(09) 27 123 12 toimisto@niveltieto.net ISSN 14592568 Aikakauslehtien liiton jäsen RAY tukee Suomen Nivelyhdistyksen tiedotusta ja toiminnan kehittämistä Niveltieto 4 / 2013 3. Toimittajat Jyrki Laakso, päätoimittaja Katri Kovasiipi Muu toimituskunta Esko Kaartinen ja Liisa Vatanen Paino Scanweb, Kouvola Painos 15 000 kappaletta Kansikuva Avantouintikausi alkaa! 4 5 6 8 10 14 15 16 18 20 22 26 29 30 34 36 38 40 42 43 44 45 46 47 48 SISÄLLYSLUETTELO NIVELTIETO Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Nivelyhdistys PL 1328, 00101 Helsinki puh. 3/2014 ilmestyy 29.8. Liikuntaresepti: Liikunta suojaa sepelvaltimotaudilta Lääkärit vastaavat Uutisia Nivelkanavalla Hannele: Terveyttä ja makua mausteista Piinapenkissä Dosentti Jari Arokoski Ristikko Suomen Nivelyhdistyksen vapaaehtoistoiminta Matti-Katti Myytävät tuotteet Niveltieto 4/2013 Irtonumero 6,90 euroa Vuosikerta 26 euroa Julkaisija Suomen Nivelyhdistys ry Ilmestymispäivät 2014 1/2014 ilmestyy 28.2. 4/2013 Pääkirjoitus: Nivelrikkotietouden kansantaloudellinen merkitys Nivelyhdistyksen uusi ilme Syyskokous ja -seminaari Tieteellinen nivelrikkoseminaari ja Niveltieto-palkinto Vesivastusharjoittelua polvelle Leikkaushaalari ja reumakepit Tekonivel polveen Hollannissa Avuksi arkeen: uusi nivelrikko-opas Rannekanavaoireyhtymä Osteopatiasta apua kipuun ja jäykkyyteen Lukija- ja käyttäjätutkimuksen tuloksia Asahi-terveysliikunta Lomat 2014 Polvinivelen tähystyshoito Asta Ovaska työntää kuulaa tekonivelet lonkissaan Lukijoilta: Mikä saa ihmisen kuntouttamaan itseään. 4/2014 ilmestyy 28.11. 2/2014 ilmestyy 30.5
Olkoon niin, mutta on kuitenkin mielestäni kiistattoman todistettua, että yhdistyksenä teemme kirjaimellisesti arvokasta työtä nivelrikkoisten asiaa ajaessamme ja heidän selviytymistään tukiessamme! Pystypäin voimme siis katsoa eteenpäin ja hyvillä mielin taas puskeutua tulevan vuoden toimintahaasteisiin. Laskennallisesti on yhden työvuoden merkitys kansantaloudelle noin 40 000 euroa, joten tämä varovainen arvio nivelrikko-oppaamme informaatiomerkityksestä tuottaisi yhteiskunnalle noin 800 000 euron säästöt. Jos yhdistyksemme tuottama nivelrikko-opas sekä siihen liittyvä internetsivusto tavoittaisi alakanttiin arvioiden vaikkapa 200 000 tästä taudista ja sen hoidosta kiinnostunutta henkilöä, voidaan olettaa heistä ainakin 20 000 olevan työikäisiä. Kelan vuoden 2010 tilastoissa nivelrikon vuoksi ennenaikaiselle eläkkeelle päätyi lähes 2500 henkilöä ja heistä ylivoimainen valtaosa polvinivelrikon vuoksi. Tätä pohdintaa on analyyttisemmällä tavalla avattu, ja se on osaltaan ollut myös kannustimena siinä vaiheessa, kun päädyimme tuottamaan laajempaan jakeluun tarkoitetun nivelrikko-oppaan. Vuonna 2011 tilastoitiin tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi korvattujen sairauspäivien lukumääräksi hiukan vajaat kuusi miljoonaa, ja näistä sairauslomapäivistä varsin suuri osa aiheutuu nimenomaan nivelrikon pohjalta. Kaikin mokomin hyväksyn tähän edellä olevaan laskutoimitukseen kohdistuvan kritiikin, mutta vaikka nämä luvut olisivat jopa tuplasti yliarvioidut, mihin en tosin ihan hevillä usko, niin lopputuloksena silti on, että tämän suuntainen toiminta on konkreettisen hyödyllistä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakennetta silmällä pitäen! Kustannussäästöjä on toteutettavissa myös tämän sairauden eri hoitovaiheisiin liittyvien kuntoutusprosessien kautta. Jos edes yksi promille näistä työssä käyvistä lukijoista pystyy sisäistämiensä ohjeiden avulla pysymään täysipainoisesti edes yhden vuoden pidempään tuottavassa työssä, saadaan yksinomaan jo tästä 20 työvuotta lisää yhteiskun- 4 Niveltieto 4 / 2013 nalle. Nivelrikkotietouden jakamisen kansanterveydellistä merkitystä ei enää kukaan kiistäne, mutta voisiko olla niin, että toiminnallamme tuotamme myös konkreettisia kustannussäästöjä sote-rakenteellemme. Yhdistyksen puolesta esitän lämpimät kiitokset kaikille vapaaehtoistoimijoillemme ja toki myös palkallisille työntekijöille tämän loppumassa olevan vuoden uurastuksen tuloksista, ja samalla jo nyt rauhaisan joulunajan toivotukset teille kaikille! Esko Kaartinen puheenjohtaja. Kun epidemiologisesti jo tiedetään, että oireilevaa ja myös osin toiminnallisuutta häiritsevää nivelrikkoa eriasteisena potee useampi satatuhatta suomalaista, voidaan varsin varovaisesti arvioida, että ainakin 10 % nivelrikkoa potevista on työikäisiä. Toivon hartaasti, että tällä valitettavasti edelleen laajenevalla nivelrikkoisten hoitosaralla ei tällaisia tärkeitä kuntoutusresursseja käydä kritiikittömästi karsimaan! ”Kukas kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse” -sananparsi voisi sopia tähän edellä olevaan vuodatukseen. Asiallisesti ja oikea-aikaisesti toteutettu kuntoutus varmistaa hoitotoimenpiteiden potilaskohtaisen menestyksellisyyden ja samalla myös niiden yhteiskunnallisen tuottavuuden. Varsin mullistavia ja mielenkiintoisia muutoksia on tapahtumassa ihan pikapuoliin tässä kotimaisessa terveydenhuoltorakenteessamme, ehkä myös sen myötä potilasliikenteessä sekä oman maamme sisällä että ulkomaillekin suuntautuen! En nyt kuitenkaan vielä tällä kertaa käy pohtimaan tuota vuodenvaihteessa realisoituvaa raja-aitojen kaatumista, vaan paneudun muutamalla sanalla arvioimaan oman yhdistyksemme työsaran ja lopputuotoksen mahdollista taloudellista merkitystä yhteiskunnallemme. Tämä huomioiden onkin huolestuttavaa, että korviini on vastikään kantautunut erään nivelrikkoisille hyvin tärkeän kuntoutusyksikön toiminnan loppumisuhka. PÄÄKIRJOITUS Nivelrikkotietouden kansantaloudellinen merkitys – onko sitä. Tämä projekti onkin nyt jo hyvässä vauhdissa RAY:n tukemana, ja saadaan realisoitua tulevan toimikauden aikana
