Niveltieto 4/2012 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

NIVELTIETO 4 2012 Nivelrikon oikea hoito Nivelrikon lääkitys Niveljumppaa Metallitekonivelet ja paljon muuta... 6 414886 777736 12004 677773-1204 PAL.VKO 2013 -03 Irtonumero 6.50
NIVELTIETO 4/2012 Niveltieto 4/2012 Irtonumero 6,50 euroa (2012) Vuosikerta 26 euroa (2013) Julkaisija Suomen Nivelyhdistys ry Ilmestymispäivät 2012 1/2012 ilmestyi 24.2. 2/2012 ilmestyi 25.5. 3/2012 ilmestyi 24.8. 4/2012 ilmestyi 23.11. Toimittajat Jyrki Laakso, päätoimittaja Katri Kovasiipi Muu toimituskunta Esko Kaartinen ja Liisa Vatanen Paino Scanweb, Kouvola Painos 13 000 kappaletta Kansikuva Kirsti Silván kuvakilpailun voittokuva 4 5 6 8 10 12 14 18 22 24 26 29 30 32 35 36 38 39 40 42 44 45 46 47 48 50 SISÄLLYSLUETTELO Pääkirjoitus: Nivelrikkovuosi 2012 Nivelyhdistyksen syyskokous ja -seminaari Nivelrikon Käypä Hoito Artros i knä och höft Liike- ja liikuntaharjoittelu Nivelrikon hoidon tulevaisuus Nivelrikon lääkehoito Ravintolisien lääkinnällinen käyttö Tekonivelet ja turvatarkastus Matkalla pyörätuolin kanssa Kokometalliset lonkkanivelet Kelan tules-kuntoutuskurssit Osteoporoosi ja lonkkaleikkaus Senioreiden kuntosaliharjoittelu Lomat 2013 Liikuntaresepti: Notkeutta niveliin ja joustavuutta jäseniin Jalkaterän luudutus poistaa kivun Lukijoilta: Jalkaterän luudutuskokemuksia Lääkärit vastaavat Uutisia Muistoissamme Aulis Matti-Katti Piinapenkissä Sirpa Teikari Ristikko Myytävät tuotteet Jäsenalennukset Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Nivelyhdistys PL 1328, 00101 Helsinki puh. (09) 27 123 12 toimisto@niveltieto.net ISSN 1459-2568 Aikakauslehtien liiton jäsen RAY tukee Suomen Nivelyhdistyksen tiedotusta ja toiminnan kehittämistä Niveltieto 4 / 2012 3
löytämiseen. Tästä aiheesta on enemmän ja tarkemmin toisaalla lehdessämme. Mitään kovin reippaita muutoksia ei hoitosuosituksissa lääkkeettömän tai lääkkeellisen hoidon osalta tapahtunut. Niveltieto 4 / 2012 Allekirjoittaneelle oli kuitenkin melkoinen pettymys, että artroskopia eli tähystysleikkaus poistettiin kokonaan leikkaushoitomahdollisuuksien kohdalta ilman mitään painotettuja ja kriittisen tärkeitä saatesanoja siitä, että tähystys on edelleen käypä hoitomenetelmä nivelrikkoisessakin nivelessä niillä indikaatioilla, jotka eivät liity itse nivelrikkosairauteen! Jo ennen tätä tuoretta hoitosuositusmuutostakin olen itse tavannut huolestuttavan usein sellaisia potilaita, joilla on radiologisesti arveltu polvessa olevan nivelrikkoa, ja vain siihen löydökseen vedoten on jätetty suorittamatta hoidollisesti selkeän tarpeellinen tähystys sellaisen mekaanisen ongelman hoitamiseksi, jolla ei ole mitään tekemistä ?arvellun/epäillyn. Liikunnan ja lihastreenin tärkeyttä painotetaan erityisesti, ylipainon pudotusta pidetään tärkeänä ja jopa turvautuminen lihavuuskirurgiaan sairaalloisen lihavuuden kohdalla katsotaan hyödylliseksi erityisesti polvi- ja lonkkanivelrikon oireilun lievittämisessä ja hoitoennusteen parantamisessa. Nyt on mielestäni riskinä, että tämä hyvin mustavalkoisen yksioikoinen ajattelu saa vain lisää pontta ja saattaa tuottaa entistäkin enemmän tarpeetonta kiusaa etenkin nuoremmille nivelrikkopotilaille. Iholle annosteltavien tulehdusta rauhoittavien lääkkeiden hyödyllisyydestä nivelrikko-oireiden lievittämisessä on saatu suotuisia tuloksia etenkin tulehduskipulääkkeiden osalta. Onko mikään mullistumassa nivelrikon tutkimukseen ja hoitoon liittyen? Valitettavasti ei tiede ole vieläkään löytänyt mitään läpimurtoratkaisua nivelrikon todellisen ?syyllisen. Jonkinlaista muutosta on kuitenkin tapahtumassa käsityksessä nivelrikkosairauden perimmäisestä luonteesta. ?Yhden kudoksen sairaus. Lääkityspuolella ei maailmalla ole mullistavaa uutta ilmaantunut kuluneen vuoden aikana. Parhaimmat hoitokohteet näille voidepohjaisille valmisteille ovat sormien ja polven nivelrikko. Meillä kotimaassa varsin tärkeänä ja lähinnä lääkäreille nivelrikon hoitolinjoja viestivänä oppaana toimivan Lonkka- ja polvinivelrikon Käypä hoito -suosituksen päivitys julkistettiin kuukausi sitten. -käsitteen suuntaan. Koe-eläin-tasolla on nivelrikkoa pystytty jo menestyksellisesti parantamaankin, mutta tästä on vielä kovin pitkä matka ihmisen nivelrikkotaudin suotuisaan häivyttämiseen! Nivelrikon varhaisvaiheen diagnosointiin kaivataan uusia ja herkempiä biomarkkereita eli kudosmerkkejä/-merkitsijöitä. Näin on siis vaarassa käydä, jos järjen käyttö unohtuu ja tuijotetaan hoitokaavailuja ja -ratkaisuja tehtäessä yksinomaan potilaan röntgenkuvia, etsien niistä tähystyshoidosta luvan kanssa vapauttavaa nivelrikkoa! Vaikka mielestäni muilta osin nivelrikon hoitosuositus onkin nykyisellään ihan mallillaan, olen kyllä potilaiden puolesta hiukan pahoillani tästä edellä mainitusta suositusviilauksesta. Näillä ajatuksilla osoitan vielä lopuksi lämpimät kiitokset jäsenistölle myönnettyänne vastikään syyskokouksessa allekirjoittaneelle jatkokauden mallikkaan yhdistyksemme puheenjohtajana! Tehdäänpä siis hyvää ja tärkeää auttamistyötä yhdessä edelleenkin! Näin lähellä vuoden loppua uskaltaudun myös jo toivottelemaan sujuvaa joulunodotusta ja sitten sen päätteeksi vielä Rauhaisaa Jouluakin! Esko Kaartinen puheenjohtaja. Yhdistämällä näitä biokemiallisia markkereita parhaimpiin kudosten ja solujen kuvantamistekniikoihin arvellaan varhaisvaiheen taudin toteamismahdollisuuksien paranevan oleellisesti jatkossa. Nivelrikon ennaltaehkäisyn ja hoidon osalta käsitykset maailmalla ovat paljolti yhteneviä kotimaisten hoitosuosituksien kanssa. Tämä osaltaan ohjaa ajatuksia taudin hoidettavuuden osalta vähän uusille urille. nivelrikon kanssa. -ajatuksesta on selkeästi siirrytty ?monimutkainen useamman kudoksen sairaus. PÄÄKIRJOITUS 4 Nivelrikkovuosi 2012 Mitä toi mukanaan päättymässä oleva ?nivelrikkovuosi 2012?
Koulutusta annettiin mm. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat ja päätettiin sääntömuutosehdotuksesta. Kokouksen yhteydessä paljastettiin Vuoden 2012 vertaisohjaajan valinta. SYYSKOKOUS JA -SEMINAARI Nivelyhdistyksen syyskokous ja -seminaari Suomen Nivelyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous pidettiin Helsingissä, Kulttuurikeskus Sofiassa lauantaina 20.10.2012. Osallistujille kerrottiin yhdistyksen ajankohtaisista asioista, kuten vuosien 2013? 2018 strategiasta ja ensi vuoden suunnitelmista. Tiedotuksen kolme peruselementtiä ovat Niveltiedon lisäksi internetsivut www.niveltieto.net ja avoimet yleisöluennot. Syyskokouksen puheenjohtajaksi valittiin Anna-Liisa Kemi. Viikonlopun aikana pidettiin myös yhdistyksen alaosastojen eli nivelpiirien vertaisohjaajille seminaari. Suomen Nivelyhdistyksen syyskokouksen avasi yhdistyksen puheenjohtaja Esko Kaartinen (ylin kuva). Paikalle saapui noin 50 ohjaajaa eri puolilta maata. Kokouksessa käydyissä keskusteluissa todettiin henkilöjäsenien osalta pelkkien postituskulujen nousseen kahdessa vuodessa enemmän kuin jäsenmaksua nyt nostettiin. Syyskokoukselle tehty ehdotus hallituksen jäsenten toimikausien rajoittamiseksi hylättiin äänestyksessä. Viikonlopun aikana yhdistyksen vertaistukiohjaajat ja työntekijät osallistuivat seminaariin, jossa annettiin ja saatiin koulutuksen lisäksi vertaistukea. Kilpailun arvonnassa 500 euron Tempur-lahjakortin voitti Hyvinkään nivelpiiri. Niveltieto 4 / 2012 5. Jos RAY myöntää avustuksen, tehdään vuoden aikana terveydenhuollon tueksi yleiskäyttöinen nivelrikko-opas. Vapaaehtoistoiminnan tukeen on haettu myös RAY-avustusta, jonka avulla voidaan vapaaehtoistoimijoita kouluttaa ja tukea tehtävissään. Yhdistyksen hallituksen kokoonpano säilyi muuten ennallaan, mutta kesken kauden eronneen jäsenen tilalle valittiin Sirpa Teikari Pornaisista. Koulutuksen lomassa rentouduttiin ja virkistäydyttiin, kuten toiseksi alimmasta kuvasta näkyy. Viikonlopun aikana paljastettiin myös viime vuoden jäsenhankintakilpailun aikana pidetyn alaosastojen välisen kilpailun voittaja. Alimmaisessa kuvassa on vuoden 2013 hallitus puheenjohtajaa lukuun ottamatta heti valinnan jälkeen. Kokouksen hyväksymä vuoden 2013 toimintasuunnitelma nostaa vuoden tärkeimmiksi huomion kohteiksi tiedotuksen ja vapaaehtoistoiminnan tuen. Tittelin sai Saimaan nivelpiirin ohjaaja Seija Värtö (toinen kuva), joka on myös maalannut yhdistyksen postikorttien teokset. Syyskokous valitsi yksimielisesti yhdistyksen puheenjohtajaksi jatkamaan ortopedi Esko Kaartisen Helsingistä. esiintymiseen. Toimintasuunnitelman mukaan yhdistyksen toiminta pidetään edelleen äärimmäisen kustannustehokkaana niin, että hallintoon kuluu alle neljäsosa kaikista yhdistyksen kuluista. Kokouksessa päätettiin myös yhdistyksen jäsenmaksuista. Kaksi vuotta paikallaan pysyneet jäsenmaksut muuttuivat niin, että yksityishenkilöiden jäsenmaksu vuonna 2013 on 19 euroa ja yhteisöjen jäsenmaksu 500 euroa vuodessa
