluneen vuoden uurastuksen tuloksista, ja samalla myös rauhaisan joulunajan toivotukset Teille kaikille! Esko Kaartinen puheenjohtaja Niveltieto 4 / 2014 19.11.2014 17:41:29. Erittäin tärkeää on silti ymmärtää, että jokaiselle tutkimukseen osallistuvalle potilaalle kuitenkin annetaan jonkinlaista suunnitelmallista hoitoa, eikä tutkittavan hoidon tuloksia siis verrata sellaisiin tapauksiin, joissa potilas jätetään kokonaan vaille hoitoa! Lääketieteessä on jo pitkään ollut kovinkin hyvin tiedossa, että plasebohoidolla on tietty ja melko korkeakin tuloksellisuus. Kaikki kunnia asialliselle tieteelliselle tutkimukselle. plasebokontrolloidusti, jolloin aidon eli tutkittavan hoidon tehoja vertaillaan lume- eli valehoidon tuloksellisuuteen. Tämä ilmiö on erityisen tuttu lääkehoidoissa, mutta se on todennettu myös monien erilaisten koneellisten hoitomuotojen yhteydessä sekä esim. Yleensä tämä informaatio sisältää myös ohjeistuksen siitä, miten potilas itse omilla toimillaan voi vaikuttaa ongelmansa kohtaloon. Pelkästään jo tieto siitä, että hoitoa tavalla tai toisella toteutetaan ja paranemiseen todella pyritään, on aivoille riittävä stimulus elimistön oman paranemisprosessin käynnistämiseen – ja tavallaan siis vähintäänkin lumetasoisen hoitohyödyn tuottamiseen myös niille, joiden koh- dalla kyse olikin plasebohoidosta. Aivan samaa ei voi aina sanoa siitä, miten ja missä muodossa tätä ansiokkaasti tutkittua tietoutta sekä tutkimustuloksista vedettäviä johtopäätöksiä suurelle yleisölle sitten julkistetaan. Lääkärin antama yksipuolisen negatiivinen sairausinformaatio voi valitettavasti myös toimia tehokkaana nosebona. Tämä lumehoidon hyödyllisyys on ymmärrettävissä, kun tiedostetaan ihmisaivojen valtavan suuri ja tärkeä potentiaali etenkin silloin, kun aivot tietoisesti valjastetaan mukaan parantumisprosessiin. Jokaisen asiallisen hoitokontaktin potilaan ja lääkärin välillä on pyrittävä siihen, että riittävän informaation myötä potilas itsekin tarkasti tietää hoidettavan ongelmansa sisällön, sekä sen mahdollisen poistamisen tai helpottamisen erilaiset ratkaisuvaihtoehdot. Tällaiset tutkimukset toteutetaan valtaosin ns. Silloin kun tutkimus suoritetaan oikein, ei tutkimukseen suostuneella potilaalla ole sairauteensa saamansa hoidon aitoudesta minkäänlaista varmuutta. Pyritään siis turvallisiin ja aidosti vaikuttaviin hoitoihin, mutta ollaan silti kiitollisia myös aivojemme tarjoamasta plasebosta
Nivelyhdistyksen syyskokous pidettiin 15.11.2014 hotelli Rantapuistossa Helsingissä. Tuon tittelin sai tämän lehden Piinapenkissäkin esiintyvä Joen suun nivelpiirin vertaisohjaaja Aino Lehtonen. Vuoden vapaaehtoinen Kokouksessa julkistettiin myös Vuoden vapaaehtoinen 2014. Kokouk sessa päätettiin ensi vuoden jäsenmaksuista, toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta. Myös sähköpostimme muuttuvat. Talous tasapainossa Yhdistyksen talous jatkaa entiseen, hyväksi havaittuun malliin. Kuvasta puuttuu Marja Eronen. Merkittävää on myös Kansallisen nivelrikko-ohjelman suunnittelutyön käynnistys. Toiminta jatkuu vilkkaana Suomen Nivelyhdistyksen toiminta jatkuu vilkkaana myös ensi vuonna. Uudet osoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@nivel.fi Niveltieto 4 / 2014 NT1404.indd 5 5 19.11.2014 17:41:30. Kokous päätti, että jäsenmaksumme vuonna 2015 on 20 euroa henkilöjäseniltä ja 600 euroa yhteisöjäseniltä. Nettiosoitteemme muuttuu 1.12.2014 Internetsivumme siirtyvät uuteen osoitteeseen joulukuun alussa. SYYSKOKOUS Nivelyhdistyksen syyskokous Kaartinen jatkaa puheenjohtajana Syyskokous valitsi ortopedi, emeritusylilääkäri Esko Kaartisen jatkamaan puheenjohtajanamme seuraavat kaksi vuotta. Tehokas toimintamalli ja kevyt hallinto-organisaatio mahdollistavat kustannusten (erityisesti postimaksujen) noususta huolimatta henkilöjäsenmaksujen pitämisen lähes entisellään. Vuonna 2015 erityishuomio kiinnitetään tiedotukseen, vapaa- ehtoistoiminnan tukeen ja yhteistyön kehittämiseen muiden järjestöjen kanssa. Puheenjohtaja saa johdettavakseen hallituksen, johon valittiin seuraavalle kahdelle vuodelle Leena Jauhiainen, Raija Malmivaara, Heikki Multaharju, Sirpa Teikari ja Eero Oikarinen (varajäsen). Jatkamme strategiamme toteuttamista ennen kaikkea edunvalvonnan, tiedotuksen ja vertaistuen avulla. Kuvassa ovat vasemmalta oikealle Eira Mäkitalo, Heikki Multaharju, Anneli JärvinenPaananen, Eero Oikarinen, Sirpa Teikari, Raija Rapo, Esko Kaartinen, Leena Jauhiainen, Onneli Wäck ja Raija Malmivaara. Juuri ennen tämän lehden painoon menoa pidettiin Suomen Nivelyhdistyksen syyskokous. Kokous valitsi myös yhdistykselle puheenjohtajan ja hallituksen jäseniä vuosiksi 2015–2016. Uusi osoite on www.nivel.fi. Tässä tärkeimmät kokouksen annit. Suomen Nivelyhdistyksen hallitus heti vuoden 2014 syyskokouksen jälkeen
tu ta O ja La V Juhani Viikari 2014 Kuvat: TallinkSilja ja Nivelyhdistyksen arkisto RUSTOVAURIOT VOIVAT JÄÄDÄ HUOMAAMATTA Rustovauriot. Kipuun on käytetty tulehduskipulääkkeitä, mutta parasetamolivalmisteet ovat nykyisin suositellumpia. Glukosamiinit ja hyaluronaattivalmisteet sekä joukko muita nivelvalmisteita auttaa osaa potilaista, mutta edelleen artroosin tehokas hoito yksittäisen potilaan kohdalla voi vaatia useampia kokeiluja ennen parhaan avun löytymistä. Toimivia hoitoja yritysten ja erehdysten kautta Palataan hieman taaksepäin rusto-ongelmien historiaan. Hoitojen tehon arviointi itse nivelruston tasolla on vaikeaa. Nivelrikko on yleinen, hyvin tiedossa oleva ruston rappeumasairaus. voivat jäädä huomaamatta Nivelrusto ei aisti kipua eikä esimerkiksi ristisidevammojen yhteydessä syntyviä rustovaurioita voida aina havaita, koska rusto reagoi saamaansa vammaan hitaasti. Magneettikuvauksilla on tehty pitkittäisseurantoja, mutta ongelmana ovat ohuen ruston vähäiset muutokset, jolloin hoitojen vaikuttavuuden arviointi kudostasolla joko parempaan tai huonompaan suuntaan jää osin epävarmaksi. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että rustovaurion olemassaolo ei edellytä murtumaa vamman yhteydessä. Vammautuminen rusto vaurion taustalla Primaarin nivelrikon lisäksi on olemassa myös traumaattisia rustovaurioita. Taudin myötä niveleen voi kehittyä liikerajoitetta, mutta pahin ongelma on yleensä jo aiemmin ilmaantuva kipu, johon lopulta tekonivelkirurgia tuo hyvän avun. Joka tapauksessa kyse on usein pitkäaikaisesta kivunhoidon tarpeesta, jolloin kaikenlaisia ratkaisuja on kokeiltu, ja uusia etsitään koko ajan. Näitä lähdettiin poistamaan kirurgisesti, ja tämä vapautti nivelen liikkeen, mutta valitettavan usein myös potilas menehtyi. Erilaiset, lähinnä ruston rakenneaineisiin perustuvat lääkkeelliset tai nivelensisäiset hoidot auttavatkin osaa potilaista. Näissä voidaan erottaa karkeasti kaksi ryhmää. Jo sadan vuoden takaa tunnetaan kirjallisuudessa tapausselostuksia, joissa polvinivelessä on palpoiden (tunnustellen) havaittu irtokappale, joka on aiheuttanut ajoittaista polven lukkiutumista. Alkuvaiheen hoito on perinteisesti ollut liikuntamuotojen muuttamista, nivelen harkitun käytön ja harjoittelun ylläpitoa, ylipainon hoitamista ja lihasvoiman ja -koordinaation kehittämistä. Esimerkiksi polvessa sääriluun nivelpinnan murtuman jäljiltä röntgenkuva voi olla hyvinkin huolestuttavan näköinen, mutta eri potilaiden kokema oirekuva voi olla hyvin erilainen. Ensimmäiset onnistuneet irtopalan poistot, joissa tulehdus 6 NT1404.indd 6 pystyttiin välttämään ja potilas pitämään hengissä, perustuivat pitkään kylmähoitoon leikkauksen jälkeen. Kansainvälisesti on jo parin vuosikymmenen ajan pohdittu syitä siihen, miksi esimerkiksi eturistisidevamman jälkeen kaikki eivät kuntoudu takaisin urheiluun tai kuntoiluun, vaikka kaikki näyttää olevan kunnossa. Perinteisesti on puhuttu posttraumaattisesta nivelrikosta, joka edelleenkin on olemassa ja mielletään useimmiten merkittävään nivelen sisäiseen murtumaan liittyväksi. Viime aikoina on pyritty entistä tehokkaammin puuttumaan myös hoidollisessa mielessä nivelrikon aikaisempiin vaiheisiin, jotta taudin kulkua voitaisiin ainakin hidastaa, jollei kokonaan pysäyttää. Erikoiseksi asian tekee se, että kyseisiä rustovauriota ei välttämättä ole ollenkaan todettavissa alkuvaiheen tähystyksessä, kun ristisidekorjaus tehdään. Tuo irtokappale osoittautui revenneeksi rusto-luukappaleeksi, ja tuo vakava komplikaatio oli nivelen infektoituminen. Kyse ei siis ole siitä, että rustovamma olisi jäänyt huomaamatta tai hoitamatta, vaan siitä, että kyseinen vamma ei ole nähtävissä tuossa vaiheessa. Syyt voivat toki olla moninaisia, mutta useimmiten kyse on nivelruston vammautumisesta. Näistä ajoista lähtien polvileikkaukset ovat kokeneet suuren kehityksen ja hoitomuodot ovat kehittyneet, mutta perusasiat on syytä pitää edelleen mielessä. Varhainen rustovaurioiden etenemisen pysäyttäminen ja korjaus potilaan omaa rustontuotantoa aktivoivilla menetelmillä on yhä tärkeämpää etenkin nuorten aktiiviurheilijoiden toimintakyvyn säilyttämisessä. Tämä on nähty myös esimerkiksi Ruotsin ja Norjan ACL-rekistereissä. jatkuu seuraavalla aukeamalla Niveltieto 4 / 2014 19.11.2014 17:41:31 T m r j L U R . Näistä useimmissa tapauksissa ACL-korjaus itsessään on onnistunut, mutta ensimmäisten 3–6 kuukauden kuluessa vamman jälkeen polveen ilmaantuu harjoittelua lisätessä nivelen kipua, ajoittaista lukkiutumista sekä rasituksen jälkeistä turpeutta ja paineen tunnetta
Risteilyn luennoitsijat ovat alan parhaita asiantuntijoita ja luentojen aiheet kattavia: ??nivelrikon syyt ja seuraukset merkitys ??konservatiivinen hoito ja lääkkeet ??leikkaushoito ??tekonivelleikkaukset ??nivelrikon hoidon tulevaisuus. 12:00 alkaen avainkorttien jako Olympiaterminaalissa Helsingin Eteläsatamassa 13:00 Suomen Nivelyhdistys ry:n kevätkokous (yhdistyksen jäsenille) 14:30 Nivelrikon syyt ja seuraukset 15:30 alkaen majoittuminen hytteihin 17:00 Laiva lähtee 17:15 päivällinen Sunnuntai 19.4. Luento-ohjelma tarkentuu tuonnempana ja julkaistaan myös verkkosivustollamme www.nivel.fi. ??liikunnan Ohjelmamme alkaa Helsingissä jo ennen laivan lähtöä, ja matkan aikana voit rentoutua vaikkapa allasosastolla ja tanssilattialla. ohjattua taukojumppaa ja liikuntaesityksiä NT1404.indd 7 Luennoilla kuulet alan parhaita osaajia Risteilyn asiantuntevaan luennoitsijakuntaan kuuluvat mm. Voit seurata kaikkia haluamiasi luentoja ja esittää luennoitsijoille kysymyksiä . Varaa oma risteilysi jo tänään! Matkapaikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. ILMOITTAUTUMINEN Varmista oma paikkasi jo tänään: soita Juhani Viikarille Suomen Nivelyhdistys ry www.nivel.fi RISTEILYLLÄ MUKANA 044 297 1205 Voit soittaa kaikkina viikonpäivinä klo 8-21 Tervetuloa piristävälle ja monipuoliselle Nivelristeilylle! 19.11.2014 17:41:31. Lauantain ohjelmaan voit osallistua klo 13-16.30, vaikka et lähdekään risteilylle: tällöinkin Sinun tulee ilmoittautua. Nivelristeily Tukholmaan 18.-20.4.2015 Tervetuloa mukavassa seurassa rentoutumaan merelle ja ammentamaan uutta tietoa! Lähde Nivelristeilylle virkistymään ja kuulemaan tuhti annos tuoreinta niveltietoa! Uusittu Silja Symphony tarjoaa upeat puitteet keväiselle merimatkalle Helsingistä Tukholmaan. 07:30 alkaen meriaamiainen 09:55 laiva saapuu Helsinkiin Risteilyohjelma sisältää myös mm. Hinnat euroa/henkilö. Nivelrikon käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja, dosentti Jari Arokoski (vas.) sekä Nivelyhdistyksen puheenjohtaja, ortopedi Esko Kaartinen. 07:00 alkaen meriaamiainen 09:30 laiva saapuu Tukholmaan (Värtan) 09:30 asiantuntevaa niveltietoa 12:30 lounas laivalla (18,00 €) 13:30 asiantuntevaa niveltietoa 17:00 laiva lähtee 17:15 päivällinen Maanantai 20.4. RISTEILYHINNAT MATKAOHJELMA Juhani Viikari 2014 Kuvat: TallinkSilja ja Nivelyhdistyksen arkisto Lauantai 18.4. Hintoihin sisältyvät laivamatkat HelsinkiTukholma-Helsinki valitussa hyttiluokassa, kaksi meriaamiaista, kaksi Grand Buffet -päivällistä ruokajuomineen sekä runsas ja monipuolinen risteilyohjelma luentoineen. Myös laivan viihdetarjonta on runsas ja esiintyjät huipputason kansainvälisiä taiteilijoita. A-hytti (ikkunahytti) - hytti kahden henkilön käytössä 198,00 € - hytti yhden henkilön käytössä 283,00 € B-hytti (sisähytti) - hytti kahden henkilön käytössä 182,00 € - hytti yhden henkilön käytössä 228,00 € Esteettömiä hyttejä on rajoitettu määrä
Keskeistä on pysäyttää rustovaurion Niveltieto 4 / 2014 19.11.2014 17:41:31. Tällaisen kierteen estämiseksi näitä vaurioita hoidetaan heti niiden ilmaannuttua. Eri rustokorjausmenetelmistä tiedetään, että pelkkä alueen luupohjan puhdistus ja rei’itys riittää kevyen kuormituksen alueilla, mutta urheilijalla tai aktiivikuntoilijalla olevissa keskeisen kantavan alueen vau rioissa apu voi jäädä lyhytaikaiseksi. Eturistisiteen rikkova voima ottaa vastavoimansa nivelpintojen puristuksen kautta. Nivelrikkoa myös nuorilla Nivelrusto itsessään ei aisti merkittävissä määrin kipua. Tuo muutaman kuukauden ajanjakso vamman jälkeen on se, mitä rustovaurion esiin tulemisesta tällä hetkellä kansainvälisesti ymmärretään. Sveitsiläisen kollegan, Christoph Erggeletin, käyttämän vertauksen mukaan nivelruston tilanne on analoginen iskun saaneeseen omenaan. Sen alla oleva rustonalainen (subkondraalinen) luu sen sijaan pystyy välittämään kivun tunteen. Rusto reagoi saamaansa puristukseen tai iskuun hyvin hitaasti. Lokakuussa 2014 kansainvälisen rustokorjausjärjestön (ICRS, www.cartilage.org) kokouksessa esitettyjen tilastojen mukaan urheiluun palaamisen estäviä tai sitä merkittävästi rajoittavia rustovammoja