Tuore värimaailma ja muotokieli raikastavat muitakin parhaillaan uudistettavana olevia materiaaleja: nettisivuja, esitteitä, ilmoituksia, käyntikortteja ja niin edelleen. Tavoitteena ovat ulkoasultaan ajanmukaiset, rakenteeltaan selkeät ja helposti päivitettävät sivut, joilta jokainen käyttäjä löytää helposti etsimänsä. Uudistuneet materiaalit otetaan käyttöön vaiheittain vuoden 2014 alkupuolella. Timon työnäytteitä ja yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.timosaari.fi. Suomen Nivelyhdistyksen logon ja uuden visuaalisen ilmeen suunnittelija. Uudistuksessa otetaan huomioon käyttäjien toiveita, joita on kerätty juuri järjestetyn nettisivujen käyttäjätutkimuksen avulla. Niveltieto 4 / 2013 5. NIVELYHDISTYKSELLE UUSI ILME Nivelyhdistykselle uusi ilme Timo Saari, Art Director (AD), graafikko, konseptisuunnittelija. Sivuston ulkoasu on sopusoinnussa muun graafisen materiaalin kanssa. Ulkoasultaan ja rakenteeltaan uudistuneet sivut on tarkoitus saada käyttöön vuoden 2014 alkupuolella. Koulutustaustaltaan hän on Taideteollisesta Korkeakoulusta valmistunut graafikko. Markkinointiviestinnän koulutustaan hän on kartuttanut Mainosgraafikkojen koulussa ja Markkinointiinstituutissa. Hän on työskennellyt yli 25 vuotta helsinkiläisissä ja tamperelaisissa mainostoimistoissa AD:nä. Mikkelin syyskokous- ja seminaariviikonloppuna (katso seuraava aukeama) lokakuussa julkistettiin Suomen Nivelyhdistyksen uusi logo, jonka on suunnitellut Ylöjärvellä asuva ja työskentelevä graafikko, konseptisuunnittelija Timo Saari. Katri Kovasiipi Kuka. Logon ryydittämänä Nivelyhdistyksen viestinnän ulkoista ilmettä uudistetaan kautta linjan. Logo sai hyvin innostuneen ja positiivisen vastaanoton syysseminaariin saapuneilta vertaisohjaajilta. Nivelyhdistyksen nettisivujen uudistus on tärkeä ja iso uudistus, ja sekin on juuri nyt työn alla. Muutamia uuden ilmeen mukaisia luentoilmoituksia on jo saatu julkaistua eri paikallislehdissä, ja vuoden 2014 uudet esitemateriaalit on saatu jo painosta jakeluun. Siinä nähtiin liikettä, iloa, kättään kutsuvasti ja innostavasti huiskuttava hahmo, aurinko sekä nivelpallo ja -kuppi. Tiivistelmä kyselystä löytyy sivulta 24. Nähtiinpä siinä myös Aladdinin taikalamppu ja design-kannukin! Suomen Nivelyhdistyksen tuttu vihreä väri jatkaa uudessa logossa elämäänsä hieman kirkastettuna, ja se on saanut rinnalleen elämäniloisen, lämpimän ja hyvin erottuvan oranssin. Timolla on pitkä kokemus mainonnan ja markkinoinnin visuaalisesta suunnittelusta. Nettisivujen uudistustyötä toteuttaa verkkoviestinnän suunnittelija Jaana Hyvönen. Nykyisin hän työskentelee omalla toiminimellään
Anja Karjalainen on toiminut hallituksessamme 10 vuotta ja lähes yhtä kauan palve luasiamiehenä ja nivelpii rin ohjaajana. Syyskokouksen yh teydessä julkistettiin myös Suomen Nivel yhdistyksen Vuoden vertaisohjaajan 2013 valinta. Onneli Wäck on toiminut pitkään mm. vertaistukikoordinaattorina ja useammankin nivelpiirin ohjaajana.. Tässä hieman kuvasatoa kertomassa viikonlopun annista. Hän on Es poon nivelpiirin oh jaaja Kirsti Silván, jonka monet muista vat myös Niveltiedon 4/2012 kansikuvasta. SYYSKOKOUS JA -SEMINAARI Syyskokous ja -seminaari Suomen Nivelyhdistyksen syyskokous ja vapaaehtoistyötä tekevien vertaisohjaajien syysseminaari pidettiin Mikkelissä lokakuun lopussa. 6 Niveltieto 4 / 2013 Viikonlopun aikana muis tettiin myös kahta pitkään niveltyötä tehnyttä vapaaeh toista kunniakirjalla ja ho peisella liito-oravakorulla. Yllä: Esko Kaartinen piti runsaslukuiselle yleisölle ennen syyskokousta luennon nivelrikosta ja sen hoidosta. Alla: Luennolla Kaartinen tähdensi erityisesti liikunnan merkitystä, ja niinpä luentoyleisö pääsi luennon välissä harjoittamaan Anja Friarin ohjaamana taukojumppaa
Ajankohtaisten yhdistyksen ja sen työryh mien kuulumisten lisäksi ohjaajat saivat koulutusta mm. Alla Liisa Haikonen ohjaa tuolijumppaa ja tasapainoa. Niveltieto 4 / 2013 7. Kuvasta puuttu vat Marja Eronen (uusi), Eero Oikarinen ja Sirpa Teikari. Vasemmalla Anna-Liisa Ke mi johtaa syyskokousta Rai ja Malmivaara sihteerinään. Syysseminaarin yhteydessä vapaaehtoiset vertaisohjaajat saivat erityisen paljon lii kuntakoulutusta, liike kun on nivelrikon paras lääke. Oikealla yllä Anja Friari ohjaa senioritanssia, oikealla alla asahia. Esko Kaarti nen, Leena Jauhiainen (va ra), Heikki Multaharju, An neli Järvinen-Paananen (uusi vara), Raija Malmivaara ja Ei ra Mäkitalo. SYYSKOKOUS JA -SEMINAARI Yllä vuoden 2014 hallitus ta: Onneli Wäck (uusi), Raija Rapo (uusi), pj. ryhmän ohjaamiseen ja lii kuntamateriaalien hankintaan