Työssä tulisi välttää nivelkipuja aiheuttavaa toistuvaa kyykistelyä ja painavien taakkojen nostamista. Polvi- ja lonkkanivelrikkoa ehkäistäessä tai hoitaessa kannattaa vahvistaa niveltä ympäröivien lihasten lisäksi kaikkia alaraajalihaksia säännöllisesti. Nivelrikkoisen harjoittelu ja liikunta Sopiva terapeuttinen harjoittelu ja liikunta on nivelrikon hoidon perusta. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi. POLVEN JA LONKAN NIVELRIKON KÄYPÄ HOITO Nivelrikon Käypä hoito Tavoitteena kivun hallinta ja toimintakyvyn säilyttäminen Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Suosituksia laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Kivun voimakkuus ja röntgenkuvassa näkyvä nivelrikon vaikeusaste eivät välttämättä ole yhteydessä keskenään. sena tai lihavana tulisi laihduttaa, sillä noin viiden kilon laihtuminen 10 vuoden seurannassa vähentää 50 % oireisen polvinivelrikon ilmaantumistodennäköisyyttä naisilla. Nivelrikkoa ei pystytä parantamaan, joten hyvä kivunhoito sekä laihduttaminen ylipainoisilla nivelrikkopotilailla ja sopiva terapeuttinen harjoittelu ja liikunta ovat nivelrikon hoidon perusta. Mitä nivelrikko on? Nivelrikossa koko nivel on sairastunut, sillä se aiheuttaa muutoksia niin nivelrustossa, luussa kuin lihaksissakin. Kun nivelrikko on edennyt pitkälle, saattaa jomotus vaivata myös yöllä. Lääkäri tekee nivelrikkodiagnoosin oireiden, niveltutkimusten ja röntgenkuvien perusteella. Nivelet ovat aamuisin jäykkiä ja liikkeelle lähteminen saattaa olla hankalaa pitkän istumisen jälkeen, myös kävely tuntuu vaikealta. Polven nivelrikon kipu on paikallista. Nivelrikon tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta sairauden taustalla on usein lihavuus, nivelvamma tai raskas ruumiillinen työ. Niveltapaturmia tulisi vältellä. Liikunta voi olla ohjattua tai omatoimista, mutta sen on ehdottomasti oltava säännöllistä ja jatkuvaa. Parhaiten kipuoireet vähenevät ja toimintakyky paranee, kun yhtäaikaisesti tekee liikuntaharjoittelua, ja jos on ylipainoinen, pudottaa painoa. Yleiskuntoa nostetaan esimerkiksi kävelemällä, pyöräilemällä ja hiihtämällä. Polvinivelrikkoa sairastaa yli 30 vuotiaista miehistä 6,1 % ja naisista peräti 8 %. Nämä muutokset etenevät yleensä hitaasti vuosien kuluessa. Niveltä liikuttavan lihaksiston voima heikentyy ja nivelen liikkuvuus pienenee. Nivelrikossa nivelruston soluväliaineen tuhoutuminen saa ylivallan rustoa korjaavista prosesseista. Iän myötä nivelrikko yleistyy. Yli 75-vuotiaista naisista jo 32 % ja miehistä 16 % kärsii polven nivelrikosta ja joka viidennellä yli 75-vuotiaalla on lonkkanivelrikko. Nivelrikko aiheuttaa kipua ja jäykkyyttä nivelissä ja ennen pitkää se saattaa heikentää suuresti toimintakykyä. Kun rustopinta rikkoutuu, kapenee nivelrako ja vähitellen luun rakenteiden muutokset sekä niveltulehdus aiheuttavat nivelrikkokivun. Nivelrikon oireet Nivelrikon oireita ovat yleensä jomottava kipu, joka pahenee liikkuessa ja lievittyy levossa. Ensiksikin tulisi pysyä normaalipainoisena, ja ylipainoi- © 2012 Suomalainen Lääkä. Sen seurauksena niveltä suojaava rustopinta rikkoutuu ja nivelrusto häviää nivelpinnoilta. Vaurioitunut rustokudos ei pysty uusiutumaan ennalleen toisin kuin esimerkiksi katkenneessa 6 Niveltieto 4 / 2012 luussa. Lisäksi kaikissa elämänvaiheissa ja erityisesti lapsuus- ja kasvuiässä olisi tärkeää harrastaa säännöllistä terveysliikuntaa. Polvi- ja lonkkanivelrikon ehkäisyn kannalta merkittävimpiä ovat riskitekijät, joihin voidaan vaikuttaa. Vesiliikunta saattaa olla erityisen sovelias liikuntamuoto kivuliaassa vaiheessa. Nivelrikon ehkäisy Terveyden laaja-alainen edistäminen on sopiva päälinja nivelrikon ehkäisyyn. Polven ja lonkan nivelrikon Käypä hoito -suositus tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 2007 ja päivitettiin lokakuussa 2012. Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus. Pitkäaikaista liikkumattomuutta tulee varoa. Suomessa yli 30-vuotiaista miehistä 5,7 % ja naisista 4,6 % sairastaa lonkkanivelrikkoa. Lonkkanivelrikko tuntuu usein nivustaipeessa ja reiden etuyläpinnalla, mutta kipu voi säteillä myös laajemmalle alueelle. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä
Jos sen teho ei riitä, siirrytään tulehduskipulääkkeisiin, ja jos tulehduskipulääkkeiden teho ei riitä, voidaan kokeilla opioideja. Myös paikallisesti iholle siveltävistä tulehduskipulääkkeistä ja polvinivelrikon hoidossa nivelensisäisistä glukokortikoidi- ja hyaluronaattiruiskeista voi olla apua. Tekonivelleikkaus tehdään, jos nivelrikkokipu ei ole muutoin hallittavissa tai potilaalla on olennaisesti toimintakykyyn vaikuttava liikevajaus tai virheasento. Lääkäri saattaa määrätä myös apuvälineitä, joista esimerkiksi polvituet saattavat helpottaa kipua. Tulehdusta lievittävän kortisonin pistäminen polviniveleen lievittää kipua keskimäärin kahdeksi . kolmeksi viikoksi. Nivelrikon hoidossa polvinivelen tähystyksestä ja puhdistamisesta tai huuhtelusta tähystyksen yhteydessä ei ole apua kipuun eikä toimintakykyyn. Tekonivelleikkaus vähentää kipua sekä parantaa potilaiden toimintakykyä ja elämänlaatua. Koko Lääkäriseura Duodecimin Polven ja lonkan nivelrikon Käypä hoito -suositus löytyy osoitteesta www.kaypahoito.fi. Akupunktio ilmeisesti vähentää kipua ja parantaa toimintakykyä ainakin lyhytaikaisesti polven nivelrikossa. Liian suuresta harjoittelumäärästä kertoo harjoittelun jälkeen useita tunteja jatkuva nivelkipu ja paheneva polven turvotus. Liikuntaharjoitukset eivät aina vähennä oireita tarpeeksi tehokkaasti, joten liikunnan lisäksi voi tarvittaessa ottaa kipulääkkeitä. Polven nivelrikon tulehdusvaiheita voidaan hoitaa lääkärin antamilla nivelensisäisillä glukokortikoidiruiskeilla. Mikäli näistäkään lääkkeistä ei ole apua, ovat lääkärin määräämät opioidit seuraava lääkevaihtoehto. POLVEN JA LONKAN NIVELRIKON KÄYPÄ HOITO Kohtuullinen nivelkuormitus ylläpitää ja parantaa nivelrakenteiden ominaisuuksia eikä sillä ole kielteisiä vaikutuksia nivelen rakenteeseen. Jos parasetamoli ei vähennä kipuja, siirrytään tulehduskipulääkkeisiin. Akupunktiota ja TENS-sähkövirtahoitoa antavat fysioterapeutit. lainen Lääkäriseura Duodecim Nivelrikon hoidon kulmakivet Terapeuttinen harjoittelu ja liikunta on nivelrikon hoidon perusta. Nivelrikon lääkehoito on oireita lievittävää. Myös hyaluronaattiruiskeita voidaan kokeilla polven nivelrikon hoidossa. Hyaluronaatti näyttää lievittävän polvinivelrikkoon liittyvää kipua ja parantavan toimintakykyä. Kirurginen hoito Jos nivelkipuihin ei ole auttanut mikään muu hoitokeino, tai toimintakyky on olennaisesti heikentynyt, saattaa kirurgi perusteellisen yksilöllisen tutkimuksen ja harkinnan jälkeen ehdottaa kirurgista hoitoa. Kylmähoidolla voi vähentää polvinivelrikon aiheuttamaa polven turvotusta ja parantaa reiden etuosan lihaksen voimaa. Kävelykeppiä ja kyynärsauvaa pidetään kipeän nivelen vastakkaisella puolella. Lääkehoito on kivunhoitoa Lääkkeillä voidaan hoitaa nivelrikon kipuoireita, mutta parantavaa tai taudin etenemistä estävää lääkettä ei vaivaan ole. Nivelrikon itsehoitoon suositellaan särkylääkkeistä ensisijaisesti apteekista reseptittä saatavaa parasetamolia, sillä se aiheuttaa vain vähän ruoansulatuskanavan haittoja. Lisäksi tulee tehdä lihasvoimaharjoitteluja ja liikkuvuusharjoitteluja. Merkittävää nivelkipua lisäävää toistuvaa iskutyyppistä liikuntaa tulisi sen sijaan välttää. Kipeään niveleen voi itsekin laittaa kotona kylmähoitoa, esimerkiksi kylmäpakkauksella noin viisi minuuttia kerrallaan useita kertoja päivässä. TENS-sähkövirta ja terapeuttinen ultraääni saattavat hieman vähentää kipua ja kohentaa toimintakykyä polven nivelrikossa. Ennen kuin aloittaa tulehduskipulääkkeiden käytön, on hyvä keskustella lääkärin kanssa. Tulehduskipulääkkeet ovat kaikki keskimäärin yhtä tehokkaita lievittämään nivelkipua, mutta niiden haittavaikutuksissa on eroja, jotka lääkäri arvioi yksilöllisesti. Vaihtoehtona tableteille polvinivelrikon kipuja voi hoitaa myös paikallisesti iholle sivellettävillä ja ihon kautta imeytyvillä tulehduskipulääkkeillä. Fysikaalinen hoito Fysikaalisia hoitoja voidaan käyttää joko itsenäisinä hoitoina tai esihoitoina terapeuttiselle harjoittelulle ja liikunnalle. Nivelrikkoon ei ole parantavaa tai taudin etenemistä estävää lääkehoitoa. Nivelrikon ensisijainen lääke on parasetamoli. Suosituksen potilasversion tekstin on päivittänyt suosituksen laatineen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, dosentti Jari Arokoski Kysistä. Niveltieto 4 / 2012 7. Kävelykeppi, kyynärsauvat tai kävelyteline helpottavat liikkumista
Rekommendationen God medicinsk praxis för artros i knä och höft blev första gången utgiven år 2007 och den blev utdaterad i oktober 2012. Artros är världens vanligaste ledsjukdom. De behandlar viktiga frågor om finländarnas hälsa, hälsovård och förebyggande av sjukdomar. Bland personer över 30 år i Finland lider 5,7 procent av männen och 4,6 procent av kvinnorna av höftledsartros. Smärtan vid höftartros känns ofta mest i ljumsken och på framsidan av lårets övre del, men den kan också stråla ut på ett större område. Den kan också vara svårt att gå. Smärtan vid artros i knäet är lokal. Den skadade broskvävnaden förnyas inte, som den gör till exempel efter benbrott. När broskytan försvinner blir ledmellanrummet smalare och småningom uppkommer smärta på grund av förändringarna i benets struktur och för att leden blir inflammerad. Symtom på artros Symtomen på artros är vanligen en molande smärta, som blir värre vid rörelse och lättar i vila. Lederna är stela om morgnarna och det kan vara besvärligt att komma igång efter långvarigt sittande. Bästa sättet att minska smärtan och förbättra funktionsförmågan är att både motionera och gå ner i vikt om man är överviktig. Allmänkonditionen förbättras genom till exempel promenad, cykling eller skidåkning. Vattenmotion kan vara en särskilt lämplig motionsform om man har mycket smärtor. Den orsakar smärta och stelhet i lederna och kan med tiden märkbart försämra funktionsförmågan. När artrosen framskridit långt kan smärtan besvära också på natten. Läkaren fastställer artrosdiagnosen på basis av symtomen, undersökning av lederna och röntgenbilder. Musklerna som rör på leden försvagas och leden blir mindre rörlig. Vid artros tar förstörelsen av substansen mellan cellerna i ledbrosket överhanden över de processer som reparerar brosket. Dessutom bör man göra övningar som stärker musklerna och förbättrar rörligheten. Motion med upprepade stötar som märkbart ökar smärtan bör däremot undvikas. Det 8 Niveltieto 4 / 2012 leder till att brosket som skyddar leden går sönder och försvinner från ledytorna. Bland över 75-åringar har 32 procent av kvinnorna och 16 procent av männen knäartros och var femte av alla över 75-åringar har höftartros. Artros, eller ledförslitning, är den vanligast förekommande ledsjukdomen. Rekommendationerna utarbetas av Finska Läkarföreningen Duodecim tillsammans med specialistföreningarna. Den exakta orsaken till artros är okänd, men ofta finns