Niveltieto 4/2005 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Luontaistuotteet ja vaihtoehtohoidot 28.8. Kuntoutus 29.5. Voit myös auttaa nivelongelmien paremman hoidon hyväksi tehtävää työtä tekemällä testamentin yhdistykselle! Rahastonhoitajamme auttaa sinua tässä asiassa: Jyrki Laakso, Pajutie 16, 07940 Loviisa, puhelin 044 5544 555. Tee lahjoitus yhdistyksen toiminnan tukemiseksi 3 Niveltieto 4/2005. Niveltieto 4/2005 Irtonumero 3,50 euroa Vuosikerta 15 euroa (2006) Julkaisija Suomen Nivelyhdistys ry Ilmestyy Vuonna 2006 neljä kertaa: 27.2. Selän nivelrikko Päätoimittaja Jyrki Laakso Toimitus Auli Hackman Hannele Koponen Liisa Vatanen Sivunvalmistus Auli Hackman Kansikuva Erja Natunen Painopaikka Kainuun Sanomat Oy Painos 6000 kappaletta ISSN 1459-2568 Osoitteenmuutokset ja tilaukset Suomen Nivelyhdistys Pajutie 16 07940 Loviisa puh. Polvet 27.11. (09) 2712312 toimisto@niveltieto.net Sisällys: Pääkirjoitus Nivelrikko ja liikunta Vesivoimistele ja virkisty Liikkeelle tule-kivuista huolimatta Tekonivelleikatun liikunta Jooga sopii nivelrikkoiselle Kyselytutkimuksemme tulokset Nivelpiirien ohjelmat Nivelpiirien kuulumisia Kuntien maksettava nivelpistokset Tuoreita väitöksiä Tekonivelrekisteri Nivelrikkoisen voimisteluohjeet Allasjumppaajamme kertovat Irlannin nivelyhdistys Auliksen pakina Kahdella tekonivelellä kivuttomaksi Jaettava materiaalimme Jäsenedut ja päivystyspuhelimet 4 6 8 13 14 16 18 22 24 26 28 30 32 34 38 39 40 42 44 Tilinumeromme on 101430-214250
Maksutoimikunnan esityksen toteuttamisen jälkeisiä seurauksia eri väestöryhmille ei ole selvitetty riittävästi. Suomen väestö on jakautumassa kahtia: menestyjiin ja häviäjiin, A- ja Bkansalaisiin. Tutkimusten mukaan 80 % suomalaista on valmiita maksamaan veroja enemmän, jos sillä turvataan hyvinvointipalvelut kaikille. Sairaat ja köyhät kyykkyyn Yksi hyvinvointiyhteiskuntaa rapauttava lisätoimenpide on taas tulossa: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama maksutoimikunta sai valmiiksi mietintönsä, jonka pohjalta eduskunta päättää mm. Seuraava indeksikorotus tulisi automaattisesti vuonna 2008. Tulonsiirtoja ja muita sosiaalietuja ei ole sidottu indeksiin. Poikkeuksena ovat Suomen lisäksi em. Onko kaikilla tarvitsevilla enää varaa käydä lääkärissä. sairaala-, terveyskeskus-, poliklinikka- ja laitoshoitomaksut) on tulossa 9,2 % korotus. Toteutuuko oikeidenmukaisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. peruspäivärahojen, työmarkkinatuen ja pienten eläkkeiden varassa elävät) joutuvat hakemaan toimeentulotukea maksukyvyttömyytensä vuoksi. Tulevat säännökset eivät estä positiivista erityiskohtelua jollekin ryhmälle hyväksyttävän syyn perusteella pyrittäessä tosiasialliseen tasa-arvoon. Viime aikoina valtiovalta on tehnyt useita toimia, jotka voimistavat tätä kehitystä. Esimerkiksi sairaalan poliklinikkamaksut nousisivat nykyisestä 22 eurosta 24 euroon, sairaalan hoitopäivämaksu 26 eurosta 28,40 euroon ja terveyskeskuslääkärillä käynnistä (nyt 11 , ensi vuonna 12 ) pitäisi maksaa joka kerta (nykyisin joko vuosimaksu 22 euroa tai kolmesta ensimmäisestä kustakin 11 ). Suomen asemaa selittää osin se, että täällä työterveydenhuollon palvelut ovat työssäkäyville maksuttomia ja samaan aikaa työelämän ulkopuolisilta peritään kunnallisista ja yksityisistä palveluista maksuja. Peruseläkettäkin päätettiin nostaa pitkän pohdinnan tuloksena valtion köyhyyspaketissa ensi vuoden syyskuussa 5 euroa. Katot ovat kuitenkin liian korkeat, ja molemmat kohdistuvat samaan väestöryhmään. Epäilenpä, että monella kunnalla ei ole varaa tai tahtoa olla perimättä enimmäismaksuja palveluistaan. Voimmeko vain seurata vierestä hyvinvointivaltiomme purkamista markkinaliberalismin voimalla, vaikka enemmistö suomalaisista haluaa sen säilyttää. Esitetty terveydenhuollon maksujen määräytymisen muutos lisäisi väestöryhmien epätasa-arvoa ja heikentäisi edelleen Suomen asemaa kansainvälisissä terveydenhuollon tasa-arvovertailuissa. Ne eivät seuraa korotusten mukana, vaan niistä päätetään euro kerrallaan eduskunnassa. tavoista,joilla terveydenhuollon maksuja korotetaan. Suomen terveydenhuolto suosii eniten suurituloisia OECD:n tilaston mukaan. maat, joissa on merkittävää eriarvoisuutta lääkäripalvelujen käytössä. Pienituloisimmat paljon sairastavat (esim. Nyt eduskunnan työmäärä vähenee, kun terveydenhuoltoon on tulossa korotusautomaatti, eikä tarvitse pohtia ikäviä raha-asioita. Tilastossa Suomea seuraavat Portugali ja USA. Esitetyt maksut ovat enimmäismääriä ja kunnille jätetty liikkumavara mahdollistaa kuntakohtaiset erot asiakasmaksuissa. Monelle usei- Niveltieto 4/2005 4. Ensi vuonna terveydenhuollon maksuihin (esim. Kertakorotusten lisäksi maksuja nostaa niiden sitominen erilaisiin ansiotasoindekseihin, joiden perusteella maksuja korotettaisiin joka toinen vuosi. Toimikunnan puheenjohtajan Olli Kerolan mukaan uudet maksut voisivat tulla voimaan jo huhtikuussa 2006. Toinen köyhiä ja sairaita rasittava toimenpide on ensi vuoden alussa voimaan tuleva lääkekorvausjärjestelmän uudistaminen. Kunnallinen terveydenhuollon maksukatto (591 euroa vuonna 2005) ja lääkekorvausten Kela-korvattavien omavastuiden maksukatto (606,25 euroa vuonna 2005) on tarkoitettu tasaamaan paljon terveydenhuollon palveluja ja lääkkeitä tarvitsevien maksurasitusta. Useimmissa OECD-maissa lääkärissäkäynnit jakautuvat melko tasaisesti eri väestötuloryhmien välillä
Varakkaimmilla oikeus valita yksityisen ja julkisen välillä. 2004 alusta 10/3kk. Toisessa edellisten lisäksi mm. Joudutaanko kalliit hoidot lopettamaan. Hyväksyttyihin sairauksiin hyväksytyt lääkkeet: asiakas maksaa 36% kerralla 55 asti. Yksityisissä omavastuut vaihtelevat. Suomi käyttää bruttokansantuotteestaan terveydenhuoltoon vähän rahaa verrattuna muihin OECD- maihin. leikkauksiin). 75 %:n alennus, aikuisilla lasketaan 555 kattoon. Maksuton Maksuton 9 päivässä 126 vuodessa maksimi (kahden viikon sairaalahoito), lapset ja raskaana olevat maksutta. Lääkekohtainen maksu 4-5 riippuen pakkauksen koosta. Keskustelimme aiheesta "Kuka jää hoidotta?". Satunnaiskäyttäjät ovat todennäköisesti niitä, jotka jo muutenkin saavat ilmaisen työterveyshuollon. 96 . matkojen ja teknisten apuvälineiden osalta. Tarttuvien tautien lääkkeet ilmaisia. 133 /12kk ja 48,40 /4kk Vastaanotto päivisin 16 , illalla 26. Ennalta ostettavat kausikortit n. yhden hyvän elinvuoden tytölle lisää. Perhekeskeinen vakuutusjärjestelmä, jonka maksut perustuvat työsuhteeseen. Varakkailla on tietysti itse mahdollisuus ostaa sairautensa hoito tai elämänsä jatko rahalla. Asiakas maksa täyden hinnan, mutta 192 katto/ 12kk. Silloin ne poistuvat Kelan korvauspiiristä, ja mahdollisesti hyvinkin kallista lääkettä joka tapauksessa käyttämään joutuvat potilaat pakotetaan maksamaan se kokonaan itse. Hän kuulemma käyttäisi ne rahat useamman muun ihmisen hoitoon (esim. Yksityisissä omavastuut vaihtelevat. Maksuton julkisesti vakuutetuille (ZFW). Lisäksi lääneittäin kattoja mm. Kotikäynti päivisin 21, illalla 34). Erikoislääkärin vastaanotto 31 (245 NOK) kerta Röntgen 23 , laboratorio 6 Maksuton Maksut vaihtelevat lääneittäin, noin 1117 kerta. Erittäin laaja verorahoitteinen valtakunnallinen järjestelmä kaikille kansalaisille (NHS). Alle 19-v maksutonta, 19-20 v. Referenssihinnoittelu. Kotikäynnistä lisämaksu noin 6 . Tulevaisuudessa on paljon uhkakuvia sisältyneenä sen antamiin mahdollisuuksiin. Aikuisille helposti merkittävä maksuerä. 