Prof. Esityksensä lopuksi professori van der Kraan muistutti seminaariväkeä harjoittelun merkityksestä nivelterveydelle. – Myös kuormitus on tärkeää niveltemme terveydelle, professori van der Kraan totesi. Uransa alkupuolella työskentelevälle, nuorelle lupaavalle tutkijalle tarkoitettu Starting Grant -apuraha on erittäin kovan kilpailun kohteena. Simo Saarakkalan saama rahoitus oli yksi neljästä Suomeen tällä hakukierroksella myönnetyistä. Kun nämä solutason muutokset yhdistyvät Peter van der Kraan muihin nivelrikon riskitekijöihin, kehittyy nivelrikkosairaus. Ainetta ruiskutettiin hiirten polviniveliin ja seurattiin, miten se vaikutti hiirten rustovaurioihin. Kävi ilmi, että TGFbeta-ruiske suojasi rustovaurioilta vain nuorilla hiirillä, koska TGFbeta-valkuaisaineen vaikutuksia keskeisesti välittävät solunsisäiset välittäjäproteiinit (SMAD 2/3) häviävät iän myötä. Niveltieto-palkinnon saajalle luovutettiin Suomen Nivelyhdistys ry:n lahjoittama 1000 euron palkintosumma. Tavoitteena on ymmärtää nivelrikon varhaisia muutoksia ja sitä kautta saada lisää tietoa nivelrikon syistä. Nyt Saarakkalalle on myönnetty merkittävä 1,5 miljoonan euron tutkimusapuraha Euroopan tutkimusneuvostolta (ERC). Tällä kertaa hakemuksia oli tullut 3 329, ja rahoitus myönnettiin 287 lupaavalle tutkijalle eri puolilla Eurooppaa. Viiden vuoden projektissaan Simo Saarakkala tutkimusryhmineen keskittyy kehittämään kuvantamismenetelmää, jossa nykyisin nivelrikon diagnosoinnissa käytetty kaksiulotteinen kuvantaminen korvataan uudenlaisella nano- ja mikrotason tie- tokonetomografiakuvantamisella, jolloin nivelrikon aiheuttamat kudosmuutokset nivelrustossa ja rustonalaisessa luussa pystytään havaitsemaan kolmiulotteisesti. TIETEELLINEN SEMINAARI JA NIVELTIETO-PALKINTO FOARSin tieteellinen seminaari ja Niveltieto-palkinto Suomen nivelrikkotutkijoiden yhdistys FOARS järjesti tieteellisen seminaarin TBDP-tutkijakoulun* seminaarin yhtey dessä Tampereella 7.11.2013. Niveltieto-palkinnon saajan valitsi Suomen nivelrikkotutkijoiden yhdistys FOARSin hallitus. Seminaarissa jaettiin kaikkien aikojen ensimmäinen Niveltieto-palkinto ja esiteltiin nivelrikkotutkimuksen kovinta kansainvälistä kärkeä. Ehdolla oli viisi vuonna 2013 julkaistua väitöskirjaa. Professori Peter van der Kraan Hollannista (Radboud University, Nijmegen) esitteli uusia tutkimustuloksia, joissa testattiin TGF-betanimisen valkuaisaineen vaikutusta nivelrikkoprosessiin. Simo Saarakkala * TBDP = National Doctoral Programme of Musculoskeletal Disorders and Biomaterials 8 Niveltieto 4 / 2013. Niveltieto-palkinto Riikka Juhakoskelle Kaikkien aikojen ensimmäisen Niveltieto-palkinnon sai LT, fysiatrian ylilääkäri Riikka Juhakoski. Nivelrikkotutkimuksen nuorta kärkeä Oulusta Akatemiatutkija Simo Saarak kala Oulun yliopiston biolääketieteen laitoksesta keskittyi väitöskirjatyössään nivelrikon varhaisen toteamisen kehittämiseen uudella ultraäänimenetelmällä. Juhakoski kirjoittaa tutkimuksestaan artikkelin alkuvuonna ilmestyvään Niveltietoon. Jatkossa on luvassa tutkimustuloksia myös siitä, miten harjoittelu vaikuttaa solutasolla tapahtuviin muutoksiin ja erityisesti TGF-betan toimintaan. TGF-betan roolia eri sairauksien yhteydessä on tutkittu aiemminkin, ja sen toiminnalla on iso rooli esimerkiksi syöpäsairauksissa ja allergisissa tulehduksissa. On mahdollista, että tulevaisuudessa nivelrikkoa ei enää pidetäkään yhtenä sairautena, vaan useiden sairauksien yhdistelmänä. Uusi kuvantamismenetelmä on tarkoitus saada myös kliiniseen käyttöön. van der Kraanin tutkimusryhmässä selvitettiin, millaisia vaikutuksia TGF-betalla on nivelrikkoprosessissa. TGF-betavalkuaisainetta erittyy eri solutyypeistä, ja yleensä sen tehtävänä on vähentää tulehdusreaktioita elimistössä
Lonkkanivelrikon suurimmat riskitekijät ovat raskas, fyysinen työkuormitus sekä tuki- ja liikuntaelinten vammat. Hän toimii fysiatrian ylilääkärinä Mikkelin keskussairaalassa. Riikka Juhakoski vastaanotti Niveltietopalkinnon 7.11.2013 Tampereella. Mikkelissä vuonna 1969 syntynyt Riikka Juhakoski kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1988 Mikkelin Yhteiskoulun lukiosta. Juhakosken tutkimus osoitti, että liikuntaharjoittelu kohensi hieman lonkkanivelrikkopotilaan toimintakykyä, mutta ei juurikaan vähentänyt kipua. Radiologiset löydökset eivät ole yhteydessä koettuun kipuun. Korkeampi koulutustaso, polvinivelrikon ja muiden pysyväissairauksien puuttuminen, ohjattujen harjoitteiden tekeminen ja säännöllinen liikunta ennustivat parempaa kivun hallintaa ja toimintakykyä. Lonkkanivelrikon osalta liikunnan vaikuttavuudesta on kuitenkin vain vähän tutkimusnäyttöä. Sen vuoksi taudin hoidossa päätavoitteiksi tulisi ottaa elämän laadun parantaminen lievittämällä kipua ja ylläpitämällä hyvää toimintakykyä. Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon hän suoritti vuonna 1997 ja fysiatrian erikoislääkärin tutkinnon vuonna 2005 Kuopion yliopistossa. Toinen osa selvitti terapeuttisen harjoittelun hyötyä lonkkanivelrikon hoidossa, kipua ja toimintakykyä ennustavia tekijöitä, sekä lonkkanivelrikon hoidon aiheuttamia terveydenhuollon välittömiä kustannuksia satunnaistetussa kahden vuoden tutkimuksessa. Juhakosken tutkimustulokset korostavat elämäntavaksi otetun liikunnan merkitystä ja pysyväissairauksien hoidon tärkeyttä nivelrikon aiheuttamien oireiden ehkäisyssä. Kivun kokeminen on hyvin yksilöllistä, eikä kivun voimakkuutta voi arvioida kukaan muu kuin potilas itse. Niveltieto 4 / 2013 9. Jo aiempi tutkimustieto osoittaa, että liikuntaharjoittelulla on vaikutusta polvinivelrikkopotilaan kokemaan kipuun. Lonkkanivelrikko aiheuttaa kipua ja rajoittaa toimintakykyä, eikä sen etenemistä voida estää enää taudin syntymisen jälkeen. TIETEELLINEN SEMINAARI JA NIVELTIETO-PALKINTO Juhakosken väitöstutkimuksessa selvitettiin nivelrikon riskitekijöitä väestössä 22 vuoden seurannan aikana (Mini-Suomi ja Terveys 2000 -tutkimukset). Tutkimukseen liittyy myös kolmen vuoden seurantaaika, jonka tulokset selviävät aikanaan. Vastaväittäjänä toimi professori Jaro Karppinen Oulun yliopistosta ja kustoksena dosentti Jari Arokoski Itä-Suomen yliopistosta. Katri Kovasiipi Niveltieto-palkinnon voittaja Mikkelin keskussairaalan fysiatrian ylilääkärinä työskentelevän Riikka Juhakosken fysiatrian alaan kuuluva väitöskirja ”Hip osteoarthritis; risk factors and the effects of exercise therapy” (Lonkkanivelrikon riskitekijät ja terapeuttisen harjoittelun vaikutukset lonkkanivelrikkopotilaan toimintakykyyn) tarkastettiin Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa 7.6.2013. Tutkimuksessa oli mukana 120 lonkkanivelrikkoa sairastavaa