on ACL:n yhtey 8 NT1404.indd 8 dessä jopa joka kolmannella jalkapalloilijalla. Yhtä varmasti tiedetään, että tällaisen alueen ollessa kantavan nivelpinnan alueella tila etenee nivelrikoksi jo nuorella iällä. Tämän mahdollistaa kartiokeilakuvauksen pikselirakenne, jossa kolmiulotteinen kuvaalkio on joka suuntaan saman kokoinen, eli isotrooppinen voxeli. Samalla on päästy monissa tekniikoissa yhden vaiheen leikkaukseen. Tämä voi sitten tapahtua monella tavalla, nykyisin yleisesti käytössä olevat menetelmät perustuvat joko puutosalueen syvempään aktivaatioon, jolloin luussa olevat kantasolut aktivoituvat, tai luuydinaspiraatteihin, joilla on osin sama vaikutus. Silti kuvauksen antama informaatio ruston ja kierukoiden tilanteesta on huipputarkka, ja kuvausdataa voidaan tarkastella vapaasti mistä suunnasta tahansa alkuperäisellä resoluutiolla. Pinta voi olla siisti, mutta sisus pehmeä ja pilaantunut. Jalkapalloilijoiden aineistoista tiedetään, että potilaalla voi olla jopa täyden rustopaksuuden rustopuutosalueita, mutta potilas on silti alkuvaiheessa oireeton. Käytännön työtä varten datamäärä on niin suuri, että resoluutio vielä nykyisellään joudutaan arkistointia varten laskemaan 0,4 mm:n tarkkuuteen. RUSTOVAURIOT VOIVAT JÄÄDÄ HUOMAAMATTA Nivelen varjoainetehosteinen kartiokeilakuvaus näyttää rustopinnat 0,2 mm:n tarkkuudella. Tällä on suuri merkitys nivelten kaarevia ja ohuita rustopintoja tarkasteltaessa, samoin kierukkavammojen diagnostiikassa. Tämän hetken tietämys ja kokemus on, että laajatkin rustopuutokset voidaan hoitaa hyvällä menestyksellä, kun uudistuminen aktivoidaan potilaan omien, rustoa tuottavien solujen tasolta
Uusi tehokkaampi kylmähoitomuoto “Olemme kokeilleet GRHealth- kylmäkompressiolaitteita sekä leikkauksen jälkeisessä hoidossa, että perinteisessä kuntoutuksessa. Käytännössä polven MRI-kuvaus on yleensä kolmen millimetrin välein otettu näyte nivelestä, joten diagnostinen ongelma ohuiden rustokerrosten kuvantamisessa on jopa todennäköinen. Tarkkakaan nivelpintojen kuvaaminen ei poista kliinisen tutkimisen merkitystä. 9 19.11.2014 17:41:31. Samalla toki pyritään estämään urheilijoilla aktiiviuran jälkeisiä nivelongelmia, sekä ylläpitämään kaikkien työkykyä. Mika Määttänen kehityspäällikkö, Orton Oy www.grhealth.. Polvikuvauksen osalta on tultu siihen tulokseen, että vain noin 2/3 rustovaurioista pystytään löytämään rutiinimaisella MRIkuvauksella. 010 292 4590 Niveltieto 4 / 2014 NT1404.indd 9 RUSTOVAURIOT VOIVAT JÄÄDÄ HUOMAAMATTA eteneminen laajemmaksi ongelmaksi. Käytännössä tällöin päästään näkemään nivelpinnat sillä tarkkuudella, jolla ne pitäisikin nähdä, onhan pari–kolme millimetriä paksun ruston keskeinen osa sen ylin, alle millimetrin paksuinen liukupintakerros. Ongelman puolesta kertoo sekin, että rustovauriot tulevat esiin usein yllätyksenä leikkauksen yhteydessä, samoin se, että monilla potilailla toistettukaan MRI ei tuo selitystä oireisiin. Viime aikoina on havahduttu siihen, että MRI-kuvauksen herkkyys löytää nivelessä olevat rustovauriot on rajallinen. Edes magneettikuvat eivät näytä kaikkea Yksi merkittävä ongelma polven vääntövamman jälkeisissä oireissa on kaikkien niveleen kohdistuneiden vammojen löytäminen. p. Ongelma näissä tilanteissa liittyy magneettikuvausteknologian rajalliseen kolmiulotteiseen tarkkuuteen kaarevilla nivelpinnoilla, kliinisesti mielekkään kuvausajan rajoissa. Asiaan on kiinnitetty huo miota, ja Suomessa on kehitetty kliiniseen käyttöön kuvantamisjärjestelmä, jossa kartiokeilakuvauslaitteella nivelestä saadaan varjoaineen avulla kuva rustopaksuuksista ja nivelkierukoiden pinnoista jopa 0,2 mm:n tarkkuudella joka suuntaan (Planmed Verity, www.planmed.com). Nivelrusto-ongelmien hoidossa keskeistä on löytää oikeat potilaat oikeisiin hoitoihin. Kauttamme on saatavilla kylmäkompressiohoitoja LounaisSuomalaisille, kun Ortonin Turun yksikkö aloittaa syyskuussa 2014 yhteistyön GRHealthin kanssa “. Toisaalta tarkalla diagnostiikalla voidaan välttää turhia diagnostisia tähystyksiä ja toistuvia kuvantamisia, sekä nähdä entistä tarkemmin syyt nivelen oireiluun ja mahdollisuudet nivelen korjaamiseen pienemmillä toimenpiteillä. Luumustelmalöydökset (bone bruise) kertovat vammasta, mutta niiden päällä olevan nivelpinnan tilanne saattaa näyttää normaalilta. Jari Salo Professori Sairaala Mehiläinen Kärsitkö kivusta ja särystä. Kokemukset ovat olleet erittäin positiivisia. MRI on myös varsin herkkä osoittamaan nestepitoisuuden paikalliset muutokset. Nykyaikainen magneettikuvantaminen näyttää varsin selkeästi nivelsiteiden ja jänteiden repeämät, samoin polven kierukkarepeämät. asiakaspalvelu@grhealth.
10 NT1404.indd 10 Niveltieto 4 / 2014 19.11.2014 17:41:32. Jalkapallon yhteydessä tavallisia ovat myös nilkkaongelmat, jotka syntyvät kiertoliikkeen ja voimakkaan iskun yhteistuloksena. Tämä kaikki on kuitenkin vain spekulaatiota. Urheilusta voi kuitenkin seurata haittana vammautuminen, jota ei voida sataprosenttisesti eliminoida. Suomessa napsahtaa poikki noin 3000 eturistisidettä vuodessa. Varmaa syytä tähän ei tiedetä, mutta erilaisia oletuksia on esitetty. Voi olla, että naisilla polven rakenne on ahtaampi kuin miehillä, jolloin se ei jousta vääntötilanteissa. Jatkuvista potkuista voi seurata ahdas nivel -ongelmia, ja kiertymisistä ja vääntymisistä koituu venähdyksiä. perhosasennosta, jossa molempien jalkasuojusten sisäreunat viedään nopeasti yhtä aikaa jäähän. Polviongelmia on lätkäpelaajilla yleisesti ottaen vähän – seuraavan aukeaman jutussa kerrottu Timo Jutilan tilanne, jossa toinen pelaaja kaatui polven päälle, ei ole onneksi tavanomainen. Myös ristisidevammat ovat yleisiä, sekä kierukkavammat. Talvilajeista laskettelu aiheuttaa polvivammoja. – Urheilu nostaa elämänlaatua, verrattuna vaikkapa jatkuvaan istumiseen, josta seuraa esimerkiksi ylipainoa ja verenpainetta. Jostain syystä eturistisiteen repeämä on 4–5 kertaa yleisempi vamma naisilla kuin miehillä. Hyvin! Jos loukkasi polven joskus aikoinaan, ajateltiin, että se saakin olla kuusi viikkoa kipeä. Yleisurheilussa kukaan ei taklaa, joten siinä ei tule nivelsidevammoja. Mukana on kuitenkin aina huonoa onnea, jos polvi vääntyy siten, että eturistiside menee poikki: tilastollisesti näitä sattuu 60–80 jokaista 100 000 urheilijaa tai urheilun harrastajaa kohti. Miten ristisidevammoja tulisi hoitaa, etteivät ne myöhemmin johtaisi nivelrikkoon. Jerker Sandelin, mitkä ovat tyypillisiä nivelvammoja entisillä jääkiekkoilijoilla. Taustalla voi olla myös hormonaalisia syitä. Ristisidevamma on yleisin nivelsidevamma polvessa. Jonkin verran esiintyy myös pohje–akillesjänneongelmia, mutta ne ovat pienempi ilmiö. Myös nivus- ja lonkkavaivoja esiintyy, ne syntyvät luistelun toistuvasta liikkeestä, jossa mennään