5 Niveltieto 4/2005. Täällä tuotetaan vielä suhteellisen halvalla hyvää hoitoa, josta käyttäjät maksavat itse suhteessa suuren osan. Yhteistyön perusajatuksena voisi olla mielikuva itsestä jonain päivänä hoidon keskushenkilönä, potilaana. Julkinen vakuutus korvaa 50 - 60% kustannuksista. Maksuton julkisella puolella, yksityispuolella julkisen taksan ylittävä osa itse maksettava. Maksuton julkisella puolella, yksityispuolella julkisen taksan ylittävä osa itse maksettava. Maksuton Maksuton Ei kattoa. Asiakas maksaa 72 : on asti 100%, 50%, jos kustannukset 72-175 , 25%, jos 175-411 ja 15 % jos >411. Eroja lääneittäin. Normaalin hoidon ja pakollisten lääkkeiden katto 193 . Alennuksia sosiaalisin perustein. Alle 20-vuotiaille maksutonta. Roine oli jopa valmis passittamaan tyttärensä saattohoitoon kuolemaan, jos tämä saisi syövän - vaikka siihen olisi olemassa kallis lääke, joka toisi esim. Perhelääkärin lähetteellä. Maksuton julkisesti vakuutetuille (ZFW). Alhaiset katot. Kustannusten nousu voi olla jopa satoja euroja vuodessa, kun taas satunnaiskäyttäjän lääkekulut vähenevät. Pelkona uudistuksessa on myös, että lääketehtaat eivät niele lääkkeidensä 5 % tukkuhintojen alennusta. Kuka määrää ketä hoidetaan. Hänen mielestään kaikkea terveydenhuollon osaamista ja uutta teknologiaa ei ole mahdollista hyödyntää, koska varat eivät riitä. Kaksi vakuutusryhmää: 1 (julkinen), 2 (valinnainen). Maksuton julkisesti vakuutetuille (ZFW). Alennuksia pienituloisille. HUS:n arviointiylilääkäri Risto P. Kaikilla on oma perhelääkäri, joka koordinoi hoitoa. Maksuton. Maakäräjät organisoivat koko väestön kattavan julkisen terveydenhuollon. Sairaanhoidon kulut sen kun kasvavat. Maksuton Maksuton Ei kattoa. Julkisesti vakuutetuille lääkkeet maksuttomia, yksityisesti vakuutetuilla omavastuut vaihtelevat. Ei julkista vakuutusta, maksut ja omavastuut vaihtelevat. Maksuton Ei kattoa. Asiakas maksaa 9,3 lääkemääräystä kohden. Muut: asiakas maksaa itse 183 asti. Hoitokustannusten vuosittainen katto n. Lukuisia poikkeuksia. 7% tuloista. Mietin vaan mitähän tapahtuisi, jos olisi tosi kyseessä. 24.11.2005 Puheenjohtaja Hannele Koponen Terveydenhuollon asiakasmaksut eri Euroopan maissa: Yleistä Yleislääkäri Erikoissairaanhoito Röntgen, laboratorio Lyhyt vuodehoito Maksujen katot Lääkkeet Hammashoito Alankomaat Iso Britannia Norja Ruotsi Saksa Tanska Vakuutuspohjainen järjestelmä, ainoastaan pienituloisilla oikeus julkiseen sairausvakuutukseen, muilla pakollinen yksityinen vakuutus. Vakuutusmaksu n. Asiakasmaksuissa paljon alueellista vaihtelua. Läänikohtaisia kattoja. Yksityisissä omavastuut vaihtelevat. Maksuton. Olin Ylen ykkösen A-talk -ohjelmassa toimittaja Susanne Päivärinnan vieraana 19.10. Verorahoin ja rajoitetuin käy-täjämaksuin rahoitettu kattava järjestelmä. Aiemmin maksuton. Maskut vaihtelevat lääneittäin ja erikoisaloittain n. Aikuiset maksavat 80% kustannuksista, katto 544 vuo-dessa. 100 : n menojen jälkeen valtio tukee maksaen osan hinnasta. Alle 19-v maksutonta. Olisiko hän yhtä jalo. Aikuisille subventoidut hinnat vaihtelevat lääneittäin. 20 - 30 . Vaihtelevat lääneittäin: röntgen 11 - 22 sekä käytetystä ajasta. 8,5 hoitopäivältä. Paljon poikkeuksia. Yhteistyöllä, samansuuntaisesti toimimalla voimme kaikki lääkäristä sairaala-apulaiseen, päättäjistä järjestöihin ja aina mattimeikäläiseen asti ylläpitää ja parantaa terveydenhuoltoa paremmin kuin toimimalla erikseen. Ohjelmassa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen oli sitä mieltä, että terveydenhuollon kustannuksia ei voi kasvattaa enti- sen malliin. den lääkkeiden käyttäjälle ja pitkäaikaissairaalle on tulossa lisää kuluja lakiuudistuksen myötä. Hoidon saatavuudessa on ollut ongelmia. Alle 18-vuotiailla alemmat. Alle 19-vuotiaille maksutonta. Päivystyskäynti sairaalassa noin 30 . Koko väestö kuuluu julkisen sairasvakuutuksen piiriin. fysioterapia, kuntoutus ja hammashoito 561. Paikallisilla veroilla rahoitettu järjestelmä
Rusto ei kulu normaalissa liikkumisessa ja kuntoilussa, koska tuki- ja liikuntaelimistö on suunniteltu ja tarkoitettu liikkumista varten. Esimerkkejä kyseisistä lajeista ovat juoksu kovalla alustalla, hypyt sekä intensiiviset pallopelit. Vanhemmissa ikäluokissa esimerkiksi yli 75 -vuotiaisista naisista noin 40 %:lla ja samanikäisistä miehistä noin 15 %:lla on polven nivelrikko. Vamma, polven leikkaus tai pitkäaikainen ruston kuormitusrajan ylittävä rasitus saattavat rikkoa ruston sileän pinnan ja vaurioittaa sisäistä rakennetta. Harjoittelun voi toteuttaa sekä ryhmä- että yksilöohjattuna ja molempien tehokkuus on tutkimuksissa todettu olevan samantasoista. Lihasvoiman ja -kestävyyden, kestävyyskunnon sekä nivelten liikkuvuuden harjoittamisen lisäksi Liikunta on lääke Niveltieto 4/2005 6. Kestävyyskunnon kannalta tehokkaita lajeja ovat kuntopyöräily, uinti sekä eri nopeuksilla toteutettavat kävely- ja sauvakävelyharjoitukset. Liikunta, joka sisältää suuria törmäys- ja vääntövoimia yhdessä niveliä kuormittavan työn kanssa saattavat rasittaa rustoa liikaa, jolloin riski nivelrikon syntymiseen lisääntyy. Kuormitusta sopivasti tasapainon ja liikehallinnan harjoittaminen on osa tehokasta liikuntareseptiä. Vähitellen niveliin vaikuttavien lihasten voima alenee ja lihaskireydet ovat yleisiä. Kuitenkin pitkäaikainen tai jatkuva liikkumattomuus sen sijaan saattaa vähitellen pehmentää ja vaurioittaa rustoa, koska kudoksen aineenvaihdunta ja kunto on riippuvainen kuormituksesta. Lisäksi lajeja, joissa tuki- ja liikuntaelimistöön kohdistuu suuria törmäys- tai vääntövoimia, on harrastettava todella varovaisesti. Ikääntyminen, synnynnäisesti heikkorakenteinen nivel, perintötekijät sekä ylipaino saattavat myös altistaa nivelen kulumille. Esimerkiksi kohtalainen ylipaino on erityisesti polvinivelen kulumalle merkittävä riskitekijä ja huomattava ylipaino (painoindeksi 30-35) jopa nelinkertaistaa riskin polvi- ja lonkkanivelen kulumille. Edellä esitetty ilmiö ylläpitää ja parantaa rustokudoksen ravinnon saantia ja ominaisuuksia. Lisäksi erilaisia liikuntalajeja harrastamalla voidaan luuston kuntoon vaikuttaa positiivisesti. Myös niveleen vaikuttavien rakenteiden kuten nivelkapselin, lihasten ja jänteiden toiminta heikentyy. Nivelrusto on pitkälle erikoistunutta kohtalaisen ohutta sidekudosta, joka pienentää kehon painon ja liikkeiden luuhun kohdistamaa mekaanista rasitusta. Liikunnan yleistavoitteena nivelrikosta kärsivillä on kivun ja toiminnan vajauksen vähentäminen sekä toimintakyvyn parantaminen. Nivelissä saattaa esiintyä lisäksi virheasentoja. Suositeltavista liikuntalajeista ja harjoittelun annostelusta saa tietoa kuntoutusalan asiantuntijoilta Liikuntaharjoittelussa korostuvat reiden ja lonkan alueen lihasten voimaja tehotyyppinen kuntosaliharjoittelu unohtamatta keski- ja ylävartalon harjoituksia. Painonhallinnan osalta liikunta ja ruokavalio näyttävät olevan tehokas yhdistelmä nivelrikon ehkäisyssä ja kuntoutuksessa. Sen seurauksena liikkumisen ja kuormituksen loputtua rustoon imeytyy ympäristöstä takaisin ravintoaineita sisältävää kudosnestettä. Tarve on kuitenkin moninkertainen ja tulevaisuudessa tekonivelleikkausten tarve tulee voimakkaasti lisääntymään, Mikä on nivelrikko koska yli 65-vuotiaiden suomalaisten määrän odotetaan vuonna 2030 kasvavan nykyisestä 300 000:sta yli miljoonaan. Liikuntaharjoittelussa on