Kuitenkin yksi kaikkein tärkeimmistä vesiharjoitteluun liittyvistä eduista on, että ihmiset kokevat usein lämpimässä vedessä oleilun erittäin miellyttäväksi. Kuitenkin vesi on turvallinen harjoitusympäristö, koska vesi vastustaa juuri sen verran kuin ihminen itse jaksaa tuottaa voimaa vettä vastaan. Vesivastusharjoittelun vaikutukset Kymenlaakson keskussairaalassa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin tutkittavien liikkumiskykyä ja alaraajojen lihasten epätasapainoa (asymmetriaa) ennen polven tekonivelleikkausta ja sen jälkeen. Vesi tukee ja kohottaa kehoa vedessä ja vähentää kantavien nivelten kuormitusta mahdollistaen näin ollen kivuttomamman harjoittelun esim. Kaikille tutkittaville suoritettiin alkumittaukset, joiden jälkeen polven tekonivelleikatut satunnaistettiin vesiharjoitteluja kontrolliryhmiin. VESIVASTUSHARJOITTELU Vesivastusharjoittelu Tehokasta kuntoutusta polven tekonivelleikatuille Kymenlaakson keskussairaalassa toteutetussa tutkimuksessa tarkasteltiin vastuskenkien avulla toteutetun vesiharjoittelun vaikutuksia polven tekonivelleikattujen liikkumiskykyyn, alaraajojen lihasten tehoon, maksimaaliseen voimantuottoon ja lihasmassaan. 10 Niveltieto 4 / 2013 Vesi tukee liikettä, avustaen esimerkiksi tasapainon ylläpitoa yhden jalan seisonnassa. Lisäksi vesi pysäyttää liikkeen välittömästi voimantuoton loppuessa, kuten käy jos harjoittelu tuottaa kipua. Lisäksi veden paine, joka on sitä suurempi mitä syvemmällä vedessä ollaan, vähentää mm. Kolmen kuukauden vesiharjoittelu Vesiharjoitteluryhmä harjoitteli kolmen kuukauden ajan kaksi kertaa viikossa sairaalan terapia-altaassa pienryhmissä, joita ohjasi kokenut fysioterapeutti. nivelrikosta kärsiville. Lisäksi ohjattu vesiharjoittelu järjestetään yleensä ryhmämuotoisena, jolloin ikä- tai vertaistuki tuo myös sosiaalisen näkökulman mukaan harjoitteluun. Vedessä oleskelu lisää veren laskimopaluuta kudoksista sydämeen ja näin edesauttaa kudosten paranemista vammojen tai leikkausten jälkeen ja vähentää kipua. Harjoitusvaikutusten pysyvyyttä seurattiin 12 kuukautta harjoittelun päättymisen jälkeen. Ihmisen liikkumiskyky sekä leikatun alaraajan lihasvoima laskevat tekonivelleikkauksen jälkeen, mutta toipumisen edetessä ne palautuvat leikkausta edeltävälle tasolle 3–6 kuukauden kuluttua leikkauksesta. leikkauksen jälkeistä turvotusta raajassa. Lisäksi samat mittaukset tehtiin kolmen kuukauden harjoittelun jälkeen sekä 12 kuukautta harjoittelun päättymisen jälkeen. Tutkimusten mukaan polven tekonivelleikattujen liikkumiskyky ja lihasvoima jäävät alentuneelle tasolle ainakin vuodeksi tai jopa pidemmäksi ajaksi leikkauksen jälkeen, joten tehokkaan liikunnan ja harjoittelun merkitystä ei tulisi unohtaa. Veden vastusta voidaan lisätä esimerkiksi kasvattamalla vedessä liikuteltavan raajan pinta-alaa erilaisilla vastuskengillä, tai lisäämällä liikkeiden nopeutta. Lisäksi tutkittiin kolmen kuukauden mittaisen vesivastusharjoittelun vaikutusta liikkumiskykyyn, alaraajojen lihasten Vesi tukee ja kohottaa -> nivelten kuormitus vähenee tehoon, maksimaaliseen voimantuottoon sekä lihasmassaan. On kuitenkin huomionarvoista, että leikkausta edeltävä taso on huomattavasti alhaisempi kuin samanikäisten terveiden ihmisten liikkumiskyky tai lihasvoima. Lisäksi tutkimukseen osallistui 50 Kymenlaakson keskussairaalassa 4–18 kuukautta aiemmin polven nivelrikon vuoksi tekonivelleikattua 55–75-vuotiasta miestä ja naista. Veden avulla voidaan avustaa liikettä, jos lihasvoima on liian heikko voittaakseen painovoiman. Lisäksi vesi vastustaa liikettä. Tutkimukseen osallistui 43 polven nivelrikosta kärsivää 50–75-vuotiasta miestä ja naista, jotka olivat Kymenlaakson keskussairaalan polven tekonivelleikkausjonossa. Vesiharjoittelun etuja Vedellä on paljon erityisominaisuuksia, jotka saavat aikaan sen, että vesi on ihanteellinen harjoitteluympäristö erityisesti alaraajojen suurten nivelten ongelmien kuntouttamisessa. Suomessa tehdään noin 10 000 primääriä polven tekonivel leikkausta vuosittain. Onnistuneen tekonivelleikkauksen jälkeen polvi on yleensä kivuton muutamassa viikossa. Harjoittelu koostui viidestä harjoitusliikkeestä, jotka tehtiin molemmilla alaraajoilla: • polven koukistus-ojennus istuen • polven koukistus-ojennus seisten • lonkan loitonnus-lähennys seisten • lonkan koukistus-ojennus seisten • askelkyykky taaksepäin