jatkuvasti lonkka vähän koukussa ja ulospäin kier- tyneenä. Jalkapalloilijoilla yleisimpiä ovat polviongelmat, yleensä rustovau riot. Minkä muiden lajien nivelvamman saaneita edustajia tulee usein hoidettavaksenne. Erilaisten kontaktilajien, kuten koripallon, käsipallon ja sählyn. URHEILIJOIDEN NIVELVAMMAT Urheilijoiden nivelvammat Urheilu kannattaa aina, mutta vammoilta pitäisi välttyä – Urheilu on aina hyväksi, korostaa urheiluvammojen hoitamiseen erikoistunut ortopedian erikoislääkäri, dosentti Jerker Sandelin, kun otamme puheeksi urheilijoiden tyypilliset nivelvammat. Aika paljon esiintyy myös selkävammoja. Pyrimme kuitenkin vähentämään vammariskiä niin paljon kuin mahdollista, korostaa Sandelin, ennen kuin ryhtyy vastaamaan Niveltiedon toimituksen kysymyksiin tyypillisistä urheiluvammoista, niiden hoidosta ja ennaltaehkäisystä. Miten yleinen polven ristisidevamma on urheilijoilla tai aktiivisesti urheilua harrastavilla. Yleisurheilukin aiheuttaa vammoja, mutta ne ovat usein revähtymiä. Toisaalta naisten urheilu on muuttunut rajummaksi kuin ennen. Nykyisin on selvää, että jos vammakohta on kipeä ja turpoaa, se on ehdottomasti välittömän lääkärissäkäynnin syy. Jääkiekkomaalivahdeilla on usein lonkkavaivoja, jotka syntyvät ns. Entisten jääkiekkoilijoiden nivelvammat ovat yläraajavoittoisia: olkapäät ja hartiat, kyynärpää ja ranne. Entä tyypilliset nivelvammat jalkapalloilijoilla. Tässä on kuitenkin hyvä muistaa, että suurin osa urheiluvammoista on lieviä: viikon lepo, ja se on ohi
Kun kyse on urheiluvammoista, on toinen polvi yleensä terve, jolloin vaurioitunutta polvea voi verrata suoraan terveeseen ja voidaan nähdä, millainen senkin pitäisi olla, ja miten sökö se nyt vamman seurauksena on. Mitä nuori urheilija voi tehdä ehkäistäkseen nivelrikon varhaisen kehittymisen – tai edes hidastaakseen sitä. Valmentajan täytyy olla kypsä ja osaava. Jos leikkaat sen, et voi silti taata, ettei ennenaikaista nivelrikkoa ilmaannu. Jos ristiside jätetään leikkaamatta ja se heiluu, varmasti polveen tulee vielä nivelrikko. Harrastajia ei pidäkään aina leikata. Konkreettisia ohjeita on hankalaa antaa, koska toisilla urheilijoilla on parempi kestävyys ja liikkuvammat nivelet kuin toisilla. Entä entisillä urheilijoilla. jatkuu seuraavalla sivulla Mitkä muut vammat ovat nykyisillä aktiiviurheilijoilla yleisiä, ristisidevammojen ohella. Leikkauksilla saadaan urheilijat takaisin kentille, mutta 10 vuoden kuluttua heillä voi silti ilmetä rustovaurioita. Hyvät valmentajat tietävät lajikohtaisesti, miten oma laji rasittaa kroppaa. Nilkkavammoista kehittyvät nivelrikot tulevat esille vasta 20–30 vuotta Dosentti Jerker Sandelin vastasi Niveltiedon kysymyksiin urheilijoiden nivelvammoista. Rasitusvammoja ovat esimerkiksi tenniskyynärpää, olkapäätendiniitti ja penikkatauti. Leikkaavan kirurgin pitäisi tehdä vähintään yli 20 leikkausta vuodessa, jotta hänellä on hyvä tuntuma ja rutiini näihin operaatioihin. Usein ristisidevamman lisäksi on tullut liitännäisvammoja. myöhemmin. Ei mitään. ”Kulumat” eli nivelrikot. Miten valmentajat voisivat ottaa paremmin huomioon urheilijoiden nivelten kestävyyden. Polven nivelrikko ja rustomuutokset tulevat esiin nopeammin, ja ne ovat todellinen ongelma. Akuutteja vammoja ovat puolestaan nilkan nyrjähdykset ja polven venähdykset. Kasvava nivelistö ja luusto kestää vain tietyn määrän rasitusta, valmentajien täytyy ottaa tämä huomioon. Valmentajan täytyy vain pystyä hallitsemaan ryhmää siten, että harjoittelu ei ole liian kovaa, ja välillä on lepopäiviä, jolloin elimistö saa levätä. Kuva: Katri Kovasiipi Niveltieto 4 / 2014 NT1404.indd 11 11 19.11.2014 17:41:33. Ristisidevammojen operointi on täsmäkirurgiaa, jonka täytyy onnistua hyvin. Lapsilla ja nuorilla urheilun pitää olla leikinomaista. Jos kyseessä on harraste- tai viikonloppu-urheilija, voidaan katsoa, millaisilla kuntoutusohjelmilla tämä pärjäisi. Molempia vammatyyppejä esiintyy puolet ja puolet. Hänen täytyy vain urheilla. Leikkaukseen mennään vasta, kun polvi pettää ja on löysä, ja on korjattavissa leikkauksella niin, että riskit ovat pienet. Hoidossa voi olla eroa senkin perusteella, millaisesta liikkujasta on kyse. Olennaiset kysymykset ovat, mikä side on vammautunut, onko repeämä osittainen vai täydellinen, ja mikä on hoitosuunnitelma tehtyjen löydösten perusteella. Jos vamma on tullut huippu-urheilijalle, se korjataan herkästi leikkauksella, sillä muuten urheilija kärsii nivelen löysyydestä jatkossa. Nykyisillä urheilijoilla esiintyvät vammat voidaan jakaa rasitusvammoihin ja akuutteihin vammoihin. Esimerkiksi jalkapallossa pitää hankkia enemmän voimaa, kun taas koripallossa on tärkeää harjoitella ketteryyttä ja alastuloja. URHEILIJOIDEN NIVELVAMMAT Kaikkein tärkeintä on nopeasti selvittää, mikä rakenne on vammautunut ja miten pahasti. Valmentajat ovat vastuussa, etteivät laita liian nuoria liian kovaan rääkkiin
Vastaavat luvut ovat 26 % ja 18 %, jos vammaa ei ole esiintynyt. Tekonivelleikkausta yritetään kaikin keinoin viivyttää 60 vuoden ikään. Minulla on ollut lukuisia potilaita, jotka ovat sanoneet, etteivät he pysty enää mihinkään. Hoidossa ja kuntoutuksessa tämä urheilijoiden psyykkinen puoli on otettu ihan liian huonosti huomioon. Urheilijoilla on hyvä lihaskunto: miten hyvin he pärjäävät erittäin huonoilla nivelillä verrattuna tavallisiin ihmisiin, joilla vahvat lihakset eivät tue pahoin vaurioitunutta niveltä. Katri Kovasiipi Niveltieto 4 / 2014 19.11.2014 17:41:34. Missä vaiheessa tekonivelleikkaus on heille ainoa vaihtoehto. Esimerkiksi noin 35-vuotiaana monilla reumapotilailla voi olla tekonivelet jo kaikissa kantavissa nivelissä. Nuoriakin leikataan, jos se on liikuntakyvyn edellytys. Varsinkin jääkiekossa on tärkeää, että kaikki suojukset ovat sopivankokoiset ja ajanmukaiset. Kaikki vertailu pitäisi tehdä siltä pohjalta. Tilanteet, joissa et yhtäkkiä pystykään toteuttamaan taitojasi, voivat olla urheilijoille todella vaikeita. Muissa on vamma spektri samankaltainen molemmilla sukupuolilla. Polven ristisidevammoissa sukupuoliero näkyy, naisilla on näitä enemmän. Minkä ikäisenä yleensä aktiiviurheilijana toimineella jalkapalloilijalla tai jääkiekkoilijalla on niin huonokuntoiset polvinivelet, että urheilu on lopetettava. Lihaskuntoa kannattaa myös kohentaa, vaikka nivelet olisivat jo huonossa jamas- 12 NT1404.indd 12 sa. Urheilijan psyyke kestää tällaista tilannetta huonosti, kun koko toiminnan ideana on, että aloitat jo lapsena harjoitella tietoa ja taitoa, jonka hallitset läpi koko elämän. Nähdään jopa yli 40-vuotiaita, joilla on todella huono polvinivel, ja jotka joutuvat siten valikoimaan lajinsa. Näissä tilanteissa vesiliikunta on pelastus! Vesivoimistelu on mitä oivallisin tapa kuntouttaa ja sitten vahvistaa