i bakgrunden fetma, ledskada eller tungt kroppsarbete. Artros kan inte botas, så en god smärtlindring och bantning för överviktiga artrospatienter och lämplig terapeutisk träning och motion är grunderna för behandlingen. Vad är artros? Vid artros berörs hela leden, eftersom sjukdomen orsakar förändringar i både ledbrosk, ben och muskler. I samma åldersgrupp lider 6,1 procent av männen och så många som 8 procent av kvinnorna av knäartros. Artros blir vanligare med högre ålder. Rekommendationerna utarbetas för läkare, hälso- och sjukvårdspersonal och medborgare till grund för behandlingsbeslut. Motionen kan vara handledd eller idkas på egen hand, men den bör absolut vara regelbunden och kontinuerlig. Att inte röra på sig under en längre tid bör undvikas. redan en fem kilos viktminskning hos kvinnor minskar risken för symtomgivande knäartros med hälften under de kommande tio åren. Smärtintensiteten hänger inte alltid ihop med graden av artros på röntgenbilderna. Förebyggande av artros Att på alla sätt främja sin hälsa är det bästa sätter att förebygga artros. I arbetet ska man undvika ofta upprepat hukande och att lyfta tunga bördor. För att förebygga och behandla knä- och höftartros är det bra att regelbundet stärka både musklerna runt leden och alla andra muskler i benen. Terapeutisk träning och motion för artrospatienter Lämplig terapeutisk träning och motion är grunden för artrosbehandling. Man ska undvika ledskador. Om man efter träningen har ont i leden i flera timmar och knäet svullnar har man tränat för hårt.. En lämplig belastning av lederna upprätthåller och förbättrar ledstrukturen och påverkar den inte heller negativt. Förändringarna framskrider vanligen långsamt under flera år. För det första är det bra att hålla vikten normal och att banta om man är överviktig eller fet . ARTIROS I KNÄ OCH HÖFT Artros i knä och höft God medicinsk praxis -rekommendationerna är oberoende nationella behandlingsrekommendationer som baserar sig på evidensbaserade forskningsresultat. Dessutom är det viktigt att i alla livsskeden, och särskilt under barn- och ungdomsåren, regelbundet motionera på ett hälsofrämjande sätt. De viktigaste riskfaktorerna för knä- och höftartros är sådana som man själv kan påverka
Tuotamme muuta ruotsinkielistä materiaalia mahdollisuuksien mukaan. Niveltieto 4 / 2012 9. Artroskopi (titthålsoperation) och putsning eller sköljning av leden i samband med det hjälper inte mot smärtan och förbättrar inte funktionsförmågan om det är frågan om artros. Att operera in en konstgjord led minskar smärtan och förbättrar patientens funktionsförmåga och livskvalitet. Patientversionen är utarbetad utgående från Läkarföreningen Duodecims God medicinsk praxis -rekommendation och den har granskats av ordföranden i expertgruppen som utarbetat rekommendationen, docent Jari Arokoski vid Kuopio universitetssjukhus. Översättningen till svenska är bekostad och granskad av Finska Läkaresällskapet. www.kaypahoito.fi/web/svenska Niveltiedossa on julkaistu aina yksi ruotsiksi käännetty artikkeli jokaisessa numerossa. Promenadkäpp, kryckor eller gåstöd kan underlätta gåendet. Fysikalisk behandling Man kan använda fysikalisk behandling antingen som självständig behandling eller som i samband med terapeutisk träning eller motion. Att injicera inflammationshämmande kortison i knäleden lindrar smärtan i genomsnitt i två till tre veckor. Också hyaluronatinjektioner kan användas vid knäartros. Om dess effekt inte räcker till övergår man till antiin?ammatoriska smärtlindrande läkemedel, och om effekten av antiin?ammatoriska smärtlindrande läkemedel inte räcker till kan man försöka med opioider. ARTROS I KNÄ OCH HÖFT Motionen minskar inte alltid symtomen tillräckligt effektivt, så förutom motionen kan man behöva smärtlindrande mediciner. Man kan också ha hjälp av antiin?ammatoriska smärtlindrande läkemedel som stryks på lokalt och vid knäartros av glukokortikoid- och hyaluronatinjektioner. Man opererar in en konstgjord led om artrossmärtan inte kan bemästras på annat sätt eller om patienten har en felställning eller en rörelseinskränkning som i betydande mån inverkar på funktionsförmågan. Som ett alternativ till tabletter kan smärtan vid knäartros också behandlas med lokala antiinflammatoriska smärtmediciner som stryks på och sugs upp genom huden. Om paracetamol inte lindrar smärtorna, går man över till antiinflammatoriska smärtlindrande läkemedel. Hyaluronat ser ut att lindra smärtan och förbättra funktionsförmågan vid knäartros. Kirurgisk behandling Om ingen annan behandling har hjälpt mot ledsmärtorna eller funktionsförmågan är väsentligt försvagad kan en kirurg efter noggrann individuell undersökning och övervägande föreslå kirurgisk behandling. Vähäisen kysynnän vuoksi käännösartikkelit loppuvat vuonna 2013. Med kylbehandling kan man i alla fall minska svullnaden i knäet och öka styrkan i muskeln på lårets framsida. Innan man gör det är det bra att diskutera med sin läkare. De antiinflammatoriska smärtmedicinerna är alla i genomsnitt lika effektiva för att lindra ledsmärta, men det finns skillnader i deras skadeverkningar, och dessa bedömer läkaren individuellt. God smärtlindring och funktionsförmågans bevarande viktiga Terapeutisk träning och motion utgör grunden för behandlingen av artros. Läkemedelsbehandling av artros lindrar symtomen. Det ?nns ingen läkemedelsbehandling som botar eller förhindrar att sjukdomen framskrider. Paracetamol är förstahandsläkemedlet vid artros. Till exempel knästöd kan minska smärtan. Då leden är sjuk kan man också själv hemma använda sig av kylbehandling, till exempel genom att lägga på en kylförpackning cirka fem minuter åt gången, flera gånger per dag. TENS-behandling med elström och terapeutiskt ultraljud kan i viss mån minska smärtan och förbättra funktionsförmågan vid knäartros. Akupunktur minskar smärtan och förbättrar funktionsförmågan åtminstone kortvarigt vid knäartros. Akupunktur och TNS-behandling ges av fysioterapeuter. Läkaren kan också ordinera hjälpmedel. Om inte heller dessa läkemedel hjälper är starkare smärtmediciner (opioider) som ordineras av läkare nästa alternativ. Vid knäartros kan inflammationsskedena behandlas med glukokortikoidinjektion som ges av läkare direkt i leden. Promenadkäppen eller kryckan hålls på den motsatta sidan till den sjuka leden. Läkemedelsbehandlingen är smärtlindring Med läkemedel kan man minska smärtan vid artros, men det finns ingen medicin som botar sjukdomen eller hindrar dess framskridande. För egenvård vid artros rekommenderas som smärtlindrande läkemedel i första hand det receptfria läkemedlet paracetamol, eftersom det orsakar så lite problem i matsmältningskanalen
Paina käsillä reittä kohti vatsaa, kunnes tunnet venytyksen pakaralihaksissa. 3. Lonkkanivelrikossa vahvistetaan erityisesti lonkan ojentaja- ja loitontajalihaksia ja polvinivelrikossa erityisesti reiden etuosan lihaksia. . Lihasjännityksiä toistetaan 1?10 kertaa lihasryhmää kohti, jännitys pidetään 1?6 sekuntia. LIIKE- JA LIIKUNTAHARJOITTELU Polvi- ja lonkkanivelrikkoisen Liike- ja liikuntaharjoittelu Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Ota molemmin käsin kiinni polven takaa. Pidä reisi lähellä toista alaraajaa. 1. Lonkan koukistajien ja reiden etuosan lihasten venyttely. Kipua ja niveloireita lisäävää toistuvaa iskutyyppistä liikuntaa tulisi välttää. Nivelten liikkuvuusharjoitukset ja lihasvenyttely ?L ihasvenyttely tehdään rauhallisesti vastuksen tunteeseen saakka, yksi venytys päälihasryhmää kohden. Reiden takaosan lihasten venyttely. Fysioterapeutti voi ohjeistaa yksilöllisesti sopivimmat harjoitteet ja neuvoo harjoittelun etenemisessä. Yleiskuntoharjoittelu ?S uositeltavia yleiskunnon harjoitusmuotoja ovat esim. Ojenna lonkkaa suoraksi ja paina polvea koukkuun, kunnes tunnet venytyksen etureidessä. Sopiva harjoittelun määrä on noin puoli tuntia kerrallaan, 3?5 kertaa viikossa. . Jännitä alavatsan lihakset niin, että lantio pysyy paikallaan venytyksen ajan. Vie kantapäätä kohti pakaraa kädellä tai esimerkiksi kaulaliinalla avustaen. Nivelrikkopotilaiden yleiskunto laskee. Polvi- ja lonkkanivelrikossa vahvistetaan kaikkia alaraajojen lihasryhmiä. 10 Niveltieto 4 / 2012 2. kävely, pyöräily, vesiliikunta ja hiihto. . Venytys pidetään 5?15 sekuntia ja toistetaan kerran päivässä (harjoitukset 1, 2, 3). . Harjoittelu parantaa nivelrikkopotilaiden toimintakykyä ja yleiskuntoa. Säännöllinen harjoittelu lievittää myös nivelrikkoon liittyvää kipua ja auttaa painonhallinnassa. Omatoiminen harjoitteluohjelma käsittää yleiskuntoharjoittelua ja sen rinnalla nivelten liikkuvuusja lihasvoimaharjoituksia. Pakaralihasten venytys. Näitä harjoituksia tehdään kerran päivässä (harjoitukset 4, 5 ja 6). . Kun nivelen rasituksensieto paranee, edetään dynaamisiin lihasvoimaharjoituksiin, joissa lihaksen jännittämiseen yhdistetään nivelliike (harjoitukset 7, 8, 9a ja 9b). Hilkka Virtapohja Jari Arokoski Lääkäriseura Duodecimin Polven ja lonkan nivelrikon Käypä hoito -suositus löytyy osoitteesta www.kaypahoito.fi. Lihasvoimaharjoittelu ?L ihasvoimaharjoittelun tarkoituksena on parantaa tasapainon hallintaa ja alaraajojen lihasvoimaa ja kestävyyttä. . Paras kivun aleneminen ja toimintakyvyn paraneminen saadaan säännöllisellä, pitkäkestoisella ja jatkuvalla harjoittelulla. Ojenna polvea suoraksi ja kallistu eteen, kunnes venytys tuntuu reiden takana.. Jos nivelen liikuttaminen on kivuliasta, lihasvoimaharjoittelun voi aloittaa jännittämällä lihaksia ilman nivelliikettä tai pienellä liikelaajuudella. Jos halutaan lisätä nivelen liikkuvuutta, viedään venytys täyteen liikelaajuuteen ja pidetään venytys 20?30 sekuntia, 3?5 venytystä päälihasryhmää kohden. Harjoitus toistetaan 3?5 kertaa viikossa (harjoitukset 1, 2, 3). . Työnnä venytettävän alaraajan istuinkyhmyä taakse niin, että selkä pysyy suorana. H arjoitukset tehdään myös vastakkaiselle terveelle alaraajalle.