Polven tekonivelleikatut pystyivät hyvin sietämään intensiivistä ja nousujohteista harjoittelua, sillä harjoitteluun osallistumisprosentti oli 98 % (590 toteutunutta/600 tarjottua harjoituskertaa). Nivelrikkoinen puoli heikompi Vesiharjoittelulla positiiviset vaikutukset Tutkimuksen tulokset osoittivat, että polven ojentaja- ja koukistajalihasten lihastehossa ja maksimaalisessa voimantuotossa oli 21–30 %:n epätasapaino ennen polven tekonivelleikkausta. jatkuu seuraavalla sivulla Niveltieto 4 / 2013 11. Harjoittelun aikana ei myöskään ilmennyt kipua tai muita ongelmia, joiden vuoksi harjoittelussa olisi täytynyt pitää taukoa. Kontrolliryhmän avulla haluttiin poistaa spontaanin paranemisen vaikutus tutkimustuloksista. Nousujohteisuus harjoitusohjelmaan saatiin aikaan muuntelemalla sarjojen määrää ja kestoa, sekä käyttämällä erikokoisia vastuskenkiä. VESIVASTUSHARJOITTELU Vesiharjoittelua vastuskengät jaloissa. Lihasmassan epätasapaino oli ennen leikkausta 5 % ja tekonivelleikkauksen jälkeen 9 %. Epätasapaino säilyi samalla tasolla (13–27 %) keskimäärin 10 kuukautta tekonivelleikkauksen jälkeen. Koko harjoittelun ajan tutkittavia kannustettiin ”laittamaan kaikki peliin” eli harjoittelemaan molempiin liikesuuntiin mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Kontrolliryhmä ei harjoitellut, vaan heitä kehotettiin jatkamaan elämäänsä kuten aiemminkin
Ryhmien päivittäinen fyysinen 12 Niveltieto 4 / 2013 aktiivisuus säilyi samalla tasolla kuin ennen harjoittelua, eikä kukaan harjoitusryhmäläisistä jatkanut vesivastusharjoittelua. Vesiharjoitteluryhmässä leikatun alaraajan polven ojennus- ja koukistusteho (32–48 %) sekä maksimaalinen voimantuotto (10–21 %) lisääntyivät kontrolliryhmää enemmän. Yhteenvetona voidaan todeta, että alaraajojen lihasten epätasapaino oli polven nivelrikkoisilla ja tekonivelleikatuilla huomattavan suurta. VESIVASTUSHARJOITTELU Vesivastusharjoittelu paransi tekonivelleikattujen liikkumiskykyä lisäten tavanomaista kävelynopeutta (”itse valittu nopeus”) 9 % ja vähentäen portaiden nousuun käytettyä aikaa 15 % enemmän kuin kontrolliryhmällä. Polven tekonivelleikkauksen jälkeen on mahdollista harjoitella intensiivisesti ja nousujohteisesti, sekä saada aikaan monipuoliset harjoitusvaikutukset Anu Valtonen TtT, ft, liikuntafysiologi Fysioterapian yliopettaja Metropolia AMK Anu Valtosen kuva: Tessa Horila. Teho säilyi harjoittelun lopettamisen jälkeen 12 kuukauden seuranta-ajalle kummallekaan tutkimusryhmälle ei annettu erityisohjausta. Harjoittelua tulee kuitenkin jatkaa, jos halutaan harjoitusvaikutusten säilyvän myös liikkumiskyvyssä, maksimaalisessa voimantuotossa ja lihasmassassa. Kuitenkin saavutetut tulokset lihastehossa säilyivät samalla tasolla kuin intervention jälkeen 12 kuukautta ohjatun harjoittelun lopettamisen jälkeen. Harjoittelun päättymisen jälkeen harjoitusvaikutus säilyi lihastehossa, mikä on erittäin tärkeä tekijä horjahdusten korjaamisessa ja kaatumisten ehkäisyssä. Tämä tulisi ottaa huomioon kuntoutuksessa, jotta liikkumiskyky paranisi. liikkumiskykyyn ja alaraajojen lihaksistoon. Tutkittavien tavanomainen fyysinen aktiivisuus ei kuitenkaan ollut riittävä, jotta harjoitusvaikutus liikkumiskyvyssä, maksimaalisessa voimantuotossa tai lihasmassassa olisi säilynyt. Vesiharjoittelulla saatiin aikaan merkitsevä harjoitusvaste myös leikkaamattoman puolen polven ojentajien ja koukistajien tehoon ja maksimaaliseen voimantuottoon (7–10 %) sekä lihasmassaan (2 %) verrattuna kontrolliryhmään. Myös reiden lihasten lihasmassa kasvoi harjoitteluryhmäläisillä kontrolleja enemmän (3 %). Mitä jatkossa
Tarve on ollut yleensä noin viisi kappaletta vuorokaudessa. Harmittaa, koska en aikaisemmin tiennyt näin hienoista välineistä. – Minulla on ollut aina leikkauksen yhteydessä kova vilu ja heräämössä usein myös vapinaa. Haalaria käytetään jonkin aikaa myös leikkauksen jälkeen, potilaan kunnon ja tarpeen mukaan. Onneli Wäck. – Ensimmäisen kerran kädet eivät kipeytyneet kävellessä. Se tuntui lämpöiseltä ja turvalliselta, kertoo polvileik kaukseen saapunut potilas. Haalarit omistaa pesulafirma, joka tuo niitä tarpeellisen määrän sairaalaan. Helpotus oli suuri kun aivan pian esilääkkeitten kera tuotiin tukisukka ja vihreä haalari, jossa oli valtavasti vetoketjuja. Nyt sellaisesta ei ollut tietoakaan. Kuuliaisena ne sitten puin ylleni ja jäin jännittämään, että näinkö tässä lähdetään leikkaussaliin, miltei alasti. Myös niin sanotut reumakepit tuovat apua nivelrikkoiselle leikatulle. Kuulemani mukaan haalari on jo käytössä ainakin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa, ja potilaan näkökulmasta voin suositella sitä kaikille muillekin leikkaaville sairaaloille! Reumakepit Samainen polvipotilas esitteli kyynärsauvojaan, ns. Haalari tuntui lämpimältä ja turvalliselta. LEIKKAUSHAALARI JA REUMAKEPIT Leikkaushaalari ja reumakepit Kymenlaakson Keskussairaalan Tekonivelkeskus Kotkassa käyttää leikkauksissa potilailla haalaria, jonka ansiosta vältetään lämmönhukka leikkauksessa ja sen jälkeen. Muuten myös hoitajat ovat kokeneet haalarin hyvin käytännölliseksi ja hyväksi, vetoketjuja kun on tarpeeksi myös alusastian käyttöä ajatellen. Haalariin kuuluu myös lämpöpipo, jota käytetään tarvittaessa. Kaikki haastateltavat olivat leikkaushaalariin kovin tyytyväisiä. Eri puolilla leikkaushaalaria on 11 vetoketjua, joita avataan tarpeen mukaan tuuletusta tai leikkausta varten. Apuvälinekeskuksesta ne löytyivät, kun osasin kysyä. 14 Niveltieto 4 / 2013 Hoitajat kertoivat, että haalari on saanut useita lempinimiä, joista pilkkihaalari, teletappi ja mäkihyppääjä ovat suosituimpia. Haalareita käyttää myös naistentautien osasto. Ranne sai olla vaakasuorana ja paino jakautui tasaisemmin, kipeät peukalot ja tyvinivelet saivat olla levossa. Vilu pysyy poissa Osastonhoitaja Minna Suvisaari kertoo, että haalari on ollut heillä käytössä jo pitkään, ja siitä on tullut runsaasti myönteistä palautetta. – Oli hiukan hämmentävä kokemus, kun saapuessani osastolle aamulla klo 7.00 hoitaja toi minulle pukeutumista varten yhden sukan ja housuvaipan. Toisaalta tuntui juhlavalta, kun pääsi tavallisiin sairaalavaatteisiin ja kävelylle käytävälle, useita leikkauksia kokenut potilas kertoo. Se ei kiristänyt mistään ja saatoin myöhemmin itse säädellä lämpöä avaamalla vetoketjuja. reumakeppejä. Minna Suvisaari kertoo, että tarvetta olisi naisten mallille, jossa olisi lyhyemmät lahkeet ja enemmän tilaa rintavarustukselle. Aina ennen on käveleminen ollut hankalaa nivelrikkoisten käsien takia