syytä muistaa muutamia seikkoja. Ilmiönä nivelrikolla tarkoitetaan erilaisia tiloja, joille on tyypillistä nivelruston rappeutuminen ja nivelvälin kaventuminen. Lisäksi luustoa stimuloivat harjoitteet sekä tasapainon, liikehallinnan ja liikkuvuuden harjoittaminen luovat perustan tehokkaalle liikuntareseptille. Tutkimustiedon mukaan lyhytaikainenkin liikunta vähentää merkitsevästi kipua, säännöllinen harjoittelu lisää lihasvoimaa ja toimintakykyä erityisesti ikääntyneillä polven tai lonkan nivelrikosta kärsivillä henkilöillä. Yli 30-vuotiaista suomalaisista naisista on polven nivelrikkoa noin 15 %:lla ja miehistä noin 6 %:lla. Lonkan nivelrikkoa esiintyy yli 30-vuotiailla suomalaisilla noin 5 %:lla ja yli 75 vuotiailla noin 20 %:lla. Myös käsien nivelrikkoa esiintyy lähes 90 prosentilla yli 70-vuotiaista henkilöistä. Nivelrikko ja liikunta Nivelrikko eli artroosi on enimmäkseen ikääntyneiden henkilöiden vaiva, joka aiheuttaa kipua, toiminnanhaittaa sekä ongelmia jokapäiväisessä elämässä. Liikuntamuotoja, joihin sisältyy lisääntynyt vammautumisriski, on syytä välttää. Tyypillisiä oireita nivelen kulumalle ovat liikekipu sekä kuluman edetessä ilmenevä leposärky, nivelen liikerajoitukset ja rahina sekä nivelen alueen turvotus ja kuumotus. Nivelrikosta kärsivät ja Yleinen ongelma Liikuntalajien kirjo on laaja Aktiivista liikuntaohjelmaa käytetään ja voitaisiin käyttää vieläkin tehokkaammin kuntoutuksen osa-alueena nivelrikosta kärsivillä ja tekonivelleikatuilla henkilöillä. Nivelen kulumien aiheuttamia tekonivelleikkauksia tehdään Suomessa vuosittain noin 10 000. Kuitenkin sitoutuminen kotiharjoitteluohjelmiin näyttää nivelrikosta kärsivillä ja tekonivelleikatuilla kohtalaisen heikolta. On tärkeää, että liikuntaharrastuksesta tulee päivittäinen elämäntapa, jolloin harjoittelun positiiviset vaikutukset muuttuvat pysyviksi. Sopiva liikunta ja sen aiheuttama kuormitus on tuki- ja liikuntaelimistön kokonaistoimintakyvyn sekä spesifisti lihas-, rusto ja luukudoksen kannalta tärkeää. Kohtuullinen kuormitus on ruston aineenvaihdunnan ja ravinnon elinehto, koska nivelrustossa on noin 70 % vettä, jota virtaa ulos kudoksesta ruston puristuessa
Aromaa A, Koskinen S, toim. · Potilas kiroilee, kun mahaa painelee, eli saattaa aristaa. · Normaali rasitus 200 metriä ja 2 tyynyä. · Molemmissa lonkissa totaaliproteesit. Vuori IM 2001. · Huumeiden käyttäjä, ei muuta säännöllistä lääkitystä. · Potilas kertoo, että aamujäykkyys kestää 2 tuntia. · Tulosyy: Tukieläinongelmat · Potilas tulee näyttämään oikeaa keskisormeaan. 7 Niveltieto 4/2005. Hoidoksi teipataan jalka naapurin varpaaseen kiinni kolmeksi viikoksi. · Todennäköisesti kysymys huonosta kunnosta, päästetään hyväkuntoisena kotiin. Kuitenkin mahdolliset muutokset suoritustekniikassa on syytä huomioida, jotta liiallinen rasitus niveliin voidaan välttää. 6, Suppl., pp. On huomioitava, että joidenkin liikuntalajien osalta nivelrikosta kärsivän uutta lajia aloittavan henkilön on syytä keskustella hoitavan lääkärin tai kuntoutusalan asiantuntijoiden kanssa. 1999. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/2002. · Omatoimisesti noin 10 tuntia sitten pahoinpidelty. Nivelrikosta kärsivien on tärkeää huomioida myös levon merkitys liikuntasuoritusten välillä sekä seurata nivelissä mahdollisesti ilmenevää turvotusta ja kipua liikunnan aikana tai sen jälkeen. tekonivelleikatut henkilöt hyötyvät vedessä tapahtuvasta harjoittelusta. · Esitiedot: Potilas ei suostu antamaan. Liikunnan tulee aiheuttaa lievää hengästymistä ja hikoilua. Liikuntalääketiede. Myös suoritustekniikan harjoittaminen ja sopivien liikuntajalkineiden valinta parantavat harjoittelun laatua. Terveys 2000 tutkimuksen perustulokset. · Esitiedot: Katso yst. · Alahuulessa vasemmassa huulipunassa pinnallinen haava. · Seurannassa potilas lämpenee. Veden noste vähentää merkitsevästi niveliin kohdistuvia törmäysvoimia ja vesi vastustaa liikkeitä erityisesti lonkan alueen ja reiden lihasten harjoitteissa. Päätä särkee yhä. Kokenut, lajeja aikaisemmin aktiivisesti harrastanut henkilö voi jatkaa edellä esitettyjen lajien harrastamista. · Konsultoitu kirurgia. · Potilas kertoo, että puhe on ollut lässytystä ja kävelee apinamaisesti. Ennen liikunnan aloittamista vähän harjoitelleen henkilön on syytä käydä lääkärin tarkastuksessa erityisesti mahdollisten hengitys- ja verenkiertoelimistön ongelmien varalta. · Potilas kertoo, että veri ollut punaista jo pari päivää. · Tänään havainnut ranteessa kiputilan läimäytettyään kuuroa kissaa. Alcometer 2.8 promillea. · Ei vaikuta allergiselta venäläiselle viinalle. Kotona kävelee seiniä pitkin. · Tullut tunne, että pää puolittunut ja lopettanut lääkityksen. · Makaa kukkakaupan edessä ja kouristelee. · Kaksi viikkoa lyöty takaraivoon kirveellä. · Aamulla huulet lähteneet laskeutumaan. Exercise for osteoarthritis of the hip and knee (Cochrane Review). Lii- kuntaharjoittelu onkin syytä aloittaa kevyesti rasituksen vähitellen lisääntyessä. · Kun potilas menee WC:een, joutuu istumaan siellä tunnin, että jaksaa lähteä pois. Rajua liikuntaa tulisi harrastaa säästeliäästi ja vain kun se on tarpeellista". Tapani Pöyhönen TtT, ft Kuntoutus- ja kipupoliklinikka Kymenlaakson keskussairaala, Kotka Lähdeviitteitä Kettunen J, Kujala U 2004. Vuori I, Taimela S, toim. · Kehotetaan ostamaan lisää rautaa ja syömään sitä. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi laskettelu, tennis, luistelu, keilailu, soutu ja melonta sekä golf. Sports and Exerc., Vol. Sci. · Voltaren kipuun, sauvat, 10 kpl mukaan. Kuntoa kohottavan liikunnan annostelusuositus on 3-4 kertaa viikossa 30-60 min kerrallaan. · Potilaan purema tuntuu tavalliselta. · Potilas asiallinen ja orientoitunut x3. · Hb 95, joten annettu 1 punasolu. 2002. · Tupakoinut noin 7 savuketta 15 vuoden aikana. · En suosittele ruiskutettavaa povilääkettä hyaluronaattia. Muuten ei säännöllistä lääkitystä. Helsinki. Yhteenvetona aktiivisen elämän ja liikunnan puolesta voidaan lainata seuraavaa nykypäiväänkin sopivaa lausahdusta, jonka esitti lääketieteen "isä" Hippokrates jo 2400 vuotta sitten: "Liikunnan pitäisi alussa olla kevyttä, vähitellen lisääntyvää, leppoisasti lämmittävää eikä liiaksi voimille ottavaa. Liikunnan pitäisi olla mahdollisemman suuressa määrin luonnollista ja sitä pitäisi olla runsaasti. Fransen M, McConnell S, Bell M 2004. · Niellessä tuntuu kipua kiveksissä saakka säteillen aina isovarpaiden niveliin. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki. Lääkärien saneluista · 44-vuotias aiemmin varsin terve keittiö Koskelan sairaalasta. Exercise therapy for people with rheumatoid arthritis and osteoarthritis (review), Scand J Med Sci Sport, 14:138-42. Tehokkaasti toteutettu vesikävely ja juoksu kehittävät kestävyyskuntoa kuormittamatta niveliä ja vesilajit ovat piristävä vaihtoehto perinteisille "maaharjoitteille". · Kirurgi Tamminen käy painamassa potilasta. In: The Cochrane Library, Issue 1, Chichester, UK; John Wiley & Sons, Ltd. 33, No. S551S586. myös sivut 1-65. Terveys ja toimintakyky Suomessa. · Lyönyt päänsä ja ottanut siihen 18 kpl 800 mg tabletteja ja viinaa. · Jo vuosikymmeniä ollut kipuja nivelissä, terveysasemalla ei ole viitsinyt käydä ja hakeutuu nyt sairaalaan päivystyksenä. Dose-response of physical activity and low back pain, osteoarthritis and osteoporosis, Med