Voit tehdä kevyemmän harjoituksen kotona vastuskumilla. Kiepauta nauha jalkapohjan alta. Siirrä paino toiselle jalalle ja pidä toinen jalka kevyesti sivulla varmistamassa tasapainoa. Jännitä reiden etuosan lihakset niin voimakkaasti kuin pystyt. Lihasjännitys pidetään 1?6 sekuntia ja jännityksiä toistetaan 1?10 kertaa päivittäin. selkärankaa. Pakaralihasten vahvistaminen. Toista sama liike molemmilla jaloilla 3?5 kertaa päivittäin. 9a. Reiden etuosan lihasten vahvistaminen. Jännitä pakara- ja alavatsalihakset ja pidä selkä paikallaan. Jännitä molemmat pakarat ja vedä napaa kohti 7. Toista harjoitusliike 6?10 kertaa, tee 3?5 sarjaa 2?3 kertaa viikossa. LIIKE- JA LIIKUNTAHARJOITTELU 4. Jännitä syvät vartalon lihakset supistamalla lantionpohjanlihaksia ja vetämällä napaa selkärankaa kohti. 5. Alaraajojen ja vartalon vahvistava tasapainoharjoitus yhdellä jalalla seisten. Seiso ryhdikkäässä perusasennossa keskivartalo tiukkana. Pidä molemmin käsin vastuskumin päistä kiinni ja ojenna samalla polvea. Jännitä pakaralihakset ja nosta lantiota hieman ylös. Liu?uta toista jalkaa sivulle takaviistoon pakaralihaksia käyttäen. Toista harjoitusliike 6?10 kertaa molemmilla jaloilla, 3?5 liikesarjaa peräkkäin, 2?3 kertaa viikossa. Työnnä istuinkyhmyjä taakse niin kuin istuisit tuolille. Ojenna lantio, lonkat ja polvet takaisin suoraksi, auta tarvittaessa käsillä. Harjoita kumpaakin alaraajaa erikseen. Asentoa pidetään 1?6 sekuntia kerrallaan ja harjoitus toistetaan 1?10 kertaa päivittäin. 6. Ojenna polvet suoriksi, laske jarruttaen koukkuun. Toista harjoitusliike 6?10 kertaa ja tee 3?5 sarjaa 2?3 kertaa viikossa 9b. Reiden ja lonkan ojentajalihasten voimaharjoitus. Ota tuki seinästä tai tuolista. Ota tuki seinästä tai tuolista. Reiden ja lonkan ojentajalihasten voimaharjoitus reisiprässilaitteessa. Toista harjoitusliike 10?15 kertaa molemmilla jaloilla, tee 3?5 sarjaa 2?3 kertaa viikossa. 8. Kun edistyt, pidä kädet vartalon sivulla, nosta toinen jalka lattiasta vastakkaisen nilkan tai polven korkeudelle. Pidä tasapaino yhden jalan varassa 30 sekuntia. Kyykisty pitäen paino toisella alaraajalla toisen tukiessa kevyesti tasapainoa. Niveltieto 4 / 2012 11. Pidä polvet ja jalkaterät liikkeen aikana samassa linjassa. Pakaralihasten vahvistaminen
Sairaala Ortonin auditoriossa järjestetyssä tilaisuudessa professori Ilkka Kiviranta esitteli seminaariväelle tulevaisuuden nivelrikon hoitonäkymiä, jotka perustuvat kudosteknologiaan. Onnettomuuksissa syntyneiden äkillisten nivelvaurioiden korjaamisessa kudosteknologialla on saavutettu jo erittäin hyviä hoitotuloksia. autologisella rustosolusiirteellä. Nivelrustonäytteet otetaan nivelen reuna-alueilta, joihin kohdistuu vähäinen rasitus kuormituksessa. Näytteet kerätään näyteputkiin ja potilaalta otetaan lisäksi verta, jota tarvitaan nivelrustosolujen viljelyssä. Tästä rustobiopsiasta eristetään solut, joita voidaan kasvattaa soluviljelyolosuhteissa. Toisessa leikkauksessa vaurioalue puhdistetaan ja vaurioalueen päälle ommellaan potilaan omasta Rustosolusiirre: potilaan oman polven ruston reunalta otetaan hyvin pieni rustonäyte, josta kasvatetaan potilaan oman veren kanssa lisää soluja. Soluja viljellään laboratorio-olosuhteissa ja ne siirretään istutteeseen, joka voidaan palauttaa potilaaseen. Hyviä tuloksia polvivammojen hoidossa Nivelrustovauriota voidaan korjata kudosteknologiamenetelmin ns. Nivelrikon hoidossa kudosteknologiset ratkaisut eivät kuitenkaan tuo pysyviä hoitotuloksia ennen kuin nivelrikon etenemisen pysäyttävä lääkehoito saadaan kehitettyä. Korjaavaa kudosta omista soluista Kudosteknologiassa ihmisen elimistön omia viljeltyjä soluja ja biomateriaalia käyttäen pyritään luomaan uutta toiminnallista kudosta vaurioituneen tilalle. Menetelmä yhdistää lääketiedettä sekä solu- ja molekyylibiologiaa. NIVELRIKON HOIDON TULEVAISUUS Nivelrikon hoidon tulevaisuus Rustosolusiirteistä biologiseen tekoniveleen? Nivelrikon Käypä hoito -suosituksen päivityksestä tiedotettiin ammattilaisille Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin järjestämässä seminaarissa 24.10.2012. Solut istutetaan vaurioituneeseen kohtaan luukalvosiirteen alle, jossa ne ajan mittaan sulautuvat osaksi omaa rustoa. 12 Niveltieto 4 / 2012. Jos potilaalla on esimerkiksi polvivamma, johon liittyy rustovaurio, voidaan nivelestä ottaa pieniä määriä rustoa: alle puolen gramman rustomäärä riittää. Professori Ilkka Kiviranta tutkimusryhmineen on vienyt Suomessa voimakkaasti eteenpäin kudosteknologian soveltamista rustosolusiirteiden kehittämiseksi. Ensimmäiset kudosteknologiaa hyödyntävät leikkaukset tehtiin Göteborgissa jo 25 vuotta sitten. Suomessa menetelmä on ollut käytössä vuodesta 1997, ja rustovaurioiden korjausta kudosteknologiaa hyödyntäen tehdään nykyisin useissa yliopistosairaaloissamme. Kudosteknologiassa ihmisiltä otetaan talteen pieni määrä kudosta (biopsia), josta solut eris- tetään
Sen jälkeen hän on toiminut, juossut ja elänyt normaalia elämää, ja edelleen 10 vuoden kuluttua leikkauksesta hän oli täysin oireeton. Rustosolusiirre nuorten nivelrikkoisten hoidossa Koska rustovaurioiden korjaus rustosolusiirteellä on toiminut näin hyvin traumaattisissa rustovaurioissa, on hoitoa pyritty soveltamaan nuorten potilaiden nivelrikon hoidossa. Näin syntyneeseen ?taskuun? kalvon alle ruiskutetaan potilaan omat rustosolut, jotka on kuljetettu leikkauspaikalle soluviljelylaboratoriosta lentorahtina, kylmäkuljetuksessa leikkauspäivän aamuna. Nykyisellään rustosolusiirteet eivät sovellu varsinaisesti nivelrikon hoitoon, vaan polvivamman vaurioittaman nivelruston hoitoon. Seminaariesitelmässään Kiviranta esitteli esimerkkitapauksen, jossa nuori mieshenkilö oli saanut polkupyöräonnettomuudessa reisiluun sisemmän nivelnastan alueelle rustovaurion. Korjausleikkaus tehtiin vuonna 1999, ja vuoden kuluttua vaurio näytti kontrollitähystyksen perusteella korjautuneen hyvin. Potilas itse oli tyytyväinen ja sai vapaat luvat liikkua. Muita tulevaisuuden näkymiä tarjoutuu luuydinperäisten tai rasvasta eristettyjen kantasolujen käytöstä sekä geeniterapiasta. Kliinistä näyttöä näistä menetelmistä ei vielä ole, mutta jo nyt on olemassa suunnitelmia, NIVELRIKON HOIDON TULEVAISUUS Käytännön esimerkki: 28-vuotiaan miehen vaurioituneeseen polveen on vasemmassa kuvassa ommeltu luukalvosiirre, jonka alle on istutettu miehen omista soluista kasvatettuja uusia rustosoluja. Tällöin leikkauksessa laitetaan potilaalle yleensä vainajalta peräisin oleva nivelkierukkasiirre ja tehdään rustovauriosiirre. Nuorilla potilailla tämä toimenpide on tuottanut muutamia hyviä vuosia eteenpäin, mutta leikkaus ei kuitenkaan korjaa itse nivelrikkoprosessia. luusta otettu ohut luukalvosiirre. Hoitotilanteeseen onkin usein yhdistetty myös nivelkierukan siirtoleikkaus. Oikeassa tähystyskuvassa on sama polvi vuotta myöhemmin sileänä. joiden varassa tutkimusta viedään eteenpäin. Jotta rustosolusiirteistä voisi olla hyötyä myös nivelrikon hoidossa, tarvitaan lääke tai menetelmä nivelrikkotaudin pysäyttämiseksi. Tällä hetkellä nivelrustosolujen siirrossa käytettävät istutteet ovat myös varsin heikkotekoisia: ne eivät kestä kovaa kuormitusta, ja leikkauksen jälkeinen kuntoutuskausi on hyvin pitkä. nyt olemme käytännössä vielä hyvin kaukana tästä tavoitteesta. Katri Kovasiipi Lue nivelrikon lääkehoidon tulevaisuudesta seuraavassa artikkelissa. Niveltieto 4 / 2012 13. Mikäli biologisen tekonivelen kehittäminen onnistuu, voitaisiin hoitaa jo hyvin varhaisia nivelrikkotilanteita, jolloin nivelrikko ei olisi vielä levinnyt koko niveleen. Nivelrikon edetessä hyvä alkuvaiheen hoitotilanne väistyy, ja lopulta voidaan joka tapauksessa päätyä tekonivelleikkaukseen. Kudosteknologian käyttö nivelrikon hoidossa edellyttäisikin mekaanisesti vahvoja ja rustosolujen kasvulle hyvät olosuhteet luovia istutteita. Vahva tulevaisuudennäkymä on rustosolujen ja biomateriaalien muodostama biologinen tekonivel, jonka avulla nivelrikon tuhoama nivelalue voidaan korvata, ja paikalle syntyy potilaan omien solujen tuottamaa nivelrustokudosta. Tyypillinen tilanne nuorella nivelrikkopotilaalla on vamman jälkeinen tila, johon liittyy reisiluun nivelnastan nivelrikko ja puuttuva ni- velkierukka. Näiden kokemusten perusteella voidaan todeta, että rustosolusiirteen vaikuttavuudesta nivelrikon hoidossa ei ole näyttöä. Jos hoidettavana kuitenkin on hankalasta nivelrikosta kärsivä nuori potilas, ja toimenpiteellä saavutetaan hänelle hyötyä vaikkapa viideksi vuodeksi, rustosolusiirre voi olla oikea ratkaisu. Kohti biologista tekoniveltä Nivelrustossa on omia kantasoluja, jotka eivät varsinaisesti pysty korjaamaan syntyvää rustovauriota. Jos nämä kantasolut saataisiin aktivoitua, voitaisiin ehkä saada apua nivelvaurioiden korjaamiseen. Esimerkiksi reisiluun sisemmän nivelnastan nivelrikkopesäke voitaisiin korjata biologisella tekonivelellä. Tämä on kuitenkin vielä vuosien päässä oleva tavoite