Neljän viikon kohdalla päätettiin yhdessä jättää yötuki pois, eikä siitä tuntunut olevan mitään haittaa, päinvastoin liikeradat ovat hyvät ja polvi on oikein hieno. Tukihenkilö apuna Vaihtoehto edelliselle on tehdä tekonivelleikkaukset 4–6 hengen ryhmälle samana päivänä. Samoihin aikoihin kun minulle laitettiin uusi polvi täällä Kotkassa (katso viereinen sivu), sisareni Heljä Wäck kävi saman asian läpi Hollannissa, missä on asunut jo kymmeniä vuosia. Fysioterapeutti kävi osastolla päivittäin ohjaamassa tekonivelleikattuja liikkumaan. Nyt on meillä siskoksilla saman ikäiset polvinivelet, vain kolme viikkoa ikäeroa. Aamupalan jälkeen potilaat siirtyvät coachin kanssa päiväksi erilliseen tilaan, jossa treenataan yhdessä fysioterapeutin ja potilastovereiden kanssa. Jonotusajoissa eroa – Minä valitsin vaihtoehdon, jossa toivutaan osastolla muiden potilaiden kanssa, koska näin pääsin leikkaukseen kahdes- sa viikossa. Oli mielenkiintoista verrata käytäntöjä. Sairausvakuutus maksaa molempien oleskelun hotellissa, eli yksityisiä vakuutuksia siihenkään ei tarvita. Myös kolmannessa vaihtoehdossa leikataan 4–6 tekonivelleikattavan ryhmä samana päivänä. Vuodeosastolle siirrytään vain nukkumaan yöksi. Muun tuen ja avun potilaalle antaa oma coach. Kaksi jälkimmäistä muotoa ovat suosittuja kai senkin takia, että tänne Terneuzeniin tulee leikkauspotilaita kaukaakin, ja näin he saavat jonkun oman ihmisen lähelleen, kertoo sisareni. Päivät treenaillaan potilastoverien kanssa fysioterapeutin ohjeiden mukaan. TEKONIVEL POLVEEN HOLLANNISSA Tekonivel polveen Hollannissa Polvituki öisin Minulle oli uutta ja ällistyttävää, että sairaalasta hänelle annettiin mukaan polvituki (kuvassa alla), jota käskettiin käyttää öisin kuusi viikkoa. Kotiin päästään jälleen noin viiden vuorokauden kuluttua. Todennäköisesti hänen toinenkin polvensa leikataan joskus tulevaisuudessa. Seuraavana aamuna tulee jokaisen leikatun luokse oma tukihenkilö eli coach. – Taidan valita taas lyhyimmän leikkausjonon, mikä se sitten silloin onkin, hän toteaa. Onneli Wäck Niveltieto 4 / 2013 15. Muuten olisin ollut jonossa ehkä 2–3 kuukautta. Sisarelleni leikkaus tehtiin näin, ja hän vietti sairaalassa aikaa noin viisi vuorokautta. Kotiutus tapahtuu noin viiden päivän kuluttua leikkauksesta. Potilas menee sairaalaan pari tuntia ennen leikkausta, ja leikkauksesta toipuminen tapahtuu osastolla. Hollannissa tekonivelleikkaus voidaan tehdä muiden kirurgisten leikkausten joukossa. Seuraavana aamuna siirrytään oman tukihenkilön eli coachin kanssa paikalliseen hotelliin, jossa potilas jakaa huoneen coachinsa kanssa
Oppaassa käsitellään nivelrikon syntyä, riskitekijöitä, etenemisen hidastamista, oireita, diagnoosia sekä hoitoa. Tällä hetkellä näyttää, että alkuperäinen RAY:n ehdottama avustus ei riitä kattamaan terveydenhuollon opastarpeita, -tilauksia ja postituksia. Olemme anoneet projektille lisärahoitusta ja RAY tekee päätöksensä avustusten jakamisesta joulukuussa. Pidämme peukkuja myönteisen päätöksen puolesta. Lisärahoitusta tarvitaan myös oppaiden tulevia tarpeita ja toimituksia varten. Toiveissamme on, että voisimme lähettää omat painetut oppaat myös kaikille yhdistyksemme jäsenille. Monet opasta tilanneet ovat toivoneet, että lisätilauksia olisi mahdollista tehdä myöhemmin. Vastaanotto on ollut erittäin innostunut, ja tähän mennessä on oppaita tilattu yhteensä pitkälti yli 100 000 kappaletta yli 800 eri osoitteeseen. ”Kumppanina NIVELRIKKO – näin tulen toimeen” on opas nivelrikon ehkäisyyn ja arjessa selviytymiseen. Nivelrikkoisen oma toiminta on avainasemassa oireiden hoidossa ja elämänhallinnassa. Sivuston osoite julkaistaan myöhemmin. Oppaan ohjeiden avulla on mahdollista liikkua oikein ja estää näin nivelrikon etenemistä, hoitaa kipua turvallisesti ja elää aktiivista elämää vaivasta huolimatta. Molemmat A5-kokoiset ja 36-sivuiset oppaat painatetaan joulukuussa. Oppaan jakelu Projektin puitteissa olemme kartoittaneet terveydenhuollon opastarpeita. Suomenkielinen opas sai nimekseen Kumppanina NIVEL RIKKO – näin tulen toimeen ja ruotsinkielinen vastaavasti Att leva med ARTROS – så här klarar du dig. Oppaan tekstit ovat laatineet fysiatrian dosentti ja erikoislääkäri Jari Arokos ki ja tietokirjailija, lääketieteen toimittaja Tuula Vainikainen. Projektissa tuotetaan ja jaetaan etenkin terveydenhuollon käyttöön yleiskäyttöinen, kattava Käypä Hoito -suosituksen mukainen nivelrikko-opas. Luotettavaa asiantuntijatietoa Oppaan hoitolinjaukset pohjautuvat Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja erikoislääkäriyhdistysten polvi- ja 16 Niveltieto 4 / 2013 lonkkanivelrikon, liikunnan ja aikuisten lihavuuden Käypä hoito -suosituksiin. Oppaan maksuttomuus on myös suuri apu kustannussäästöjen kanssa painiville terveydenhuollon yksiköille. Nivelrikko-opasprojektia luotsaa osa-aikainen projektikoordinaattori Arja Hakala. Oppaalle tuntuu olevan suuri tarve etenkin julkisessa terveydenhuollossa. Oppaalle työstetään myös omat nettisivut. Oppaan jakelu ja postitus tehdään vuoden 2014 alkupuolella. Arja Hakala projektikoordinaattori. Opasta on tilattu pääsääntöisesti terveyskeskuk- siin, sairaaloihin ja fysioterapiatoimipisteisiin. Työ on edennyt aikataulussaan projektisuunnitelman mukaisesti: suomenkielinen opas on taitettu painovalmiiksi, ja ruotsinkielinen versio on tällä hetkellä käännettävänä. UUSI NIVELRIKKO-OPAS Avuksi arkeen: uusi nivelrikko-opas Suomen Nivelyhdistys käynnisti RAY-rahoitteisen nivelrikkoopasprojektin tammikuussa 2013