Vesivoimisteluohjelman voi koostaa eri tehoisista jumpista ja rentousohjelmista. Näin aloittelevan liikkujan ei tarvitse pelätä, ettei jumpan jälkeen pääse kulkemaan portaita lihaskipujen tähden. Liikkeet ovat sitä raskaampia, mitä nopeammin ne teet. VESIVOIMISTELE JA VIRKISTY - Se kannattaa Vesi on poikkeuksellisen monipuolinen liikkumisympäristö. · Riittävän pitkäkestoista kerrallaan. Vesi on nivelten kannalta pehmeä voimisteluympäristö. Liikevalinnoilla voi kohdistaa harjoitusta parantamaan lihaskuntoa, nivelten liikkuvuutta, lihasten venyvyyttä, lihasvoimaa, koordinaatiota tai tasapainoa. Myös sopivasta vaatetuksesta ja lämmöstä huolehtiminen vesivoimistelun jälkeen on tärkeää. · Säännöllistä. Vesiliikuntapaikat soveltuvat koko kansan liikuttamiseen. Viikoittaiseen harjoittelumäärään voi sisällyttää myös muita harjoitusmuotoja. Harjoittelu kolmesti viikossa auttaa pitämään kuntoa yllä ja sitä useammin tehty liikunta parantaa kuntoa. Vedessä voi esimerkiksi uida, voimistella, touhuta ja leikkiä perheen kanssa sekä juosta vesivyön kantamana. Vesi vähentää niveliin kohdistuvaa painetta ja tukee niitä. Tämä selittyy sillä, että vesivoimistelussa vastaparilihakset harjaantuvat automaattisesti. Itselle sopivan liikkumistavan löytäminen on pysyvän liikuntaharrastuksen ja liikunnallisen elämäntavan peruspilari. Vesi vähentää myös nivelkipuja. Tuloksia on odotettavissa noin kolmesta kuukaudesta lähtien. Niveltieto 4/2005 8. Sen voi suunnitella laihduttavaksi, henkisesti virkistäväksi sekä lihastasapainoa ja ryhtiä parantavaksi ja samalla eri ikäisille soveltuvaksi. Tehokkaan harjoitusvaiheen on hyvä kestää ainakin 20 minuuttia. Lihakset eivät kipeydy vedessä niin helposti kuin kuivalla maalla jumpatessa, koska vesi vastustaa liikkeitä joka suuntaan. Harjoituksen pitää tuntua tihentyneenä hengityksenä, mutta jumppaajan pitää pystyä puhumaan. · Mielekästä. Vedessä liikkuessa tunnet olosi kevyeksi. · Pitkäjänteistä. Vesivoimistelu on pehmeä tapa parantaa ja ylläpitää nivelten toimivuutta ja lihasvoimaa. Veden noste vähentää nivelten kuormitusta ja pehmentää liikkeitä. Välillä on hyvä myös touhuta vedessä muuten. Vesi toimii tehokkaana vastuksena lihasvoimaharjoittelussa. Niveliä voi liikuttaa laajemmin ja vapautuneemmin. Siinä voi liikkua monella eri tavalla omien mieltymysten ja liikkumistavoitteiden mukaan. Lisäksi veden paine helpottaa turvotusta etenkin alaraajoissa, mikä saattaa omalta osaltaan helpottaa kipua. Vesi voi olla ainoa paikka, missä pystyy tehokkaasti ja mielekkäästi harrastamaan liikuntaa, jos liikkujalla on ongelmia alaraajojen suurissa nivelissä ja ylipainoa. Vesivoimistelun tavoitteet Nivelet norjiksi · Nivelten liikkuvuuden ylläpitäminen ja lisääminen · Lihasvoiman ylläpitäminen ja lisääminen · Tasapainon ja koordinaation kehittäminen · Hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskyvyn lisääminen · Lihasten jännityksen väheneminen ja elastisuuden paraneminen · Kipujen väheneminen · Ilo ja virkistys · Mielekäs vapaa-ajan käyttö ja sosiaaliset kontaktit Vesijumppa edistää terveyttä ja kohottaa kuntoa, jos se on: · Riittävän tehokasta. Jos on nivelkipuja, on kuitenkin tärkeä huolehtia nivelten liikkuvuudesta. Verryttelyt harjoituksen alussa ja lopussa kuuluvat niin vesivoimisteluun kuin uintiharjoitteluunkin. Tähän ovat syynä veden erityisominaisuudet, noste ja vastus. Vesivoimistellessa kannattaa harjoitella eri tavoilla ja eri lihasryhmiin ja niveliin kohdistuvia liikkeitä, jotta keho saa monipuolista harjoitusta
Joillekin siitä tulee uuvuttava olo, sillä voimistelu lämpimässä vedessä kuormittaa sydäntä. Luontouinnin esteettiset elämykset ja suomalaisten vesistöihin liittyvä kohonnut kansallistunne lisäävät luontouinnin rentouttavaa vaikutusta. Vedessä monet pystyvät harrastamaan liikuntaa, vaikka se kuivalla maalla tuottaa ongelmia. Virtaviivainen eteneminen pinnan tuntumassa on mahdollista. Hengitys harjaantuu automaattisesti. Lämminvesivoimistelun hyödyt Vesi ja lämpö rentouttavat ihmistä. Uintiretki järvessä, meressä tai joessa voi rentouttaa myös, vaikka vesi olisikin viileää. Rentoutumisvaikutus lisääntyy ja kipu lievittyy, jolloin liikkuminen on helpompaa. Mitä laajemmilla pinnoilla vettä työntää taaksepäin, sitä nopeammin pääsee eteenpäin uidessa ja sitä enemmän vesi antaa harjoitusvastusta vesivoimistellessa. Kaikille lämminvesivoimistelu ei kuitenkaan sovi. Lämpimässä vedessä voimistelu on monille tuki- ja liikuntaelinsairaille kaikkein parasta liikuntaa. Vedessä olo tuntuu kevyeltä. Estää liian rajuja niveliin kohdistuvia kuormituksia. Lämminvesivoimistelun soveltuvuudesta kannattaa keskustella oman lääkärin kanssa. Lämmin vesi 9 Niveltieto 4/2005. Myös infektiovaara ja mahdolliset silmä- ja iho-oireet ovat vesiliikunnan harmeja. Avantouimareilla voi neljä-asteisen kylmäkaraisukylvyn jälkeen olla ainutlaatuisen rentoutunut olo. Kokemukset ja tutkimukset osoittavat, että lämminvesivoimistelu rentouttaa lihaksia, vähentää kipuja ja niveljäykkyyttä, helpottaa liikeratoja ylläpitävien harjoitusten suorittamista ja päivittäisistä toimista suoriutumista. Erot muihin harjoitusmuotoihin ja vesivoimisteluun normaalilämpöisessä 26-asteisessa uimahallivedessä ovat merkittäviä. Staattinen noste: Vedessä ihminen painaa vain noin neljä kiloa. Toisaalta kylmävesiuintikin voi rentouttaa. · laajentaa verisuonia · laskee verenpainetta · lisää veren virtausta ihoon ja lihaksiin · vähentää lihasten jännittyneisyyttä · tehostaa verenkiertoa ja immuunijärjestelmää · auttaa elimistöä kuljettamaan paremmin happea ja ravintoa · vähentää kivun tunnetta Sopiva lämminvesivoimistelun lämpötila on 28-32-astetta. Veden ominaisuuksia kannattaa hyödyntää vesivoimistelussa ja uimisessa Liikevastus tukee, suojaa ja tekee liikunnasta tehokkaan. Hydrostaattinen paine: Verenkierto ja aineenvaihdunta lisääntyvät ja turvotus vähenee. Paine vastustaa sisäänhengitystä ja uloshengitys helpottuu. Yhdessä niiden rentouttava vaikutus kertautuu
Iske nyrkkeillen eteesi veteen. Kävele samalla tahdissa kantapää- tai varvaskävelyä valinnan mukaan. Hiihtohyppy. 3. Nyrkkeily 6. Nyt ei ole sauvoja, vaan vesi on vastuksena. (Toiseksi alin kuva vasemmalla.) Vesijumpan voi lopettaa rentouttavaan selinkelluntaan tai kokeile niin kutsuttua meditaatioasentoa, missä voit rentoutua painottomassa tilassa. Tunne rentouttava vesi ihoasi vasten käsissä, jaloissa, vartalolla ja kasvoissa. Nosta välillä leukaa hengittääksesi kun tunnet siihen tarvetta. Ravista kevyesti ensin käsiä, pidä tauko ja sitten jalkoja. Toinen jalka on takana ja vastakkainen käsi edessä. Roiku veden armoilla rentona, kädet ja jalat vapaasti pohjaa kohti retkottaen. Et tunne jännittäväsi mitään paikkaa. Vatsalihashyppy Hyppää pohjasta ponnistaen ylös ja vedä jalat hypyn ylimmässä kohdassa koukkuun vatsan päälle. Jatka reipasta tahtia kunnes huomaat hengästyväsi. Hiihtotyöntö 4. Tee liike laajalla liikeradalla. Rentoudu harjoituksen päätteeksi Niveltieto 4/2005 10. Vesivoimisteluohjelma 1. Kuvittele, että olet vihainen ja pura kiukkuasi. Nosta leukaa vähän, ota pehmeästi ilmaa keuhkoihin ja laske kasvot veteen. Sorminyrkistys ja kantapääkävely Pumppaa sormia tasatahtia ja selkeästi nyrkkiin ja auki. Kun keho kelluu hiljaisesti, sinun on helppo rentoutua myös henkisesti tai meditoida halutessasi. Asetu päinkelluntaan. Purista vatsalihaksilla ja eteen kumarruksella lisää vauhtia. 2. Kun työnnät käsillä edestä taakse, pidä sormet yhdessä ja työnnä vettä avonaisilla käsillä ja kyynärvarsilla pitkälle taakse. Hyppää vaihtaen käsien ja jalkojen paikkoja, kuin hiihtäisit perinteistä vuorotahtihiihtoa. Nauti HETKESTÄ. Kävele olkapäihin ulottuvassa vedessä vapaasti tilaa käyttäen eri tavoilla: · Venytettyjä, pitkiä askelia · Polvennosto- ja kantapäät pakaroihin kävelyä · Takaperin ja sivuttain kävelyä · Varpailla ja kantapäillä kävelyä (Ylin kuva vasemmalla) Asetu käyntiasentoon. (Kuva oikealla.) Kuvittele tekeväsi hiihtäen tasatyöntöliikettä. (Alin kuva vasemmalla.) 7. (Toiseksi ylin kuva vasemmalla) 5