NIVELRIKON LÄÄKKEET Nivelrikon lääkehoito Nivelrikon tavallisin oire on kipu. Sairauden alkuvaiheessa se tuntuu vain liikkuessa ja lievittyy levossa. Nivelrikon edetessä jomottava kipu voi muuttua jatkuvaksi ja vaivata myös yöllä. 14 Niveltieto 4 / 2012 Polvi- ja sorminivelrikkoon liittyvä kipu on yleensä paikallista. Lonkan nivelrikossa kipu tuntuu usein reiden etupuolella, mutta voi myös säteillä reiden ulko- ja takapinnalle. Nivelrikko aiheuttaa myös niveljäykkyyttä, joka tuntuu erityisesti aamuisin ja liikkeellelähtöjäykkyytenä esim. pitkän istumisen jälkeen. Nivelrikon suomalainen hoitosuositus Aktiivisesta tutkimustyöstä huolimatta nivelrikkoon ei ole pystytty kehittämään tautiprosessia parantavaa tai hidastavaa lääkehoitoa. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja erikoislääkäriyhdistysten asettama työryhmä julkisti hiljattain uuden suomalaisen hoitosuosituksen polvi- ja lonkkanivelrikon hoidosta (katso sivu 6). Tämä näkyy röntgenkuvissa nivelraon kaventumisena. Nämä puolestaan pahentavat kivun kokemusta sekä yhdessä kivun kanssa alentavat suorituskykyä ja heijastuvat kaikkeen toimintaan ja ihmissuhteisiin. On arvioitu, että jopa puoli miljoonaa suomalaista kärsii nivelrikon aiheuttamista oireista. Vuosittain tehdään noin 20 000 tekonivelleikkausta nivelrikon vuoksi. Nivelrikon lääkehoidon tavoitteena on kivun lievitys ja toimintakyvyn ylläpitäminen tai parantaminen. On tärkeää katkaista kivun noidankehä (kuva alla).. Ruston solut, kondrosyytit, ja nivelkalvon solut ovat aktivoituneessa tilassa ja tuottavat erilaisia välittäjäaineita ja ruston väliainetta hajottavia entsyymeitä, jotka ohentavat rustoa. Nivelruston paranemiskyky on kuitenkin kovin huono. Sen sijaan useita oireita helpottavia hoitokeinoja on tarjolla. Kipu heikentää merkittävästi elämänlaatua, ja on tärkeää, että se pyritään hoitamaan hyvin. Kyseessä ei ole mekaaninen kulumisprosessi, vaan biokemiallinen tapahtumasarja rustossa, johon liittyy sekä ruston uudismuodostusta että entsymaattista hajoamista. Lisäksi ruston alla olevassa luussa tapahtuu muutoksia ja syntyy röntgenkuvissakin näkyviä reunakyhmyjä eli osteofyyttejä. Nivelmuutokset etenevät yleensä hitaasti vuosien kuluessa. Nivelrikko esiintyy tavallisimmin polvessa, lonkassa, selkärangassa ja sorminivelissä. Nivelrikon perimmäistä syytä ei tiedetä, mutta korkea ikä, ylipaino, nivelvammat, nivelen kehityshäiriöt ja poikkeava anatomia, ja raskas kuormitus altistavat nivelrikon kehittymiselle. Myös perimällä on osuutta nivelrikon kehittymisessä, mutta yksityiskohdat siltä osin tunnetaan huonosti. Nivelrikolle tyypillistä on nivelruston vaurioituminen ja oheneminen, ja lopulta nivelrusto voi hävitä kokonaan. Hoitosuositus kuuluu Duodecimin kehittämään Käypä hoito -hoitosuositussarjaan. Näiden suositusten periaatteena on, että alaan perehtyneet lääketieteen asiantuntijat käyvät huolellisesti läpi aiheesta tehdyt tutkimukset ja niiden perusteella esittävät tutkimusnäyttöön perustuvat suositukset parhaasta hoidosta. Artikkelin kirjoittajat toimivat polvi- ja lonkkanivelrikon Käypä hoito -hoitosuositustyöryhmässä lääkehoidon ja farmakologian asiantuntijoina. Kivun hoito on tärkeää Nivelrikon lääkehoidon tavoitteena on lievittää kipua ja ylläpitää tai parantaa toimintakykyä. Kun nivelrikko on edennyt oireita aiheuttavaan vaiheeseen, se ei enää pysty uusiutumaan ennalleen. Nivelrikon tavallisin oire on kipu. Kipu vaikuttaa mielialaan ja voi heikentää unta. Kivun kuriin saaminen on hyvin oleellinen osa nivelrikon hoitoa. Nivelrikko on yleinen nivelsairaus. Nivelrikkoon voi liittyä myös pahenemisvaiheita, jolloin niveleen kertyy nestettä ja se voi olla tavallista kivuliaampi. Edenneessä nivelrikossa kipu ja nivelen liikerajoitus rajoittavat toimintakykyä. Tämä artikkeli esittelee nivelrikon lääkehoidon tuon Käypä hoito -suosituksen mukaisesti, viimeisimmän tutkimustiedon perusteella
Yksilötasolla voi kuitenkin olla eroja eri lääkkeiden tehossa. kipusignaalin kulkua kipuhermoissa ja selkäytimessä ja aiheuttavat kuumetta. Mielenkiintoista silti on, että parasetamolin vaikutusmekanismia ei tunneta yksityiskohtaisesti. Kliinisissä tutkimuksissa ei ole todettu tehoeroja eri tulehduskipulääkkeiden välillä, ei myöskään epäselektiivisten ja ns. Parasetamoli on ollut käytössä yli sadan vuoden ajan ja kuuluu maailmassa eniten käytettyihin lääkkeisiin. Kivun hoidossa lumelääkkeellä saadaan toisinaan suhteellisen hyvä vaikutus. Prostanoidit ovat rasvahappojohdannaisia, jotka säätelevät mm. Kliiniset tutkimukset osoittavat, että ainakin lyhytaikaisessa hoidossa ne lievit- tävät kipua ja parantavat toimintakykyä paremmin kuin lumelääke. Haittavaikutukset ovat muutoin lumelääkkeeseen verrattavat, mutta imeytymispaikan ihoreaktioita on enemmän kuin plasebovoiteella. Tulehduskipulääkkeet Jos parasetamolin teho ei riitä, siirrytään tulehduskipulääkkeisiin. Niitä ovat mm. Luontaistuotteiden ja ravintolisien tehoa ei läheskään aina ole osoitettu lumekontrolloiduissa tutkimuksissa. Parasetamoli Nivelrikon ensisijainen lääke on parasetamoli. Osansa on myös suotuisaan lääkevaikutukseen kohdistuvilla odotuksilla ja sillä, että potilas uskoo valmisteella olevan tehoa. Sen käytöstä on kertynyt laaja kokemus. Se on tehokas ja turvallinen. Sairastava tuntee itse oireensa parhaiten ja voi ?räätälöidä? hoitoa sen mukaisesti. Parasetamoli vaikuttaa keskushermostossa (aivoissa ja selkäytimessä) kipusignaalin kulkuun, vaimentamalla sitä useiden eri välittäjäainejärjestelmien kautta. Kliinisissä tutkimuksissa parasetamolia on verrattu tulehduskipulääkkeisiin. lume- eli plasebovaikutus. aihiolääke, jonka elimistön aineenvaihdunta muuttaa aktiiviseksi lääkeaineeksi. Uudet lääkkeet testataan aina niin, että niitä verrataan lumelääkkeeseen tai aikaisemmin tehokkaaksi osoitettuun lääkkeeseen. Lumevaikutuksen voi ymmärtää ilmentävän ihmismielen moninaisuutta ja sopeutumista erilaisiin tilanteisiin. Lääkkeeksi hyväksytään vain valmiste, jonka vaikutus on parempi kuin lumelääkkeen. Lääkkeiden maksimiannosteluohjeita ei kuitenkaan pidä ylittää. Lumelääkkeen teho on erilainen eri sairauksissa. Jos kipu ilmenee vain iltaisin rasituksen jälkeen, on turha ottaa särkylääkettä aamulla. Mielenkiintoista on, että lumelääke aiheuttaa myös haittavaikutuksia. Nivelrikko-oireiden hoidossa tulehduskipulääkkeitä tulee käyttää pienimmällä tehokkaalla annoksella tarvittavan ajan, ja tulehduskipulääkkeen annostelua kannattaa säädellä kivun esiintymisen ja voimakkuuden mukaan. Tulehduskipulääkkeet lievittävät kipua ja alentavat kuumetta. Ne vaikuttavat elimistössä estämällä prostanoideja syntetisoivia syklo-oksigenaasi- eli COX-entsyymeitä. Lumevaikutuksen taustaa ja mekanismeja ei tarkoin tunneta, mutta psyykkisten ja muiden subjektiivisten tekijöiden merkitys on keskeinen. teho ei parane, mutta haitat saattavat lisääntyä. Kaikilla lääkkeillä on myös sivuvaikutuksia. Tulehduskipulääkkeiden haittavaikutuksia voidaan vähentää käyttämällä pienintä tehokasta annosta . Lääkkeelle on siis ominaista se, että se sisältää tehoaineita eikä sen vaikutus perustu ainoastaan potilaan subjektiivisiin odotuksiin suotuisasta vaikutuksesta. Koska kaikki tulehduskipulääkkeet vaikuttavat saman molekyylitason vaikutusmekanismin kautta, ei ole suositeltavaa käyttää samanaikaisesti kahta tai useampaa eri tulehduskipulääkettä . tehotonta annosta ei kannata käyttää ollenkaan. Sen teho nivelrikkoon liittyvän liikekivun hoidossa on yhtä hyvä kuin tulehduskipulääkkeiden ja lepokivun hoidossa jonkin verran vähäisempi kuin