lihaksia, jos kantavat nivelet ovat huonot. Tilastoistakin erottuu tärkeä seikka: entisillä jalkapalloilijoilla, joilla on esiintynyt vammoja, on 60-vuotiaina polven muutoksia 63 %:lla ja nilkan muutoksia 33 %:lla. ”Mun nivel on loppu ja mää oon loppu ja mää en pysty”, he sanovat. URHEILIJOIDEN NIVELVAMMAT Mitä eroa on nais- ja miesurheilijoiden nivelten kestävyydessä. Turvaudutaan kukonhelttauutteeseen, kortisonipistoksiin, tukikenkiin ja lajimuutoksiin, joiden avulla koetetaan lykätä tekonivelleikkausta – tekonivelen kanssahan ei periaatteessa enää sitten sallita muuta kuin kuntoliikuntaa. Miten urheilijat yleensä kestävät psyykkisesti sen, etteivät enää pysty urheilemaan tai välttämättä paljon liikkumaankaan. Tässä korostuu se, että vammoja ei saisi tulla, ne pahentavat tilannetta aina. Sitten heidät laitetaan fysioterapiaan ja saadaan lihakset kuntoon – ja poks; taas päästään liikkeelle. Tämä on iso ongelma. Esimerkiksi jalkapallossa miehillä on peli kovempaa, tulee enemmän taklauksia – ja nivelvammojakin on siten enemmän miehillä. Toki tekonivelet toimivat nuorillakin, mutta jos laitan 50-vuotiaalle tekonivelen, on uusintaleikkaus takuuvarmasti edessä, koska viisikymppinen liikkuu vielä niin paljon. Esimerkiksi jalkapallosta on tehty tutkimuksia, että tietynlaiset ruuvattavat kenkien nappulat ovat vamma-alttiimpia kuin kiinteät. Yllättävän hyvin. Kuva vääristyy sikäli, että Suomessa jalkapalloa pelaa peräti 200 000 miestä ja vain 17 000 naista. Mitä muuta tärkeää olisi syytä ottaa huomioon, kun puhutaan urheilijoiden nivelvaivoista. Vammojen torjunnassa oikeanlaiset suojukset ovat tärkeitä
Vaikka Timo Jutila lienee tuttu kasvo lähes kaikille tamperelaisille, minun on katsottava parikin kertaa tarkasti, ennen kuin uskallan lähestyä kovasti Jutilalta näyttävää miestä. kin pärjännyt ilman tekoniveltä. En saanut itse luistimen nauhoja auki enkä varusteita pois ja vaatteita päälle ilman apua. Mies näyttää kovin paljon solakammalta kuin edellisen kerran hänet nähtyäni, kiloja on karissut reilusti. Yrittäjä, jääkiekkomaajoukkueen joukkueenjohtajanakin toiminut jääkiekkolegenda Timo Jutila sai vakavan polvivamman ottelussa vuonna 1988. Vamman jäljiltä polveen on kehittynyt nivelrikko, ja tekonivelleikkaus on varmasti vielä edessä. Yllättävän kauan hän on kuiten- Kuntoilu ja painonpudotus ovat lykäneet Timo Jutilan polvileikkausta. Poikamaisesti virnistelevä Jutila kertoo saaneensa kihlatustaan oman personal trainerin, jonka kanssa toteutunut elämäntaparemontti on tuottanut tuloksia. Ristisidevammasta polvinivelrikkoon Painonpudotukseen ja liikunnan lisäämiseen Jutilaa on motivoinut vanha polvivamma, jonka seurauksena polven tekonivelleikkaus on vielä varmasti edessä. Kauden alussa Saipan pelaaja kaatui polveni päälle. Kuluneen vuoden aikana liikunta ja painonpudotus ovat kuitenkin kohentaneet Jutilan tilannetta kovasti. – Vuonna 1988 menin Ruotsiin Luulajaan pelaamaan. Vamma todettiin ristisidevammaksi, ja joukkueen lääkäri suoritti tähystysleik kauksen. – Siitä sitten lähdettiin yöksi sairaalaan. – Sehän on terveellistä, kuittaa Jutila manselaisten mustasta herkusta, joka on ilmeisesti myös hänen alkukesän kiireidensä taustalla. – Kiireisenä minua ovat pitäneet myös jääkiekon MM-kisat, näin pitkään emme ole ennen olleet Euroopassa, kertoo kesän korvalla kisareissulta kotiutunut Jutila. Niveltieto 4 / 2014 NT1404.indd 13 13 19.11.2014 17:41:35. Sellaista vammaa minulla ei ollut aikaisemmin ollut, kertoo Timo Jutila nykyisen polvinivelrikkonsa käynnistäneestä tilanteesta. Tapaamme Tampereen Laukontorilla eräällä legendaarisella makkarakioskilla. TIMO JUTILAN KUNTOKUURI Kuntokuuri on lykännyt Timo Jutilan polvileikkausta jatkuu seuraavalla sivulla Onko se oikeasti Jutila. Haastatteluaika saatiin sovittua juhannuksen jälkeen, kun työkiireet ovat hellittäneet. Siitä tuli heti valtava kipu, ja kun koetin nousta ylös, ei jalka enää ottanut yhtään alleen. Timo Jutila on kovin kiireinen kesälläkin. Siitä kaverit auttoivat minut pukukoppiin ja polveen pantiin jäitä
Yllättävän paljon jalan lihakset surkastuivat jo kahdeksan viikon lepojaksolla. Kuntoremontti on tuottanut tuntuvia tuloksia – Noin vuosi sitten tein päätöksen, että alan harjoitella ja treenata. Tekonivelleikkaus olisi vielä jossain vaiheessa varmasti edessä, mutta leikkauksen ajankohtaa ei vielä määritelty. Kun polvi menee tiettyyn kulmaan istumaan laskeutuessa, menee se lukkoon. Tosi tyylikkäästi ne hoitaa hommansa – mutta sama tahti ei ihan sovi 50-vuotiaalle, Jutila vertaa. En tosin rupea tekemään mitään sellaisia juttuja, joita jätkät tekee nyt 14 NT1404.indd 14 Timo Jutila lenkkeilee usein avovaimonsa Satu Mikkolan kanssa Helsingin korkeimmalla kohdalla, 90 metriin nousevalla Malminkartanonhuipulla. Olen saanut paljon elopainoa pois, ja se on helpottanut polven tilannetta. – Rupesin jo joulukuussa pelaamaan polvituen kanssa. Voiko jääkiekkoilijan tai jalkapalloilijan urasta siis selviytyä ilman nivelrikkoa tai muita nivelvammoja. Niveltieto 4 / 2014 19.11.2014 17:41:36. Suomalaiset urheilijat ovat hyvissä käsissä Urheiluvammat ovat yleisiä niin aktiivisilla harrastajilla kuin ammattilaisillakin. Vuonna 2006 maajoukkueen lääkäri lähetti Jutilan magneettikuvaukseen ja totesi, että polvessa on nivelrikkomuutoksia. Huipulle huikeaa maisemaa ihailemaan vievät ”helvetinportaiksi” kutsutut 426 askelmaa (katso kansikuva), toiseen suuntaan pääsee hiekkapolkua. Vielä vuosi sitten piti laittaa jäitä polveen, mutta enää ei tarvitse. – Vuonna 1999 minulta kiellettiin laskettelu ja jalkapallon peluu, josta tykkäsin kovasti. Alkuun se tuntui oudolta, mutta mitä pidempään sitä käytin, sitä paremmin siihen totuin, toteaa Jutila. Sanottiin, että vuosi menee, ennen kuin polvi on kunnossa. Kun on tunnissa kiivennyt portaat seitsemän kertaa, tuntee liikkuneensa! maajoukkueessa. Polvi kesti vielä juoksemista, pyöräilyä ja golfin peluuta. Kierukkakin on rikki, polvi täytyy vain nykäistä auki – ja rutinaa kuuluu. Jutilan nykyiseen liikuntaohjelmaan kuuluu kävelyä, kuntopyöräilyä, jalkaprässiä kuntosalilla sekä etureisi-takareisiliikkeitä. Kun on ollut pitkään urheilussa mukana, tuntee oman kroppansa. Varmaa on, että tekonivelleikkauskin on edessä. Tähän mennessä vuoden jatkunut treeniohjelma on tuottanut selvästi tuloksia. Suomalainen jääkiekkoilija on nykyään sellainen ammattilainen, joka treenaa ja huolehtii huollon ja palautumisen hyvin. Liikkuminen ja painonpudotus ovat ehdottomasti auttaneet, unenlaatu on parantunut ja jalan jomotus ja särky vähentyneet. TIMO JUTILAN KUNTOKUURI Lääkärit tekivät päätöksen, ettei jalkaa pantu kipsiin eikä korjattu, vaan kuntoutettiin ajan kanssa. Liikunta on säännöllistä: – Neljä kertaa viikossa pitää pystyä hinaamaan itsensä liikkeelle, välillä menee useamminkin, Jutila summaa. – Treeni sujuu ihan omin päin, kihlattuni ja avovaimoni Satu on personal trainerini ja pistää töppösiä eteenpäin