Tietyt ammattiryhmät, joissa työhön kuuluu raskasta ja toistuvaa rannetta kuormittavaa työtä, ovat alttiita rannekanavaoireyhtymälle. Kuitenkin raskas tai toistuva ranteen rasitus tai ylipaino voi toimia altistavana tekijänä ja toisaalta pinnetila voi liittyä myös joihinkin hormonaalisiin ja aineenvaihdunnallisiin sairauksiin kuten kilpirauhasen vajaatoimintaan, diabetekseen ja reumaan. RANNEKANAVAOIREYHTYMÄ Sormet puutuvat ja pistelevät, kättä särkee – vaivana voi olla Rannekanavaoireyhtymä Sormien pistelyn, puutumisen ja säryn syynä on usein hermopinne yläraajassa. Tietokoneen käyttö sen sijaan ei tutkimusten mukaan näytä lisäävän riskiä sairastua rannekanavaoireyhtymään. Toisaalta hermopinteille alttiita alueita on yläraajassa lukuisia muitakin. Selvää aiheuttajaa taudille ei useinkaan löydy. Lasta tukee ranteen suoraksi ja estää rannetta taipumasta yön aikana huonoon asentoon. Rannekanavaoireyhtymä on hermopinteistä yleisin, mutta pinne voi sijaita myös muualla käden tai kyynärvarren alueella, joskus jopa ylempänä olkavarressa tai kaulalla. Hermoratatutkimus paljastaa myös hermopinteen vaikeusasteen. Samantyyppisiä oireita voivat aiheuttaa esimerkiksi nivelrikko peukalon tyvessä, olkapään kiputilat, tenniskyynärpää, erilaiset muut hermosairaudet, jännetupentulehdukset ja kaularangan nivelrikko. Oireet pahenevat usein kättä rasitettaessa ja yöaikaan, jolloin käden ravistelu yleensä helpottaa. lihanleikkaajilla, muurareilla, peltisepillä ja pakkausalan tai teollisuuden vaihetyötä tekevillä ihmisillä. Lievässä rannakanavaoireyhtymässä yölasta helpottaa oireita usein riittävästi. Kyynärpään seudun pinne (kyynärhermon pinne eli ulnaarisulkussyndrooma) on rannekanavaoireyhtymän jälkeen toiseksi yleisin hermopinne. Lääkäri saattaa myös taivuttaa rannetta jyrkkään koukkuun, jolloin oireet tyypillisesti tulevat esille tai pahenevat (Phalenin koe). Lääkärin koputtaessa rannekanavan aluetta potilas saattaa tuntea sormenpäissään säkenöintiä (Tinelin koe). Hermopinne voi johtua myös vamman tai rintaleikkauksen jälkitilan aiheuttamasta turvotuksesta tai ranteen asennon muutoksesta esimerkiksi rannemurtuman jälkeen. Raskauden aikainen turvotus aiheuttaa joillekin ranteen pinneoireita, jotka kuitenkin yleensä helpottavat raskauden jälkeen. Hermoratatutkimuksessa havaittava keskihermon hermosäikeiden johtonopeuden hidastuminen rannekanavan kohdalla vahvistaa diagnoosin. Käsi voi tuntua kömpelöltä, tavarat voivat putoilla kädestä ja esimerkiksi napittaminen voi tuntua hankalalta. Mahdolliset taustalla olevat rannekanavaoireyhtymälle altistavat sairaudet kartoitetaan. Rannekanavaoireyhtymässä yläraajan keskihermo on puristuksissa rannekanavassa ranteen alueella, mikä tuntuu pistelynä, tikkuiluna ja puutumisena tyypillisesti peukalossa, etusormessa, keskisormessa ja nimettömässä sormessa. Rannetta voi myös särkeä. Alle 30-vuotiailla rannekanavaoireyhtymä on harvinainen.. Sairaus yleistyy ikääntyessä. Nuorilla yläraajan puutumis- ja kipuoireet voivat johtua olkahermopunoksen puristustilasta eli TOS:sta (thoracic outlet syndrome). Käsien kipujen, puutumisen ja pistelyn taustalla voi olla muitakin vaivoja. 18 Niveltieto 4 / 2013 Rannekanavaoireyhtymän diagnosointi Diagnoosi tehdään useimmiten lähinnä tyypillisten oireiden ja kliinisen tutkimuksen perusteella, mutta tarvittaessa (jos oireet ovat epätyypilliset tai pitkittyvät, tai harkitaan leikkausta) tehdään lisäksi hermoratatutkimus eli ENMG-tutkimus. Vaikeassa pinteessä sormista voi hävitä tunto ja peukalon lihasmassa pienentyä. Kansansairaus Rannekanavaoireyhtymää voidaan pitää kansansairautena, sillä noin 10 % naisista ja 5 % miehistä sairastuu tähän tautiin jossakin elämänsä vaiheessa. Rannekanavaoireyhtymä saatetaan korvata ammattitautina mm. Joskus hermo voi joutua puristuksiin jonkin kasvaimen, kuten ranteen hyytelörakon eli ganglionin seurauksena. Hermopinteen oireet voivat alkaa hitaasti viikkojen tai kuukausien kuluessa, tai toisaalta joskus hyvinkin äkisti. Sen tyypillinen oire on pikkusormen ja osin myös nimettömän sormen puutuminen