tulehduskipulääkkeiden, mutta haittavaikutuksia on selvästi vähemmän. ibuprofeeni, diklofenaakki, naprokseeni, tolfenaamihappo, etodolaakki, meloksikaami, etorikoksibi ja selekoksibi. Jos potilaalla on tunnettuja tulehduskipulääkkeiden ruuansulatuskanavahaitoille altistavia NIVELRIKON LÄÄKKEET Nivelrikon lääkehoito on yksilöllistä ja sitä kannattaa säädellä tarpeen mukaan. Tulehduskipulääkkeiden tavallisin haittavaikutus on mahaärsytys, joka voi ilmetä närästyksenä tai ylävatsakipuna. Parhaan tuloksen saavuttamiseksi lääkehoitoon kannattaa liittää myös tehokkaaksi osoitetut lääkkeettömät hoidot: liikunta, lihasharjoittelu ja fysikaaliset hoidot sekä laihduttaminen, jos paino ei ole normaalilukemissa. jatkuu seuraavalla sivulla Niveltieto 4 / 2012 15. Lumevaikutus Lääketutkimuksissa tulee usein esiin ns. Esimerkiksi joissakin nivelrikkotutkimuksissa lumelääkkeen on raportoitu lievittävän kipua 30 % VAS-kipujanalla mitattuna. Viimeisimpien tutkimustulosten valossa näyttää siltä, että parasetamoli sinällään on ns. Myrkytysannoksina parasetamoli vaurioittaa maksaa. Tästä syystä maksimiannosta (4 g vuorokaudessa) ei tulisi ylittää eikä useita eri parasetamolivalmisteita kannata käyttää samanaikaisesti. Normaaliannoksina parasetamoli aiheuttaa vähemmän haittoja kuin tulehduskipulääkkeet tai opioidit, ja sitä kannattaa suosia ensisijaisena kipulääkkeenä. Tulehduskipulääkevoiteet Iholle siveltäviä tulehduskipulääkevoiteita, -geelejä ja vastaavia valmisteita voidaan käyttää nivelrikkokivun hoidossa yksinään tai muun hoidon lisänä. Nivelrikko-oireita voi myös ennakoida: jos jo kokemuksesta tietää, että sieniretki rasittaa niveliä ja niitä särkee sen jälkeen, kannattaa kipulääke ottaa jo ennen metsään menoa. Tulehduskipulääkkeet voivat aiheuttaa myös mahahaavan tai ruuansulatuskanavan verenvuodon, mutta erittäin harvoin. Kyselytutkimusten mukaan runsas kolmannes nivelrikkopotilaista pitää parasetamolia yhtä hyvänä tai parempana kuin tulehduskipulääkettä nivelrikko-oireittensa hoidossa. Sillä tarkoitetaan tehoainetta sisältämättömän, mutta varsinaista lääkettä muistuttavan, valmisteen suotuisaa vaikutusta. COX-2 selektiivisten tulehduskipulääkkeiden (koksibien) välillä
Tämän lisäksi on saatavilla terveydenhuollon laitelainsäädännön mukaisesti CE-merkinnällä merkittyjä hyaluronihappovalmisteita nivelrikon hoitoon. Näiden tehoa ja turvallisuutta ei kuitenkaan ole viranomaisten toimesta varmistettu lääkkeeltä vaadittavalla tavalla. Opioidireseptorit, jotka välittävät morfiinin ja muiden opioidien vaikutukset elimistössä, löydettiin aikaisemmin kuin niiden kautta vaikuttavat elimistön omat välittäjäaineet. Tramadolin tai kodeiinin ja tulehduskipulääkkeen tai parasetamolin yhdistelmä on tehokkaampi kuin tulehduskipulääke tai parasetamoli yksinään. Opioideilla on myös huomattavasti enemmän haittavaikutuksia kuin lumelääkkeellä. Tulehduskipulääkkeiden muut haittavaikutukset ovat harvinaisempia, ja hoitava lääkäri varmistaa potilaskohtaisesti, että valitaan toiseen ryhmään kuuluva kipulääke, jos tulehduskipulääkkeet eivät sovi. Opioidit Jos parasetamolilla ja tulehduskipulääkkeillä ei saada riittävää tehoa nivelrikkokipuun tai haittavaikutukset rajoittavat niiden käyttöä, voidaan hoitoon lisätä opioidi. Opioideista käyttökelpoisimpia ovat tramadoli ja kodeiini. Opioidien käyttö saattaa johtaa toleranssin tai lääkeriippuvuuden kehittymiseen. 16 Niveltieto 4 / 2012 Nivelrikon lääkehoidon tulevaisuuden näkymiä. Hyaluronaatin vaikutusta ja sen mekanismeja nivelrikossa ei kuitenkaan tunneta kovin hyvin. Suomessa on markkinoilla kaksi lääkkeenä rekisteröityä hyaluronaattivalmistetta. Nivelrikkoprosessiin vaikuttavia tekijöitä, joihin vaikuttavia lääkkeitä tutkitaan ja kehitetään nivelrikon hoitoon. Glukokortikoidit Polvinivelrikon pahenemisvaiheita, joihin liittyy polven turvotus ja kipu, voidaan hoitaa niveleen injisoitavilla glukokortikoideilla (?kortisonilla?). NIVELRIKON LÄÄKKEET tekijöitä (esimerkiksi aikaisemmin sairastettu mahahaava), tulee epäselektiivisen tulehduskipulääkkeen kanssa käyttää mahansuojalääkettä. Nivelrikkoprosessin ei todettu nopeutuvan tutkimuksessa, jossa potilaille annettiin nivelensisäinen glukokortikoidi-injektio kolmen kuukauden välein kahden vuoden ajan ja nivelrikon etenemistä seurattiin röntgentutkimuksin. Hyaluronaatti on nivelrustossa ja nivelnesteessä esiintyvä isokokoinen molekyyli. Soluviljelykokeissa niillä on suurina pitoisuuksina todettu muitakin vaikutuksia ruston soluihin. Ruuansulatuskanavan haittoja voidaan vähentää myös käyttämällä COX-2 painotteista tulehduskipulääkettä (etodolaakki, meloksikaami tai nabumetoni) tai COX-2 selektiivistä tulehduskipulääkettä (etorikoksibi tai selekoksibi) epäselektiivisen lääkkeen sijaan. Valmisteet eroavat toisistaan myös hyaluronaatin molekyylipainon suhteen. Kodeiini on Suomessa käytössä yhdistelmävalmisteena tulehduskipulääkkeen tai parasetamolin kanssa. Opioidit lievittävät kipua pääasiassa keskushermostossa (aivoissa ja selkäytimessä) sitoutumalla opioidireseptoreihin. Tutkimuksissa on annettu tavallisimmin 3?5 hyaluronaatti-injektiota viikon välein. On kuitenkin epävarmaa, missä määrin suun kautta otetut glukosamiini ja kondroitiini kulkeutuvat elimistössä nivelrikkoniveleen ja ovatko soluviljelytut-. Ne vaimentavat useiden tulehdukseen ja tulehduskipuun liittyvien geenien aktiivisuutta ja ilmentymistä. Tutkimusten perusteella niveleen annettu glukokortikoidi näyttää lievittävän kipua tehokkaammin kuin lumelääke, ja vaikutus kestää 2?3 viikkoa. Aikaisemmin on pelätty, että glukokortikoidi-injektiot nopeuttavat ruston ohenemista nivelrikkonivelessä. Hyaluronaattiruiskeiden vaikutus polven kipuun ja toimintakykyyn näyttäisi alkavan hitaammin, mutta kestävän pidempään kuin glukokortikoidiruiskeiden. Glukosamiinia ja kondroitiinia (suun kautta otettavat valmisteet) on tutkittu paljon nivelrikon hoidossa. Nykyään tunnetaan useita elimistön omia opioideja, mielialahormoneja, jotka vaikuttavat paitsi mielialaan myös kipuimpulssin kulkuun ja kivun kokemiseen aivoissa ja selkäytimessä. Kliinisissä tutkimuksissa opioidit ovat tehokkaampia kuin lumelääke. Glukosamiini ja kondroitiini ovat sokerimolekyylejä, jotka ovat ruston väliaineen proteoglykaaniaggrekaattien rakennusosia. Tavallisia haittavaikutuksia ovat pahoinvointi, huimaus, väsymys, päänsärky, kutina, suun kuivuminen, ummetus sekä vaikutus mielialaan: euforia tai dysforia. Glukokortikoidit ovat elimistön oman hormonin, hydrokortisonin, synteettisiä johdoksia, joilla on voimakas tulehdusta rauhoittava ja kipua lievittävä vaikutus. Tutkimusten perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että vaikutus on pienempi kuin on oletettu. Nivelrikossa nivelnesteen hyaluronaattipitoisuus pienenee ja sen molekyylikoko muuttuu. Hyaluronaatti-injektioiden on ajateltu muuttavan nivelrikkoisessa nivelessä nivelnesteen viskoelastisia ominaisuuksia normaaliin suuntaan, tavallaan toimivan ?voiteluaineena?. Eri valmisteiden vaikutus ja vaikutuksen kesto voivat olla erilaiset, mutta siitä ei ole toistaiseksi saatavilla selkeää tutkimusnäyttöä. Hyaluronaatti Glukosamiini ja kondroitiini Hyaluronaatti-injektioita voidaan kokeilla polvinivelrikon hoidossa. Tutkimusten perusteella hyaluronaatti näyttäisi lievittävän nivelrikkoon liittyvää kipua ja parantavan toimintakykyä jonkin verran paremmin kuin lumelääke