Jos niska ja hartiat rasittuvat tai kipeytyvät, hidasta ja pidennä käsiliikkeitä. puh. Tee jaloilla juoksuliikkeitä ojentaen ne tehokkaasti. Jos vesihölkkä alkaa väsyttää, tee välillä kevyempiä liikkeitä tai lepää selinkellunnassa vesivyön kelluttamana. Syvässä vedessä tehtävien liikevaihtoehtojen määrä kasvaa. Vähitellen liikkuja saa tuntuman vesivyön kantavaan vaikutukseen. Koko vesivyö kellukeosineen jää pystyasennossa harjoitellessa veden pinnan alapuolelle, mutta kelluttaa niin, ettei sinun juurikaan tarvitse tehdä liikkeitä pinnalla pysymiseksi. Vesivyössä on kaksi osaa: solumuovinen, taipuisa ja muotoiltu kelluke, joka sidotaan napakasti vyötärölle kiinni vyön avulla. "Järvihölkkä" tarjoaa uuden liikkumistavan luonnonvesissä niille, joille perinteinen uinti ei syystä tai toisesta sovi. Vyö on pujotettu kellukkeessa oleviin reikiin. Käyttäessäsi vesivyötä kiristä se riittävän tiukalle niin, ettei se valahda kainaloihin. Kädet pumppaavat vartalon sivuilla rytmittäen hölkkää kuten kuivallakin maalla. Tasapainon ylläpitämiseksi joudut tekemään pieniä liikkeitä. Vesivyö kantaa vedessä niin, että liikkua voi pystyasennossa tai perinteisissä uintiasennoissa. (014) 4451 423, info@vesiliikunta.com, www.vesiliikunta.com 11 Niveltieto 4/2005 Suomalaisesta Vesiliikuntainstituutista. Vesijuoksun perusteet Voimistelijaa kelluttava vesivyö antaa vesivoimistelijalle paljon lisätoimintamahdollisuuksia. Kyynärpäät ovat 90 asteen kulmassa. Kun menee vesivyön kanssa ensimmäistä kertaa veteen, kannattaa vyön ominaisuuksia kokeilla rinnansyvyisessä vedessä; irrottamalla jalat pohjasta, kallistumalla selälleen, vatsalleen ja kyljelleen. Vesi yltää pystyasennossa noin hartioiden korkeudelle. Vesijuoksun tekniikka Nojaa pystyasennosta kevyesti eteenpäin, pää on veden pinnan yläpuolella vartalon jatkeena
Yhden harjoituskerran on hyvä kestää vähintään 30 minuuttia. Korva vedessä liu´utaan kyljellään edeten. · Uloshengitystä veteen, "kuplien tekemistä", voi harjoitella kaiteesta kiinni pitäessä. Verryttelyissä teho on varsinaista harjoittelua pienempi. Kylkiuinnin potku on ns. Se lisää terveyttä ja hyvää oloa. Siitä alku- ja loppuverryttelyihin on hyvä käyttää 10 minuuttia. Uintia suositellaan usein terveysliikuntamuodoksi eikä syyttä. · Krooli-, koira- ja myyräuinnissa puhalletaan veteen. Kädet kohtaavat rinnan edessä. · Kylkiuinti on hyvä vaihtoehto niska- ja selkäoireiselle. Kylkiuinnin käsiveto on kaksivaiheinen: johtavan käden vetäessä toinen palautuu ja päinvastoin. Niska rentoutuu välillä, jos rintauinnin liukuvaiheen aikana puhaltaa veteen. Tekniikkavinkkejä uintiin niskan ja selän säästämiseksi: · Rintauinnissa voi niska kipeytyä, varsinkin jos pää on koko ajan pystyasennossa. Vesi on pidetty liikkumiselementti ja uinti pidetty liikuntamuoto. saksipotku. · Selkäuinnissa uimarin korvat ovat vedessä. Uitu matka ei ole oleellista terveyden edistämiseksi. Tärkeintä on uintiharjoitteluun käytetty aika. Vesiliikuntajutun kirjoitti: Eevaliisa Anttila Suomalainen Vesiliikuntainstituutti Oy Uiminen valloittaa Leiras tukee Nivelyhdistyksen toimintaa Niveltieto 4/2005 12. Ellei uskalla rentoutua, niska jännittyy myös selkäuinnissa. Pohkeella ja säären etuosalla työnnetään vettä napakasti taaksepäin
Älä jää junnaamaan harjoittelussa paikalleen, opettele uutta, hanki vaikka lumikengät ja lähde niiden kanssa kaikessa rauhassa metsään tarpomaan. Pitkäaikainen kipu oli erityisen yleistä yli 50-vuotiailla ja yleensä lääkärit arvioivat pitkäaikaisen kivun voimakkuuden vähäisemmäksi kuin potilas itse. Lääkärin 15-20 minuutin vastaanottoaika on perin lyhyt liikunnalliseen ohjaukseen. Siihen sitten päälle voimisteluliikkeitä ja päivittäiset kävelylenkit. Kuinka motivoin potilasta kipujenkin kanssa liikkeelle, kun häntä ei terveenä ollessaankaan liikunta ole koskaan kiinnostanut. Lääkärissä käynnin jälkeen vaari osti kiikkutuolin ja sillä sitten ahkeraan kiikutteli. Terveyskeskusten kuntoutusten resurssit eivät tahdo riittää ja yksityissektorilla kaikki sitten maksaa. Aseta tavoitteita itsellesi ja etene pienin harppauksin. Kolmen viikon makuu heikensi nuorukaisten kuntoa enemmän kuin heidän kolme seuraavaa vuosikymmentään. Ikäkin toki vaatii kunnosta veronsa, mutta kuinka paljon. allasjuoksuliivi auttaa monipuolistamaan allasharjoittelua. Joka aamu vatsalihasliikettä, etunojapunnerruksia ja kyykkyyn ylös -liikettä siten että 100 kertaa tulee kutakin liikettä tehtyä. Yleisillä kuntosaleilla ei taas ole riittävää osaamista ohjata tuki- ja liikuntaelinsairaita. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin rasitustestit toistettiin ja harjoittelun tulos tutkittiin. Painoakin pitäisi pudottaa, ulkona on pimeää ja liukasta, ei uimahallia, ei kuntosalia, ei valaistua pururataa ja terveyskeskuksen kuntoutukseenkin on pitkät jonot. Vippaskonstit eivät harjoittelussa auta eikä oikoteitä ole. Liikkeelle tuki- ja liikuntaelinten kivuistakin huolimatta Vaarilla oli huonot nivelet. Aloita rauhallisesti, mutta muista, että kaikessa harjoittelussa nousujohteisuus on tärkeää. Allasjuoksuhan tarkoittaa sitä että, liivi kelluttaa ja koetetaan sitten "juosta" altaan päästä päähän siten että jalat eivät yllä pohjaan. Yksityiset fysikaaliset hoitolaitokset järjestävät myös niska-, selkä-, ja nivelvaivaisil- Kuinka motivoida? Apuvälineistä Lääkäri Pekka Mäntyselkä on tutkimuksessaan selvittänyt kivun vuoksi terveyskeskuksessa käyntejä. Duodecim-lehdestä sattui silmään otsikko: "Kolmen viikon makuu heikentää yhtä paljon kuin seuraavat 30 vuotta". "Heleppoohan se on tämä kuntoilu, Omaa aktiivisuutta tarvitaan Yleinen rapakunto on jo varsinainen "kansantauti" ja siihen "sairastuvat" yhä nuoremmat ikäluokat. Tätä pikku-Liisa ihmettelemään: "mitä sinä vaari jatkuvasti kiikuttelet". Pekka Rimpiläinen, työterveyslääkäri, Marskin Työterveys, Mikkeli Liikkumattomuuden hinta 13 Niveltieto 4/2005. Olisiko kuitenkin helpompi lähteä vaikka kävelemään tai sauvakävelemään. Tasalukemilla aloitettu kuntoilu taas kohensi puolestaan suorituskyvyn kaksikymppisen tasolle. Yli miljoonalla suomalaisella on jokin pitkäaikainen tuki- ja liikuntaelinsairaus. Kipupotilaat kansoittavat terveyskeskukset Rohkeasti liikkeelle Polvi on kipeä, ei oikein kärsi kävellä. Varmaankin tuttuja ajatuksia monelle nivelrikkopotilaalle. Yksin kipujen kanssa Ollessani lääkärinä -90 luvun alussa Kyyhkylän sairaalassa ihmettelin erään 75- vuotiaan sotainvalidin kuntoa ja jäntevää olemusta. Kipu oli lääkäriin tulon syynä 40%: ssa käynneistä. le tarkoitettua ohjattua ryhmäjumppaa (fysiokimppa). Jos haluat kuitenkin liikkua ryhmässä, kysy paikkakuntasi terveyskeskuksesta ryhmäliikuntamahdollisuuksista, äläkä unohda kansalaisopistojen liikuntaryhmiä. Tasapainolauta olisi mielestäni oleellinen kotiharjoitteluväline selkä- ja alaraajaongelmaisille, mutta