Kannustan kysymään asiantuntijoilta, niin ei tarvitse itse askaroida niin paljon asioista, joihin on vain mutua eikä oikeata tieto-taitoa. Apua saa aina, kun vain uskaltaa kysyä. – Täytyy löytää oikea ravinto, liikunta ja lepo. Itse olen pelannut jo näin kauan ja päässyt näin vähällä, pitänee koputtaa puuta. On tosi hieno juttu, miten hyvissä käsissä ollaan! Jutila hehkuttaa. Ajattelin monesti, että kun tällä tavalla harjoittelen, niin tulen kuntoon – mutta sitten kun puhuin valmentajan, fysioterapeutin ja lääkärin kanssa, sain vihjeitä, miten voisin tehdä lisää ja monipuolisemmin. TIMO JUTILAN KUNTOKUURI – Ei voi yleistää, että kaikilla urheilijoilla menee nivelet, mutta osa kärsii lonkka- ja polviongelmista. Jääkiekko on fyysinen kontaktilaji, siinä tulee tällaisia vammoja. Tiedonsaanti on kuitenkin puhelinsoiton tai meilin tai kysymyksen päässä. Oikea tieto auttaa tekemään oikeita asioita. Joskus tuntuu siltä, että ”kyllä mä itte tiedän mitä mä teen” – suoraan sanoen itsekin olin välillä tyhmä ja laiskakin. Onpa ihminen sitten urheilija tai kuka tahansa, liikkumalla pystyy ehkäisemään monta vammaa, Jutila korostaa. Jos jotain kysyy, varmasti saa riittävästi neuvoa. Aloitin heti yhden jalan pyöräilyn ja sitten alaja ylävartaloharjoitteet. Hän lähettää kannustavia terveisiä myös muille liikkujille ja urheilijoille. Vammani tapahtui jo vuonna 1988, ja sitä kuntoutettiin hienosti jo silloin. – Oman vammani jälkeen sain todella paljon apua urheilulääkäreiltä ja fysioterapeuteilta. Katri Kovasiipi Kuvat Jyrki Laakso ja Katri Kovasiipi Niveltieto 4 / 2014 NT1404.indd 15 15 19.11.2014 17:41:36. Jos joku asia askarruttaa, kannattaa rohkaistua ja mennä hakemaan apua. Timo Jutila kiittää suomalaisen lajivalmennuksen korkeaa tasoa ja apua, jota urheilijat saavat urheilulääketieteen ammattilaisilta
Kyllä vielä aika helposti väsähtää, ja välillä on aikamoisia kipuja. – Olen aina tykännyt kuntosaliharjoittelusta, joten lihaskuntoni on hyvä, näin vanhaksi mieheksi, 62-vuotias Rauramo myhäilee. 16 NT1404.indd 16 Urheilu-uran perintö Ennen poliittista uraansa ja Helsingin liikuntajohtajan pestiään Rauramo oli mestaruustason koripalloilija. Jos jouduin istumaan pitkään vaikkapa autossa tai lentokoneessa, oli hankalaa nousta ylös. Olen treenannut päivittäin – jopa siinä määrin, että lääkäri ja fysioterapeutit ovat huomautelleet, että vähempikin riittäisi, Rauramo kertoo. Kahden vuoden odotus oli oma valinta Anssi Rauramo joutui odottamaan tekonivelleikkauksiaan peräti kaksi vuotta, mutta kyse oli hänen omasta valinnastaan. Heti kotiin päästyä oli jo päästävä kulkemaan kymmenkunta rappusta, ja kyllä niistäkin sitten selvittiin. Pyöräily ei ole hänelle intohimo, mutta kuntopyörä on ollut kovassa käytössä leikkausten jälkeen. – Välillä oli tuskaista, kävelylenkit lyhenivät. – Tällä hetkellä ymmärrän aika paljon paremmin lääkäriä, kun hän tarjosi minulle kolmen kuukauden sairauslomaa. Siinä suhteessa olin onnekas, ettei minulla ollut leposärkyä, joten pystyin hyvin nukkumaan, Rauramo muistelee. Muutamana ensimmäisenä päivänä meinasi hetkittäin tulla uskonpuute. – Kuntoutuminen on sujunut suunnitelmien mukaan, en tosin tiennyt mitä odottaa. Yksi painopiste on ollut ulkoilu- ja lenkkeilyreittien ylläpitäminen ja uusiminen, kertoo Anssi Rauramo. Virallinen töihin paluu tapahtuu vasta muutaman päivän kuluttua tästä haastattelusta, mutta Rauramo on aloitellut työtehtäviään kevyesti jo ennen sairausloman loppumista. ANSSI RAURAMO SAI UUDET POLVET Anssi Rauramo sai uudet polvet Koripallolegenda, nykyisin Helsingin liikuntaviraston liikuntajohtajana toimiva Anssi Rauramo sai molempiin polviinsa tekonivelet syyskuussa. Katri Kovasiipi Niveltieto 4 / 2014 19.11.2014 17:41:37. – Kyllähän meillä on ollut seniorihankkeet jo koko tämän vuosituhannen, ohjatut liikuntaryhmät on suunnattu pääasiassa senioreille. Hän säästyi polvivammoilta koripallouran aikana. Rauramon kunto-ohjelma rakentuu vesijuoksusta, kuntopyöräilystä ja koiran kanssa kävelystä. Parin vuoden odotteluun mahtui myös kivuliaita aikoja. Pikku hiljaa mentiin kuitenkin eteenpäin. – Toinen polvi oli vähän paremmassa kunnossa kuin toinen, joten päätin odottaa, että sekin on leikkauskunnossa, ja molemmat polvet voidaan leikata samalla kertaa. – Leikkauksen jälkeen tuntui alkuun masentavalta, kun jalkaa piti pitää ylhäällä, eikä se vain pysynyt. Omaehtoista liikuntaa pystyy harrastamaan Helsingissä hyvin, uimahalleihin pääsee vähintäänkin kohtuullisella hinnalla. Urheilu-uran perintönä hänellä on joka tapauksessa myös hyvä lihaskunto, joka on auttanut kovasti myös nivelrikon kanssa selviytymisessä ja tekonivelleikkauksista toipumisessa. Helsingin liikuntaviraston liikuntajohtaja Anssi Rauramo on toipunut polvien tekonivelleikkauksista ahkerasti liikkuen. Jo hiukan alle kahden kuukauden kuluttua leikkauksesta Rauramo istuu työpöydän takana. Särky oli elämänlaatuun eniten vaikuttava asia. Odotan vielä kovasti sitä, miten maailma avautuu, kun toipuminen on edennyt niin että kivut ovat kokonaan poissa. Olen aina ollut vähän huono syömään särkylääkkeitä; kyllähän ne auttoivat, jos niitä söi riittävästi. Päivittäin on liikuntaa kertynyt keskimäärin kaksi ja puoli tuntia, joinakin päivinä jopa neljä tuntia. – Kymmenen vuotta koripallo uran jälkeen polveni tähystettiin, ja lääkäri totesi, että niissä on vanhaakin vammaa, Rauramo kuitenkin toteaa. – Mutta minähän olen korvaamaton töissä, pakko palata töihin, nauraa Rauramo. Hän pelasi 151 maaottelua, ylsi kahdesti SMsarjan parhaaksi korintekijäksi ja kaksi kertaa vuoden koripalloilijaksi. Torpan Pojissa 70- ja 80-luvulla Rauramo voitti neljä Suomen mestaruutta. Liikuntajohtajalta on vielä kysyttävä, miten Helsingin kaupunki aikoo parantaa jatkossa ikääntyvien ihmisten liikuntamahdollisuuksia – onhan liikunta paras lääke niin nivelrikkoon kuin muihinkin suuriin kansansairauksiin
160x200 cm (2746 €) 1999 € TEMPUR Breeze ja EasyClean TYYNYTARJOUS (norm. 187€) 140 € Tarjoamme ennenkuulumattoman nukkumiselämyksen sekä upeat Juhlavuodentarjoukset! TEMPUR on parantanut suomalaisten nukkumisergonomiaa jo 15 vuotta ja TEMPURilla on tyytyväisimmät käyttäjät. Elämäsi parhaat unet! TEMPUR Flexible -parivuode esim. Pääty lisäosana alk. Valitse jalkakorkeus 12 cm tai 19 cm (rasti ruutuun) TEMPUR Breeze-tyyny (187 €) 140 € Soft Medium Firm TEMPUR asiakaspalvelu puh. NIVELYHDISTYKSEN JÄSENETU -tarjous Jäsenetutarjoukset voimassa 31.1.2015 asti. rungon mustalla huonekalukankaalla, TEMPUR-sijauspatjan, sekä jalkasarjan, korkeus 12 cm tai 19 cm (arvo 59 €). 335 € (90x200 cm), parivuoteeseen alk. TEMPUR on myös esim. Tilaamalla TEMPUR-tuotteet Nivelyhdistyksen kautta tuet yhdistyksen toimintaa! Tilaan seuraavat TEMPUR-tuotteet ilman muita kuluja (TEMPUR maksaa toimituskulut) _____ TEMPUR Flexible -parivuode 90 x 200 cm (1453 €) _____ TEMPUR Flexible -parivuode 160 x 200 cm (2746 €) _____ TEMPUR Flexible -parivuode 180 x 200 cm (2906 €) 1098 € 1999 € 2196 € Nivelyhdistys maksaa postimaksun Hinta sis. 495 €. Uniliiton asiantuntijoiden suosittelema. (09) 5868 360 TEMPUR EasyClean-tyyny (187 €)140 € Soft Medium Firm Suomen Nivelyhdistys ry Tunnus 5014531 07003 Vastauslähetys Olen jäsen Liityn jäseneksi NIMI: OSOITE: PUHELINNUMERO: NT1404.indd 17 19.11.2014 17:41:37