Lisäksi leptiini aktivoi rustossa nivelrikkoprosessiin liittyvien haitallisten tekijöiden tuottoa. Tarvitaan kuitenkin vielä paljon työtä, ennen kuin näitä uuden polven nivelrikkolääkkeitä voidaan odottaa apteekin hyllylle. Omien uusien tutkimustemme mukaan adipokiineillä on haitallisia vaikutuksia rustoon ja ne voisivat osaltaan selittää lihavuuden ja nivelrikon yhteyttä: Lihavilla adipokiinien, esimerkiksi leptiinin, pitoisuudet ovat suuremmat kuin normaalipainoisilla, myös nivelessä. D-vitamiinia tarvitaan normaaliin luun ja ruston aiheenvaihduntaan. Teoreettisesti vaikutus on mielenkiintoinen, koska masennuslääkkeiden tiedetään säätelevän myös kipuimpulssin kulkua. Matalaan D-vitamiinitasoon liittyy haittoja kalsiumin aineenvaihdunnassa, luun solujen toiminnassa, luun tiheydessä ja nivelruston aineenvaihdunnassa. On mahdollista, että adipokiinihormonien toimintaa estämällä nivelrikon kehittymistä voitaisiin hidastaa, mutta asian selvittämiseksi tarvitaan vielä paljon lisätutkimusta. Myös nivelrikkokipuun vaikuttavia uusia lääkkeitä tutkitaan. Viime vuosina on valmistunut muutama tutkimus, joissa on todettu, että masennuslääke duloksetiini sopisi lisälääkkeeksi silloin, kun tulehduskipulääkkeellä ei saada riittävää tehoa nivelrikkokivun hoidossa. Myös mm. typpioksidia luovuttavia tulehduskipulääkkeitä, kannabinoideja ja TRP-kanavien estäjiä tutkitaan nivelrikkokivun hoidossa. Nivelrikkotutkimus on aktiivista ja optimismiin on syytä. Tutkimustyön perusteella on identifioitu molekyylejä ja tapahtumasarjoja, joihin vaikuttamalla nivelrikon etenemistä voitaisiin hidastaa ja mahdollisesti jopa korjata jo muodostuneita vaurioita. Joissakin tutkimuksissa matalaan D-vitamiinipitoisuuteen liittyy suurentunut riski sairastua nivelrikkoon ja nivelrikkopotilailla nopeammin etenevä nivelrikko. Nivelrikkopotilailla D-vitamiinipitoisuus on usein alle suositusten. Potilastutkimusten tulokset ovat olleet vaihtelevia. Niiden perusteella tehdyssä yhteenvedossa, ns. Nivelrikkoon liittyvää ruston hajoamista puolestaan pyritään estämään MMP-entsyymien estäjillä. 040 658 1717 Niveltieto 4 / 2012 17. Voisiko D-vitamiinilisä ehkäistä nivelrikkoa tai hidastaa sen etenemistä. Kurkistus kristallipalloon Aktiivisen tutkimustyön myötä nivelrikon tautiprosessiin liittyviä mekanismeja on opittu ymmärtämään yhä paremmin. Osa kuvassa esitetyistä yhdisteistä/mekanismeista on vasta teoreettisella ja kokeellisella tasolla, mutta joidenkin osalta on jo saatu suotuisia tuloksia eläinkokeissa, ja tutkimukset nivelrikkopotilailla on aloitettu. Näistä voisi mainita BMP-7 ja FGF18 kasvutekijät, joiden on soluviljelmissä ja eläinkokeissa todettu lisäävän rustokudoksen muodostumista. Toisissa tutkimuksissa, mm. hiljattain julkaistussa laajassa suomalaiseen aineistoon perustuvassa tutkimuksessa, tällaista yhteyttä ei ole todettu. Tilastojen mukaan uuden lääkkeen kehittäminen ideasta tuotteeksi kestää yleensä runsaat 10 vuotta. NIVELRIKON LÄÄKKEET kimusten tulokset sovellettavissa nivelrikkoon. meta-analyysissä, jossa yhdistettiin useiden hyvälaatuisten tutkimusten tulokset, todettiin, että glukosamiinin ja kondroitiinin teho nivelrikon hoidossa ei eroa lumelääkkeestä. Eeva Moilanen farmakologian professori Tampereen yliopisto Katriina Vuolteenaho farmakologian dosentti Tampereen yliopisto Feelmax-jalkineet ja -varvassukat Niveltieto-lehden lukijoille Fastway.fi verkkokaupasta. -15% Alennukseen oikeuttava koodi: ny7615 www.fastway.fi Feelmaxit mahdollistavat jalkaterän luonnollisen liikkuvuuden ja hyvän tuntuman alustaan, joten kuljet kuin paljain jaloin! Avojaloin liikkumisesta on terveydellistä hyötyä jalkaterän ja sitä kautta koko kehon toiminnalle sekä hallinnalle. Fastway Trading keskisaarentie 245 71750 Maaninka info@fastway.fi p. Matriksin metalloproteaasit eli MMP-entsyymit hajottavat rustolle tärkeitä kollageeni- ja hyaluronaattirakenteita. Myös D-vitamiinia tutkitaan nivelrikon hoidossa. Kliiniset tutkimukset aiheesta ovat meneillään. Oma tutkimusryhmämme Tampereen yliopistossa on tutkinut adipokiinihormonien merkitystä nivelrikossa. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että muutkin kudokset, myös nivelen kudokset, tuottavat adipokiineja ja että adipokiinit säätelevät tulehdusvasteita. Adipokiinit eli lihavuushormonit löydettiin alun perin rasvakudoksesta ja niiden todettiin säätelevän aineenvaihduntaa ja ruokahalua. Kuvassa viereisellä sivulla on esitetty mahdollisuuksia tällaisten tautiprosessiin vaikuttavien nivelrikkolääkkeiden kehittämiseksi
Näiden tuotteiden käytön yhteydessä ei voi esittää terveysväitteitä, e llei niitä ole erikseen hyväksytty. Ulkomailta peräisin olevissa ravintolisissä on esiintynyt myös kiellettyjä lisiä, kuten hormoneja tai lääkeaineita, jolloin ?ravintolisän. Maitovalmisteista suositellaan rasvattomia ja korkeintaan 1 % rasvaa sisältäviä nestemäisiä tuotteita 5?6 dl/vrk ja vähärasvaisia (rasvaa enintään 17 %) juustoja 20?30 g/vrk. vaikutus voi olla farma- Terveyttä edistävä ruokavalio. Lisäksi ne sisältävät pieniä määriä ainesosasia, joita ei luokitella ravintoaineiksi, mutta joilla voi olla hyödyllisiä terveysvaikutuksia. kologinen (lääkkeellinen). Kasviksia, marjoja ja hedelmiä tulisi ruokavaliossa olla vähintään 400 g/vrk. Viljatuotteita suositellaan keskimääräisellä energiatasolla naisille noin 220?250 g ja miehille noin 270?300 g/vrk täysjyvävalmisteita suosien. Lapsille ja raskaana oleville on annettu myös omia ravitsemussuosituksia. Niiden lääkinnällisen käytön tulee olla perusteltua joko sairauksien ennaltaehkäisyssä tai osoitettuun lisääntyneeseen tarpeeseen. Kasvikset, hedelmät, marjat ja täysjyväviljatuotteet sisältävät runsaasti kivennäisaineita ja vitamiineja. on varsin uusi, ja se otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2003, kun EU:n ravintolisädirektiiviin perustuva ravintolisäasetus tuli voimaan. Ravintolisien myynti ei vaadi viranomaisen ennakkotarkastusta tai lupaa, mutta valmistajan tai maahantuojan tulee tehdä kirjallinen ilmoitus ravintolisien koostumus- ja valmistustiedoista Elintarviketurvallisuusvirastolle. Ravintolisät poikkeavat rohdoksista muun muassa siinä, että rohdoksien myynti on keskitetty apteekkeihin, ja niillä pitää olla Fimean (Lääkealan turvallisuusja kehittämiskeskus) myyntilupa tai rekisteröinti. Tässä katsauksessa emme käsittele rohdoksia, probiootteja Terveyttä edistävän ruokavalion perustana on jokaisen ruoka-aineryhmän kuuluminen säännölliseen ruokavalioon. Uusia suosituksia ollaan parhaillaan laatimassa, ja ne ilmestyvät ensi vuoden alkupuolella. Siksi ulkomailta tai netin kautta hankittuja tuotteita ei suositella. Suomessa tukeudutaan pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin, jotka ovat vuodelta 2004. Liharyhmän tuotteista suositaan vähärasvaisia vaihtoehtoja punaisesta lihasta, nahatonta siipikarjaa ja 2?3 kertaa viikossa kalaa kalalajeja vaihdellen. Terveelle väestönosalle on annettu yleisiä suosituksia terveyttä edistävästä ruokavaliosta jo vuosikausia. Tällä toiminnalla pyritään huijaamaan kuluttajaa. Ravintolisät kuuluvat elintarvikelainsäädännön piiriin. Yleisten ravitsemussuosituksien ohella käytössä on lukuisia tautikohtaisia suosituksia. RAVINTOLISIEN LÄÄKINNÄLLINEN KÄYTTÖ 18 Ravintolisien lääkinnällinen käyttö Ravintolisät luokitellaan elintarvikkeiksi, ja niihin liitettävien terveysväitteiden tulee olla hyväksytty erikseen. Ravintolisän sisällöstä vastaa Suomessa maahantuoja tai valmistaja. Ravitsemuksella on tärkeä merkitys terveyden edistämisessä, kroonisten sairauksien ehkäisyssä ja sairauksien hoidossa. Pakkauksista tulee saada kuitenkin lähes samat valmistetiedot kuin rohdosvalmisteilla. Tyypillisiä ravintolisiä ovat vitamiinit, kivennäisaineet ja rasvahappo- tai aminohappovalmisteet kuten pellavansiemenöljykapselit, kalaöljyvalmisteet tai proteiinikapselit. Pakkauksissa tulee olla merkintä ?ravintolisä. Tyyppiesimerkkinä on keliakiapotilaan ruokavalio ja kolesterolitasoa alentava ruokavalio sekä suositukset sydänterveyden edistämiseksi. Suositukset perustuvat useiden kymmenien tai jopa satojen asiantuntijoiden tekemiin kirjallisuuskatsauksiin ja niistä tehtyihin yhteenvetoihin. Näitä suosituksia tarkistetaan määrävälein tiedon lisääntyessä. Ravintolisiä on käytetty perinteisesti tukemaan terveyttä edistävää ruokavaliota tai korjaamaan yksipuolisen tai niukan ruokavalion puutteita, mutta myös kroonisten sairauksien ehkäisyssä tai hoidossa muun hoidon tukena. Kroonisten sairauksien ehkäisyn tai hoidon ohella ravintolisiä suositellaan väsymystiloihin, huonoon kuntoon ja epämääräisiin vaivoihin, ja esimerkiksi C-vitamiinia markkinoidaan ?flunssan? eli äkillisen virusperäisen hengitystieinfektion ehkäisyyn ja hoitoon. Ravintorasvoista suositellaan kasviöljyjä ja niistä valmistettuja tuotteita. Ongelmat suomalaisessa ruokavaliossa suhteessa yleisiin suosituksiin ovat liian vähäinen kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttö, viljatuotteiden valitseminen liian vähäkuituisina, liiallinen rasvaisten maito- ja lihavalmisteiden käyttö sekä liian vähäinen kalan ja pehmeiden öljypohjaisten rasvojen käyttö. Tästä seuraa väestötasolla mm. liian vähäinen kuidun, folaatin ja D-vitamiinin sekä välttämättömien rasvahappojen saanti. Suosituksien mukainen, monipuolinen ruokavalio on paras tae terveydelle. Viime aikoina kohua on aiheuttanut lähes 40 000 keski-iältään 61-vuotiaita naisia käsittävällä aineistolla tehty yhdysvaltalaistutkimus, jossa usean ravintolisän (monivitamiinivalmisteet, Niveltieto 4 / 2012 emmekä esimerkiksi funktionaalisia eli terveysvaikutteisia elintarvikkeita. Määritelmä- ja lainsäädäntöterminä ?ravintolisä. sekä varoitus, että ravintolisää ei saa käyttää monipuolisen ruokavalion korvikkeena eikä suositeltua vuorokausiannosta saa ylittää