niiden saatavuus on huono. "No kun se lääkäri käski minun lisätä liikuntaa" vaari vastasi. Suurin osa potilasta ei ole valmiita muutokseen. Lääkärien tekemien diagnoosien mukaan tuki- ja liikuntaelinvaivoista johtui puolet kipupotilaiden lääkärissäkäynneistä. Lääkäri määräsi särkylääkettä ja kehotti liikkumaan ja reisilihasta jumppaamaan. Sauvakävely on muotia eikä suotta. Tätä kysymystä joudun työssäni työterveyslääkärinä päivittäin pohtimaan. Harjanvarsi ei paljoa maksa ja keppijumpalla saat kehoosi liikkuvuutta ja hallintaa. Yhdysvaltalaiset lääkärit tutkivat viiden 20-vuotiaan fyysisen kunnon rasituksen aikana sekä ennen että jälkeen kolmen viikon vuodelevon. Pikainen silmäys pääkaupunkiseudun kaupalliseen jumppatarjontaan: body-pump, body-fix, fix-jumppa, turbo-step, hydrobic, circuit, ergostep, g-funk, body-slide, city-jam, fatburning, sambic, fysio-boxing, yms. Kotiharjoittelussa on oiva apu harjoituskuminauhasta, jolla erityisesti hartianseudun ja yläraajojen lihaksistoa voi helposti harjoittaa. Sauvat antavat tukea, rytmittävät, niiden kanssa voi jumpata, jos polveen tai selkään sattuu, niihin voi välillä nojata. Kuntosali on oiva paikka laadukkaaseen harjoiteluun kipupotilaillekin, mutta sinnekään ei aina pääse. Kyllä olisi. sen kun tekkee vuan", pappa tuumasi. Jos uimahalli on käytössä, ns. Jos allasliivi uimahallista löytyy, sitä kannattaa kokeilla
Leikkauksessa irrotettujen lihasten kiinnittyminen vie muutaman viikon ajan, jotta niiden vetolujuus olisi riittävä. Perusliikuntaa on arki-, hyöty- ja työmatkaliikunta, joita olisi harrastettava 30 min/pv ja vähintään 10 min. Täsmäliikuntaa ovat kestävyysliikunta eli uinti, pyöräily ja reipas kävely sekä lihaskuntoa ja liikehallintaa ylläpitävät kuntosali, venyttely ja tanssi, joita pitäisi myös harrastaa 23 tuntia viikossa joka toinen päivä. Lisäksi painonhallinnassa pitäisi kiinnittää huomiota paitsi energian saannin ja kulutuksen tasapainoon, myös ruoan valintaan, sillä esim. Hyötyliikuntaa pitäisi harjoittaa joka päivä ja terveysliikuntaa vähintään joka toinen päivä. Yleensä virus- Tulehdusten ennaltaehkäisystä Niveltieto 4/2005 14. jaksoissa. Esim. Huomioi kuumeilu ja nivelten alueeseen liittyvä äkillinen tai paheneva kipu. Tekonivelleikatulle sopii lempeä liikunta Vaativan kuntoutuksen osaston fysioterapeutti Minna Karlamaa piti Ruissalon kylpylän lomalaisille 10.8.2005 tietoiskun tekonivelleikattujen liikunnasta. Vältä myös ääriasentoja. Lihaksiston palautuminen Leikkaushaavan aluetta kannattaa seurata aika ajoin ja huomioida mahdolliset punoitukset, turvotukset ja vuodot. päivittäisen puolen tunnin lenkin voi tehdä 10 minuutin jaksoissa. Kaikki tulehdussairaudet on hoidettava hyvin. kuitupitoinen ruoka pitää nälän pitkään poissa. Jaksottaisuus liikunnassa on sopivaa. Yleisohje on, että liikunnan pitäisi olla miellyttävää etsi siis itsellesi sopiva liikuntamuoto. Leikkauksen jälkeen liikunnan kannattaa alussa olla rauhallista, eikä jatkossakaan kannata väsyttää lihaksia loppuun asti
Pikkuhiljaa tunnistamisen kautta oppii liikkumaan ja kantamaan itseään sulavammin, jolloin perusliikkuminen vie vähemmän energiaa ja on mahdollisimman hellävaraista nivelille. Paremman tiedostamisen kautta alkaa tunnistaa mm. ylipaino, nivelten vammat, nivelten virheasennot kuormituksessa, raskas ruumiillinen työ, kilpaurheilu lajissa, jossa niveliin kohdistuu iskukuormitusta sekä perinnölliset tekijät. nelipäinen reisilihas tukee polviniveltä. Jooga on joustava harjoitusmuoto, jota voidaan soveltaa vaikka vuodepotilaalle, joten kaikille halukkaille löytyy sopiva taso tehdä harjoitusta. Esimerkiksi lonkkaproteesista ja siihen liittyvistä mahdollisista liikerajoituksista kannattaa jutella ohjaajan kanssa, samoin kuin muistakin liikerajoituksista. Rentoutumisen jälkeen tehdään yleensä liikeharjoi- Sopivasti rasitusta nivelille minen estää nivelessä rustokudoksen ohenemista ja luukyhmyjen kasvua nivelen ympärille, mikä ehkäisee liikerajoitusten syntymistä, ylläpitää nivelten liikelaajuuksia ja parantaakin niitä. Markku Hupli LT, fysiatrian erikoislääkäri (www.kivuton.info/nivelrikko/ hoito.html) "Jos nivelrusto saisi päättää, millaista liiketerapiaa se haluaa, se valitsisi hitaat, nivelen koko liikelaajuuden läpikäyvät kuormittamattomat liikkeet ja se toivoisi tällaisen terapian jatkuvan jopa 24 tuntia vuorokaudessa." Jooga on kokonaisvaltainen harjoitusmenetelmä, joka sopii kaikille ikään ja sukupuoleen katsomatta. Joogan aloittaminen ryhmässä Niveltieto 4/2005 16. Terveyden kannalta liikunnan harrastamisen tulisi olla monipuolista. Myös heikko lihasvoima niveltä ympäröivissä lihaksissa altistaa nivelrikolle ja ennen kaikkea vaikeuttaa nivelrikon oireita, esim. Yleensä harjoituksia tehdään silmät suljettuina keskittyen omaan tekemiseen. Lisäksi viikoittain olisi hyvä harrastaa sekä kestävyysliikuntaa, jolloin liikkuessa tulee pieni hiki ja hengästyy, että lihaskuntoa, nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa harjoittavaa liikuntaa, jollaiseen joogakin lukeutuu. Hyvä lihasvoima tukee nivelten toimintaa ja näin ollen vähentää nivelrikosta johtuvaa kipua liikkeellä ollessa ja suojaa niveliä vammoilta. Nivelrikko on iän myötä hyvin yleinen vaiva. Aloittaessaan joogaryhmässä kannattaa ohjaajalle kertoa omista liikkumisen erityspiirteistä, jotta hän osaa antaa vaihtoehtoisia suoritustapoja liikkeisiin, jotka eivät sellaisenaan sovi. Tietoisuuden lisääntymisen kautta oppii myös huomaamaan, milloin tarvitsee lepoa ja mikä on juuri itselle sopiva rasitustaso liikkumisessa ja muussa tekemisessä Joogan harrastaminen kannattaa aina aloittaa asiantuntevan ohjaajan johdolla sen varmistamiseksi, että harrastus lähtee turvallisesti käyntiin. Nivelrikkoon usein liittyvä jatkuva kipu vaikuttaa myös mielialaan. Suurin osa nivelrikkoisista pärjää oireidensa kanssa ilman erityistoimenpiteitä säätelemällä liikkumisen ja levon määrää itselle sopivaksi, huolehtimalla terveydestään, välttämällä ylipainoa ja tarvittaessa hoitamalla kipua kylmällä tai särkylääkkeillä. Jokainen joogan harjoittaja tekee nämä liikeharjoitukset omista lähtökohdistaan omien sen hetkisten kykyjensä mukaan. Joogan peruskeinona ovat fyysiset liikeharjoitukset eli asanaharjoitukset. Hyvä lihasvoima on ikääntyvälle myös tärkeää itsenäisen toimintakyvyn ja kotona selviämisen kannalta. Alkurentoutuksen tarkoituksena on päästää irti muista ajatuksista ja valmistaa itseä sen hetkiseen joogaharjoitukseen. Itselle sopivalla rasitustasolla liikkuJoogasta innostuvat erityisesti ne, jotka ovat kiinnostuneita omasta terveydestään, hyvinvoinnistaan ja henkisestä kasvustaan. Joogatunti aloitetaan rentoutumisella, jota usein kutsutaan virittäytymiseksi. Jooga nivelrikkoisen liikuntamuotona Nivelrikossa on kyse nivelen rustopinnan vaurioitumisesta, joka edetessään rajoittaa nivelen liikkuvuutta, aiheuttaa kipua ja nivelen virheasentoja. omia asentotottumuksiaan, kuten tapaa seistä, istua ja kävellä. Ikääntymisen lisäksi nivelrikolle altistavia tekijöitä ovat mm. (Lisää tietoa liikuntasuosituksista: www.ukkinstituutti.fi/fi/liikuntavinkit/503) Sopivalla ja säännöllisellä liikunnan harrastamisella voidaan vaikuttaa nivelrikon etenemiseen ja oireiden hallintaan. Päivittäin tulisi rasittaa elimistöä hyötyliikunnan, kuten siivouksen, pihatöiden tai työmatkaliikunnan muodossa. Joogan pyrkimyksenä on itsensä tuntemisen ja tiedostamisen kehittäminen