Leikkaus on yksi yleisimmistä leikkauksista sairaaloissa. RANNEKANAVAOIREYHTYMÄ Hoitoina rannelasta, rasituksen vähentäminen ja kirurgia Rannekanavaoireyhtymän hoidoksi riittää yleensä rannelasta, jota käytetään lähinnä yöaikaan rauhoittamaan oireita. Rannekanavan vapautusleikkauksia suorittavat erityisesti käsikirurgit, mutta myös muut kirurgit. Sairausloma leikkauksen jälkeen on työnkuvan mukaan yleensä 4–6 viikkoa. Särky ja puutuminen helpottavat usein heti leikkauksen jälkeen, mutta tunnon palautuminen voi kestää muutamia päiviä tai viikkoja. Jos rannekanavaoireyhtymän taustalla on jokin altistava tekijä tai sairaus, on sen asianmukainen hoito varmistettava. Kipulääkkeitäkin voidaan kokeilla. Leikkaushoidon tulos on yleensä hyvä kokeneen kirurgin käsissä, jos hermo vapautetaan riittävän ajoissa. Raskauden aikaiset pinneoireet yleensä helpottavat lapsen synnyttyä. Leikkaushoito tulee kyseeseen, jos oireet jatkuvat pitkään ja lastahoito ei tehoa, tai jos sormet ovat pahasti puutuneet tai kipeät. Leikkaus tehdään yleensä paikallispuudutuksessa muutaman senttimetrin ihoviillosta rannekanavan kohdalle. Leikkauksessa keskihermo vapautetaan ahtaasta rannekanavasta halkaisemalla ranteen poikittainen nivelside. Vaikean hermopinteen vapautuksen jälkeen voi kuitenkin jäädä pysyvä tuntopuutos tai lihasheikkous. Eero Waris LT, käsikirurgian erikoislääkäri Käsikirurgian klinikka, HYKS Töölön sairaala, Helsinki Sairaala Orton, Helsinki Niveltieto 4 / 2013 19. Kortisonipistos rannekanavaan voi ohimenevästi lievittää oireita. Leikkauksen jälkeen käden käyttö on rajoittunut joitakin viikkoja. Lievempiin oireisiin auttaa myös rasituksen vähentäminen ja hyvä työergonomia. Fysioterapeutin antamat ranteen venytysja hermon liu’utusharjoitteet voivat myös auttaa. Ylipainoisille saatetaan suositella myös laihduttamista hoidoksi
Voit kytkeä hälytyksen pois päältä, kun tiedät mistä on kyse ja mitä voit tehdä hoitaaksesi kipua. Fysioterapiapalveluista on mahdollista saada pientä Kela-korvausta. Liike ja kevyt kosketus vähentävät usein huomattavasti kipuaistimusta. Osteopaattinen manuaalinen hoito koetaan hoitona yleisesti miellyttävänä, kivuttomana ja rauhallisena hoitona. Fysioterapeuttien kanssa yhteistyö on hiukan saman kaltaista, eli joskus fysioterapeutti lähettää asiakkaan osteopaatille aiheena esimerkiksi niskan tai selän liikkuvuuden arvio, tai arvio siitä voidaanko jotain suunniteltua harjoitetta toteuttaa turvallisesti (kudosvaurioiden ym. Mitä osteopatia on. Osteopaatti on erikoistunut koko neljän vuoden opintojensa ajan tuki- ja liikuntaelimistön toiminnan asiantuntijaksi. Elimistön kipujärjestelmä ei turru kipuun, vaan kipu kroonistuu ja vaikeutuu jatkuessaan pitkään. Osteopatia on anatomisen ja fysiologisen tiedon soveltamista käytäntöön ihmisen terveyden ja toimintakyvyn parantamiseksi. Potilaalle tehdään osteopaattinen tutkimus ja hoito. Miten osteopatia voi auttaa ni velrikkoisia ihmisiä. Voin ohjata potilaita myös esimerkiksi olkapään leikkauksen kuntoutukseen erikoistuneen fysioterapeutin luokse.. Joskus osteopaatti lähettää potilaan jonkin tietyn erikoisalan hallitseville fysioterapeuteille, itse ohjaan esimerkiksi tanssijoita ja muusikoita eteenpäin tietyille fysioterapeuteille. Fysioterapeutti on kuntoutuksen asiantuntija, joka voi halutessaan erikoistua esimerkiksi tuki- ja liikuntaelimistön kuntoutukseen tai moneen muuhun alueeseen peruskoulutuksen jälkeen tehtävissä erikoistumisopinnoissa. Kun on tietoa ja käytännön osaamista, osaa asiakkaalle myös kertoa hyvin selkeästi ja ymmärrettävästi hänen terveydentilastaan. Osteopaattien palveluista ei ainakaan toistaiseksi voi valitettavasti saada Kela-korvausta. Toinen mahdollisuus tietenkin on, että osteopaatti lähettää asiakkaan lääkäriin esimerkiksi reumataudin tai muun lääketieteellistä hoitoa vaativan asian takia. poissulkeminen). Lääkäri voi ohjata esimerkiksi selkäkipupotilaan vastaanotolleni. Ennen kaikkea kivuttomasti ja usein yhteistyössä muiden hoitavien tahojen, kuten lääkärin ja fysioterapeutin kanssa. Kuinka yhteistyö lääkärien ja fysioterapeuttien kanssa käy tännössä toteutuu. Osteopatian koulutusohjelman sisällössä painotetaan huomattavasti enemmän tuki- ja liikuntaelimistön anatomiaa ja fysiologiaa. Miten osteopatia eroaa fysio terapiasta. Osteopaattinen liikehoito lievittää nivelten turvottelua, kipua ja jäykkyyttä. Yleensä lähettävälle lääkärille tehdään myös lausunto potilaan suostumuksella, varsinkin jos yhteistyö jatkuu pidempään. Osteopaatin antama käytännön ohjaus ja 20 Niveltieto 4 / 2013 konkreettinen tieto koetaan myös positiivisena. Osteopaatti Kari Suomalainen kertoo Niveltiedon lukijoille, mistä osteopatiassa on kysymys, mihin se auttaa – ja mitä apua siitä voi olla nivelrikko-oireisiin. OSTEOPATIA Osteopatiasta apua kipuun ja jäykkyyteen Monet hakevat apua esimerkiksi selkävaivoihinsa osteopaateilta. Suhtaudu kipuun kuin hälytykseen. Yleisimmin keho hälyttää usein esimerkiksi lihasten ja nivelten ylikuormittumisesta ja lihasten väsymisestä ja jännittymisestä. Nivelrikkoon liittyy myös usein lihasten ylirasitustiloja, joiden hoitaminen helpottaa huomattavasti kipuja ja liikkumista. Kipua ei kannata jättää huomiotta, eikä kannata yrittää kestää kipua. Miten neuvot suhtautumaan kipuun. Vakavan, kiireellistä hoitoa vaativan taudin epäily on aiheena ohjata potilas lääkäriin, ja tällainen toiminta on opeteltu jo osteopaattien peruskoulutuksessa. Miltä osteopatia tuntuu asiak kaan näkökulmasta. Kivun voimakkuus ja luonne kertoo hälytyksen kiireellisyydestä ja vakavuudesta. Alaselkäkipu, niskakipu ja päänsärky ovat yleisimpiä osteopaatin hoitamia tilanteita, joissa osteopaattisesta hoidosta on apua. Mainitse muita tilanteita, jois sa osteopatia auttaa. Osteopatian koulutus on fysioterapian peruskoulutusta pidempi (fysioterpia 210 opintopistettä – osteopatia 240 opintopistettä) ja pidemmälle erikoistunut. Kipu itsessään ei ole vaarallista, mutta kipu muuttaa liikkumista ja häiritsee normaalia elämää, esimerkiksi nukkumista. Miten hoidat asiakasta, jolla on esimerkiksi voimakasta ni velkipua. Manuaalinen hoito on tärkeä osa osteopaatin peruskoulutusta, fysioterapeuteilla manuaalista hoitoa opetetaan huomattavasti vähemmän