Vaikka yhteyttä näyttää olevan, se ei välttämättä johdu sen paremmin D-vitamiinin käytöstä kuin sen puutteesta. Mutta vähentääkö D-vitamiini osteoporoosia tai luunmurtumia. Tuloksia on sekä puolesta että vastaan, eikä D-vitamiinipitoisuuden ihannetasosta ole kansainvälistä yksimielisyyttä. Lihasvoimaa ja tasapainoa Kotona voi olla monta vaaran paikkaa, joihin kompastua tai liukastua – irralliset johdot, liukkaat matot ja pimeät portaat kannattaa korjata. Useimmilla kaatumisvaarassa olevilla henkilöillä on useampi kuin yksi riskitekijä, ja yksilön ominaisuuksien lisäksi myös ulkoiset olosuhteet vaikuttavat kaatumisvaaraan. Näiden ulkoisten tekijöiden lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota hyvään toimintakykyyn, tasapainoon, liikkuvuuteen ja lihasvoimaan, ja näihin auttaa liikunta. Nämä tutkimukset ovat kuitenkin alttiita sekoittaville tekijöille. VÄHEMMÄN KAATUMISIA Vähemmän kaatumisia – vähemmän vammoja Liikunta ja D-vitamiini avainasemassa Liikkumisvarmuutta, tasapainoa ja liikehallintaa kehittävä liikunta on hyvä keino ehkäistä kaatumisia. Niinpä lapsille on jo vuosikymmeniä annettu D-vitamiinitippoja vastasyntyneestä kaksivuotiaaksi luuston lujittamiseksi. Tosin joissakin tutkimuksissa on todettu kaatumisten myös lisääntyvän, mikä johtunee siitä, että kun ollaan paljon liikkeellä, myös tilaisuuksia kaatumiseen tarjoutuu useammin kuin sohvalla loikoillessa. Mikäli D-vitamiinia saadaan liian vähän, kalsium ei sitoudu luustoon, jolloin luu ei mineralisoidu ja jää pehmeäksi aiheuttaen lapsille riisitaudin ja aikuiselle osteomalasian. Hyvät jalkineet ja asianmukaiset silmälasit voivat myös vähentää kaatumisriskiä. Hyvä liikkumiskyky antaa myös itseluottamusta ja vähentää kaatumispelkoa. vähentävän kroonista kipua, parantavan mielialaa, lisäävän vastustuskykyä infektioita vastaan ja vähentävän jopa riskiä sairastua diabetekseen, sydänja verisuonitauteihin tai syöpään. D-vitamiinin luustovaikutukset sen sijaan tunnetaan paremmin. Kaikkia D-vitamiinin vaikutuksia ei varmaankaan vielä tunneta, mutta sen on arveltu mm. Kaatumisten ehkäisy onkin varsin haasteellista. 18 NT1404.indd 18 Suurin osa D-vitamiiniin liitetyistä positiivisista vaikutuksista perustuu tutkimuksiin, joissa on katsottu sairauden ja D-vitamiinin käytön yhteyttä. Kiinnostus D-vitamiiniin on lisääntyvän viime vuosina, vaikuttaahan se monella tavalla terveyteen. Vaikka kaikki kaatumiset eivät johda luunmurtumaan, monet päävammat, nyrjähdykset ja ruhjeet vaativat terveydenhuollossa käynnin, tai aiheuttavat ainakin kipua ja särkyä. Tarvitaan myös luuston terveyttä ylläpitävää ravintoa – joskaan Dvitamiinin hyödyistä ei ole yhtä selkeää tutkimusnäyttöä kuin liikunnasta. Iäkkäiden kaatumiset ja osteoporoosi (luukato) sekä niihin liittyvät murtumat ovat merkittävä kansanterveysongelma. Yhdessä enemmän. Kaatumisen syyt ovat moninaiset. Kaatumisia ja kaatumisten aiheuttamia vammoja on kuitenkin paljon enemmän, sillä kolmasosa yli 65-vuotiaista kaatuu vuosittain ja viidesosa kaatumisista vaatii sairaalahoitoa. Suomessa tavoitetasoksi on asetettu 50–70 nmol/l. Murtumia sattuu Suomessa joka vuosi noin 35 000, näistä pelkästään lonkkamurtumia on yli 7 000. Interventiotutkimuksia on vähän ja niiden näyttö ristiriitaista. Liikunnan tulee kuitenkin haastaa sekä lihasvoimaa että tasapainoa, jotta se olisi tehokasta. Se puolestaan aiheuttaa luuston epämuodostumia – eivätkä länkisääret ole niistä pahin. Monipuolinen ruokavalio, jossa on riittävästi kalsiumia, D-vitamiinia ja proteiinia, säännöllinen ja monipuolinen luita kuormittava liikunta, tupakoimattomuus ja kohtuus alkoholin käytössä turvaavat parhaiten luuston terveyttä. Liikunta lujittaa luustoa läpi elämän. Varsinkin talvikelillä ulkona liikkuessa kenkien liukuesteet ja kävelysauvat tuovat turvaa liikkumiseen. Kasvuiässä se lisää luuntiheyttä ja varttuneilla, jos ei aivan estä, niin ainakin hidastaa luukatoa. Ilman hyvää lihasvoimaa ei voi olla hyvää tasapainoa. Fyysisen aktiivisuuden on monissa tutkimuksissa todettu vähentävän kaatumisia ja kaatumisvammoja. Niinpä tehokkainta kaatumisvammojen ehkäisyä on pystyssä pysyminen. Onko D-vitamiini muutakin kuin luustovitamiini. D-vitamiinilisän vaikutusta kaatumisten ja murtumien ehkäisyssä on tutkittu paljon, mutta Niveltieto 4 / 2014 19.11.2014 17:41:38. Vielä tärkeämpää on kuitenkin se, että fyysinen aktiivisuus parantaa toimintakykyä ja lisää lihasvoimia, tasapainoa ja nivelliikkuvuutta, jotka puolestaan auttavat pysymään pystyssä. Näyttö kaatumisten ja murtumien ehkäisystä D-vitamiinin avulla onkin jo ristiriitaisempaa
Paitsi, että se piristää mieltä, monipuolinen liikunta parantaa lihasvoimia, ketteryyttä ja liikkumisvarmuutta, sekä auttaa liikkumaan varmasti ja turvallisesti omin jaloin. Kaatumisia tulisikin peilata fyysisen aktiivisuuden määrään, esimerkiksi suhteuttaa siihen, miten paljon ihminen kävelee. Yli 95 prosenttia kaatumisista sattuu kotona asuville liikkumiskykyisille ihmisille. Osa tuloksista näyttää, että D-vitamiini ehkäisee kaatumisia tai murtumia, osassa tutkimuksia D-vitamiinivalmisteesta ei ole ollut hyötyä. Kun tarkasteltiin D-vitamiinitasoja, vähiten kaatumisia ja murtumia oli miehillä, joiden D-vitamiinitaso oli 48–72 nmol/l. Niinpä harjoittelu vuorotteli kuntosalin ja jumpan välillä. Vaikka laitoshoidossa olevien ihmisten murtumat voitaisiin estää täysin, murtumien kokonaismäärään tämä ei paljon vaikuttaisi, sillä murtumista vain noin yksi prosentti sattuu hoitokodeissa tai -laitoksissa asuville vanhuksille. Ruokahalukin voi olla huono, eikä niitä D-vitamiinipitoisia ruokia niin monia ole (kala, vitaminoidut maitotuotteet ja margariinit). 