Keskittyen ja oman hengityksen rytmiin tehdyt liikkeet parantavat nivelten aineenvaihduntaa, pumpaten niihin verta ja happea. Liikkeitä tehdään eri asennoissa: makuulla, istuen ja seisten. Liikkeiden välillä tehdään lyhyitä välirentoutumisia, joiden aikana valmistaudutaan seuraavaan liikeharjoitukseen. Nukahtaminen voi helpottua ja unen laatu syventyä joogaamisen myötä, kun oppii päästämään irti jännityksistä ja rentoutumaan. Mielen ja ruumiin rentoutumisesta on apua erityisesti kivun hallinnassa. Joogaharjoituksen vaikutukset jatkuvat vielä varsinaisen harjoituksen jälkeenkin. (09) 4748 2705, ma-to klo 8-16, pe 9-15 Sairaala ORTON Suomen ensimmäinen tekonivelleikkaus tehtiin Invalidisäätiön sairaalassa v. Pystyäkseen työskentelemään hengityksen tahdissa, on oltava läsnä hetkessä ja toimittava tietoisesti. Pumppaavat liikkeet lisäävät/ylläpitävät nivelten liikkuvuutta ja vahvistavat liikkeeseen osallistuvia lihaksia. Suomen joogaliitto kouluttaa jooganopettajia ja järjestää lyhyitä joogakursseja myös vasta-alkajille Saarijärvellä sijaitsevalla joogaopistolla. Näistä paikoista voit tiedustella paikkakuntasi joogaryhmiä: · Suomen joogaliitto ry: www.kaapeli.fi/jooga, (014) 421 670 tai (09) 660505 · Joogaterapiayhdistys: posti@joogaterapiayhdistys.fi, (09) 637573 · Oman paikkakuntasi kansalais- ja työväenopistot Pehmeää pumppausta Jooga on kokonaisuudessaan moninainen laji erilaisine alalajeineen. tuksia yhdistettynä hengitykseen. Toiset hakevat joogasta fyysistä voimaa, liikkuvuutta, hyvää terveyttä ja elinvoimaisuutta, toiset syvempää henkisyyttä, keskittymiskykyä ja itsetietoisuutta. Lihasten rentou- tuessa myös mieli hiljenee. Nivelrikkoiselle jooga voi tarjota helpotusta monella tavalla. Pehmeät pumppaavat liikkeet poistavat niveleen kertynyttä mahdollista turvotusta ja näin ollen vähentävät kipua ja paineen tunnetta nivelessä. Ajanvaraus ja palveluneuvontamme: Puh. Joogaopistolta voi myös kysellä, mistä löytyisi sinua lähinnä sijaitseva joogaryhmä. Hengitys kulkee vapautuneemmin kuin ennen harjoitusta. 1967. Sairaalan ylläpitäjäyhteisö on Invalidisäätiö, joka on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon organisaatio. Tekonivelleikkauksia tekevät lääkärimme: Arsi Harilainen, Timo Paavilainen, Pekka Paavolainen, Jerker Sandelin, Seppo Seitsalo, Jari Syrjänen, Sauli Varjonen, Pekka Ylinen ja Timo Yrjönen Tekonivelyksikössämme toimii endoproteesihoitaja, joka informoi ja auttaa tekonivelpotilaita kaikin tavoin. Tässä yhteydessä olen viitannut lähinnä hatha-joogaan, joka on Suomessa laajimmalle levinnyt joogan Miten tutustua joogaan Kirjoittaja: Johanna Suomela Fysioterapeutti Joogan harrastaja Vaivattomasti ORTON! Ortopedinen erikoissairaala ORTON toimii valtakunnallisesti ja on tuottanut tuki- ja liikuntaelinsairaiden palveluja yli 60 vuoden ajan. Tunnin lopuksi vielä rentoudutaan. Olipa tavoite mikä tahansa, tärkeintä joogassa on oma kokemus. muoto. Kaikkiaan sairaalassa tehdään vuosittain n. 2 500 leikkausta, joista yli 700 on tekonivelleikkauksia. Tenholantie 10, 00280 Helsinki Puh. Joogaa voi harrastaa eripuolilla Suomea useissa kansalaisopistoissa. Joogaharjoituksessa käydään monipuolisesti ruumiin eri osia läpi, huoltaen elimistöä tasapainoisesti. Seisten tehtävät liikeharjoitukset kehittävät tasapainoa ja tasapainoista lihastenkäyttöä. (09) 47481 www.invalidisaatio.fi 17 Niveltieto 4/2005. Tietoisesti tehtyjen liikeharjoitusten avulla oppii tunnistamaan lihaksiston turhia jännityksiä ja saaman kokemuksia lisääntyvästä rentouden tunteesta. Onnistuneen harjoituksen jälkeen olo on levollinen ja ruumis tuntuu elinvoimaiselta ja rentoutuneelta
Vastanneista 45 %:lla ei ole ollut tarvetta hoitoon. Tutkimuksen kohderyhmän muodosti satunnainen otos Suomen Nivelyhdistyksen jäsenistä, joista 355 vastasi viime heinäkuussa kyselyyn joko internetissä tai puhelinhaastattelussa. Suurimmat syyt tyytymättömyyteen ovat se, että lääkitys ei auta (47 %), ja se, että lääke aiheuttaa vatsasivuoireita (16 %). Puolet nivelrikkopotilaista ei ole saanut vertaisryhmän tukea, mutta haluaisivat sitä. Yleisimmät lääkityksestä johtuneet sivuvaikutukset kipulääkkeitä käyttävillä olivat mahakivut (26 %), väsymys (25 %), ruoansulatusvaivat 21 %) ja suun kuivuus (17 %). se, että hoitoihin ja leikkauksiin joudutaan jonottamaan ja lääkäreiden vaihtuvuus on suuri. Yli puolet tekonivelleikkauksessa olleista kokee, että kuntouttaminen leikkauksen jälkeen on ollut ainakin osittain puutteellista. Ongelmina puuttuvat ohjeet ja kuntoutus sekä kivun vähättely Kivunhoito on riittämätöntä Tekonivelleikkauksen onnistuminen 63 %:lla kyselyyn vastanneista on asennettu ainakin yksi tekonivel. Niveltieto 4/2005 18. Lähes kolmannes (31 %) kyselyyn vastanneista määritti kipunsa kovaksi. Osuus olisi suurempi, mutta merkittävä osuus vastaajista oli jo eläkkeellä. Nivelrikko aiheuttaa kipuja. Tyypillisimpiä nivelrikkopotilaille määrättyjä lääkkeitä ovat parasetamoli, koksibit ja vanhat tulehduskipulääkkeet. Oikeaa hoitoa odotellessa monella saattaa ilmetä muita vammoja ja sairauksia. Halukkuus muutosten tekemiseen on heikkoa, sairauteen ei uskota ja jopa epäillään henkilön omaa työmotivaatiota. Yleiskunto ainakin heikkenee. Työssäkäyntiä nivelrikko vaikeutti runsaalla 40 %:lla vastaajista. Liikunnan puutteen mainitsi vain 19 % vastanneista. Osalla leikkaus ei ole täysin onnistunut, kipuja on edelleen ja liikkuminen voi olla vaikeaa. Suurin osa vastanneista kärsii tällä hetkellä nivelrikon aiheuttamista oireista: liikekivusta (72 %), jäykkyydestä (72 %), rajoittuneista liikeradoista (68 %), liikkumisvaikeuksista 60 %), leposärystä (50 %), turvotuksesta (38 %) ja unettomuudesta (33 %). Reseptilääkkeitä nivelrikon hoitoon oli määrätty lähes kahdelle kolmasosalle, 15 % käyttää käsikauppalääkkeitä. Muita enemmän nivelrikon vaikutuksista jokapäiväisessä elämässä kärsivät tekonivelen saaneet henkilöt, joilla on edelleen lääkitystä. Vastaajilla ilmeni nivelrikkoa eniten lonkissa, polvissa, sormissa ja selässä. Työssäkäyvien, nivelrikkoa sairastavien työuraa voitaisiin jatkaa jos sairaus otettaisiin huomioon työpaikoilla. Muitakin sairauksia oli yli puolella vastanneista. Yli kolmannes potilaista käyttää useampia kipulääkkeitä. Yleisimmät olivat verenpainetauti, astma tai kilpirauhasen sairaudet ja reuma. Enemmistö (61 %) vastaajista sanoi nivelrikon vaikeuttavan heidän selviytymistään jokapäiväisistä toiminnoista. Nivelrikon riskitekijöistä suurimmaksi nousi naissukupuoli (77 %), toisena perinnölliset tekijät (52 %), kolmantena ylipaino (47 %) ja sitten nivelvammat (30 %) ja korkea ikä (23 %). Lääkärit eivät tunnu olevan halukkaita määräämään työikäisiä alle 50-vuotiaita henkilöitä tekonivelleikkaukseen, vaikka potilaan tilanne hänen mielestään edellyttäisi tekoniveltä. Yleisin hoitokeino lääkkeiden lisäksi on liikunta (64 %), sitten fysioterapiahoidot (46 %), kylmä/lämpöhoidot (37 %), painonpudotus (31 %), apuvälineet (30 %), vitamiinit ja hivenaineet (21 %) sekä luontaistuotteet ja niveltuet (20 %). Sairauden vaikutuksia potilaan elämään ei aina oteta vakavasti. Kipua ei potilaiden kokemusten mukaan osata riittävästi lievittää, ja kivun vähättely ja sen pitäminen henkisenä sairautena loukkaa. Naiset halusivat ja osallistuivat vertaisryhmiin selvästi miehiä enemmän. Tekonivelleikatuista osuus oli noin kolmannes. Yli puolet vastanneista