Lisähyötyä supplementaatioista ei ole saatu, ja alfatokoferoli (E-vitamiini) voi jopa suurentaa eturauhassyövän riskiä aikaisemmin terveillä miehillä, eikä 500 mg C-vitamiiniannoskaan suojaa syövältä. Tutkimuksien opetuksia Kiinnostus hivenaineiden ja vitamiinien käyttöön lisääntyi tavattomasti niin maailmalla kuin Suomessakin 1980-luvulla. Vitamiinien ja kivennäisaineiden saannin suhteen sekä liian vähäinen että liikasaanti voivat siis olla haitallisia. jatkuu seuraavalla sivulla Niveltieto 4 / 2012 19. Seurantatutkimuksessa sekä mahdolliset hyöty- että haittavaikutukset olivat hävinneet, eikä eroja kokonaiskuolleisuudessa esiintynyt ryhmien välillä. Tutkijat varoittelivat erityisesti beetakaroteenisupplementaation mahdollisista haitoista tupakoitsijoilla. Tämän jälkeen on valmistunut useita muita tutkimuksia, joissa päätetapahtumana on ollut syöpä, sydän- ja verisuonitaudit tai kokonaiskuolleisuus. Alfatokoferolin ja beetakaroteenin ohella on tutkittu myös seleenisupplementaatiota. Seleenipitoisuudet ihmisten seerumissa kuitenkin suurenivat merkittävästi, eikä Suomessa pitäisi tällä hetkellä olla seleenin puutetta. Jo aikaisemmin oli maassamme saatu ruokasuolan jodilisäyksellä struuma kuriin. Alfatokoferoli ei suojannut keuhkosyövältä, mutta beetakaroteeniryhmässä kuolleisuus keuhkosyöpään ja iskeemiseen sydäntautiin (angina pectoris, sepelvaltimotukos) oli jopa suurempi kuin niillä, jotka eivät saaneet beeta-karoteenia. Johtopäätöksenä tästä tutkimuksesta oli, että supplementaation kokonaisvaikutus voi olla jopa haitallinen. Siihen osallistui peräti runsaat 29 tuhatta tupakoivaa keski-ikäistä miestä. Hammaskarieksen ehkäisyssä fluorilisäys on tunnettu pitkään. Viimeisten 20 vuoden aikana on tehty useita pitkäkestoisia interventiotutkimuksia (toimenpide, jolla pyritään vaikuttamaan yksilön tai ryhmän terveydentilaan tai käyttäytymiseen), joissa on pyritty selvittämään antioksidatiivisten (aine, joka estää rasvojen ja solujen hapettumista eli härskiintymistä ) vitamiinien, foolihapon, seleenin ja D-vitamiinin sekä kalsiumin vaikutuksia kroonisten tautien ehkäisyssä. Tulokset ovat pääsääntöisesti olleet pettymyksiä lukuun ottamatta D-vitamiinia ja tietyin varauksin kalsiumin lisäämistä. Vastikään julkaistussa yli 8 000 tutkittavaa käsittävässä lumekontrolloidussa ranskalaistutkimuksessa C- ja E-vitamiineja sekä beetakaroteenia, seleeniä ja sinkkiä sisältävä ravintolisä ei parantanut terveyteen suhteutettua elämänlaatua keskimäärin 76 kuukauden seurannassa. Suomessa toteutettiin massiivinen The Alpha-Tocopherol, Beta Carotene Cancer Prevention (ATBC) -tutkimus, joka käynnis- tyi 1985. Mielenkiintoinen havainto ATBC-tutkimuksesta on saatu E-vitamiinin suhteen, sillä ennen interventiota mitattuihin suurempiin seerumin E-vitamiinipitoisuuksiin liittyi pienempi kokonais- ja syyspesifinen kuolleisuus, mukaan lukien valtimotautikuolleisuus. RAVINTOLISIEN LÄÄKINNÄLLINEN KÄYTTÖ B6-vitamiini, foolihappo, rauta, magnesium, sinkki ja kupari) havaittiin olevan yhteydessä lisääntyneeseen kuolleisuuteen. Sen sijaan kalsiumlisä osoittautui tässä tutkimuksessa suojaavaksi, kun taas tuoreessa kuopiolaistutkimuksessa kalsiumsupplementaatio (ravinnon täydentäminen) suurensi sepelvaltimotautiriskiä naisilla. Eturauhassyövän ilmaantuvuus pieneni alfatokoferolia saaneilla, mutta toisaalta hemorragisten (verenvuotoon liittyvien) aivohalvausten määrä kasvoi tässä ryhmässä. Suomessa seleenin saanti ravinnosta oli niukkaa, ja tämän vuoksi lannoitteisiin lisättiin seleeniä. Toimenpiteen mahdolliset terveysvaikutukset väestötasolla ovat dokumentoimatta. Tutkimuksessa oli neljä ryhmää, alfatokoferoliryhmä, beeta-karoteeniryhmä, ryhmä, joka sai molempia lisiä ja verrokit
Foolihapon ohella homokysteiinipitoisuuksia säätelee geneettinen polymorfia (monimuotoisuus). Tämänhetkisen tiedon perusteella suuntaamaton foolihappolisä ei ole perusteltu sen enempää sepelvaltimotaudin kuin aivoverisuonitaudinkaan ehkäisemisessä. D-vitamiini Ajankohtaisin ravintolisänä käytettävistä vitamiineista on D-vitamiini, jota elimistö myös itse valmistaa UVB-valon avulla ihossa. Tämä herätti valtavan innostuksen suuriin interventiotutkimuksiin foolihapposupplementaatiolla, mutta myös ne ovat osoittautuneet pettymykseksi. Samanlaista tutkimusta suunnitellaan Yhdysvalloissa. Muut ravintolisät Kalaöljyvalmisteita on markkinoitu vuosia etenkin sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn. Olemme parhaillaan tekemässä kontrolloitua satunnaistettua interventiota D-vitamiinilisällä henkilöillä, joilla on lievä sokeriaineenvaihdunnan häiriö ja lähtötilanteessa pienentyneet D-vitamiinin seerumipitoisuudet. Lisäksi Suomessa on suunnitteilla massiivinen väestötason D-vitamiini-interventio, jonka kesto on vuosia. Raskaana oleville ja imettäville suositeltava D-vitamiinilisä on 10 µg/vrk. D-vitamiinilisää tulee käyttää ympäri vuoden. D-vitamiinin pienentyneet pitoisuudet on yhdistetty moniin eri sairauksiin, mukaan lukien hengitystietulehdukset. Alle 2-vuotiaille tulee antaa D-vitamiinia D3-muodossa 10 µg/vrk, 3?18-vuotiaille 7,5 µg/ vrk. Suomalaisilla ruokavaliosta saatava D-vitamiini ei pimeänä vuodenaikana usein riitä. D-vitamiinin seerumipitoisuudet ovat suurimmillaan loppukesästä, mutta pienenevät nopeasti päivän lyhentyessä. Luustosairauksien ohella D-vitamiinia tutkitaan aktiivisesti muun muassa diabeteksen, valtimotautien, kohonneen verenpaineen, vasemman kammion paksuuntumisen ja immunologisten muutoksien syytekijänä. D-vitamiini on vaikutuksiltaan hormonin kaltainen, ja sen vaikutukset kohdistuvat kalsiumaineenvaihdunnan ohella myös muihin elimistön toimintoihin. Vaikka homokysteiinipitoisuudet pienenivät seerumissa, myönteistä vaikutusta ei todettu sairastuvuudessa tai kuolleisuudessa. Suuret annokset eikosapentaeenihappoa (EPA) ja dokosaheksaeenihappoa (DHA) pienentävät seerumin trig-. Jos lapsi tai nuori käyttää runsaasti D-vitamiinia (2 µg/dl) sisältävää maitovalmistetta, arvioidaan D-vitamiinisupplementaation tarve tapauskohtaisesti. Kuusikymmentä vuotta täyttäneille supplementaation tulee olla 20 µg/vrk. Pienet seerumipitoisuudet on väestötutkimuksissa yhdistetty suurentu- neeseen sydän- ja verisuonitautisekä kokonaiskuolleisuuteen. On vahvaa näyttöä siitä, että pienet D-vitamiinin seerumipitoisuudet liittyvät suurentuneeseen diabetesriskiin, mutta supplementaatiotutkimuksien tulokset ovat olleet vaihtelevia, eikä tuore norjalainen tutkimus korjannut insuliinineritystä tai insuliiniherkkyyttä terveillä henkilöillä, joilla lähtötilanteessa oli pieni D-vitamiinin seerumipitoisuus. RAVINTOLISIEN LÄÄKINNÄLLINEN KÄYTTÖ Tämä tukee vahvasti näkemystä, että terveyttä edistävät ravintoaineet on syytä saada ensisijaisesti ruoasta ja että seerumin E-vitamiini on hyvä biomarkkeri terveellisemmästä ruokavaliosta. Suurentuneita homokysteiinin (veressä kiertävä aminohappo) seerumipitoisuuksia pidetään riski-indikaattorina valtimotaudeille. Foolihapon tiedetään alentavan suurentuneita homokysteiinipitoisuuksia. Eniten tutkimustietoa on luustosairauksista, etenkin osteoporoosista. D-vitamiinin puutos johtaa lapsella riisitautiin ja aikuisilla osteomalasiaan (luunpehmennystauti). Myös liiallinen D-vitamiini voi olla haitallista ja lisätä esimerkiksi tiettyjen syöpien riskiä. Sellaisille 18?60-vuotiaille, jotka eivät käytä D-vitaminoituja maitovalmisteita, suositellaan supplementaatiota 7,5 µg/vrk. D-vitamiinin supplementaatiosuosituksia on vastikään tarkennettu Suomes- 20 Niveltieto 4 / 2012 sa