19 19.11.2014 17:41:39. D-vitamiinilisä oli 20 µg/pv ja liikuntaharjoittelun tavoite oli parantaa sekä lihasvoimia että tasapainoa. Tästä voisi vetää sellaisen johtopäätöksen, että ilman vaivannäköä – eli liikuntaa – ei kunto kohene eikä toimintakyky parane. D-vitamiinin puutos pitää toki korjata, mutta isojen kerta-annosten on osoitettu jopa lisäävän kaatumisia ensimmäisten kuukausien aikana, jolloin D-vitaminitaso on korkeimmillaan. D-vitamiinia saadaan riittävästi ja turvallisesti suosituksia noudattaen. D-tasot kuntoon Tuoreessa australialaistutkimuksessa tutkittiin yli 70-vuotiaiden miesten D-vitamiinitasoja, reisiluun yläpään luuntiheyttä, toiminta- ja suorituskykyä sekä kaatumisia ja murtumia neljän vuoden ajan. Murtuman saaneilla miehillä oli myös huonompi toimintakyky ja huonommat lihasvoimat kuin miehillä, joilla ei murtumia ollut. UKK-instituutissa on tutkittu liikunnan ja D-vitamiinilisän tehoa iäkkäiden naisten kaatumisten ehkäisyssä. Näillä vanhuksilla on usein matala Dvitamiinipitoisuus, sillä he pääsevät harvoin ulos nauttimaan auringosta. Useissa epidemiologisissa tutkimuksissa on todettu D-vitamiinin ja sairastavuuden tai kuolleisuuden välillä U-muotoinen käyrä. Pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa D-vitamiinin saantisuositus on 10 µg/vrk aina 75 vuoden ikään, ja 75 täyttäneille 20 µg/vrk. Dvitamiini yksin ei parantanut toimintakykyä, mutta ei myöskään lisännyt liikunnan tehoa. Osa tulosten vaihtelusta voi aiheutua D-vitamiinipitoisuu- denneksessä oli lähes kolminkertainen murtumariski vertailuryhmään verrattuna. Ikäihmisille suositellaan valmisteen käyttöä turvaamaan D-vitamiinin saanti, muille valmiste on tarpeen vain, jos kalan ja vitaminoitujen maitotuotteiden käyttö on vähäistä. den lähtötasosta, D-vitamiinilisän määrästä tai tutkittavien fyysisestä kunnosta. Älkäämme kuitenkaan unohtako liikuntaa. Kun miehet jaettiin viiteen yhtä suureen ryhmään Dvitamiinitasojen mukaan, sekä alimmassa että ylimmässä vii- Kirsti Uusi-Rasi erikoistutkija, dosentti UKK-instituutti Niveltieto 4 / 2014 NT1404.indd 19 VÄHEMMÄN KAATUMISIA tulokset ovat ristiriitaisia. Eniten D-vitamiinilisästä on todettu olevan hyötyä laitoshoidossa oleville vanhuksille, joilla lonkkamurtumat ovat vähentyneet noin 16 prosenttia. Sekä matala että korkea D-vitamiinipitoisuus ovat haitallisia. Vaikka Dvitamiini on hyväksi, liian paljon hyvää on pahaksi. Liikuntaharjoittelu paransi lihasvoimia, tasapainoa ja toimintakykyä ja vähensi hoitoa vaatineita kaatumisvammoja
Sitten kun olin kotona, ajattelin että olisi helpompaa olla sairaalassa. Lopulta pääsin sitten polven teko- nivelleikkaukseen huhtikuussa vuonna 2003. Jouduin jonotuslistalle, silloin ei ollut vielä hoitotakuulaki voimassa. Kotiapu toimi kuitenkin korkeintaan pari viikkoa. Tanssia Marjatta ei polvivaivoista huolimatta voinut kui- 20 NT1404.indd 20 tenkaan kokonaan jättää, vaan hän hakeutui Lohjalle senioritanssin ohjaajakurssille. – Polvet ja nilkat olivat joutuneet koville jo lapsena ja nuorena balettikoulussa, kun piti olla paljon varpaiden varassa. Tanssipolvea piti odottaa yli kaksi vuotta – 2000-luvun alkupuolella kävin polvivaivojen vuoksi lääkärissä ja siellä katsottiin, että tekonivel polveen tarvitaan. Häneltä kysyttiin puhelimessa, onko apuvälineitä ollut käytössä. – Tanssin ansiosta lihakseni olivat hyvässä kunnossa, joten menin vain eteenpäin kivusta irvistellen. Lapsena balettia ja aikuisena tanhua aktiivisesti harrastanut Marjatta löysi polven nivelrikon ja tekonivelen kanssa erinomaisesti yhteensopivaksi lajiksi senioritanssin. SENIORITANSSI Senioritanssin pehmeistä pyörteistä nauttii myös nivelrikkoinen Suomen Kansainvälisen Senioritanssin Liiton varapuheenjohtaja Marjatta Rautalin on tanssinut ja ohjannut tanssiryhmiä koko ikänsä. Kaksi vuotta meni odotellessa, ja soitin sitten lopulta lääkärille, että nyt pitäisi päästä leikkaukseen, Marjatta kertoo. Torstaina leikattiin, ja seuraavana maanantaiaamuna pääsin jo kotiin. Kaupungin kodinhoito tuli kotiin, toivat korotustuolin ja kävivät joskus pesemässäkin. Soitin uudestaan: tuolloin minulle sanottiin, että minun olisi pitänyt päästä leikkaukseen jo marraskuussa. Vasta jälkikäteen sitten huomaa, että ai niin... Oikeakätisenä ja -jalkaisena tein paljon oikealle kääntyvää piruettia, joten myöhemmällä iällä oikea polvi rupesi reistaamaan. – Tanssin ihan loppuun asti ennen kuin leikkaus tehtiin. jatkuu seuraavalla aukeamalla Niveltieto 4 / 2014 19.11.2014 17:41:39. Nyt 72-vuotias Marjatta on tanssinut koko ikänsä. Hypytön ja pehmeäliikkeinen senioritanssi sopii yleensä hyvin myös nivelrikkoisille. Hän oli itse liikunnallinen ja huomasi, että minäkin tykkään liikkua, muistelee Nokialla asuva Marjatta Rautalin ensikosketustaan tanssiin. Hän hoiti opiskelua kotoa käsin tietokoneen avulla etäopiskeluna, samalla kun toipui tekonivelleikkauksesta. – Lääkäri, joka teki ensitarkastuksen, alkoi jostain syystä puhua tanssimisesta, vaikkei hän tuntenut minua. Lääkäri sanoi, että laitetaanpa sitten luksusnivel! Vielä leikatessakin hän muisti sanoa, että nyt laitetaan tanssipolvi kuntoon, Marjatta muistelee. – Kylmää käärettä täytyy pitää tekonivelleikatussa polvessa, se on tosi kipeä leikkauksen jälkeen eikä sitä heti pidä lähteä liikaa rasittamaan. – Äiti vei minut balettikouluun alle 10-vuotiaana, taisin olla 7–8-vuotias. Kurssi toteutui työn ohessa monimuotokoulutuksena, ja Marjatta valmistui tanssinohjaajaksi vuonna 1979. – En osannut valehdella, että olisi ollut. Toimin pääasiassa ohjaajana, enkä yleensä mennyt tanssiin mukaan, mutta jos joku ryhmäläisistä oli ilman paria, oli tanssiinkin mentävä. – Taisi siinä koulu vähän kärsiä, mutta sekin tuli hoidettua ja tutkinto suoritettua. Siitä tuli vielä pieni viive, ennen kuin pääsin leik kaukseen. – Pääsin nopeasti kotiin, vaikka koti oli kolmannessa kerroksessa hissittömässä talossa. Nopea toipuminen Leikkauksessa ja siitä toipumisessa Marjattaa auttoi paljon se, että hän oli aina liikkunut niin paljon. Jos harrastaa tanssia, ei tahdo antaa periksi eikä myöntää, ettei pysty enää tanssimaan – vaikka tuntuu tosi pahalta, jos polveen tulee vähänkin kiertoa. Siitä olen äidille ikuisesti kiitollinen. Sanoinkin hänelle, että koko ikäni olen tanssinut, ja nyt pitäisi saada sellainen nivel, että pääsee taas tanssimaan. Tanssiessa innostuu niin, että kivullekin turtuu, eikä sitä tahdo edes huomata. Marjatta ei päässyt leikkaukseen ihan heti ensimmäisen soittonsa jälkeen. Marjatan elämässä on näytellyt suurta roolia myös kansantanssi ja tanhu. Etenkin portaita alaspäin oli vaikea liikkua. Itse luin silloin samassa hötäkässä ylioppilaaksi, kertoo Marjatta toipumisajastaan. Vuonna 1996 polkan tahtia alkoi huomattavasti haitata polvien ja nilkkojen reistailu. Nuoruudessaan hän kävi silloisella kotipaikkakunnallaan Raumalla kauppaopistoa, mutta aikaa kului paljon myös teatterin tanssityttönä. Siihen aikaan esitettiin runsaasti operetteja ja musiikkinäytelmiä, ja tarvittiin paljon tanssijoita. Se oli tosi ihanaa aikaa, Marjatta muistelee. Muutettuaan Nokialle hän kävi Varalan urheiluopistolla tanhuopettajan kaksivuotisen kurssin