nivelrikkopotilaista, jotka eivät ole käyneet läpi tekonivelleikkausta, ei ole saanut selkeitä hoito-ohjeita nivelrikkoon. Puolet vastaajista sanoi nivelrikon vaikeuttavan sosiaalisia menojaan ja yhtä moni (49 %) oli masentunut sairautensa vuoksi. Runsas kolmannes (35 %) kokee nivelrikon rasittavan perhe- ja ystävyyssuhteitaan. Hoitotakuu ei ole toteutunut 20 %:lla vastanneista, on toteutunut 34 %:lla. Potilaat kokevat nivelrikon vaikeuttavan arkielämäänsä ja ihmissuhteitaan sekä aiheuttavan masennusta. Suurin osa nivelrikkopotilaista kokee olevansa alihoidettuja Tuoreen selvityksen mukaan nivelrikko vaivaa yhä nuorempia. Nivelrikosta oli kärsitty useimmiten 3-9 vuotta. Miehiä vastanneísta oli vajaa neljännes. Suurin osa tekonivelleikkaukseen jonottaneista koki, ettei heidän kunnostaan tai kuntoutuksestaan huolehdittu silloin, kun he jonottivat leikkaukseen. Tyytymättömiä kipulääkitykseensä on lähes kaksi kolmasosaa (63 %) niistä, joille ei ole tehty tekonivelleikkausta. Yllättäen vastanneista 65 % kuului melko nuoriin ikäryhmiin, 4554 vuotta ja 5565 vuotta. Muita hoitoon liittyviä ongelmia on mm. Alle puolet vastanneista kokee, ettei lääkäri tunne ja ota heidän nivelrikkonsa hoitoa tosissaan. Eniten potilaita loukkaa kivun vähättely. Suomen Nivelyhdistyksen KohdeTutkimuksella teettämässä kyselyssä selvitettiin potilaiden kokemuksia nivelrikosta ja sen hoidosta ja nivelrikon vaikutuksesta potilaan elämänlaatuun
Tekonivelleikkaukseen tyytymättömyyden syitä olivat mm. Kymmenesosa oli joutunut odottamaan vähintään kolme vuotta. Kohtalaisesti onnistumisen kokee 9 % leikatuista. Yli 5 vuotta jonottaneista kukaan ei kuulunut enää edellä mainittuun ryhmään. Kivut tosin voivat olla muuallakin kuin leikatussa nivelessä. Se merkitsee elinikäistä rasitetta ja riesaa. Polvessa on tekonivel 23 %:lla ja molemmissa polvissa 9 %:lla. Yli 70 % tekonivelen saaneista oli päässyt leikkaukseen alle vuoden jonotuksella. Alle puoli vuotta jonottaneiden tilanne oli paras. 13 %:n mielestä heidän leikkauksensa on onnistunut melko huonosti tai huonosti. Vastauksista saattoi lukea, että mitä nopeammin henkilö oli päässyt tekonivelleikkaukseen, sitä useammin hän kuului ryhmään "tekonivel, ei lääkitystä". net Luentokiertueella tietoa tuhansille Helsingissä Kuopiossa Lahdessa 19 Niveltieto 4/2005. Kokemukset tekonivelleikkauksen onnistumisesta jakautuivat seuraavasti: neljä viidesosaa tekonivelleikkauksista oli onnistunut vähintään hyvin (erittäin hyvin 55 % ja melko hyvin 23 %). Kipujen jatkuminen masentaa potilasta. Suurin osa tekonivelistä on asennettu lonkkaan (42 %) tai molempiin lonkkiin (16 %). Lisätietoja tutkimuksesta: puheenjohtaja Hannele Koponen, hannele.koponen@niveltieto. hidas leikkauksesta toipuminen ja kipujen jatkuminen leikkauksen jälkeenkin. Vain 11 % vastaajista ei ollut halukas lähtemään leikkaukseen toiselle paikkakunnalle maksusitoumuksen saadessaan, jos se nopeuttaisi hänen leikkaukseen/ hoitoon pääsyään. Muutamat vastanneet olivat saaneet sairaalabakteerin leikkauksen yhteydessä. Muu tekonivel oli 5 %:lla vastanneista. Nivel on saattanut jäädä myös jäykäksi, liikeradat rajoittuvat liikaa ja turvotus on saattanut jäädä pysyväksi leikatussa jalassa oirehtien esim. aina rasituksen jälkeen
Keppi keventää painoa kipeältä jalalta ja tasapainottaa kävelyä. Nivelrikolle on myös tyypillistä aamukankeus sekä rasituksen myötä paheneva kipu. Liikunnan lisäämisestä on varsinkin polven nivelrikossa ollut ilmeistä näyttöä. Polvessa voi olla kystia, rappeumaa ruston alla, luupiikkejä ja ruston hapsuuntuneita säikeitä. Kipua Nivelrikon oireet ja löydökset Hoida oikein nivelrikko -luentosarja päättyi Turkuun. Reisi- ja pakaralihasten harjoittelu on erittäin tärkeätä myös silloin, kun ei enää pysty kävelemään. Suomen Nivelyhdistyksen järjestämät "Hoida oikein nivelrikko"- tilaisuudet olivat 1-8.9.2005 Helsingissä, Oulussa, Kuopiossa, Tampereella ja Turussa. Tutkittaessa niveliä löytyy nivelääniä eli rahinaa, lisäluumuodostumia tai luu on arka. Lihasharjoituksia voi tehdä myös istuen ja maaten. Nivelrikko etenee nopeammin, jos D-vitamiinin saanti on vähäistä. Nivelrikko lisääntyy iän myötä ja on yleisempää naisilla kuin miehillä. Synnynnäiset rakennevirheet aiheuttavat myös nivelrikkoa kuten pihtipolvet ja länkisaaret. Nivelrikon riskitekijöitä ovat perimä, reisilihasten heikkous ja huono lihaskunto ja heikkous yleensäkin raajoissa, ylipaino sekä nivelten kuormitus tietyissä ammateissa esim. Esim ohjattu liikunta kuntosalissa kaksi kertaa viikossa on sopiva määrä. Luennolla kävijöitä oli yhteensä yli 6000 henkeä. Olin kuuntelemassa Kuopion yliopistollisen sairaalan dos. Ruoan pitäisi myös olla monipuolista sekä sisältää kaikkia vitamiineja ja hivenaineita. Lonkan nivelrikkkoa tutkittaessa on erotettava myös muut kipua aiheuttavat vaivat kuten iskias, limapussintulehdus ja hermopinne. Lonkan nivelrikkoa on yhtä paljon sekä miehillä ja naisilla, mutta polven nivelrikkoa on naisilla lähes kolminkertainen määrä miehiin verrattuna. Olavi Airaksisen luentoa 6.9 sekä Ortonin sairaalan fyvältettäessä syntyy virheasentoja, ontumista ja myöhemmin tulevat lepokivut, nivelten turpoaminen sekä liikkuvuuden rajoitumminen. Tilaisuuksia tuki Suomen MSD Oy. Tukipohjalliset auttavat asentovirheisiin. Liikunnassa on pidettävä myös kohtuus mielessä, vaikka ruston hyvinvoinnille nivelen liike ja kuormittaminen on erityisen tärkeää kuten kaikki liikkuvuusharjoitukset yleensäkin. Kun nivelraot ovat pahasti kaventuneet tai täysin kadonneet ja luut alkavat hangata toisiaan vasten, auttaa hoidoksi enää tekonivelleikkaus. "Hallitse kipu vältä haitat" -luennot pidettiin 20.9 1.11 välisenä aikana Lahdessa, Tampereella, Lappeenrannassa, Porissa, Mikkelissä, Helsingissä, Kuopiossa, Jyväskylässä, Turussa ja Joensuussa. Painonpudotukseen kannattaa kiinnittää huomiota jo ennen nivelvaivoja, ja varsinkin nuorten pitäisi lisätä liikuntaa ja ikäihmisten harrastaa enemmän täsmäliikuntaa, sillä pelkkä arkiliikunta ei riitä kunnon kohentamiseen. Muitakin ravintolisiä, kuten glukosamiinia, kalaöljyä, vihersimpukkaa ja inkivääriä voi myös kokeilla hoidossa, mutta vasta osalla Itsehoito Nivelrikon ensimmäisiä oireita ovat kipu liikkeelle lähtiessä, nivelten jäykkyys, jäsenten arkuus ja erilaiset liikerajoitukset. Tänä vuonna järjestettiin ensimmäisen kerran kaksi suurta kampanjakiertuetta nivelrikon hoidosta ympäri Suomea 11 paikkakunnalla. Marjatta Leppäsen esitystä katsoo edessä Jukka Pekka Kouri. Niveltieto 4/2005 20. Kampanjan järjestivät yhteistyössä Kipupotilasyhdistys, Suomen Nivelyhdistys, Suomen Selkäliitto jäsenyhdistyksineen ja lääkeyritys AstraZeneca. Tiedon tarve nivelrikosta tuntuu olevan suurta, koska monella paikkakunnalla tilat täyttyivät hetkessä ja osa pitkienkin matkojen takaa yleisöstä jouduttiin valitettavasti käännyttämään pois. C-vitamiinin liian vähäinen saanti on yhteydessä nivelrikkoon ja B-vitamiinit (erityisesti B1, B6 ja B12 ) ovat kudosten aineenvaihdunnalle tärkeitä ja vaikuttavat kipua lievittävästi. Kannattaa myös käytttää apuvälineitä, jos liikkuminen on muuten hankalaa. maanviljelijät tai urheiluvammat ja tapaturmat. Nivelrikkopotilaan oikea hoito Luentokiertueilla tietoa 6000:lle ympäri Suomea siatri Jukka Pekka Kourin ja gastroenterologi Hannu Väänäsen luentoja 17.10 Helsingissä, joiden pohjalta olen tehnyt seuraavan tiivistelmän nivelrikon hoidosta